"Uusi Eurooppa", ihanne, joka tuhoutui

Perjantai 11.2.2022 klo 13.54 - Pirkko TurpeinenSaari

Italialainen Altiero Spinelli on yksi 1980-luvun aikaisen  Euroopan unionin perustajahahmoja.

Hän oli kommunisti, joka oli Euroopan komission jäsen vuosina 1970 - 1976, sitten kolme vuotta Italian kommunistisen puolueen edustajana Italian parlamentissa, kunnes hänet valittiinEuroopan parlamenttiin vuonna 1979.

Spinelli pidätettiin vuonna 1926 osallistumisesta kommunistipuolueen toimintaan. Mussolinin fasistinen erityistuomioistuin tuomitsi hänet 16 vuodeksi ja 8 kuukaudeksi vankeuteen. Oltuaan sijoitettuna Ventotenen vankilasaarelle hän kirjoitti yhdessä kommunistitovereidensa kanssa pienille paperin paloille kirjoitetun Ventotenen manifestin v. 1941.

Manifestin palaset salakuljetettiin mantereelle ja julkaistiin Roomassa v. 1944.

Manifestin tavoitteena oli luoda demokraattinen, sosialistinen Euroopan valtioiden yhteisö, federaatio, jonka yhteinen puolustus ja yhteisöllisyys estäisivät natsismin ja fasismin syntymisen uudestaan ja siten estäisi myös uudet sodat.

Spinellin ihanteelliset ajatukset saivat tukea vielä 1980-luvulla. Hän oli monopoleja vastaan ja tuki työntekijöiden osallisuutta työnsä tuloksiin.

Spinelli kuoli v. 1986. V.1992, vain muutama vuosi hänen kuolemansa jälkeen Maastrichtissa muodostettiin ylikansallista sotateollisuutta palveleva Euroopan unioni. Unionin itsenäinen puolustus ajatuksena katosi Saksan liittokansleri Helmut Kohlin ryhtyessä hajottamaan yhteistyössä natseja tukevan Yhdysvaltojen kanssa liittoutumatonta Jugoslavian liittovaltiota.

Jugoslavia oli kommunistijohtoinen sosialistinen valtio, jossa työntekijät osallistuivat yritysten hallintoon saaden osuutensa yrityksen voitoista. Huolimatta fasistisen Kroatian ja Bosnian muslimien  osallistumisesta serbien kansanmurhaan 1941 -45, serbit, Bosnian muslimit ja kroaatit toimivat yhteistyössä liittovaltiossaan.

Spinellin ajatukset demokratiasta, kansanvallasta ylikansallisen pääoman etujen vallan sijaan kaatuivat siihen, että Euroopan yhdentyminen liitettiin Yhdysvaltojen johtaman sotilasliiton NATO:n jäsenyyteen. Uuden valtion liittyessä Euroopan unioniin se joutuu ensimmäisessä artiklassa sitoutumaan yhteiseen puolustukseen, joka on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto.

Yhdysvaltojen teollisuuspiirit toivoivat jo 1938, presidentti mukaanluettuna, että Hitler suuntaisi sotajoukkonsa itään, Neuvostoliiton kimppuun. Sodan jälkeen Yhdysvallat itse jatkoi ristiretkeään kylmän sodan puitteissa kohti ylikansallisen pääoman ylivaltaa sosialistisen hyvinvointivaltion sijaan. Se katsoi kommunismin kitkemisen, ajatuksena ja suuntautumisena olevan sen päätavoite niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kun Spinellin ajatuksena oli estää kansallismielisyyden, natsismin ja fasismin uusi tuleminen ja uudet sodat, Yhdysvaltojen ja natsismin jäänteitä ylläpitävän Euroopan tavoitteena oli liittoutua jäljellä olevian fasistien ja natsien kanssa uuden maailmansodan ja varallisuuden uusjaon saavuttamiseksi.

Helmut Kohl oli saanut koulutuksen Hitlerin armeijaan, vaikka ei ollut ehtinyt sotaan. Saksa on ollut toisesta maailmansodasta lähtien Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä. Siten kommunistijohtoisen Jugoslavian hajottaminen oli sekä Saksan että Yhdysvaltojen ideologinen intressi.

