Kirje Tasavallan presidentille

Torstai 11.4.2019 klo 15.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Arvoisa herra presidentti,

Te olette käynyt Pietarissa arktisen alueen seminaarissa yhdessä muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa. Otitte puheeksi Venäjän talouspakotteet ja mainitsitte Venäjän olevan itse syyllinen niihin Krimin vuoksi. Totesitte myös, että vasta kun tilanne muuttuu pakotteet poistuvat.

Venäjän presidentti Putin joutui toteamaan, että Krim ei ole osa arktista aluetta, kuten tietenkin itsekin hyvin tiedätte. Hän yritti kohteliaasti antaa maantieteellisen selityksen vastauksena provokaatioonne.

Olette aikaisemmassa tapaamisessa presidentti Putinin kanssa tuonut Suomen medialle esiin sen, että olette eri mieltä presidentti Putinin kanssa Ukrainasta.

Eduskunnan päättäjäisissä annoitte tunnustusta tiedustelulakien aikaansaamisen johdosta sekä toitte esiin Suomen armeijan pääsyn vastavuoroiseen avun antamisen ja vastaanottamisen piiriin.

Olette kutsunut yhdessä entisen emopuolueenne kokoomuksen sekä keskustapuolueen ja sinisten muodostaman hallituksen kanssa USA/EU/NATO-hybridikeskuksen Suomeen Helsinkiin.

Keskuksen tehtävänä on yhdessä Suomen median kanssa yhdenmukaistaa Venäjä-vastaista tiedotusta olettaen, että Venäjä on uhka Suomelle. Olette ollut mukana, ainakin kansliapäällikkönne välityksellä turvallisuuskomiteassa, jonka huoltovarmuuskeskus rahoittaa valtiollista sensuuria harjoittavaa Mediapoolia. Mediapooliin kuuluu valtaosa Suomen sanomalehdistöstä sekä Yle ja MTV. Kokoomuspuolueen lisäksi keskeisten sanomalehtien päätoimittajat ilmoittivat jo 20 vuotta sitten kannattavansa Suomen liittämistä NATO:on.

Venäjä ei ole osoittanut pitävänsä Suomea uhkana Venäjälle, NATO:a sen sijaan kyllä.

Jugoslavian laittomien pommitusten yhteydessä NATO muuttui puolustusliitosta sotaliitoksi. Monet pommituksiin osallistuneista valtioista rikkoivat omia perustuslakejaan, niin NATOkin.

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö piti Bratislavassa kokouksen, josta pitkäaikainen Saksan liittopäivien jäsen ja puolustusministeriön valtiosihteeri Willy Wimmer on antanut selostuksen. Yhdysvallat ilmoitti ottavansa haltuunsa Itäisen Euroopan Baltiasta Odessaan. Se piti tärkeänä eristää Venäjä niin, että se muun muassa ei pääse Pietarista Itämerelle.

Hyökkäykset Afganistaniin, Irakiin, Libyaan ja Syyriaan käyttäen jihadisteja jalkaväkenään kuvaavat Yhdysvaltojen tapaa toimia kansainvälisessä politiikassa.Lennokkimurhat lisääntyivät presidentti Obaman aikana. Miljoonat ihmisuhrit ja valtioiden rakenteiden murentaminen ja asuinalueiden tuho ei ole merkinnyt mitään silloin kuntarkoituksena on ollut raaka-aineiden ryöstö tai sotilaallinen valta.

Euroopan unionin jäsenmaiden enemmistö kuuluu NATOon. Useat jäsenmaat ovat riippuvaisia Yhdysvaltojen myönteisestä suhtautumisesta. Yhdysvaltojen suorittama taloudellinen ja sotilaallinen kiristys (sotilaita on pelkästään Saksassa presidentti Trumpin mukaan 68 000) vaikuttavat taustalla. Yhä useampi jäsenmaa taivuttaa oikeustajunsa tyydyttämään Yhdysvaltoja eikä Yhdistyneiden  kansakuntien periaatteita ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.

