Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Putin ja Niinistö

Lauantai 2.7.2016 klo 10.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin Yle:n ohjelmatarjontaa Venäjän presidentti Putinin vierailusta presidentti Niinistön luona Kultarannassa. Näytelmä oli mielenkiintoinen.

Jos presidentit laiturilla seisoessaan näkisivät hukkuvan kamppailevan meressä, Putin hyppäisi ja uisi pelastamaan häntä Niinistön jäädessä seisomaan laiturille, koska laiturin päähän oli kiinnitetty kyltti: Laiturilta hyppääminen kielletty!

Tämä Niinistön legalistinen asenne sitoo hänet siihen porvarilliseen valtaan, jota hän kokoomuspuolueen valinneena edustaa. Globaalissa vallankäytössä hän on lojaali sille yhden prosentin vallalle, joka hallitsee globaalia taloudellista valtaa, josta aseteollisuuden osuus on suuri.

Suomen historian henkilöinä Putin edustaisi 1900-luvun alun työväenjoukkojen johtajaa Kullervo Manneria, joka eläytyi voimakkaasti köyhien piikojen, torppareiden ja muiden vähäväkisten asemaan ja toimi niin eduskunnan puhemiehenä kuin punaisten joukkojen "diktaattorina" näiden aseman parantamiseksi ja demokraattisen lainsäädännön aikaan saamiseksi.

Niinistö edustaisi 1918 tammikuun porvarillista hallitusta, joka perusti porvarillisen valkoisen armeijan eriarvoisuutta tukevan politiikkansa pönkäksi.

Presidentti Putin on toiminut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen edustamaa yksinapaista, harvojen taloudelliseen valtaan pohjautuvaa vallankäyttöä vastaan. Hän on korostanut YK:n merkitystä.

Yhdysvaltojen presidentit toinen toisensa perään ovat korostaneet aseellista valtaa taloudellisten etujensa takaajana. Ei Yhdysvaltojen johtama NATO ole Euroopassa Euroopan pikkuvaltioita puolustamassa vaan takaamassa omaa taloudellisen valtansa laajenemista ja varmistamista. USA:n varapresidentti Biden on useasti korostanut sitä kuinka hän joutui painostamaan EU:ta panemaan Venäjä-vastaiset pakotteet voimaan.

Presidentti Putinin kommentti siitä, että Suomi tottelee kiltisti pakotemääräyksiä, ei tyhjentynyt EU:n määräyksiin vaan USA-EU riippuvuuteen. Niinistö vastasi tuttuun tapaansa uhmakkaasti, Suomen olleen itse tekemässä pakotteita. Sehän ei täysin pidä paikkaansa, sillä USA:han Suomen mielipiteellä ei juuri ole vaikutusta.

Suomen tämän hetkinen poliittinen- varsinkin ulko-ja turvallisuuspoliittinen tilanne muistuttaa yllättäen enemmänkin vuotta 1918 kuin 1930-lukua. Eriarvoisuus alkaa tulla yhä arkaaisemmaksi. USA-johtoiseen NATO:on kytkeytyminen yhä tiiviimmin kytkee Suomen kansainväliseen 1% :n valtaan ja militarismiin saumattomasti.

Tällainen kehitys edellyttää sotapropagandaa, viholliskuvaa, joksi USA on valinnut klassisesti Venäjän. Propaganda on rakennettu huolella markkinointitoimisto Hill& Knowltonin ja USA:n valtaa myötäilevän kansainvälisen median avulla. EU on toiminut liukastusaineena. Yhdysvaltojen monen vuoden vaivalla ja miljardeilla rahoitetut värivallankumoukset Ukrainassa, joista viimeisin päättyi verisesti osoittavat sen, kuinka sen taloudellisen vallan laajentaminen tapahtuu yhä kouristuksenomaisemmin. Verisen vallankumouksen johtajat on koulutettu osin myös saksalaisella rahoituksella.

