Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

HYVÄÄ VOITONPÄIVÄÄ VENÄJÄ!

Maanantai 9.5.2022 klo 14:55 - Pirkko TurpeinenSaari

Venäjä on Suomen kansalle läheisin ja rakkain naapuri.

Osana Venäjää, autonomian aikana, Suomi alkoi nousta jaloilleen kohti itsenäisyyttä.

Venäjän suurruhtinaskunnan osana suomalaiset, niin miehet kuin naiset saivat äänioikeuden, naiset, ensimmäisinä maailmassa.

Suomen pääomapiirit ryhtyivät kiireesti etsimään uutta isäntää Saksasta.

Suomen sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta julisti Valtalailla 18.7.1917 itsenäisyyden.

Pääomapiirien edustaja, äänestyksessä häviölle jäänyt Ernst Nevanlinna kiiruhti Pietariin ja sai ministerivaltiosihteeri Enckellin suosittamaan Venäjän väliaikaiselle hallitukselle Suomen eduskunnan hajottamista, jotta itsenäisyysjulistus mitätöityisi.

Jo elokuussa 1917 Saksan sotilasjohto kokoontui keskustelemaan Suomen politiikastaan. Se ei pitänyt mahdottomana aseellisen avun antamista Suomelle. Saksa piti Baltian maita, joihin se katsoi myös Suomen kuuluvan, omana valtapiirinään.

Eduskunnan hajottamisen jälkeen oli pakko järjestää uudet vaalit, jotka porvarilliset puolueet voittivat.

Syksy käytettiin suojeluskuntien rakentamiseen ja Saksan tuen saamiseen.

Porvarilliset puolueet suostuivat julistamaan Suomen itsenäiseksi odottaen siirtyvänsä osaksi Saksan keisarikuntaa olosuhteiden kehityttyä myönteisiksi.

Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden vaihtuessa ja suomalaiset saivat tunnustuskirjelmän Vladimir Leninin kädestä. Kiitos Venäjä anteliaisuudesta!

Pääomapiirit eivät jääneet toimettomiksi.

Tammikuun alussa Suomen eduskunta keskusteli armeijan perustamisesta. Porvarit halusivat suojeluskuntiin pohjautuvan armeijan. Sosialidemokraatit sen sijaan vaativat kansanarmeijaa, jonka ratkaisuista päättäisi toimikunta, jossa olisi yhtä paljon sosialidemokraatteja kuin porvareita. Äänestyksessä suojeluskuntiin pohjautuva armeija voitti ja muutamaa päivää myöhemmin kenraali Mannerheim valittiin ylipäälliköksi ja hän aloitti sodan alkamalla riisua aseista venäläisiä sotilaita, jotka eivät itsenäistymisen jälkeen olleet ehtineet käytännön syistä poistua maasta.

Porvarillisten voimien ja pääoman voiton sisällissodassa takasi Suomeen jääkärien kanssa ja heidän saapumisensa jälkeen Suomeen saapunut Saksan keisarillinen armeija. Valtionhoitajaksi valittu Mannerheim salli heimosotureiden ylittää valtakunnan rajan ja käydä taisteluita Itä-Karjalassa tavoitteenaan Pietarin hallituksen kaataminen ja yhteiskuntajärjestyksen muuttaminen.

Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitolla ei ollut aikeita toimia vastaavalla tavalla Suomessa.

1920-1930-luvut olivat suomalaisen natsismin rakentumisen aikaa. Jo 1920-luvulla Sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmä pidätettiin, kirjapainot suljettiin ja alkoi systemaattinen demokratiaa ja rauhaa ja hyviä suhteita Neuvostoliittoon tavoittelevien ihmisten vaino. Kehitys oli edellä natsi-Saksan vastaavaa kehitystä.

Neuvostoliitto seurasi Suomen kehitystä, yhteistyötä Saksan armeijan kanssa, yhteisiä sisällissodan voitonjuhlia, yhteisiä sukellusvene- ja armeijavierailuita huolestuneena.

Kesällä 1939 Suomessa vierailivat sekä Englannin että Saksan armeijoiden ylipäälliköt. He seurasivat Suomen armeijan harjoituksia Karjalan kannaksella, tykinkantaman päässä Pietarista. Marssilaulut soivat ja kunniamerkkejä jaettiin. Lehtimiehet ihmettelivät Suomen armeijan valmistumista sotaan jo syyskuussa 1939.

