Vastarintaliike Trumpin hallinnossa ja New York Times

Perjantai 7.9.2018 klo 12.31

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 7.9.2018 New York Timesin Trumpin hallinnon vastarintaliikettä koskevan esseen kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä. Artikkelissa kuvataan osan Trumpin hallintoa toimivan presidenttiä vastaan. Kirjoittaja väittää edustavansa valtionhallinnon korkeaa moraalia ja edustavansa voimia, jotka haluavat toiminnallaan "pelastaa" sen mikä pelastettavissa on kunnes Trump ei enää ole presidentti.

"Ottaen huomioon sen epävakauden, jota moni oli todistamassa, kabinetin sisällä alettiin jo varhain kuiskia turvautumisesta perustuslain 25. lisäykseen, joka käynnistäisi monimutkaisen prosessin presidentin erottamiseksi. Mutta kukaan ei halunnut syöstä maata perustuslailliseen kriisiin."

"Teemme siis mitä suinkin pystymme pitääksemme hallinnon oikeassa kurssissa, kunnes tilanne on ohi– tavalla tai toisella".

Voiko sen selvemmin sanoa. Kirjoittaja toivoo presidentin katoamista,"tavalla tai toisella", mikä asehullussa maassa saattaa houkutella niin turvallisuusorganisaatioita kuin yksittäisiä asemiehiä toimintaan.

Terävin kärki kirjoituksessa kohdistuu presidentti Trumpin suhtautumiseen Venäjään ja presidentti Putiniin sekä Pohjois-Korean johtajaan Kim Jong-Uniin.

"Trump osoittaa mieltymyksensä itsevaltiaita ja diktaattoreita, kuten Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia ja Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-Unia, kohtaan. Hän ei osoita lainkaan aitoa arvostusta niitä siteitä kohtaan, jotka meillä on samanmielisiin valtioihin".

"Terävät tarkkailijat ovat kuitenkin panneet merkille, että muu hallinto toimii toisella raiteella, jolla Venäjän kaltaisia maita moititaan sekaantumisesta toisten asioihin ja rangaistaan asianmukaisesti ja liittolaisia pidetään vertaisina, ei pilkattavina vihollisina."

"Mitä esimerkiksi Venäjään tulee, presidentti oli haluton karkottamaan monia Putinin vakoojia rangaistuksena entisen venäläisvakoojan myrkyttämisestä Britanniassa. Hän valitti viikkokaupalla siitä, että vanhemmat virkamiehet ajoivat hänet vastatusten Venäjän kanssa ja osoitti turhautumistaan siitä, että Yhdysvallat jatkaa pakotepolitiikkaansa maata kohtaan sen huonon käytöksen takia. Mutta hänen kansallisesta turvallisuudesta vastaava tiimi tiesi paremmin – näihin toimiin oli ryhdyttävä Moskovan saamiseksi vastuuseen".

"Tämä ei ole valtakoneiston syövereiden työtä. Tämä on vakaan valtion työtä."

Kenet kirjoittaja nostaa amerikkalaiseksi ihanteekseen? John Mc Cainin, "johtotähden".

Olisiko teksti sittenkin valtakoneison syövereiden, itse deep-staten tuotos? Syöverin edustaja nostaa johtotähdeksi jihadistien, natsien ja tietenkin CIA-johtoisen rahan (NED etc) avulla suoritettavia valtioiden tuhoamisia ja hallituksenvaihdoksia ajavan Mc Cainin, joka Ukrainan vallankaappauksen yhteydessä poseerasi natsijohtajien ja Syyriassa jihadisti johtajien kanssa.

Presidentti Obama, jonka aikana kongressi valtuutti hänet ryhtymään sotaan Venäjää vastaan, osoitti halveksuntansa Trumpia kohtaan vuotuisella tiedotusvälineiden ja valkoisen talon yhteisellä illallisella äärimmäisen brutaalilla tavalla. Obama myötäili elegantisti ulkopolitiikassaan suurpääoman etuja, sotateollisuutta ja hallituksenvaihdos -pommituksia niin Libyassa kuin Syyriassa. Hänen ulkoministerinsä Hillary Clinton miehineen olivat keskeisiä Kosovon mafian ja Bosnian jihadistien tukijoita ja pommitusten avulla maaperän valtaajia USA:n valtavalle sotilastukikohdalle Serbian maaperällä. USA:n vaalien alla vallankaappausavusta kiitollinen Ukraina/Poroshenko oli Clintonin säätiön suurin rahoittaja.

New York Times´n kirjoituksen kärki, kaikesta muusta hälinästä kuorittuna, on ulkopolitiikassa. Sotateollisuuden kumppani NATO ei ole saanut Trumpilta riittävää kunnioitusta. Trump lupasi USA:n poistuvan Syyriasta ja lopettavan Obaman aikaisen jihadistien tukemisen. Trump halusi edistää Pohjois- ja Etelä Korean rauhaa mm. lopettamalla sotaharjoitukset Etelä-Koreassa.Trump halusi myös paremmat suhteet Venäjään.

Pääoman/sotateollisuuden hallussa olevat valtamedian tiedotusvälineet ovat johdonmukaisesti tukeneet Yhdysvaltojen  viimeaikoihin saakka laajentunutta yksinapaista sotilastukikohtiin ja taloudelliseen kiristykseen perustuvaa maailmanvaltaa.

Tuota valtaa kyseenalaistamaan on syntynyt Putinin nyky-Venäjä, jonka demonisointi on yksinapaisen maailmanvallan säilyttämisen keskeinen propagandaväline. Tuota välinettä New York Timesissa ilmestynyt kirjoitus heijastelee.