Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41
00960 Helsinki 96
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Urheat Venäjä-vastaisen hybridisodan ritarit

Keskiviikko 8.8.2018 klo 13:15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kyyneleet silmissä olen voinut seurata Hesarin, Ylen ja ulkoministeriön syvää uskollisuutta USA:n edellyttämälle Venäjä-vastaiselle hybridisodalle – nyt Georgian sodan viitekehyksessä. Yle kertoi Puolan, Latvian,Lettuan ja Ukrainan voimakkaista "vaatimuksista Venäjälle" Georgian sodan kompensoimiseksi.

Helsingin Sanomat vuorostaan tekstissä aivan oikein kuvasi sodan tapahtumien kulun kuta kuinkin objektiivisesti, mutta runsailla kuvilla kuuliaisesti demonisoi Venäjän. 

Ulkoministeriö on kunnostautunut kymmenen vuoden ajan disinformaatiossa. Heti tapahtumien jälkeen ulkoministeri Alexander Stubb (joka  osoittaakseen lojaaliuttaan presidentti Bushille, ilmoittautui etelä-valtiolaiseksi) ETYJ:n puhenjohtajamaan edustajana ilmoitti Venäjän aloittaneen sodan. Onneksi Ranskan presidentti ilmoittautui hätiin ja aloitti asialliset neuvottelut. Viime päivinä taitava ulkoministerimme, USA:n presidentin aamiaisvieras Timo Soini, liittyi hybridisotaa käyvien maiden kuoroon, kuten myös muut aikaisemmat ulkoministerimme.

Nämä info-soturit eivät mainitse sanallakaan Georgian presidentti Saakashviliä ja hänen oppi-isiään Yhdysvalloissa. Saakashvilihan oli USA:n kouluttama "demokratiaa" edistävä värivallankumouksellinen, joka tosin sittemmin on joutunut pakenemaan Georgiasta väärinkäytösten vuoksi. Hän yritti USA:n suojatti Poroshenkon avulla uutta nousua Odessan pormestarina (saaden Ukrainan kansalaisuuden, mutta nopeasti myös menettäen sen) ja vaeltaa nyt ilmeisen kansalaisuutta vailla, ehkä Yhdysvalloissa.

Georgian sodan yksi sivupäämäärä oli pilata samanaikaisten Pekingin olympialaisten kiinalaisille tuoma ilo ja ylpeys– samalla tavalla kuin Ukrainan vallankaappauksella haluttiin pilata Sotshin olympialaisten juuri tuoma ilo ja ylpeys Venäläisille, tai Salisbyriyn myrkkyiskulla haluttiin pilata Venäjän MM-jalkapallokisat.

Varsinainen Georgian kriisi alkoi Saakashvilin hyökätessä Georgian armeijan avulla Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin tappaen venäläisiä rauhanturvaajia ja siviilejä. USA ilmeisesti ei ollut samaa mieltä ajankohdasta, mutta tuki Saakshviliä. Venäjä vastasi sotatoimilla ja pakotti Georgian armeijan vetäytymään.

Venäjä pysäytti sodan alkuunsa. Helsingin Sanomat kuvaa sodan ikäänkuin vain Venäjän sotatoimet synnyttäisivät uhreja. Georgian mieltä vailla oleva yritys palauttaa Etelä-Ossetia väkivalloin oli tragedia. Muutaman päivän kestäneen sodan uhrien muistoksi Tshinvalissa järjestettiin muistokonsertti, jonka johti kapellimestari Gergiev. Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija arvioi konsertin "Venäjän voiton konsertiksi". Jokainen joka näki konsertin (Hesarin musiikkiarvostelija ei nähnyt sitä eikä kuullut) saattoi kokea pimeässä illassa kynttilöiden valaistessa portaita, jolla orkesteri soitti, syvän surun ja myötäelämisen tapahtumaksi, josta voitonhuuma oli kaukana.

Entä sitten näiden Baltian maiden, Puolan ja Ukrainan esiintyminen Georgian sodan vuosipäivänä? Nämä maat ovat USA:n maailmanvallan ja valedemokratian keskeisiä, siitä syvästi riippuvaisia tukijoita. Osa näistä maista on pitänyt CIA:n salaisia vankiloita maaperällään. Ukraina vuorostaan oli Maidanin vallankaappauksen aikana ja sen jälkeen Yhdysvaltojen hallituksen suoraan siimaohjaama valtio. CIA:n toiminta tai NED ei riittänyt vaan itse varapresidentti Biden uhrasi paljon aikaansa neuvomalla paikan päällä parlamentissa ja ohjaamalla Ukrainan itse valitsemaansa pääministeriä puhelimitse. 

Suomen valtioneuvosto ja ulkoministeriö synnyttävät vuolaimmat kyyneleet. Venäjä-vastaista hybridisotaa oppimaan ja käymään on valjastettu 100 nimetöntä toimijaa tiedotusvälineistä virkamiehiin. Tulokset nähdään päivittäin. Kuinka paljon haaskattua aikaa?

Suomen tasavallan presidentti sekä molemmat viimeiset valtioneuvostot ovat sallineet Suomen liukumisen yhä syvemmälle USA:n maailmanvallan (joka on sotilaallista– ei demokraattista) osaksi. Tämä edellyttää Venäjän ja monen muun suvereenin valtion turvallisuustarpeiden huomioon ottamatta jättämistä. Se on edellyttänyt valehtelun ottamista käyttöön tiedonvälityksen sijaan.

Entisille siirtomaavalloille Ranskalle, Saksalle ja Iso-Britannialle vallankäyttö demokratian sijaan on tuttua ja luonnollista. Osana EU:ta nämä maat ovat siirtäneet tuon vallankäytön tavan myös EU:n ulkopolitiikkaan. EU-maat eivät ulkopolitiikassaan ole demokratian ja oikeusvaltion kannalla. Ne rikkovat kansainvälisiä lakeja ja normaalia oikeustajua räikeästi. EU perustettiin edistämään suurpääoman tarpeita; työvoiman vapaata liikkuvuutta, joka nykyisin tehostuu halpatyövoiman maahanmuutolla. Demokratian edistäminen ei ole EU ssa olennaista.

