Kuolinkouristuksia

Sunnuntai 20.2.2022 klo 13.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mitä on tämä sotameteli ja läntisten tiedotusvälineiden lietsoma sodan- ja Venäjänpelko?

Eikö viimeisten 20v Afganistanin sota, jossa kaikki nämä metelöitsijät, Suomi mukaan luettuna, olivat mukana ole opettanut mitään.Juurihan sieltä runsas puoli vuotta sitten häntä koipien välissä palattiin.

Afganistanin sodan aikana tuhottiin myös Irak, Libya ja Syyria. Ei Venäjä ollut näissä tuholaistoimissa mukana.

Euroopan NATO-maat, Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä Saksa mukaan luettuna, ovat tuhlanneet varojaan aseteollisuuteen ja ilmastontuhoon puhumattakaan kohdemaiden inhimillisestä kärsimyksestä.

Tavoitteena on ollut taloudellinen hyöty. Entiset Euroopan siirtomaaherrat ovat yhdistäneet voimansa Yhdysvaltojen kanssa tuon tavoitteen saavuttamiseksi.

Suomen Yle uskalsi näyttää Areenassa parin päivän ajan elokuvaa "Vice, vallan oikeat kasvot",jossa kansainvälistä politiikkaa tuntemattoallekin kansalaiselle selvisi Yhdysvaltojen presidentti George W.Bushin varapresidentin kautta kuvattuna Yhdysvaltojen politiikan rumat kasvot. Valehtelu, väärä vallankäyttö, lakien kiertäminen,vaalien väärentäminen, suunnitellut ryöstöt ja niiden toteuttamiseksi harrastettu valehtelu YK:ssa, pommitukset, vallankaappaukset, miljoonat ihmisuhrit ja kukoistavien talouksien murskaaminen kivikaudelle.

On aivan sama onko Yhdysvaltojen johdossa republikaani tai demokraatti, aseteollisuus ja niin kutsuttu deep-state on vallassa.

Presidentti Obaman aikana USA:n johtama Ukrainan verinen vallankaappaus ei onnistunut vaikka tukena olivat niin natsiarmeijat kuin EU:n parlamentaarikot.  Päätettiinkin siirtyä siirtomaahallintoa muistuttavaan tilaan, jossa varapresidentti Biden toimi suurvisiirinä, antaen ohjeita ylikansallisen hallituksen muodostamiseen ja pääministerin valintaan.

Monietnisen Ukrainan lainsäädäntöä muutettiin. Toisen maailmansodan juutalaisten ja serbien vainoa muistuttava russofobia saatettiin voimaan. Venäjää äidinkielenään puhuvien kansalaisten sorto laillistettiin. Venäjänkieliset TV-asemat lopetettiin, opetus venäjänkielellä lopetettiin, venäjän puhuminen julkisella paikalla kiellettiin.

Vuonna 2014 Yhdysvaltojen tukeman vallankaappauseduskunnan puhemies julisti "terrorisminvastaisen sodan" Itä-Ukrainan väestölle, jotka tukivat laillista vaaleilla valittua presidenttiä. Itä-ukrainalaiset muodostivat Ukrainan hallituksen hyökkäyksen ja sodan jälkeen autonomisen Donbassin alueen. Ukraina lopetti kaiken taloudellisen tuen alueelle. Presidentiksi valittu Poroshenko toivotti itä-ukrainalaiset kuolemaan haiseviin kellareihinsa.

Donbassin venäjänkielinen asujaimisto on ollut täysin riippuvainen Venäjän hyväntekeväisyydestä ja taloudellisesta tuesta ja suojasta.

Venäjän presidentti Putin on varoittanut muodostamasta Donbassista uuden kansanmurhan kohdetta, uutta Srebrenicaa.

Hän ei tarkoita "Srebrenican kansanmurhaa", jota länsi markkinoi, vaan luultavasti Srebrenican kaupunkia, joka tyhjennettiin kalifaattia rakentavien muslimijoukkojen toimesta asukkaiden enemmistönä olleista serbeistä, joista osa koottiin kaupungin sisällä oleviin pidätyskeskuksiin.

Muslimitaistelijat tekivät ryöstöretkiä kaupunkia ympäröiviin serbikyliin ryöstäen, polttaen ja tappaen serbiasukkaita kuten toisen maailmansodan aikana. Samat perheet, jotka tappoivat serbejä 1941 -45 olivat jälkeläisineen ryöstämässä myös 1992 -93.

YK:n kanadalaiset ja hollantilaiset rauhanturvaajat eivät uskaltaneet riisua Srebrenicassa valtaa pitäviä muslimitaistelijoita aseista. Siten Srebrenica väitteistä huolimatta ei ollut demilitarisoitu kaupunki vaan siellä vallitsi jihadistitaistelijoiden terrori, joka kaupungin sisällä kohdistui niin serbi- kuin musliminaisiin.Nämä taistelijat toimivat yhteistyössä NATO:n kanssa kutsuen NATO:n pommittamaan serbikohteita.

Muslimidivisioona pakeni kaupungista Bosnian serbiarmeijan otettua kaupungin haltuunsa. Jihadisti- armeija joutui taisteluihin niiden kylien kohdalla, joissa se oli aikaisemmin tehnyt ryöstöretkiään ja katkonut serbiviljelijöiden kauloja.Siten kuuluisat Srebrenican "kansanmurhan" uhrit, muutama tuhat,  ovat pääasiassa näissä taisteluissa kaatuneita sotilaita.

Kosovon pommitusten alla ETYJin tarkkailijat, osa myös CIA:n palkkalistoilla, toimivat vuorostaan yhteistyössä albaani-terroristien kanssa. ETYJ:in tarkkailijoiden johtaja yhdysvaltalainen William Walker lavasti joukkomurhan, jonka perusteella Yhdysvallat NATO-liittolaisineen aloitti Jugoslavian pommitukset.

Ukrainan Donbassin tilanteessa on joitakin yhtäläisyyksiä Jugoslavian hajottamisen kanssa. Yhdysvallat ja EU-Saksa olivat Jugoslavian sodan aloittajia.

Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus v. 2014 oli Yhdysvaltojen johtama. USA-mielisten kansalaisjärjestöjen perustamiseen ja johtamiseen oli käytetty 5 miljardia dollaria. Venäjänkielisen Itä-Ukrainan  eristäminen, tukahduttaminen ja vaino on tarkoituksellista - sitä voi kutsua etniseksi kansanmurhaksi, varsinkin kun sitä tukevat koko Ukrainaa koskevat rasistiset lakimuutokset.

Kuinka luotettavia ja objektiivisia ETYJ:n tarkkailijat ovat? Onko turkkilainen ETYJ:n tarkkailijoiden puheenjohtaja rehellisempi kuin yhdysvaltalainen William Walker?

Yhdysvallat johtaa tätä länsimedian "susi tulee" kampanjaa Venäjää vastaan. Presidentti Biden väittää Venäjän hyökkäävän Ukrainaan siitä huolimatta, että Venäjä sanoo, että se ei ole maan intresseissä.

