Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

OIKEUSTAJUN MURSKAAMINEN

Lauantai 25.7.2020 klo 16.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime vuosikymmenen aikana olen kuullut toistuvasti myös Suomessa vaadittavan, että Serbian ja Kosovon tulisi ratkaista erimielisyytensä ja sopia nykytilasta.

Kosovo on YK:n päätöslauselmalla 1244 Serbian maakunta. Se on laittomasti julistettu itsenäiseksi v. 2008. Se tapahtui Suomen presidentti Martti Ahtisaaren johtaman prosessin seurauksena vajaan sadan yksityishenkilön päätöksellä. ICJ, International Court of Justice on päättänyt, että itsenäisyys julistuksia on luvallista antaa. Ei sen enempää.

Espanjan Katalonian autonominen alue julistautui kansanäänestyksen jälkeen itsenäiseksi. Itsenäisyyden julistamista johtaneet poliitikot istuvat nyt vankilassa eikä kukaan väitä Katalonian olevan itsenäinen valtio. Espanja, kuten enemmistö maapallon maista, ei myöskään ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.

Toisen maailmansodan aikana ortodoksiset serbit joutuivat kiihkeän katolisten kroaatti-fasistien ja natsien kanssa liittoutuneiden Bosnian muslimien ja Kosovon albaanien suorittaman holokaustin uhreiksi. Pelkästään Kroatian alueella oli 17 keskitysleiriä serbeille, joista Jasenovac oli Auschwitzin jälkeen seuraavaksi suurin leiri Euroopassa.

Sodan jälkeen Kosovon albaanit ovat tavoitelleet etnisesti puhtaan albaani-Kosovon luomista sekä mahdollista liittymistä Albaniaan. Tätä on tavoiteltu serbien vainon avulla.

Yhdysvaltojen ja Euroopassa Saksan johtaman uuden maailmanjärjestyksen toteuttamiseksi Balkan oli otettava haltuun. Neuvostoliitto ja Puola oli ”yksityistetty”, seuraavana oli sotilaallisesti liittoutumattoman Jugoslavian vuoro.

Liittokansleri Kohl, USA:n presidentit George H.W. Bush, Bill Clinton, kalifaattia rakentava Bosnian presidentti Izetbegovic sekä Osama bin Laden rahoittivat ja toteuttivat aseellisen Jugoslavian hajottamisen entisten natsi-liittolaisten avulla. Suotuisa ilmapiiri tähän saatiin demonisoimalla liittovaltion hajottamista vastustavat Jugoslavian eri osavaltioissa asuvat ja yhden aiemman holokaustin kokeneet serbit.

Sen jälkeen kun Slovenia, Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina oli irrotettu ”lännen” avulla liittovaltiosta ja liitetty NATO:n piiriin, joko miehitettynä tai jäsen ehdokkaana, aloitettiin tuhoamistaistelu serbejä vastaan Serbian ja sen maakunnan Kosovon haltuun ottamiseksi sekä miehittämiseksi.

Kosovon albaanit olivat koko 1990-luvun kieltäytyneet osallistumasta Serbian valtiollisiin vaaleihin tai työskentelemästä valtion viroissa opettajina, lääkäreinä, poliiseina jne. Albaanit halusivat puhtaasti albaaneille tarkoitettuja palveluja. He järjestivät mielenosoituksia, joiden tarkoituksena oli lisätä epävakautta ja joiden tukahduttamisesta länsimedia” syytti serbejä.

Ne albaanit, jotka tulivat hyvin toimeen serbien kanssa, eristettiin omiensa joukosta tai heitä vainottiin.

1990-luvun kuluessa serbien 50 vuotta jatkunut vaino muuttui terroriksi. Terroristijärjestö KLA sai aseita mm. Yhdysvalloissa toimivan albaani-natsidiasporan rahoittamana. Drenica-laakson väkivaltaisen mafian johtaja Hasim Thaci oli KLA:n keskeisiä johtajia.

Sotilaallisesti liittoutumattoman Jugoslavian/Serbian hajottamisen ja talouden infrastruktuurin haltuunoton ollessa USA:n ja Saksan johtaman EU:n tavoitteena valtion horjuttamista ja terrorisointia harjoittavista albaaneista tuli ”lännen liittolaisia”.

