Onnittelut Iltalehdelle

Keskiviikko 19.3.2014 klo 14.46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Iltalehti ansaitsee positiivisen palautteen USA:n kommandojoukkoja Krimillä koskevasta sotahistorian dosentti Markku Salomaan artikkelista.

Suomalainen ja muu läntinen tiedonvälitys on Ukrainan konfliktin yhteydessä täysin vaiennut Yhdysvaltojen viiden miljardin arvoisten salaisten operaatioiden osuudesta hallituksen väkivaltaisessa vaihdoksessa ja väkivallan yltymisessä. Historia osoittaa, että aikaisempina vuosikymmeninä Yhdysvallat saattoi käyttää salaista arsenaaliaan rauhassa tiedotusvälineiden ulottumattomissa. Kamputseaa pommitettiin 1965 - 1973 joka päivä, 8 minuutin välein, ilman, että tiedotusvälineet kertoivat siitä. Jugoslaviaa hajoitettaessa Yhdysvallat saattoi rauhassa yhteistyössä omien suurlähettiläidensä kanssa toteuttaa sotatoimia, joiden lopputulemana oli kaksi omaa sotilastukikohtaa Balkanilla, serbien demonisointi ja karkoitus omilta asuinsijoiltaan. Yhdysvaltojen suurlähetystöt niin Moskovassa, Tbilisissä, Sarajevossa, tai Kiovassa ovat keskeisessä asemassa organisoimaan USA:n salaisia operaatioita hallitustenvaihdosten ja sotilastukikohtien aikaansaamiseksi.

Suomen hallitus on nyt uljaasti osallistumassa Yhdysvaltojen johdolla Haagin kokoukseen, jossa USA ja EU yhdessä suunnittelevat rankaisutoimia Venäjää vastaan. Siis Yhdysvaltojen johdolla, jota maata maapallon asukkaiden valtava enemmistö pitää suurimpana vaarana maailmanrauhalle!

Missä olivat pakotteet Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian hyökätessä Irakiin ja tappaessa miljoona ihmistä? Missä olivat pakotteet kun Yhdysvallat laittomasti hyökkäsi pommittamaan Jugoslaviaa tai Afganistania? Missä oli Suomen median kritiikki? Ei missään. Suomen media meni hyökkäysvaunuissa sotaretkelle mukaan.Presidentti Ahtisaari tuki Jugoslavian pommituksia ja uhkaili maan presidenttiä. Nyt Suomi on Afganistanin sotilasoperaatiossa mukana. Rikolliseen toimintaan mukaan meneminen tekee itsestäkin kanssarikollisen.

 Kosovo piti saada julistettua itsenäiseksi, jotta USA:n sotilatukikohta Bondsteel saisi laillisen maaperän itselleen. Silloin "länsimaat" YK:n turvallisuusneuvoston suulla tiedustelivat kansainväliseltä tuomioistuimelta oliko itsenäistyminen laillinen. Kiertäen varsinaisen kysymyksen asettelun, tuomioistuin vastasi, että itsenäistymiselle yleensä ei ole laillista estettä, vastaamatta lainkaan siihen eriteltyyn kysymykseen, joka sille oli esitetty.

Tämän ICJ:n päätöksen pohjalta Krimin itsenäistyminen on täysin laillinen ja Putin on oikeassa.Vastauksen ympäripyöreys oli ilmiselvästi poliittinen. Muuttuuko laillinen laittomaksi aina kun Venäjä toimii kysymyksessä olevassa asiassa kuten länsimaat.

On mielenkiintoista kuinka Suomen media on laskeutunut alkeellisenkin sivistyneisyyden ja totuuteen pyrkimisen alapuolelle. Helsingin Sanomien NATO-into on johtanut paitsi käsittämättömään journalistiseen tasoon, myös siihen, että lehti itse, varmemmaksi vakuudeksi järjestää seminaarin, jonka osanottajilta saa haluamansa vastauksen.Se haluaa takoa niin kauan kun rauta on kuumaa.