Kun Olli Rehn kutsuttiin presidenttien päivällispöytään Kultarantaan, ajattelin, että nythän olisi tilaisuus avata vähän sitä EU:n väkivaltaan päättynyttä laajentumista Ukrainaan. Kuinka EU ei Yhdysvaltoja palvellessaan ja kiireessään kyennyt ottamaan huomioon Ukrainan syviä taloudellisia riippuvuuksia Venäjästä. EU ei myöskään ollut huomaavinaan eikä kokenut tarvetta neuvotella Venäjän kanssa siitä, että tullit ja muut kauppasopimukset saattavat olla ristiriidassa EU:n järjestelyjen kanssa. EU:n vastuuton käytös johti siihen, että Ukraina joutui ojasta allikkoon niin taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti.

Vallankäyttäjille ei usein ole tyypillistä, että ne ottaisivat vastuuta toimiensa seurauksista. Olen juuri painokoneissa olevassa kirjassani "Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöina" pyrkinyt kuvaamaan globaalien valtasuhteitten vaikutusta henkilöihin ja heidän rooleihinsa.

Presidentit Putin ja Niinistö tulevat olemaan oman persoonallisuutensa ja toimintansa perusteella oman aikakautensa symboleita. Tällä hetkellä suomalaisen median kattava sotapropaganda muistuttaa viime vuosisadan alun lukutaidottomuuden, kirkon ja lehdistön vaikutusvaltaa ihmisten mieleen.Niinistö, omasta poliittisesta vakaumuksestaan ja "lännen" liittolaisuudestaan johtuen on suomalaisessa mediassa maalattu "hyväksi" kun sen sijaan USA:n viholliseksi julistama presidentti Putin on leimattu systemaattisen dogmaattisesti kielteisin värein, mistä 1.7. Yle:n ohjelma näytti johdonmukaisen esimerkin. Edes vahingossa Yle:een ei pääse luikahtamaan asiantuntijaa, joka kuvaisi globaalia valtapolitiikkaa niin kuin se on.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Putin, Niinistö, Yle, oikeudentunto, läntiset arvot, militarismi, 1%:n valta

USA ja oligarkit heiluttavat tahtipuikkoa Ukrainassa

Torstai 12.6.2014 klo 18.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuten Jugoslavian suunnitelmallisessa hajoittamisessa myös Ukrainan tahallaan aiheutetussa "kriisissä" tahtipuikkoa heiluttaa Yhdysvallat. Sitä motivoi pyrkimys tuhota Venäjä nykymuodossaan. 

Vuoden 2013 syyskuussa ukrainalainen oligarkki Victor Pinchuk kutsui kokoon Jaltalle kansainvälistä eliittiä päättämään Euroopan ja Ukrainan tulevaisuudesta tosiaikaisesti. Kutsuttuja osanottajia olivat Hillary ja Bill Clinton, entinen CIA:n johtaja kenraali David Petraeus, entinen US valtiovarainministeri Lawrence Summers, entinen Maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schröder, Dominique Strauss-Kahn, Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich ja Petro Poroshenko sekä entinen US energiaministeri Bill Richardson, joka oli puhumassa "liuskekaasuvallankumouksesta."

Keskustelun keskiössä oli "Syvällinen ja totaalinen vapaakauppasopimus Ukrainan ja EU:n välillä ja näköala Ukrainan sitoutumiselle länteen". Ainoa kriittinen puheenvuoro kokouksen yleisessä euforiassa tuli presidentti Putinin neuvonantajalta Sergei Glazyevilta,joka ei niinkään puhunut kokouksen pyrkimysten suositeltavuudesta vaan sen lähestymistavan vaikutuksista Ukrainaan. Kauppasopimus vaikuttaisi jo konkurssitilassa olevan, lainalla elävän Ukrainan talouteen epäedullisesti. Samoin kasvava länsimainen tuonti johtaisi vajeen syvenemiseen.