Holokaustin uhrien demonisointi oli totaalista länsimedioissa. Käytännön toteutuksesta vastasi Ruder-Finn- markkinointitoimisto, joka toimi samassa rakennuksessa kuin Yhdysvaltojen albaani diasporan toimisto.

USA piti Balkanin sotilaallista haltuunottoa strategisesti välttämättömänä. Bosnian sodan aikana NATO pommitti serbejä Izetbegovicin muslimien ja kroaattien toimiessa NATO:n jalkaväkenä lännen tavoitteita toteuttaen.

Jäljelle jääneen Jugoslavian tultua NATO:n miehityksen uhan alle serbit eivät perääntyneet. Niin siviilit kuin sotilaat joutuivat hirviömäisten pommitusten alaiseksi. Synnytettiin ennen näkemätön ekokatastrofi. Pommitusten aikana Kosovon albaaniterroristit toimivat NATO:n Saksan kouluttamana jalkaväkenä.

Välittömästi pommitusten tauottua Yhdysvallat alkoi laittomasti rakentaa Serbian Kosovoon Bondsteelin sotilastukikohtaa, joka on suurin tukikohta sitten Vietnamin sodan.

Presidentti Ahtisaaren johdolla aloitettiin neuvottelut Kosovon tulevasta asemasta. Yhdysvaltojen ulkoministeriö oletti Ahtisaaren edellyttävän yritysten yksityistämisiä kuten Neuvostoliiton hajottamisen jälkeen Venäjällä ja samaan aikaan Puolassa.

Kosovo oli YK:n päätöksellä YK:n hallitsema, NATO:n miehittämä alue, mutta osa Serbiaa.

Tosiasiassa alueella vallitsi täydellinen laittomuus ja kaaos. NATO-joukot eivät suojellet vähemmistöjä, serbejä, romaneja, ashkaleja. Sen sijaan 300 000 serbiä ja muita vähemmistöjä karkotettiin albaanien terrorin seurauksena kotiseudultaan. 150 ortodoksista kirkkoa ja luostaria tuhottiin albaanien juhliessa ympärillä. Albaanien ”oma Serbian valtiosta riippumaton” terveydenhuoltojärjestelmä ei toiminut, kuten se ei ollut toiminut 10 vuoteen. Tarjolla olisi ollut valtiollinen Serbian valtion järjestelmä, jota albaanijohto ei sallinut albaanien käyttävän.

Väkivaltaiset mafiapomot, jotka olivat terrorisoineet niin serbejä kuin maltillisia albaaneja sekä taistelleet keskenään, ilmoittautuivat alueen pääministereiksi ja muihin hallinnollisiin tehtäviin. Elin- ja huumekauppa, joilla heidän tiedettiin rahoittaneen paitsi aseostoja myös korruptiota ja omaa ylellistä elämää oli väkivaltaista. Elinten luovuttajaserbi syötettiin ensin hyvin, otettiin verikokeet, sitten tapettiin ampumalla ja tarvittavat sisäelimet irrotettiin. Mitään vaivalloisia nukutuksia tai sairaalahoitoja ei tarvittu.

Ahtisaaren tukema yksityistämisprosessi tarkoitti serbiomaisuuden konfiskointia ja yksityistämistä ilman että Serbian valtio tai yksittäiset serbit olisivat voineet käydä paikan päällä valvomassa omaisuuttaan. Kosovon rajaa ei voinut ylittää. YK:n virkamiehet perustivat laittoman yksityistämisrahaston KTA:n. Yrityksiä pilkottiin ja myytiin ja rahat pantiin kosovolaisten ulottumattomiin kansainvälisille tileille.

Kun Martti Ahtisaari yritti tuoda itsenäistämisprojektinsa YK:n turvallisuusneuvostoon, hän joutui toteamaan, että pysyvien ja vaihtuvien jäsenten enemmistö ei hyväksynyt Kosovon itsenäistymistä. Jäljelle jäi siis yllä mainittu, tekaistu itsenäistämisjulistus, jonka Yhdysvallat, koko projektin aloitteentekijänä vahvisti. Yhdysvalloista riippuvaiset tai sitä syystä tai toisesta mielistelevät valtiot kiiruhtivat myös tunnustamaan itsenäisen Kosovon.