HeSa on valinnut Venäjän kirjeenvaihtajakseen Pekka Hakalan, jolle riittää yhden nuorukaisen haastattelu, johon toimittaja projisoi omat ennakkoasenteensa ja tarjoilee ne lukijoille ikäänkuin Ukrainan todellisuutena.Toimittaja Suvi Turtiaiselle riittää myös vanhuspariskunnan hätääntynyt silminnäkijälausunto tarkka-ampujista, mutta ilman analyysiä siitä, miksi tarkka-ampujat ampuivat Yhdysvaltojen yhteistyökumppanin haltuunottaman Filharmonia-rakennuksen katolta,jonne pääsi vain hänen luvallaan. Tämä kommando-yhteistyökumppani ei antanut ottaa näitä tarkka-ampujia kiinni vaikka mielenosoittajat sitä vaativat?

Suomen medialla ei ole ollut varaa julkaista presidentti Putinin puhetta kokonaisuudessaan. Sen sijaan lehdet ottavat mielivaltaisia osasia siitä ja antavat perään oman tulkintansa, "mitä se on" tyyliin.Vain puheen kuuleminen kokonaisuudessaan tai edes lukeminen, antaa aidon vaikutelman.

Mieleeni tulee HeSa:n musiikkitoimittaja Vesa Siren, joka kirjoitti Valeri Gergievin johtamasta konsertista Tsinvalista, Georgian sodan jälkeen. Hän kertoi kuinka mahtipontisesti Gergiev johti ja kuinka konsertti oli voitonjuhlaa!! Osoittautui, että hän oli lukenut konsertista jostakin britti-lehdestä eikä ollut itse nähnyt tai kuullut sitä. Satuin näkemään ja kuulemaan konsertin, joka oli täynnä surua, kynttilöitä pimeässä illassa. Gergiev, osseetti itsekin, oli kalpea, surun murtama, samoin yleisö. Musiikki oli surumusiikkia.

Pentagon puijasi koko maailmaa

Perjantai 12.3.2010 klo 15.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Arvostelin 16.8.2009 blogissani HeSa:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakalaa totuudenvastaisista tiedoista, jotka liittyivät Afganistanin sodan alkuvaiheisiin.

Tänään Pekka Hakalan artikkeli on otsikoitu "Pentagon puijasi koko maailmaa". Tuon artikkelin lopussa Hakala toteaa: "Natsi-Saksan propagandaministerin Joseph Goebbelsin nimiin pantu Suuren valheen teoria on taas todistettu todeksi:valheet uppoavat meihin hidasälyisiin, kun ne ovat tarpeeksi julkeita ja niitä toistetaan riittävästi".

Hakalan huumorin sävyttämä julkinen itsekritiikki on kunnioitettavaa ja ihailtavaa.Suhtaudun henkilöön ystävänä totuudenetsintä matkalla.

Totuuden löytäminen nykyisestä uutisvirrasta vaatii työtä. On päästävä tapahtumien keskelle, tapahtumapaikalle, joko fyysisesti tai tiedollisesti ja tunteellisesti. Monien käsien kautta välitetyt uutistoimistojen viestit ovat seurausta monista tulkinnoista. Ne voivat olla tarkoitushakuisia kuten Pentagonin viestit aina ovat. Jos toimittaja pääsee tapahtumapaikalle ainoastaan miehittäjän kolonnan mukana joutuu hän välttämättä yksipuolisten kokemusten varaan.

Pentagonin osoittautuminen puijaajaksi ei ole enään varsinainen uutinen.Viime viikkoina Yle:ssä nähty dokumentti Pentagonin salaisista papereista kuvaa vuosikymmeniä jatkunutta ulko- ja sotapolitiikkaan liittyvää valehtelua ja Yhdysvaltojen kansalaisten harhaanjohtamista. Yhdysvaltojen presidentit yksi toisensa jälkeen valehtelivat karkeasti riippumatta siitä olivatko he "hyvinä" pidettyjä ihmisiä vai "huonoina".Valehtelun paljastajaksi ja julkistajaksi kehittyi syvän rehellisyyden ja aitouden todellisuuden tavoittanut Pentagonin entinen tutkija.Eräs presidenteistä kutsui häntä Yhdysvaltojen vaarallisimmaksi mieheksi. Henkilö joutui uhraamaan paljon ja häntä uhkasi elinikäinen vankeus. Sanomalehtien uskallus julkaista salaiset paperit kehittyi myös hyvin vähitellen. Tuo kehitys edellytti sitä, että riittävä määrä ihmisiä uskalsi olla välittämättä sanomalehtensä lakkauttamisesta kostona paljastuksille.

