Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Valheisiin perustuva ulkopolitiikka on vaaraksi viennille

Lauantai 29.8.2020 klo 13:57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Joudun huvittuneena seuraamaan suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten todistelua Euroopan unionin ja erityisesti Suomen toimien oikeusvaltiopohjasta oli sitten kysymys komission ehdottamista korona tuista tai Suomen viennin ongelmista.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 29.8. 2020 ansiokkaita artikkeleita ja haastatteluja kansainvälisestä taloudesta sekä  erityisesti Suomen tämän hetkisistä talousongelmista. Ääneen pääsivät erityisesti nykyinen ja entiset EU-komissaarit sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä sekä Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Suomen media onkin visusti vaiennut EU:n talouteen voimakkaimmin vaikuttavien Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian pyrkimyksistä hyötyä Euroopan Unionin  ulkopuolisten maiden infrastruktuurin haltuunotosta milloin asein milloin talouden avulla.

Jugoslavian jäännösvaltioiden infrastruktuurin haltuunoton jälkeen Lähi-Idän Libya ja Syyria eivät pudonneetkaan halukkaiden käsiin riittävän nopeasti siitä huolimatta, että Saksa Yhdysvaltojen liittolaisena jo vuodesta 2001 lähtien suunnitteli hallituksenvaihdosta ja luonnonvarojen haltuunottoa Syyriassa, luonnollisesti Ranskan ja Iso-Britannian kanssa yhteistyössä.

Euroopan unioni lähti Lähi-Idän viivästyessä ahnehtimaan itselleen Ukrainan infrastruktuuria nopeudella, jota presidentti Janukovits ei voinut hyväksyä. Hänet siirrettiin väkivalloin syrjään. Vaikka Yhdysvallat alkoi toimia eräänlaisena siirtomaaisäntänä, asiat menivät todella kehnoon suuntaan Ukrainan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Suomen EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina sekä komission varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn oli keskeisesti vastuussa Ukrainan lähentymissopimuksen surkeasta prosessista.Toki hän ei päättänyt USA:n ja tiettyjen EU-maiden kouluttamista ja rahoittamista tarkka-ampujista, mutta kiireinen aikataulu voitaneen epäilyksettä asettaa hänen vastuulleen.

Hollanti vastusti kansanäänestyksessä Ukrainan lähentymissopimusta, mutta hollantilaiset pantiin äänestämään uudestaan, jotta saatiin "oikea" tulos. George Soroksen rahoittamat oranssit vaalibussit tekivät vaalityötä. Näin toimii EU oikeusvaltioperiaatteella.

Kävin usein 1980-luvulla Krimillä, eikä mielikuvakseni koskaan tullut tunnetta, että olisin Ukrainassa. Ihmiset olivat venäläisiä, he puhuivat venäjää ja pääsin jopa venäläisen sankarikaupunki Sevastopolin laivastonparaatia seuraamaan.

Ukrainan epäonnistuneen EU-prosessin seurauksena oli lähes koko valtion alueelle levinnyt anarkia ja väkivalta. Krimin autonominen alue oli jo 1990-luvun alkupuolelta saakka pyrkinyt palaamaan osaksi Venäjän valtiota, johon se historiallisesti oli kuulunut. Neuvostoliiton hajotessa oli sovittu, että kukin valtio saa ne rajat, jotka perustamisen aikana olivat vallinneet. Krim oli aina ollut osa Venäjää. Ukrainalaissyntyisen Hrustsevin tultua Neuvostoliiton presidentiksi, hän siirsi omavaltaisesti Krimin niemimaan Venäjältä Ukrainaan Neuvostoliiton sisällä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin teki Krimin asukkaiden toiveiden mukaisen ratkaisun mahdolliseksi. Hän takasi kansanäänestyksen toteutumisen, krimiläiset halusivat ensin itsenäisyyden ja sen jälkeen liittymisen osaksi Venäjää. Vuoden 2014 jälkeen krimiläiset ovat vahvistaneet halunsa useissa demokraattisissa vaaleissa. 