Mistä johtuu, että holokaustin toisen maailmansodan aikana kokeneiden serbien pitäisi sopia jostakin Yhdysvaltojen ja EU:n valtaan nostamien Kosovon albaanien kanssa? Serbialle kuuluva maakunta on kärsinyt suunnattoman kulttuurisen tuhon. Syntyperäiset serbit on ajettu maanpakoon, heidän omaisuutensa on otettu haltuun ja ryöstetty. Heidän kirkkojensa tilalle on Lähi-Idän diktatuurien rahoittamana rakennettu moskeijoita.

Uutta maailmanjärjestystä edustavat maat, Suomi mukaan luettuna, odottavat serbien alistuvan uudistetun holokaustin uhreina. Serbien johtajat, joista monen vanhemmat olivat keskitysleireissä, vainottuina syntyperänsä johdosta tai saksalaispommien uhreja, demonisoitiin viimeistään ICTY: n tuomioissa ja sen vankiselleissä. Vasta nyt kun 20 – 25 vuotta on kulunut sodasta, albaani -mafian johtajat, muun muassa presidentti Hasim Thaci, mafia-nimeltään ”Käärme” on joutumassa tuomiolle. Massiivisesta propagandasta huolimatta, totuus pilkistää esille.

Milloin tuomiolle tulevat todelliset syylliset: George H.W.Bush, Bill Clinton, Madlene Albright, Helmut Kohl, Klaus Kinkel, Franjo Tudjman, Alija Izetbegovic, Naser Oric.

Suomen poliittinen ilmasto on Martti Ahtisaaren presidenttikaudesta lähtien ja EU: hun liittymisen seurauksena adaptoitunut täysin ”Uuden maailmanjärjestyksen” väkivaltaiseen vääryyden kulttuuriin.

Presidentti Mauno Koivisto oli poikkeus. Hän sanoi vihaavansa serbi -vastaista NATO-propagandaa ja serbien kohtelua. Hän on ilmaissut tämän myös teoksen Toisenlainen totuus Kosovosta-teoksen esipuheessa.

Olen miettinyt, onko meillä jonkinlainen natsi-geeniperimä, joka imaisee meidät sulautumaan ehkä hyödyn tavoittelun seurauksena kerta toisensa jälkeen kohti oikeudettomuuden hyväksymistä oli sitten kysymys sisällissodastamme tai natsiliittolaisena toimimisesta toisessa maailmansodassa – tai Jugoslavian pommitusten mahdollistamisesta.

YK:n oikeamielisten maiden enemmistö tukee serbien oikeutta Kosovo ja Metohijaan osana Serbiaa. Uuden maailmanjärjestyksen väkivallan marssi on loputon nielaisten Lähi -Idän ellei Balkanin ratkaisulla saada siihen pistettä. Marssi alkoi jihadistien tukemisella Afganistanissa, jota seurasi heidän käyttämisensä Bosniassa ja Kosovossa. Nyt Uusi maailmanjärjestys käyttää heitä Lähi-Idässä, pian Kiinassa.

Marssi on mahdollinen niin kauan, kun oikeustajumme on kytketty taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Vieläkö oikeustajustamme on jotakin jäljellä? Voiko muruset vielä koota?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeustajun murskaaminen, Kosovo, Serbia, serbien holokausti, YK:n päätöslauselma 1244, uusi maailmanjärjestys, USA, EU

Kiina, Srebrenica ja Puola

Perjantai 17.7.2020 klo 14.12 - Pirkko Turpeinen-Saari


Helsingin Sanomien viime tiistain, (14.7.2020 )numero tarjosi jälleen osoituksen sen NATO-propagandan kattavuudesta. Lehti vahvistaa läntistä mielipidemuokkausta myös historiallisista asioista ikään kuin salaiset kansiot eivät olisi auenneet eikä tutkijoilla olisi jo pääsyä tapahtumien lähteille.

Olen tehnyt tieteellistä tutkimustyötä 60 vuoden ajan. Tieteellisen tiedon kerääminen ja sen annin kuvaaminen lukijoille on ollut tyydyttävää. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan olen keskittynyt Suomen poliitikkojen todellisuuteen vaikuttavaan tiedonvälitykseen, jossa valtakunnallisella päälehdellä Helsingin Sanomilla ja poliitikkojen valvomalla Yle:llä on keskeinen osuus.

Viime tiistaina kiinnitin huomioni kahteen artikkeliin: ”EU arkailee ja Kiina tekee mitä tahtoo”ja ”Tutkija: Puolan vaali herättää kysymyksiä” Lisänä vielä pääkirjoitus Srebrenicasta otsikolla ”Euroopan silmien edessä”.