Valehtelu Georgian sodasta, Ukrainan Maidanin vallankaappauksesta, Salisburyn myrkkyiskusta ja Syyrian kaasuiskuista on arkipäivää. Oikeustajun murtaminen valehtelulla ja poliittisella oikeudenkäytöllä juridiikan sijaan johtaa väkivaltaan. Entisten siirtomaavaltojen Ranskan ja Iso-Britannian ilmavoimat sotivat USA:n rinnalla laittomasti Syyriassa. Heidän motiivinsa perustellaan maksetuilla Valko-kypärät -näyttelijöillä, jotka on palkattu propagandatarkoitukseen, mutta joiden toimet totuuden vääristelijöinä, johtavat kokonaisten kansakuntien tietoisuuden vääristymiseen.Suomen median voittopuolisena lähdeaineistona Syyriasta ovat suurpääomaa palvelevat tietotoimistot sekä SOHR, yhden miehen kapinallisten näkökulman välittävä henkilö Lontoon lähiöstä.

Suomen kansa uskoo Yle:n ja muun valtamedian puhuvan totta. Valtamedia ilmoittautui jo 20 vuotta sitten päätoimittajiensa julistuksilla olevansa NATO:on liittymisen kannalla. Jostakin syvältä Suomen kansan sisältä kumpuaa realismi ja oikeudentunto, joka sallii samaan aikaan uskoa valheita, mutta ei anna sen vaikuttaa omiin mielipiteisiin. Suomen kansasta alle 20 % haluaa liittyä NATO: on. Mutta USA:n Venäjä-vastaisen hybridisodan toimijat jatkavat yhdessä USA/NATO -hybridikeskuksen kanssa liikuttavaa yritystään, joka viime päivinä on yrittänyt puhaltaa yhteen hiileen Georgian sodan hiilloksella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Georgian sota, Venäjä-vastainen hybridisota, ulkoministeriö, Helsingin Sanomat , Yle

Valehteleeko presidentti Niinistö Suomen kansalle median suojellessa

Lauantai 27.1.2018 klo 10:56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle otti viimeisessä vaalitentissään, Suomen solmiman NATO: n isäntämaasopimuksen käsittelyyn.Lähes puolet äänestäjistä oli jo äänestänyt. Käsille ottaminen oli nihkeää asian koskiessa lähinnä presidentti Niinistöä.

Presidentti Niinistö näytti kiemurtelevan ja kiertävän asiaa ottaen muita puheenaiheita esille ensin. Toimittajien tivatessa, yllättävää kyllä, vastausta siihen miksi isäntämaasopimus on solmittu, Niinistö aloitti paljon puhuvan kiertelyn.

Hän väitti ympäripyöreästi isäntämaasopimusta käsitellyn eduskunnan valiokunnissa. Niinistö vetosi ulkoministeri Erkki Tuomiojaan väittäen tämän kertoneen valiokuntakäsittelystä. Hän loi myös mielikuvaa kuinka NATO:n toiminta olisi lähinnä harjoituksia ja että sopimus koskisi materiaalisia asioita ja niiden hankkimiseen liityviä taloudellisia vastuusopimksia.

Lopuksi hän ikäänkuin puolustuksekseen asian käsittelemättömyyden puolesta totesi syyksi sen, että puolueetkaan eivät vaatineet eduskuntakäsittelyä.

Tosiasiassa puolustusvoimien komentaja Jorma Lindberg allekirjoitti 4.9.2014 pääministeri Stubbin hallituksen ja presidentin valtuuttamana Walesin NATO-kokouksessa Suomen hallituksen puolesta ja presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen.

Sopimus antaa NATO-joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää, lentokenttiä, satamia ja ilmatilaa NATO:n harjoitus ja hyökkäystoimintaan Venäjää vastaan. Venäjä-sanaa ei sopimuksessa mainita, mutta tietäen Yhdysvaltojen kongressin sodanjulistuksen Venäjälle, Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon 172 maassa ja NATO:n vaikutuspiirissä olevien maiden suorittaman Venäjän piirityksen, ei asiasta ole epäselvyyttä. Suomi tuli osaksi USA/NATO-EU:n hyökkäysoperaatiota Venäjälle, mitä täydellä voimalla on harjoiteltu jo vuosia.

Presidentti Niinistön ei tarvitse mennä ulkoministeri Tuomiojan selän taakse koskien allekirjoitukseen päätynyttä prosessia. Vuoden 2014 kansanedustajat tietävät yhtä hyvin kuin presidenttikin, että NATO:n isäntämaasopimusta ei käsitelty eduskunnassa. Eduskunnan jotkin valiokunnat saivat muistion aikeesta, mutta yhdelläkään valiokunnalla ei ollut mitään tietoa sopimuksen sisällöstä. Nimenomaan siitä, että sopimuksessa käsitellään myös maamme alistamista Venäjälle suoritettavan sotilaallisen hyökkäystoiminnan alustaksi.

Eduskunta oli niin asian valmistelun kuin allekirjoituksen aikaan kesälomalla.

Paljon allekirjoituksen jälkeen jotkut suomalaiset poliittiset toimijat hankkivat englanninkielisen sopimuksen käsiinsä. Yksityisin varoin ja voimin teksti käännettiin suomeksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla eikä presidentillä ollut mitään aikomusta kertoa kansalle tai eduskunnalle mitä sopimus sisälsi. Ulko-ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan, NATO:on innokkaasti halunneen kokoomuksen Alexander Stubbin pääministerikaudella, kuuluivat Erkki Tuomioja ja Carl Haglund (RKP), joista Tuomioja on ilmoittautunut Niinistön uudelleen valinnan kannattajaksi, samoin NATO:a kannattava RKP.

Presidentti Niinistön väite, että eduskuntaryhmät eivät olisi halunneet/vaatineet sopimuksen käsittelyä eduskunnassa, ei Vasemmistoliiton silloisen puheenjohtaja Arhinmäen mukaan pidä paikkaansa.

TV:n vaalitentin toimittajat pelastivat jälleen Niinistön, kuten koko 6 vuoden ajan. Muiden osallistujien yrittäessä kommentoida Niinistön väitteitä siitä, että eduskunnassa asiaa olisi käsitelty, toimittajat nopeasti lopettivat keskustelun tästä aiheesta ja siirtyivät toiseen aiheeseen.

Paavo Väyrynen on ainoa presidenttiehdokas, joka on pysyvän liittoutumattomuuden kannalla. Hän on jopa ehdottanut allekirjoitukseen päätyneen prosessin selvittämistä eduskunnassa. USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen on poliittinen viesti Suomelta. Vaikka sopimus voidaan 6 kuukauden varoitusajan jälkeen purkaa, jokainen voi kuvitella mitä siitä seuraisi! Se olisi isku NATO:n kasvoille, enkä usko, että kukaan sitäkään haluaisi tehdä. Suomi on siis presidentti Niinistön johdolla ajettu umpikujaan.

