Palmian yhtiöittäminen

Maanantai 29.9.2014 klo 11.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kokoomus näyttää vihreiden tuella kiirehtivän Palmian yhtiöittämistä ja todennäköisesti monen muun yksikön tavoin yksityistämistä. Terveydenhuollon yksiköiden yksityistämisen seurauksena on nähty voittojen siirtyminen veroparatiiseihin ja sairausvakuutukseen käytettyjen verovarojen valuminen voittoa tavoittelevien yritysten taskuihin.

Kokoomus kokee kiireen koittaneen. Miksi? Puheenjohtaja Alexander Stubb, joka on ilmoittautunut Yhdysvaltojen etelävaltiolaiseksi, on yksi niistä harvoista poliitikoista jotka ovat perillä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisestä TATIP, Transatlantic trade and investment partnershipista, kauppa- ja investointisopimuksesta.Sopimusta on laadittu suuren salaperäisyyden vallitessa. Ulkomaankauppaministerinä Stubbin velvollisuus olisi ollut kertoa kansalaisille, mistä on kysymys. Valitettavasti hän näyttää olevan Yhdysvaltojen ja ylikansallisen pääoman intressien puolella, demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia vastaan. Vaikeneminen tukee demokratiaa voimakkaasti nakertavan TATIP:in hiljaista hyväksymistä. MAI-sopimuksen kaatanutta kansalaisaktivismia ei haluta.

TATIP:in eräänä tavoitteena on se, että yksityistettyjä kansallisen tai valtiollisen terveydenhuollon tai muun yritystoiminnan osia tai kokonaisuutta ei voisi palauttaa yhteiskunnallisiksi sopimuksen tultua voimaan. Toisin sanoen jos yksityistetty terveydenhuolto ei toimikaan potilaiden parhaaksi, sitä ei voitaisi ottaa takaisin kunnan tai kuntayhtymän hallintaan. Samoin Palmian tapainen merkittävä kunnallisia palveluja tuottava yritys olisi menetetty lopullisesti, mikäli se nyt yhtiöitettäisiin /yksityistettäisiin.

Isossa-Britanniassa julkinen keskustelu TATIP:in vaikutuksesta kansalliseen terveydenhuoltoon on aktiivista. Tämä osoittaa sen, että kansalaisyhteiskunta Isossa-Britanniassa on vahvempi kuin Suomessa.Poliittinen eliitti on sidoksissa Yhdysvaltoihin, mutta tämä ei hiljennä kansalaisyhteiskuntaa. Suomessa kyyristellään Yhdysvaltojen intressien edessä. Media on pakottanut kansanedustajat ja valtuutetut kyyristelemään. Median rahoitus vaikuttaa sisältöön. Media haluaa lisätä Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa ja arvomaailmaa Suomessa. 

Muualla maailmassa vihreät ovat usein lähellä vasemmistoa ja tukevat demokraattisia uudistuksia. Suomessa vihreät ovat aatteelisesti selkeästi oikeistoa. Palmian kysymyksessä vihreät tarjoavat kokoomusta ja yhtiöittämistä tukevan, mutta pienen kosmeettisen, palkkoihin liittyvän kompromissin.Heidän mielestään Palmia voitaisiin yhtiöittää, mutta työntekijöiden kohdalla huolehdittaisiin, että palkanalennus lyhyellä tähtäyksellä kompensoitaisiin. Täten naamioidaan varsinainen peruskysymys eli se, että tulevaisuudessa tapahtuvan yksityistämisen jälkeen Palmian voitot eivät koidu Helsinkiläisten veronmaksajien, kansalaisten, vaan ylikansallisten yhtiöiden hyväksi voittoina, jotka siirretään veroparatiiseihin. Yksityistäminen johtaa demokratian kaventumiseen koska kuntalaiset eivät enää pystyisi vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun ja luovaan kehittämiseen. Samalla kuntalaisille tarkoitetusta palvelusta tulisi ylikansallisen yrityksen lypsylehmä.

Kunnallisten palvelujen ydin on se, että kuntalaiset osallistuvat toiminnan kehittämiseen, toteutukseen ja mahdollisesti toiminnan tuottamien voittojen jakamiseen. Parantunut palvelu on jo voitto, mutta jos lisäksi palvelu on taloudellisesti kannattavaa, on se kaikkein parasta. Yksityistäminen johtaa vieraantumiseen ja mekanisoitumiseen.