Diane Johnstonen mukaan Forbes raportoi kokouksesta päätelmän: "Venäjän arvio on paljon lähempänä totuutta kuin Brysselin ja Kiovan euforia". Glazyev totesi myös, että Itä-Ukrainan venäjänkielinen väestö saattaisi reagoida Venäjä-siteiden katkaisuun ja mm lontoolainen The Times totesi Venäjän olevan perusteltua tukea heitä.

Länsimaat päättivät vastoin parempaa tietoaan toimia niinkuin halusivat ja syyttää sitten Venäjää kaikesta, jos jokin menisi pieleen. Janukovich pelkäsi toimia euforiassa sovittujen nuottien mukaan käsittäen valinnan epärealistisuuden ja toivoen Venäjältä Ukrainaa armahtavampaa taloudellista tarjousta, niinkuin kävikin. Tämä ei kuitenkaan linjansa päättäneelle USA-EU:lle sopinut vaan ne turvautuivat kansalaisten perustellusta ahdistuksesta liikkeellelähteneiden mielenosoitusten muuttumiseen, USA:n edustajien provosoimana, väkivaltaisiksi. Tuon väkivallan avulla USA ja EU pystyttivät laittoman hallituksen, joka vuorostaan on pyytänyt aseellista ja kommando-apua, nyt ikäänkuin laillisena hallituksena, USA:lta.

Vaikka Ukraina ei ole NATO-maa se voi pyytää Yhdysvaltojen ja eri NATO-maiden joukkoja oman armeijansa avuksi, jota armeijan ja tiedustelupalvelun sihteeristöä johtaa äärioikeisto. Ukrainassa järjestetään heinäkuussa suuret NATO-sotaharjoitukset, onhan Ukraina senaattori Mc Cainin mukaan nyt tärkein NATO-kumppanimaa, vaikka sitä johtaa USA:n valitsema nukkehallitus. USA:n valitsema siksi, että USA:n EU ulkoministeri Victoria Nuland totesi "Yatshin" olevan heidän miehensä kun taas Klitschko oli Saksan miehiä.

Kun tarkastelee Jaltan kokouksen osanottajia ja heidän rooliaan Jugoslavian hajotussodissa ja sitä seuranneessa saaliinjaossa, Ukrainan kohdalla kokee "jälleen kokemisen" elämyksen.Jugoslaviassa länsimedia löysi helposti syntipukikseen serbit. Todelliset syylliset, USA:n, presidentti Clintonin, NATO-maista keskeisesti Saksan, propaganda kääri pumpuliin. Serbit puolustivat Jugoslaviaa ja etnistä tasaveroisuutta ja omaa perustuslakiaan, USA:n ja "kansainvälisen yhteisön" rikkoessa kaikkia mahdollisia kansainvälisiä lakeja. Länsipropaganda, suomalainen tiedotus mukaanluettuna toistaa väsyksiin saakka tuota samaa serbivastaista materiaalia.

Ukrainan kohdalla USA ja EU rikkoivat kansainvälisiä lakeja syrjäyttämällä laillisesti valitun presidentin ja pystyttämällä laittoman hallituksen Ukrainan perustuslain vastaisesti. Yhdysvallat ja EU olivat ensin rikkoneet kansainvälisiä lakeja.Tämän seurauksena sekä itsepuolustukseksi, että puolustaakseen Krimin asukkaita Maidanin väkivaltaisten joukkojen uhkaavaa aseellista väkivaltaa vastaan, Venäjä rikkoi myös kansainvälisiä lakeja liittämällä Krimin Venäjään. Krimin asukkaat saivat  mahdollisuuden äänestää siitä, mihin maahan he haluavat kuulua. Täysin laillisen äänestyksen jälkeen Venäjä liitti asukkaiden pyynnöstä Krimin Venäjään.