Minun mielessäni tämä meteli - lännen valtamedian, EU-eliitin, EU-parlamentin, Münchenin turvallisuuskokouksen kohina  on yksinapaisen maailmanjärjestyksen kuolinkelloja. Siitä huolimatta, että tämä USA:n aseteollisuuden johtama ja NATO-EU:n tukema järjestelmä kutsuu itseään "sopimusvaraiseksi, demokraattisten maiden yhteisöksi", se ei ole demokraattinen YK:n määrittämässä mielessä. Sen johtava maa Yhdysvallat on tukenut jo toisesta maailmansodasta lähtien natsismia ja fasismia. YK:n yleiskokouksen yhteydessä suoritetussa äänestyksessä Yhdysvaltojen fasismia tukevalle linjalle löytyi yksi maa- Ukraina.

Suomi sentään pidättäytyi äänestyksessä sanomasta mielipidettään, vaikka antaakin tukensa Kiovan rasistiselle lainsäädännössään venäjänkielistä väestöä syrjivälle toiminnalle.

Tutkittuani ihmisen luovuutta ja kykyä luovuuteen koko elämäni ajan, en näe muuta toivoa nykytilanteesta eteenpäin kuin yksinapaisen maailmanjärjestyksen katoamisen maapallolta.

Olemme ryhmässäni seuranneet presidentti Vladimir Putinin toimia - puheita, toimenpiteitä, ehdotuksia, suhtautumista oman maan asioihin ja kansainvälisiin suhteisiin päivittäin seitsemän vuoden ajan.

On nähtävissä selvä hyviin suhteisiin, yhteistyöhön ja hyvinvointivaltioon painottuva tendenssi. Presidentti on kyennyt luomaan hyvät suhteet BRICS-maihin, Brasiliaan,Intiaan, Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan. Hän on puolustanut valtioiden suvereniteettia ja toisten maiden sisäisiin asioihin puuttumattomuutta. Venäjä on tukenut Syyrian suvereniteettia. Se on tukenut maita, jotka ovat kärsineet Yhdysvaltojen ja NATO-maiden sodista, taloudellisista pakotteista ja inhimillisestä hädästä. Sellaistenkin maiden kanssa, joiden toimintaa ei voi hyväksyä, Venäjä on kyennyt sovittelevaan yhteistyöhön.

Minulle henkilökohtaisesti on ollut ihastuttavaa havaita presidentti Putinin rakkaus nuoria kohtaan ja heidän lahjakkuutensa tukeminen ja itsenäiseen päätöksentekoon harjaannuttaminen mm. Sirius -projekteilla.

Tämän yksinapaisen maailman kuolikellojen kolkkeessa on ollut suorastaan säälittävää lukea ja katsoa näitä lännen valtamedioiden valheita. EU-maat eivät kykene ilmaisemaan yhtäkään Yhdysvalloista poikkeavaa näkökantaa. Münchenin turvallisuuskokouksen uhoavat puheenvuorot Venäjän suuntaan "jos Venäjä hyökkää, pannaan luu kurkkuun"-tyyliset puhtaaseen niin sotilaalliseen kuin taloudelliseen voimankäyttöön perustuvat puheet. Tosin ne ovat ainoita keinoja, joihin sopimusvaraisen "demokraattisen" yhteistyön maat pystyvät. He eivät ymmärrä minkälaista ystävyys, yhteistyö ja sen pohjalta rauha tuntuisi. He ovat jo v. 2000 Bratislavan kokouksessa luopuneet kansainvälisten lakien noudattamisesta ja sitoutuneet levittämään NATO:n vallankäytön Baltiasta Ukrainan Odessaan ja estämään Venäjän pääsyn Pietarista Itämerelle.

Yhdysvaltalaiset ajattelijat esittivät jo 1990-luvun lopulla kauhuskenaarion Venäjän, Kiinan ja Iranin yhteistyön merkityksestä Yhdysvaltojen yksinapaiselle maailmanjärjestykselle.

Nyt tuo yhteistyö on rakentunut. Lisäksi Etelä-Amerikka alkaa vapautua Yhdysvaltojen vallankäytöstä. Venezuela, Kuuba , Nicaragua ja muut demokraattisten oikeuksien puolesta taistelevat maat saavat lisää tukea.

Ukrainan kriisiin on demokraattisesti sovittu ratkaisu - Minsk II sopimus. Mikäli Kiova aloittaa neuvottelut autonomisten tasavaltojen edustajien kanssa, asiat järjestyvät. Kriisin jatkuminen johtuu siitä, että Ukraina on muuttunut Yhdysvaltojen miehittämäksi siirtomaaksi, joka ei päätä itse omista asioistaan.

Siksi ilmeisesti presidentti Putin katsoo turhaksi neuvotella presidentti Zelenskyin kanssa. Yhdysvallat päättää Ukrainan asioista joka tapauksessa. Täytyy vain neuvotella Bidenin kanssa.

Venäjä on aloittanut Donbassin siviiliväestön vastaanottamisen Venäjälle pakolaisina. Venäjällä he ovat turvassa odottamassa kykeneekö Ukrainan presidentti tekemään itsenäisiä päätöksiä. 

Suomen hallituksen jäsenet ovat tukeneet Ukrainan presidentin jalkojen laahaamista. Suomi ei tue toiminnallaan ongelmien ratkaisua vaan niiden kärjistämistä. Yhdysvallat edellyttää myös Suomelta näyttöjä russofobiasta. Presidentti Niinistön kommentit Münchenissä olivatkin  odotusten mukaisia.

Hanna Mahlamäki Helsingin Sanomista referoi:Niinistön mukaan länttä yhdistää nyt se, että etsitään vastausta kysymykseen, joka on hyvin vaikea sivistyneessä maailmassa  "Mitä vastata kun vastassa on käytöstä joka on kuin toiselta planeetalta".

Suomen hallitus on omiensa joukossa osallistuessan tähän vuosikymmeniä sotia käyneiden valtioiden ja NATO:n yhteisrintamaan. 

Suomen hallitusta kiinnostaa osallistuminen sotilaalliseen toimintaan Venäjää vastaan NATO-liittolaisuuden myötä ystävyyden ja yhteistyön sijasta.

Jokainen rauhaa ja yhteistyötä kannattava näkee jo toivonkipinän. Yksinapaisen maailman kuolinkorina on kuultavissa.

Kosovo ja Donbass - USAN pelikirja on aina sama.

Keskiviikko 9.2.2022 klo 14.02

Yhdysvaltojen ja EU-Saksan suorittamassa Jugoslavian hajotuksessa ja miehityksessä on monia yhtäläisyyksiä Ukrainan tilanteen kanssa.

Yhdysvaltojen tavoitteena molemmissa tapauksissa on ollut sotilaallisen sillanpääaseman vahvistaminen Euroopassa. Saksa ja Yhdysvallat eivät ole kaihtaneet liittoutumista muslimiterroristien ja natsien kanssa.

Bosniassa Yhdysvallat ja Saksa loivat Ruder-Finn-markkinointitoimiston propagandan avulla holokaustin ajalta periytyvät vastakkainasettelut serbi-uhrien, kroaatti-pyöveleiden ja Bosnian muslimien välille.

Kosovon pommituksia valmisteltiin ETYJ:in tarkkailijoiden ja NATO:n avulla.

Kosovossa vastakkain oli perustuslaillista tasa-arvoa kannattava Serbian valtio ja suoraa toimintaa harjoittavat albaanit, jotka eivät osallistuneet valtiollisiin vaaleihin vaan halusivat väkivallan avulla pakottaa Kosovon maakunnan serbeistä vapaaksi, itsenäiseksi ja puhtaaksi muslimimaakunnaksi.