Jokainen liikahdus siihen suuntaan, että joku ryhtyy tutkivan journalismin parhaita perinteitä noudattaen etsimään totuutta ja tuomaan sen julki on kunnioitettavaa.Tai edes siihen, että toimittaja noudattaa hyvää toimitustapaa ja yhteisesti sovittuja sääntöjä vaikka ei itse olisi kasvanut aitouden ja totuuden haltijaksi.

Toistettu valhe Afganistanin sodasta=totuus

Sunnuntai 16.8.2009 klo 18.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen eliitti on jälleen vakuuttanut, että Afganistanissa ei ole sotaa ja että ainakaan Suomi ei ole sodassa. HeSan toimittaja Pekka Hakala vahvistaa tiedonvälityksen toistamia puolitotuuksia HeSa 16.8.2009.Hän väittää Afganistanin sodan poikkeavan Irakin sodasta siinä, että Afganistanin sodalla on YK:n mandaatti, minkä vuoksi Suomen on oikeutettua osallistua siihen.

Näinhän asia ei ole. Yhdysvallat ja Iso-Britannia aloittivat Afganistanin pommitukset Enduring freedon operaationa lokakuussa 2001. Ei sodan aloituksella ollut minkäänlaista YK:n mandaattia. Pommitusten perusteluna pidettiin terroristijahtia, taleban-hallituksen kaatamista ja sotaa huumeita vastaan. Kyseessä oli eräänlainen sisällissodan aloittaminen ulkoa päin.

Joitakin kuukausia sodan alkamisen jälkeen sen rinnalle perustettiin ISAF-"rauhanturvaoperaatio" YK:n valtuutuksella. Myöhemmin sotilasliitto NATO otti ISAF-joukot johtoonsa ensimmäisessä Euroopan ulkopuolisessa operaatiossaan.

Varmaa on, että pommitukset ja täsmäohjatut murha-ohjusiskut eivät ole rauhanturvaamista. Sotilasliiton puhdas rauhanturvaoperaatio on myös sanamagiaa samalla tavalla kun aseteollisuus on puolustusvälineteollisuutta.

Varmuudella ISAF on sodan osapuoli. Sen tehtävänä on tukea hallitusta taleban-joukkoja vastaan. Hallitus edustaa "rauhaa" ja Taleban "häiriötä", "uhkaa" tai muuta puuttumista edellyttävää toimintaa. Maan hallitus on Yhdysvaltojen "asettama", joka myöhemmin vahvistettiin näennäisen demokraattisella äänestyksellä. Tosiasiassa Afganistanin kaltaisessa maassa valtaa käyttävät kymmenet eri tavoin toimivat ja yllättävästikin yhteistyökumppaneita vaihtavat sotaherrat ja huumeparonit sekä aikaisempi rikas Yhdysvalloissa koulutettu eliitti. Afganistanilaisilla ei voi olla rahasta riippumatonta tiedonvälitystä kun tiedämme, että sitä ei ole Suomessakaan. Raha ja valta ovat tässä yhdessä maailman köyhimmistä valtioista täysin kietoutuneet toisiinsa.

Korruptio, huumeraha ja eliitin valta ovat vieraannuttaneet ja vieraannuttavat yhä enemmän köyhiä kansalaisia länsimaisista toimijoista. He siirtyvät talebanin tukijoiksi. Ratkaisut ovat käytännöllisiä mutta johtavat traagisiin seurauksiin. Vaalivilppi, äänten ostaminen, monet meistä mielikuvitukselliset ongelmat tekevät väkivallan ohella Afganistanin vaaleista täysin arvaamattomat. Äänestäminen sodan oloissa on mielettömyyttä.Tuloksen tulkitseminen jää jälleen eliitin tehtäväksi.