Pahinta tässä on se, kuten muutamaa blogia aikaisemmin totesin, että tämä umpikuja on presidentti Niinistön ja NATO:on kallellaan olevan median pitkäaikaisen yhteistyön tulos, jolla on vahvistettu militaristista äärioikeistoa. Meillä on tällä hetkellä leppoisaksi maanisäksi naamioitu presidentti ja populistista äärioikeistoa edustavat ulkoministeri ja puolustusministeri. Tilanne on pahempi kuin toisen maailmansodan alla.

Ylipäällikkö Mannerheim kutsui elokuussa 1940 presidentin selän takana 200.000 saksalaista sotilasta Suomeen. Tämän teon hyväksyttäminen kansalla edellytti Mannerheimin sankarikuvaa,vahvaa sensuuria ja sotapropagandaa sekä median tukemaa Saksan ihannointia. Eduskunta kuuli asiasta kuukautta myöhemmin, kun saksalaiset jo olivat Suomessa.

Presidentti Niinistön teot ovat edellyttäneet median kehittämää russofobiaa, jota vaalien alla on Yle:ssä tuettu yhdysvaltalaisella propagandaelokuvalla "Putinin kosto". Yle:n vaalitentit ovat olleet puuduttavaa viihdettä koska oleelliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset aiheet ovat olleet median itselleen hyväksymiä tabuja.

Yle:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy pois Yle:stä. Hän on tehtävänsä suorittanut. Valtioneuvoston hankkimalla Harvardin propagandakoulutuksella militaristista uusliberalismia aidosti edustava presidentti on hoidettu Yle:n toimesta niin hyvin jatkokaudelle kuin mahdollista. Kansan itsensä verorahoilla maksama tiedotusväline on keskittynyt hula-hula-viihteeseen ja Lennu-koiran hyvinvointiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asemasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, TV 1 vaalitentti, presidentti Niinistön isäntämaasopimuspuheet, valehtelu vai muunnettu totuus, ulkoministeri Tuomioja, kasanedustaja Arhinmäki

Näin demokratia tuhotaan ja korvataan pääoman vallalla

Tiistai 13.12.2016 klo 14:58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näin demokratia tuhotaan ja korvataan pääoman vallalla

 

Jugoslavian hajottaminen on eurooppalaisen itsenäisen valtion tuhoamisen laboratorio. Hajottamisen välineeksi tarvittiin Nixonin suorittama talouden sääntelyn lopettaminen. Siihen tarvittiin Reaganin CIA:n rinnalle perustettu NED, National Endowment for Democracy vaikuttamisrahasto, jolla voitiin korruptoida poliitikkoja ja perustaa ”ihmisoikeus-järjestöjä” ym kansalaisjärjestöjä, joiden naamion takana oli hallitusvallan vaihtamiseen vaikuttaminen. Siihen tarvittiin taloudellisia kiristysruuveja. Jugoslavian lainojen yht’äkkinen irtisanominen ja hajottamisen lähdettyä liikkeelle, talouspakotteiden asettaminen Jugoslavian hallitukselle, joka puolusti kansainvälisiä lakeja, omaa perustuslakiaan ja kansalaisten tasa-arvoisia oikeuksia.

Euroopan Unionin perustaminen ja pääoman etujen ajaminen demokratian kustannuksella ajoittuvat yhteen. Maastrichtin kokouksen yhteydessä Saksa taivutteli muut EU-maat Jugoslavian hajottamisen kannalle. Muistamme myös Saksan sosialidemokraattien ideologisen jakolinjan ajoittuvan juuri samoihin aikoihin. Kun Oscar Lafontaine, SDP:n puheenjohtaja ajoi demokratiaa, jonka koettiin olevan Round Tablen jäsenten taloudellisten etujen vastaista, hänelle ilmoitettiin, että suuryritykset siirtyvät pois Euroopasta mikäli hän jatkaa linjallaan. Lafontaine hävisi ja pääoma voitti.

Jugoslavia olisi ollut mahdollista jakaa pieniin valtioihin. Perustuslaki olisi antanut siihen edellytykset. Se olisi kuitenkin edellyttänyt neuvotteluja ja mm rajoista sopimista. Pääomapiirit ovat aina kiireisiä. Olisi ollut vaarana, että neuvotteluihin olisi kulunut aikaa ja ratkaistavana olisi ollut monia demokratian toteutumisen edellyttämiä kysymyksiä.

Toisen maailmansodan aikana ongelmat ratkaistiin kansanmurhalla. Fasistinen Kroatia, liittolaisenaan SS-muslimijoukot saivat toimintansa tueksi lain, jolla säädettiin serbien kansanmurhasta. Murhaaminen aloitettiin välittömästi keväällä 1941. Saksalaiset ja fasisti-kroaatit muslimi-liittolaisineen toimivat tehokkaasti. Yhdysvaltojen pääomapiirit tukivat fasisteja.

1990-luvun alussa kansanmurhaa ei voinut säädyllisyyden nimissä julistaa. Toimintatapa pyrittiin rakentamaan siten, että kulissit peittäisivät toiminnan sisällön. Kroatian neo-fasistien tavoitteena oli rasistisen perustuslain säätämisen jälkeen puhdistaa Kroatia ja Hetzeg-Bosna eli Bosnian kroaattialue serbeistä.

Kroaatit saivat Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin avulla solmittua kroaattien ja Bosnian muslimien liittoutuman serbejä vastaan. Bosnian muslimien johtaja oli jo 1970-luvulla laatinut suunnitelman islamilaisen kalifaatin rakentamiseksi Bosniasta aina Albaniaan saakka ja siitä eteenpäin. Suunnitelma oli nimeltään islamilainen julistus, jossa serbien tuhoaminen joko tappamalla, pakottamalla uskonnon vaihtamiseen tai varustaminen toisen luokan ihmisoikeuksilla oli tavoitteena.

Jugoslavian hajottamisessa Yhdysvallat liittolaisineen rikkoi kaikkia mahdollisia kansainvälisiä lakeja, YK:n peruskirjaa, NATO:n perussopimusta , Helsingin sopimuksia ja Yhdysvaltojen kohdalla myös omaa perustuslakiaan.

