Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi
Viisaus vaihtumassa uhitteluun Suomen ulkopolitiikassaLauantai 30.6.2012 klo 13.50 - Pirkko Turpeinen-Saari Tiedotusvälineiden kuva presidentti Niinistön asenteesta Venäjän edustajiin näyttäytyy uhmakkuutena ja töykeytenä. Lipevyyttä lähentelevä maireus kuvaa vuorostaan hänen ja ulkomaankauppaministeri Stubbin suhdetta USA:n edustajiin. Historia usein toistaa itseään. Etsimättä lähinnä mieleen tuleva toinen samantapaista asennetta osoittanut henkilö on myöhemmin presidentiksi valittu, maan hallituksen puheenjohtaja P.E.Svinhufvud. Vuoden 1918 alussa hän oli valmis luovuttamaan Suomen juuri Venäjän johtajien kädestä saaman itsenäisyyden Saksalle. Hänen kutsustaan Saksa miehitti Suomen, otti talouden ja kaupan hallintaansa ja määräsi Suomen valtiomuodon kuningaskunnaksi. Vain maailmanpolitiikan muutokset ja Saksan keisarikunnan romahdus vuoden 1918 lopulla pelastivat Suomen. Svinhufvudin asenne Venäjään oli äärimmäisen kielteinen. Vasta Saksan kehoituksesta hän suostui menemään pyytämään Leniniltä Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Niinistön asenne vaikuttaa samanlaiselta. Häntä ei näytä kiinostavan, minkälaiseksi Venäjä kokee asiat. Hänellä ei ole empatia-aluetta yhteistyössä. Hänellä ei ole Kekkosen ja Halosen kaltaista sillanrakentajan asennetta, viisautta kuunnella ja oppia. Svinhufvud analogiaa seuratakseni USA-johtoinen NATO edustaa 1918 Saksan armeijaa, jonka avulla Suomen kansan itsenäinen omaa identiteettiä ja etua korostava toimintatapa estyy. EU:n useilla jäsenmailla on erittäin kielteinen Venäjä-suhde ja toiset maat vuorostaan eivät tunne lähemmin Venäjää vaan ovat kylmän sodan logiikan varassa suhteessaan siihen. Nojautuessaan EU:n ulko- ja puolustuspolitiikkaan Niinistö voi olla varma, että se on Venäjän suhteen kielteisempää kuin Suomen tähän astinen itsenäinen, viisas suhde lähimpään naapuriin. Ulkoministerinä ollessaan Alexander Stubb jo osoitti Georgian sodan yhteydessä asenteensa Venäjään. Tietämiensä, sodan alkuun liittyvien tosiasioden vastaisesti hän syytti Venäjää sodan aloittamisesta. Suomi oli tuolloin Etyj:n puheenjohtajamaa ja Tskhinvalissa, Etelä-Ossetian pääkaupungissa, oli tuolloin suomalainen, ukrainalainen ja valkovenäläinen sotilastarkkailija.Kaikki he olivat raportoineet Tbilisiin kolme päivää ennen sodan alkua Georgian valmistelevan hyökkäystä Etelä-Ossetiaan. Lopulta Georgia aloitti massiivisen tulituksen Tskhinvalia kohti ja sen maajoukot valtasivat kaupungin. Siten Stubb ei valehdellut vain omissa nimissään vaan Etyj:n puheenjohtajamaan nimissä. Empatiakyvytön asenteellisuus ja uhmakkuus sekä valheellisiin tietoihin perustuva propaganda saattavat herättää kätten taputuksia Storyvillessä ja Iltapäivälehdissä. Valtiomieskategoriaan sillä tuskin pääsee USA:nkaan silmissä. |
Avainsanat: Etyj, Suomen ulkopolitiikka, Niinistö, Svinhufvud, Stubb, NATO, EU |