Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin

Tiistai 24.3.2009 klo 10.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sanoma-WSOY näyttää käyttävän osaa Viron historiasta valkoisen eliittimme historiatulkinnan vahvistamiseen. Talvisota oli "Erkon sota". Sen syttymistä edisti se, että ulkoministeri Erkko esti rauhanneuvottelijoita suostumasta järkevinä pidettyihin  myönnytyksiin. Nato-maiden, Liettuan, Latvian ja Viron lähetystöt  järjestivät Sanoma-talossa 23.3. seminaarin edistääkseen Virolaisen enemmistön historiatulkintaa Sofi Oksasen ja Imbi Pajun kirjan "Kaiken takana oli pelko" avulla.

Jokainen kansakunta tarvitsee kypsyäkseen tiedon historiastaan. Tiedon on käsiteltävä tragediat ja surut, oikeat ja väärät ratkaisut. Niistä on otettava vastuu. Suomalaisille Suomen historian tunteminen on ensisijaista eivätkä eestiläiset omassa  keskeneräisessä prosessissaan voi sitä meille opettaa.

Suomen historian keskeinen ongelma liittyy vaikenemiseen. Köyhiä ja kansalaisoikeudettomia punaisia murhattiin ja murhat laillistettiin. Valkoisen eliittivallan katkeamaton jatkuminen tuli näin hyväksytyksi. Molemmilla sisällissodan osapuolilla surematon suru vaikuttaa alitajunnassa tänäänkin.

Suur-Suomi hankkeet ja vallitseva kansallinen ylemmyydentunto johti Itä-Karjalan miehitykseen, keskitysleireihin ja julmuuksiin. Itä-Karjalaiset eivät ole kirjoittaneet kirjoja kohtalostaan. WSOY ei ole kustantanut kirjoja näiltä leireiltä. Suomalaisten ei ole tarvinnut katsoa peiliin kuin varovaisesti.

Muita Saksan liittolaismaita lievemmät sotasyyllisyystuomiot riittivät kuittaamaan rotuopit, mutta eivät muuttaneet asenteita. Niitä ei pidetty väärinä mutta ne pidettiin salassa ulkoisen paineen johdosta. Poliitikot, akateemiset kansalaiset, lääkärit, opettajat ja rehtorit jatkoivat asemissaan kuten ennenkin.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: historian tulkinta, viisaus, tietoisuus

Mauno Koivisto tasavallan presidentiksi

Perjantai 20.3.2009 klo 16.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

 Tarja Halosen presidentti-foorumi ei jäänyt häntä edeltäneen presidentin niljakkaan itsekehun varaan. Halonen toi maahanmuuttoteeman yhteydessä keskusteluun suomalaisten alamaiskompleksin ja vaikeaksi koetun aseman suuren Venäjän ja rikkaan Ruotsin välissä. "Suomalainen kokee vallan menettämisen  pelkoa vaikka olisi 90 prosenttisessa enemmistössä."

Mauno Koiviston esiintyminen keskusteluosuudessa oli viisasta ja heijasti ennen näkemätöntä persoonallista lämpöä. Jos hän voimiltaan ja terveydeltään jaksaisi ja olisi ehdolla, äänestäisin häntä seuraavissa presidentinvaaleissa.

Koivisto kuvasi viime vuosikymmenen lisääntyneiden arkistotietojen, mm Moskovan avautuneiden arkistojen antaneen erinomaisen käsityksen siitä, miten vähäisillä tiedoilla tärkeitä päätöksiä on tehty. Siksi suunta johon on pyritty ja menetelmät joita on käytetty ovat saattaneet  tuottaa yllättävän tuloksen.

Koiviston puheenvuoro oli täynnä lämpöä ja ymmärrystä, mutta myös raikasta itseironiaa. Hän ymmärtää sen todellisuuden harhaisuuden, jossa mm poliitikot toimivat. Toiset itsevarmoina ja kaikkitietävinä toiset kuuntelevampina ja pohtivampina.

Maan johtajan tuleekin auttaa kanssatoimijoita tiedostamaan tämä tosiasia. Harhaisen todellisuuden hahmottamiseen tarvitaan kaikkien yhteisiä tietoja ja kokemuksia, ei vähiten naapurimaiden.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: todellisuudentaju, viisaus

Finlandiapalkittu ja palkitsematta jätetty teos

Lauantai 20.12.2008 klo 13.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin matkalla Sofi Oksasen Puhdistuksen, Jari Tervon Troikan ja Philip Rothin Exit Ghostia.

