Saksa ei epäröi kävellä YK:n päätösten yli

Perjantai 11.9.2020 klo 13.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksa toimii yhä häikäilemättömämmin oletettujen omien etujensa turvaamiseksi.

Suoritettuaan Jugoslavian hajottamisen ja sen jälkiseurausten yhteydessä paitsi suurimman osan alueen infrastruktuurin haltuunotosta,se auttoi toimeenpanemaan oheistoimintana serbien toisen holokaustin.

 YK:n vuoden 1999 päätöslauselmalla 1244 todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta, mutta erilaisin laittomin menetelmin Kosovo julistettiin hieman yli sadan Kosovon albaani- yksityishenkilön toimesta itsenäiseksi, minkä itsenäisyyden oikeusvaltioperiaatetta noudattamaan julistautuneet useat EU-maat, myös Suomi tunnustivat.

Yllämainittuun menettelyyn päädyttiin kun YK:n turvallisuusneuvosto, ei vain pysyvät jäsenet, vaan kaikkien jäsenten enemmistö vastusti Kosovon itsenäiseksi julistamista ja YK:n entisen päätöksen 1244 muuttamista.

Serbeille oli asetettu 1990-luvulla hirviömäiset talouspakotteet. Ei natsidiasporan yhdessä Saksan kanssa rahoittamille kroaattiasejoukoille, joiden annettiin suorittaa Kroatian Krajinassa serbien kansanmurha ja lopullisen karkottamisen kotiseuduiltaan, ei liioin Osama bin Ladenin ja presidentti Clintonin tukemille Bosnian muslimeille tai Kosovon etnisesti puhdasta albaani-Kosovoa vaativille NATO: ja erityisesti Saksan tukemille KLA-terroristeille.

Paitsi Krajinaa, serbit ajettiin ulos tai murhattiin myös useista kylistä Bosniassa mutta myös Serbiaan kuuluvasta Kosovosta.

Saksa osallistui kansainvälisiä lakeja rikkoviin valtioiden rajojen mielivaltaisiin muutoksiin.

Serbia pudotettiin kansantulossa mitattuna maailmantilaston sijalta 24 kehitysmaaluokkaan.

Eikä tässä kaikki. Näytelmä jatkuu.

Oikeusvaltioperiaatetta noudattavat EU-maat ovat yhdessä NATO-joukkojen kanssa sallineen serbien kansanmurhan jatkumisen Kosovossa. Terrorin ja mafian avulla EU-maat ja erityisesti yhdysvaltalaiset NATO-joukot ovat taanneet sen, että serbit joko menettävät henkensä tai joutuvat maanpakoon.

Kiristämällä taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti nurkkaan ajettua Serbiaa, Yhdysvallat ja Saksa - Jugoslavian sodan päätekijät, yrittävät pakottaa sen tunnustamaan maakuntansa Kosovon itsenäisyyden koska Yhdysvallat, Saksan ja NATO:n myötävaikutuksella, rakensi laittomasti alueelle jättimäisen Yhdysvaltojen sotilastukikohdan heti pommitusten päätyttyä 1999. EU-maa Espanja ei ole tunnustanut, eikä aio tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä.

Venäjä on edellyttänyt Kosovon kysymystä käsiteltävän YK:ssa, jossa sitä koskevat päätökset on kytketty sodan lopettamisen ehtoihin.

Saksa on edelleen yksinapaisen USA:n maailmanvallan kannattaja ja alisteinen sille.

Yhdysvallat yritti vetää välistä ja neuvotella Serbian ja sen maakunnan Kosovon väleistä ikäänkuin USA:lla olisi siihen mandaatti. Kosovon presidentti mafiapäällikkö Hashim Thaci ei voinut osallistua neuvotteluun, koska hänet haastettiin vihdoin oikeuteen. Häntä sijaisti neuvottelussa pääministeri. Serbian presidentti Alexandar Vucic joutui osaksi Yhdysvaltojen peliä ja lupasi siirtää Serbian lähetystön Jerusalemiin.

Serbi-kansa kytkeytyy holokaustin uhrina juutalaisten samanlaiseen kohtaloon. Se ei kuitenkaan edellytä mitään kytkentää Israelin valtioon tai sen poliittisiin toivomuksiin.Kaiken kaikkiaan neuvottelun oli tarkoitus edistää presidentti Trumpin vaalikampanjaa.