Lokakuussa 1939 Pohjolan päämiehet pitivät kokousta tulevan sodan äärellä. Kaikki taputtivat Suomea selkään. Kyllä sota tulee menemään hyvin!

Suomi ei ollut kiinnostunut neuvotteluista Neuvostoliiton kanssa, joka ehdotti aluevaihdoksia turvatakseen molempien maiden tasa-arvoisen turvallisuuden. 

Sama toistuu nyt vuonna 2022. Venäjä ehdottaa molemminpuolisen turvallisuuden takaavia ratkaisuja. Suomi ei ole kiinnostunut edes käsittelemään ehdotuksia. Nykyiset isännät Saksa ja USA näyttävät esimerkkiä.

Hävityn 1939-40 talvisodan jälkeen, Suomi ei ottanut opikseen vaan lähti liittoon natsi-Saksan kanssa.

Suomen kansan, eduskunnan ja presidentin selän takana Saksan armeija vyöryi Lappiin. Suomi liittoutui natsi-Saksan kanssa hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Suomen toisinajattelijoita, rauhan ja Neuvostoliiton ystävyyden kannattajia vangittiin tai teloitettiin.

Natsi-aate oli saanut sijan Suomen eliitin piirissä. Harva uskalsi vastustaa Mannerheimintiellä liehuvia natsi-Saksan lippuja. Mannerheimin v. 1941 suunnittelemat ja toteuttamat Itä-Karjalan keskitysleirit, joihin sullottiin Itä-Karjalan venäjää puhuvat kansalaiset, ei saanut kielteistä huomiota.

Itä-Karjalan keskitysleirit ja niiden takana oleva asenne siitä, että venäjää puhuvat alueen kansalaiset ansaitsevat rasistisen kohtelun ja hengenmenon, muistuttaa Suomen valtiojohdon asennetta venäjää puhuvien ukrainalaisten kärsimyksiin. Itä-Ukrainassa ja laajemmin Ukrainan alueella venäjää äidinkielenään puhuvat ovat olleet vainon kohteena siitä lähtien kun Yhdysvallat ja EU, Saksa etunenässä, suorittivat yhdessä natsien kanssa väkivaltaisen vallankaappauksen v. 2014. Venäjänkielen käyttö on tullut lailla kielletyksi, oppositiopuolueet samoin. Voidaan sanoa, että Suomen eliitti erityisesti valtiojohto on omaksunut saman aatemaailman kuin 1930-luvulla vallitsi.

Neuvostoliiton voitto toisessa maailmansodassa oli myös voitto Suomen kansalle, ei ehkä eliitille. Rauhansopimuksen jälkeen fasistiset järjestöt, Lotta-järjestö ja suojeluskunnat Suomessa tulivat kielletyiksi. Suomen toisinajattelijat oli pakko päästää vankiloista ja maassa kaikki tulivat oikeutetuiksi osallistumaan vaaleihin. Tästä kiitos kuuluu 25 miljoonalle henkensä antaneelle neuvostoliittolaiselle. Siksi voitonpäivä on myös suomalaisen demokratian päivä.

Ensimmäisissä vapaissa vaaleissa v. 1945 SKDL:stä tuli eduskunnan suurin puolue kahden sosialidemokraatin liittyessä joukkoon.

Vapaan itsenäisen rauhantahtoisen Suomen taival päättyi 1990-luvulla Suomen liittyessä EU:hun.

Maastrichtissa perustettu Euroopan unioni aloitti heti ensimmäisessä kokouksessaan Saksan johdolla sodan Jugoslavian liittovaltion hajottamiseksi.

Saksan liittokanslerina oli Helmut Kohl, joka oli saanut koulutuksensa Hitlerin armeijassa. Hän liittoutui ensimmäistä kertaa natsi-Saksan häviön jälkeen Yhdysvaltojen natsi -diasporan kanssa tähän Jugoslavian tuhoamiseen. Jugoslavian kommunistit olivat olleet avainasemassa ajamaan natsit ulos Jugoslaviasta toisen maailmansodan aikana.

