Suomiko oikeusvaltiona mallimaa?

Maanantai 30.11.2020 klo 11.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on lähtenyt globaaliin kampanjaan oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Suomi on ottanut muun EU:n mukana kritiikkinsä kohteeksi erityisesti Unkarin. Unkaria syytetään vallan keskittymisestä sekä sanavapauden rajoituksista.

Mikä on tilanne Suomessa?

Väitän: Suomessa ei ole sananvapautta. Media on keskittynyttä ja valtio valvoo sitä keskitetysti pahemmin kuin Unkarissa.

Suomen eliitti on taistellut demokratiaa vastaan vuodesta 1917 lähtien. Valtalain tuoma itsenäisyys korvattiin pyrkimyksellä Saksan keisarivallan osaksi. 1930-luku oli demokratian irvikuva ja päättyi Saksan ja Ruotsin kanssa liitossa, ensin talvisotaan ja 1940-lähtien pyrkimykseen osaksi Hitlerin Saksaa Suur-Suomen puitteissa.

Näiden prosessien aikana Suomen kansa on ohitettu täysin. Sen selän takana on toimittu itsenäisen kansan etuja vastaan.

EUhun liittyminen tapahtui sotateollisuuden ja sotilaallisiin artikloihin sitoutumisen myötä osaksi väkivallalla tavoitteitaan toteuttavaa NATO-EUta. EU oli aloittanut Jugoslavian hajottamissodan jo ennen Suomen liittymistä organisaatioon. Silti Suomi pääsi vikkelästi mukaan osallistumaan Jugoslavian, erityisesti Serbian tuhoamiseen natsi-Saksan ja natsi-Kroatian menetelmiä toistaen.

Suomi on suomea puhuvien suomalaisten tietämättömyyteen turvautuen hivutettu osaksi EU:n NATO-koneistoa. Suomi on liitetty parlamentaarisen käsittelyn ohittaen NATO:n isäntämaasopimukseen sekä kymmenillä kahdenvälisillä sopimuksilla erilaisiin sotaliittoihin.

Media toteuttaa eliitin tavoitteita valtiojohtoisesti.

Valtion turvallisuuskomitea koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaanluettuna. Turvallisuuskomitea johtaa huoltovarmuuskeskusta, joka rahoittaa Mediapoolia.

Mediapooli on kaikkien keskeisten tiedotusvälineiden - sanomalehtien, kustannustalojen, Yle:n ja Mainos TV:n yhtenäistä toimintaa koordinoiva elin.

Tällä hämäävällä rakenteella annetaan ymmärtää, että media toteuttaisi sellaista tiedonvälitystä, joka takaisi Suomen valtiollisen turvallisuuden.

Kyseenalaiseksi asian tekee se, että Mediapooli on ilmoittanut toimivansa sopusoinnussa valtiohallinnon Suomeen kutsuman EU:n ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa.

Ei liene väärin olettaa, että EU ja NATO muodostavat auktoriteetin, jota Suomen hallituksen turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskuksen rahoittama Mediapooli kuuntelee.

Vuonna 2014 valtioneuvoston tiedottajana toimi Markku Mantila. Hän järjesti eduskunnan jäsenille informaatiotilaisuuden ulkopolitiikasta, jossa paalutettiin Ukrainan sota aakkosista alkaen siten, että edustajille kävi selväksi mitä hallitus (Stubbin) haluaa edustajien siitä ajattelevan. (Venäjä hyökkäsi, ei USA ja NATO-EU)

Varmemmaksi vakuudeksi Yhdysvaltojen Harvardiin lähetettiin 100 toimittajaa ja virkamiestä oppimaan tämä propaganda sielunsa syövereihin. Sen jälkeen tuo käänteinen totuus on näkynyt jutuissa ulkopolitiikasta kulttuuriin integroituna.

Suomi on pieni kielialue. Maailmanpolitiikan todelliset tapahtumat jäävät suomalaisille vieraiksi koska Yhdysvaltojen hirmuteot, joita se tekee yhteistyössä NATO-EU:n kanssa jäävät tuntemattomiksi. Valtion rahoittaman Mediapoolin jutut ovat vallanneet tietoisuuden.

Varsinkin sotateollisuuden valta Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa on vaiettu.

Yllämainittu Markku Mantila on esimerkki pyöröovesta aseteollisuuden/NATO:n, Suomen valtionhallinnon ja median välillä.