Kaikki Yhdysvaltojen presidentit ovat vannoneet kommunismin kitkemistä. Siten miljoonien dollarien sijoittaminen Jugoslavian kansanryhmien välien rikkomiseen oli luontevaa. Yhdysvallat tuki Espanjan fasismia ja jo 1950-luvulta lähtien myös Ukrainan natseja.

Vahva Jugoslavian kroaatti- ja albaani-natsidiaspora Yhdysvalloissa tuki Yhdysvaltojen suorittamia talouspakotteita, propagandaa ja pommituksia. Saksan lisäksi Yhdysvallat pyrki saamaan sotilaallisen läsnäolonsa myös Bosniaan ja Serbiaan. Siten eurooppalaisen Jugoslavian hävittäminen ja sen muuttaminen Yhdysvaltojen, ei Euroopan osaksi, muuttui todeksi.

Ukrainan väkivaltaisen vallankaappuksen suunnittelu ja vaikutusvallan lisääminen maassa on edellyttänyt Yhdysvalloilta ja Euroopan unionilta yhteistyötä natsien kanssa. Ukrainan vajoaminen nationalismiin, käytännössä natsismia muistuttavaan tilaan soihtukulkueineen on lännen valtamediassa vaiettu asia. Ukrainassa on nyt vallalla yhden kansallisuuden politiikka.Rasistinen suhtautuminen oman maan venäjänkieliseen väestöön muistuttaa fasistisen Italian ja natsi-Saksan tilaa. Venäjää äidinkielenään puhuvien odotetaan katoavan jonnekin, muuttavan muualle kuten serbit, kommunistit ja juutalaiset 80 vuotta sitten.

Tämä on mahdollista siksi, että Euroopan unioinissa on muitakin maita, joissa vallitsee rasistinen suhtautuminen oman maan kansalaisiin. Eestin venäläisillä kaikilla ei ole kansalaisoikeuksia. Tämä rasistinen suhtautuminen on laajennettu kaikkiin venäläisiin ja Venäjän valtioon.

Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka ei ole eurooppalaista vaan eurooppalaisille on uskoteltu, että Yhdysvaltojen armeija takaa Euroopan turvallisuuden.

On ummistettu silmät siltä, että Yhdysvallat ei ole demokratia vaan oligarkia, jossa aseteollisuuden edut ovat ylimmäisinä. Aseellinen väkivalta, itseä heikompien valtioiden alistaminen pommituksilla, talouspakotteilla ja monenlaisella kiristyksellä ovat pääasiallisia toimintatapoja demokratian ja tasaveroisen yhteistyön sijaan.

Netflixissä on erinomainen Altiero Spinelliä tovereineen Ventotenen saarella ja vankeuden jälkeen kuvaava elokuva "Uusi Eurooppa". Siinä kuvataan minkälainen ihmisyyden voima voi olla huolimatta vankilaolosuhteista, nälästä ja hengenmenetyksen uhasta.

Myös Suomessa rauhan, demokratian ja kansojen välisen ystävyyden puolesta toimineita sekä venäläisiä Itä-Karjalan miehitetyllä alueella suljettiin keskitysleireihin.

Tällä hetkellä ylikansallinen amerikkalaisvoittoinen tiedonvälitys on saanut suomalaistenkin päät niin sekaisin, että rauhanjärjestöt suunnittelevat mielenosoitusta Venäjän suurlähetystön eteen. Venäjän, joka on fasismin vastaisessa työssä ja maailmansodan kauhuja estävän työn etulinjassa. Ukraina ja Yhdysvallat eivät tukeneet YK:n fasisminvastaista julkilausumaa, koska he tukevat fasismia.

Venäjän sotavoimat yrittävät pelkällä läsnäolollaan estää Azovin natsi-pataljoonalle syntymästä mahdollisuutta aloittaa itä-ukrainalaisten kansanmurhatyyppistä teurastusta. Yhdysvallat tukee Azovin pataljoonaa ja EU näyttelee tietämätöntä.

