Hyvin oikeita ja hyvin vääriä vakaumuksia

Keskiviikko 10.6.2020 klo 13.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat tarjosi 9.6 2020 erinomaiset esimerkit hyvin vastakkaisista maailmankuvista. Lehti tarjosi koko aukeaman Suomen pankin pääjohtajan käsityksiä Euroopan unionista otsikolla ”Talous voidaan korjata vain yhteistyöllä”. Aukeama heijasti kuvaa myöten auktoriteettia. Mitä ilmeisimmin se tuki myös HS:n ajatusmaailmaa.

Toisaalla lehdessä pohdittiin Al-Holin ISIS-leiriltä saapuvien suomalaisten exit-ohjelmaa otsikolla ”Al-Holista saapuneet voivat päästä exit-ohjelmaan”. Ohjelman tarkoituksena olisi henkilöiden kouluttaminen pois jihadistisesta maailmakuvasta, jossa uskontoon sidottu väkivalta on keskeinen väline tavoitteiden saavuttamiseen.

Mietin kumpi vakaumus, EU:n maailmankuva vai ISIS-vaimojen todellisuus kaipaisi exit-ohjelmaa.

Olli Rehn käsittelee haastattelussaan ajankohtaisia talouspoliittisia ratkaisuja korona- epidemian aiheuttamaan taloudelliseen kaaokseen Euroopan unionissa. Haastettelun lopussa hän paljastaa historiakäsityksensä Euroopan vaiheista: ” Ensiksi valtiot murenivat 1930-luvun suuressa lamassa ja myöhemmin fasismin ja kommunismin jaloissa”.

Ilmeisesti toimittajan tulkintaa: fasismin ja kommunismin hirvittävyyksistä otettiin Euroopassa opiksi. Pian toisen maailmansodan jälkeen alkoi kansallisvaltioiden yhteisön rakentaminen Euroopan taloudellisesta yhteistyöstä. Vuonna 1951 perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhtiö.

”Sen jälkeen hyvinvointivaltioiden ja eurooppalaisen yhteisön kehittyminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Kansalaisoikeuksien, demokratian ja taloudellisen hyvinvoinnin kehittyminen ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Ne ovat mahdollistaneet myös kansallisvaltioiden menestyksen.”

Tämän maailmankuvan haltija ei ole huomannut Euroopan unionin jäsenmaiden väkivaltaisia toimia Euroopassa ja sen rajojen ulkopuolella, usein liitossa Yhdysvaltojen kanssa. Onko kommunistijohtoisen Jugoslavian sosialistisen liittovaltion tuhoaminen unionin ensimmäisellä vuosikymmenellä osoitus demokratiasta? Liittovaltio pommitettiin maailman hyvinvointitilaston 24. sijalta kehitysmaaluokkaan 1990-luvulla. Kaikki kommunistit eivät olleet kuolleet toisen maailmansodan Saksan ja Kroatian keskitysleireillä, mutta Euroopan unionin jäsenmaat tekivät parhaansa, että lopullinen ratkaisu saataisiin aikaan EU:n toimesta.

Samalla tavoin kuin Maastrichtin sopimus on pantu roskakoriin taloussopimusten osalta (Rehn: ”juna meni jo kymmenen vuotta sitten”) EU:n kaikki muutkin ylevät tavoitteet on Jugoslavian tuhoamisen ja siitä hyötymisen jälkeen heitetty jätteisiin.

EU-maat huomasivat, että väkivallalla, käyttämällä jihadisteja ja natseja palkkasotureina, pystyy saamaan haltuunsa yhä uusia rikkauksia, maa-alueita ja strategisesti merkittäviä kohteita.