Kroaatit ja muslimit saivat Saksan avulla aseita Itä-Saksan asevarastoista ja albaani-"terroristit" koulutusta Turkissa.

ETYJ:n tarkkailijoita johti William Walker, yhdysvaltalainen diplomaatti. Hän oli osallistunut CIA:n suorittamiin likaisiin temppuihin Väli-Amerikassa. Hänen avullaan ja yhteistyössä NATO:n komentajan Wesley Clarkin kanssa albaanit saivat suoran yhteyden NATO:n komentajaan osoittaakseen mihin serbikohteisiin tulisi suunnata pommeja.

Saksan liittokansleri Helmut Kohlin tavoitteena oli kommunismin kitkeminen Euroopasta ja sen varjolla hyvinvointivaltio Jugoslavian infrastruktuurin haltuunotto. Yhdysvaltojen tavoitteena oli Serbian ja sen maakunnan Kosovon miehitys.

Suomen valtio auttoi Kohlia. Sauli Niinistö toimi kommunismin kitkemisen auguurina Euroopan demokraattisen unionin puheenjohtajana. Suomen hallitus puolestan auttoi William Walkeria lavastamaan joukkomurhan, jonka avulla Yhdysvallat aloitti johtamansa NATO:n pommitukset.

Yhdysvaltojen, NATO:n ja EU-Saksan liittolaiset olivat samoja ryhmiä, jotka liittoutuivat aikoinaan Hitlerin Saksan ja fasistisen Kroatian kanssa.

Ukraina sai presidentti Obaman, varapresidennti Bidenin ja Victoria Nulandin avulla viisi miljardia dollaria, jolla summalla kärjistettiin ristiriidat natsimielisten ukrainalaisten ja venäjää puhuvien, presidentti Janukovicia kannattavien ukrainalaisten välillä. Menetelmä oli sama kuin Jugoslavian hajoittamisessa.

Maidanin mielenosoitusten joukkomurha tapahtui USA:n ja sen liittolaisten kouluttamien tarkka-ampujien avulla helmikuussa 2014. Natsimielisyys voimistui ja väkivalta oli yleistä. Kommunistinen puolue kiellettiin ja puolueen puheenjohtajan kotiin heitettiin palopommi. Natsismin voimistuessa kommunismin kitkeminen oli helppoa.

Toisen maailmansodan aikana Ukraina oli Hitlerin liittolainen kuten Suomi ja Baltian maat.  Neuvostoliitto vapautti Ukrainan, joka oli osa Neuvostoliittoa sen hajoamiseen asti.

Lähes jokainen ukrainalainen osaa venäjää ja itä-ukrainalaisille venäjä on äidinkieli.

Yhdysvaltojen suorittamasta vallankaappauksesta lähtien Ukraina on käytännössä ollut USA:n miehittämä. Vallankaappauksen jälkeen Ukrainan sisäministeriössä oli kokonainen kerros CIA:n käytössä ja Yhdysvaltojen lippu liehui ulkona. Presidentti Biden kävi Radassa, eduskunnassa, antamassa ohjeita ja neuvotteli päivittäin pääministeriksi nostamansa Jatsenjukin kanssa. Oman kertomansa mukaan Biden vietti enemmän aikaa Jatsenjukin kuin vaimonsa kanssa.

Kiovan hallinnon julistettua "terrorisminvastaisen sodan" Donbassin asukkaille alue on ollut vailla Ukrainan valtion sosiaaliturvaa, koulutusta ja vapaata kulkuoikeutta Ukrainaan. Donbassin rajavyöhykkeen asukkaat ovat ympäri vuorokauden vaarassa sotatilan vuoksi.

Ukrainassa on useita oligarkkien aseellisia ryhmiä, joista osa on natsien hallinnassa. Tataariväestön osa, kuten Kosovossa terroristiseen toimintaan osallistuneet albaanit, on valmis palvelemaan Yhdysvaltojen tavoitetta epävakauttaa Venäjää.

Tataarien terroriteoista epäinhimillisimpiä on veden katkaisu Krimin niemimaalta. Samoin sähkölinjojen sabotointi.

Venäjänkieliseen väestöön kohdistuva terrori ei ole nostanut kulmakarvoja lännen demokratioissa. 

Tällä hetkellä ETYJ:n tarkkailijoiden puheenjohtajana on turkkilainen Yasar Cevik ja varapuheenjohtajina brittiläinen laskuvarjoprikaatissa toiminut Mark Ethering sekä saksalainen Antje Grawe.

Drenica mafia-ryhmän johtama Kosovo pysyy "itsenäisenä" ainoastaan alueelle laittomasti rakennetun Yhdysvaltojen valtavan sotilastukikohdan Bondsteelin sekä NATO-miehityksen avulla. Lähi-Idän muslimivaltioiden taloudellinen tuki armeijan kouluttamisessa ja nyt  moskeijoiden rakentamisessa on miehityksen ohella alueen identiteettiin voimakkaasti vaikuttava tekijä. Serbien alistettu asema historiallisesti merkittävässä, keskiajalta periytyvässä omassa "kuningaskunnassaan" on surullinen.

Onko turkkilaine Cevik objektiivisempi kuin Kosovossa toiminut William Walker, joka palveli Yhdysvaltoja ja NATO:a? Onko brittiläinen varapuheenjohtaja samaa mieltä kotimaansa kanssa, joka lähettää lisää aseita natsi-pataljoonien käyttöön? Entä saksalainen toinen varapuheenjotaja?

Turkin presidentti on tarjoutunut välittämään konfliktissa Venäjän ja Ukrainan välillä.

Kyseessähän ei ole Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti vaan demokratian ja väkivallan välinen ristiriita. Krimin asukkaat pakenivat Venäjän syliin natsien uhatessa heidän henkeään ja turvallisuuttaan. Venäjä on ilmoittanut presidentti Putinin suulla, että Venäjä ei tule koskaan alistumaan fasismin edessä.

Yhdysvallat pakottaa ne maat, joihin sen isot kynnet pystyvät toimimaan natsien ja jihadistien kanssa liitossa, mikäli tuo liitto edistää Yhdysvaltojen maailmanvallan toteutumista. Jugoslavian pommitusten yhteydessä tavoite onnistui ja jäännösmaat liittyivät Serbiaa lukuunottamatta Yhdysvaltojen asevoimiin NATO:on. 

Massiivinen läntinen infotykitys on siirtynyt demonisoimaan Venäjää, joka yhdessä monien muiden ei-länsimaiden kanssa on sitoutunut YK:n peruskirjan kunnioittamiseen ja fasismin vastustamiseen.

Toisen maailmansodan aikana juutalaiset ja serbit leimattiin tapettaviksi ja/tai keskitysleiriin sijoitettaviksi. Jugoslavian hajottamista vastustaneet serbit leimattiin 1990-luvulla markkinointitoimistojen avulla "hitlereiksi", ja kretiineiksi. Nyt venäläiset leimataan "apinoiksi" (Eestin ex-presidentti Lennart Meri.) Markkinointitoimisto Hill&Knowlton on vuodesta 2015 lähtien palkattu demonisoimaan presidentti Putin. (lähde Sabine Schiffer)

Presidentit ja liittokanslerit sukkuloivat neuvottelemassa Minskin sopimuksen täytäntöönpanosta, minkä toteuttamisessa Ukraina, Saksa ja Ranska ovat laahanneet nyt 5 vuotta jälkojaan. Voiko joku kuvitella, että Ukrainan presidentti Zelensky pystyisi komentamaan Azovin natsijoukot, yhdysvaltalaiset palkkasoturit tai tataariterroristit juoksuhaudoistaan rakentamaan rauhaa?

