Kataisen "minä ensin"-filosofia

Torstai 15.8.2013 klo 11.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lehtitietojen perusteella pääministeri Katainen ryhtyy asemoimaan Kokoomus-puoluetta uuden arvo-tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat muuttuneet yksilöllisemmiksi ja "mukavuudenhaluisemmiksi". Kokoomuksen mukaan perinteistä konsensus-Suomea ei siis enää ole olemassa. Auktoriteettiyhteiskunnasta siirrytään yksilökeskeiseen maailmaan.

Katainen olettaa luovuuden puhkeavan kukkaan yksilökeskeiseen maailmaan siirryttäessä. HeSa:n referaatissa todetaan Kokoomuksen päätyvän hamuamaan erityisesti sääntelyä vastustavien yksilökeskeisten nuorten aikuisten ääniä.

Autoritaarisen yhteiskunnan ja autoritaaristen toimintatapojen muutos on tervetullut asia. Sen jälkeen onkin KAKSI TOISILLEEN TÄYSIN VASTAKKAISTA TIETÄ. 

Muista piittaamaton "yksilöllinen" itsekkyys voi korostua. Tällaista itsekkyyttä on nähty läpi historian. Ne joilla on ollut valtaa ja tai rahaa ovat voineet ajaa omaa etuaan pidäkkeettä.Psykiatriassa tällaista yhteisvastuun puutetta ja oman edun ajamista on kuvattu erilaisilla luonne-häiriö diagnooseilla. Kun pidäkkeetön itsekkyys on laillista, yksilöä ei kuitenkaan kutsuta rikolliseksi.Suomen kansa on saanut maksaa verokikkailijoiden kustannuksia vuosikaudet. Saman persoonallisuuden rakenteen omaava oman edun tavoittelija- taskuvaras tuomitaan rikollisena.Rikollinenkin voi osoittaa ennennäkemätöntä "luovuutta".

Kokoomus tavoittelle nuorten "yksilöllisten", mukavuudenhaluisten henkilöiden saamista joukkoihinsa. "On tärkeää tietää miten Suomi on muuttunut, jotta voi johtaa Suomea" toteaa pääministeri Katainen opportunistisesti.

Toinen vaihtoehto autoritaarisen yhteiskunnan murentuessa on TODELLINEN LUOVA yhteiskunta, joka perustuu luovaan yhteistyöhön. Todellinen luova yksilö on eläytymään kykenevä, tunteva aito ihminen. Luova ihminen eläytyy niin omiin kuin toisten tunteisiin ja kohtaloon. Hän tuntee toisen hädän omana hätänään. Eläytymisen pohjalta luova yksilö pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa entistä huomioonottavammaksi. Suomalainen yhteiskuntakin voi kehittyä todella yhteisölliseksi.Mukavuudenhalun sijaan yhteistoiminta ja aktiivisuus kantavat hedelmää.

Luovaa yhteiskuntaa ei johdeta ylhäältäpäin. Jo varhaislapsuudesta lähtien lasta tulee kuunnella ja auttaa häntä säilyttämään omat tunteensa ja oma tunteellinen arviointikyky ympäröivistä ihmisistä ja olosuhteista. Kokoomuksen mallissa ihmisistä tulee itsekkäitä kopioita, jotka eivät sopeudu yhteistoimintaan vaan yksilöllisyys on muista piittaamattomuutta ja ehkä omaa ulkoaopittua "paremmuutta". Yhteisö muistuttaa enemmänkin itsekkäitä tavoitteita ajavaa rikollisjengiä, jossa jokainen jäsen on ryhmän ulkopuolisiin yhteisiin sääntöihin sopeutumaton yksilö.

Kokoomuksen tavoittelemalle yksilöllisesti "luoville", mukavuudenhaluisille joukoille löytyy malli Yhdysvalloista. Siellä 1% kansalaisista omistaa valtaosan varallisuudesta, poliittisesta vaikutusvallasta ja vaalien tuloksesta. Yhteisvastuu on käytännössä olematon.Luovuus on väärä sana luonnehtimaan tätä yksilöllisyytä.

Suomi on todella tienhaarassa.

Vastuulliset äänestäjät?

Torstai 1.11.2012 klo 11.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vaalit ovat takana. Nyt voidaan taas tehdä despoottisia päätöksiä. Hivuttaudutaan NATO on,mennään valvomaan Islannin ilmatilaa, toimitaan kansalaisilta kysymättä tietoisesti kansan valtaenemmistön tutkittua mielipidettä vastaan asiassa kuin asiassa. Äänestysprosentti oli katastrofaalisen alhainen. Pääministeri Katainen syyttää kansalaisten vastuullisuuden puutetta sekä mediaa.Itsetarkastelu ei tule mieleen. Kuntien märä sovittiin jo 1995 EUn liittymisneuvotteluissa. Näytellään ikäänkuin kuntien liitokset ja pakkoliitokset olisivat nyt syntyneiden hankalien epäkohtien seurausta.

