Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi
Ei totta edes toinen puoliMaanantai 29.11.2021 klo 13.30 - Pirkko Turpeinen-Saari Tänään 29.11.2021 Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa:Venäjä voisi sotia Ukrainasta. Mitään perusteluja tälle väitteelleen lehti ei esitä. Sen sijaan se antoi lukijoilleen paikkansapitämättömän selostuksen Ukrainan sisällissodan tapahtumista. Lehti kirjoittaa: "Ukrainassa alkoi loppuvuodesta 2013 mielenosoitusliike, kun silloinen presidentti Victor Janukovyts oli päättänyt hylätä pitkään neuvotellun ja Venäjän vastustaman assosiaatiosopimuksen EU:n kanssa." "Mielenosoitukset laajenivat pian koskemaan muitakin asioita. Ne päättyivät alkuvuodesta 2014 Janukovytsin pakoon. Ukrainan johdosta tuli aiempaa länsimielisempi. Otteensa menettänyt Venäjä vastasi valtaamalla Krimin ja aloittamalla sotatoimet itäisessä Ukrainassa, jossa virallisesti sotivat Ukrainan armeija ja niin sanotut kansantasavallat." "Sota Itä-Ukrainassa jatkuu yhä. Venäjälle se on ollut ennen muuta keino vaikuttaa Ukrainaan, jolla on sodan vuoksi kyljessään avohaava." Lehti kertoo presidentti Putinin julkaisseen kirjoituksen, jossa "hän esitteli omat käsityksensä Ukrainan historiasta, kehityksestä ja suhteesta Venäjään. Väitteet olivat monin osin räikeän virheellisiä, mutta samalla paljastivat Putinin ajattelua." Jos lähdemme analysoimaan ainoastaan Ukrainan vallankaappauksen prosessia ja jätämme lehden arviot presidentti Putinin syvällisestä analyysista Ukrainan ja Venäjän historiasta kommentoimatta, päädymme seuraavaan: Ensinnäkin Yhdysvallat on ylpeillyt Victoria Nulandin suulla maansa sijoittaneen 5 miljardia dollaria Ukrainan vallanvaihdokseen. Jo syyskuussa 2013 entinen presidentti Bill Clinton ulkoministerinä toimineen vaimonsa Hillaryn, EU:n valtiomiesten mm Italian Mario Montin ja Ruotsin Carl Bildin, Yhdysvaltojen talousgurujen Larry Summersin, George Sorosin ja muiden värivallankumous-toimijoiden kanssa piti The Economist- lehden mukaan Ukrainan tulevan vallankumouksen voitonjuhlat Krimin Jaltalla. Läsnäolleet jakoivat jo saalista. Kuka ottaisi särötyksen ohjelmaansa, josta Larry Summers puhui. George Soros lupasi 1 miljardin GMO-viljelyyn. Hill&Knowlton markkinointiyhtiölle annettiin tehtäväksi presidentti Putinin demonisointi lännen medioissa. Vuonna 2015 WILPFin (Women's International League for Peace and Freedom) 100v -juhlakokouksessa Haagissa, jossa olin läsnä, saksalainen tutkimuslaitoksen johtaja Sabine Schiffer kertoi paitsi tästä presidentti Putinin demonisointikampanjasta, myös siitä, että Hill&Knowltonin johtohenkilö hyötyi itse tästä värivallankumouksesta taloudellisesti. Toisin sanoem markkinointiyhtiö ei enää pelkästään tee työtä käskettyä, vaan on itse taloudellinen edunsaaja kaappauksessa. Helsingin Sanomien väite, että Janukovich hylkäsi EU:n lähentymissopimuksen, ei pidä paikkaansa. Janukovich halusi lykätä sitä, koska se tulisi syvässä velkakuilussa olevalle maalle kalliiksi. Lisäksi kokonaan käsittelemättä olivat ne monet taloudelliset sidokset ja tullivapaa kaupankäynti Venäjän ja Ukrainan välillä, jotka olivat hyödyttäneet maata. Yhdysvallat oli sijoittanut 5 miljardia vallankaappauksen toteuttamiseen ja tarkka-ampujien kouluttamiseen. IMF ei ollut antamassa lainaa, mutta Venäjä lupasi 13 miljardia ja Kiina 8 miljardia, jotta Ukraina selviäisi pahimman talouskriisin yli. Ukrainalaisten kansalaismielipide oli myös kielteinen NATO:n suhteen. Tunnetusti jo lähentymissopimuksessa on sitouduttava EU:n yhteiseen sotilaalliseen puolustukseen, mikä tarkoittaa NATOa. Helsingin Sanomien kuvaus mielenosoitusten päättymisestä presidentti Janukovichin pakoon on lievästi sanoen uskomaton. Mielenosoitukset päättyivät joukkoteurastukseen ja presidentti joutui pakenemaan henkensä edestä helikopterilla, kun samaan aikaan hänen oletettua autosaattuettaan vastaan hyökättiin Yhdysvaltojen ja eräiden EU-maiden rahoittamat ja kouluttamat tarkka-ampujat tappoivat mielenosoituksissa kymmenittäin ihmisiä niin mielenosoittajia kuin poliiseja. Jälkeenpäin on osoittautunut, että