Yhdysvalloissahan on kautta aikoje totuttu näkemään kuinka hallituksen jäsenet siirtyvät sujuvasti aseteollisuuden/sotateollisen kompleksin ja hallituksen välillä. Yksilöillä on henkilökohtainen taloudellinen intressi käydä sotia.

Markku Mantila siirtyi Suomen valtioneuvoston tiedottajan virasta NATO:n palvelukseen Latviaan. Sieltä hän muutaman vuoden kuluttua siirtyi Ilkka-Pohjalainen -lehden päätoimittajaksi.

Kansalainen jää kysymään: kenen etua Suomen valtioneuvosto ja media palvelee?

Teoksessani "Lupa olla julma" käsittelen Suomen lipumista NATO:n ja USA:n sotateollisen kompleksin palvelijaksi mutta mikä pahempaa, toteuttamaan jo kerran kuopattua natsi-ideologiaa.

2000-luvun Suomen hallitukset ovat vieneet tietämättömät, hyvää tarkoittavat suomalaiset tielle, jota harva suomalainen haluaa. Poliitikot ja virkamiehet valitaan EU/NATO-median toimesta.

Autonomian aika ja Kekkosen aika olivat suomalaisen kulttuurin ja talouden hyvinvoinnin aikaa. Silloin kasvettiin terveeseen itsetuntoon, omalakisuuteen ja luovuuteen.

Nykyinen poliittinen ilmapiiri on sakeana valtamedian ruokkimasta disinformaatiosta, joka estää hengittämästä vapaasti. Hyvyys, kauneus ja luovuus ovat kadonneet. Vielä tuntevat lapset, nuoret ja jopa aikuiset on jätetty yksin.

Kaikkialla etsitään hyviä sotia ja ryöstöoperaatioita. Miten saisi omalla tavallaan toimivia valtioita destabiloitua. Näitä Suomen valtamedia tukee ja kaunistelee.

Onko Unkarissa näin synkkää?

Suomen media CIA:n ja NEDin alihankkijana

Sunnuntai 22.11.2020 klo 18.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimepäivien Helsingin Sanomia selatessa ei voi muuta kuin onnitella CIA:ta Ned:iä ja muita Yhdysvaltojen ulkoministeriön värivallankumoustoimijoita. Helsingin Sanomien uutisointi samaistuu näihin värivallankumousoppeihin niin täydellisesti, että Yhdysvaltojen ei tarvitse Suomen osalta vaivautua.

Alkuviikosta Helsingin Sanomien aina luotettavasti värivallankumousnäkökulmasta kirjoittava Kiina-toimittaja Manninen kuvaili maitoteeliikkeitä Taiwanilla, Thaimaassa ja HongKongissa taisteluna diktatuureja vastaan.

Vallankumousoppiin kuuluu demonisoida johtajat, riippumatta siitä, minkälainen kansalaisten oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja työhön on. Pääasia on se, että maassa on jotakin, joka ei vielä ole ylikansallisten, tavallisesti USA-johtoisten yritysten hallussa, maassa on jotakin ryöstettävää kuten öljyä tai arvokkaita mineraaleja eikä tiedonvälitys noudata Yhdysvaltojen ja EU:n globaaleja tavoitteita.

Muutama päivä sitten lehdessä julkaistiin laaja entisen CIA:n Suomessa toimineen agentin haastattelu.Mainittiin entisen presidentti George H.W.Bushin vierailu Helsingissä, surkeat olot Neuvostoliitossa ja kuin ohimennen Kiinan suorittamat omien kansalaistensa teurastamiset Tianmenin aukiolla. Agentti tietenkin kehui Suomea ja haastattelussa oli letkeä tunnelma.

Tänään 22.11.2020 vuorossa oli Afganistanin entisen presidentti Najibullahin tyttären haastattelu.Najibullah oli Afganistanin presidentti 1987 -1992. Maan hallitus oli kutsunut Neuvostoliiton tuekseen sisällissodassa, jossa hallitusta vastustavat sotaherrat ja Taleban taistelijat saivat vuorostaan tukea Yhdysvalloista presidentti Reaganilta ja mm. juuri mainitulta presidentti George H.W.Bushilta, joka ennen presidenttiyttään oli Reaganin varapresidentti ja sitä ennen CIA:n johtaja.