Olli Rehn toimi EU:n talouskomissaarina ja laajentumiskomissaarina muun muassa Ukrainan valtauksen aikoihin. Kyvyttömyys rakentaa Ukrainalle mahdollista ja kestävää lähentymissopimusta aikataulussa, joka olisi ollut taloudellisesti mahdollinen Ukrainalle, EU:n jäsenmaat päättivät ryhtyä tukemaan suoraa toimintaa ja vallankaappausta. Eri maat, Yhdysvallat mukaan luettuna tukivat eri ”kapinapäälliköitä”, joita myöhemmin nostettiin presidenteiksi ja ministeriksi vallankaappaushallitukseen. Valmisteluissa tavoiteltiin liuskekaasusopimuksia ja GMO-viljelyn aloittamista, jota Soros erityisesti rahoitti. Jugoslavian värivallankumouksesta Milosevicin kaatamiseksi tuttua CIA:n kaavaa noudattaen myös Ukrainassa koulutettiin mielenosoittajia väkivaltaiseen kaappaukseen. Natseja Ukrainassa oli omasta takaa. Yhdysvallat liittoutui heidän kanssaan.

EU-maat ovat omaksuneet Yhdysvaltojen ulkoministeriön jo Bratislavan kokouksessa v. 2000 ilmaiseman päätöksen luopua kansainvälisistä laeista, jos ne ovat tavoitteiden toteuttamisen tiellä. Tuossa kokouksessa sovittiin myös projektista Venäjän eristämiseksi Itämereltä.

EU-maat ovat osallistuneet sotatoimiin, usein omilta kansalaisiltaan ja parlamenteiltaan salassa. Salaisten palveluiden ja korruptoituneiden valtiopäämiesten toimesta Lähi-Idän valtioiden hallituksia on pyritty vaihtamaan ja siirtämää muslimiveljeskunnan haltuun, joka järjestö on toiminut yhteistyössä CIA:n kanssa jo vuodesta 1951.

Euroopan unioni ei ole demokraattinen yhteisö sen valtavan organisaation muista väitteistä huolimatta.

Suomen ideologisesti yhdenmukaistetun valtamedian keskeinen toimija Helsingin Sanomat pohdiskelee Al-Holin leiriltä palaavien indoktrinaation purkamista ja uudelleenkoulutusta. Lehti ei ideologiansa mukaisesti pohdiskele Olli Rehnin ja muiden Suomen hallintoeliitin jäsenten indoktrinaation purkamista.

Kirjoitin v.2004 teoksen luovuudesta nimellä ”Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun.” Siinä kerroin, että ulkoa opetettu maailmankuva, jota lapsen, nuoren ja aikuisen ei ole mahdollista kokea tunteellisesti inhimilliseksi, on luovuuden este.

Euroopan unionin maiden toimia yhdessä ja erikseen kansallisvaltioina ei ole mahdollista tunnistaa inhimillisyyttä tukeviksi. Väkivalta, valehtelu, salamurhat ja talouspakotteet ovat käytössä ihmisten ja kansojen alistamiseksi ja jo entuudestaan vauraiden maiden ahneuden tyydyttämiseksi.

Miten on mahdollista, että Suomi osallistuu demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella sotilasliittojen toimintaan? Valehtelu, pettäminen ja väkivalta eivät kuulu oikeusvaltion periaatteisiin. Mitä ylemmäs hierarkiassa mennään, sitä suuremmiksi näyttävät petokset kasvavan.

Islamilainen kalifaatti

Sunnuntai 1.9.2019 klo 17.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomissa ilmestyi tänään laaja katsaus suomalaisiin ISIS-in piirissä toimiviin naisiin ja heidän tarinoihinsa. Ohessa mainittiin ISIS:in hirmuteot kaulojen katkaisuineen. Suomalaisnainen ilmoitti haluavansa asua tulevaisuudessakin kalifaatissa.

Missä oli Helsingin Sanomat silloin kun Bosnian presidentti Izetbegovic rakensi kalifaattiaan ja hänen apunaan (Meyssanin mukaan 90 000) jihadistia taisteli perustuslakiaan ja sekulaarista valtiotaan puolustavia serbejä vastaan.

Izetbegovic oli jo 1980 kirjoittanut islamilaisen julistuksen, jonka mukaan paras serbi oli kuollut serbi.