Esimerkkinä tästä YK:n periaatteista luopumisesta on ollut Euroopan parlamentin suhtautuminen Venezuelaan. Jo vuosi sitten Eroopan parlamentin enemmistö päätti myöntää Saharov- ihmisoikeuspalkinnon Venezuelan "demokraattiselle oppositiolle", jota Yhdysvallat on tukenut jo vuosia. Viimeisin merkki tuosta YK:n periaatteista luopumisesta oli Euroopan parlamentin enemmistön päätös tukea itse itsensä presidentiksi julistanutta Guaidoa, Venezuelan vaaleilla valitun presidentin sijaan.

Suomen ulkopoliittinen johto suoritti saman, kansainvälisten lakien vastaisen tunnustuksen. Toisin sanoen Yhdysvaltojen pyrkimys saada Venezuelan valtavat öljyrikkaudet haltuunsa on saanut teidän tukenne.

Ukraina on ollut vain yksi askel Yhdysvaltojen vallankäytön tikapuilla. Suomen Olli Rehn oli vastuussa EU:n lähentymissopimuksen epäonnistumisesta. Lisäksi 70% ukrainalaisista vastusti NATOa. Lähentymissopimuksen ensimmäiset artiklat ovat kuitenkin sotilaallisia.

Ukrainan vaaleilla valittu Eurooppa-myönteinen presidentti Janukovits katsoi, että Ukrainan taloudellinen tilanne ei salli VIELÄ liittymistä lähentymissopimukseen. Yhdysvallat oli kuitenkin jo pitkään valmistellut hallituksenvaihdosta sijoittaen siihen 5 miljardia dollaria, eikä Euroopan neljän ulkoministerin laatima sovintosopimus kesken Maidanin mielenosoitusten saanut Yhdysvaltojen tukemien natsimielisten mielenosoittajaryhmien hyväksyntää. Nämä natsimieliset voimat ovat integroituneet Ukrainan nykyhallintoon.

Maidanin verilöylyä on tutkittu tieteellisesti. "The Snipers "Massacre" on the Maidan in Ukraine on 70 sivun tietellisen tarkka Ivan Katchanovskin Ph.D.( Ottawan yliopisto, School of Political studies), selostus, joka esitettiin Annual Meeting of American Political Science Associationin kokouksessa San Franciscossa syyskuun 3–6, 2015.

Väkivalta uhkasi laajeta itään. Tapahtumat on laajasti dokumentoitu ja paras, mutta Suomessa esitystä vaille jäänyt Oliver Stonen hieno dokumentti kuvaa tapahtumia tarkasti.

Krimin autonomisen alueen asukkaat eivät halunneet alistua natsistiseen väkivaltaan. Venäjällä on riittävästi kokemusta puolustautumisesta natseja vastaan ja sen toimet krimiläisten hyväksi olivat hengenpelastustoiminnan luonteisia. Krim on kuulunut historian aikana Venäjään. Sevastopolin tukikohdalla on sankarimaine sen puolustaessa Venäjän Krimiä toisen maailmansodan aikana natsihyökkäyksen aikana.

Vallankaappaus-presidentti julisti terrorismin vastaisen sodan itä-ukrainalaisille, jotka eivät halunneet alistua vallankaappaushallituksen väkivaltaan. Itä-ukrainalaiset nousivat vastarintaan, perustivat omat hallintorakenteet, josta kehkeytyi aseellinen konfliksi, joka jatkuu. 

Ranskan presidentti, Saksan liittokansleri ja ukrainalaiset solmivat Minskin sopimuksen, jonka avulla konfliktia pyrittiin de-eskaloimaan. Venäjä ei ole Minskin sopimuksen osapuoli. Sopimuksessa edellytettiin Itä-Ukrainaan laajaa autonomiaa ja asteittaista aseellisen toiminnan lopettamista.Kun kaikki ensimmäiset sopimuksen osat on saatu toteutettua, Ukrainan ja Venäjän välinen raja tulee hallituksen valvontaan.

Presidentiksi valittu oligarkki Petro Poroshenko ei ole ottanut askeltakaan Minskin sopimuksen toteuttamisen suuntaan. Yhdysvallat on valinnut vallankaappauksen jälkeisen pääministerin, hallituksen ja varapresidentti Biden kävi henkilökohtaisesti antamassa parlamentissa ohjeita. Yhdysvallat on myös aseistanut Ukrainan pahamaineista Azov-pataljoonaa.Venäjä vuorostaan on tukenut itä-ukrainalaisia.