Yhdysvallat ei ole ennenkään tukenut demokratiaa vaan päinvastoin pyrkinyt ryöstämään sen mikä on ryöstettävissä. Ennen Maidania presidentti Clinton puolisoineen, Ukrainan oligarkit ja EU:n merkkihenkilöt kuten Carl Bild, Soros, Summers jne,  pitivät kokousta Krimin Jaltalla syyskuussa 2013 juhlien tulevaa vallankaappausta ja Ukrainan ryöstöä jo etuajassa.

Yhdysvallat on kainaloitaan myöten Ukrainan infrastruktuurissa eikä tule koskaan tukemaan maan demokratiaa kuten ei Kosovonkaan. Sotilaallinen valta Balkanilla keskellä Eurooppaa ennakoi sotilaallisen valta-aseman hankkimiseen pyrkimistä myös Ukrainassa. Ovatko liittolaiset natseja tai tataareja, sillä ei ole merkitystä.

Likaiset temput ovat aina Yhdysvaltojen pelikirjassa. Päätavoitteena on häiritä Venäjän rauhallista kotimaan asioihin keskittyvää kehitystä.

Presidentti Niinistön tiedotustilaisuus eduskunnassa ja menneisyyden sotarumpujen kumu.

Torstai 3.2.2022 klo 12.32 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Sauli Niinistön tiedotustilaisuus eduskunnan avajaisten jälkeen sai kylmät väreet juoksemaan selkäpiitä pitkin. "Venäjän tarkoitus on hämmentää"-lausunnon ilmapiiri kansainvälisten suhteiden viitekehyksessä ei ole alku rakentavalle pohdiskelulle Venäjän ulkoministeri Lavrovin aloitteesta  kansojen yhteisen turvallisuuden tarkastelulle.

Mieleeni nousi välittömästi kysymys. Kuka määrää Suomen ulko- ja puolustuspolitiikasta tällä hetkellä - pääomapiirit vai kansa.

Pääomapiirit olivat suunnitelleet Suomen itsenäistymisen tapahtuvan siirtymiseksi Venäjän autonomiasta osaksi Saksan keisarikuntaa. Itsenäistymisen ensiaskel, Valtalaki oli kesällä 1917 kaadettu pääomapiirien vallankaappauksella yhteistyössä Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa.

Suomen eduskunta oli itsenäistymisjulistuksen jälkeen perustamassa omaa armeijaa tammikuussa 1918. Vasemmisto ehdotti valtuuskunnan perustamista päättämään armeijan käytöstä, joka armeija olisi koko kansan armeija. Porvaristo ei suostunut tähän vaan päätti enemmistöllään perustaa suojeluskunnista Suomen armeijan ylipäällikkönään C.G.Mannerheim.

Tässä eduskunnan istunnossa edustaja Kullervo Manner lausui:"Kysymys on pohjaltaan siitä, onko valta oleva tässä maassa kansalla ja kansan eduskunnalla vaiko jollakin ryhmällä, esimerkiksi "hallituksella" ja sen kautta "hallituksen" takan olevalla omistavalla luokalla.

Saksan armeija oli jo kutsuttu tukemaan valkoista armeijaa sisällissodan syttyessä. Mannerheim kiirehti sen tuloa ja jo Tampereen valtauksessa saksalaisupseereilla oli merkittävä rooli.

Saksan vallankumous v. 1918 lopetti Saksan vallan Suomessa, mutta poliittiset tuomioistuimet olivat tuominneet punaiset keskitysleireihin samaan aikaan kun valkoiset armahdettiin.

Ståhlbergin valinta presidentiksi hidasti natsismin kehittymistä Suomessa hänen estäessään Mannerheimia saamasta suojeluskunnista omaa yksityistä armeijaansa hyökkäyksiin Neuvosto-Venäjälle. Svinhufvudin tultua presidentiksi hän kutsui Mannerheimin sotilaskomitean johtoon, jolloin tiivis yhteistyö natsi-Saksan kanssa solmiutui.

Neuvostoliitto pyrki Kansainliiton puitteissa rakentamaan sopimusta kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä rauhan takeeksi. Se toivoi Englannin, Ranskan, Neuvostoliiton ja muiden Euroopan valtioiden yhdessä voivan panna sulun Hitlerin Saksan suunnittelemalle hyökkäyssodalle.

Vuonna 1937 Yhdysvallat syöksyi taloudelliseen kriisiin.  Vuonna 1939 Yhdysvaltojen pääomapiirit tekivät kaikkensa painostaakseen Hitlerin päästämään sodan voimat liikkeelle idässä. Franklin D. Roosevelt uskoi vain maailmansodan pelastavan Yhdysvaltojen kapitalismin.

Voimakas taloudellinen panos Natsi-Saksan tukemiseen oli eräs keskeinen syy sodan syttymiseen ja siten myös Suomen joutumiseen talvisotaan. Suomi oli Neuvostoliiton vihollisille Baltiaakin helpompi väylä tavoitella Leningradin (Pietari) tuhoamista.

Suomen historia, demokratia ja kaikkien kansojen kollektiivinen turvallisuus ei ole nykyisen presidenttimme ja ulkopoliittisen johtomme hahmotelmissa. Nykyinen presidenttimme on  kansan selän takana ilman parlamentaarista käsittelyä sitonut maamme sotilasliitto NATO:n, Yhdysvaltojen johtaman asevoiman isäntämaasopimukseen. Tuo sopimus antaa Yhdysvalloille ja NATO:lle luvan käyttää Suomen maaperää Venäjälle vihamielisiin sotaharjoituksiin ja mahdollisiin sotatoimiin.

Sisällissodan päättäneen Helsingin valtauksen 20-vuotisjuhlia vietettiin 40 hengen saksalaisvaltuuskunnan kanssa v. 1938 Rudiger von der Goltzin johdolla. Tilaisuus pidettiin kuukausi Itävallan Anschlussin jälkeen.

Mannerheimin salainen yhteistyö natsi-Saksan kanssa johti Suomen niin talvisotaan kuin jatkosotaankin. Talvisodan ei olisi pitänyt olla yllätys, mutta koska valmistelut oli tehty kansan selän takana, sota muodostui traumaattiseksi.

Vasta sotien jälkeen kaikki Suomen kansalaiset myös sisällissodassa työväestön puolella taistelleet ja keskitysleireistä vapautetut rauhanpuolustajat saivat oikeuden äänestää valtiollisissa vaaleissa vuonna 1945.

Tällä hetkellä Suomen tilanne ulko- ja rauhanpolitiikan suhteen muistuttaa 1930-lukua. Venäjä on esittänyt rauhan- ja turvallisuuden puitteisiin liittyvän aloitteen, johon se odottaa jokaiselta kansakunnalta itsenäistä vastausta. Tilanne on vakava.

Presidentti Niinistön alentuva ja vähättelevä asenne aloitetta kohtaan ei lupaa hyvää. Suomen kansalaisille ulkoministeri Lavrovin kirjeellä on suuri merkitys. Ensimmäistä kertaa nykyisen presidentin, mediapoolin, ulkopoliittisen instituutin ja NATO:n hybridikeskuksen sensuurin läpi pääsee raikas totuuden tuulahdus. Mikäli kansalle tiedotetaan aloitteesta ja luodaan mahdollisuus tiedostaa, että ulkopolitiikamme ei suinkaan ole kunnossa, vaan valheen verkko ympäröi meille tarjottavaa tiedonvälitystä.

