Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Siirtolaisryntäys Hollantiin ei tapahtunut vaivihkaa

Tiistai 8.12.2009 klo 12:43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien Tuomas Niskakangas kuvaa Hollannin siirtolaistilannetta ja -politiikkaa yksisilmäisesti ja puolitotuuksin.

Siirtolaisryntäys Hollantiin ei tapahtunut vaivihkaa eikä niinkuin Niskakangas kuvaa. Hollanti on eräs merkittävimpiä siirtomaaherroja, jonka miehityksestä ja sorrosta ovat monet kehittyvät maat kuten Indonesia, Etelä-Afrikka ja Surinam saaneet kärsiä. Hollannin siirtomaa-armeijoihin rekrytoitiin myös luotettavia "alkuasukkaita" ja varsinkin Indonesiassa näiden merkitys oli suuri.

Toisen maailmansodan loppuessa 1945 Indonesian Hollannilta vallannut Japani joutui antautumaan. Itsenäistynyt Indonesia joutui Hollannin pommitusten kohteeksi ja uudelleen miehitetyksi kunnes verinen vaihe päättyi YK:n vaatimukseen miehityksen lopettamisesta päättyi vasta vajaa viittä vuotta myöhemmin. Hollannin alokkaat joutuivat vielä 1960-luvulla taistelemaan Uudessa Guineassa.

Hollannin armeijassa palvelleet indonesialaiset, jotka olivat osallistuneet maanmiestensä surmaamiseen joutuivat lähtemään joukottain Indonesiasta miehityksen loppuessa. Tämä ryhmä oli ensimmäinen suuri sijoitettava maahanmuuttajajoukko 50-luvulla. Kuusikymmentäluvulla tulivat Surinamilaiset. Työn perässä muuttaneet turkkilaiset ja marokkolaiset ovat myöhempää perua.

On selvää, että hollantilaisten suhtautuminen kanssataistelijoihin on erilainen kuin työnhakijoihin vaikka uskonto on sama.

Niskakankaan artikkeli antaa yksipuolisen kuvan myös siksi, että hän jättää mainitsematta, että Pim Fortyinin murhaaja oli hollantilainen, ehkä vihreätä aktivistia muistuttava syrjäänvetäytynyt henkilö mutta hän muistaa todeta, että van Goghin murhaaja oli maahanmuuttaja.

Myöskään hän ei ole oivaltanut, että sekä Hirsi Ali että van Gogh suhtautuivat islamiin halveksivasti ja heidän informaationsa oli tahallisesti loukkaavaa. Viha synnyttää vihaa ja epäluuloja molemmin puolin.

Miksi Hollannissa ns kantaväestö ei pysty suhtautumaan asioihin viisaammin. Miksi Suomessa ei suhtauduta viisaasti maahanmuuttajiin.

Niskakangas ei ole onnistunut saamaan haastateltavaksi yhtään viisasta syvällisesti ajattelevaa asiantunijaa. Hänen asiantuntijansa Hans Jensen sanoo vain "muslimien vihaavan länsimaita".Onko se totta? Vai onko asiantuntija omien ennakkoluulojensa vanki?

Samalla tavalla kuin suomalaiset eivät ole käyneet läpi omaa historiaansa myöskään hollantilaiset eivät ole sitä käsitelleet. Hollantilaisista historiankirjoista on mahdotonta löytää tietoja Indonesian siirtomaasotien kuolonuhreista. Siirtomaa-aika kuvataan niin historiassa kuin suuressa osassa kaunokirjallisuutta myönteisenä kukoistuksen aikana. Kuka muistaa poikkeuksellisen Max Havelaar elokuvan Hollannin synkästä vallankäytöstä tai Pramoedya Amanta Toerin hienot romaanisarjat.

Helsingin Sanomat osallistuu pieneltä osaltaan fasistisen kehityksen edistämiseen yksipuolisilla ja puolitotuuksia sisältävillä artikkeleillaan.

Hollanti on eräs Suomen EU-kumppanimaa, jonka ulkopolitiikkaan osa suomalaisia haluaa Suomen harmonisoituvan. Sen edellytyksenä on siloteltu kuva niin Suomesta kuin kumppanimaista, mikä taas edellyttää aikaisempien vallankäytön kohteiden - nykyisten maahanmuuttajien- demonisointia, toisin sanoen todellisuuden kieltämistä

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Tuomas Niskakangas, puolitotuudet, propaganda