Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Stalin ja Mannerheim

Sunnuntai 22.9.2019 klo 15.18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkopoliittisen johdon tuella ja eräänä valtiollisen sensuurin, Mediapoolin ykkösedustajana, Helsingin Sanomat on sitoutunut tutkimaan Stalinin rikoksia suomalaisia kohtaan.

Helsingin Sanomien tämän sunnuntain 22.9.2019 numerossa ensiaukeaman yläkulmassa otsikoidaan "Stalin teloitutti Raija-Liisan isän". Seuraavan aukeaman oikessa yläkulmassa vuorostaan Saska Saarikosken antisemitismin nousua Euroopassa koskeva juttu otsikoidaan "Mannerheim kunnioitti juutalaisia sankareita".

Tapaus, johon tekstissä viitataan, koskee Mannerheimin tervehdyskäyntiä sodan jälkeen, siis katumusharjoituksena, juutalaisten sotilaiden muistojumalanpalveluksessa juutalaisessa seurakunnassa.

Hänen kunnioituksensa ei koskenut neuvostoliittolaisia vangiksi otettuja juutalaisia sotilaita. Hän luovutti nämä vangit välittömästi saksalaisille, tietäen että heidät heti teloitettaisiin.

Hänen empatiansa ei ulottunut Suomenlahden eteläpuolelle, jossa eestiläiset tappoivat kaikki maansa juutalaiset ja julistivat uljaasti Viron juutalaisista vapaaksi.

Esimerkkinä Stalinin uhreista Helsingin Sanomat esittelee Yrjö Mäkelän tyttären tarinan. 

Toimittaja Tommi Nieminen ja Heidi Piiroinen kuvailevat:"Mutta tyhjentävää valtiollista tutkimusta Suomi ei ole tehnyt. Jos sellaiseen ryhdyttäisiin, sen voisi ajatella myös ulkopoliittisena viestinä siitä, että Suomi on kaikissa tilanteissa historiallisen totuuden puolella."

Heidän mukaansa Raija-Liisa Mäkelä on hyvin skeptinen sen suhteen, suostuisiko Putinin Venäjä tekemään todellista yhteistyötä Suomen kanssa suurselvityksen tekemisessä."Se on mahdollista aikaisintaan sitten, kun viimeisetkin silminnäkijät ovat poistuneet. Silloin ei ole enää suoraa syyllisyyden taakkaa,"Mäkelä arvelee.

Onko niin, että Suomen eliitin ja valtiollisen sensuurin on mahdotonta asettua itse tutkittavaksi. Valtakunnallinen päälehti ei pysty myöntämään  suomalaisten omia vääriä ratkaisuja ja epäinhimillisyyttä.

Ihailtu Mannerheim perusti ja  valvoi tarkasti yli 20 000 venäläisen siviilin kokoamista keskitysleireille, heidän omaisuutensa ryöstön ja osin kuljettamisen Suomeen ja osin lahjoittamisen karjalaa puhuvalle väestölle. Pelkästään heinäkuun 1942 aikana 500 henkilöä kuoli noilla leireillä. Koko Itä-Karjalan miehitetyllä alueella vallitsi kenttäoikeus.

Minkälainen ulkopoliittinen viesti olisi se, että suomalaiset ehdottaisivat kahta tutkimusta samanaikaiseti ja rinnakain. Toinen koskisi Stalinin vainoissa kuolleita suomalaisia ja toinen Mannerheimin keskitysleireille koottuja ja kuolleita venäläisiä.

Vai käykö niin kuin Raija-Liisa Mäkelä toteaa Putinin Venäjän mahdollisesta halukkuudesta tukea suomalaisten kohtaloa tukevaa tutkimusta, että Suomen ulkopoliittinen johto ei voi tukea Mannerheimin keskitysleirien tutkimusta niin kauan kuin suomalaisten leireillä lapsena kärsineitä ja omaisensa menettäneitä henkilöitä on hengissä?

Suomalaiset eivät voi koskaan aikuistua jos emme kohtaa historiaamme sellaisena kuin se on. Loputtomiin emme voi näytellä uhria ja kieltää natsiliittolaisuuttamme ja haluamme siirtyä osaksi mahtavaa Saksan valtakuntaa niin 1918 kun 1941.

Neuvostoliiton voitto sodassa teki mahdolliseksi ensimmäiset demokraattiset vaalit Suomessa. Ellemme myönnä realiteetteja, kuten näyttää, lyömme todella taas päämme Karjalan mäntyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juutalaisvainot, keskitysleirit, Mannerheim, Stalin, historilallinen totuus, Helsingin Sanomat

Keitä Ukrainan EU:ta tukevat mielenosoittajat ovat?

Sunnuntai 15.12.2013 klo 11.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen parlamentaarisesti hallitun YLE:n uutistoimittaja Marja Manninen selostaa posket innosta hehkuen Kiovan mielenosoituksia.Leninin patsas kaatuu ja sitä hakataan kappaleiksi. Suomalainen poliittinen johtaja kehuu kuinka Ukrainassa ja Thaimaassa toteutuu näin demokratia!

EU:n ulkopoliittinen johtaja Catherine Ashton ei ole yhtä naivi. Ei myöskään Saksan hallitus eikä pääomapiirit Saksassa ja Yhdysvalloissa. He tavoittelevat samaa kuin Jugoslaviassa. Ukrainan 48 miljoonan asukkaan maa on saatava osaksi laajaa yhteismarkkinaa, jossa vallitsisivat pääoman lait.