Voidakseen pelata kansan selän takana presidentti Niinistö ja hänen sensuurikoneistonsa on pimittänyt sen, että se tietää Ukrainan kriisin olevan yhä enemmän natsi-Saksaa muistuttavan Yhdysvaltojen aikaansaama. 

Presidentti Obama ja varapresidentti Biden yhdessä EU-komission ja erityisesti muutaman EU-maan kanssa otti Ukrainan haltuunsa tarkka-ampujien ja natsien  avulla toteutetussa vallankaappauksessa. Radan, Ukrainan eduskunnan, puhemies Turchinov julisti "terrorismin vastaisen " sodan itä-ukrainalaisille,jotka eivät hyväksyneet vallankaappausta. Vallankaappaushallitus leimasi demokratiaa kannattavan osan kansaa "terroristeiksi".

Presidentti Obama julisti myös tekevänsä Venäjästä "pariah"-valtion ja Yhdysvaltojen kongressi antoi Obamalle luvan aloittaa sodan Venäjää vastaan tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen.

Mikä oli Venäjän "synti" Ukrainan asiassa v. 2014? Venäjä ei sallinut laillista presidenttiä kannattaneiden jo kauan Venäjän yhteyteen halunneiden Krimin asukkaiden joutumista Kiovassa valtaa pitäneiden natsien käsiin, vaan salli autonomisen alueen itsenäistymisen turvaamalla alueen ja salliessa äänestyksen jälkeen itsenäistyneen Krimin liittymisen Venäjään.

Suomen presidentti ja hänet valtaan saattaneet kansainvälinen pääoma, mediapooli (johon kuuluvat lähes kaikki tiedotusvälineet ja kustannustalot),hänen itse maahan kutsumansa NATO:n hybridikeskus eivät ole osoittaneet tietävänsä totuutta USA:n siirtomaavallasta ja yhdysvaltalaisten palkkasoturien ja aseiden sijoittamisesta Ukrainaan. Verovaroilla kustannettu Yle sen enempää kuin sensuurijärjestelmään kuuluvat sanomalehdet eivät kerro kansalle totuutta.

Tämän johdosta on entistä tärkeämpää, että kansalaiset lukevat ulkoministeri Lavrovin kirjeen ja miettivät itse miten vastaisivat siihen.

Jokaisessa yhteisössä oli sitten kysymys perheestä, koulusta, työyhteisöstä, linja-autosta, lentokoneesta, merenkulusta on itsestään sevää, että turvallisuus on jakamaton. Yhden turvallisuuden takaaminen ei saa olla pois toisten turvallisuudesta.

Näin inhimillinen yhteisö toimii.  

Suomen ja Saksan hallitusten valheilla on kohtalokkaat jäljet

Torstai 2.9.2021 klo 20.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Balkanin uutisia seuraavat ovat kuulleet, että Kosovon serbikansanedustaja Ivan Todosijevic on tuomittu kahdeksi vuodeksi vankilaan. Hän oli vuonna 2019 puhunut tapahtumassa, jota vietettiin NATO:n Jugoslavia-pommitusten vuosipäivänä ja sanonut, että pommitusten perustana oleva Racakin joukkomurha oli lavastus.

 Tuomiossa, joka vahvistettiin Kosovon valitustuomioistuimessa, katsottiin, että hän tällä lausunnollaan synnytti etnistä vihaa Kosovon albaaneja kohtaan.

Joukkomurhaväitteen esitti alun perin Väli-Amerikan kuolemanpartioiden puolustajana tunnettu ETYJ:n Kosovo-joukkojen yhdysvaltalainen puheenjohtaja William Walker. Racakin kylään pystytettiin hänen kunniakseen patsas vuonna 2017. Paljastustilaisuudessa, Kosovon tuolloisen presidentti Hashim Thacin läsnä ollessa, Walker kertoi olleensa aina sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan. Näin Walker sanoi, vaikka alue on YK:n päätöksellä todettu Serbian maakunnaksi.

 Mikä sitten on totuus Racakin tapahtumista?

 Presidentti Bill Clinton ja NATO olivat odottaneet jo lähes vuoden mahdollisuutta ryhtyä pommittamaan Jugoslaviaa. Tavoitteena oli Bosnian ratkaisun kaltainen USA/NATO -miehitys myös hajotuksesta jäljelle jääneeseen Jugoslaviaan eli Serbiaan ja Montenegroon.

 Yhdysvallat tavoitteli sotilastukikohtien laajennusta Serbian alueelle ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Angela Merkel ministerinään, tavoitteli kommunismin kitkemistä Euroopasta sekä Jugoslavian infrastruktuurin haltuunottoa maansa talouden kohentamiseksi.

 Sytyke saatiin, kun Jugoslavian liittovaltio ilmoitti tyhjentävänsä tunnetun albaani-terroristien tukikohdan Kosovon Racakin kylässä. Osama bin Ladenin ja CIA:n tukemat, Saksan kouluttamat terroristit olivat useaan otteeseen hyökänneet väijyksistä tappaen serbi-poliiseja ja serbien kanssa ystävällisissä suhteissa eläviä albaaneja jotka halusivat elää laillisuutta toteuttavassa Jugoslaviassa.

 Liittovaltion viranomaiset kutsuivat kansainväliset toimittajat paikalle seuraamaan kylän haltuunottoa. Tarkoituksena oli tyhjentää kylä asevarastoista ja terroristeista. Kylän siviiliasukkaat olivat jo puoli vuotta aikaisemmin lähteneet kylästä, josta oli muodostunut albaani -terroristien tukikohta vuoren rinteille kaivettuine juoksuhautoineen.

 Uutistoimisto AP kuvasi päivän tapahtumat televisiolle ja toimittajat kirjoittivat taistelutapahtumista ranskalaisessa mediassa. ETYJ:n kansainväliset tarkkailijat seurasivat tapahtumia iltaan saakka.

 Päivän tapahtumat on kuvattu useissa julkaisuissa, myös omissa kirjoissani. Iltapäivään mennessä taistelut taukosivat. Liittovaltion viranomaisten yrittäessä tutkia kuinka monta uhria taistelussa oli syntynyt, kylää ympäröiviltä rinteiltä alkoi niin voimakas tulitus, että uhrien laskeminen ja kerääminen päätettiin jättää seuraavaan päivään. Taloista saatiin kerättyä sadoittain aseita ja ammuksia.

 Viranomaisten eli tutkintatuomarin ja poliisien saapuessa paikalle heitä kohtasi näytelmä. ETYJ:n yhdysvaltalainen puheenjohtaja saapui paikalle suuren toimittajajoukon ja siviilien saattamana. William Walker vei osanottajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Hän väitti henkilöiden tulleen hirvittävällä tavalla teloitetuiksi ja heidän tulleen vedetyiksi kodeistaan, raahatuiksi kuopalle ammuttavaksi.

 Jo samana päivänä NATO-maiden hallitukset ja mediat olivat omaksuneet Walkerin väitteet tosina. 

