Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Presidentti Niinistö ja Venäjän propaganda

Lauantai 24.1.2015 klo 14:34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Sauli Niinistö on käynyt Brysselissä. Hän nosti siellä esiin Venäjän propagandan ja välttämättömyyden lisätä EU:n yhteisiä toimia tuota propagandaa vastaan nimittäen sitä yhteisiksi toimiksi kyberturvallisuuden puolesta.

Yle:n uutistoiminnansta vastaava Atte Jääskeläinen on myös pahoitellut itseensä kohdistuvaa, mielestään aiheetonta kritiikkiä, Venäjä-uutisoinnissa.

Presidentti Niinistö on Yhdysvaltojen johdon rinnalla kritisoimassa Venäjän uutistoimintaa. Yhdysvaltojen valtiollisen tiedotuksen valvonnan johtaja on nostanut Russia Today-uutiskanavan ISIS:in ja Boko Haramin rinnalle maailman suurimpina uhkina.

Mistä nyt on kysymys? Viime vuosiin saakka läntisillä uutistoimistoilla on ollut tiedotuksen monopoli. USA:n ja entisten siirtomaavaltojen johtajat ovat voineet kutsua harvainvaltaa demokratiaksi, käydä rauhassa laittomia sotia ja teloittaa haluamiaan valtioiden johtajia, joutumatta kiinni. Uutistoimistot ovat selittäneet kaiken parhain päin. Kesti 60 vuotta ennenkuin salaiset operaatiot paljastuivat esimerkiksi USA:n rikoksista Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.

Olin vuonna 1986 Kabulissa Aasian ja Afrikan maiden järjestämässä kokouksessa, jossa käsiteltiin demokraattista tiedonvälitystä. Siellä kritisoitiin käytäntöä, jossa suurvaltojen toimittajat matkustavat kriisimaihin ja tulkitsevat siellä tapahtumia pikaisesti analysoiden omasta näkökulmastaan. Kokouksessa pidettiin suositeltavana sitä, että paikalliset toimittajat, jotka tuntevat poliittiset ja taloudelliset prosessit parhaiten, lähettäisivät uutisia.

Tilanne on nyt toinen kuin 60 vuotta sitten. Yhdysvaltojen ja Saksan toimet "kansainvälisen yhteisön" tuella Balkanilla 1990- luvulla on selvitetty tarkoin  George Szamuelyn kirjassa: Bombs for peace, NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Paljastumiseen meni 20 vuotta. Yhdysvallat pääsi tunkeutumaan yksipuolisen läntisen uutisoinnin voimalla Eurooppaan miehittäen Bosnian ja Kosovon.

Ukrainan valloitusta sen sijaan voidaan seurata tosiaikaisesti. Sitä tietoa ei kuulla EU:n poliittisesta johdosta eikä Suomen yleisradiosta. Tieto on haettava useista läntisistä, venäläisistä, ukrainalaisista, israelilaisista, ranskalaisista, iranilaisista, kanadalaisista, yhdysvaltalaisista jne. lähteistä.

Atte Jääskeläinen pahastuu itseensä kohdistetusta kritiikistä suotta. En nimittäin ole kertaakaan nähnyt YLE:n televisiouutisissa objektiivista kuvaa tapahtumista. Viimeisin harhaanjohtava viikko on juuri eletty. Presidentti Poroshenko määräsi suurhyökkäyksen aloitettavaksi kaikilla rintamilla 18.1. sunnuntaiaamuna klo 6. Samana päivänä hän kuitenkin osallistui näyttävään rauhanmarssiin pappien rinnalla kansalaisten kantaessa osanottokylttejä bussi-iskun uhreille, joka bussi-isku lienee ollut armeijan aikaansaama. Yle ei kertonut suurhyökkäyksestä mitään.

Mietin mielessäni mitä mainostoimistoa Poroshenkon mm. yhdysvaltalaiset avustajat nyt käyttävät? Balkanin sodissa Yhdysvallat käytti valloituksessaan apuna kroatialaisia fasistisia joukkoja ja Bosnian jihadisteja, joiden yhteisenä mainostoimistona oli yhdysvaltalainen Ruder-Finn. Terroristiset provokaatiot käännettiin mainostoimiston propagandan avulla nopeasti serbien syyksi. Mielipide muokattiin suotuisaksi serbialueiden pommituksille. Georgian presidentti käytti aloittamassaan sodassa Etelä-Ossetiassa belgialaista mainostoimistoa. Heti sodan alkamisen jälkeen julkisuuteen syötettiin Venäjän syyllistävää propagandaa ja pääkaupungin kaduilla nähtiin ilmapalloja kantavia "rauhankulkueita". 