Kiina-artikkelin toimittaja Pekka Mykkänen palaa tämän päivän tapahtumia pohjustaakseen vuoteen 1989, jolloin tapahtui ”Tianmenin aukion verilöyly, jossa Kiinan armeija surmasi jopa tuhansia mielenosoittajia Pekingissä kesäkuun alussa”, kirjoittaa Mykkänen.

Salauksesta vapautetut tiedot osoittavat opiskelijamielenosoitusten olleen CIA:n ja sen apujärjestöjen organisoimia ja täysin presidentin ja entisen CIA-johtajan George H.W.Bushin käsialaa. Yhdysvaltojen Kiinan suurlähettiläs James R.Lilley toimitti eteenpäin provosoivia ”tietoja” tuhansista uhreista. Chilen suurlähettiläs vaimoineen oli aukiolla paikan päällä antaen tarkan kuvauksen siitä, mitä alueella tapahtui. ”Kukaan ei tullut ammutuksi, lähikaduilta kuului laukauksia, mutta mitään joukkomurhaa ei tapahtunut”.

Kysyn, pitäisikö uskoa Mykkästä?

Presidentin pojan George W. Bushin tultua presidentiksi, hän määräsi salattavaksi kaikki tiedot, jotka koskivat hänen isänsä toimia Puolassa, Neuvostoliitossa ja Jugoslavian hajottamisen valmisteluissa.

F.William Engdahlin teoksessa Manifest Destiny;Democracy as Cognitive Dissonance, faktat lähteineen ovat erinomaisesti kuvattuina.

Srebrenica toistuu Helsingin Sanomien ja Yle:n jutuissa toistuvasti juuri niin kuin NATO-maat sen haluavat esitettävän.

Pääkirjoituksessaan lehti kuvaa: ”Euroopan lähihistorian mustin piste sijaitsee itäisessä Bosniassa ja Herzegovinassa Srebrenican kaupungissa. Bosnian serbijoukot murhasivat Srebrenicassa 25 vuotta sitten yli 8000 miestä ja poikaa muun maailman silmien edessä.”

”Srebrenican joukkomurha on yhä vakava muistutus siitä, mihin etninen nationalismi ja rasismi voivat johtaa”, lehti jatkaa.

Valitettavasti Helsingin Sanomien kirjoitukset Srebrenicasta eivät ole totta.

Presidentti Bill Clinton tilasi myytin ”Srebrenicasta” jo kaksi vuotta ennen aikaa, jolloin Bosnian serbi -armeija otti kaupungin haltuunsa käytännössä ilman taisteluita. Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat tiedot tapahtumista.

Jos Helsingin Sanomat kirjoittaisi serbien toisesta holokaustista, joka tapahtui 1990-luvulla, olisin kiinnostunut, sillä silloin lehti paneutuisi tosiasioihin.

Serbien ensimmäisen holokaustin aikana 1941 – 44 heitä varten oli fasistisessa Kroatiassa pystytetty 17 keskitysleiriä, joista Jasenovac oli Euroopan toiseksi suurin leiri Auschwitzin jälkeen.

Jotta serbien vastustus Jugoslavian liittovaltion ulkopuolelta tapahtuvaa hajottamista vastaan voitaisiin murtaa, EU ja varsinkin sen NATO-maat Yhdysvaltojen rinnalla aloittivat serbien demonisoinnin, kuten 1941.

”Serbit ovat lapsenmurhaajia, raiskaajia, lukutaidottomia jälkeenjääneitä, hyökkääjiä ja teurastajia.” (Joe Biden, yhdysvaltalainen senaattori ja myöhemmin varapresidentti ja nyt presidentti ehdokas, 1992)

”Serbit on saatava polvilleen.” (Klaus Kinkel, Saksan ulkoministeri, 1992)

”Pysäyttäkää serbit. Välittömästi. Ainiaaksi.” (Margaret Thatcher, Iso-Britannian entinen pääministeri, 1994)

”Rukoilen, että Taivaan tuli räjähtää serbien niskaan.” (Isä Pierre, tunnettu ranskalainen pappi, maineeltaan humanisti, 1995)

”Serbejä pitää pommittaa.” (Paavi Johannes Paavali II)