Altiero Spinellin Uuden Euroopan ihanne meni hänen mukanaan hautaan. Ylikansallinen militarismi tuhosi sen.

Suomen henkisen väkivallan taikapiiri

Sunnuntai 14.4.2019 klo 8.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen median toteuttama  Paavo Väyrysen puolueen Seitsemän tähden liikkeen boikotti on häkellyttävä kokonaisvaltaisuudessaan. Olen pohtinut sen taustasyitä. 

Valtiolliisen sensuurin rakenne on vanhempi kuin tuo valtiollisen sensuurikoneiston toteuttama boikotti. Siten Tähtiliikkeen perustaminen ja sen keskeiset vaaliohjelmatavoitteet, eivät ole syynä.

"Totuuden torvena" esiintyneen ja vaihtoehtoista tietoa jakaneen MV-lehden päätoimittajan Ilja Janitskinin ehdokkuus ei myöskään ole sinänsä taustasyy.

Mutta ne molemmat aiheuttavat sen, että yksikään merkittävä tiedotusväline tai toimittaja ei ole uskaltanut rikkoa tuota tiedotusvälineiden yhteenliittymän sopimaa Väyrysen pois sulkemista.

Kuten aikaisemmissa blogeissani olen todennut tuota sensuurijärjestelmää ylläpitää kaikkien Suomen ministeriöiden ja tasavallan presidentin kansliapäälliköiden muodostama turvallisuuskomitea. Tuon turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskus rahoittaa tiedotusvälineiden yhteenliittymää Mediapoolia, joka sisällään sopii miten ja millä sisällöillä sensuuria harjoitetaan.

Tasavallan presidentin kanslian osuus muodostaa eräänlaisen taikapiirin. On luonnollista, että normaalioloissa tasavallan preidentti ansaitsee kunnioitusta, jolloin hänen läsnäolonsa leijuminen sensuuritoiminnan osana tuo siihen eräänlaista pyhyyttä.

Jos Tähtiliike olisi saanut normaalin osuuden tiedotusvälineiden, sille demokratian nimissä kuuluvasta tilasta, varsinkin Yle:ssä, olisi kansalle tietenkin käynyt ilmeiseksi paitsi syyt miksi Ilja Janitskin oli joutunut ajojahdin kohteeksi ja myös vankilaan.

Tiedonvälitykseen olisi tihkunut tietoja joidenkin hänen ajojahtiinsa osallisuneiden henkilöiden roolista kansainvälisen NATO-propagandan ulkomailta rahoitetuissa rakenteissa. Myöskin se, että tämä henkilö oli erityisesti Yle:lle tuttu.

Tämän taikapiirin kammottavuutta lisää se, että tasavallan presidentin ja Sipilän hallituksen Suomeen kutsuma USA/EU/NATO-hybridikeskus on tämän sensuurijärjestelmän osa. Se tuo mukaan paitsi henkisen, myös fyysisen, sotilaallisen väkivallan. "Jos ette alistu "tietämään" vain sitä, mitä me haluamme teidän tietävän, seuraukset ovat väkivaltaiset, taloudelliset tai sotilaalliset".

Nämä vaalit ovat NATO-vaalit. Sipilän/Orpon/Sinisten/Perussuomalaisten hallitus oli ideologisesti hyvin väkivaltainen. Sen väkivalta kohdistui kaikkiin tavallisiin suomalaisiin poislukien rikkaat. Sen henkisen väkivallan huippu oili työttömien kohtelu, mutta psykiatrina väkivaltaisimpana koin työttömien lasten poistamisen subjektiivisen päivähoidon piiristä. Se oli ja on puhdasta henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Poissulkeminen on fyysistä pakottamista. Työläisten pakottaminen pidempään työaikaan on fyysistä.

Ilja Janitskinin MV-lehti on ollut hätähuuto, sillä äänellä, joka alistetuista purkautuu. Välillä rumasti huutaen, välillä myötäeläen. Ilja Janitskin on lämmin ihminen eikä rasisti. Hän joutui vastaamaan kirjoituksista,joita toiset olivat kirjoittaneet ja päätoimittajana joutui vastaamaan niistä. Mutta häneen kohdistunut ajojahti oli poliittista ajojahtia tahoilta, joiden itse olisi tullut joutua vastuuseen rikoksista.

