Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Kun ihmisoikeusloukkauksista tehdään laillisia

Sunnuntai 12.6.2016 klo 9.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Runsaat sata vuotta sitten palvelijan saattoi myydä talon ja huonekalujen mukana seuraavalle omistajalle. Asia oli luonnollinen ja laillinen niin palvelijan kuin ympärillä elävien ihmisten mielestä. Laillisuus pohjautui vauraiden kansalaisten päätöksiin ja kirkon saarnoihin.Köyhän tajunta oli ulkoaopetettuun laillisuteen pohjautuvaa ajattelua.

Olen viime päivinä miettinyt millä alueella suomalainen voi kokea tai on voinut kokea oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuudella tarkoitan sitä,että tunne oikeudenmukaisuudesta vastaa tietoa oikeudenmukaisuudesta. 

Päädyin toteamaan, että päivähoidossa, silloin kun subjektiivien oikeus päivähoitoon oli taattua. Miksi juuri päiväkodissa? Päiväkodissa lapset olivat, ennen työttömien lapsia koskevia rajoituksia, tasaveroisesti ja oikeudenmukaisesti kohdeltuja. Oikeudenmukaisuus on päiväkotien johtavia periaatteita. 

Lasten omissa perheissä näin ei välttämätä ole asian laita. Joissakin kodeissa lapset kuulevat vanhemmiltaan kuinka jotkut perheet ovat "rättipäitä", joiden lasten kanssa ei pidä leikkiä. Perheet saattavat haluta kasvattaa omat lapset vain omien vanhempien toimesta, jotta lapset eivät oppisi vääriä mielipiteitä. 

Nykyinen hallitus ja oikeistoenemmistöinen eduskunta katsoivat oikeaksi purkaa lasten oikeudenmukaisen kohtelun. Subjektiivisen oikeuden purkamisen jälkeen pienille lapsille opetetaan miksi työttömän lapsi ei saa olla samaa määrää tarhassa kuin muut lapset. Lapsen tulee oppia tuntemaan tämä epäoikeudenmukaisuus oikeudenmukaisena. Tämä indoktrinaatio tulee jatkumaan lapsen elämässä läpi koulu- ja työelämän.

Lapsen kasvaessa syyllisyydentunnot alkavat muodostaa oikeustajun ytimen. Lapsi alkaa tuntea syyllisyyttä, ellei tunne kielteisiä tunteita "rättipäitä" kohtaan. Läheinen hiljan edesmennyt ystävämme professori Arno Gruen kirjoitti kirjassaan Der Fremde in Uns kuinka syyllisyyden seurauksena ihminen pystyy liipasinta painamalla tappamaan ystävällisesti itseenä suhtautuvan "vihollisen" edustajan, koska sormi liipasimella tottelee kasvatusta eikä eläytymistä.

Kyse ei ole vain hyvinvointivaltion purkamisesta vaan ihmisoikeuksien purkamisesta. Se edellyttää yhtä voimakasta indoktrinaatiota kuin lapsen maailmassa merkitsee tuo selitys siitä miksi työttömien vanhempien lasten oikeuksia on rajoitettu. Subjektiivisen päivähoidon purkaminen tapahtuu samalla tavalla kuin liipasimen painaminen. Oikeistolaiseen oikeustajuun kuuluu kyky olla eläytymättä "toisiin" kunhan "omia" ei hätyytetä veronmaksuun.

Eräs indoktrinaation väline on sana "vapaus". Itsekkyys ja muista piittaamattomuus on korvattu sanalla vapaus. Vapaus olle ajattelematta mitä minun "vapauteni" merkitsee jonkin toisen oikeuksien näkökulmasta.

Suomessa on jonkin verran keskusteltu oikeudesta olla maksamatta veroja. Sata vuotta sitten torpparit olivat sidottuja maahan omistajien hyödyksi. Nykyisin pääomatuloja ei veroteta kuten palkkatuloja eivätkä kaikki maksa kunnallisveroa. Näiden verotulojen menetykset kompensoidaan verottamalla tämän päivän "torppareita" entistä enemmän. Sanotaan, että valtio muutoin velkaantuu liikaa. Suomalaisten oikeustaju halutaan muuttaa sellaiseksi, että tuo "vapaus" verotuksesta koetaan oikeudenmukaiseksi kuten palvelijan myyminen huonekalujen mukana.

Samanlainen oikeustajun muutoksen indoktrinointi tapahtuu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansalaiset eivät saa tuntea mikä on oikeudenmukaista vaan poliitikot ja media todistavat tiedotuksessaan, mitä kansalaisten tulee oppia kokemaan oikeudenmukaisena tosiasioista riippumatta.

Euroopan unionia hallitsee Teollisuusyritysten pyöreän pöydän imperiumin tavoitteet, jotka ovat kytkeytyneet ylikansallisiin globaaleihin teollisuuden ja pankkimaailman tavoitteisiin. Euroopan Unioni ja sen komissio eivät täytä demokratian kriteereitä.

Ukrainan tilanne on kärjistetty esimerkki EU:n itsenäisyydenputteesta ja demokratiavajeesta. Heti yhdistymisensä jälkeen Saksa, täysin riippuvaisena Yhdysvalloista aloitti vomakkaan taloudellisen ja sotilaallisen laajenemisen.Balkanin sotien aikana Saksa ensimmäistä kertaa maailmansodan jälkeen, oman perustuslakinsa vastaisesti pommitti Jugoslavian siviilikohteita taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.

