Pulitzer-journalistin Gaza-paljastus

Torstai 10.2.2011 klo 16.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kolme Yhdysvaltalaista asiantuntijaa; professori Rashid Khalidi, Pulitzer-palkittu toimittaja Seymour Hersh ja entinen USA:n suurlähettiläs YK:ssa, Israelissa ja Jordaniassa Thomas Pickering olivat Marwan Bisharan haastateltavana Aljazeeran Empire- ohjelmassa. Ohjelman otsikko oli Pax Americana. Kimmokkeena oli Egyptin nykytilanne ja sen heijastusvaikutukset muualle Lähi-itään.

Yhdysvaltojen mieluisa yhteistyö Lähi-idän diktaattoreiden ja Israelin kanssa oli alkutilanteena. Jo alkuvaiheessa keskustelu suuntautui palestiinalaisten asemaan ennen ja nyt sekä Egyptin muutosten merkitykseen heidän kannaltaan.

Seymor Hersh paljasti USA:n,Israelin ja Egyptin tiiviin yhteistyön puolustusta vailla olevien Gazalaisten tappamisessa. Hän kuvasi kuinka Egyptin tiedustelupalvelu antoi Gazan tuhoamisen aikana koordinaatit ja sen jälkeen Israelin ja USA:n yhteistoiminnalla täsmäpommit kohdistettiin palestiinalaisten vapailla vaaleilla valitseman pääministerin tappamiseen. Hämmästys oli suuri kun johtajat eivät olleetkaan kuolleet vaan pitivat parin päivän päästä lehdistötilaisuuden. Sen jälkeen valittiin todella vahva syvälletunkeutuva täsmäpommi, joka Hershin mukaan oli kaikkien Geneven-sopimusten vastainen. Tämän pommin seuraukset kaikki Gazan tuhoa seuranneet tuntevat. Hamasin toinen johtaja kymmenine perheenjäsenineen, lapset mukaan luettuna, sai surmansa.

Kaikki kolme asiantuntijaa olivat sitä mieltä, että Egyptiläinen ruohonjuuritason vallankumousliike tulee muuttamaan Lähi-idän tilanteen. Yhdysvaltojen ja Israelin yhteistyössä korruptoituneiden keskeisten arabimaiden johtajien kanssa ylläpitämä demokratian ja ihmisoikeuksien vastainen rautainen muuttumattomuuden tila, jota on ylläpidetty aseiden ja salaisen poliisin avulla, ei enää voi jatkua. 

Empire-ohjelman jälkeen katsoin Seymour Hershin nettisivun, joka ei ollut keskustelutilaisuutta armeliaampi Yhdysvalloille. Hän kuvasi kuinka Yhdysvalloilla on ollut kuolemanpartioita. "Nämä partiot toimivat suoraan Rumsfeldin alaisuudessa George W.Bushin aikana, mutta sen jälkeen eivät ole olleet vastuussa kenellekään".Kongressi ei tiedä asiasta mitään.

Historia tuntuu toistavan itseään. Kongon pääministeri Lumumban murhasta presidentti Eisenhowerin aikana aina tähän päivään saakka. Empire-ohjelman keskustelijoiden mukaan yllä kuvatun kaltainen rikollinen toimintamalli tulee Yhdysvalloissa jatkumaan hallituksista riippumatta.

Juuri siksi Yhdysvaltojen edustajien on ollut vaikea asettaa sanojaan ottaessaan kantaa Egyptin tilanteeseen. Yhdysvaltojen oma muutos antaa odottaa itseään. Nyt vielä seurataan Egyptin rohkeata demokratisoitumisprosessia.

Kaikki Empire-ohjelman keskustelijat olivat sitä mieltä, että Gazan saarto tulee purkaa heti.

Empire-ohjelma on nähtävissä www.aljazeera.net/English nettisivulla klikkaamalla Empire-ohjelmasarjan ikonia ja sen jälkeen valitsemalla Pax Americana-ohjelman

Maailman suurin korruptio

Lauantai 5.2.2011 klo 17.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme seuranneet tunti tunnilta Egyptin tapahtumia Aljazeera-uutiskanavan välityksellä. Nuorten bloggajien kätilöimä kansannousu, on johtamassa ennennäkemättömään mullistukseen Lähi-idässä.

Yhdysvaltojen ylläpitämä ja 1,5 miljardin dollarin vuotuisella voitelurahalla valtansa pitänyt tyranni on kaatumassa. Egyptin presidentin Hosnan Mubarakin ansiosta Yhdysvallat ja Israel ovat kyenneet ylläpitämään Egyptin kansan alistettuna. Toisinajattelijat on joko peloteltu hiljaiseksi,  vangittu tai ajettu maanpakoon. Valtiollinen uutiskanava ja lehdistö ovat ylläpitäneet tietämättömyyttä. Lähes armeijan vahvuinen salainen poliisi on pitänyt huolta, että Mubarakin valta on pysynyt säröttömänä.

Yhdysvallat on käyttänyt hyväkseen Egyptiä ja CIA kuljettanut sinne kuulusteltavaksi ja kidutettavaksi haluamiaan henkilöitä.CIA:n ja Egyptin salaisen poliisin ja armeijan yhteistyö on ollut tiivistä. Mubarak on ollut USA:n ystävä. Muut NATO- maat ovat olleet solidaarisia USA:n käsitykselle siitä, että tyranni on välttämätön Lähi-idän tilanteen hallitsemiseksi ja pysyttämiseksi samana.Siis Egyptin kansan alistettu asema, köyhyys ja tietämättömyys ovat olleet USA:n ja muiden "Länsimaiden" edun mukaista. Siis demokratiaa on ollut vastustettava.

