Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Finanssikriisi ja kansallinen itsekkyys EUssa?

Lauantai 25.10.2008 klo 18.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Pauliina Pulkkinen löytää vain kansallisen itsekkyyden kielteisiä puolia Ranskan presidentti Sarkozyn kannustaessa kaikkia EU maita suojelemaan kansallisesti elintärkeitä aloja ulkopuolisilta saalistajilta.

Toimittajan haastatteleman professori Esko Antolan mukaan hallitusten välisyys entisestään kasvaa ja yhteisöllisyyden paino ja merkitys vähenee.

Lieneekö toimittaja antanut kovin yksipuolisen kuvan haastateltavan mielipiteistä vai tarkoittaako professori täyttä totta.

Millä tavalla ylikansallinen omistus yrityksissä lisää yhteisöllisyyttä EUssa?

Valtioiden omistuksen lisääntyminen antaa kullekin valtiolle luonnollisesti enemmän varmuutta ja vakautta verrattuna tilaan, jossa eri maista myös EUn ulkopuolelta tulevat omistajat ristiriitaisin ja nimenomaan itsekkäin intressein vaikuttavat yritysten toimiin. Onhan tämän mallin vaikutuksia nähty yllin kyllin.

Miten hallitusten välisyys ja yhteisöllisyys ovat vastakkaisia.Vahvat valtiot kykenevät myös yhteisöllisyyteen siten kun minä yhteisöllisyyden käsitän. Yksilötasolla taloudellisesti itsenäisten yksilöiden keskinäinen yhteistyö on taatusti tasa-arvoisempaa kuin sellaisten, joista toinen on riippuvainen esimerkiksi puolisonsa sattumanvaraisesti antamista rahavaroista.

Finanssikriisin jälkeen EU maat ovat taatusti identiteetiltään vahvempia kuin ennen sitä ja EU kokonaisuutenaan voi kehittää entistä kypsempää yhteistyötä, jos sitä vain halutaan.Toimenpiteet voivat johtaa säälimättömään ahneuteen perustuvan kuplatalouden siivoamiseen.Yhteisöllisyydenhän tulee käsittää myös EUn ulkopuolella olevat valtiot. Tämän yhteisöllisyyden kehittäminen perustuu aivan muihin toimenpiteisiin kuin mikä sisältyy nyt nähtyihin yritysten ja pankkien stabilointiin.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HeSa, Esko Antola, Pauliina Pulkkinen