Luin mielenkiinnolla NATO:n hybridikeskuksen johtajan Teija Tiilikaisen haastattelun Helsingin Sanomissa 9.5. 2020.

Tiilikainen totesi Venäjän Italiaan lähettämistä korona-lääkäreistä: "Sillä tavalla pyritään hajottamaan EU:n rivejä ja syventämään kritiikkiä, jota Italiassa on entuudestaan."

"Presidenti Putinin suosio on laskussa, ja Venäjällä on huonot edellytykset hoitaa terveyskriisiä. Siksi on tartuttu perinteisiin Putinin ajan keinoihin eli kiinnitetään kansalaisten huomio muualle ja muiden ongelmiin".

Se, että Venäjä ontaa virheellistä tietoa omasta tautitilanteestaan ei yllätä, Tiilikainen sanoo. Ehkei Venäjällä edes ole järjestelmää, josta saisi luotettavaa tietoa hän arvelee.

Suomen keskitysleireihin liittyvästä tutkinnasta Tiilikainen toteaa: "Joka tapauksessa nyt on jokin tarve saada historiapolitiikan kautta Suomi epäedulliseen valoon."

Kuulin Tiilikaista ensimmäisen kerran Savonlinnassa järjestetyssä Venäjä-seminaarissa. Tuolloin Tiilikainen oli tullut Ulkopoliittisen instituutin johtajaksi.

Koska otsikkona oli Venäjä, huomioni kiinnittyi Tiilikaisen asenteeseen tutkimuskohteeseensa. Kautta esitelmän ja keskustelujen Venäjä pysyi tarkasteltavana objektina."Mitä Venäjälle pitäisi tehdä?"oli asenne. Normaalissa tieteellisessä ulkopoliittisessa pohdiskelussa tarkasteltavat maat ovat subjekteja erilaisine vahvuuksineen ja ongelmineen. 

Ulkopoliittinen instituutti on Tiilikaisen johdolla omaksunut kattavasti johtajansa asenteen.

Kävin pienen käytäväkeskustelun Tiilikaisen kanssa Tietokirjamessujen väliajalla. 

Pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että kansainvälisten tapahtumien totuus selviää vasta sen jälkeen, kun salaisiksi julistetut asiakirjat ovat tulleet julkisiksi. Siten kriisien luonnehdinnan ja välittömän totuuden niistä ensimmäisten 30 -50 vuoden ajan määrittää tiedonvälitys – propaganda. Totuuden ratkaisee se valtio tai valtaliittymä, jolla on tehokkain tiedonvälitys kohdemaihin ja väestöihin.

Toisin sanoen menneinä vuosikymmeninä Kiinan Tianmenin verilöyly on ollut faktaa aina viime vuosiin saakka. Yhdysvaltojen ulkoministeriön asiakirjojen vapauduttua tutkijat tietävät, että mielenosoitukset olivat Yhdysvaltojen CIA:n organisoimia ja toteutettiin valittujen kiinalaisopiskelijoiden kanssa. Uhriluvut olivat keksittyjä ja mukana olleet opiskelijat kuljetettiin USA:n lähetystön toimesta Hong Kongin kautta Yhdysvaltoihin, johon he jäivät.

Neuvostoliiton hajottaminen ja kansallisvarallisuuden ryöstö samoin kuin Jugoslavian hajottaminen, serbien demonisointi ja infrastruktuurin haltuunotto olivat myös USA:n yhdessä Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian kanssa sekä suunnittelemia että toteuttamia hankkeita.

Serbien kansanmurhasta Bosnian muslimien ja Lähi-Idästä tuotettujen, Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien toimista ei saanut puhua koska Clintonin ulkoministeri Albright kielsi sen. Media totteli.

Ukrainan vallankaappaus valmisteltiin Jugoslavian kaavan mukaan. Vuotta ennen Maidanin verilöylyä ukrainalaiset opiskelijat olivat saaneet koulutusta CIA:lta sekä Jugoslavian Milosevicin kaatamisen toteuttaneiden serbiopiskelijoiden Otpor -järjestöltä.

Yhdysvallat tuki tiettyjä poliitikkoja, Saksa toisia. Georgia, Liettua, Puola osallistuivat esitöihin sekä vallankaappaushallituksen pystyttämiseen.