Neuvostoliiton, Jugoslavian,Irakin ja Syyrian hajottamisessa oli kyse markkinoiden laajentamisesta ylikansallisten markkinavoimien hyväksi. Sotilaallisella liittoutumisella, lähinnä NATOon (Lähi-idässä oma sotilasliittonsa)on pystytty takaamaan syntyneen tilanteen vakaus (esimerkkinä Kosovon EU:n adoptiovaltiossa Yhdysvaltojen yksi suurimmista sotilastukikohdista) Suomalaiset poliitikot päättävät suomalaisten puolesta tukea kaikkia yksittäisen maailmanvallan haluamia hankkeita opportunistisesti kuten historiassamme ennenkin on tapahtunut.Median syytä on se, että kansalaiset eivät saa syvällistä tietoa maailman demokratian tilasta. Silti Suomen kansa vaistonvaraisestikin on oikeudenmukaisuuden ja demokratian kannalla. Kokoomuksen ja RKP:n enemmistö ajaa markkinavoimien etua eikä joko tietoisesti tai tiedostamattaan piittaa ihmisoikeuksista. Demareillakin on valitettavasti oma transatlanttinen NATO-siipensä.

Kun Euroopan parlamentissa äänestettiin Israelin taloudellisesta suosituimmuusasemasta suhteessa EU:hun tilanteessa, jossa sotarikoksia tekevä ja palestiinalaisia rikollisesti sortava maa olisi tullut asettaa taloussaartoon,RKP:n ja Kokoomuspoliitikkojen enemmistö, muun parlamentin oikeiston rinnalla asettui tukemaan Israelin suosituimmuusasemaa. Sen verran Suomen mediassakin on kerrottu palestiinalaisten keskitysleiriä muistuttavista olosuhteista, että empatiaa tuntevat kansalaiset vaatisivat miehityksen lopettamista.

Miksi Suomalaiset äänestäisivät vaaleissa, joilla ei ole merkitystä heidän elämänkulkuunsa.Alhainen äänestysprosentti on aina suosinut oikeistoa.Kuolevien kuntien ja taloudellisten vaikeuksien ja epäoikeudenmukaisuuden keskellä kansalaisilla ei yksinkertaisesti ole voimia eikä motivaatiota lähteä äänestyspaikalle.

Urpilainen Lipposen ja Kataisen puristuksessa

Keskiviikko 14.12.2011 klo 10.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jutta Urpilainen on hoitanut hienosti, vastuullisesti ja hallituksessa ja eduskunnassa sovitun mukaisesti vakuusehtojen sopimisen suomalaista oikeudentuntoa tyydyttävällä tavalla.

Neuvotteluprosessin aikana Urpilainen sanoo selkeästi, että joko Suomen ehdot yksimielisestä päätöksenteosta hyväksytään tai Suomi jää vakaussopimuksen ulkopuolelle.

Katainen ei toimi hallituksen ja eduskunnan sopimalla tavalla vaan ilmeisesti liikkuu oman puolueryhmittymänsä asenteita myötäillen.Hänellä ei ollut rohkeutta kyseenalaistaa Saksan ja Ranskan sanelua.

Lipponen vuorostaan kiiruhtaa vaatimaan, että Suomen on oltava mukana vakuusmekanismissa, seurauksista välittämättä, sillä hänen mielestään Euroopan suurille maille alistettunakin "ytimessä"-olo on itseisarvo.

Varsinkin Lipposen puhe on vastuutonta ja asenteillaan hän tutunoloisesti vetää mattoa jalkojen alta niiltä hallituksen jäseniltä, joilla on jäljellä aatteellisuutta, demokratiantajua ja vastuullisuutta.

Valtiovarainministerinä Urpilainen voisi mielestäni todeta sen, kuinka edellinen porvarihallitus alensi varakkaiden veroja juuri samalla summalla 7 miljardilla, joka nyt pitäisi hallitussopimuksen mukaan kerätä hyvinvointivaltion heikennyksin ja veronkorotuksin 1:1:een.

Suomalaisten yksittäisten henkilöiden vastuu- ja velkataakka on ylipääsemätön. Ei veronmaksukyky yllä 10.000 euron kattamiseen.

Vakuusmekanismin ulkopuolelle jääminen ei jätä Suomea IMF:n ulkopuolelle, jos joutuisimme myöhemmin todella vaikeuksiin. IMF oppi paljon yhteistyöstään Islannin kanssa, jossa romahdus johti pankkien kansallistamiseen ja kieltäytymiseen sijoittajien saamisten maksamisesta. Prosessi oli demokraattinen.

Periaatteellinen vakausmekanismin vastuiden kantaminen on järjettömyyttä, johon ruotsalaisetkaan eivät suin surmin aio syöksyä.

Demokratian ja järjen vaatiminen ei ole perussuomalaisten myötäilyä vaan normaalia yhteisten asioiden hoitamista.