EU:n peruskirjan laatineet italialaiset kommunistit, Altiero Spinelli etunenässä, olivat muutamaa vuotta aikaisemmin kuolleet. Heille EU oli merkinnyt rauhaan pyrkivää järjestöä. Maastrichtissa sen sijaan perustettiin EU, jonka tarkoituksena oli palvella Yhdysvaltojen aseteollisuutta ja ylikansallista pääomaa jota sotilaallista tehtävää suorittaisi NATO. Ideologinen tavoite oli "kommunismin", demokratian ja rauhanaatteen kitkeminen Euroopasta.

Suomen rauhanpresidentti Urho Kekkonen varoitti päästämästä kokoomuspuoluetta valtaan.

Pääomapiirehin kytkeytynyt kokoomus on ollut EU:hun liittymisestä lähtien vallankahvassa. Se on kypärineen ollut aina militarismin puolella. Urho Kekkonen sen sijaan vihasi niin kirkkoa kuin armeijaa.

Siitä lähtien kun EU liittoutui USA:n natsidiasporan kanssa, USA, EU-Saksa, NATO, natsit ja jihadistit ovat toimineet yhteistyössä ryöstäen, tappaen ja yrittäen valloittaa luonnonvaroista rikkaita alueita vailla katumusta. Ryöstäminen on suunnitelmallista, häikäilemätöntä ja ihmishenkien menettämisestä piittaamatonta. Siirtomaavallan menettäminen oli Iso-Britannialle, Ranskalle, Saksalle, Italialle, Espanjalle ja siitä hyötyneille maille nöyryytys. Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus on samankaltainen kuin muutkin ryöstöretket. Krimillä juhlittiin ex-presidentti Bill Clintonin ja EU-eliitin johdolla jo etukäteen Ukrainan vallankaappauksen hedelmiä.

Suomi on liittynyt ehkä alemmuudentunnossaan osaksi tätä valtaa pitävien maiden kermaa.

Nykyisen Suomen presidentin aikana suomalaiset toimittajat on lähetetty veronmaksajien rahoilla saamaan Venäjä-vastainen propagandakoulutus Yhdysvaltoihin. Venäjä on Yhdysvaltojen ja EU-eliitin tavoittelema seuraava saalis. Jotta Suomi olisi hyväksytty EU:n jäsen, sen on toimittava isäntien toivomusten mukaisesti.

Suomen kansa, lapset mukaan luettuna on joutunut CIA-koulutetun propagandan kohteeksi jo yli kuuden vuoden ajan. Venäjä-vihaa on syötetty kaikkialta kirjallisuudesta, uutisiin ja viihdeohjelmiin. Muutamaa itsenäisesti tietojaan hankkivaa kansanedustajaa lukuun ottamatta CIA-propaganda on indoktrinoinut niin ministerit kuin rivikansanedustajat. Jopa pääministeri on vaatinut kaikkien siteiden katkaisemista Venäjään. Siis millä tavalla pääministeri on ajatellut katkaisevansa kaikki myönteiset tunnesiteet, joita uskoisin miljoonilla suomalaisilla olevan naapureihin Venäjällä?

Saksa on jälleen natsismin nousun etulinjassa. Helmut Kohlista lähtien Joschka Fisher ja Frank Walter Steinmeier ulkoministereinä ovat kärjessä.

Steinmeier tapasi natsipuolue ”Svobodan” johtaja Oleg Tyahnybokin Saksan Kiovan lähetystössä helmikuun 20.päivänä 2014 ja valtuutti tämän toimimaan tasaveroisena asianosaisena neuvotteluissa, joissa piti päättää Ukrainan Maidan-neuvotteluiden lopputuloksesta. Kuten tiedetään, neuvottelut päätyivät siihen, että takuumiehet, Puolan, Ranskan ja Saksan poliitikot antoivat periksi fasisteille ja laillisesti vaaleilla valittu presidentti Janukovich joutui pakenemaan  maasta.

Natseille periksi antaminen johti demokratian romahtamiseen ja 8 vuotta jatkuneeseen sisällissotaan demokratiaa kannattaneen Itä-Ukrainan ja natseihin turvautuvan Kiovan hallituksen välillä.