 Tapahtumapäivä oli perjantai. Viikonlopun aikana Yhdysvaltojen hallitus ja presidentti Clinton erityisesti kuvasivat, kuinka albaanit ovat joutuneet Kosovossa kauhistuttavan teurastuksen kohteiksi, päitä oli leikattu irti ja lapsia raahattu kodeistaan ammuttaviksi. Ainoa ratkaisu tähän serbien väkivaltaan olisivat pommitukset.

Vasta tiistaina ranskalaiset lehtimiehet kirjoittivat artikkelinsa siitä, mitä kylässä todella oli tapahtunut. ”Pommitusjuna”oli jo lähtenyt liikkeelle, prosessia ei pystynyt pysäyttämään.

 Kansainväliseen oikeuteen uskova Jugoslavian presidentti Milosevic pyysi Suomen hallitusta lähettämään oikeuslääketieteellisen työryhmän tutkimaan, mikä oli 45 kuolleena löydetyn henkilön kuolinsyy. Suomea pidettiin oikeusvaltiona.

 Oikeuslääketieteellistä parasta suomalaista asiantuntemusta edusti tunnettu suomalainen oikeuslääketieteen, professori Antti Penttilä. Ulkoministeriö oli tuntemattomasta syystä kuitenkin nimennyt ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ollut pätevyyttä tutkia kuolinsyitä.

 Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa paljastui, että ketään ei ollut teloitettu eli ammuttu läheltä. Uhrien vammat viittasivat taistelujen kulkuun, kun henkilö makaa rinteessä ampuen alhaalla olevia ja tullen myös itse ammutuksi alhaalta ylöspäin.

Suomen hallitus ei luovuttanut oikeuslääkäreiden tutkimustuloksia julkisuuteen, koska Saksan hallitus pyysi olemaan julkistamatta niitä. Saksan ulkoministerinä toimi vihreiden Joschka Fischer, Suomen ulkoministerinä vuorostaan Tarja Halonen.

 Siten William Walkerin näytelmä jäi totuudeksi. Helena Ranta puheenjohtajana ei kertonut totuutta aikana, jolloin USA/NATO valmistautui pommituksiin – ei myöskään presidentti Milosevichin oikeudenkäynnissä myöhemmin Haagissa.

 Valhe Racakin tapahtumista on johtanut paitsi pommituksiin, myös serbien leimaamiseen ja albaanien mahdollisuuteen esiintyä uhreina. Tosiasiassa albaaneja pidettiin Yhdysvalloissakin terroristeina aina vuoteen 1998 saakka kunnes huomattiin, että liittolaisina heidän avullaan päästäisiin haluttuihin päämääriin.

Tavallisille kosovolaisille, niin albaaneille kuin serbeille, julkisuudessa vallitsevaksi jäänyt Racakin tarina on ollut kohtalokas. Se on johtanut serbien vainoon, kansainvälisten toimijoiden ja albaanien toimesta. Samoin tämä valhe on johtanut siihen, että albaanit ovat alkaneet kehittää täysin uudenlaista todellisuutta omasta historiastaan Kosovon alueella. 

Yhdysvaltojen laittomasti heti pommitusten päätyttyä rakentama jättimäinen sotilastukikohta Bondsteel, sen 8000 sotilasta sekä Kosovon NATO- miehitys ovat sementoineet kestämättömän rikollisen todellisuuden Kosovoon. Kosovon mafia -päälliköitä ja huumediilereitä, jotka toimivat myös korkeissa hallinnon viroissa, ei ole saatu tutkituiksi eikä tuomituiksi.

Suomen presidentti Ahtisaari tiesi pommitusten perustuvan valheeseen ja valmisteli tästä huolimatta Kosovon laittoman itsenäistämisen, minkä seurauksena rikollinen ja suorastaan harhainen todellisuus Kosovossa sai eräänlaisen laillisuuden naamion.

Kosovon entinen presidentti Hashim Thaci on eräänä ainoista suurrikollisista sentään haastettu Haagiin perustettuun Kosovo Spacialists Chamber -tuomioistuimeen 20 vuotta pahimpien rikosten jälkeen. Tuona aikana suuri osa mahdollisista todistajista on jo tapettu. 

Suomen todellisuuteen Racakin valheella on yhtä traagiset seuraukset. Suomen valtamedia ja poliitikot ovat ylläpitäneet valheellista todellisuutta ja antaneet leimata serbejä rikollisiksi, kun tosiasiassa serbit olivat Jugoslavian kansoista rajojen muuttamattomuuden ja kansanryhmien perustuslaillisen tasa-arvon kannalla.

Tätä suomalaisten harhaista todellisuutta on vahvistanut se, että rasistista serbivastaisuutta ilmentävä kosovolaistaustainen kirjailija on nostettu kirkkaisiin valoihin. Statovicin teos Bolla tullaan esittämään Helsingin kaupunginteatterissa. Kirjan päähenkilö toteaa rakastetulleen: ”Eihän se ole sinun vikasi, että olet serbi.” Myös Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto antoi suomalaisille käsityksen, että hän oli suorittanut jotakin tässä asiassa oikein. Kulttuurimme on ennenkin myötäillyt Saksan hegemonisia tavoitteita, nyt USA/Saksan.

Suomen kunnioitetuin oikeuslääkäri professori Antti Penttilä ei hyväksynyt tapahtumien salaamista. Kaksi vuotta Racakin taistelujen jälkeen hän julkaisi työtovereidensa kanssa ruumiinavausten tutkimustulokset kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Hänen pettymyksensä poliitikkoihin ja virkamiehiin oli syvää.

Nyt tämä Kosovon EU:n EULEX-laillisuusjärjestelmän rakentama ja pönkittämä ja NATO-armeijoiden turvaama kosovolainen oikeusjärjestelmä on tuominnut serbi -kansanedustajan kahden vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän tapahtumista.

Suomen ja Saksan hallitusten salauspäätöksellä on musertavat jäljet. Kaksi kulttuuria – suomalainen ja kosovolainen ovat muuttuneet harhaisiksi. Yksi valtio on tuhottu materiaalisesti ja henkisesti pommittamalla. Yksi kansanedustaja on juuri nyt tuomittu 2 vuodeksi vankeuteen. Olisiko Suomen hallituksen aika julkaista oikeuslääkäreiden tutkimustulokset kansainvälisiä lakeja kunnioittaen ja tutkia ovatko hallituksen toimet ihmisoikeusperustalla.

 

 

 

 

 

Suomi sukeltaa yhä syvemmälle osalliseksi USA-johtoista gangsterismia

Torstai 3.12.2015 klo 14.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eilen oli jälleen Suomen median propaganda-päivä. Kansainväliset uutislähteet ja Princetonin yliopiston ja NY-yliopiston Venäjätutkimuksen emeritusprofessori Steven Cohen antoivat valaistusta ISIS:in öljykauppoihin ja Ukrainan tilanteeseen. Yle vuorostaan lyhyessä Turkin öljykauppaa ISIS:in kanssa uutisoidessaan väitti Turkin pitävän Venäjän varapuolustusministerin todisteita omien kansalaisten vakuuttamiseen tarkoitettuina.

Yle siis asettuu rikollisen puolelle rikoksen paljastanutta vastaan. Näin Turkin presidentti Erdogankin toimii. Turkkilaiset toimittajat, jotka paljastivat Turkin rajalla sen turvallisuuspalvelun  Syyriaan viemät aselastit, pidätettiin ja heitä uhkaa 45vuoden vankeusrangaistus. Samoin toimii presidentti Obama. USA:n lennokki murhasi "oheistappiona" 35 erään kylän asukasta Jemenissä. Jemeniläinen toimittaja kirjoitti tästä. Obama soitti silloiselle presidentti Salehille ja määräsi toimittajan pantavaksi vankilaan, kertoi the Nation-lehti.