Oikeudentuntoisena pitämäni presidentti Niinistön asenne vaikutti tyrmäävästi. Se, että EU:n ja Suomen poliittiset toimijat ja tiedotusvälineet eivät kuvaa totuudenmukaisesti Ukrainan tapahtumia on tosiasia. Se on vaarallista ihmisten tietoisuuden ja demokratian kannalta. Halu asettua syystä tai toisesta USA:n väkivaltaisen maailmanvalloituksen ja voimapolitiikan kannalle olisi perusteltava toisin kuin olemalla kertomatta mitä tapahtuu.

Euroopan poliittiset toimijat ja YLE eivät ole kertoneet vaikutusvaltaisesta 2013 syyskuussa pidetystä Jaltan kokouksesta, jossa Clintonien ja Ukrainan oligarkkien avulla sovittiin Ukrainan tulevaisuudesta. Maidanin väkivaltaisten, osittain Israelissa ja Puolassa koulutettujen kommandojen tekemät murhat on sivuutettu. Parlamentin rasistiset lakialoitteet Itä-Ukrainan venäläisten kieltä ja oikeuksia kohtaan on painettu villaisella.Juutalaisten ja kommunistien vainosta ollaan hiljaa. Alasammutun malesialaiskoneen tutkinnan johto on annettu todennäköiselle syylliselle Kiovan hallinnolle eikä kansainväliselle puolueettomalle tutkimuslautakunnalle. Fasistisin tunnuksin varustettuja yksityisiä armeijoita ei mainita. CIA:n ja yhdysvaltalaisten kenraalien yksityisen yrityksen suorittama näiden fasististen joukkojen valmennus sivuutetaan. Kroatiassa tämä kenraalien yritys valmensi 250.000 serbin etnisen puhdistuksen ja n 4000 tappamisen.

Mihin sanavapaus katoaa silloin kun on kysymys venäläisten sanavapaudesta. Seuraan päivittäin monien muiden ohella Russia Today- kanavaa. RT haastattelee maailman johtavia asiantuntijoita, joista YLE voi vain haaveilla. Suosittelen sitä lämpimästi myös presidentti Niinistölle, jotta hänelle tulisi oma käsitys venäläisestä tiedonvälityksestä.

Presidentti puuttui myös lapsikiistoihin ja piti niitä Venäjän propagandana. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tiedän kokemuksesta, että Suomessa on paljon epäkohtia juuri lastensuojelussa. Kirjoitin kirjan aiheesta, mutta en löytänyt kustantajaa. Kukaan ei halunnut kustantaa "kauhutarinoita". Kun Venäjän lapsiasiamies nosti asian esiin julkisuudessa, ajattelin, että olisi hyvä perustaa pieni työryhmä pohtimaan asiaa. Mitä haittaa siitä olisi, että Venäjän ja Suomen edustajat yrittäisivät parantaa yhteisymmärrystä ja siten myös kehittää suomalaisten omaksikin eduksi lastensuojelua.

Mielestäni jotain on pahasti vialla, jos nettivakoilua, kidutusta, salaisia vankiloita, taloudellisia pakotteita, laittomia sotia ja muuta mielivaltaa käyttävää maata miellyttääkseen Euroopan itseään sivistysvaltioina pitävien maiden on alistuttava projisioimaan paha todellisen pahan sijasta Venäjään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, Venäjän propaganda, länsimainen propaganda, Yle, Atte Jääskeläinen, sanavapaus,

Sanavapaus, rasismi ja enemmistön valta

Sunnuntai 18.1.2015 klo 12:11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pariisin terrori-iskun tekijät olivat algerialaistaustaisia miehiä. Heidän käydessään koulua 1980- luvulla Ranskassa, siirtomaavalta oli lain mukaan opetettava myönteisenä. Kahdeksan vuotta kestänyt Algerian itsenäistymissota oli ranskalaisessa kielenkäytössä "järjestyshäiriö". Vasemmisto vaati siirtomaavallan hyväksyvään lakiin muutosta, mutta ei saanut sitä läpi. Lopulta Ranskan presidentti v.2006 pyysi perustuslakituomioistuinta ottamaan asiassa kantaa. Päätökseksi tuli, että asia ei kuulu lailla säädettäväksi vaan se on hallinnollinen kysymys.