Demokratiaa ja kielellisiä oikeuksia vaativien Donbassin asukkaiden ollessa vaarassa joutua massiivisen hyökkäyksen kohteeksi 19.2.2022 he pyysivät Venäjää tunnustamaan alueiden itsenäisyyden ja tulemaan apuun, estämään alueen tuhoutumisen natsijoukkojen hyökkäyksessä.

Samalla tavalla kuin toisessa maailmansodassa, Venäjä halusi kantaa vastuunsa yhä tukahduttavamman sorron alla elävien Donbassin asukkaiden puolesta.

Euroopan unionin komissio on edennyt natsismin puolustamisessa niin pitkälle, että se on kieltänyt kaikki Venäjän tiedotusvälineiden uutislähetykset. Sama kielto on voimassa Yhdysvalloissa. Siten yksipuolinen natseja myötäilevä propaganda on ainoa valtamedian tarjoama viestintä. Natsit kuvataan sankareiksi, vaikka heidän tekonsa ovat samankaltaisia kuin toisen maailmansodan aikana. He perustavat tarkka-ampujien piilopaikkoja kerrostaloihin, ampuvat pakoon lähteviä siviilejä, käyttävät heitä ihmiskilpinään. He käyttävät  kiellettyjä asejärjestelmiä, kiduttavat ja polttavat ihmisiä elävältä.

Samaan aikaan Venäjän demonisointi on saanut uusia kierroksia. Venäläinen kulttuuri kielletään, urheilijat eivät voi osallistua yhteisiin urheilukilpailuihin. Suomen kohdalla on mielenkiintoista, kuinka Mikkelin musiikkijuhlien kantava voima kapellimestari Valeri Gergiev on yht’äkkiä muuttunut persona non grataksi. Rasismi on saanut uskomattomat mittasuhteet ja Suomen kulttuurielämä hyväksyy kaiken.

Suomen kansa ei ole mukana tässä. Suomalaiset yhtyvät voitonpäivän onnitteluihin ja ovat kiitollisia kaikesta siitä hyvästä mitä Venäjä on antanut Suomelle. Itsenäisyys, demokratia, rasismista vapautuminen v. 1945, kaikki on osa tunnehistoriaamme, mitä mikään sotaisa pääministeri tai presidentti ei pysty meiltä kieltämään.

 

 

 

 

 

S

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjän merkitys Suomelle, natsismin uusi nousu, Steinmeier, Kohl, presidentti, pääministeri, talvisota, pääomapiirit, kokoomus, suomalainen röyhkeys,

Natsismin uusi nousu Euroopassa

Maanantai 14.3.2022 klo 11:51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Natsien hakaristiliput eivät enää liehu Mannerheimintien saloissa kuten 1940-luvulla, nyt Senaatintorilla liehuvat Ukrainan liput. Suomalaiset äidit pukeutuvat Lotta-univormuihin ja jopa lääkärit esiintyvät fb-sivuillaan sotaisassa sotisovassa.

Ukraina on ainoa Euroopassa sijaitseva maa joka Yhdysvaltojen rinnalla YK:n äänestyksessä ilmoitti että se ei vastusta fasimin ja natsismin propagointia. EU-maat eivät kuitenkaan tohtineet äänestää isäntämaansa Yhdysvaltojen tavoin - he ainoastaan pidättäytyivät ottamasta kantaa.

Käytännössä kaikki muut maapallon maat vastustavat natsismia ja fasismia- lukuunottamatta tietenkin Yhdysvalloista tai NATOsta täysin riippuvaisia maita.

Yhdysvaltojen presidenttien Jimmy Carterin ja Barack Obaman sotilaspoliittinen neuvonantaja Spigniew Brzezinski, puolalaissyntyinen Yhdysvaltojen kansalainen, laati opin Neuvostoliiton/Venäjän vaikutusvallan patoamisesta. Tärkeänä osatekijänä toimii NATO, jonka hyökkäysvoima ahdistaisi Venäjän nurkkaan. Tavoitteena on yksinapaisen Yhdysvaltojen maailmanvaltaan perustuvan järjestyksen ylläpitäminen.

Jugoslavian hajottaminen tapahtui Saksan liittokansleri Helmut Kohlin ja Yhdysvaltojen presidenttien Ronald Reaganin, George H.W. Bushin ja Bill Clintonin kanssa yhteistyössä.