Krimiläisten itsesuojeluvaisto ohjasi heidät anomaan liittymistä Venäjään. Nyt alue on osa Venäjää, eikä teillä, Suomen presidentillä ole mielestäni oikeutta kyseenalaistaa sitä.

Kiinnititte eduskunnan päättäjäisissä huomionne Suomen mahdollisuuteen antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua. Olemme saaneet lukea lehdistä kuinka armeijan asuja uudistetaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tilattavaksi tulee myös aavikolle sopivia asuja. Miksi haluatte suomalaisten sotivan Yhdysvaltojen päämääriä tukevia NATO:n sotia esimerkiksi aavikolla?

Kuvaatte kaikenlaista pahuutta, mitä vastaan meidän tulee varautua.Koska ette sanallakaan mainitse kaikkea sitä pahuutta, mitä Yhdysvallat NATO-liittolaisineen on saanut aikaan käyttäen natseja ja jihadisteja apuvoiminaan Jugoslaviasa, Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa , Libyassa, Somaliassa ja Jemenissä ja missä pahuudessa me suomalaiset olemme joutuneet olemaan mukana, tarkoittanette pahuudella NATO:n ja Yhdysvaltojen vihollista Venäjää.

Arvelen teidän pyrkivän siihen, että myötäilemällä Yhdysvaltojen ja NATO:n maailmankuvaa, saisitte Suomeen tärkeitä investointeja. Jos emme myötäile näitä väkivahvoja voimia, jäämme puille paljaille. Niinkö?

Euroopan komissio, joka myötäilee näitä NATO:n ja ylikansallisten taloudellisten voimien pyrkimyksiä, yritti tukea Suomen SOTE-uudistuksen markkinamallia. Olemme nähneet hoivayritysten ja taksiyritysten markkinamallin seuraukset ihmisten arkisten asioiden hoitamisen vaikeutumisena. Siitä huolimatta tämä ylikansallista pääomaa palveleva malli ristittiin "valinnan vapaudeksi" markkinointimielessä.

Pahinta kuitenkin on USA/EU/NATO-hybridikeskuksen vaikutus oikeustajuumme. NATO-propaganda, jota rakastettu presidentti Mauno Koivisto vihasi, on vallannut koko Suomen tiedonvälityksen ja sen seurauksena kansalaisten tajunnan. NATO-propaganda näkee Venäjän vihollisena.

Jotta Yhdysvallat saisi Suomesta alustan hyökkäykselleen Venäjää vastaan, Suomen tulisi asevalinnoillaan ja sotilaallisilla toimillaan palvella tätä tarkoitusta. Hävittäjähankintojen ensisijaisuutta korostamalla unohdetaan se, että Suomi olisi amerikkalaisten hävittäjien kautta täysin alistettu teknologian puolesta Yhdysvaltojen palvelijaksi. Asehankinnoilla palvelisimme Yhdysvaltojen aseteollisuutta, emme omaa etuamme ja turvallisuuttamme.

On valitettavaa, että ette näe sitä hyvää mitä naapurimme Venäjä tekee maailmassa. Meillä ei ole pelkoa, että Venäjä tukisi jihadisteja ja natseja. Venäjä puolustaa Syyrian ja Venezuelan itsenäisyyttä samaan aikaan kun me "läntisiä arvoja" noudattavat maat tuemme ja koulutamme niitä, jotka haluavat hajottaa, siksi, että nämä hajottajat palvelevat meidän hallintapyrkimyksiämme.

Olen kummastellut myös sitä, kuinka teidän oikeustajuanne ei häiritse se, että Mediapooliin kuuluu parlamentaarisesti valvottu ja verorahoilla rahoitettu Yle. Yle toteuttaa NATO-propagandaa hyvin tunnollisesti.

Kärjekkäin esimerkki Yle:n mediapooliin kuulumisen haitoista on se, että eduskuntapuolue Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen on suljettu Yle:n kaikkien ohjelmien ulkopuolelle. Katsotte ehkä että ette voi puuttua Yle:n toimintaan. Kuitenkin te turvallisuuskomiteassa istuvan kansliapäällikkönne kautta olette selvillä Mediapoolin toiminnasta ja siten ilmeisesti hyväksytte Yle:n uutis- ja ajankohtaistoimituksen päällikön Jouko Jokisen ratkaisun.

