Eilen koin vahvasti tunteen, että historia toistaa itseään. Suomi on lähdössä taloussotaan Venäjää vastaan yhteisrintamassa USA:n ja NATO-Saksan kanssa. Tuntuu kuin jatkosodan kellot kumisisivat.

Ennen toista maailmansotaa konservatiivinen osa Yhdysvaltojen teollisuuspoliitikkoja tuki taloudellisesti Hitlerin Saksaa sen varustautuessa sotaan. Muun muassa Fordin omistaja Henry Ford sai muistaakseni Hitleriltä rautaristin samoin kuin Mannerheim ja Heinrichs.

Vaikka Yhdysvallat liittyi sotaan näennäisesti Neuvostoliiton rinnalla, Neuvostoliitto sai pääasiassa yksin vastuun sodan voittamisesta ja keskitysleirien lopettamisesta. Kylmä sota alkoi jo sodan aikana ja voimistui heti sen jälkeen.

Tapasin viime talvena Sisiliassa keski-ikäisen itävaltalaisen naisen. Kysyin häneltä, miten hän suhtautuu siihen, että hänen kotimaansa on sotilaallisesti liittoutumaton ja, että perustuslaki kieltää liittoutumisen. Hän sanoi olevansa ylpeä siitä, mutta hän ei voi sanoa sitä julkisesti, koska hänen poikansa on töissä Yhdysvalloissa.

EU ei ole mielestäni sotilaallisesti liittoutumaton. Suurin osa EU- maista pelaa kaksilla korteilla koska valtaenemmistö on myös NATO:n jäseniä. Norjan puolustusministeri sanoi Pohjoismaiden jakavan NATO:n ( USA:n ) ARVOMAAILMAN.

Suomen sanotaan etsineen turvallisuutta EU:sta ja eurosta.Nyt Suomi on joutunut menettämään turvallisuutensa tämän epärealistisen turvallisuuskäsityksensä johdosta. Suomi joutuu sitoutumaan USA:n ja NATO:n tavoitteisiin suhteessa Venäjään.

EU- turvallisuusvalinnan tehtyään Suomi joutuu nyt sitoutumaan valheisiin ja propagandaan, jolla ylläpidetään harhakäsitystä siitä, että Ukrainassa olisi nyt demokraattinen hallitus. Suomi joutuu kieltämään sen, mm Viron ulkoministerin käsityksen, että tuo hallitus tuli valtaan rauhanomaisten mielenosoittajien murhaajien avulla.

Suomi julistaa yksimielisyyttään EU- maiden joukossa ja pääministeri Katainen vakuuttaa lehtitietojen mukaan Suomen NATO-option merkitystä Suomelle.

Onko Suomi jälleen opportunistinen maa, joka ei tunnusta tosiasioita vaan pohjaa ratkaisunsa vallan myötäilyyn, joka Ukrainan kyseessä ollen tarkoittaa Yhdysvaltojen konservatiivisten voimien ja EU:n NATO- maiden myötäilyä.

Alamainen opportunismi on Suomen historialle luonteenomaista. Kypsä ja tasa-arvoinen suhtautuminen lähimpään naapuriimme Venäjään oli mahdollista vain Kekkosen presidenttikaudella siitä huolimatta, että pidäkkeetön ryssäviha ja kauna kiehui kannen alla kattilassa. Kekkosen kypsyys ja viisaus on kadonnut Suomen politiikasta. Oppirahat on jälleen maksettava kantapään kautta.

Toisen maailmansodan aikana Suomi tavoitteli Suur-Suomea. Henkisesti Suomen nykyilmapiiri muistuttaa eniten 1930- lukua. Vallassa on Sofi Oksas-hegemonia, joka ei muista, että Viro julistettiin sodan aikana juutalaisista vapaaksi. Nyt Kiovan juutalaisyhteisö on kehottanut juutalaisia muuttamaan Kiovasta. Kommunistipuolueen puheenjohtajan koti tuhottiin jo palopommilla.

Käsittääkseni EU:n rauhan edellytyksenä on toimiminen NATO:n ja USA:n ehdoilla. USA:n apulaisulkoministeri Victoria Nuland tokaisi "fuck the EU" koska EU hidasteli Ukrainan hallituksen vaihdoksessa.

Rauhan- EU illuusiossa joudutaan kieltämään vuosikymmenten todellisuus, jossa CIA:n likaiset temput, salaiset asetoimitukset, laittomat sodat, salaiset armeijat ja salaiset oikeusistuimet painetaan villaisella ja heittäydytään uskomaan, että nuo toimijat ja toimet eivät ole totta.

Psykiatrina voin todistaa, että todellisuuden kieltäminen puolustusmekanismina on kestämätön. Se johtaa joko mielen hajoamiseen tai väkivaltaan. Totuus on ainoa kestävä lähtökohta myös kansainvälisessä politiikassa.