Steven Cohen kertoi viime tiistain John Batchelor showssa melko karmaisevia asioita Ukrainasta. Krimille vievien sähkölinjojen räjäyttäminen oli fasistisen oikean sektorin ja tataarien yhteistyötä (samat voimat olivat liitossa Hitlerin kanssa toisen maailmansodan aikana). Steven Cohen toi Turkin turvallisuuspalvelun roolin esiin räjäytyksessä. 

On mielenkiintoista kuinka Ilkka Kanerva on muuttunut. Kaksikymmentä vuotta sitten hän esitti melko tasapuolisia kannanottoja Venäjää koskeviin tosiasioihin. Nyt ETYJ:in edustajana hän ei näe mitään eikä kuule mitään eikä kerro mitään mikä viittaisi Ukrainan todellisuuteen. Steven Cohen tietää verkostojensa kautta USA:n roolista Ukrainassa ja Syyriassa. Viime tiistain ohjelmassa hän mainitsi Wikilieksin nappaamasta Odessan georgialaisen kuvernööri Shakashvilin puhelusta. Tämä Georgian maanpaossa oleva entinen presidentti on USA:n lakeija monien muiden joukossa. Cohenin referoimat kommentit viittavat Shakasvilin vakavaan luonnehäiriöön.

Kanervan kehitys liittynee siihen, että ETYJ:ssa on jäsenenä yhä vähemmän itsenäisiä valtioita. Suuren osan jäsenmaista ollessa NATO:n jäseniä ETYJ:ia voikin kutsua NATO-ETYJ:ksi. Jo Kosovon kriisin aikana ETYJ tarkkaili, mutta ei todistanut mitä näki, koska se olisi ollut vastoin NATO-maiden pyrkimyksiä miehittää Kosovo amerikkalaisia varten.

Nykyisen Syyrian kriisin aikana Suomen media on ollut kiltisti NATO-media. USA:n tavoite "ottaa Syyria" kuten edellisessä blogissani kerroin kenraali Wesley Clarkin maininneen, on Suomen medialle hyvin varjeltu salaisuus. Kun Venäjän presidentti on vuodesta 2007 lähtien yhä selkeämmin lähtenyt suoran puheen tielle, salaisuudet paljastuvat tiedonhaluisille kansalaisille. Ei Suomen mediasta, mutta muualta.

Venäjän presidentin satelliittikuvat paljastavat vain sen, minkä suuri osa valveutuneita asioiden seuraajia on tiennyt jo kauan. Se vain ihmetyttää kuinka Saksan liittokansleri ja Ranskan presidentti, joiden tiedustelupalvelut ovat maailman parhaita, viitsivät näytellä USA:n kirjoittamaa näytelmää. Totta kai USA:n kaikkialle tunkeutuva tiedustelu ja yhteistyö Turkin kanssa on paljastanut Syyriasta varastetun öljyn laajamittaisen kaupan Turkin rajan yli. USA tietää ISIS:in taistelijoiden kulun Turkista Syyriaan. Se tietää presidentti Erdoganin perheen yhteydet tähän ISIS:ia hyödyttävään öljybisnekseen. USA:n harjoittama ISIS:in tukeminen on vain jatkoa al-Qaidan hyväksikäyttöön Afganistanissa ja Bosniassa. USA hyödynsi ultra-nationalisteja Kroatiassa ja nyt Ukrainassa.

Taloudelliset ja sotilaalliset sidokset Yhdysvaltojen ja NATO-maiden välillä johtavat siihen, että rikollisesta toiminnasta vaietaan. Kaikki ovat samassa liemessä. Jotta kansalaisille saadaan syötettyä tuo USA:ta hyödyttävä todellisuus, on oltava yhteinen vihollinen. USA on rakentanut vihollisen ensin Neuvostoliitosta ja nyt Venäjästä. Tosiasiassa viholliseksi kelpaa mikä tahansa demokraattinen maa, joka ei alistu Yhdysvaltojen ultrarikkaan yhden prosentin tavoitteisiin.

Tällaiseksi viholliseksi ovat nyt joutuneet myös Yhdysvaltojen aitoa demokratiaa kannattavat kansalaiset. Presidentti Carterin mukaan USA ei ole demokratia. USA:n vaalit voi ostaa vaikka Saudi-Arabia. USA:n presidenttiehdokkaiden puheita seuratessa joutuu hieromaan silmiään. Onko tämä totta! 

Silti Suomen uutis- ja viihdemedia on täynnä USA:ta ihannoivaa propagandaa. Suomi vajoaa myös maan hallituksen toimesta yhä syvemmälle eriarvoisuutta ja yhteisvastuun puutetta ilmentävään todellisuuteen. Suomen kansalaisilla on jostakin ihmeellisestä syystä terve järki vielä tallella. Suomalaiset luottavat vähiten työnantajiin ja toiseksi vähiten mediaan. Vain 25% prosenttia kansalaisista kannattaa NATO:a.

"25 menetetyn vuoden opetukset"

Maanantai 22.9.2014 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sveitsiläisessä Tages Anzeigerissa oli kahtena peräkkäisenä päivänä 18.9. ja 19.9. mielenkiintoiset Euroopan kehityksen kohtalonvuosia koskevat artikkelit. Viimeinen Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov kuvaa prosessia kylmän sodan lopettamiseksi ja yhteisen eurooppalaisen kodin rakentamiseksi. Sveitsin vihreän puolueen puheenjohtaja Jo Lang kuvailee kylmän sodan loppumisen jälkeistä aikaa "menetettyinä vuosina".

Suomalaiset voisivat lisätä kylmän sodan lopettamisen jatkumoon vielä presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton yhdessä aikaansaaman ETYK:in,Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän kokouksen, joka antoi voimakkaan sysäyksen liennytykselle ja suurvaltojen vastakkainasettelun purkamiselle.

Marraskuussa 1990 35 valtion- ja hallitusten johtajaa allekirjoittivat Pariisissa "Uuden Euroopan kartan". Tavoitteena oli muodostaa kaikkien Euroopan maiden Venäjä mukaanluettuna yhteinen rauhanomainen projekti. Turvallisuuden takeeksi kaavailtiin Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön järjestöä ETYJ:ia, Yhdistyneiden kansakuntien eurooppalaista haaraa. Sotilasliitto NATO kävisi tarpeettomaksi myös sosialististen maiden puolustamiseksi perustetun yhteenliittymän, Varsovan liiton purkautuessa.

YK:n roolin vahvistuminen aiheutti NATO:ssa identiteettikriisin. Vetäytymisen sijaan se alkoi laajentaa reviiriään, kohti Venäjän rajoja. Erityisesti Jugoslavian hajottamissodissa USA-johtoinen NATO otti YK:sta niskalenkin.Salainen MC 327 sopimus johti siihen, että YK ei enää toiminut aseidenriisunnan eteen, mikä rauhanomaisen kehityksen epäonnistuminen,Jo Langin mukaan, ilmeni Bosniassa. 1990-luvun lopulla näimme heikentyneen YK:n ja Venäjää saartavan, vahvistuneen NATO:n.