Toimin urani alkuvaiheessa seitsemän lastensuojelulaitoksen neuvottelevana psykiatrina. Jokainen nuori oli laitoksessa rikosten vuoksi. Kuunteleminen ja demokratia olivat heidän hoidossaan keskeiset menetelmät. Yhteisöllinen demokratia toi esiin nuorissa olevan lämmön ja vastuun.

 Hätäänsä Ilja Janitskinin MV-lehdessä huutaneet kansalaiset ovat samoja,jotka sisällissodassa huusivat oikeuksiaan tai jotka pakotettiin kaatumaan Suomen johtajien sodissa talvi- ja jatkosodissa. Heidän hätäänsä vastaus on köyhyyden poistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen totuudellisen tiedon ja demokratian muodossa. Militarismin ja sensuurin sijaan demokratia.

Köyhyyden poistamisen ja demokratian sijaan turvallisuuskomitea ja NATO:n hybridikeskus tarjoavat kansainvälisiä sotaharjoituksia ja sotia, miljardien hävittäjähankintoja ja Eurooppalaista armeijaa. Aseteollisuus ja ylikansalliset pääomasijoittajat on nostettu palveltaviksi tarvitsijoiksi köyhien ja sairaiden sijaan.

Tasavallan presidentti kuvasi sisällissodan muistovuonna lehdistössä tunteitaan hänen isovanhempiensa joutuessa maatilallaan sallimaan punaisten suorittamat elintarviketarkastukset sisällissodan alla. Tarkastukset olivat laillisia, sillä moni vauras viljelijä piilotti muonavaroja ja myi myös mustassa pörssissä.Vaikutelmaksi jäi, että tasavallan presidentti paheksui tarkastuksia eikä osoittanut vielä nytkään myötäelämistä nälkäisiä kansalaisia kohtaan. Tuo asenne on monella suomalaisella tänäkin päivänä ja se vaikuttaa poliittisiin ratkaisuihin.

Viime päivinä, varsinkin presidentin Pietarin vierailun puheenvuoroista on jäänyt käsitys, että presidenttimme on tunteelisesti tai järkiperäisesti turvallisuuskomitean ja NATO:n hybridikeskuksen maailmankuvan takana. Mutta sitä ei avata kansalaisille. Sen sijaan valtiollinen sensuuri tarjoaa maailman vaihtoehdottomana.

Tähtiliike vaatii NATO:n ulos Suomesta, Suomen pysymistä puolueettomana ja kieltäytyy tukemasta Eurooppalaista armeijaa ja Euroopan integraation laajentamista. Köyhyyden poistaminen meillä ja kansainvälisesti  on tärkein tehtävämme Suomen tiellä oikeudenmukaisempaan maailmaan.

Suomi on saatava terveeksi. Yle on poistettava mediapoolista ja NATO:n hybridikeskuksen vaikutuspiiristä. Sensuuri on myrkyttänyt Suomea jo liian kauan.

Kyse on presidenttiin liittyvästä taikapiiristä. Yksikään toimittaja tai julkaisu tai kirjankustantaja ei uskalla yksin sitä rikkoa. Ratkaisu on kansalla tai presidentillä. Nykytila ei voi jatkua.

Presidentti Niinistön voimattomuus

Tiistai 29.12.2015 klo 10.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Iltapäivälehdet kertovat presidentti Niinistön tunteneen voimattomuutta Suomen kahtiajaon johdosta. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat ovat kaukana toisistaan.

Mikä muu kuin maahanmuutto jakaa suomalaisia? NATO. Suomalaisten valtaenemmistö vastustaa tätä USA:n johtamaa yhä arrogantimmin käyttäytyvää sotilasliittoutumaa. NATO:n toimien rankaisemattomuus ja mielivalta tekevät YK:n hienot periaatteet tyhjiksi. Suunnitelmallinen eurooppalaisen maan, Jugoslavian, tuhoaminen ja käsittämätön pommittaminen,terroristien ja jihadistien tukeminen ovat vastauksia vailla olevia tekoja.

