Medvedevin puhe 23.11. ja Suomen media

Lauantai 26.11.2011 klo 17.50 - Pirkko Turpeinen-Saari

En onnistunut löytämään mistään Suomen uutisvälineestä mainintaa Venäjän presidentin Dimitri Medvedevin merkittävästä puheesta 23.11.

Aljazeera välitti puheen osia jonka jälkeen seurasi asiantuntijan arvio, että puhe on otettava vakavasti.

Medvedev uhkasi keskeyttää aseistariisunnan seuraavat askeleet ellei Yhdysvallat lopeta tunkeutumista Venäjän lähialueelle ohjuspuolustuskilpensä kanssa.

Ulko- ja turvllisuuspoliittisen neuvoston Alexei Arbatov totesi: "Presidentti Medvedev määräsi kehittämään keinot ohjuskilpijärjestelmän tuhoamiseksi.If it is cyber war, the West should be concerned."

Suomen presidentinvaalikeskustelu ei ole näkemissäni referaateissa tai ohjelmissa puuttunut Suomen pysyvään maantieteelliseen asemaan Venäjän naapurina.Venäjän edustajat ovat toistuvasti tuoneet esiin huolensa Yhdysvaltojen ja NATO:n Eurooppaan tuomien asejärjestelmien vaikutuksesta Euroopan todelliseen turvallisuuteen.

Yhdysvaltojen virallinen doktriini omasta aseisiin perustuvasta vallastaan maapallolla sisältää sen, että mikään maa maailmassa ei saa muodostaa edes alueellista valta-asemaa.Myöskään talousjärjestelmä ei saa poiketa USA:n järjestelmästä. Jos asia riippuu pelkästään Yhdysvalloista ja sen aseteollisuudesta, asejärjestelmät levittäytyvät Eurooppaan.

Jo talouskriisinkin vuoksi Euroopan valtioiden, Suomi ensimmäisenä, tulisi pyrkiä siihen, että aseriisunnan edellytykset toteutuvat. Vain aseidenriisunnan kautta luodaan mahdollisuudet sille, että luottamus ja yhteistyö tulevat kansojen toiminnan perustaksi, eikä aseet.

Kestävyysvaje ja ideologiset esteet

Lauantai 19.11.2011 klo 15.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomessa ei tehdä riittävästi tuottavia työtunteja. Tätä puutetta kutsutaan kestävyysvajeeksi. Samat puolueet, jotka päivittelevät kestävyysvajetta ovat hallituksessa ollessaan olleet sitä itse luomassa.     Suomesta on viimeisten 10-20 vuoden aikana luotu kotiäitiyhteiskunta. Nuoret koulutetut aktiiviset naiset on saatu valitsemaan kotiäitiys. Seitsemänkymmentäluvulla lastenpsykiatrit puhuivat vauvojen ikätoverisuhteiden suuresta merkityksestä. Kuinka syvää riippuvuutta yhteen henkilöön ei olisi suotavaa luoda. Riippuvuuden sijaan kuvattiin luovan ja vuorovaikutuksellisen kasvun merkitystä terveen itsetunnon kehittymiseksi. Psykiatrit havaitsevat nyt uutena ilmiönä kotiin hautautuvat nuoret, joita ei millään avulla tunnuta saavan ulos kodeistaan.

Muissa Pohjoismaissa nuoret naiset käyvät työssä ja lapset ovat päivähoidossa. Siten aktiivisia työtunteja ja tuottavuutta syntyy päinvastoin kuin Suomessa.

Sadattuhannet suomalaiset sairastavat alkoholismia. Kuitenkaan Suomessa ei ole saatavilla hoitoa. Ainoa raitistava hoito-ohjelma on Minnesota-hoito, joka kestää kuukauden, jonka jälkeen on vuoden kestävät viikottaiset ryhmätapaamiset potilaan kotipaikkakunnalla.Suomessa on Lapualla 24 hoitopaikkaa ja yksi yksikkö on hiljattain perustettu Naantaliin.

Ruotsissa Minnesota-hoitopaikkoja on 3000. Yhdysvalloissa kaikki alkoholistien hoito on Minnesota-hoitoa, samoin Islannissa. Tanskassa on kymmeniä hoitopaikkoja. Suomessa perinnöllistä alkoholismi-sairautta potevat potilaat tekevät tehottomia työtunteja tai jäävät alkoholismiin liittyvien liitännäissairauksien vuoksi ennenaikaisesti, itseasiassa täysin työkykyisinä, mutta hoitamattomina, eläkkeelle. Tämä hoitoideologisesta väärästä asenteesta johtuva puuttuva alkoholismin hoito Suomessa lisää kestävyysvajeeseen kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia aktiivi-iässä olevia henkilöitä. Hoitamaton alkoholismi on suurempi ongelma kuin työttömyys. Kuitenkin valtion varat suunnataan hoitojärjestelmiin, joiden raitistumisprosentti on 1-2%. Minnesota-hoidossa se on lähes 90%