Haastattelussa kuvataan Heela Najibullahin isän kohtalo YK:n suojissa Kabulissa vuosina 1989-92. "Isä teki kaikkensa, että valta vaihtuisi hallitusti." Haastattelussa mainitaan kuinka "presidentti yritti sopia YK:n kanssa, että turvaneuvosto lähettäisi joukkoja Afganistaniin ja hän eroaisi vasta sen jälkeen. Isä näki vaaran valtatyhjiön syntymisessä".

"Toisin kävi. YK ilmoitti Najibullahin erosta huhtikuussa 1992 ennen kuin turvaneuvosto oli käsitellyt asiaa.Joukkoja ei koskaan lähetetty, ja muslimitaistelijat valtasivat itselleen lisää alueita ja myös poliittista valtaa."

Tapasin presidentti Najibullahin vieraillessani Afganistanissa.Najibullah, tuolloin vielä Najib piti puheen Loya Jirghassa, heimopäälliköiden kokouksessa tilanteessa, jossa pyrittiin luomaan keskinäistä luottamusta. Najib oli ammatiltaan lääkäri ja hänestä tiedettiin tulevan seuraava presidentti Babrak Karmalin jälkeen.

En ollut koskaan aikaisemmin ollut niin uhkaavan tuntuisessa ilmapiirissä. Kuitenkin kokouksen lopputulos tuossa satojen päälliköiden neuvottelussa johti myönteiseen etenemiseen.

Pidin puheen yliopistotason oppilaitoksessa Kabulin ulkopuolella. Kuvailin iloani siitä, että lapset olivat alkaneet päästä kouluun feodaalisten alistussuhteiden purkauduttua.Opiskelijat näyttivät iloisilta ja aktiivisilta.

Vierailin kylissä. Naiset olivat usein kyläpäälliköitä, jotka turvasivat kyläänsä asein kapinallisten yöllisiltä hyökkäyksiltä. Päivisin he opettivat lapsia ja vanhuksia lukemaan puiden väliin pystytettyjen telttakatosten alla. Kylästä lähtöseremoniana oli naisten kiväärien yhteislaukaus.

Helsingin Sanomien sirpaletiedoista puuttuu lukijoiden maailmankuvalle tärkeä kokonaiskuva.

Tämä Helsingin Sanomien  myönteisesti kuvaama presidentti Bush CIA-agentteineen käytti CIA:n aikaisia kavereitaan, Harvardin taloustieteilijöitä ja George Sorosia apunaan Puolan, Venäjän ja Afganistanin ryöstöön sekä Jugoslavian hajottamisen ja Balkanin sotilaallisen haltuunoton valmistelemiseen, jota Bill Clinton sitten jatkoi.

Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstö, katolisen kirkon, CIA:n ja Bushin yhteistyö Puolan haltuunotossa ja Kiinan Tianmenin mielenosoitusten organisointi CIA:n toimesta muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkastelun avulla voidaan ymmärtää Yhdysvaltojen väkivaltaisia menettelytapoja.Venäjän kultavarantojen siirto länteen on uskomattomalta tuntuva kaappaus. Jotta kaaokset saadaan aikaan, tarvitaan korruptiota, hyväuskoisia nuoria sekä yhdysvaltalaisten toimijoiden tunteettomuutta - rikollista luonnetta.

Teoksessaan Manifest Destiny; Democracy as Cognitive Dissonance, F.William Engdahl kuvaa yllämainitut tapahtumat luotettaviin lähteisiin perustuen. Tianmenin

tapahtumista on USA:n ulkoministeriön raportti, joka osoittaa muiden todisteiden lisäksi, että mitään verenvuodatusta siellä ei ollut.

Helsingin Sanomien julkaisemaa Heela Najibullahin haastattelua käyttämällä lukija voi havaita tietyn yhtäläisyyden Afganistanin tuhoamisen ja Jugoslavian tuhoamisen välillä.

Yhdysvallat on jo 40 vuoden ajan sotinut Afganistanissa, ensin maan hallitusta ja sen avuksi kutsuttua Neuvostoliittoa vastaan ja sen jälkeen samalla tavoin täysin vailla perusteita hyökkäämällä maahan Osama bin Ladenin tuhoamisen verukkeella.