Tuoreimmassa Foreign Affairs -lehdessä artikkelissaan "Miksi Ukrainan kriisi on lännen vika?" John J. Mearsheimer viittaa yhdysvaltalaisen diplomaatin George F. Kennanin toteamukseen vuodelta 1998 "Olen sitä mieltä, että NATO:n itälaajentuminen on traaginen virhe."

Niin Lang kuin Gorbatsovkin viittaavat militarismiin ja sotateollisuuteen etsiessään syitä nykytilanteeseen.Eräät tahot juuri haluavat kylmän sodan voimistumista. Gorbatsov korostaa myös varakkaiden miljardöörien vaikutusta parlamenttien päätöksiin samoinkuin näiden vaikutusta joukkotiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen.

Gorbatsov on lähestynyt sekä presidentti Putinia että Obamaa kirjeellä Ukrainan kriisin poliittiseksi ratkaisemiseksi. Gorbatsov toivoo, että Itä-Ukraina voisi Krimin tavoin päättää kohtalostaan äänestyksellä. Hän toteaa, että jos Yhdysvallat ja Venäjä ovat onnistuneet päättämään kylmän sodan, luulisi niiden pystyvän ratkaisemaan ajankohtaisetkin konfliktit.

ETYJin piti muodostua Euroopan rauhan ja yhteistyön takaajaksi. Yhdysvallat ja ahneimmat EU-maat ilmeisesti havaitsivat, että ylikansallisen pääoman tavoittelemat yhteiskunnat eivät ole saavutettavissa rauhanomaisin keinoin. Demokratiaan ja yhteistyöhön tottuneet ihmiset eivät luovu siitä hevin. EU liittää laajenemisehtoihinsa sotilaspoliittisia ehtoja. EU-syötti sisältää NATO-ongenkoukun. Tämän yhdistelmän Venäjä kokee pettävän Pariisin-sopimuksen tavoitteet.

Nykyisistä ETYJ-maista monet ovat nykyisin NATO:n jäseniä. NATO-maiden armeijat eivät ole itsenäisiä vaan yhdysvaltalainen neljän tähden kenraali on ylipäällikkönä. Tämän yksityiskohdan vuoksi Ranska erosi de Gaullen presidenttikaudella NATO:sta, jolloin Ranskan armeija itsenäistyi. Vasta Chiracin aikana Ranska palasi NATO:on ja täydellisesti vasta Sarcozyn aikana.

Suuri määrä NATO:n jäseniä ETYJ:ssa vaikuttaa siten, että yhteistyö ja pohdiskeleva tosiasioiden käsittely heikkenee ja militarismi saa tilaa yhä enemmän. Gorbatsov katsoo, että NATO (USA) on ostanut Baltian maat. Tilaa kuvaa hyvin se, että ETYJ erotti Venäjän toiminnastaan tämän vuoden ajaksi Krimin liittämisen takia. Keskusteluyhteyden katkaiseminen kriisitilanteessa, joka edellyttäisi entistä syvällisempää kokonaisuuden hahmottamista ja käsittelyä yhdessä, tuntui järjettömältä.

Seurattuani viikonloppuna suomalaisia iltapäivälehtiä, YLE:n uutisvuotoja,Helsingin Sanomia,Yle:n ajankohtaisohjelmia voi niitä kuvata yhdellä sanalla "oksennus". On todella vaikea kuvitella, mitä toimittajien ja käsikirjoittajien päässä liikkuu. Ehkä 1930-luvun sotapropaganda on ensimmäinen mieleen tuleva vastaavanlainen todellisuus. Silloin oltiin valmiita luokittelemaan Itä-Karjalan asukkaita kansallisiin ja epäkansallisiin. Epäkansalliset heitettiin keskitysleireihin kuolemaan, koska olivat rodullisesti alempiarvoisia. Tästä toiminnasta rakennettiin sankaritarina, joka kannattelee nykytoimittajien egoa.

Viisaus vaihtumassa uhitteluun Suomen ulkopolitiikassa

Lauantai 30.6.2012 klo 13.50 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tiedotusvälineiden kuva presidentti Niinistön asenteesta Venäjän edustajiin näyttäytyy uhmakkuutena ja töykeytenä. Lipevyyttä lähentelevä maireus kuvaa vuorostaan hänen ja ulkomaankauppaministeri Stubbin suhdetta USA:n edustajiin.

Historia usein toistaa itseään.

Etsimättä lähinnä mieleen tuleva toinen samantapaista asennetta osoittanut henkilö on myöhemmin presidentiksi valittu, maan hallituksen puheenjohtaja P.E.Svinhufvud. Vuoden 1918 alussa hän oli valmis luovuttamaan Suomen juuri Venäjän johtajien kädestä saaman itsenäisyyden Saksalle. Hänen kutsustaan Saksa miehitti Suomen, otti talouden ja kaupan hallintaansa ja määräsi Suomen valtiomuodon kuningaskunnaksi. Vain maailmanpolitiikan muutokset ja Saksan keisarikunnan romahdus vuoden 1918 lopulla pelastivat Suomen.

Svinhufvudin asenne Venäjään oli äärimmäisen kielteinen. Vasta Saksan kehoituksesta hän suostui menemään pyytämään Leniniltä Suomen itsenäisyyden tunnustamista.

Niinistön asenne vaikuttaa samanlaiselta. Häntä ei näytä kiinostavan, minkälaiseksi Venäjä kokee asiat. Hänellä ei ole empatia-aluetta yhteistyössä. Hänellä ei ole Kekkosen ja Halosen kaltaista sillanrakentajan asennetta, viisautta kuunnella ja oppia.

Svinhufvud analogiaa seuratakseni USA-johtoinen NATO edustaa 1918 Saksan armeijaa, jonka avulla Suomen kansan itsenäinen omaa identiteettiä ja etua korostava toimintatapa estyy. EU:n useilla jäsenmailla on erittäin kielteinen Venäjä-suhde ja toiset maat vuorostaan eivät tunne lähemmin Venäjää vaan ovat kylmän sodan logiikan varassa suhteessaan siihen. Nojautuessaan EU:n ulko- ja puolustuspolitiikkaan Niinistö voi olla varma, että se on Venäjän suhteen kielteisempää kuin Suomen tähän astinen itsenäinen, viisas suhde lähimpään naapuriin.

Ulkoministerinä ollessaan Alexander Stubb jo osoitti Georgian sodan yhteydessä asenteensa Venäjään. Tietämiensä, sodan alkuun liittyvien tosiasioden vastaisesti hän syytti Venäjää sodan aloittamisesta. Suomi oli tuolloin Etyj:n puheenjohtajamaa ja Tskhinvalissa, Etelä-Ossetian pääkaupungissa, oli tuolloin suomalainen, ukrainalainen ja valkovenäläinen sotilastarkkailija.Kaikki he olivat raportoineet Tbilisiin kolme päivää ennen sodan alkua Georgian valmistelevan hyökkäystä Etelä-Ossetiaan. Lopulta Georgia aloitti massiivisen tulituksen Tskhinvalia kohti ja sen maajoukot valtasivat kaupungin. Siten Stubb ei valehdellut vain omissa nimissään vaan Etyj:n puheenjohtajamaan nimissä.

Empatiakyvytön asenteellisuus ja uhmakkuus sekä valheellisiin tietoihin perustuva propaganda saattavat herättää kätten taputuksia Storyvillessä ja Iltapäivälehdissä. Valtiomieskategoriaan sillä tuskin pääsee USA:nkaan silmissä.