Valtiollinen sensuuri NATO:n kanssa yhteistyössä on totaalisempaa kuin toisen maailmansodan aikainen valtiollinen sensuuri. Silloin Hitlerin natsi-Saksan asevoimat tai Göebbels eivät osallistuneet käsittääkseni Suomen sensuuritoimintaan. Via-Sat vakoilu, propaganda ja mielialojen säätely verkoston jäsenluettelotkin hävitettiin sodan jälkeen.

NATO on Suomen median kautta osallistunut mielipiteiden ja asenteiden muokkaukseen niin kauan kuin mediapooli sisältötyöryhmineen on ollut toiminassa. Suomi ei ole enää demoratia koska sen tiedonvälitys on muodostanut yhdensuuntaistetun kartellin. "Tervetuloa demokraattisen tiedonvälityksen maahan" vuosi sitten on karkeata pilaa.

Mielestäni kansan on tärkeätä tietää oletteko tässä sydämestänne mukana.

Kiusaajien onnellinen maa

Lauantai 30.3.2019 klo 16.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pekka Haavisto kertoo tänään 30.3.2019 Helsingin Sanomissa pitäneensä kiusaamista esillä vaalikampanjan aikana. Hän kertoo kuulleensa "aivan käsittämättömiä kertomuksia kiusaamisesta ja syrjimisestä kouluissa sekä työpaikoilla".

"Monen ihmisen elämässä kiusaaminen näyttää olevan tekijä, joka vie heitä alaspäin ja puskee sivuun. Olen huolissani siitä, että Suomessa asenneilmapiiri ei ole kohdallaan."

Olen nuorisopsykiatrina tehnyt yhteistyötä koulujen kanssa kiusaamisen lopettamiseksi. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyönä toteutettiin yhdellä Helsingin yläasteella kokeilu, jossa nuoret kokoontuivat saman opettajan kanssa kerran viikossa niin sanottuun tunnetuntiin. 

Tuon tunnin aikana jokainen vuorotellen sai kertoa tunteistaan. Siitä, mikä sillä hetkellä askarrutti, huolestutti tai ilahdutti perheessä, koulussa tai maailmassa. Jokainen yläasteen oppilas sai tuntea, että kaikille on tärkeätä miltä juuri hänestä tuntuu.

Opettajat, jotka olivat aluksi vastustaneet projektia sen tuoman lisätyön johdosta, sulivat, ja alkoivat tunnistaa kuinka tietorikkaita ja rakastettavia nuoret olivatkaan. Nuoret kokivat olevansa tunteineen arvostettuja ja sen seurauksena välitunnit rauhoittuivat ja koulun ilmapiiri muuttui rakentavaksi.

Miksi sitten kiusaamisen kulttuuri on vallalla vaikka kaikkien huomioon ottaminen ja yhteistyö  toisi hyvän ilmapiirin.

Olemme kansana siirtyneet virallisesti rauhan ja puolueettomuuden ajasta läntiseen arvoyhteisöön, jota johtavat Yhdysvallat ja sen NATO-liittolaiset. Tuo liittolaisuus ilmenee jäsenyytenä Euroopan Unionissa, sen valuutassa eurossa ja yhteistyössä NATO:n sotilasliiton kanssa enemmistön EU-maista kuuluessa NATO:on.

25% maailman kansoista elää Yhdysvaltojenja sen liittolaisten asettamien mielivaltaisten talouspakotteiden alaisuudessa. Pakotteet kurjistavat kansojen elämää ja aiheuttavat katkeruutta toimeliaisuuden ja optimismin sijaan.

Suomi osallistuu kyselemättä tähän Yhdysvaltojen taloudelliseen ja sotilaalliseen valtaan, jota ylläpidetään 80 maassa olevilla USA:n sotilastukikohdilla. Tätä on kiusaaminen kansainvälisellä tasolla.

Jotta tuo osallistuminen/kiusaaminen tuntuisi miellyttävältä, meitä täytyy aivopestä kokemaan niin.