”Serbit ovat kansa vailla lakia ja uskontoa. Se on rikollisten ja terroristien kansakunta.” (Jaques Cirac, Ranskan presidentti, 1995)

”Serbit eivät ole oikein fiksuja… serbilapset eivät enää naura.” (Laurence Eagleburger, entinen Yhdysvaltojen ulkoministeri)

”Antakaa serbien hukkua omaan löyhkäänsä.” (Helmut Kohl, Saksan liittokansleri, 1998)

”Sota serbejä vastaan ei ole pelkästään sotilaallinen konflikti. Se on sota hyvän ja pahan välillä, barbarismin ja sivistyksen välillä.” (Tony Blair, Iso-Britannian pääministeri, 1999)

Srebrenica-myytillä pyrittiin painamaan pimentoon serbejä kohtaan suoritettu todellinen kansanmurha, ”Operaatio myrsky, ”jossa Kroatian serbiväestö ajettiin USA:n valmentaman Kroatian armeijan pommeilla ja tykkitulella kodeistaan. Serbien kohtalo Srebrenicaa ympäröivissä kylissä muslimijoukkojen vainoissa ja tuhopoltoissa muistutti etnistä puhdistusta.Kansanmurha jatkuu nyt Kosovossa.

Srebrenicasta on satoja tieteellisiä tutkimuksia ja koottuna tiiliskivimäisiä kirjoja. Suomen valtamedia pysyy NATO:n uskollisena liittolaisena, tieteellistä totuutta halveksuen.

Kolmas, ehkä vain hymähdyksen aiheuttanut artikkeli koski Puolan vaaleja.
Helsingin Sanomat ei ole osoittanut tietävänsä mitään Puolan kehityksestä CIA:n valvonnassa 1980- 1990-luvuilla. Samalla tavalla kuin Jugoslavian hajottamisessa myös Puolan kohdalla USA:n ja EU-maiden tavoitteena oli yksityistäminen. F.William Engdahlin teos valottaa asiaa erinomaisesti.

Mikä minussa aiheutti hymähdyksen? Se, että saksalaiset omistavat suurimmat Puolan sanomalehdet. Värivallankumouksilla valloitetut maat pidetään aisoissa tiedonvälityksen ja sotilaallisen voiman avulla. Eikö media saanut aikaan presidentin vaihdosta Puolassa?

Meillä presidentti valitaan Sanoma OY:n, Yle:n ja NATO:n avulla. Siitä jokainen voi päätellä kuinka kauan NATO:a miellyttävää maailmankuvaa meille tarjotaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, CIA, värivallankumoukset, Kiina, Srebrenica, Puola, holokausti, demonisointi

Elpymisrahasto ja oikeusvaltioperiaate

Torstai 9.7.2020 klo 16.49 - Pirkko TurpeinenSaari

Suomalaiset poliitikot esiintyvät mielellään oikeusvaltioperiaatteen esitaistelijoina.

EU:n elpymisväline on saanut kritiikkiä muun muassa Saksan perustuslakituomioistuimelta, joka pitää sitä EU:n perussopimuksen vastaisena.

Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on myös esittänyt kritiikkiä EU:n neuvoston oikeuspalvelun antaman lausunnon pitämistä oikeutuksena hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Professori Leino-Sandberg, aivan oikein, toteaa Helsingin Sanomien mielipide -osastossa 7.7.2020 neuvoston olevan poliittista päätöksentekoa ja niiden luovia tulkintoja puolustava yksikkö.

Euroopan unioni ei ole demokratiaa edistävä, kansainvälisiä lakeja myötäilevä yksikkö. Se on päinvastoin sen suurimpien ja merkittävimpien jäsenvaltioiden etuja ajava elin, joiden tahdosta sopimuksia sovelletaan luovasti tulkiten.

Jugoslavia pommitettiin Saksan johdolla kansainväliset lait syrjään siirtäen, koska Yhdysvallat halusi strategisesti merkittävästä alueesta jalansijan itselleen. Sen lisäksi Saksa, vähemmässä määrin Ranska ja Iso-Britannia halusivat infrastruktuurin omistukseensa.