Euroopan komissio ja parlamentti peittelivät omaa vastuutaan Ukrainan katastrofissa. Se mahdollisti syntipukin etsimisen muualta. EU alkoikin syyttää Venäjää Krimin valtaamisesta ja määräsi Yhdysvaltojen rinnalla talouspakotteet Venäjälle, joka vuorostaan määräsi vastapakotteet.

Suomen viennissä Venäjällä on kautta historiamme ollut merkittävä rooli. Nyt EU:n jäsenenä esitämme upporikasta ja olemme heittäytyneet Saksan ja Yhdysvaltojen varaan.

Kaupassa ja turismissa Venäjän merkitys on tärkeä. Useilla moskovalaisilla ja pietarilaisilla perheillä on kesäpaikat Suomessa. Olen hämmästellyt korona-sokeutta Venäjän suuntaan. Kun länsirajalla maahanpääsy esteitä on lievennetty, jos Suomessa on mökki, sukulaisia tai esimerkiksi työ. Miten on venäläisten sukulaiset ja mökit huomioitu. Minkälaisin ehdoin venäläinen perhe voi viettää loma-aikaa omistamallaan mökillä. Olemme huolissamme Ruotsiin kohdistuvan korona-asenteemme vaikutuksesta maidemme välisiin suhteisiin. Entä asenteemme vaikutus itäiseen naapuriimme.

Tänään Olli Rehn vertailee KIKY- elinkeinoministeriaikaansa kovin myönteisesti. Tuolloin liittokierroksella kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Tuo prosentti oli otettu työntekijöiden selkänahasta. 

Onko Suomella todella varaa perustaa kauppasuhteensa ulkopoliittisiin valheisiin. Ukraina-prosessi tulisi avata ja myöntää, että siinä yhteydessä EU Yhdysvaltojen rinnalla ei toiminut kansainvälisten lakien mukaisesti vaan käytti vahvaa mielipidevaikuttamista (propagandaa) ja väkivaltaa tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Ukrainan hallitus ei ole tehnyt elettäkään Minskin sopimuksen päätösten toteuttamiseksi. Venäjän syyllistäminen ei auta Suomen taloutta. Mitä kauemmin liittoudumme valheellisen EU-ulkopolitiikan tukijoiksi sitä kauemmin kärsimme eristäytymisestä läheisen naapurimme ja kauppakumppanimme kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oikeusvaltioperiaate horjuu, Venäjä, Krim, Ukraina, Suomen viennin ongelmat, ulkopolitiikka, suomalaiset komission jäsenet, Olli Rehn

Elpymisrahasto ja oikeusvaltioperiaate

Torstai 9.7.2020 klo 16:49 - Pirkko TurpeinenSaari

Suomalaiset poliitikot esiintyvät mielellään oikeusvaltioperiaatteen esitaistelijoina.

EU:n elpymisväline on saanut kritiikkiä muun muassa Saksan perustuslakituomioistuimelta, joka pitää sitä EU:n perussopimuksen vastaisena.

Helsingin yliopiston Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg on myös esittänyt kritiikkiä EU:n neuvoston oikeuspalvelun antaman lausunnon pitämistä oikeutuksena hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Professori Leino-Sandberg, aivan oikein, toteaa Helsingin Sanomien mielipide -osastossa 7.7.2020 neuvoston olevan poliittista päätöksentekoa ja niiden luovia tulkintoja puolustava yksikkö.

Euroopan unioni ei ole demokratiaa edistävä, kansainvälisiä lakeja myötäilevä yksikkö. Se on päinvastoin sen suurimpien ja merkittävimpien jäsenvaltioiden etuja ajava elin, joiden tahdosta sopimuksia sovelletaan luovasti tulkiten.

Jugoslavia pommitettiin Saksan johdolla kansainväliset lait syrjään siirtäen, koska Yhdysvallat halusi strategisesti merkittävästä alueesta jalansijan itselleen. Sen lisäksi Saksa, vähemmässä määrin Ranska ja Iso-Britannia halusivat infrastruktuurin omistukseensa.