Suomen tiedonvälitys onkin siirtynyt orwellilaiseen aikaan, jossa rauha on sotaa ja vääryys on oikeutta.

Olen aikaisemmissa blogeissani kuvannut Suomen tiedonvälityksen ja kustannustoiminnan valtiollista NATO-sensuuria. Tieteellinen totuus varsinkaan kansainvälisistä asioista ei näy Suomen mediassa. Pekka Haavisto, joka ei toiminut rauhanvälittäjänä Balkanilla, vaan tutki siellä mahdollisia köyhdytetyillä uraanipommeilla suoritettujen tuhojen radioaktiivisuuden jäämiä, ei huomannut serbien sortoa eikä pitänyt Lääkärin sosiaalinen vastuu lehdelle antamassaan haastattelussa teollisuuslaitosten vaurioita merkittävinä: "Olivathan ne jo huonokuntoisia muutenkin."

Tällainen asenne kuvaa sopeutumista, välttämättömänä pahana, tuohon NATO:n ja Suomen virallisen ulkopoliittisen johdon todellisuuteen. Suomi auttoi jo tuolloin Jugoslavian pommitusten aloittamista, ja vielä varmemmaksi vakuudeksi Suomen edustaja todisti voittajien sotatribunaalissa ICTY:ssä kuten NATO halusi.

Tutustuin Espanjassa eläkkeelle jääneeseen, hollantilaiseen NATO:n tiedottajaan. Ystävystyttyämme totesimme ajattelevamme Jugoslavian hajottamisesta aika samalla tavalla. Kysyin häneltä, miksi hän tiedottajana ollessaan valehteli? "Minulla on kaksi poikaa, jotka on koulutettava kalliissa yksityisessä yliopistossa. Siksi."

Suomessa on jäljellä yksi valtiomies, nimittäin Paavo Väyrynen. Hän ei ole luopunut totuudesta eikä hän alistu NATO-propagandan eikä kiusaamisen edessä.Eikä valehtele.

Ylikansallista pääomaa palvelevien oikeistopuolueiden keskustan, kokoomuksen ja sinisten aloitteesta Suomeen perustettu valtiollinen sensuurikoneisto, Mediapooli on estänyt Paavo Väyrysen eduskuntapuolueen osallistumisen vaalitentteihin. Verorahoilla kustannettu Yle on siis rahoittanut kaikkien muiden eduskuntapuolueiden Yle-kampanjan, mutta sensuroinut Väyrysen Seitsemän tähden liikkeen. Mediapooliin kuuluva MTV on tehnyt samoin, kuin myös Yle:n paikallistoimitukset sekä monet sanomalehdet. Täydellinen uutispimennys.

Mediapoolilla on erityinen sisältötyöryhmä, jonka tehtävänä on luonnollisesti nostaa erityisiä, lähinnä Venäjä-kriittisiä aihepiirejä toistuvasti eri välineissä, milloin suurina juttuina, milloin rivien välissä voidakseen osoittaa suomalaisille, että Venäjää vastaan pitää varautua ja NATO:a pyytää suojelemaan. Kukaan todellisuudentajuinen suomalainen ei tätä usko.

Yksikään eduskuntapuolue, ei myöskään kiusaamiseen perehtynyt Haavisto, ole nostanut kysymyksen asetteluun tätä Seitsemän tähden liikkeen ja sen puheenjohtajan Väyrysen kiusaamista eikä Mediapoolin roolia sensorina.

Seitsemän tähden liike on ainoa puolue, joka haluaa NATO:n ulos Suomesta. Se haluaa Suomen itsenäiseksi ja irti kaikista EU:n liittovaltiohankkeista. Juuri siksi se halutaan eristää, jotta suomalaiset eivät voisi kokea, että meillä on puolue, joka ajattelee niinkuin kansa, joka ei halua Suomen liittyvän NATOon.

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen ja demokratia estävät kiusaamisen kulttuurin syntymisen. Suomen eduskunta ja valtamedia ovat osoittaneet, mitä tapahtuu, kun ne korvautuvat epäoikeudenmukaisuudella ja vallankäytöllä.