Yhdysvaltojen johdon hämmenys vallankumousprosessin alkaessa ei yllämainitun johdosta ollut hämmästyttävää. On selvää, että jos Egyptiin tulisi demokraattinen hallitus, se löytäisi arkistoista mielenkiintoisia tietoja Egyptin ja "Länsimaiden" yhteistyöstä.Mubarakin puolueen ja ilmeisesti salaisen poliisin maksamien ns."Mubarakin kannattajien" aseelliset hyökkäykset rauhallisesti mieltään osoittavia, välillä miljooniakin mielenosoittajia vastaan johti verenvuodatukseen ja salaisen poliisin alkuvaiheessa tappamien yli sadan ihmisuhrin lisäksi, seurauksena oli arviolta yli 200 kuollutta ja tuhansia loukkaantuneita.

"Länsimaat" ovat yhdessä korostaneet muutosprosessin välitöntä alkamista, mutta eivät ole tukeneet Mubarakin välitöntä vallastaluopumista kuten mielenosoittajat ovat vaatineet. On selvää, että pöydän siistimiseen menee pitkähkö aika eikä asiakirjoja lukemaan voi päästää demokratian ja ihmisoikeuksien kannattajia. Suomalaiset muistavat, että pelkästään viime sodan propagandatoimiston ja yhteyshenkilöasiakirjojen polttamiseen Kallion yhteiskoulun pannuhuoneessa, propagandatoimiston päällikön Martti Ruudun, mukaan meni kolme päivää.

Mubarakin hallinto on valinnut muutaman syntipukin entisistä hallituksen jäsenistä, jotka on asetettu matkustuskieltoon.Mielenosoittajat vaativat Mubarakin itsensä asettamista syytteeseen.Kaikesta päätellen Mubarakin 30 vuotisen valtakauden aikana on kasvanut niin monia syytteeseen asetettavia, että edelleen Mubarakin läheisistä miehistä koottu uusi hallitus ei voine tyydyttävästi toimia ylimenovaiheenkaan aikaisena hallituksena.

Jos vanhat rakenteet jäävät, aito demokratia jää syntymättä.

Demokraattinen Egypti ei voisi hyväksyä Gazan kaltaista avovankilaa rajoilleen.

Raiskausten maasta ei mitään uutta

Maanantai 6.9.2010 klo 10.32 - Pirkko Turpeinen-Saari

Raiskausten maasta ei mitään uutta kirjoittaa HeSa 6.9.2010 pääkirjoituksessaan. Kaukaa luulen otsikon tarkoittavan Suomea. Ei, projektio ja demoni löytyy taas kaukaa. Kyseessä on Itä-Kongo,Kivun seutu.

Raiskaus on ihmisoikeusloukkaus, rikos. Mutta miksi yksi Afrikan maa nimetään Raiskausten maaksi?

The New York Review of Books nimesi vankiloissa tapahtuvat raiskaukset Yhdysvaltojen suurimmaksi ihmisoikeusongelmaksi. Sivukaupalla saattoi lukea kuinka suojeltuja vankilaviranomaiset, tutkimusten mukaan, olivat olleet syytteiltä tai kuinka vaikeata etenkin nuorten uhrien oli saada asioita tutkittua. Kuinka tekijät saattoivat saada siirron kohdevankilasta, mutta ylennyksen virkauralla.

Suomessa raiskaus avioliitossa tuli paheksutuksi ja rikokseksi vasta hiljattain. Siihen saakka se oli ollut normaalikäytäntö.

Pääkirjoituksessa ihmetellään presidentti Kabilan halua poistaa YK:n rauhanturvaajat maasta. En tunne presidentin mielenliikkeitä, mutta voisi arvella, että samoin kuin Malalai Joya Afganistanin kohdalla, myös Kabila Kongon kohdalla kokee, että asiat on hoidettava oman maan sisällä omia kehitys prosesseja seuraten ja itse niitä korjaten. Ainakin Afganistanissa ja Irakissa vieraat joukot ovat kärjistäneet ja voimistaneet sisäisiä konflikteja parantamisen asemasta.

Niinkuin HeSakin muistuttaa Ruandalla on osuutensa Itä-Kongon tilanteen kärjistymisessä. Samoin lehti muistaa, että Ruanda on lännen lellikki, joka ei millään suostu myöntämään osallisuuttaan mahdolliseen sotarikokseen Itä-Kongossa.

Kuinka odotamme, että nuoret rikollisarmeijat, joilla on vain vaatteensa, aseensa ja taivas kattona, käyttäytyisivät sivistyneemmin kuin pohjoisen Suomen miehet.

Hollantilaisen kriminologian professori Louk Hulsmannin mukaan vain köyhimpien ja osattomimpien rikokset paljastuvat ja tulevat poliisitutkintaan.Yli 80% kyselyihin vastanneista ihmisistä on tehnyt rikoksia, mutta ei ole jäänyt kiinni. Suurin osa rikoksista sovitellaan tai ratkaistaan kodeissa, työyhteisöissä tai muissa arkisissa yhteyksissä. Useita varakkaiden tekemiä rikoksia ei kutsuta rikoksiksi lainkaan.Lainsäätäjät säätävät lakeja muille kuin itselleen.

Tämä koskee kaikkia rikoksia.

Jälleen voimme kääntää tyytyväisenä sivua ja nauttia parhaan maan parhaina suomalaisina aamukahvia.Kyllä ne afrikkalaiset osaa!