Pankkikriisissä Saksan ja Ranskan pankit pelastettiin niin kutsuttujen Kreikan lainojen avulla. Siitä prosessista Yannis Varoufakiksen teos ”Adults in the Room” antaa karun kuvan. Kreikan vuoden 2015 valtiovarainministeri Varoufakis sai kokea, mitä sääntöjen luova soveltaminen merkitsee, kun hän ei itse päässyt käsiksi oman ministeriönsä tietokoneohjelmiin nk. troikan satapäisen virkamieskunnan miehittäessä ministeriön.

Euroopan unionin piti tehdä suunnitelma Ukrainan lähentymissopimukseksi. Sen sijaan keskeiset EU-maat rahoittivat ukrainalaisia poliitikkoja suorittamaan väkivaltaisen vallankaappauksen maassaan, jotta lähentymissopimus tehtäisiin välittömästi, eikä silloin, kun Ukraina olisi siihen valmis. Ohessa suoritettiin massiivinen NATO:n läsnäolon voimistaminen.

Suomen oikeuskansleri Pöysti tukee elpymisrahastoa. Ennen virkaan valitsemistaan hän johti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta kokoomuksen tavoitteisiin. Hallituksen virkaan esittämä perustuslakiasioiden ja kansainvälisen lainsäädännön tuntija sivuutettiin viranhaussa. Olisin odottanut oikeuskanslerin joko pysyvän vaiti tai ainakin erittelevän puhtaasti elvytysrahastoa puoltavan kantansa valtiosääntöoikeudellisesti.

Perustuslakivaliokunta on oikeassa ilmaistessaan varautuneisuutensa elpymisvälinettä kohtaan. Kun viitekehyksenä ei ole oikeusvaltioperiaate vaan pelkästään sopusointu omien varsin tilaustyönä tehtyjen perussopimusten kanssa, lienee paikallaan tukea edes niitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elpymisrahasto, EU:n neuvoston oikeuspalvelu, perustuslakivaliokunta, oikeusvaltioperiaate, luova soveltaminen

"Ratko Mladicin tuomio"

Perjantai 23.8.2019 klo 13:00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme eilen Yle:n dokumentin "Ratko Mladicin tuomio", jota Suomen NATO:a myötäilevä media markkinoi kuvauksena "Bosnialaiskenraali Ratko Mladicista yhdestä Bosnian sodan julmuuksien päätekijöistä".

Presidentti Mauno Koivisto totesi Toisenlainen totuus Kosovosta-teokseen kirjoittamassaan esipuheessa: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen."

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syyllisyydestä on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Bosnian sodan aikana ja sen jälkeen Ruder-Finn-markkinointitoimiston sunnittelema ja NATO:n tarpeita tyydyttävä propaganda teki serbeistä syyllisiä sodassa, jonka tavoitteet oli jo kauan sitten suunniteltu Yhdysvalloissa.

Tuomio annettiin NATO-maiden rahoittamassa tuomioistuimessa ICTY:ssä, jossa yhdysvaltalaissyyttäjien ja tuomareiden asema oli keskeinen.

Taloudellisella ja sotilaallisella kiristyksellä NATO-maat pakottivat Jugoslavian, myöhemmin Serbian hallituksen luovuttamaan jo etukäteen syyllisiksi luokitellut henkilöt Haagin Jugoslavia tuomioistuimeen.

Tuomioistuin laati oman lainsäädännön ja sen käytäntöjen toteutuksen. Syyllisiksi julistettujen ja tuomioistuimeen kuljetettujen henkilöiden, usein kenraaleiden, tuli osoittaa syyttömyytensä. Syytetyillä ei ollut resursseja todistajien hankkimiseen ja riittävään juridiseen työskentelyyn. Puolustus oli alakynnessä. Harvoin maailmassa on vastaavaa koettu.

NATO suoritti syyllisiksi luokiteltujen pidätykset.

Todistajina käytettiin Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden liittolaisia, kroaatteja ja Bosnian muslimeja, jotka olivat toimineet Yhdysvaltojen ja Saksan armeijan jalkaväkenä yhdysvaltalaiskenraali John Galvinin johtaessa muslimijoukkoja Sarajevossa.