Presidentti Niinistö ei tuntenut voimattomuutta liittäessään Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salaa. Tämä teko oli samanlaista mielivaltaa kuin mitä Yhdysvallat ja NATO harrastavat. Suomalaisten enemmistö tuntee voimattomuutta presidentin toimiessa demokratian vastaisesti.

Yhdysvaltojen ja NATO:n mielivalta voi toteutua vain vahvan propagandan tukemana. Suomen media on kunnostautunut tässä. Yhdysvallat, NATO ja vaikutusvaltaiset media- ja markkinointitoimistot ovat luoneet Venäjästä ja presidentti Putinista viholliskuvan, jota vastaan on ryhdytty taistelemaan. Media on jo parin vuoden ajan rakentanut idästä tulevaa kyberuhkaa ja liittänyt sen sotilaalliseen uhkaan.

Presidentti Niinistö tai ainakin hänen neuvonantajansa tietävät, että pahimpia toteutuneita kyberrikoksia ovat tehneet Yhdysvallat ja Israel. Iranin ydinlaitosten tietokoneohjelmien tuhoaminen on eräs kammottavimmista. Yhdysvaltojen vakoiluohjelmat ja presidentti Obaman henkilökohtaisesti valtuuttamat lennokkimurhat kuuluvat samaan kategoriaan.

Yhdysvaltojen ja Turkin yhteistyö ISIS:in tukemisessa, aseiden hankinnassa, joukkojen koulutuksessa ja aseistuksessa täytyy olla Niinistön tiedossa.

Kaikesta tästä huolimatta presidentti vaatii kymmenien suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamista Yhdysvalloissa niin kutsuttua Venäjän kyberuhkaa vastaan. Minun 75 vuoden elämäni aikana Venäjä on aina suhtautunut Suomeen ystävällisesti, jopa ansaitsemattoman ystävällisesti. Nyt presidentin ja median synnyttämien mielikuvien avulla suomalaisten olisi alettava kokea, tosiasioista välittämättä, uhkaa Venäjän taholta.

Presidentti Niinistö on tullut voimistaneeksi rasistista Venäjä-vihaa ja negatiivista mielikuvaa naapurimaan presidentistä. Presidentin neuvonantajien on pakko tietää, mikä johti Ukrainan kriisiin. Maidanin tapahtumista ja EU:n ja Yhdysvaltojen roolista ei ole epätietoisuutta. Presidentti Niinistö toimii aivan kuin suomalaiset olisivat itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä ja propagandan ohjailtavissa.

Yhdysvallat pyrkii tuhoamaan kilpailijansa tai itseään oikeudenmukaisempaa yhteisöllistä elämäntapaa arvostavat valtiot. USA:n tahtoon mukauttamiseen käytetään sotilaallista tai taloudellista valtaa propagandan ohella. Yhdysvallat saartaa Venäjää ja Kiinaa sotilastukikohdillaan. Sen yli 800 sotilatukikohtaa ovat vieraalla maaperällä kun taas Venäjän ja Kiinan sotilastukikohdat ovat näiden omalla maaperällä, siis puolustamassa maiden itsenäisyyttä.

Yhdysvaltojen ja NATO:n valinta yhteistyökumppaneiksi edellyttää suomalaisten todellisuudentajun hämärtämistä. Suomalaiset eivät saa uskoa omia kokemuksiaan vaan heidän on opittava ulkoa Niinistön valitsema doktriini.

Iltapäivälehtien voimattomuusotsikot saattavat olla vaalityötä. Presidentti ei ole tehnyt mitään totuuden puolesta propagandaa avatakseen. Onko hän tunteellinen militaristi kuten hänen ihailemansa presidentti Ryti? Monet arvostamani sotilashenkilöt ovat pragmaattisia asiantuntijoita. Yhdysvaltojen entiset kenraalit, esimerkiksi Wesley Clark, ovat jäkeenpäin alkaneet puhua totta. Vielä Jugoslavian hajottamisen aikaan NATO:n päällikkönä Clark oli innokas pommittaja. Nyt hän kelaa propagandaa takaisin ja nimeää sotasyyllisiä, jotka kaikki ovat poliitikkkoja.