Tuntuisi selvältä, että ilmapiirissä, jossa väestön enemmistö kokee alistavan asenteen tiettyä kansanryhmää kohtaan luonnollisena, alistetun ryhmän pyhiin asioihin kohdistettu pilkka olisi erityisen vauriottavaa. Ylemmyyttään luonnolisena pitävä kansanosa ei huomaa asenteessaan mitään vikaa, koska se on luonnollinen. 

Suomessa lestadiolaisia, helluntailaisia ja ateistisia lapsia on voitu pilkata niin opettajien kuin lasten toimesta. Sitä on pidetty luonnollisena. Seimikuvaelma on itsestään selvyys, sen kyseenalaistaminen on koettu luonnottomaksi.

Helsingin Sanomien Laura Saarikoski kuvaa 18.1. laajassa artikkelissaan mustien asemaa Yhdysvalloissa. Hän matkaa mustan 71-vuotiaan Annie Pearl Averyn kanssa katsomaan elokuvaa, joka kertoo mustien kansalaisoikeusmarssista äänioikeutetuksi rekisteröitymisen puolesta 1965. Tapahtumat huipentuivat Selman kaupungin Edmund Pettusin sillalla, jossa poliisi otti mielenosoittajat vastaan pampuin, ruoskin ja asein. Tapahtumaa kutsutaan verisunnuntaiksi. Pohjoisesta tulleita mustien puolustajia tapettiin, mm. kaksi valkoista opiskelijaa murhattiin.

Vaikka Selman kaupungin asukkaat ovat valtaosin nykyisin mustia, silta on edelleen Edmund Pettusin silta. Prikaatikenraali Edmund Pettus kuului mustia lynkkaavan Ku-Klux-Klanin johtoon. Ehkä syy siihen, että sillan niemeä ei ole muutettu, johtuu mustien huonosta itsetunnosta. Avery pohtii mustien ongelman olevan siinä, että "yhteytemme omaan historiaamme on katkennut. Emme tiedä mistä tulemme, ja meillä on siksi huono itsetunto. Ajattelemme, ettei meille oikeastaan kuulu parempaa."

Suomessa Helsingin kaupunki nimesi 1942 Heikikadun Mannerheimintieksi. Syyskuun 14. päivänä 1939 Akateeminen Karjalaseura oli julistanut: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin."

Kesällä 1941 Mannerheim oli määrännyt Neuvostoliiton Itä-Karjalan miehitetyllä alueella karjalaisille ja venäläisille siviileille henkilökortit. Karjalaa puhuville vihreät ja venäjää puhuville punaiset. Venäläiset määrättiin sijoitettavaksi keskitysleireihin. Vuonna 1942, jolloin Mannerheim sai kunnianosoituksena pääkaupungin valtakadun nimitetyksi omalle nimelleen, 3516 siviiliä kuoli suomalaisten pystyttämillä keskitysleireillä. Samaan aikaan kun Olga Mihailovna määrättiin keskitysleirillä lopettamaan seitsemän kuukauden ikäisten vauvojensa imettäminen ja liukuminen kuolemaan, Mannerheim antoi 10.5.1942 päiväkäskyllä vapaudenristin kaikille Suomen äideille kollektiivisesti.

Tämä päiväkäsky Suomen äideille koristaa edelleen useiden Suomen kirkkojen seiniä, samoin kuin useissa Suomen kaupungeissa kansalaiset asuvat Mannerheimintiellä, kuten kesäisin minäkin.

Vaikuttava osa Suomen sivistyneistöä koki asiat kuten Akateeminen Karjala-seura. Rasismi venäläisiä kohtaan oli ylevöitetty osaksi suomalaisen sivistyneistön identiteettiä.

Voisiko olla niin, että nykyinen Suomen median järjettömyyden asteen ylittänyt Putin-viha ja Venäjä-vastaisuus, jota myös eduskunta myötäilee voisi liittyä osittain siihen, että venäläiset eivät ole algerialaisia eivätkä USA:n mustia. Venäläiset ovat itsenäisiä ja heillä on hyvä itsetunto. Se herättää Yhdysvaltojen valtaa myötäilevässä mediassa raivoa, jota ei pelkkä vahvemman myötäily tyynnytä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheim, Venäläiset, Pariisin terroristi-isku, sanavapaus, rasismi, siirtomaavalta, orjuus