Saksojen yhdistyminen poisti kaikki pidäkkeet natsismin leviämiseltä. Ei ollut enää DDR:ää, joka toimi päivittäin toisen maailmansodan kysymyksenasettelujen muistuttajana.

Helmut Kohl organisoi yhdistyneen Saksan Itä-Saksan asevarastojen aseiden toimittamisesta EU:n perustamiskokouksen itsenäistämän Kroatian käyttöön sen sodassa Jugoslavian liittoarmeijaa vastaan.

Kroatian presidentiksi oli valittu holokaustin kieltäjä, rasistisen serbivastaisen perustuslain laatinut Franjo Tudjman. Tämän presidentin kanssa yhdysvaltalaiset kenraalit kouluttivat Kroatian asejoukot tyhjentämään Kroatian serbeistä elokuussa 1995 yhden ainoan viikonlopun aikana. Yhdysvaltojen puolustusministerit kutsuvat 250 000 serbin ajamista Kroatian Krajinasta yhden viikonlopun aikana pommein ja tykkitulen avulla, hienoimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan.

Bosnian puolella yhdysvaltalaiskenraalit johtivat muslimi-kalifaattia rakentavia Bosnian muslimeja ja Afganistanista tuotettuja jihadisteja. Sarajevossa taisteluita johti kenraali John Galvin.

EU perustettiin palvelemaan Yhdysvaltojen sotateollista kompleksia. Varoitin tästä eduskunnassa jo v. 1987 pitämässä täysistunnon yleiskeskustelupuheenvuorossa.

Yhdysvaltojen johtamat Euroopan maiden haltuunotot ovat perustuneet taloudelliseen kiristykseen sekä siihen, että jokaisen maan edellytetään jo lähentymissopimusvaiheessa sitoutumaan yhteiseen puolustukseen, joka tarkoittaa aina liittymistä Yhdysvaltojen johtamaan sotilasliitto NATOon.

Jo v. 2000 heti Jugoslavian pommitusten jälkeen Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti Bratislavassa pitämässään kokouksessa irtisanoutuvansa kansainvälisistä laeista elleivät ne aja Yhdysvaltojen etuja.

Yhdysvallat ilmoitti tavoitteekseen NATO:n laajentamisen Baltiasta Ukrainan Odessaan ja Venäjän pääsyn Pietarista Itämerelle estämisen.

Brzezinskin suunnitelmassa Ukraina näyttelee keskeistä roolia.

Yhdysvallat on yrittänyt värivallankumousta Ukrainassa koko 2000-luvun ajan. Se ei ollut kyennyt valitsemaan täysin itseään palvelevaa presidenttiä. 

Ukraina on hyvin heterogeeninen. Länsi-Ukrainassa on vahva natsi-henkinen menneisyys ja ennen presidentti Janukovichin valintaa toisen maailmansodan aikaisten natsien kunnian palautus oli vauhdissa aivan kuten Kroatiassa 1990-luvulla.

Janukovich saattoi voimaan demokratiaa tukevia päätöksiä ja sai säädettyä venäjänkielen Ukrainan viralliseksi kieleksi, onhan n. 40% Ukrainan asukkaista äidinkieleltään venäjänkielisiä, Itä-Ukrainassa varsinkin Mariupolissa ja Donbassissa prosenttiluku on 90%.

Suomalaisia lukijoita tämä saattaa hämmästyttää, sillä Suomessahan äidinkieleltään ruotsinkielisiä on n. 5% ja pidämme itsestään selvyytenä, että ruotsinkieli on maamme virallinen kieli.

Venäjän saartaminen ja kuristaminen Ukrainan avulla ei onnistunut presidentti Janukovichin aikana. Siksi Yhdysvallat joutui yrittämään hänen kaatamistaan väkivalloin.

5 miljardin dollarin avulla sekä runsaalla asiantuntija-avulla Yhdysvallat liittolaisineen valmisteli vallankaappausta. Tärkeänä liittolaisena olivat väkivaltaan turvautuvat natsi-puolueet.

Vuoden 2014 helmikuussa Kiovaan rekrytoidut tarkka-ampujat täydensivät jo kuukausia kestäneet mielenosoitukset. Oliver Stonen Youtubessa nähtävä hieno dokumetti Ukraine on Fire kuvaa sekä vallankaappauksen historiallista taustaa että tapahtumia paikan päällä.