Pankkikriisissä Saksan ja Ranskan pankit pelastettiin niin kutsuttujen Kreikan lainojen avulla. Siitä prosessista Yannis Varoufakiksen teos ”Adults in the Room” antaa karun kuvan. Kreikan vuoden 2015 valtiovarainministeri Varoufakis sai kokea, mitä sääntöjen luova soveltaminen merkitsee, kun hän ei itse päässyt käsiksi oman ministeriönsä tietokoneohjelmiin nk. troikan satapäisen virkamieskunnan miehittäessä ministeriön.

Euroopan unionin piti tehdä suunnitelma Ukrainan lähentymissopimukseksi. Sen sijaan keskeiset EU-maat rahoittivat ukrainalaisia poliitikkoja suorittamaan väkivaltaisen vallankaappauksen maassaan, jotta lähentymissopimus tehtäisiin välittömästi, eikä silloin, kun Ukraina olisi siihen valmis. Ohessa suoritettiin massiivinen NATO:n läsnäolon voimistaminen.

Suomen oikeuskansleri Pöysti tukee elpymisrahastoa. Ennen virkaan valitsemistaan hän johti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kokoomuksen tavoitteisiin. Hallituksen virkaan esittämä perustuslakiasioiden ja kansainvälisen lainsäädännön tuntija sivuutettiin viranhaussa. Olisin odottanut oikeuskanslerin joko pysyvän vaiti tai ainakin erittelevän puhtaasti elvytysrahastoa puoltavan kantansa valtiosääntöoikeudellisesti.

Perustuslakivaliokunta on oikeassa ilmaistessaan varautuneisuutensa elpymisvälinettä kohtaan. Kun viitekehyksenä ei ole oikeusvaltioperiaate vaan pelkästään sopusointu omien varsin tilaustyönä tehtyjen perussopimusten kanssa, lienee paikallaan tukea edes niitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elpymisrahasto, EU:n neuvoston oikeuspalvelu, perustuslakivaliokunta, oikeusvaltioperiaate, luova soveltaminen

SOPIIKO RAKENTEELLINEN RASISMI OIKEUSVALTIO SUOMEEN?

Sunnuntai 5.7.2020 klo 17.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Paavo Teittinen kirjoitti erinomaisen artikkelin Helsingin Sanomien 5.7.2020 Sunnuntai-liitteeseen otsikolla ”Siivoton ala”. Hän kuvaa siivousyrityksissä kukkivaa ihmiskauppaan verrattavaa turvattomien työntekijöiden hyväksikäyttöä – maksamattomia palkkoja, uhkailua, työtä ympäri vuorokauden.

Hän kuvaa myös Espoon kaupungin haluttomuutta ja lähes teeskenneltyä kyvyttömyyttä puuttua raportoituun epäinhimillisyyteen ja myös poliisin toimettomuutta, haluttomuutta tutkia ilmiselviä epäkohtia, tutkimusten viipymistä vuodesta toiseen, mikäli tutkimuksiin on ryhdytty.

On kiitettävää, että valtakunnan päälehti ja erityisesti eräs sen taitavimpia toimittajia on asialla.

Sitä ihmeellisempää sen sijaan on, että lehti ei ole havaitsevinaan Suomessa vallitsevaa rakenteellista rasismia, joka käsittää alueet ulkopolitiikasta korkea- ja populaarikulttuuriin.

Tein tutkintapyynnön poliisille kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saaneesta teoksesta Bolla. Sen rasistisuus on totaalista. Serbit demonisoidaan ja muslimit kuvataan uhreina. Tämä asetelma on vallinnut Suomen ulkopolitiikassa 1990-luvulta lähtien.Tutkintapyyntö ei antanut aihetta tutkintaan. 

Useissa blogeissani ja teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja olen pyrkinyt tieteellisin perustein osoittamaan miksi tämä rasistinen asenne holokaustin uhreja, serbejä kohtaan oli tarkoituksenmukaista USA:n ja Saksan johtaman EU:n ahneuden tyydyttämiseksi.

Natsi-Saksa ja fasistinen Kroatia toteuttivat myös ahneuttaan säätämällä serbien omaisuuden haltuunoton laillisuudesta. Serbiväestö tapettiin tai sijoitettiin keskitysleireihin 1941-45.

Jugoslavian hajottamisen alkaessa 1990-luvun alussa, Kroatia sääti myös rasistisen perustuslain, jossa serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi ja serbien omaisuus otettiin haltuun. Suomi tuki lämpimästi Kroatian jäsenyyttä EU:ssa.