Yhdysvaltojen presidentti Clinton henkilökohtaisesti toimi aseiden hankkijana kroaateille ja muslimeille. Muslimiarmeijan vahvistukseksi hankittiin Lähi-Idästä ja Afganistanista jihadisteja, jotka taistelivat Yhdysvaltalaisten kenraalien (eläkeläisten) johdolla ja jotka Izetbegovic, Bosnian kalifaattia rakentava presidentti siunasi osaksi omaa armeijaansa. Yhdysvaltojen NATO- joukot toimivat muslimien ilmavoimina. Yhdysvaltalaisten kenraalien antaman 10 kk koulutuksen avulla Kroatian armeija suoritti 250.000 serbin etnisen puhdistuksen Kroatiasta, keskiajalta peräisin olevilta asuinsijoiltaan.

Yhdysvaltojen pääomapiirien tavoitteena ja niitä palvelevan presidentti Clintonin avulla oli tarkoituksena miehittää koko se osa Balkania, joka ei täysin alistuisi pääoman komentoon kuten Slovenian ja Kroatian uskottiin tekevän. Serbien itsenäisyys ja demokraattisten ihmisoikeuksien taju oli suurimpana esteenä.

Yhdysvallat esti 5 vuotta kestäneen sodan aikana kaikki rauhansopimukset, jotka olisivat rajoittaneet sen lopullista päämäärää Balkanin haltuunotosta.

Yhdysvaltojen ja EU:n pääomapiirien tavoitteiden toteuttaminen vaati valtavan määrän tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä. Niiden aiheuttaman kauhun peittämiseksi tarvittiin suuri määrä propagandaa ja lahjontaa. Perustuslakiaan ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia puolustavat pääasiassa serbit oli demonisoitava. Toisen maailmansodan ja meneillään olevan sodan kansanmurhan uhrit oli nimettävä aggressoreiksi ja heidän johtajansa Hitlereiksi.

Yhdysvalloissa toimivat neo-fasismia tukevat kroaatit ja albaanit toimivat kongressin ja senaatin jäsenten lobbareina ja korruptoijina. Samat tahot palkkasivat markkinointitoimisto Ruder-Finnin levittämään toimittajaverkostoihin tavoitteenmukaista propagandaa.

Serbien etninen puhdistus ja tuhansien tappaminen karkotusmatkan aikana pyrittiin peittämään nostamalla niin kutsuttu Srebrenica-myytti etualalle. Yhdysvallat ja sen perustama ja rahoittama Jugoslavia tribunaali alkoi väittää serbien suorittaneen Srebrenicassa asuneiden muslimien kansanmurhan/ etnisen puhdistuksen. Mitään tosiasioita tuon väitteen tueksi ei ole löydettävissä. Srebrenican valtaus tapahtui väkivallatta. Aseensa laskeneet muslimit saivat joko jäädä tai lähteä. Lähteville YK järjesti bussien polttoaineen, joilla asukkaat pääsivät haluamiinsa kohteisiin. Serbikenraali Mladicin neuvotteluista YK:joukkojen komentaja Karremansin ja muslimiväestön edustajien kanssa on You-tubessa nähtävissä video ”Fontana-hotellin neuvotteut”.

Yhdysvaltojen ja NATO:n liittolaisina toimivat muslimit ja albaanit suorittivat monia ihmisuhreja vaatineita häikäilemättömiä provokaatioita. Näistä syytettiin serbejä ja koska tapahtumat palvelivat myös ”kansainvälisen yhteisön” etuja. Kansainvälinen yhteisö halusi uskoa mitä propaganda näistä provokaatioista sanoi ja alkoi pommittaa ”rangaistukseksi” serbejä, joiden väitettiin olevan tekojen takana.

Kymmenen vuotta kestänyt akuutti konflikti päättyi vasta jäljelle jääneen Serbian ja Montenegron muodostaman Jugoslavian liittovaltion laittomiin pommituksiin. Jugoslavian serbit haluttiin saattaa polvilleen kuten toisen maailmansodan aikana. Kansainvälinen yhteisö tuki Albaniasta Serbian Kosovoon tunkeutuvia albaaniterroristeja, koska he palvelivat kansainvälistä yhteisöä sen pääomapiirien pyrkiessä saamaan haltuunsa kaiken mitä Jugoslaviasta vielä oli ryöstettävissä.

Jugoslavian hajottamisen lopputuloksena Yhdysvallat ja EU saivat kaksi NATO:n ja EU:n kuuliaista täysjäsentä Slovenian ja Kroatian. Yhdysvallat miehitti siirtomaa- alusmaan asemaan joutuneen täysin epäitsenäisen Bosnian. EU ja Yhdysvallat miehittivät Serbiaan kuuluvan Kosovon. Yhdysvallat alkoi välittömästi pommitustensa lakattua rakentaa Serbian maaperälle valtavaa Bondsteel - sotilastukikohtaa. Serbit puhdistettiin myös Kosovosta. Serbian alueella oli 800.000 pakolaista Kroatian Krajinasta, Slavoniasta ja Kosovosta. Maltilliset serbien kanssa yhdessä sopuisasti eläneet albaanit joutuivat myös pakenemaan Serbiaan albaaniterroristien väkivaltaa.

Köyhtyneen jäljellejääneen Serbian infrastruktuuri otettiin haltuun. Tiedotusvälineet ovat ylikansallisessa omistuksessa, joten serbit kuulevat ja näkevät päivittäin läntisen tulkinnan itsestään. Pommitettujen autotehtaiden, tupakkatehtaiden, öljyjalostamojen, sairaaloiden, koulujen, siltojen, teiden, kirkkojen luostareiden jälleenrakennukseen tarvittavat lainat siirtävät omistuksen ylikansallisille yhtiöille, pankeille ja vakuutuslaitoksille.

Serbia on EU-maiden piirittämä. Venäjälle asetettujen talouspakotteiden seurauksena Serbia ei voi viedä tuotteitaan Venäjälle EU-maiden läpi. Serbian parlamentin on painostuksen alla ollut ensin pyydettävä anteeksi Bosnian Srebrenican ”kansanmurhaa”. Sittemmin parlamentin on ollut säädettävä kansanmurhan kieltämisen kriminalisoiva laki, jonka seurauksena henkilö, joka kieltää Srebrenican ”kansanmurhan” voidaan tuomita viideksi vuodeksi vankeuteen.

Tieteellisesti ja jopa kansanmurhan määritelmän mukaan Srebrenicassa ei ole voinut tapahtua kansanmurhaa. Siten totuus on muutettava valheeksi ja valhe totuudeksi. Totuuden sanomisesta voi seurata vankeusrangaistus/kotiaresti kuten Galileo Galileille, joka yleisen uskomukseen vastaisesti oletti maapallon kuuluvan aurinkokeskeiseen järjestelmään kykenemättä todistamaan sitä..