Suomen eliitti käy hybridisotaa Venäjää ja Suomen kansaa vastaan

Lauantai 16.3.2019 klo 13.28 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen edellisen hallituksen pääministeri Alexander Stubb on osoittanut ehdotonta lojaaliutta Yhdysvalloille ja NATOlle. Se on ilmennyt valehteluna Yhdysvaltojen laskuun Georgian sotilaallisen konfliktin aloittajasta. Lisäksi hän on tunteellisesti ilmoittautunut "etelävaltiolaiseksi" presidentti Bushin aikana, tämähän on etelävaltiolainen.

Stubb on ajanut Suomea NATOon poliitikoista ehkä johdonmukaisimmin, ellei lasketa presidentti Martti Ahtisaarta, joka on palvellut NATOa täysipäiväisesti CMI-rauhanjärjestönsä johtajana. Nyt Stubb jatkaa johtajana. Järjestö tarvitsee runsaasti rahoitusta ja Ahtisaaren ystävä George Soros tarjoaa palveluksiaan.

Stubbin monipuoluehallitus aloitti hybridisodan valmistelun 2014, johon viittaan edellisessä blogissani. Tuolloin päätettiin lähettää 100 toimittajaa ja virkamiestä opettelemaan Venäjän hybridisotaa. Hybridisota perustuu pehmeään, ei sotilaalliseen vaikuttamiseen. Tärkeintä on propaganda. Viestitetään asioita niin, että kerrotaan puolitotuuksia tai suoranaisia valheita uskottavalta näyttävässä muodossa.

Georgian sodan aloituksesta valehteleminen jatkui Suomen mediassa myös Ukrainan vallankaappauksesta valehtelemisena. Kiinnostuneet voivat mennä tämän blogini helposti selattavaan arkistoon ja katsoa esimerkiksi vuoden 2014 Ukraina- blogejani.

Ukrainan vallankaappaus oli huolellisesti suunniteltu ja toteutettu USA:n ja NATO/EU:n yhteinen projekti. EU:n puolella lähentymisneuvotteluiden epäonnistumisesta vastasi keskustan Olli Rehn apulaisenaan nykyinen keskuskauppakamarin toimitusjohtaja kokoomuslainen Juho Romakkaniemi.

Samalla tavalla kuten kokoomus ja keskusta yhdessä yrittivät runnoa ylikansallisen pääoman etuja ajavaa SOTEa lähes väkivaltaisesti maaliin, samaa taktiikkaa harrastettiin myös EUn tasolla. 

Ukrainan lähentymisneuvotteluissa sotilaalliset artiklat olivat ensimmäisinä allekirjoitettaviksi. Vaaleilla valittu presidentti Janukovits, joka oli EU-myönteinen, katsoi, että Ukraina ei ole valmis vielä allekirjoittamaan lähentymissopimusta, sen kalleuden vuoksi. Ukrainalaiset eivät myöskään kannattaneet NATO-jäsenyyttä.

Kuitenkin NATO on nyt läsnä Ukrainassa ja yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat vallankaappaushallituksen julistamaa "terrorismin vastaista sotaa" itä-ukrainalaisia vastaan, jotka eivät hyväksyneet laillisen presidentin kaatamista eivätkä vallankaappaushallituksen nimeämiä USAta tottelevia johtajiaan.

Koulutettujen virkamiesten ja toimittajien lisäksi sekä Stubbin että Sipilän hallitukset ovat voimistaneet muutenkin rakenteellista Venäjä-vastaisuutta tarkoituksenaan sitä kautta edistää Suomen kansan keskuudessa NATO-myönteisyyttä.

Sipilän hallitus ja mitä ilmeisimmin presidentti Niinistö ovat sopineet USA:n ja EU:n ja NATO:n kanssa Venäjä-vastaisen hybridikeskuksen perustamisesta Helsinkiin. Tämä keskus ei ole Suomen lainsäädännön alainen ja sen toiminta on varsin salaista. Johtajaksi valittiin eduskunnan ulkopoliittisen instituutin toimihenkilö Hanna Smith.