Osama bin Laden, joka oli ollut presidentti Clintonin läheinen yhteistyökumppani rahoittaessaan ja aseistaessaan jihadisteja ja kalifaattia rakentavia Bosnian muslimeja taistelussa Jugoslaviaa puolustavia serbejä vastaan.

Afganistanin ja Jugoslavian yhtäläisyys liittyy YK:hon.YK oli voimaton tilanteessa, jossa Yhdysvallat halusi päästä eroon Afganistanin kommunisti-presidentistä, jonka johtamassa maassa feodaaliset suhteet olivat purkautuneet, naiset olivat vapautuneet ja lapset päässeet kouluun.

Jugoslaviassa Yhdysvallat halusi myös päästä eroon kommunisti-presidentistä, jonka johdossa oleva maa oli ennen sotaa kansantuotteella mitattuna 24.sijalla maailmasa, mutta Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n sotatoimien seurauksena putosi sijalle 87.

Kuten Afganistanissa myös Jugoslaviassa YK oli voimaton Yhdysvaltojen painostuksen alla. Vaikka YK on päätöslauselmalla 1244 julistanut Ksovon pysyvän YK:n valvonnassa, NATO:n miehittäessä ja EU:n valvoessa laillisuutta Serbian maakuntana, se on sallinut Kosovon julistautua laittomasti itsenäiseksi ja alueella vallitsevan rikollisen mielivallan.Kuvaan tätä hiljattain ilmestyneessä teoksessani "Lupa olla julma".

Suomen media, ei vain Helsingin Sanomat vaan myös muut tiedotusvälineet ei vähiten Yleisradio, tarjoaa yhteydestään irroitettua sirpaletietoa,jonka tarkoituksena näyttää enemmänkin olevan todellisuuden peittäminen kuin sen paljastaminen. 

Sipilän hallitus lähetti Yhdysvaltoihin Harvardin yliopistoon 100 suomalaista toimittajaa ja virkamiestä propagandaoppiin. Suomen kutsuttua NATO:n hybridikekuksen Helsinkiin, tuo koulutettu joukko on opetettu omaksumaan NATO:n eli sotateollisuuden intressejä palveleva  asenne. 

Suomen hallituksen ja ulkopoliittisen johdon lienee turha puhua ilmastoteoista, jos politiikkaa johtaa sotateollisuus, joka on eniten maapalloa saastuttavaa teollisuutta ja sen tuotteet aiheuttavan eniten paitsi inhimillistä kärsimystä myös ilmastotuhon.

Niin kauan kuin Yhdysvaltojen politiikkaa johtaa sotateollisuus, Pentagonin kaavailujen pohjalta, Suomen media alistunee sen palvelijaksi tuhoten suomalaisten kyvyn itsenäiseen ajatteluun toiminnasta puhumattakaan. Median tehtäväksi jää asioiden viihteellistäminen ja totuuden häivyttäminen.

Totuus on valtamedialle painajainen

Lauantai 14.11.2020 klo 12.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lauantain 14.11.2020 Helsingin Sanomia lukiessa voi havaita kuinka kattavaa NATO-propaganda on. Yhdysvaltojen halutaan hirmuteoistaan huolimatta näyttävän sankarilta, todellisista sankareista vaietaan.

Viehättävä Elisabeth Rehn on esiintynyt Jugoslavian hajottamissotien NATO-maskottina. Hänen yhdessä Pilvi Torstin kanssa kirjoittamansa Vieraskynä-artikkeli kuvaa Bosnian "mahdottoman" valtion tilaa, sen sodanjälkeistä etnisten ryhmien eriytymistä, joka ulottuu paitsi valtion rajoihin myös koululaitokseen.

Hän mainitsee Yhdysvaltojen johdolla solmitun Daytonin rauhansopimuksen. Hän ei kerro, että koko hajottamissota oli Yhdysvaltojen ja EU-Saksan aiheuttama ja ylläpitämä.

Elisabeth Rehn tuntee serbien kärsimykset ja kansanmurhan Kroatiassa, mutta ei puhu siitä julkisesti. Hän puhuu Srebrenica-tarusta, joka Yhdysvaltojen piti keksiä peittääkseen Kroatian tapahtumat.

Kulttuuriliitteessään HS otsikoi: "Holokaustikirjallisuus täyttää pian 75 vuotta – ja pitää sitkeästi pintansa". Jukka Petäjä arvuuttelee, mistä jatkuva mielenkiinto aiheeseen kumpuaa.

