Lainat ja ilmainen raha

Lauantai 25.8.2012 klo 13.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Talousguru on antanut espoolaisille koululaisille kolme tärkeätä taloudellista neuvoa. Kolmas niistä oli kehoitus hankkia ilmaista rahaa. Siis ryhtyä niin pian kuin mahdollista sijoittajaksi. Siinä koululaisille tikapuut kohti ahneuden valtakuntaa.

De Morgen-sanomalehden mukaan Hollannissa asuntojen hinnat laskevat. Lehti suoritti mielenkiintoisen vertailun naapurusten Hollannin, Belgian ja Saksan yksittäisten kansalaisten lainavastuista. Hollantilaisilla on henkeä kohti keskimäärin 30 000 euroa lainaa, Belgialaisilla 15 000 ja Saksalaisilla 2300 euroa.

Jo yli kymmenen vuotta sitten kiinnitin huomiota De Morgenin artikkeliin hollantilaisten sijoituksista. Jo tuolloin jokaisella hollantilaisella, lehden mukaan oli 30 000 euron arvosta sijoituksia.

Arnon Grundbergin Tirza romaanissa kuvataan havainnollisesti hollantilaisen päähenkilön nousu ja tuho Hedge-fund sijoitusseikkailussaan.

Hollantilaiset sijoittajat vaativat Islantia maksamaan heidän riskinsä kun Islannin talouskupla puhkesi. Monilla hollantilaisilla on kakkosasuntoja Espanjassa. Jos sekä Hollannin että Espanjan asuntojen hinnat ovat laskeneet, myös lainojen vakuudet ovat laskeneet.

Verratessamme Euro-alueen valtioiden tilaa olemme joutuneet huomaamaan, että pelkät valtion talouden tilaa koskevat luvut eivät anna todellista kuvaa kunkin maan taloudellisesta kestävyydestä. Yllätyksiä on tullut niin Espanjan kuin Italiankin eri alueiden ja kuntien voimakkaasta velkaantumisesta. Nyt on myös syytä tarkastella ongelmia yksilötasolla.

Halpa korko lainaa otettaessa ei takaa turvallista tulevaisuutta. Tässäkin asiassa saksalaisten varovaisuus ulottuu yksilötasolle.

TPP-demokratian tuhon malliesimerkki

Sunnuntai 19.8.2012 klo 18.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media kuohuu ihmisoikeuksista ja kansanvallasta. Asioiden suhteellisuus näyttää kuitenkin kadonneen varsinaisten suurten liikkeiden jäädessä vaille huomiota.

TV-1 esitti talousdokumentissään vaihtoehtoja Euroopan talouskriisin ratkaisemiseksi. Ulkomaankauppaministeri A.Stubb piti parhaana vaihtoehtona sitä, että markkinat ratkaisevat sen.

Aikaisemmin Stubb on osoittanut "amerikkalaisuuttaan" julistautumalla G.W.Bushin aikana Etelä-valtiolaiseksi. Markkinavetoinen ratkaisu on yhdysvaltalaista politiikkaa parhaimmillaan.

Yhdysvallat on käynyt salaisia neuvotteluja Tyynenmeren rantavaltioiden kanssa  vallan siirtämisestä demokraattisesti valituilta instituutioilta suuryrityksille ja pääomapiireille.Suuniteltu rakenne antaisi suuryrityksille vallan valtioihin nähden. Yritysten kokiessa tulevaisuuden voittojensa tulleen häirityiksi ne voivat oman tuomiolaitoksen avulla haastaa valtiot korvauksiin. Riita-asioita tutkisi kolmen yksityisen juristin neuvosto, joista yksi toimisi vuorollaan tuomarina.

Neuvottelun alaista sopimusta markkinoidaan "kauppasopimuksena", mutta kyseessä on selkeä vallansiirtosopimus, jolla mm pankit pääsevät eroon tähän astikin heikosta valvonnasta, kansalaisten terveys vaarantuu huonosti valvottujen tuotteiden maahantuonnin seurauksena. Maiden tulee mukauttaa omat lakinsa TPP Trans-Pacific- Partnership-sopimuksen lakeihin. Jopa se minkälaisia veroja kussakin maassa on tulisi alisteiseksi tälle sopimukselle.