Ukrainan laittomasti pystytetty hallitus on turvautunut väkivaltaan. Jo Maidanilla se, mikäli Viron ulkoministeriä on uskominen, turvautui tarkka-ampujiin. Tuo hallitus ei toistaiseksi ole tuntenut muita kuin väkivaltaisia keinoja, uhkauksia, pommituksia ja tuhopolttoja. Odessassa kuoli useita kommunistisen puolueen kaupunginvaltuutettuja. Kiovassa puolueen toimisto ja puheenjohtajan koti poltettiin. Tätä ehkä pidetään historiallisesti luonnollisena. Myös Syyrian parlamentissa on arabisosialisteja valtaenemmistö samoin jopa useita kommunistisia puolueita. Siis Yhdysvaltojen luonnollisia vihollisia ja "lainsuojattomia".

Jaltan kokouksen osanottajat osasivat odottaa, että Venäjä reagoisi, lännen synnyttämään tilanteeseen. Kaikki EU:n ja USA:n toimet Ukrainassa ovat Venäjän turvallisuuden kannalta merkittäviä. Nyt ei olekaan kysymys siitä mikä maa on toiminut inhimillisesti tai ihmisten turvallisuutta ajatellen vaan siitä, miten Yhdysvallat saa ajettua globaalia valtapolitiikkaansa Ukrainassa.

Vietnam, Kamputsea, Laos, Indonesia, Etelä-Amerikan sotilashallitukset,Irak, Palestiina, Somalia, Afganistan, Mali, Etelä-Sudan, Jemen, Libya, Jugoslavia, Ukraina, Yhdysvaltojen sotilaallisen vallan ja sitä tukevien maiden synnyttämät verivanat valuvat maasta toiseen, kaiken kattava nettivakoilu vie mielentasapainon. SILTI SYYTETÄÄN KAIKESTA VENÄJÄÄ!! Suomen media ainakin osaa sen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukrainan kriisin todelliset taustahahmot, USA-Venäjä ja kansainväliset lait, Jaltan kokous 2013, Ukraina, Jugoslavia, USA:n valta Ukrainassa, Clintonit, Poroshenko,

EU:n agressiivinen laajentumispolitiikka

Keskiviikko 27.11.2013 klo 14.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Euroopan suurimmat teollisuusyritykset ja pääoman omistajat ovat toimineet EU:n vetureina ja sen toimintamuodon suuntaviivojen laatijoina. Globaalien markkinoiden etu edellä, todellisen kansanvallan,demokratian etua polkien, EU on laajentunut itään.

Silloin kun Eurooppalaiset suuryritykset ja niiden etu yhdistyvät Yhdysvaltalaisten suuryritysten ja erityisesti pääoman omistajien, jotka muodostavat Yhdysvaltojen kansalaisista 1 %:n, etuun, laajeneminen on todella agressiivista ja propaganda sen mukaista.

Yhdysvaltojen johtaessa ja Euroopan NATO-maiden myötäillessä omaa etuaan tavoitellen, oli helppoa saada yhteinen rintama Jugoslavian hajottamiseen. Siten sotakaan ei ole poissuljettu silloin kuin Yhdysvaltojen globaalit edut niin vaativat. Jugoslavian jäännösvaltioiden valtionvelat ovat huikeasti suuremmat kuin Jugoslavian valtion velka. Siten läntinen demokratia ei ole tuonut onnea vaan enemmän surkeutta, köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Yritykset on ajettu konkurssiin ja ylikansalliset ulkomaiset yhtiöt ovat ostaneet ne pilkkahinnalla. Työntekijät on jätetty työttömiksi tai palkattu mitättömällä palkalla. Tiedotusvälineet ovat ylikansallisten mediayhtiöiden omistamia ja ne tarjoavat kunkin maan omille kansalaisille negatiivista kuvaa heistä itsestään ja heidän menneisyydestään sosialistisen maan kansalaisina.