Georgian entinen presidentti Saakshvili oli eräs tarkka-ampujien organisoijista ja ampujat olivat pääasiassa georgialaisia. Joukkoteurastuksesta on tehty tieteellinen 70-sivuinen tutkimus, jota analysoin vuoden 2014 blogeissani, jotka löytyvät blogin arkistosta. Tässä vallankaappauksessa, kuten Jugoslavian sodassa, Yhdysvallat ja Saksa tukivat natseja, jotka olivat väkivallan takana. Natsijoukkiot ja heitä Ukrainan parlamentissa tukevat puolueet olivat jo mielenosoitusten aikana hyökänneet Krimiltä kotoisin olevia rauhallisia mielenosoittajia vastaan tuhoten heidän bussejaan ja suunnaten sadistista väkivaltaa matkustajia kohtaan. Kammottavin natsien teko oli toukokuun 2. päivänä suoritettu Odessan ammattiyhdistysten talon tuhopoltto, jossa sisällä olevat väkivaltaa paenneet ihmiset paloivat elävältä. Vastoin Helsingin Sanomien väitettä Venäjä ei valloittanut Krimiä eikä aloittanut sotaa Itä-Ukrainassa. Krim oli autonominen alue, joka oli jo 1990-luvun alusta lähtien halunnut palata Venäjän yhteyteen, johon se on histriallisesti kuulunut. Natsien väkivaltaa kauhistuneet ja laillisen presidentin kaatamista vastustaneet Krimin asukkaat päättivät äänestää itsenäisyydestä ja irrottautumisesta Ukrainan vallasta. Itsenäistymisen jälkeen Krimin asukkaat anoivat päästä liittymään osaksi Venäjää, osana turvallisuuttaan. Vastoin Helsingin Sanomien tekstiä Venäjä ei aloittanut Itä-Ukrainan sotaa vaan sen aloitti Ukrainan oma vallankaappaushallitus kutsuen sitä "terrorimin vastaiseksi sodaksi". Itä-ukrainalaiset eivät hyväksyneet vallankaappausta vaan kannattivat laillisia vaaleja ja laillisesti valittua presidentti Janukovichia. EU:n korkea ulkopoliittinen edustaja Cathrine Ashton myönsi vuonna 2014 nauhoitetussa keskustelussaan Eestin ulkoministerin kanssa, että tarkka-ampujat olivat "meikäläisiä" eli USA:n ja EU:n rahoittamia ja kouluttamia toimijoita. Israelilainen Haaretz -lehti kertoi osan tarkka-ampujista olleen Israelissa koulutettuja. On todella vaikea uskoa kuinka syvälle Suomen ulkopoliittinen johto ja valtamedia Yle ja Helsingin Sanomat eturivissä ovat vajonneet Yhdysvaltojen ja suurten EU:n jäsenmaiden valetodellisuuden kannattajiksi. Saksa ja Ranska olivat neuvottelemassa mielenosoitusten rauhanomaisesta lopettamisesta Maidanilla, mutta eivät katsoneet perään, kun sopimus heitettiin roskakoriin. Samat valtiot olivat mukana allekirjoittamassa Minsk II-sopimusta, jossa on yhdessä sovitut askelmerkit autonomian rakentamiseksi Itä-Ukrainan alueille. Ukrainan hallitus ei ole ottanut askeltakaan toimeenpanon suuntaan eivätkä Saksa ja Ranska ole tehneet elettäkään Ukrainan hallituksen painostamiseksi. Ukrainassa suoritettiin siis laiton vallankaappaus EU:n ja USA:n tukemana. Vallankaappauksen jälkeen pystytettiin kaappauksen rahoittajien toimesta hallitus, jossa suuri osa ministereistä oli Ukrainan perustuslain vastaisesti valittuja ulkomaiden kansalaisia. Valtiovarainministeri oli yhdysvaltalainen. Vallankaappauksen jälkeinen aika on ollut Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kehityksessä entistä synkempi kehittyen kohti mielivaltaa ja todellisuuden vääristämistä erityisesti suhteessa Venäjään ja Kiinaan. Koska laitonta on kutsuttava lailliseksi ja epädemokraattista demokraattiseksi, Yhdysvallat on keksinyt kutsua YK:n peruskirjasta ja kansainvälisistä laeista piittaamatonta toimintatapaa "sopimusvaraiseksi demokraattisten valtioiden toimintatavaksi". Suomen ulkopoliittinen johto on liittynyt innolla tämän uudenlaisen sopimusvaraisen demokrattisen yhteisön jäseneksi. Koska Ukrainan vallankaappaus on esitettävä Venäjän syynä, Helsingin Sanomat osoittaa tämänpäiväisessä pääkirjoituksessaan olevansa vankkumaton uuden sopimusvaraisen demokraattisen yhteisön jäsen ja olevansa oikeutettu jakamaan tätä orwellilaista todellisuutta myös suomalaisten lasten mieliin. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, Minsk II, Orwell, Helsingin Sanomien Ukraina-pääkirjoitus, Putinin puhe, 2014 vallankaappauksen taustavoimat, Janukovich, uusi demokratia, sopimusvarainen demokratia, |