Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Helsingin Sanomat, Venäjä ja EU

Lauantai 12.10.2013 klo 16.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat avaa jälleen pääkirjoituksessaan 12.11. asennettaan Venäjään otsikolla " Kun Venäjä myrskyää, EU lämmittää. Lehti väittää Venäjän "kiristävän" otettaan entisistä "alusmaistaan".

Alentuva asenne ja puolitotuudet ovat ilmeiset. Lehti katsoo että Neuvostoliiton entisten osien, silloisten sosialististen tasavaltojen suorittamat EU:n lähentymisneuvottelut eivät ole vain kauppaneuvotteluja vaan pyrkimystä mahdollisimman kauas Venäjästä. Onko tämä itse asiassa pääkirjoittajan toive?

Lehti ei suin surmin kerro mistä EU:n ja USA:n välisissä Trans Atlantic Trade and Investment Partnershipissä on kyse. Kyse on vastaavista neuvotteluista, joita Yhdysvallat on salassa jo vuosia käynyt TPP-sopimuksena Tyynenmeren monien valtioiden kanssa. Neuvottelut ovat olleet niin salaisia, että psesidentti Obama ei ole vieläkään antanut kongressin jäsenille mahdollisuutta tutustua sopimuksen tekstiin. Obama ei tosin pystynyt matkustamaan Balille allekirjoittamaan sopimusta, joka oli tarkoitus viedä lokakuussa kongressissa läpi nopeutetulla menettelyllä. Mikäli Obama saa mahdollisuuden nopeutettuun menettelyyn, sopimuksesta ei voi käydä kuin lyhyen keskustelun ja se voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Muutoksia siihen ei voi tehdä.

Tihkuneiden tietojen mukaan kyseessä on vallansiirto Wall Streetille. Yhdysvaltojen 1%:lle ei riitä nykyinen harvainvalta vaan tuon vallan piiriin täytyy saada mahdollisimman suuri osa maapallon maita.

Helsingin Sanomat haluaisi tämän lämmittävän Wall Streetin auringon lankeavan myös paitsi EUn jäsenmaiden, myös Venäjän lähinaapureiden ylle. Lehti katsoo ilmeisesti, että nykyisin vielä EU:ssakin vallitseva jonkinasteinen demokratia olisi korvattava Yhdysvaltalaisella puhtaalla pääoman vallalla. On ymmärrettävää, että Venäjä, jolle viime vuosina on entistä enemmän langennut jonkinlainen kansainvälisen lainsäädännön kunnioittamisen vaatijan rooli, saattaa katsoa, että demokratialla olisi enemmän annettavaa ystävämaille kuin Wall Streetillä.

Helsingin Sanomat totesi viimeksi kirjoittaessaan Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasopimuksesta sen olevan "kauppa-NATO" Venäjää ja Kiinaa vastaan. Nyt lehti siis haluaa myös tähän asti Venäjän kumppanimaat liittymään tähän kauppa-NATO:on. Toki nämä entiset sosialistiset maat on saatu uskomaan, että olisi "hienoa" olla lähempänä NATOa ja "länttä". Tosiasioiden salailulla voidaan päästäkin siihen, että kansakunnat tekevät pelkästään sen perusteella mikä on "saatu näyttämään hienolta" pitkälle meneviä ratkaisuja.Propagandalla synnytetty huonommuudentunne voikin johtaa tähän.

Helsingin Sanomat ei ole kyennyt vielä edes suomalaisille selvittämään mikä tämän Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppa ja investointi sopimuksen sisältö ja tavoite olisi. Ei myöskään sitä mikä Tyynenmeren valtioiden välinen allekirjoitusta vaille oleva sopimus on. Lehti ei ole maininnut sanaakaan Brysselissä nähdyistä mielenosoituksista tätä USA-EU sopimusta vastaan. Salainen valmistelu ja salaiset päätökset ehkä tuovat pääkirjoittajalle mieluisat tulokset.

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat kuin lastu laineilla tietämättömyyden merellä. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että Venäjä olisi yhtä tietämätön. Seurattuani Venäjän ulkoministeri  Lavrovin toimintaa, pidän häntä eräänä tämän päivän ansioituneimpana ja tasapainoisimpana kansainvälisenä vaikuttajana.

Uskon, että suomalaiset lehdenlukijat haluaisivat enemmän syvällisiä asiatietoja kuin pelkkää propagandaa liittyen Venäjään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: TPP, TATIP;Helsingin Sanomat, Venäjä, EU, Wall street, demokratia