Serbit, jotka olivat kokeneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen, perustivat toimensa ja halunsa ylläpitää monikulttuurinen valtio demokraattiseen perustuslakiin sekä eri kansanryhmien tasa-arvoon.

Koska serbit eivät alistuneet koko liittoutumattoman, ketään uhkaamattoman Jugoslavian NATO-miehitykseen, maa pommitettiin NATO:n laittomilla pommituksilla. Sen jälkeen ”kansainvälinen yhteisö” ahneuttaan tyydyttääkseen vaati Serbian maakunnan Kosovon miehittämistä NATO-joukoilla koska USA:lla oli suunnitelmana rakentaa valtava sotilastukikohta Balkanille, Serbiaan.

Miehityksen aikana albaanien terrori, joka oli valmistellut miehitystä, voimistui entisestään. Serbit ja heidän kanssaan yhteistyötä tekevät albaanit ja romanit tapettiin tai ajettiin maanpakoon tai siirrettiin kontti -reservaatteihin, talot otettiin haltuun tai poltettiin. Luostarit ja kirkot samoin.

YK oli päätöslauselmalla 1244 päättänyt, että miehityksen aikanakin Kosovo on osa Serbiaa. Siitä huolimatta YK:n pääsihteerin erityisedustaja Bernard Kouchnerin johdolla ja United Nations Mission in Kosovo hallinnossa ja NATO:n ja albaani -terroristien turvaamana aloitettiin serbi -omaisuuden konfiskointi.

Kosovossa oli n 550 joko Serbian valtion tai serbi -yksityishenkilöiden yritystä. Usein yritykset olivat yhteisöllisesti omistettuja. Päästämättä Serbian valtion tai muiden omistajien edustajia rajan yli paikan päälle, UNMIK aloitti yksityistämisprosessin. Yritykset myytiin kansainvälisille markkinoille ja rahat siirrettiin tileille, joihin serbeillä ei ollut asiaa.

Toisin sanoen YK:n, EU:n ja NATO:n yhteistoimintana suoritettiin Kosovon serbien holokausti uudelleen.

Suomen ulkopoliittinen johto Saksan ulkoministeriön kanssa yhteistoiminnassa teki mahdolliseksi Jugoslavian pommitusten aloittamisen. Presidentti Ahtisaari johti myös työryhmää, joka ”suunnitteli” Kosovon tulevaisuutta. Heti alkajaisiksi Ahtisaari oli ilmoittanut serbeille, että paluuta pommituksia edeltäneeseen aikaan ei tule. Yhdysvaltojen ulkoministeriön käsityksenä oli, että yritysten yksityistäminen oli osa Ahtisaaren suunnitelmaa.

Seurasi laiton itsenäistäminen v. 2008 YK:n tahdon vastaisesti. Kosovon maakunta oli 1990-luvulta lähtien kehittynyt väkivaltaisen albaani -mafian terrorisoimaksi alueeksi, jossa laittomuudet ja murhat olivat jokapäiväisiä. Ketään ei saatu tuomiolle. Huume- ja elinkauppa rehottivat useiden vaikutusvaltaisten henkilöiden, myös ministereiden ja valtiojohtajien suojeluksessa.

Koska USA:n ja EU:n ahneuden tyydyttäminen edellytti serbien demonisoimista, myös Suomen media seurasi. Suomen mediassa ei ole ollut ainoatakaan objektiivista tosiasioihin perustuvaa artikkelia tai TV-ohjelmaa Jugoslavian hajottamisesta. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voitti serbi-vastainen rasistinen teos.

Viime viikolla vihdoin, 30 v ajan väkivaltaa ja laittomuutta lietsoneen pahamaineisen Drenica-terroristiryhmän johtaja Hashim Thacin ilmoitettiin joutuvan Haagiin Kosovo Specialists chamber- oikeusistuimen tutkittavaksi. Thaci on toiminut Ahtisaaren, Clintonien, Albrightin, Carl Bild’in ja monien muiden johtajien tuella milloin Kosovon pääministerinä milloin presidenttinä.

Helsingin Sanomat, joka julkaisi perusteellisen, lähes sydäntä särkevän artikkelin siivoojien kohtaloista, julkaisi vain kahden palstan tekstiuutisen Hashim Thacin joutumisesta tutkittavaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: siivousala, rasismi, oikeusvaltio, holokausti, fasismi, ihmiskauppa,