Kolmas suurisuuntainen kestävyysvajetta ylläpitävä ongelma on työelämän psykologinen ilmapiiri. Esimiesten kyvyttömyys johtaa, eläytyä ja kannustaa korvautuu vallankäytöllä. Varsinkin kunnan ja valtion työpaikoissa ilottomuus ja yhteisöllisyyden rapautuminen ovat anteeksiantamattomia. Kunnan ja valtion työpaikkojen olosuhteet ovat demokraattisessa kontrollissa. Siten työyhteisöjen jäsenten tulisi voida kokea tekevänsä työtä yhteisillä verovaroilla kuntalaisten tai kansalaisten hyväksi.

Terveydenhuollon mahalasku

Tiistai 8.11.2011 klo 10.45 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpäsykoe muistuttaa teknisen fysiikan koetta. Se ei mittaa hakijan ihmisyyttä eikä empatiaa. Valinnan seurauksena jo kolmekymmentä prosenttia nuorista lääkäreistä on sitä mieltä, että kansalaisten sosiaaliturva on liian hyvä. Miten tällainen asenne vaikuttaa potilas-lääkärisuhteeseen?

Väitetään, että suomalaiset käyvät turhaan terveyskeskuksessa. Siksi terveyskeskusmaksun avulla pyritään rajoittamaan varattomien käyntejä. Samaan aikaan kukaan ei paheksu runsaita "turhia" käyntejä yksityisillä lääkäriasemilla, jotka korvataan sairausvakuutuksesta. Lisäksi yksityinen terveysasema tekee "turhia" magneettitutkimuksia, laboratoriotutkimuksia, silmänpohjantutkimuksia, kaikki siksi, että kalliit laitteet on hankittu ja ne täytyy saada tuottamaan.Turhat, lopulta käyttämättömät lääkkeet korvataan myös KELA:n toimesta.

Lisäksi terveydenhuollon uudet virat on kaikki sijoitettu erikoissairaanhoitoon. 15.000 sta viime vuosien uudesta virasta yhtäkään ei ole kohdistettu perusterveydenhuoltoon.

Tälle järjettömyydelle ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun johtavalle järjestelmälle on jo kokeiltu ja olemassaoleva vaihtoehto. Siihen voi käydä tutustumassa Espanjassa. Espanjassa jokainen on oikeutettu saamaan verovaroilla kustannetun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon on se sitten avohoitoa tai sairaalahoitoa. Samoin lääkkeet. Perusterveydenhuollon omalääkäri arvioi erikoissairaanhoidon tarpeen ja lähettää erikoislääkärille. Vuosittainen gynekologin tarkastus kuuluu jokaiselle naiselle. Potilas ei oma-aloitteisesti mene valitsemalleen erikoislääkärille vaan omalääkärin kautta.

Yksityislääkärin ja yksityissairaalan kustannukset maksaa asiakas täysimääräisesti itse. Yksityislääkärin määräämistä lääkkeistä ei saa sairausvakuutuksesta korvausta. Siten yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä on palomuuri. Yksityissektoria käyttämään valmiit kansalaiset hankkivat vakuutuksen, joka maksaa kaiken.

Yli 90% koko maan kansalaisista on julkisen terveydenhuollon piirissä. Lähinnä Katalonian alueella käytetään yksityistä terveydenhuoltoa (20%)

Mikäli Suomessa pyrittäisiin järjettömän tuhlauksen ja epätarkoituksenmukaisten painotusten sijaan oikeudenmukaiseen järjestelmään, tulisi vähitellen kehittää rakenteita, jotka takaisivat inhimillisemmän terveydenhuoltojärjestelmän. Rahanahneuden ja ylikansallisten terveystoimijoiden voittojen sijaan tulisi kansalaisille  taata perusturvallisuus.

YLE:n väärän tiedon levittäminen Irakin sodasta

Maanantai 7.11.2011 klo 10.14 - Pirkko Turpeinen-Saari

YLE:n TV 1 on esittänyt ansiokkaan dokumentin perättömistä tiedoista Irakin joukkotuhoaseista. Tätä perätöntä tietoa käytettiin tarkoituksellisesti sodan aloittamiseen.

YLE esittää lehdistön ohjelmaesitteissään ja ohjelman alkuspiikeissään, että Irakin sota olisi aloitettu YK:n tuella.

Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että lehdestä lukemani teksti oli valitettava lapsus. Kun nyt olen seurannut sekä ohjelmaa, että nyt tänään uusinnan esittelytekstejä, virheellinen tieto toistuu systemaattisesti.