Helsingin Sanomat, Venäjä ja EU

Lauantai 12.10.2013 klo 16.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat avaa jälleen pääkirjoituksessaan 12.11. asennettaan Venäjään otsikolla " Kun Venäjä myrskyää, EU lämmittää. Lehti väittää Venäjän "kiristävän" otettaan entisistä "alusmaistaan".

Alentuva asenne ja puolitotuudet ovat ilmeiset. Lehti katsoo että Neuvostoliiton entisten osien, silloisten sosialististen tasavaltojen suorittamat EU:n lähentymisneuvottelut eivät ole vain kauppaneuvotteluja vaan pyrkimystä mahdollisimman kauas Venäjästä. Onko tämä itse asiassa pääkirjoittajan toive?

Lehti ei suin surmin kerro mistä EU:n ja USA:n välisissä Trans Atlantic Trade and Investment Partnershipissä on kyse. Kyse on vastaavista neuvotteluista, joita Yhdysvallat on salassa jo vuosia käynyt TPP-sopimuksena Tyynenmeren monien valtioiden kanssa. Neuvottelut ovat olleet niin salaisia, että psesidentti Obama ei ole vieläkään antanut kongressin jäsenille mahdollisuutta tutustua sopimuksen tekstiin. Obama ei tosin pystynyt matkustamaan Balille allekirjoittamaan sopimusta, joka oli tarkoitus viedä lokakuussa kongressissa läpi nopeutetulla menettelyllä. Mikäli Obama saa mahdollisuuden nopeutettuun menettelyyn, sopimuksesta ei voi käydä kuin lyhyen keskustelun ja se voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Muutoksia siihen ei voi tehdä.

Tihkuneiden tietojen mukaan kyseessä on vallansiirto Wall Streetille. Yhdysvaltojen 1%:lle ei riitä nykyinen harvainvalta vaan tuon vallan piiriin täytyy saada mahdollisimman suuri osa maapallon maita.

Helsingin Sanomat haluaisi tämän lämmittävän Wall Streetin auringon lankeavan myös paitsi EUn jäsenmaiden, myös Venäjän lähinaapureiden ylle. Lehti katsoo ilmeisesti, että nykyisin vielä EU:ssakin vallitseva jonkinasteinen demokratia olisi korvattava Yhdysvaltalaisella puhtaalla pääoman vallalla. On ymmärrettävää, että Venäjä, jolle viime vuosina on entistä enemmän langennut jonkinlainen kansainvälisen lainsäädännön kunnioittamisen vaatijan rooli, saattaa katsoa, että demokratialla olisi enemmän annettavaa ystävämaille kuin Wall Streetillä.

Helsingin Sanomat totesi viimeksi kirjoittaessaan Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasopimuksesta sen olevan "kauppa-NATO" Venäjää ja Kiinaa vastaan. Nyt lehti siis haluaa myös tähän asti Venäjän kumppanimaat liittymään tähän kauppa-NATO:on. Toki nämä entiset sosialistiset maat on saatu uskomaan, että olisi "hienoa" olla lähempänä NATOa ja "länttä". Tosiasioiden salailulla voidaan päästäkin siihen, että kansakunnat tekevät pelkästään sen perusteella mikä on "saatu näyttämään hienolta" pitkälle meneviä ratkaisuja.Propagandalla synnytetty huonommuudentunne voikin johtaa tähän.

Helsingin Sanomat ei ole kyennyt vielä edes suomalaisille selvittämään mikä tämän Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppa ja investointi sopimuksen sisältö ja tavoite olisi. Ei myöskään sitä mikä Tyynenmeren valtioiden välinen allekirjoitusta vaille oleva sopimus on. Lehti ei ole maininnut sanaakaan Brysselissä nähdyistä mielenosoituksista tätä USA-EU sopimusta vastaan. Salainen valmistelu ja salaiset päätökset ehkä tuovat pääkirjoittajalle mieluisat tulokset.

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat kuin lastu laineilla tietämättömyyden merellä. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että Venäjä olisi yhtä tietämätön. Seurattuani Venäjän ulkoministeri  Lavrovin toimintaa, pidän häntä eräänä tämän päivän ansioituneimpana ja tasapainoisimpana kansainvälisenä vaikuttajana.

Uskon, että suomalaiset lehdenlukijat haluaisivat enemmän syvällisiä asiatietoja kuin pelkkää propagandaa liittyen Venäjään.