Kaunokirjallisuudessa minua viehättää kirjailijan sydämen viisaus ja lämpö. Sofi Oksasesta se vielä puuttuu. Hän kirjoittaa mustavalkoisesti, ennakkoluuloisesti ja ajoittain jopa rasistisesti. Puhdistus kuvaa Eestin historian natsismin jälkeistä aikaa.Virolaisten natsien keskitysleirien kumu on täydellisen poispyyhkiytynyt. Teloitettujen kommunistien, juutalaisten ja venäläisten eloon jääneet toverit kuvataan raakoina, pahoina, haisevina perunat kynsin kuorivina julmureina.Kirjan juutalainen tosin pääsee pakoon Neuvostoliittoon. Keskiössä olevan omistavan ihmissuhteen kuvaus jää psykologisesti ohueksi.Kirjan päähenkilön tavoin tapahtumat kokeneita Eestissä on varmasti paljon. On hyvä, että Sofi Oksanen antaa heille äänen ja Oksanen kirjoittaa taitavasti.

 Jari Tervon kirjasta löysin hirvittävän raakuuden, tuskan, köyhyyden ja kurjuuden sekä toisaalla hienostelevan porvarillisen tapakulttuurin ja itsestään selvän vallankäytön oikeutuksen vyöryn, jonka keskellä koin kirjailijan myötäelämistä Ihmistä kohtaan, kaikkia kohtaan. Historian moniulotteisuus, erilaiset samanaikaiset toisiinsa vaikuttavat tapahtumat tulivat kaameudestaan tai julmuudestaan huolimatta ymmärrettäviksi vaikkakaan ei hyväksyttäviksi.

Sofi Oksasen mustavalkoinen kirja tarvitsisi rinnalleen mustavalkoisen Pronssisoturin lukemisen, jotta voisi ymmärtää Viroa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viisaus, poliittinen agenda, kirjallinen tyyli

Suomen ulkopolitiikka ajelehtii

Torstai 28.8.2008 klo 22.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

On helppo yhtyä eläkkeelle jäävän Keski-Suomalainen sanomalehden päätoimittajan Erkki Laatikaisen huoleen Suomen ulkopolitiikan ohuudesta sekä siitä kuinka tällä hetkellä näkyvimmät toimijat eivät ole pitkällä tähtäyksellä ajamassa Suomen kansan edun mukaista politiikkaa.Hän toivoi Keskustalta ja erityisesti pääministeriltä vahvempaa otetta.

Suomen ulkopolitiikasta puuttuu tahallisesti tai tahattomasti kokonaisuuksien taju. Tutkijoiden mukaan suuri osa poliittisista huippujohtajista on menettänyt kykynsä eläytyä toisten ihmisten asemaan omia etujaan ajaessaan. Tämä koskee niin sisäpolitiikkaa kuin kansainvälisiä suhteita.Kansainvälisissä suhteissa seurataan media kohun päiväkohtaisia trendejä kykenemättä ajattelemaan itsenäisesti puhumattakaan itsenäisestä toimimisesta.

Yhdysvallat ovat tukeneet aikanaan Pol Potia, Afganistanin talebaneja,Saddam Husseinia, Al Qaidaa Kosovossa. Se ja osin NATO ovat pommittaneet laittomasti uraanipommeilla Jugoslaviaa, Afganistania ja Irakia ja saartaneet Venäjää tukikohdillaan.Suuri osa EU maista on ollut Jugoslavian hajotussodissa kulisseissa vaikuttamassa ja suuri osa on varsin kyseenalaisen prosessin seurauksena tunnustanut Kosovon itsenäisyyden demonisoiden serbit ja jättäen albaanisotarikolliset tuomitsematta.

Nyt nämä varsin kyseenalaisesti toimineet EU maat ovat miettimässä sanktioita Venäjälle sen puolustettua turvattomia osseetteja Georgian hyökkäykseltä, ei Georgialle.On selvää, että kansainvälisiä lakeja tulee noudattaa.Georgia ja Venäjä eivät noudattaneet niitä.

Venäjä on nostanut peilin U.S.A:nja EU:n eteen.Kuva ei ole kaunis. On valitettavaa, että USA:lle ja EUlle eivät kelpaa neuvottelut ja rauhan turvaaminen vaan Venäjän on käytännössä näytettävä kuinka EU ja USA käyttävät oman käden oikeutta. Puheet ovat kauniita mutta teot eivät.

Kun poliitikot puhuvat tarpeesta muuttaa ulkopoliittista asennoitumista Ossetian kriisin seurauksena tekee mieli kysyä miksi? Aikooko Suomen poliittinen eliitti provosoida Venäjää niin, että Suomen asema tulisi uhatuksi?Se, että Venäjä ei alistu objektiksi vaan puolustaa subjektiuttaan on hyvä asia.Yksinapaisen maailmanpolitiikan onkin syytä tulla tiensä päähän.Suomi on liian pitkään jättänyt eläytymisen ja yhteistyön kansainvälisessä politiikassa sivuraiteelle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kokonaisuuksien taju, viisaus, kypsyys