Suomen media, muu läntinen media mukaanluettuna antaa kuvan kuinka Ukrainan sota olisi alkanut vajaat kolme viikkoa sitten Venäjän aloitteesta.

Tämä on puhdasta disinformaatiota. Tosin Suomen media Helsingin Sanomien johdolla ilmoittaa harrastavansa "faktapohjaista tiedonvälitystä". Tuo väite ei ole koskaan pitänyt paikkaansa.

Vuoden 2014 Yhdysvaltojen johtama vallankaappaus johti presidentti Janukovicin murhayritykseen ja pakoon maasta. Tilalle tuli eduskunnan radan puhemies Turchinov. Yhdysvallat valitsi myös uuden hallituksen, jonka valtiovarainministeri oli yhdysvaltalainen ja useat muut ministerit myös ulkomaiden kansalaisia.

Yhdysvaltojen varapresidentti Biden oli usein läsnä Ukrainan eduskunnassa antaen ohjeita. Hän nimitytti myös poikansa Hunterin Burisman hallitukseen lukuisten muiden tuttaviensa kanssa. Useilla oli huumeongelma. Moni täytti lähinnä taskujaan Ukrainan kansallisvarallisuudella. Kulta siirrettiin Atlantin taakse.

Presidenttinä toiminut Turchinov julisti "terrorisminvastaiseksi sodaksi" nimittämänsä sodan itä-ukrainalisille Donbassin asukkaille, jotka eivät alistuneet väkivaltaisen vallankaappauksen uuteen hallitusvaltaan.

Kesällä presidentiksi valittu oligarkki Poroshenko julisti, että Donbassin asukkaat saavat pärjätä ilman sosiaaliturvaa, koululaitosta, eläkkeitä. "kuolkoot kellareihinsa" oli Poroshenkon julistus.

Venäjä on antanut humanitaarista ja asellista apua Donbassin asukkaille. Kiovan hallitusten aloittama sota on jatkunut 8 vuotta. Donbassisa - Donetskissa ja Luhanskissa on kuollut 14 000 ihmistä, joista 400 lasta.

Missä on ollut solidaarisuus näitä Ukrainan kansalaisia kohtaan, joiden ainoa synti on se, että he puolustavat demokratiaa, laillisia vaaleja ja laillista itse valitsemaansa presidenttiä.

Jo 1970-luvulta lähtien Yhdysvaltojen tavoitteena on ollut tuhota ja invalidisoida Neuvostoliitto/Venäjä. Presidentti Obama totesi presidenttikaudellaan, että hänen tavoitteenaan on tehdä Venäjästä "hylkiövaltio".

Missä on tuon pehmeänä ja sivistyneenä koetun presidentin inhimillisyys? kansainvälisyys? kansojen välinen solidaarisuus ja tasa-arvo?

Joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 Venäjä esitti ehdotuksen kansainvälisen turvallisuuden takaamisesta kaikille kansoille samanarvoisena. Ehdotukset olivat jokaiselle normaalin inhimillisen yhteiskunnan kannattajalle itsestään selvästi kannatettavia.

EU-maat, jotka siis Saksojen yhdistymisen jälkeen ovat systemaattisesti tukeneet tavoitteisiinsa pääsemista yhdessä natsien, jihadistien ja erilaisten ad hoc taistelijoiden avulla YK:n periaatteiden vastaisesti, ovat nyt lähteneet Venäjän taloudellisen tuhoamisen tielle, Venäjän asetettua pisteen Yhdysvaltojen tukemalle Ukrainan natsistiselle mielivallalle venäjää puhuvia Donbassin asukkaita kohtaan.

Presidentti Putin sanoi sotilaallisten toimien tavoitteena olevan Donbassin asukkaisiin kohdistuvan kansanmurhan ja natsistisen järjestelmän lopettaminen.

Saksan ja Ranskan johtajat, joiden olisi ollut mahdollista vaikuttaa Ukrainan johtoon siten, että se olisi toteuttanut Minsk II sopimukset sisällissodan lopettamiseksi, eivät ole tehneet mitään. Siten liittokanslerit Merkel ja Scholtz sekä presidentti Macron ovat vastuussa siitä, että Venäjää syyllistetään kun vastuu on tosi asiassa Ukrainan presidentillä .