Poliitikot, jotka ovat tunteellisia militaristeja, aloittavat sotia, joita sotilaiden on pakko käydä. Siviilit ja kulttuurit kärsivät eniten. Sodissa ensimmäisenä kuolee totuus. Niin myös siinä propagandasodassa, jota Suomessa on viime vuodet käyty.

Psykiatristen toimien kummallisuudet

Torstai 10.6.2010 klo 16.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Virassa ollessani monet viranomaisten kaltoinkohtelua kokeneet kääntyivät puoleeni kokiessaan tulleensa väärin kohdelluiksi.Mainitsinkin tuolloin huvittuneena eduskunnan oikeusasiamiehelle tulleeni hänen epäviralliseksi apulaisekseen.

Oltuani nyt yli 10 vuotta eläkkeellä puoleeni kääntyy jälleen hädässä olevia kansalaisia. Hädän piirteet ovat radikaalisti muuttuneet.

Kokemukseni mukaan psykiatrisen hoidon taso on romahtanut. Hoitoon pääsy on entisestään heikentynyt ja mielenterveysalueen toimijoiksi on tullut henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta psykiatrisesta hoidosta tai lääkityksistä ja kuitenkin he käyttävät valtaa asiakkaisiin nähden.Byrokratia on lisääntynyt.

On vanha totuus, että ammattihenkilön koulutus ei vielä takaa hoidon laatua. Hoitavan henkilön persoonallisuus on ratkaiseva. Lämmin, kuunteleva, eläytyvä henkilö pystyy antamaan tilaa autetavan omille kokemuksille ja näkökulmille. Tällöin henkilö ei koe vallankäyttöä vaan tuntee paranevansa yhteistyössä auttajansa kanssa.

Viimeaikaiset kokemukseni ovat olleet suorastaan karmaisevia. Maaseudulla lastensuojelun sosiaalityöntekijä on leimannut henkilön psykoottiseksi ja suljetun hoidon tarpeessa olevaksi vaikka mitään merkkejä psykoosista ei löytynyt. Toinen lastensuojelutyöntekijä on sallinut narsistisen isän puheiden perusteella tämän viedä kolme lastaan, yksi vielä vauvaikäinen, omien vanhempiensa luo pysyvästi asumaan tapaamatta koskaan lasten äitiä ja kuulematta hänen mielipidettään. Pienillä paikkakunnilla epäammatillinen selän takana puhuminen, kyvyttömyys arvioida asiakkaita psykiatrisesti ja omien harhaisten käsitysten sijoittaminen asiakkaissa olevaksi johtaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Ilmeisesti lääkäripula on johtanut psykiatrille kuuluvien asiantuntemusta vaativien tehtävien delegointiin kuntien mielenterveyshoitajille ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.Työuraltani muistan hyvin kuinka kokeneet pitkään psykoottisten potilaiden kanssa työskennelleet mielisairaanhoitajat olivat olleet tavattoman ammattitaitoisia ja taitavia auttamaan vakavasti sairastuneita potilaitaan aikana, jolloin ei ollut vielä lääkehoitoja.Heidän turvallinen tapansa hoitaa oli tärkein osa hoitoa vielä lääkehoitojen kehityttyäkin.

Nuorilla työntekijöillä ei ole tällaista pitkää käytännön kokemusta, jonka avulla oikealla persoonallisuudella varustettu työntekijä kehittyy todelliseksi auttajaksi. Epävarmuus saattaa johtaa nopeisiin päätelmiin ja se yhdistettynä vallankäytön taipumukseen voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Ammattitaidon puuttuessa esimiesten tulisi valvoa, että asiakkaita koskevia päätöksiä psykiatrian alalla tekevät henkilöt olisivat kuitenkin persoonallisuudeltaan kypsiä ja asioista monipuolisesti selvää ottavia henkilöitä.

Viranomaisten päätökset ja niistä aiheutuvat toimet ovat usein asiakkaiden elämään voimakkaasti vaikuttavia eivätkä valitukset ja oikeudenkäynnit voi korjata jo aiheutuneita vahinkoja.