Sodan alkamisesta on pitkä aika.Perusasioiden luulisi olevan parlamentaarisesti valvotun tiedotusvälineemme tiedossa siitä huolimatta.

Koko muu maailma tietää Irakin sodan olevan laiton sota, johon Yhdysvalloilla ei ollut minkäänlaista YK:n mandaattia.

Suomen presidentti Tarja Halonen totesi omassa YK:n puheessaan sodan olevan laiton. 

Luulisi, että YLE:n tehtävänä olisi esittää myös suomalaisille totuudenmukaisia tietoja maailmassa, jossa valhe ja totuus alkavat olla saman arvoisia.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus Papandreusta säälittää

Perjantai 4.11.2011 klo 11.33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen 4.11. Papandreu- analyysi on poliittisuudessaan paljastava ja jossakin määrin säälittävä.

Autoritaarisen valtiovarainministeri Venizelosin ja pääministeri Papandreun erilaisuus poliitikkoina ja ajattelijoina on ilmiselvä. PASOK- puolueeseen mahtuu erilaisia toimijoita. He kävivät tiukan kamppailun puolueen puheenjohtajuudesta,jonka Venizelos hävisi.

Ainoa poliitikko, joka tällä hetkellä näyttää ajattelevan kokonaisuuden etua on Papandreu. Ainoa keino, jolla kreikkalaiset olisivat nielleet rankat säästötoimet, olisi ollut kansanäänestys, jota olisi edeltänyt riittävä tilanteen analyysi ja keskustelu. Totta kai äänestyksen aloitteentekijä olisi odottanut kansan lopulta ymmärtävän mikä on välttämätöntä.Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja ei tunnu kaipaavan Kreikan kansan todellisuuden, tunteiden ja ajattelun huomioon ottamista.

Kreikkalaisten tulisi ottaa oppia islantilaisista. Kreikan tilanne on euron vuoksi monimutkaisempi, mutta Islannin kansa on sitoutunut karvaisiin hoitotoimenpiteisiin. Myös kreikkkalaisten olisi vaadittava tilanteeseen todellisia syyllisiä vastuuseen, eikä kaadettava syyllisyyttä sen niskaan, joka on yrittänyt nostaa kansan ojasta. Ilman petoksiin syyllistyneiden tahojen vastuunottoa, ei tilanne voi parantua.

Oppositio, jonka riveissä valtaosa kaaokseen syyllisistä on panee mieluummin maan sekaisin kun antaa Papandreun hoitaa asiat kuten tähänkin saakka. On valitettavaa, että PASOK:in jäsenetkään eivät kaikki käsitä, kuinka vakava tilanne on niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Papandreu on oikeassa päättäessään kansanäänestyksestä

Torstai 3.11.2011 klo 10.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kun tieto Papandreun kansanäänestyspäätöksestä tuli, ajattelin, että se on osa demokraattista prosessia. Ainoa mahdollinen rakentava päätös.

Edelliset porvarihallitukset ovat ajaneet Kreikan kaaokseen. Sosialisti Papandreu on joutunut korjaamaan jälkiä ja tekemään mahtavan työn saadakseen Kreikan takaisin jaloilleen kivuliaan prosessin myötä.

Nykyisenkaltaisen tiedonvälityksen aikana kaikki prosessin kipu on kaadettu julkisuudessa Papandreun ja Euroopan muiden johtajien syyksi.

Mielenosoitusten vyöryessä eri puolilla Kreikkaa ei voida olettaa, että järkevyys ja harkinta olisivat kansanjoukoissa päällimmäisenä.

Papandreun on pakko yrittää sitouttaa kansa jo tehtyjen päätösten taakse. Kansa ei tule hyväksymään tehtyjä päätöksiä, ellei jollakin keinoin saada kansalaisia ajattelemaan, mitä muut vaihtoehdot olisivat. Sen jälkeen jokainen kansalainen on vastuussa siitä syntyykö maahan anarkia vai jollakin tavoin hallittu prosessi.

Papandreulla on mitä ilmeisimmin kyky luovaan ajatteluun. Hän tuntee kansansa ja tajuaa mikä tilanne on jos kaoottinen tilanne saa jatkua.

Ei hän turhaan tee muutoksia asevoimien johdossa. 

Ei Euroopalle ole hyväksi jos Kreikka ajautuu hallitsemattomaan kaaokseen vaikka tehdyt päätökset olisivat kuinka hyviä ja järkeviä tahansa. Pelkät järkevät päätökset eivät auta, jos ne tehdään täysin kansalaisten päiden yläpuolella.

Kreikkalaisten mielestä kansanäänestys olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Kuitenkaan se taas ei olisi ollut mahdollista koska mitään tietä kriisistä ulos ei ollut vielä rakennettu.