Pääoman valta edellyttää kansalaisten mielen manipulointia totaalisella tavalla. Lähestymme keskiaikaisen inkvisition ja noitavainojen aikoja. Pääoman edun noudattamisen on oltava uskonnon kaltainen, jota yksilö ei saa kyseenalaistaa.

Euroopan unioni ei edistä demokratiaa – päinvastoin.

Seuraava mielenkiintoinen pääoman vallan laboratorio on ollut Ukraina. Itä-Euroopan maiden EU:hun liittämisen ensisijainen tarkoitus on ollut sotilaspoliittinen. Jo lähentymissopimus-vaiheessa ensimmäiset artiklat edellyttävät sitoutumista yhteiseen puolustukseen = yhteistyöhön NATO: n kanssa. Toinen tavoite on halvan työvoiman liikkuvuus pitkään jäseninä olleisiin maihin, jolloin näiden maiden kansalaisten palkkoja ja työehtoja voidaan heikentää ulkomaisen työvoiman virratessa maahan. Tuoreena esimerkkinä on viisumivapaus Ukrainalle ja Georgialle.

Totta kai Euroopan komissio ja Yhdysvallat tiesivät Ukrainan talouden, ihmissuhteiden ja kulttuurin tiiviin nivoutumisen Venäjään. Ne tiesivät Ukrainan korruptoituneisuuden. Feodaaliherroja muistuttavat oligarkit omine armeijoineen pitävät valtaa kansan kärsiessä. Ääniä ostetaan niin valtakunnallisisssa vaaleissa kuin parlamentin äänestyksissä Presidentti Janukovic oli yhtä länsimielinen kuin muutkin oligarkit, mutta viisaasti näki, että Ukrainalla ei ollut tuossa vaiheessa, vuonna 2013 taloudellisia edellytyksiä liittyä EU:n lähentymissopimukseen.

Mutta pääomapiireillä oli kiire. Syyskuussa 2013 oligarkki Pintchuk oli kutsunut Yhdysvaltojen ja Euroopan pääomapiirien kerman Jaltalle pitämään Ukrainan haltuunottoa ennakoivaa laajaa kokousta. (The Economist). Suuren euforian vallassa molemmat Clintonit , Bill ja Hillary jälleen, mutta myös Janukovic, Poroshenko, Monti, Yhdysvaltojen entinen valtiovarainministeri ja Venäjän yksityistämisprojekteja paimentanut Lawrence Summers olivat mukana suunnittelemassa vallan haltuunottoa. Keinoja kaihtamaton kyynisyys oli vallalla kuten Jugoslavian hajottamisessa.

Suunnitelmiin kuului GMO-maatalouden aloittaminen, johon miljardööri Soros halusi sijoittaa. Liuskekaasutuotanto oli myös suunnitelmissa, josta Summers piti alustuksen. Kaiken onnistumisen edellytyksen eräs osatekijä oli TTIP:n voimaansaattaminen, jolla pääoman valta olisi naulattu kumoamaan valtioiden vallan.

Otpor-järjestö, joka Popovin johdolla ensimmäisessä projektissaan auttoi kaatamaan Milosevicin, valmisteli myös Ukrainassa vilpittömiä asioiden tilaan tyytymättömiä nuoria osoittamaan mieltään Janukovicia ja silloista hallintoa vastaan. Otpor tekee yhteistyötä Stratforin kanssa. Mielenosoittajien huolto tapahtui avoimesti mm USA:n lähetystöstä käsin. USA:n poliitikot, apulaisulkoministeri Victoria Nuland, monet EU-poliitikot näyttäytyivät Maidanilla. Ruokahuolto, lääkintähuolto ym toimivat suunnitelmallisesti. Maidanin mielenosoitusten jatkuttua pitkään ja muodostuttua väkivaltaisiksi, Klitscko, Jatsenjuk, Poroshenko asettuivat johtoon. Klitschko oli saksalaisen Konrad Adenauer säätiön rahoittama, Jatsenjuk oli USA:n varapresidentti Bidenin mukaan ”heidän miehiään”.

Väkivaltainen vallankaappaus johti laittoman hallituksen pystyttämiseen. Henkensä puolesta pelkäävä presidentti pakeni maasta. Soihtukulkueet, fasistiset tunnukset parlamentin seinuksilla ja tuhopoltot, joissa kymmeniä laillisen hallituksen kannattajia menetti henkensä, synnyttivät pelon ilmapiirin. Laittomuuksia ei tutkittu eikä syyllisiä ole saatettu vastuuseen.

Tynkäparlamentti kielsi venäjänkielen aseman virallisena kielenä. Itä-Ukrainan asukkaat valtasivat hallintorakennuksia protestoidakseen laittoman hallituksen ja laittomaksi muuttuneen eduskunnan päätöksiä. Laiton hallitus julisti itä- ukrainalaisia vastaan sodan, jota se kutsui terrorisminvastaiseksi sodaksi. Sodan aloittaminen on Nürnbergin tuomioistuimen mukaan kaikkein pahin sotarikos. Sodan lisäksi Ukrainan laiton hallitus lopetti eläkkeidenmaksun itä- ukrainalaisille. Se lopetti koululaitoksen, sosiaalituet, pankkilaitoksen ja kaiken sen, minkä varassa ihmiset voivat elää.

Yhdysvallat ja EU:n keskeiset ulkoministerit suorittivat/ sallivat yhteistyössä eräiden Ukrainan johtajien kanssa vallankaappauksen, joka rikkoi kansainvälisiä lakeja. Vallankaappaus rikkoi myös ulkoministereiden ja presidentti Janukovicin sopimusta kriisin rauhanomaisesta ratkaisemisesta.

Vallankaappauksen sallimisen lisäksi ja sen jälkeen monet EU:n NATO-maat ja Yhdysvallat ovat toimittaneet aseita, miehiä, neuvonantajia ja tarvikkeita Ukrainan armeijalle. Yhdysvaltojen kongressi on myöntänyt varoja neo-fasistiselle Azovin pataljoonalle. Yhdysvaltojen kongressi julisti myös sodan Venäjälle helmikuussa 2015 ilmoittaen, että presidentti Obaman ei sotimaan ryhtyessään tarvitse enää tässä asiassa kääntyä kongressin puoleen.

Vallankaappaus tapahtui Sotshin talviolympialaisten aikaan. Venäjä otti haltuunsa varotoimena Krimin niemimaan pelastaen siellä asuvat väkivallalta. Niemimaa liittyi kansanäänestyksellä Venäjään. Suuri osa ukrainalaisia sotilaita siirtyi Venäjän puolelle. Sevastopolin elintärkeä venäläinen sotilastukikohta säilyi venäläisillä kuten vuosikymmenien aikana tätä ennen. Laukaustakaan ei ammuttu.