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että jo toisesta maailmansodasta lähtien Yhdysvalloissa vallinnut natsien integrointi ensinnäkin omaan maahansa, mutta myös natsien ja fasistien tukeminen Euroopassa on johtanut nykyiseen tilanteeseen.

Venäjän hillityn diplomaattiset neuvottelut on mitätöity. Natsismi on levinnyt russofobian voimistuessa kautta koko valtamedian eräänlaiseksi joukkopsykoosiksi. Venäläiset uutiskanavat on suljettu Euroopan unionin keskitetyllä päätöksellä.Venäläiset urheilijat ja taiteilijat ovat vainon kohteena. Saksassa jopa Dostojevskin kirjoittamat teokset ovat tulleet paikoin kielletyiksi.

Willy Wimmer, liittokansleri Helmut Kohlin turvallisuuspoliittinen neuvonantaja ja Saksan liittopäivien pitkäaikainen jäsen on ilmaissut huolensa siitä kuinka vain 30 vuotta Saksojen yhdistymisen jälkeen Saksa on kieltänyt venäläisen RT-kanavan.

Suomen valtamedia on kannattanut Suomen liittymistä NATOon jo 15 vuotta. Nyt se lietsoo päivittäin russofobiaa ja militarismia. Kaikki venäjävastainen on nyt sallittua. On kuin olisi palattu 1930-luvun Vihan-veljet järjestön ilmapiiriin. Tuo ilmapiiri teki mahdolliseksi sulkea Itä-Karjalan venäjänkielisen väestön keskitysleireihin, joissa vauvojen annettiin kuolla nälkään, jotta imettävä äiti jäisi henkiin hoitamaan vanhempia lapsiaan.

Se yksituumaisus, jolla Suomen media ja poliittinen johto ovat saanut suomalaiset heiluttamaan Ukrainan lippuja ja huolehtimaan Ukrainan "pakolaislapsista" ja unohtamaan omien sotiemme afganistanialais- ja syyrialaislapset on hyytävää. Jopa tämän päivän A-studio pohtii, miten Eurooppa selviää ukrainalaispakolaisista? Yksinkertainen vastaushan on: he palaavat kotiin, kun 8v kestänyt sisällissota on saatu loppumaan ja ihmisoikeudet, edes alkeelliselle tavalla toteutuvat Ukrainassa. Toinen asia on se, haluavatko Lapin-matkoista ja uuden auton ostamisesta haaveilevat pakolaiset palata korruptoituneeseen, natsi-aatetta henkivään maahansa.

Enpä olisi uskonut 40v sitten, että suomalaiset vasemmistolaiset, osa ex kommunisteista, rauhanjärjestöt, hyväntekeväisyysjärjestöt ja naisjärjestöt heiluttavat tänään natsi-aatetta ilmentäviä lippujaan. Tosin rekvisitta on kallista, lippujen ja banderollien tehtailu vaatii rahaa. Uskoisin, että varma rahalähde on löytynyt samasta paikasta kuin Ukrainan Maidanin mielenosoitusten voileivät ja piparkakut. Aseista nyt puhumattakaan.

Tilanteen absurdiutta osoittaa Venäjän lähetystön vierelle kiinitetty Zelenskyn katu-kyltti.

Milloin Suomen kansa saa oivaltaa, että Venäjä ei ole aloittanut sotaa vaan haluaa lopettaa 8v kestäneen natsistisen sisällissodan. Kyseessä on hysteria sodan lopettamisen seurauksena syntyvästä itsepohdiskelusta. Onko Eurooppa kypsä tasa-arvoiseen ihmisoikeuksien ja turvallisuuden tarkasteluun vai seuraako se edelleen Yhdysvaltojen väkivaltaan ja taloudelliseen kiristykseen perustuvaa yksinapaisen maailman logiikkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: natsismin uusi nousu, Ukraina, YK, natsismin ja fasismin tukeminen, media, Ukrainan vaiettu sisällissota, Azovin pataljoona, Banderan kunnianpalautus, Kroatian sota, Donbass,