"Paradoksaalisesti me lukijat taas haluamme selityksen Auschwitzille. Miten holokausti saattoi ylipäänsä tapahtua?"

"Voiko se tapahtua uudestaan? Olemmeko oppineet mitään historiasta?"

Tekstin valikoivuus auttaa meitä ymmärtämään miksi holokausti on jälleen ollut mahdollinen – nimittäin serbien holokaustin uusiminen.

Petäjän täytyy esitellä Yhdysvallat sankarina. Vaikka hän puhuu Auschwitzista, hän ei mainitse leirin vapauttanutta armeijaa, puna-armeijaa, vaan kirjoittaa Buchenwaldin keskitysleirin vapauttamisesta Yhdysvaltojn armeijan 9. jalkaväkipataljoonan panssarijoukkojen toimesta.

En muista onko Helsinin Sanomat koskaan kirjoittanut serbejä varten rakennetusta Jasenovacin keskitysleiristä, joka perustettiin ennen Auschwitzia ja oli toiseksi suurin leiri Euroopassa. Jasenovacin lisäksi serbejä pidettiin 17 muussa kroaattifasistien ylläpitämässä keskitysleirissä, joiden johtajina toimivat usein katoliset papit ja joita jopa saksalaiset pitivät  helvetin esikartanoina.

Kosovon natsi-albaanit vuorostaan raahasivat serbit Albaniassa toimiville leireille.

Juuri tämä serbien holokaustin kieltäminen on tehnyt mahdolliseksi sen uusimisen. Jugoslavian hajottaminen 1990 - 2000 ja sen ryöstö USA:n ja Saksan johdolla ei olisi ollut mahdollinen ilman serbiväestön demonisointia ja pahuuden leiman kiinnittämistä serbeihin.

Presidentti Clinton loi Serbian NATO-pommituksilla otollisen alustan serbien toiselle holokaustille. Hän perusti myös holokaustimuseon Washingtoniin. Sen avajaisiin hän kutsui Kroatian holokaustin kieltävan presidentin, mutta ei yhtään serbiä.

Serbiaan YK:n päätöksellä 1244 kuuluvan Kosovon NATO-miehitys ja YK:n hallinto sekä EU:n oikeusjärjestelmä loivat puitteet, joiden aikana serbin toinen holokausti toteutettiin aivan toisen maailmansodan fasistisen Kroatian toteuttaman holokaustin mallin mukaan.

Kaikissa vaiheissa demokratiaa, etnisten ryhmien tasa-arvoa ja kansainvälisiä lakeja toteuttaneen Serbian valtion ja serbien estettiin osallistumasta Kosovon alueella sijaitsevien kotiensa, yritystensä ja uskontoonsa liittyvien rakennusten hallintaan. Serbien omaisuuden konfiskointi laillistettiin YK-virkamiesten johtamalla hallinnointi- ja yksityistämisjärjestelmällä samalla tavoin kuin fasistisessa Kroatiassa 1941 - 45.

Euroopan unioni ja Yhdysvallat tukivat albaani-separatismia ja rasistista Kroatiaa voidakseen hyötyä serbien yritysten ja omaisuuden yksityistämisestä. Serbit olivat Jugoslavian valtion enemmistökansallisuus. Ei heidän tarvinnut luoda Elisabeth Rehnin mainitsemaa Suur-Serbiaa koska serbejä asui runsain määrin niin Kroatiassa kuin Bosniassa.

Se, että "kansainvälinen yhteisö", käytännössä Saksa ja Yhdysvallat estivät valtiollisen äänestyksen monipuoluevaaleissa Jugoslavian liittovaltiossa, johti siihen, että serbien oikeuksien polkeminen kävi mahdolliseksi kaikkialla muualla entisen Jugoslavian alueella paitsi Serbiassa. Tuo oikeuksien polkeminen ja holokaustin eteenpäinvieminen toteutettiin julmien pommitusten avulla maaliskuusta kesäkuuhun 1999.

Auschwitzia ei sentään pommitettu.

Saksalaisten tunnuslause jo ensimmäisestä maailmansodasta lähtien oli "Serben muss sterben". Tultuaan Saksan ulkoministeriksi 1992 Klaus Kinkel totesi toimittajille: "Serbit on saatava polvilleen".