Yhdysvallat edellytti talouspakotteiden asettamista Venäjälle, perustellen sitä kansainvälisten lakien rikkomisella ja taivutteli EU:n liittymään niihin. Vallankaappausta ja sodan aloittamista niin sanottu läntinen kansainvälinen yhteisö ei kriminalisoinut. Eestin ulkoministerin mukaan mielenosoittajia ja turvallisuuspoliiseja ampuneet olivat vallankaappauksen suorittajien joukosta. Tapauksia ei ole tutkittu eikä murhaajia ole saatettu vastuuseen.

Yhdysvaltojen varapresidentin poika Hunter Biden nimitettiin suurimman Ukrainan energiayhtiön hallitukseen Puolan entisen presidentin Kwasniewskin rinnalla. Ukrainan hallitukseen nimitettiin yhdysvaltalainen valtiovarainministeri, liettualainen talousministeri, georgialainen sosiaali- ja terveysministeri eli Ukrainan ylikansallinen haltuunotto tapahtui ripeästi.

Propaganda Ukrainan ympärillä on massiivista. Jugoslavian kohdalla syntipukiksi loihdittiin perustuslakia ja kansainvälisiä lakeja puolustaneet serbit. Laitonta vallankaappausta vastustanut ja neo-fasistisen väkivallan haittavaikutuksia lievittänyt Venäjä nostettiin Ukrainan tilanteessa syntipukiksi. Rasistisen syrjinnän ja väkivallan kohteeksi joutuneet itä- ukrainalaiset toivoivat Venäjältä apua. Miljoona pakolaista siirtyi Venäjälle.

Uusliberaaliin vallankäyttöön sitoutunut EU ei ole täysin sovittautunut sotaa ja väkivaltaa käyttävään toimintamalliin. Korruptiolla voidaan yksittäisten poliitikkojen omaatuntoa kyllä hiljentää, mutta ei täysin. Toisen maailmansodan aikaisen natsismin omaksuneet sotajoukot ovat hyvä apuväline käytettäväksi, mutta vaaleilla valitut länsi- eurooppalaiset poliitikot eivät halua samaistua heihin täysin.

Suomi on ottanut kuuliaisen uusliberaalin politiikan lakeijan roolin. Jugoslavian pommitusten aloittamisen syynä käytettiin Racakin kylän provokaatiota. Serbipoliisien ja albaaniterroristien välinen taistelu kuvattiin yhdysvaltalaisen diplomaatin avulla siviilien joukkoteloituksena. Uhrien oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset tehtiin kansainvälisesti tunnetun suomalaisen oikeuslääkärityöryhmän toimesta. Samanaikaisesti ja suomalaisten rinnalla avauksia tekivät jugoslavialainen ja valkovenäläinen työryhmä. Kaikki ryhmät päätyivät samaan tulokseen.

Suomen ja Saksan ulkoministeriöt kielsivät suomalaista työryhmää antamasta loppulausuntoa, joka olisi vahvistanut jugoslavialaisen loppulausunnon. Kuolinsyytutkimuksen tehnyttä professorin johtamaa työryhmää ei päästetty ääneen. Ulkoministeriö oli nimennyt ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkärin, Helena Rannan, jolla ei ole pätevyyttä kuolinsyyn määrittämiseen.

Poliittinen johto pani sanat Helena Rannan suuhun, joilla hän ilmaisi kyseessä olleen ”rikos ihmisyyttä vastaan” ”koska niin monta ihmistä oli kuollut samaan aikaan”! Rikos ihmisyyttä vastaan on termi, jota Nürnbergin sotarikostuomioistuin käytti holokaustista. Siis siviileistä tyhjän terroristitukikohdan puhdistaminen muuttui Suomen ulkoministeriön määräyksestä ”rikokseksi ihmisyyttä vastaan”, jonka tapahtuman terroristit myöhemmin itse myönsivät olleen provokaation kuten niin moni tapahtuma myös Bosnian sodassa.

Kylän lähellä asuva vanhus oli ilmoittanut varovaisesti tapahtumista kyselleelle KFOR- in sotilaalle kuulleensa taistelun jälkeisenä yönä kuorma-auton äänen. Osa ruumiista oli ilmeisesti yöllä tuotu kuoppaan, josta ne yhdysvaltalaisen William Walkerin johdolla seuraavana päivänä ”löydettiin”.

Suomalaisten salailu loukkasi oikeuslääkäreiden tieteellistä kunniaa. He joutuivat sivusta seuraamaan kuinka presidentti Clinton käytti Helena Rannan epämääräisiä lausuntoja Racakista pommitusten aloittamiseen. Vain muutama päivä Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen pommit Jugoslavian siviilien niskaan alkoivat pudota.

Ulkoministeriö julisti suomalaiset tutkimustulokset salaisiksi. Tällä salailulla oli suuri merkitys myös presidentti Milosevicin oikeudenkäynnissä, jossa Helena Ranta kävi todistamassa saksalaisdiplomaattien ohjauksessa toistaen kryptisiä luonnehdintojaan kun ei voinut puhua totta.

Oikeuslääkärit eivät voineet loputtomiin vaieta. He julkaisivat 2 vuotta tapahtumien jälkeen tutkimustuloksensa oikeuslääketieteellisessä kansainvälisessä julkaisussa. Katkeroituminen ei kuitenkaan hellittänyt.

Ukrainan kohdalla voinee päätellä, että sekä laajentumiskomissaarina että talouskomissaarina ja komission varapuheenjohtajana toiminut Olli Rehn on ollut täysin perillä maan tilanteesta. Ukrainan uusliberalistinen pakotetusti nopeutettu lähentymishanke on johtanut sotaan ja väkivaltaan. Kuten todettu länsi- eurooppalaiset poliitikot pesevät kätensä tekojensa seurauksista ja jättävät kaaokseen joutuneen toimenpiteittensä kohteen syöksykierteeseen.