Sopimusta markkinoidaan taloussopimuksena, mutta USA:lla on jo taloussopimykset ao maiden välillä. Kyseessä on siis selkeä vallansiirto demokratialta yksityiselle pääomalle.

Suuri osa neuvotteluteksteistä on jo hyväksytty.Suuret pankit, lääketeollisuus, öljyteollisuus,tupakkateollisuus ja geenimuunneltu agribisnes pääsevät demokratiasta niskan päälle.

Suomessa rahalla saa vaalivoittoja ja yhä kasvavassa määrin yksityissektori hallitsee myös kuntapolitiikkaa, jossa on yhä vaikeampi demokraattisesti hallita kokonaisuutta. Pienin askelin ajaudumme "suuria miellyttääksemme" toimintatapoihin, joita ei enää voi kutsua edes alkeelliseksi demokratiaksi.

Taloussota- globaali sisällissota rikkaiden ja köyhien välilla

Tiistai 14.8.2012 klo 11.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

USA ja vanhat siirtomaavallat Britannia etunenässä katsovat edelleen, että heillä on valta päättää maailman asioista. Heillä on oikeus tuhota valtioita, määrätä muiden yhteiskunnallisista suhteista. Elleivät taloudelliset pakotteet riitä kiristystoimenpiteinä sitten käytetään aseita ja Hollywood-propagandaa.

Lontoon City on patologisen taloudellisen vallankäytön ydin, jonka sääntöjä tai sääntelemättömyyttä myös Wall Street hyödyntää. Niin sanotuilla markkinavoimilla, joiden panokset taloussodassa ovat yhtä suuret kuin Yhdysvaltojen ylivoima aseellisessa maailmanvallassa, on ollut toistaiseksi myös poliittinen tuki kautta läntisen maailman. Pienen Suomen sisäpolitiikassa nähdään kuinka porvarilliset hallituspuolueet eivät suin surmin halua minkäänlaista markkinavoimien kontrollia veronmaksajien hyväksi. Sosialidemokraattisen puolueen uusliberaali osio myötäilee porvaripuolueita.

Tähän saakka talouskriisiä on ratkaistu tukemalla kuplarahaa, pankkeja ja sijoittajien etua ts markkinavoimia reaalitaloudesta eli tuottavalla työllä ansaituilla varoilla. Sisäsiittoinen markkina on tilavuudeltaan niin valtava, että siihen kytkeytyy ja siitä hyötyy suuri määrä poliitikkoja ja varakkaita kansalaisia. Tätä hyötyä voi kutsua korruptioksi, sillä hyödyn korruptoiva voima estää uudistukset, jotka palauttaisivat painopistettä tuottavan työn ja reaalimaailman suuntaan.

Keskuspankkien toiminta tukee yhä enenevässä määrin markkinavoimia ja köyhdyttää ja alistaa työllään eläviä ja eläkeläisiä. Mitä enemmän keskuspankit jatkavat tällä "pelastuslinjalla" sitä katastrofaalisemmaksi lopullinen maailman konkurssi tulee.

Riski tai lopputulos ei ole vain hyperinflaatio vaan muita mahdollisia vaihtoehtoja ovat pankkien tuhoutuminen tai velkojen kuittaaminen. Varakkaat, markinoilla toimivat, epäsosiaalisia menetelmiä hyväksyvät yksilöt ja valtiot ovat kriisin ytimessä. Epäsosiaalisesta toiminnasta hyötyvä yksilö ei lopeta toimintaansa muuta kuin pakon edessä. Samoin on valtion laita. Yhdysvallat ei lopeta väärää vallankäyttöään ennenkuin taloudellinen katastrofi pakottaa sen siihen.

On mielenkiintoista nähdä kuinka pitkälle "itsenäinen" Suomi menee siirtomaavaltojen myötäilyssään on sitten kyse Euroopan keskuspankista tai vaikkapa Syyrian sodasta.