Suomi aloitti sotilaiden ja ulkopoliittisen johdon avulla 2000 -luvun alkaessa hitaan hivuttautumisen kohti Yhdysvaltoje ja NATO:a. Yhdysvallat oli v. 2000 Bratislavan kokouksessa luonut suuntaviivat omalle ja NATO:n ulko- ja puolustuspoliittiselle strategialle. Se käsitti NATO:n rajan hivuttamisen  välille Baltia – Odessa. Jos kansainväliset lait ovat Yhdysvaltojen tavoitteiden esteenä, ne jätetään huomiotta. Venäjän pääsy Itämerelle tulisi estää. 

Suomen ilmiselväksi tehtäväksi tulisi tuon Itämerelle pääsyn estämisen toteuttaminen.

Suomi luopui liittoutumattomuus– termistä vuonna 2005.

Luin NATO:on liittymisen näkökohtia valmistelleen työryhmän mietinnön. Teija Tiilikainen oli työryhmän jäsen. Mitään niin lennokasta ja historiallisen todellisuuden ohittavaa tekstiä en ole pitkään aikaan lukenut.

Mietinnössä väitetään Krimin liittämisen Venäjään olleen ensimmäinen valtion rajoja muuttanut päätös sitten toisen maailmansodan!

Tuon toteamisen jälkeen voi yleistäen todeta, että kaikki muukin asiakirjassa on varsin epäluotettavaa. Tekstin ilmapiiri pitää Venäjää "arvaamattomana". Sen seurauksena tietenkin Suomen täytyisi Yhdysvaltojen ja NATO:n avulla varautua tähän arvaamattomuuteen. Niinkö?

Jugoslavian hajottamisen yhteydessä 1990 -99 muutettiin ensimmäistä kertaa rajulla tavalla sodalla ja pommituksilla valtioiden rajoja. NATO muuttui puolustusliitosta hyökkäysliitoksi ja sen jäsenmaat rikkoivat useita perustuslakeja sekä YK:n peruskirjaa. Yhdysvallat alkoi rakentaa laittomasti sotilastukikohtaa Serbian alueelle, joka alue-Kosovo itsenäistettiin myös laittomasti.

Tarkastellessani Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijaneuvoston jäseniä, huomasin Syyrian hajottamisen arkkitehdin Volker Perthesin kuuluvan joukkoon. Perthes aloitti sekulaarisen Syyrian hallituksenvaihdoksen suunnittelun vuonna 2001 yhdessä yhdysvaltojen silloisen Libanonin suurlähettilään Jeffrey Feldmanin kanssa. Hallinnon siirtäminen muslimiveljeskunnalle esiteltiin Bilderberg ryhmässä 2008, kokouksessa, jossa myös presidentti Obama oli läsnä. "Toisinajattelijoiden mielenosoitukset" alkoivat 2011, suunnitelman tekijöiden ja muutaman EU-maan sotilaallisella tuella.

Jeffrey Feldman ja Volker Perhes on nostettu korkeisiin YK:n virkoihin. Siten YK on vähitellen siirtynyt paitsi Yhdysvaltojen myös sen kanssa ryöstöjä suunnittelevien EU-maiden työvälineeksi.

Teija Tiilikainen on ansainnut siirron NATO:n hybridikeskuksen johtoon Helsingissä. Hän on UPI:n johtajana edistänyt NATO:n ja Yhdysvaltojen tavoitteita Suomen liittämiseksi yhä tiiviimmin väkivaltaan, ryöstöihin ja propagandan mahtiin turvautuvien länsimaiden joukkoon.

Tiilikainen, UPI ja Helsingissä sijaitseva NATO:n hybridikeskus toimivat siinä salaisuuksien ja propagandan 30 - 50 vuoden ikkunassa, jossa viattomat Suomen kansalaiset ohjaillaan kuin lampaat absurdin Venäjä-vihan ja länsi/NATO-ystävyyden karsinaan.

Tiilikainen ei näytä huomaavan, että ehkä Venäjä arvelee 75 vuoden olevan riittävän pitkä aika, jonka jälkeen suomalaisetkin uskaltavat katsoa peiliin.