Uusliberalistinen väkivaltaan rauhan ja yhteistyön sijaan perustuva uskonto on pakottanut niin Suomen kuin Serbian liittymään kansan tahdon vastaisesti NATO: n isäntämaasopimukseen. Suomalainen kaartin pataljoona auttoi osana Venäjän armeijaa Serbian itsenäistymään 1878. Nyt molemmat maat ovat faktisesti menettäneet itsenäisyytensä. Kiristykseen ja väkivaltaan perustuva EU käy mahdottomaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Olli Rehn, Helena Ranta, ulkoministeriö, uusliberalismi, väkivalta, Jugoslavia, Ukraina, Clinton,

Majakka valaisee Ruotsista

Keskiviikko 8.10.2014 klo 11:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ruotsin hallitusohjelman ilmoitus aikeesta tunnustaa Palestiinan valtio on kuin majakan valo pimeällä ummehtuneella EU-ulkopolitiikan merellä. Margot Wallstöm, uusi ulkoministeri on edellisen, Carl Bildin täydellinen vastakohta. Carl Bild toimi täydellisenä USA:n globaalin politiikan jatkeena ja uskollisena ritarina oli sitten kysymys Jugoslaviasta, Ukrainasta, Venäjästä tai mistä tahansa kohteesta, jonka suhteen USA:lla oli omat erityiset pyrkimyksenä.

Margot Wallström toimi EU komissaarina aikana, jolloin oli otettava kantaa USA:n, Ison-Britannian, Canadan,  Uuden Seelannin ja Australian Echelon vakoiluohjelmaan, jolla 1960-luvulta lähtien oli  vakoiltu muita maapallon maita. Siten nämä valtiot olivat saaneet sotilaspoliittisen ja kauppapoliittisen erityisaseman.

Toinen Margot Wallströmin tuntema globaalin politiikan ase on HAARP (High Frequency active Auroral Research Program), jossa ionosfäärin manipuloinnilla saadaan aikaan keinotekoisia maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä.

Wallströmilla ei todellakaan ole illuusioita USA:n toimista ja hänellä jos kenellä on kykyä asettaa globaalit toimijat, USA, EU ja Venäjä niihin mittasuhteisiin, joissa ne tosiasiallisesti toimivat.

Lisäksi hänellä on sydän. Hän kykenee ajattelemaan itsenäisesti ja valloittavan rehellisesti. 

Päinvastoin kuin päääministeri Stubb väittää, Palestiinan valtion tunnustamattomuus ei ole valtavirtaa. Yli 130 valtiota on tunnustanut Palestiinan. Ainoastaan Echelon-maat ja muut EU:n länsiosan maat eivät ole tunnustaneet. Kartta, joka kuvaa tunnustaneet maat värein on massiivisen vakuuttava.Stubb ehkä tarkoittaa "valtavirralla" maita, joilla on valta; Yhdysvallat, Israel, Iso-Britannia, Saksa, Ranska,Italia. Jos nämä Yhdysvaltojen sotilaallisesta ja taloudellisesta hyväksymisestä riippuvaiset yhteistyökumppanit eivät tunnusta, valtavirta ei tunnusta!

Suomen jäsenyys EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa on lamaannuttanut suomalaisten tunteet ja ajattelun. USA:n taloudelliset ja sotilaspoliittiset edut ovat vaikuttamasssa myös Suomen päätöksiin. Läntinen propaganda on täydellisessä sopusoinnussa Suomen median kanssa.  Urho Kekkonen 1973 totesi Palestiinan ongelman olevan ei vain Euroopan vaan koko maailman syöpä.

Tämä syöpä on saanut nakertaa palestiinalaisten elämää tehden siitä eräänlaisen kauhutarinan, johon kyyniset vallanpitäjät (USA, Israel) eivät halua ratkaisua. Etelä-Afrikan rotusorto ei saanut suomalaisia poliitikkoja vaatimaan rotusorron lopettamista kansainvälisillä areenoilla. Tien ratkaisuun avasi suomalainen ATK auto-ja kuljetustyöläisten ammattiliitto, joka alkoi taloussaarron konkreettisen toimeenpanon yhdessä kansainvälisten liittojen kanssa. Palestiinan suhteen tällaista liikehdintää ei näy. Israel on pakotettava lopettamaan kidutus, miehitys ja mielivalta palestiinalaisia kohtaan. Tilanteen seuraaminen sivusta johtaa ajatukseen, että ihminen ei ole muuttunut. Vieraantumisen seurauksena aitona syntynyt ihminen kuolee vallan kopiona. Liian harva säilyttää tunteet ja eläytymisen käytössään.

Islanti ja sosialidemokraattinen Ruotsi ovat Pohjoismaiden edelläkävijöitä. Islanti ratkaisi talouskriisinsä luovalla tavalla. Onko Suomi median ja kirjallisuuden avulla (Sofi Oksanen) liukuessaan 1930- luvulle jähmettynyt todellisuuden kieltämiseen ja puhtaaseen vallan myötäilyyn. Ukrainassa ollaan valmiita polkemaan perustuslain ja demokratian rikkomukset pois tietoisuudesta ja suljetaan silmät fasistiselta terrorilta, koska valtaa pitävät EU-valtiot hyötyvät tästä politiikasta. Samalla tavalla kyetään katsomaan toisaalle kun Israel terrorisoi sekä Israelin alueen, että miehitetyn Palestiinan arabeja.

Kansakunnalle totuuden kieltäminen on tuhoisaa. Euroopassa fasismille on tilausta. Sofi Oksasen maailman saama laaja kannatus on eräs merkki kehityksestä, joka kammottaa. 

Brief English summary: Sweden's sosialdemocratic government has promised to recognize Palestine. In times of Facism rizing in Europe, not least in Ukraine, it is time to get the EU -foreign policy to a new level both in Palestine and Ukraine. The decision of the Swedish government is like a light house in the dark sea of conservative US dependent EU- foreign policy.

Foreign minister Margot Wallström is well aquainted with the Echelon survaillance satellite and the HAARP- weapon of war of the five power using countries (US,G-B,Canada,Australia,New Zealand)She knows where the power lies and hopefully makes use of her talent of brilliant thinking and creativity.

It is regrettable that 1930- atmosphere is reality also in Finland. The fame of Estonian-Finnish writer Sofi Oksanen is one example. The ideological russofobia is a leading factor in Finnish media, popular literature and especially in the Green party. In literature the 1930-period atmosphere sells well. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sofi Oksanen, Ruotsin ulkoministeri, Swedish foreign minister Margot Wallström HAARP, Echelon, Palestiina, EU ulkopolitiikka, EU-foreign policy

Kroatia 1990-luvulla. ja Ukraina tänään

Maanantai 18.8.2014 klo 12:13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan ulkoministeri Klimkin kutsuu NATO:a,USA:ta ja EU:ta antamaan sotilaallista apua Kiovan väliaikaiselle,laittomalle hallitukselle ja tynkäparlamentille. Alkuperäisessä laillisessa, demokraattisesti valitussa parlamentissa pääasiassa Itä-Ukrainasta kannatusta saanut alueiden puolue ja kommunistit muodostivat enemmistön 217 paikallaan. Vähemmistössä oli Udar, Isänmaa ja äärioikeiston Svoboda yhteensä 178 paikkaa.

Väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen EU salli vähemmistön muodostaa hallituksen ja parlamentin jatkaa tynkäparlamenttina, josta osa edustajista oli peloteltu pois, muun muassa kommunistipuolueen puheenjohtajaa vastaan tehtiin murhayritys ja hänen kotinsa tuhopoltettiin. Nyt parlamentti on kieltämässä kommunistipuolueen,joka vastustaa väkivaltaa ja myös separatismia. Kommunistipuolueen kieltämisen jälkeen tynkäparlamentti supistuisi entisestään 32 paikan verran.

 Kiovan hallitus on tukeutunut oligarkkien rahoittamiin Maidanin äärioikeiston joukkioihin pyrkiessään sotilaallisesti tukahduttamaan hallituksen vastaisen kansannousun Itä-Ukrainassa. 

1990- luvun Kroatian vastaava sisällissota oli osa Yhdysvaltojen johtamaa Jugoslavian hajoittamista. Yhdysvaltojen kongressi, siis ulkopuolinen maa, oli säätänyt lain, jonka mukaan Jugoslaviassa on pidettävä kussakin erillisessä tasavallassa monipuoluevaalit, mutta ei koko Jugoslaviassa. Neuvostoliitossa oli nimittäin käynyt niin, että Gorbatsovin pyytäessä kansalaisia, koko Neuvostoliiton alueella, ottamaan kantaa haluavatko he jatkaa uudenlaisessa löyhemmässä sosialistisessa liittovaltiossa, kansalaisista 72% sanoi haluavansa. Tällaista demokraattista katastrofia Yhdysvallat ei halunnut Jugoslavian alueelle.

Kroatialainen fasistien diaspora oli pikkuhiljaa palannut Yhdysvalloista, Australiasta ja Kanadasta. Toisen maailmansodan aikaisten joukkomurhaajien kunnia palautettiin. Äärioikeistolaiset joukot hankkivat aseita Saksasta ja Itävallasta. Presidentti Clinton henkilökohtaisesti Kroatian suurlähettiläänsä kanssa sai aikaan aseiden virran Lähi-Idästä Zagrebiin. Presidentti Tudjiman laillisti asejoukot jakamalla heille poliisin virkamerkit, jotka laillistivat aseiden hallussapidon.

Tänä aamuna Klimkinin ilmoitus antoi tunteen kuin kuin heräisi kroatialaisesta painajaisesta. Yhdysvaltalaiset ja erityisesti puolalaiset diplomaatit ja poliitikot ovat sekaantuneet vuosikausia Ukrainan asioihin. Kuten edellisissä kirjoituksissani olen maininnut, Ukrainan länsimaistamisen loppusilaus suunniteltiin Jaltassa, syyskuussa 2013 pidetyssä kokouksessa presidentti Clintonin ja tulevan presidenttiehdokas Hillary Clintonin läsnäollessa.

Propaganda oli 1990-luvulla esittänyt tosiasiassa lakeja kunnioittavat Jugoslavian serbit kielteisin värein, kun taas Yhdysvaltojen tukemat kroaatit myönteisinä. Siten Yhdysvaltalaisten eläkkeellä olevien kenraalien MPRI:n ohjaama serbien etninen puhdistus Kroatiasta "Operation Stormin" avulla, jonka seurauksena 250.000 serbiä ajettiin pois Krajinasta Kroatiasta, ei saanut aikaan erityistä huolta. Matkalla 2500 serbiä tapettiin.

Suomalainen totuutta ulkopolitiikassakin kaipaava psykiatri ei voi käsittää, että demokraattista hallintoa kannattavia ja oman kielen ja uskonnon kunniallista asemaa puolustavia itä-ukrainalaisia on neuvottelujen sijasta tapettava, ellei tuntisi Kroatian osuutta Jugoslavian hajottamisen historiassa. Suosittelen kaikille luettavaksi teoksen George Szamuely: Bombs for Peace; NATO:s Humanitarian War on Yugoslavia. On tiedettävä mitä globaaleja taloudellisia ja hegemonisia tavoitteita Yhdysvalloilla on.

Itä-ukrainalaiset ovat osoittaneet haluavansa ilmaista kantansa demokraattisesti äänestämällä. Silti Kiovan hallitus on päästänyt äärioikeistolaiset Maidanin asejoukot heidän kimppuunsa,antaen armeijan tykistöllä ja pommituksilla taustatukea. Uhrien määrä lähentelee Krajinan serbiuhrien määrää ja maanpakoon ajettuja on satoja tuhansia.

Itä-ukrainalaisten leimaaminen terroristeiksi saattaa toimia hetken aikaa Kiovan hallituksen ja heitä tukevan USA:n ja osan EU:ta eduksi. Äärioikeistolaiset todelliset terroristit eivät todennäköisesti tule tyytymään Kiovan hallituksen tahtoon. 

Yhdysvallat tukee oligarkkeja ja äärioikeistoa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Historia kuitenkin osoittaa, että talebanit,punaiset khmerit, ISIS ja muut aiemmat liittolaiset itsenäistyvät ja tulevat myöhemmin toimeen omillaan ja kääntävät aseet entistä tukijaansa vastaan.

On valitettavaa, että EU on katsonut välttämättömäksi liittoutua USA:n kanssa Euroopan järjestämiseksi suuryritysten ja sijoittajien paratiisiksi demokratian kustannuksella. Se näyttää edellyttävän Venäjän demonisointia.Ulkoministeri Lavrov on systemaattisesti ollut dialogin ja kansalaismielipiteen selvittämisen kannalla.

Haluan pysyä totuuden ja demokratian puolella. En suostu alistumaan yksipuolisiin tilannearvioihin tulivat ne sitten kenen suusta tahansa. Yhdysvallat on tottunut käyttämään sotilaallista voimaa, samoin monet EU:n entiset siirtomaavallat. Yhdysvaltojen 1000 sotilastukikohtaa eri puolilla maailmaa kidutuskammioineen eivät saa minua tuntemaan oloani turvalliseksi varsinkaan, jos lähin niistä pystytettäisiin Viroon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: USA:n kidutuskammiot Viroon, demokratia vai aseet, ulkoministeri Klimkin, Kroatia 1991- ja Ukraina tänään, NATO, rauhanneuvottelut, Klimkin, Lavrov, oikea sektori,