Suomen sisällissodan jälkeinen oikeuskäytäntö oli yhtä mielivaltainen. Valkoiset suorittivat joko taisteluihin osallistuneiden tai punaisiin myönteisesti suhtautuvien pidätykset, syyttäjät olivat valkoisia, todistajat olivat valkoisia, tuomarit olivat valkoisia ja tuomioiden täytäntöönpanijat olivat myös valkoisia. Siten pääoman omistajien edustajien oikeus voitti demokratian ja tasa-arvon puolesta toimineiden tai taistelleiden oikeudet.

Sama suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen jatkuu NATO:n kannatuksessa. Valkoisten jälkeläiset tai heidän ideaansa kantavat hyväksyvät NATO:n toiminnan ja sen propagandan maailman asioista.

Haagissa kansainvälisen pääoman ja sotilaallisen vallankäytön etujen toteutuminen todettiin lailliseksi. NATO:n pommitukset ja USA:n toimiminen Bosnian muslimien ilmavoimina osoitettiin oikeutetuksi. Jopa Kalinovikin hautausmaan pommitus, tarkoituksena tuhota kenraali Mladicin isän hauta osoituksena Mladicin kyvyttömyydetä huolehtia vanhempiensa haudoista palkittiin pommituksesta vastanneelle brittikenraalille kunniamerkillä, ei tosin Haagissa.

Eläkkeellä olevien yhdysvaltalaiskenraalien MPRI koulutti ja johti kroaattiarmeijaa serbien etnisessä puhdistuksessa ja kansanmurhassa Kroatian Krajinassa.

Jugoslavian, maailman hyvinvointitilastojen 24:n sijalla olleen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja haltuunotto oli suunniteltu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla presidenttien Reagan ja Bush-vanhemman toimesta käyttäen tunnettuja hallituksenvaihdosvälineitä -CIA:ta ja NED:iä sekä kaikessa tällaisessa mukana hääräävää George Sorosta.

CIA:n entinen virkailija Robert Baer on kuvannut kirjoissaan että hänellä tovereineen  oli miljoonia käytössään voidakseen provosoida toisen maailmansodan ristiriidat ja kauhut uudelleen roihuun, jotta etniset ryhmät saataisiin kokemaan toinen toisensa pahaa tarkoittavina vihamiehinä.

Bosnian presidentiksi tullut Izetbegovic ei voittanut vaaleja. Silti tämä islamilaisen kalifaatin rakentamiseen sitoutunut toisen maailmansodan natsi-joukkojen liittolainen tuli presidentiksi.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto ja Saksa vuorostaan halusi laajentaa elintilaansa kuten toisen maailmansodankin aikana.

Saksa huolehti katolisen Kroatian itsenäisyysjulistuksen käytäntöön saamisen EU:n Maastrichtin kokouksessa. Itä-Saksan armeijan varastoista toimitettiin aseet ja presidentiksi valittu holokaustin kieltäjä Tudjman antoi laittomille asejoukoille poliisin virkamerkit laillisen aseenkannon pohjaksi.

USA esti kaikki Bosnian etnisten ryhmien sovinnolliset ratkaisut.

YK edellytti Jugoslavian liittovaltion armeijan vetäytyvän Bosniasta. Armeijan aloittaessa vaaditun ja yhdessä sovitun vetäytymisen, Izetbegovicin asejoukot hyökkäsivät tuon pääasiassa alokkaista koostuvan joukon kimppuun Sarajevossa, tappaen 127 henkilöä.

Sovitusta vetäytymisestä huolimatta YK asetti Jugoslavialle tuhoisat talouspakotteet sen lisäksi, että Yhdysvallat oli jo ennen sotaa irtisanonut yht'äkkiä kaikki Jugoslavian lainat.

Tässä ulkoapäin johdetussa ja asein käytävässä prosessissa Bosnian serbeillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin muodostaa oma armeija. Ylipäälliköksi valittiin lahjakas, oikeudenmukainen ja kaikissa käänteissä Geneven sopimusta ja kansanvälistä oikeutta korostava kenraali Ratko Mladic.