Julistuksesta otettiin uusia painoksia 1990-luvulla. Tuntemattoman voiman avulla Izetbegovicista tuli presidentti vaikka hän ei voittanut vaaleja.

Helsingin Sanomat ei kertonut siitä kuinka serbien kauloja katkaistiin aivan kuten toisen maailmansodan aikana. Päinvastoin, lehti kertoi muslimien olevan uhreja.

Yhdysvaltojen ja Saksan intresseissä oli NATO:n laajeneminen Bosniaan ja Serbiaan ja talouden infrastruktuurin haltuunotto. Ranska ja Iso-Britannia toimivat jihadistien ja Kosovossa albaani-terroristien liittolaisina.Saksalaiset kouluttivat Turkissa KLA:n albaanitaistelijoita.

Jihadistit ovat olleet liberaalille lännelle käyttökelpoisia palkkasotureita jo toisesta maailmansodasta, mutta erityisesti Afganistanin sodasta lähtien.

Helsingin Sanomien ja Yle:n puolitotuuksiin perustuva tiedonvälitys yrittää pelastaa "liberaaleja globaaleja arvoja" edustavan USA:n sekä entisen liittolaisensa Saksan sekä muut EU:hun kuuluvat entiset siirtomaavallat.

Syyriassa on "lännen" hyvin suunnitteleman konfliktin alusta lähtien monet EU-maat olleet sekaantuneina - erityisesti Ranskan ja Iso-Britannian tiedustelu CIA:n tukemana. Heinäkuun 12.päivänä 2012 lähetetyt 40 000 jihadistin palkkasoturiarmeija oli toisinto siitä mitä Bosniassa tapahtui.

Kun Bosnian sota alkoi, presidentti Clintonille ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelille tuli oivallus: projisoidaan kaikki paha serbeihin, jotka ovat tiukimmin ryöstömme esteinä. Päätettiin perustaa ICTY, poliittinen tuomioistuin serbien "sotarikoksia" tutkimaan. Kinkel totesi toimittajille: "Serbit on saatava polvilleen".

Tämä projektio toimi sodan aikana Yhdysvaltojen ja Kanadan kroaatti ja albaani -natsi-diasporan rahoituksella markkinointitoimisto Ruder-Finnin ja sitä myötäilevän valtamedian toimesta.

ICTY:n yksipuoliset toimet tarjosivat jatkon tuolle sodanaikaiselle propagandalle.

ICTY:n lopettamisen jälkeen on "lännen demokratioiden" toimesta tuotettu dokumentteja ja elokuvia, joissa on jatkettu serbi-paha, muslimi-uhri kerrontaa. Jopa elokuvassa No man's land serbiuhrit kuvataan muslimeina ja teloittajat serbeinä. Elokuva käytti aitoa sotamateriaalia missä tapettujen serbien traktorit ja pakolaissaattueet esittivätkin muslimeja pakosalla.

Syyriassa sama toistuu. Sekulaarinen hallinto ja melkoisen suosion omaava presidentti Bashar al Assad on kuvattu hirviöinä ja "lännen demokratiat" vaativat sotarikostuomioistuimen perustamista hallinnon hirmutekojen tuomitsemiseksi.

Sen sijaan USA, Ranska, Saksa, Iso-Britannia, jotka ovat kainaloitaan myöten uponneet sotaan rahoittaen ja aseistaen jihadisteja, esiintyvät pyhimyksinä. He ovat ampuneet itse suunnittelemiensa provokaatioiden jälkeen ohjuksia "rangaistukseksi rikolliselle hallinnolle".

Media esittää näytelmää, jossa on hyvin suunniteltu käsikirjoitus. Tunnetta pitää olla. Kuluttajan katse pitää suunnata oikeaan suuntaan. Todelliset rikolliset on puettava enkelin kaapuun ja kärsivät ja väärinkohdellut on upotettava kaivoon. Orwellin viitoittamalla tiellä.