Heti Yhdysvaltojen tapaamisen jälkeen tuli EU:n/Saksan vuoro osallistua peliin. Serbian edellytettiin tekevän EU:n vaatimia ratkaisuja suhteessa Kosovoon. Saksa voi kiristää Serbiaa EU:n lähentymisprosessin avulla sekä taloudellisesti.

Siis kun YK:n laillinen reitti ei tuota Saksan ja Yhdysvaltojen haluamaa Serbian tunnustamaa itsenäistä mafiavaltio Kosovoa, josta serbit on joko tapettu tai ajettu ulos, Serbialle tulee velvollisuus toteuttaakseen EU:n lähentymisehtoja suorittaa laiton itsemurha tai amputaatio.

Laiton näytelmä jatkuu: Ortodoksisten slaavien keskinäinen puolustusyhteistyö ei kelpaa Saksalle/EU:lle. EU vaati Serbiaa jäämään pois Venäjän, Valko-Venäjän ja Serbian yhteisestä sotaharjoituksesta Valko-Venäjällä.

Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel sanoi toimittajille heti ulkoministeriksi tultuaan 1992: "serbit on saatava polvilleen!" EU/Saksalla on monia kiristysruuveja pommitetuille taloudelliseen kaaokseen ajetuille holokaustin uhreille, jotka ovat ei enää fasisti-kroaattien ja saksalaisten keskitysleireissä, mutta sietämättömässä taloudellisessa ja poliittisessa tilanteessa.

Saksan ja koko yksinapaisen maailman keskeiseksi vastustajaksi on muodostunut Venäjä.

Jo EU:n kokema värivallankumouksen tappio Ukrainassa pakotti Saksan myös siellä luopumaan kansainvälisten lakien tai totuuden puolustamisesta. Sen sijaan Venäjän mustamaalaamiseen ja presidentti Putinin demonisointiin keskitettiin voimia. Markkinointitoimisto Hill&Knowlton palkattiin Putinin demonisointiin.

Saksa on tottunut provokaatioihin ja valheisiin. Jo Jugoslavian pommitusten mahdollistamiseen tarvittin Racakin kylän provokaatio ja yhdessä Suomen kanssa tapahtumien peittely. 

Venäjän demonisoimiseksi tarvittiin tuore Navalny-provokaatio, koska Kosovon tunnustamisessa Venäjä, joka edellyttää YK:n päätöstä on kantona kaskessa. 

Myös Navalny-provokaatiossa Suomen presidentti antoi apuaan. Hän täytti tehtävänsä vaatimalla Navalnyn siirtoa Saksaan, tilanteessa, jossa häntä jo hyvää tarkoittaen siirrettiin sinne. Toisen kerran presidentti Niinistö "kauhisteli" myrkkyä ja sen vaarallisuutta tietämättä onko mahdollinen"myrkky" tullut Navalnyyn Saksassa vai Venäjällä. Kauhistelun sijaan hän olisi voinut vain todeta toivovansa mahdollisimman hyvää yhteistyötä venäläisten ja saksalaisten asiantuntijoiden kesken.

Poliittista peliä kuvannee myös ehdotukset kansainvälisen kemiallisten aseiden valvontaa suorittavan järjestön osallistumisesta Navalny-tutkimuksiin, kun kaikki tietävät järjestön osoittautuneen poliittisesti epäluotettavaksi esimerkiksi Syyrian kaasuiskututkimuksissaan.

Saksan epäluotettavuutta osoittaa myös se kuinka helposti se ottaa kiristysvälineeksi taloudellisesti merkittävän kaasuputkihankkeen.

Pitkän elinikäni aikana, 79v, olen surulla seurannut Suomen ja Saksan negatiivista keskinäisriippuvuutta. Yhteistyössä Saksan kanssa Suomen edellytetään olevan valmis luopumaan totuudesta, demokratista ja kansainvälisestä oikeudesta. Luotan eniten Saksan oikeuslaitokseen, sen perustuslakituomioistuimeen sekä riippumattomuuteen poliittisesta propagandasta. Myös Jugoslavian hajottamisen aikana Saksan oikeuslaitos teki päätöksiä, jotka osoittivat poliittisten toimijoiden propagandan onttouden.