Jugoslavian sotien päätyttyä USA ja Saksa jatkoivat jäännösvaltioiden infrastruktuurin haltuunottoa taannuttaen jäännösvaltiot kansantuotteeltaan lähes kehitysmaiden luokkaan.

EU ja Yhdysvallat käänsivät katseensa 2000-luvulla Ukrainaan. Indoktrinaation välineeksi otettiin Venäjän uhka. Venäjän ilmoittauduttua presidentti Putinin suulla haluttomaksi tukemaan Yhdysvaltojen ja EU:n globaalia NATO:n avulla pönkitettyä maailmanvaltaa, tykit kohdistettiinVenäjään ja erityisesti Putiniin.

Suomalaiset lapset ja aikuiset säästettiin tältä valtapelin tiedostamiselta.Yhdysvaltojen, Saksan ja EU-komission Ukrainan oligarkkien kanssa huolellisesti suunnittelema Ukrainan "haltuunotto" johti väkivaltaan. Jugoslavian pommitusten kaltaisia toimia ei tarvittu koska Ukrainassa oli yhteistyökumppaneina natsi-mielinen äärioikeisto soihtukulkueineen ja natsilippuineen.

Ukrainan parlamentista ajettiin ulos parlamentin enemmistöä edustaneita alueiden puoleen jäseniä väkivallalla uhaten. Väkivaltaisen kansanjoukon osan huutoäänestyksellä valitsema hallitus, jota Yhdysvallat tuki paitsi piparkakuin myös Victoria Nulandin ilmoituksen mukaan 3300 asiantuntijan voimin. Tämä hallitus jatkoi hallitsemista "tynkäparamentin" avulla. Ukrainan perustuslakia rikkoen presidentin virkaa alkoi hoitaa parlamentin puhemies. Itä- ukrainalaisia alettiin kutsua terroristeiksi. "Presidentti" ryhtyi laittoman hallituksen kanssa aseelliseen hyökkäykseen itä-ukrainalaisia vastaan.

Toukokuussa 2014 Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja käytti parlamentissa presidentin ja hallituksen toimintaa kritisoivan puheenvuoron. Hän totesi, että jos hän johtaisi maata, hän vetaisi armeijan pois Itä-Ukrainasta. Tästä lähtivät liikkeelle toimet kommunistisen puolueen lakkautamiseksi Ukrainassa. Heinäkuussa samana vuonna presidentti Obama ilmoitti lähettävänsä lisää neuvonantajia ja tukea aseistuksen kehittämiselle ja käytölle. 2015 Yhdysvaltojen kongressi ensin yksimielisesti päätti, että se ei aseista äärioikeistolaista Azovin pataljoonaa, mutta pyörsi päätöksensä jo muutamaa kuukautta myöhemmin Pentagonin painostuksesta.

Venäjä suojeli Krimin asukkaiden ihmisoikeuksia USA:n ja EU:n yhdessä aiheuttamalta väkivallalta. Tämä halutaan saada näyttämään rikokselta. Itä-ukrainalaisilta peruutettiin laittoman eduskunnan toimesta ihmisoikeudet, kuten oikeus kieleen ja uskontoon. Jopa lähes laillisilla vaaleilla valittu nykyinen presidentti Poroshenko julistaa, että Ukrainassa on aina ollut vain yksi kieli- ukrainankieli.

Suomen poliittinen eliitti ja media on visusti joko vaiennut tai ilmaissut valheita ja puolitotuuksia Ukrainan tapahtumista. Pyöreän pöydän teollisuusmiesten, brittiläisten ja amerikkalaisten öljy-yhtiöiden ja Monsanton gmo-hankkeiden etuja ei haluta vaarantaa. Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin poika on suurimman yksityisen energiayrityksen hallituksessa yhdessä Puolan entisen presidentin kanssa. Shellilla ja Chevronilla on 50-vuoden sopimukset liuskekaasun hyödyntämisestä.

Voimistaakseen Venäjä-vastaista propagandaansa Pentagon on saanut kongressin päättämään sodanjulistuksesta Venäjää vastaan 4.12.2014 niin, että presidentin ei sotaa aloittaessaan tarvitse enää kääntyä kongressin puoleen.

Sodanuhan voimistamiseksi Yhdysvallat on yhdessä NATO-liittolaistensa kanssa tunkeutunut paitsi Mustalle merelle myös Itämerelle. Mustalla merellä on Venäjälle tärkeä sotilastukikohta Sevastopol ja Itämerellä Kaliningrad. Suomen media on poliittisten johtajien myötävaikutuksella julistanut USA:n tunkeutumisen aikaisemmin rauhallisille alueille olevankin Venäjän aggressiota. Jokainen tunteva omaa päättelykykyään arvostava kansalainen käsittää, että aggressio on Balkanilta lähtien ollut USA:n ja EU-Saksan aggressiota eikä Venäjän.

Olemme pakotettuja niin sisä- kuin ulkopolitiikassa hylkäämään oikeustajun. Meille opetetaan kirkon asemaan asettuneen median toimesta hyväksymään musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi. Sisällissodasta lähtien sotapropaganda piti huolen siitä, että kukin tiesi laillisen paikkansa. Nyt oikeistohallitus tekee ihmisoikeusloukkaukset laillisiksi ja valheellisilla perusteilla sotaan valmistautumisen naapuriystävyyttä tärkeämmäksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ihmisoikeusloukkausten laillistaminen, oikeustaju, propaganda, media, SSS-hallitus, EU