Kaikissa puheissaan sotavuosien aikana hän osoitti tuntevansa USA:n ja NATO:n kansainvälspoliittiset tavoitteet ja menetelmät. Tämä kenraali, jonka isä oli kuollut natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta, oli nyt vuorostaan Saksan laajentumispyrkimysten uhri.

Srebrenican vankilat olivat täynnä kotikyliensä tuhopoltoista ja kaulojen katkaisuista hengissä selvinneitä serbejä. Srebrenica oli presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien temmellyskenttä. YK-sotilaat pelkäsivät näitä Naser Oricin johtamia joukkoja eivätkä pystyneet estämään niiden hyökkäyksiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin.

3000 serbiä kuoli näissä bakkanaaleissa,joissa irtileikattuja päitä iskettiin aidanseipäisiin ja joita Oric itse videoi ja näytti kansainvälisille lehtimiehille. Näitä lehtimiehiä ICTY ei kutsunut todistajikseen. Oric kävelee vapaalla jalalla.

Viimeisimmät serbikylien poltot maan tasalle tapahtuivat 26. ja 27. kesäkuuta 1995 Visnijicassa ja Banja Lukassa. Oricin joukot tappoivat kaikki, jotka saivat kiinni. Tämän jälkeen Republica Srpskan armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja lopulta Srebrenica joutui heidän haltuunsa käytännössä ilman vastarintaa.

Hollantilaisen YK-pataljoonan edustajat tekivät mielenkiintoisen havainnon. He huomasivat, että Srebrenican haltuunottoon osallistuneet Republika Srpskan armeijan osastot koostuivat Bosnian serbipakolaisista, jotka olivat aikaisemmin asuneet Srebrenicassa, mutta tulleet karkoitetuiksi sieltä muslimisotilaiden toimesta.

Eilinen dokumentti "Ratko Mladicin tuomio" osoitti, että propaganda ja puolitotuudet jatkuvat ja että Suomen media on viimeisten 30 vuoden aikana pysynyt uskollisesti NATO-propagandan välineenä.

Poliittisessa johdossa tämä näkyy mielestäni siten, että presidentti Niinistö on valmis luovuttamaan osan vallastaan Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Siten NATO-EU menettäisi yhden toistaiseksi vielä liittoutumattoman jäsenmaan itsenäisen kannanottomahdollisuuden kansainvälisessä politiikassa. Niinistö näyttää kokevan, että presidentin asema on hänen omaisuuttaan, jota hän voi halutessaan antaa pois "Euroopan yhteiseksi hyväksi" ja Venäjän vastaisen NATO- rintaman voimistamiseksi. Tämä osoittaa vakavaa vieraantumista demokratiasta voimapolitiikan hyväksi.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan Jugoslavian hajottamisen myös historiallisesta perspektiivistä. Kuinka holokaustin uhrit, serbit, noudattaessaan kansainvälisiä lakeja toisen maailmansodan jälkeisiä sopimuksia rajojen muuttamattomuudesta ja etnisten ryhmien tasa-arvoa tulivat demonisoiduksi pelkästään siksi, että he olivat este liberaalia oikeusvaltioperiaatetta julistavalle, ahneuttaan tyydyttävälle kansainväliselle yhteisölle.

Katolinen, nationalistinen kroaattien ylemmyyttä korostava Kroatia ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla rakentava Bosnia saivat katolisten saksalaisten ja maailmanimperiumia tavoittelevan USA:n tuen.

Hyvän itsetunnon omaava, empatiaa ja etnisten ryhmien tasa-arvoa korostava Ratko Mladic, jota serbit ihalivat ja tasaveroiset eri maiden kenraalikollegat kunnioittvat, oli demonisoitava.

Mladic toimi pitkään virassa Jugoslaviaan kuuluvassa Makedoniassa. Sikäläisen albaanikylän asukkaat päivittelivät, että miksi Mladic ei etsintäkuulutuksensa aikana tullut heidän luokseen. He olisivat pitäneet hänet turvassa kylässään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratko Mladic, poliittinen tuomioistuin, liberaali oikeusvaltioperiaate, ICTY, Jugoslavian hajottaminen, USA, NATO, Saksa