Jotta Yhdysvaltojen 1%:n globaali valta laajenisi, entisten sosialististen maiden asukkaat on saatava uskomaan, että aikaisempi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ilmainen terveydenhuolto, ilmainen koulutus yliopistoon saakka ja palkallinen kuukauden kesäloma oli jotakin surkeata, joka tuli korvata "vapaudella". Propagandaan kuuluu kutsua autoritaarista sosialismia kommunismiksi, ja tällä perusteella kommunismin ihanteet pitäisi hylätä ja hyväksyä miljoonien kommunistien tappaminen. Siten entisten sosialististen maiden asukkaiden tulee oppia ulkoa läntinen doktriini, joka edellyttää Yhdysvaltojen sotilastukikohtia ja taloudellista vallankäyttöä myös heidän kotimaihinsa vaihtoehtona "kommunismille".

Ylikansallisten yritysten pyrkiessä laajentamaan valtaansa Yhdysvaltojen johdolla, ensin Tyynenmeren alueella ja lähivuosina mahdollisimman laajan Euroopan alueella niin sanottujen kauppa- ja investointisopimusten avulla, propaganda kiihtyy entisestään. Jotta sotaa ei tarvittaisi (mutta sekin on takataskussa kuten Jugoslaviassa) propagandan täytyy saada Itä-Euroopan maat uskomaan, että pääoman vallan synonyymi on demokratia. Yhdysvaltojen erilaiset demokratia-propagandan yksityisesti rahoitetut järjestöt ovat vuosia valmistelleet maaperää "muutokselle".

Tarvitaan vielä vihollinen- paha, jotta propaganda olisi kouriin tuntuvaa. Pahaksi sopii Venäjä ja erityisesti Putin. Näin Aljazeera uutiskanavan ohjelman ennen viimeisiä presidentin vaaleja, jossa haastateltiin perusteellisesti, useana ohjelmajaksona, Venäjän kansalaisia kaukaa idästä aina Pietariin saakka. Valtaosa kansalaisista kannatti Putinia aidosti. Putin on pyrkinyt estämään läntisen demokratiadoktriinin levittämisen maassaan jolloin läntinen "vapaa" media on syvästi närkästynyt. 

Kun Mihail Gorbatsov järjesti valtakaudellaan kansanäänestyksen siitä, kuinka moni haluaisi jatkaa yhteiskunnan kehittämistä sosialismin pohjalta, 70% kansalaisista halusi sosialismin kehittämistä. Kuten muistamme, vallankaappaus ja Jeltsin sen jälkeen estivät tuon demokraattisen prosessin tavoitteen toteutumisen.

Viime päivinä on nähty kuinka Ukrainalaisille, varsinkin nuorille on opetettu pääoman valta ja demokratia synonyymeiksi. Heille ei kuitenkaan kerrota, että kyse on ylikansallisen pääoman vallasta. Heille puhutaan, että kyse on vapaudesta ja Timoshenkon vapauttamisesta. Nuorille on jaettu ilmapalloja, voileipiä ja ohjeita kuinka toimia ja kuinka ajatella. Samanlaisen "demokratiavalmennuksen" seurauksena, Georgian aloitettua sodan Ossetiassa, jo seuraavana päivänä oli ilmapallot ja ihmisketjut Tbilisin kaduilla ja belgialaisen mainostoimiston propaganda tukemassa jo vuosia kestänyttä "demokratiakasvatusta", johon kuului virheellinen Venäjän syyllistäminen sodan aloittamisesta.

Läntinen tiedonvälitys pitää demokratiana sitä kun afganistanilainen nainen voi osallisua missikisoihin, laulaa karaokea ja syödä hampurilaisia. Se ei kuitenkaan kysy miksi Yhdysvaltojen sotilaiden rikoksia ei tuomita Afganistanin maaperällä tai miksi USA on synnyttänyt Al Qaidan, tukee sitä Syyriassa mutta väittää taistelevansa sitä vastaan Afganistanissa ja koko maapallolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Venäjä, Ukraina, Jugoslavia, USA, 1%:n valta, globaalit markkinat