Jugoslavian kaavaa on toteutettu irtisanomalla Ukrainalta IMF:n lainat. Irisanomisen verukkeena on se, että Ukrainan hallitus subventoi kansalaistensa energialaskuja. Ashton on uhannut Ukrainaa myös taloussaarrolla ellei se allekirjoita EU-sopimusta. Kun Jugoslavia ajettiin taloudelliseen kaaokseen 10v ohjelmalla, tiedettiin, että köyhyys ja epävarmuus nostaisivat liittovaltion kansoja vastakkainasetteluun. Ukrainan kohdalla 2v annos ahdinkoa vahvistettuna voimakkaalla EU-propagandalla on jakamassa maan kahtia. Kun Jugoslavian hajottamisessa Yhdysvaltojen National Endowment for Democracy kasvatusohjelma tuotti satoa, EU vuorostaan käyttää EU-Endowment for Democracy kuorrutusta.

Minkälaisia voimia EU nyt käyttää tavoitteidensa saavuttamiseen?

Jokainen, joka on lukenut toisen maailmansodan historiaa tai lukenut esimerkiksi Curzio Malaparten taidokkaan kirjan Kaputt, tietää, että Länsi Ukrainassa toimi kansallismielinen fasisti-puolue, jonka johdossa oli Stepan Bandera. Juutalaisia tapettiin kylmäverisesti ei ainoastaan Ukrainassa vaan heitä jahdattiin myös Puolan alueelle. Der Spiegelin kirjallisuuskriitikon Reich-Ranickin henki pelastui puolalaisen talonpojan piiloteltua häntä ja hänen vaimoaan kellarissaan. Länsi-Ukrainalaiset olivat Hitlerin halukkaita liittolaisia ja fasistisempia kuin fasistit itse. The New York Review of Booksissa ilmestyi laaja artikkeli aiheesta 2012.

Oranssin vallankumouksen presidentiksi nostama Justschenko pystytti patsaan Stepan Banderalle Lviviin, jossa oli laajimmat juutalaispogromit. Monet muutkin fasistit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneet kunnianpalautuksen ja heidät on virallisesti nimetty Ukrainan sankareiksi.

Yksi mielenosoitusten keskeisitä voimista on Svoboda-Vapaus puolue, joka on äärioikeiston kattojärjestön jäsen kuten Jobbik Unkarissa ja Front Nacional Ranskassa. Svoboda on natsikollaboraattoreiden suora perillinen.

Julia Timoshenkon puolue oli vaaliliitossa Svobodan kanssa ja auttoi tämän saamaan merkittävän määrän edustajia parlamenttiin.

Mielenosoituksissa räväköitä puheita pitänyt, Saksassa asuva, myös oikeistolainen nyrkkeilijä Klitscko on Saksan hallitsevan puolueen Kristillisdemokraattien Kondrad Adenauer säätiön tukema poliitikko. Hänen tehtäväkseen on delegoitu pysyvän EU-myönteisen enemmistön saaminen Kiovaan. Klitscko vaati Yhdysvaltojen apulaisulkoministeri Victoria Nulandia ja republikaani senaattoria John Mc Cainia, heidän näyttäytyessään Kiovan torilla mielenosoittajien tukena,jakaen kakkuja ja pikkuleipiä, että Yhdysvaltojen tulee ryhtyä sanoista tekoihin. Klitschko vaati Ukrainaa asetettavaksi taloussaartoon! Siis köyhät köyhtykää, jotta pääsemme valtaan, niinkö?

Kaikkia EU-mielenosoitukseen osallistuvia puolueita yhdistää Venäjä-vastaisuus,jota EU tukee. NATO pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Ukrainassa yhteisillä sotaharjoituksilla vaikka myös Venäjällä on sotilastukikohta Sevastopolissa.

Mistä johtuu, että Suomen media ja jotkut poliittiset johtajat voivat kokea parlamentilta luottamuslauseen saaneen hallituksen ja vapailla vaaleilla valitun presidentin vallan kyseenalaistavan väkivaltaisen mielenosoituksen olevan demokratiaa Ukrainassa tai Thaimaassa?

Toisen maailmansodan aikana Suomi tunnusti fasistisen Kroatian.Pari vuotta sitten Suomi ajoi voimakkaasti Kroatian EU jäsenyyttä, maan, joka itsenäisyytensä ensi metreillä hyväksyi perustuslain, jolla ikiaikaisilla asuinsijoillaan Kroatiassa asuvat serbit, julistettiin toisen luokan kansalaisiksi ja menettämään monet siihenastiset tasaveroiset sosiaaliset oikeudet.

Onko meillä jokin pysyvä kyvyttömyys erottaa fasismia demokratiasta. Kun EU pyrkii ajamaan itsekkäitä suurpääoman taloudellisia ja sotilaallisia tavoitteita demokratian kustannuksella on sitten kysymys Ukrainan painostamisesta tai kauppaneuvotteluista USA:n kanssa, Suomi ajelehtii tietämättömyyden tai naiviuden merellä. Onko historiassamme tunnistamattomia, käsittelemättömiä asioita, joiden käsittelemättömyys johtaa kyvyttömyyteen tunnistaa mikä on syvästi oikeudenmukaista ja demokraattista ja mikä ei?

Mielestäni olemme huolestuttavilla vaarallisilla vesillä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: fasistipatsaat, Länsi-Ukraina, juutalaisvainot, Stepan Bandera, Ashton, Konrad Adenauer-säätiö, Svoboda, Klitschko,