Falski, falskimpi, Niinistö

Keskiviikko 28.12.2011 klo 12.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme nähneet Niinistön Suomella töissä, "työväenpresidenttinä", valotanssijana, 630 euron lounaskutsujen isäntänä, Asemanlasten Walkerskahvilan kulisseissa, yli miljoonan euron vaalikassan haltijana, NATO-kiemurtelijana.

Mitä nämä tyhjät eleet ja kummallisuudet ovat? Ei kokoomus ja Niinistö eikä hänen kokoomuksen- tiedottaja- puolisonsa aja Suomen etuja. Facebookissa esilletuotu "valotanssi" kahdeksan tunnin sähkökatkon loppumiseksi ei osoita suurta eläytymistä kymmenientuhansien kanssaihmisten asemaan, jotka ovat vuorokausia ilman sähköä ja myrskyntuhojen kourissa.

Mitä Niinistö on tehnyt Asemanlasten, tai muiden vähäosaisten  hyväksi muuta kuin käyttänyt heidän Walkers-kahvilaansa vaalikampanjan kulisseina. Kalliit Niinistö-cafet ja 500 euron kultapinssit osoittavat Niinistön taustalla olevan lähinnä peruskokoomuslaisia tai niitä, jotka eivät häntä tunne. Aarno Laitinen toteaa kolumnissaan, että Niinistöä äänestävät ne, jotka häntä eivät tunne ja äänestämättä jättävät ne jotka tuntevat.

Niinistön vastaehdokas Paavo Väyrynen on osoittanut työssään ulkoministerinä kansainvälistä vastuuta ihmiskunnan tulevaisuudesta - teoilla eikä vain puheilla.Hän on perustanut kauan sitten Keminmaan nuorisokodin ja toimii koko alueen useiden nuorisokotien laadun kehittämiseen keskittyvän Pohjankodit- yhdistyksen puheenjohtajana.

Miksi minä kannatan Väyrystä enkä suin surmin Niinistöä? Väyrynen on toinen keskustalainen, jota elämäni aikana äänestän.Ensimmäinen oli Urho Kekkonen. Heissä on samaa uskottavuutta Suomen kannalta, yli puoluerajojen. Se puuttuu Niinistöstä.

Olen työskennellyt koko elämäni luovuuden, aitouden ja luovan vuorovaikutuksen edistäjänä. Vuosia sitten, kun kuulin Paavo Väyrysen työstä vaikeuksiin joutuneiden nuorten auttamiseksi, otin häneen yhteyttä ja vaihdoimme ajatuksia. Hänen työnsä on kunnioitettavaa ja todellista, ei suinkaan vaalityötä.

Erääksi mielilausahduksekseni on muodostunut 1700-luvun runoilijan lentävä lause: me synnymme aitoina ja kuolemme kopioina. Paavo Väyrynen on pystynyt torjumaan vieraantumisen vaaran ja säilyttämään aitouden.

Meidän on valittava falskiuden ja aitouden välillä.

Presidentin virka haettavana

Sunnuntai 25.12.2011 klo 16.19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen hämmästellyt median presidentinvaalisirkusta. Epäselvä puhe ei ole ollut ominaista ainoastaan joillekin ehdokkaille vaan erityisesti media on kunnostautunut puhumalla kaikkea muuta kuin asiaa.

Tavallisesti kun haetaan jotakin virkaa, otetaan selvää tehtävän luonteesta ja pätevyysvaatimuksista. Presidentin tehtävänä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. 

Kun uimarannalle haetaan hengenpelastajaa, ei riitä, että hakija lupaa opetella uimataidon. Hengenpelastajalta edellytetään paitsi hyvää uimataitoa, myös hengenpelastus- ja elvytystaitoja.

Suomen tasavallan presidentiksi ei haeta arvojohtajaa vaan asiantuntijaa, joka vaikeissa kriisienkin olosuhteissa kykenee varmasti ja asiantuntevasti ottamaan Suomen kansan edun huomioon. Maailmanlaajuisissa verkostoissa toimiminen ei ole harrastelijan työtä.

Niinistö on sanonut ihailevansa eniten presidentti Risto Rytiä. Tämä oli paitsi pankinjohtaja, myös vapaamuurari ja haki apua ratkaisuihinsa selvänäkijältä, Aino Kassiselta.

Tarja Halonen oli pitkäaikaisena ulkoministerinä varsin pätevä presidentin virkaan. Hänen asiantuntevuutensa on käynyt selväksi hänen kansainvälisissä kannanotoissaan. Myös Urho Kekkonen oli pätevöitynyt vaikeana sodanjälkeisenä ajankohtana, jolloin suhteiden rakentaminen itänaapuriin oli tullut hänen osakseen eri ministerintehtävissä toimiessaan. Hän oli jopa haastanut keskustelussa pelätyn Stalinin kauan ennen presidentiksi valitsemistaan.

Nykyisistä presidenttiehdokkaista Paavo Väyrynen on ainoa pätevä hakija presidentin virkaan. Hän on toiminut pitkään ulkoministerinä ja on myös selvillä kehitysyhteistyön lainalaisuuksista. Hänellä on selvä käsitys Suomen maantieteellisestä asemasta ja sen erityisehdoista. Suomen NATO-jäsenyyden mahdottomuus on hänelle käsittääkseni ulko- ja puolustuspoliittinen selviö.

Suomen itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus eivät toteudu kokoomuslaisella ulkopolitiikalla vaikka kokoomuksen arvoissa "koti, uskonto, isänmaa" julistetaan keskiössä oleviksi asioiksi.

Hyvinä ja tasaisina aikoina presidentin virassa pärjää kuka tahansa vaikka pelkällä imagolla ja supliikilla. Mutta presidentti tulee valita vaikeiden aikojen varalle. Silloin kokemus, mielen tasapaino ja kantti punnitaan.