Kuvaan  serbien toisen holokaustin hiljattain ilmestyneessä teoksessäni "Lupa olla julma" (jonka voi ostaa BoD.fi verkkokaupasta tai hyvin varustetuista kirjakaupoista).

Vastaan Jukka Petäjän kysymykseen "voisiko se tapahtua uudstaan", että voi. Uudestaan tapahtumisen tekee mahdolliseksi tosiasioista vaikeneminen.

Lisäksi Helsingin Sanomien pieni uutinen Venäjän Karjalasta: Venäläiset ovat rakentamassa mallin suomalaisten keskitysleireistä, joihin Mannerheim määräsi sijoitettavaksi alueen venäjänkieliset siviilit jatkosodan aikana.

Suomalaiset eivät ole siitä liiemmin kertoneet.

Vielä neljäs todella pieni uutinen: "USA:lla poikkeusharjoitus Itämerellä". "Ruotsissa jo pidempään harjoitelleet Yhdysvaltain erikoisjoukot toteuttivat poikkeuksellisen ilmaharjoituksen Itämerellä... Tehtävänä joukoilla oli siirtyä pystysuoraan nousuun ja laskuun kykenevillä Osprey-kuljetuskoneilla Ruotsista Viroon. Virossa joukkojen oli määrä maasta käsin ohjata ilmaiskua, jonka tekevät Britanniasta Ruotsin kautta Viroon lentäneet amerikkalaiset F-15 E -hävittäjät."

"Ruotsin puolustusvoimat oli tiiviisti mukana operaatiossa. Gripen -hävittäjät saattoivat erikoisjoukkojen siirtymistä ilmassa, kunnes Virosta tuli vastaan NATO:n ilmavalvontaoperaatioon Baltiassa osallistuvia saksalaisia Eurofighter Typhoon -hävittäjiä."

Ehkä ajattelevalle lukijalle selviää syy siihen mihin tarvitaan holokaustin kieltämistä, Skripaleja, Navalneja, Krimin valtaamis-hysteriaa ja Srebrenican "kansanmurhaa". – USA-NATO-sotahankkeiden ja ryöstöjen peittelyyn, NATO:n laajenemisen legitimointiin ja kansaivälisten lakien syrjään sysäämiseen kuten jo Yhdysvaltojen ulkoministeriön järjestämässä Bratislavan kokouksessa kaavailtiin jo vuonna 2000.

Tämän kokouksen protokollaan kuului Serbian eristämisen lisäksi myös päätös estää Venäjän pääsy Itämerelle. Yllä mainitusta sotaharjoitusuutisesta päätellen tehtävään ei tarvita Suomen hävittäjiä vaan miinalaivoja. Suomenlahden miinoittaminen yhdessä saksalaisten kanssa onkin suomalaisille vuodelta 1942 tuttu juttu.

Onko Suomen ulkopoliittisessa johdossa sittenkin vallalla natsi-Saksan kaipuu. Sehän onkin toteutumassa Yhdysvalloilla maustettuna, jossa entiset Hitlerin aseistamista toteuttaneet teollisuusmiehet liittolaisineen ovat fasistisen Francon tukemisesta lähtien olleetkin niskan päällä. Aseteollisuuden mahtimiehet tukevat jihadistien ja natsien käyttöä hankkeissaan.

Venäjä ei koskaan tukisi natsismin uutta nousua. Suomen tulisi valita puolensa.

Lupa olla julma

Sunnuntai 1.11.2020 klo 13.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eduskunnan puhemiehistö harkitsi vuonna 1986 ollessani kansanedustaja, varoituksen antamista minulle "salaisuuksien kertomisesta" täysistunnossa. Olin nimittäin puheenvuorossani kertonut EU:n taustaorganisaation Round Table of Industrialists- ryhmän puheenjohtajan, ruotsalaisen Volvon johtajan Per Gyllenhammarin jäsenyydestä Yhdysvaltojen toiseksi suurimman asevalmistajan hallituksessa.

Varoitusta ei tullut.

Olen jatkanut vuonna 1975 kehittämäni yksilön luovuuden ja yhteisöjen luovan yhteistyön ehtojen edellytysten kehittämistä. Inhimillisyys, luovuus ja totuus kytkeytyvät toisiinsa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa luovuus on nykyoloissa mahdoton. Suomalaisten on mahdotonta saada selville mikä on totta ja mikä tahallista valehtelua.Totuuden puhumisesta ei aina selviä pelkällä varoituksella.

Olen 10 viimeisen vuoden ajan lähes sattumalta joutunut tutustumaan Balkanin serbien kansanmurhaan ja sen myötä siihen hätkähdyttävään propagandan voimaan, jolla tuo kansanmurha on julkisuudessa pyritty kätkemään.

Ensi lauantaina 7.11. täytän kahdeksankymmentä vuotta. Olen tuoksi päiväksi julkaissut toisen teokseni serbien kohtaloista. Muun juhlimisen sijaan kutsun halukkaat ostamaan kirjani Lupa olla julma. Signeeraan kirjan Vuosaaren kirjaston Pokkari-Kirjakahvilan tiloissa klo 14 ja 15.30 välillä ja myyn sen 15 euron hinnalla, käteisellä, tasarahalla. Kustantaja huolehtii turvaväleistä ja siitä, että kaikki ovat suojautuneita koronaa vastaan.

Kirjan voi ostaa myös BoD.fi nettikaupasta.

Tuossa kirjassa vastaan seuraaviin kysymyksiin:

Miten on mahdollista, että Suomen ulkoministeriö salasi ratkaisevia asiakirjoja, jonka seurauksena Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton sai tekosyyn aloittaa Jugoslavian pommitukset?

Kuinka on mahdollista, että NATO pommitti lakien ja oman peruskirjansa vastaisesti sotilaallisesti liittoutumatonta ja ketään uhkaamatonta Jugoslaviaa?

Miten on selitettävissä se, että USA rakensi lupaa kysymättä ja laeista piittaamatta heti pommitusten jälkeen Kosovoon, Serbian maakuntaan, valtavan sotilastukikohdan, suurimman sitten Vietnamin sodan?

Kuinka ihmeessä yksityishenkilöt saattoivat julistaa Kosovon itsenäiseksi valtioksi siitä huolimatta, että alue on YK:n päätöslauselmalla 1244 todettu Serbian maakunnaksi?

Kuinka on mahdollista, että kansanmurhia tehdään YK:n valvonnassa?

Miten on selitettävissä vähemmistöjen tappaminen ja terrorisointi Kosovossa, vaikka YK hallinnoi aluetta, NATO valvoi turvallisuutta ja EU laillisuutta? Alueella on kaiken muun väkivallan lisäksi tuhottu 150 osin keskiajalta peräisin ollutta serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria.

Miten on mahdollista, että Kosovon presidenttinä toimii Hashim Thaci-niminen mies, joka on toiminut Albanian mafian väkivaltaisen Drenica- ryhmän johtajana?

Miksi Kosovon albaanit voivat harjoittaa vapaasti huume- ja elinkauppaa yhteistyössä albaanimafian, kansainvälisten toimijoiden ja jopa monien valtiomiesten kanssa?

Entä miksi YK pimittää tietojaan Srebrenican serbien kärsimyksistä muslimien vainon kohteina?

Kiitän esipuheessani kansainvälisten yhteistyökumppaneideni lisäksi suomalaista oikeuslääketieteen professori Antti Penttilää hänen rehellisyydestäänja rohkeudestaan ja tiedoistaan.

Presidentti Mauno Koiviston esipuhe Jarmo Laineen toimittamaan teokseen "Toisenlainen totuus Kosovosta", jossa hän kuvasi vihaansa serbivastaista NATO-propagandaa kohtaan, tuntui inhimilliseltä. Se irrotti Suomen hetkeksi USA:n ja EU:n kansainvälisistä laeista piittaamattomasta linjasta.

Kiitän Mauno Koivistoa post mortem, hänen kuolemansa jälkeen. Koivisto piti "lännen" toimintaa Jugoslavian tragedian yhteydessä vääränä, laittomana ja kunniattomana, juuri sellaisena, jota se oli.

Julkaisemalla tämän tutkimukseni toivon lastenlasteni, nuorisoikäpolven, saavan käsityksen siitä mihin valheisiin perustuva propaganda voi johtaa.

Teoksestani "Ahdingossa luova lapsi ja nuori" vuorostaan voi saada käsityksen siitä, että luova kasvu ja inhimillisyys on myös mahdollinen.