Sipilän hallituksen virkamiesten muodostaman turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskus rahoittaa valtamedian yhteenliittymää mediapoolia. Pooliin kuuluvat keskeiset sanomalehtitalot ja kustannustalot sekä Yle ja MTV. Pooli on sitoutunut yhteistyöhön NATO:n hybridikeskuksen kanssa. Siten kaikki Suomen "virallinen" tiedonvälitys on valtion sensuroimaa NATO:n hyväksi.

Mediasensuuri tekee tietenkin Suomen eduskuntavaalit lähinnä naurettaviksi. Suomen kansan enemmistö vastustaa NATO-jäsenyyttä, mutta valtion sensuuri edellyttää NATO-myönteisyyttä.Valtio tarkoittaa tässä ylikansallista pääomaa palvelevaa kokoomusta ja keskustaa sekä vielä niitäkin militaristisempaan oikeistoon kuuluvaa sinistä puolustusministeriä.

Venäjä-vastaiseen hybridisotaan kuuluu sensuroidun median lisäksi talouspakotteet. Suomi osallistuu Venäjä-vastaisiin talouspakotteisiin, joihin ei ole mitään perusteita.

Pakotteissa viitataan Krimin haltuunottoon ja Ukrainan sotaan. Krim on aina kuulunut Venäjään. Sen asukkaat kokevat olevansa venäläisiä. Krim pyrki heti Neuvostoliiton hajottamisen jälkeen Venäjän yhteyteen, johon se oli kuulunut aina siihen saakka kun Hrustsev 1950-luvulla mielivaltaisella päätöksellään siirsi Krimin Neuvostoliiton sisällä osavaltiosta toiseen.

Suomen media toistaa valhetta Itä-Ukrainan sodasta vierittäen syyn Venäjälle. Tosiasiassa vallankaappaushallitus julisti "terrorismin vastaisen sodan" laillista presidenttiä tukeneita itä-ukrainalaisia vastaan.

Ukraina on Yhdysvaltojen ohjauksessa vajonnut lähes anarkiaan. Demokratiaa suojelevia lakeja on peruutettu toinen toisensa jälkeen. Tuleviin presidentinvaaleihin voi osallistua vain osa ukrainalaisista.Siten vaalit ovat kaikkien demokratian ja kansainvälisten lakien vastaiset.

Yhdysvaltojen varapresidentti Biden vaati EU:ta asettamaan talouspakotteet Venäjälle omien tekojensa seurausten vuoksi.Venäjä auttoi krimiläiset turvaan Ukrainassa räjähtäneeltä natsien mielivallalta Yhdysvaltojen ja EU:n tukeman vallankaappauksen jälkeen. Siitäkö pitäisi Venäjä saattaa rangaistavaksi!

Liian moni EU:n jäsenmaa on täysin riippuvainen Yhdysvaltojen vallasta. EU-maiden enemmistö on valmis rikkomaan kansainvälisiä lakeja ja puuttumaan toisten maiden sisäisiin asioihin,jos Yhdysvallat niin haluaa. Niin tässäkin. Suomen NATO-myönteinen Sipilän hallitus liittyi Venäjä-vastaisiin talouspakotteisiin, kun "muutkin EU-maat liittyvät" ja kun Suomi kuuluu "läntiseen arvoyhteisöön". Tuohon arvoyhteisöön kuuluu kaikki Yhdysvaltojen tuholaistoiminta Etelä-Amerikassa, Kauko-Idässä ja Lähi-Idässä. Arvojen mukaan vallankaappaukset ovat sallittuja, jos niillä saadaan öljyä ja sotilaallista hegemoniaa. Viimeksi Euroopan parlamentin enemmistö kannatti USA:n hanketta Venezuelan sisäisiin asioihin puuttumiseksi ja ad hoc presidentin valitsemiseksi.

Euroopan parlamentti niin Ukrainan kuin Venezuelan kohdalla tukee ulkoparlamentaarisuutta ja perustelee sitä "ihmisoikeuksilla". Venezuelassa ulkopuolisella kyberhyökkäyksellä vaurioitettiin sähkökeskuksia ja aiheutettiin sähköpula koko maahan.

Myös Krimiin on kohdistettu vastaavanlaisia kyberhyökkäyksiä.

Valtamedian valheet vaikuttavat Yle:n katsojiin ja sanomalehtien lukijoihin. Katsojiin ja lukijoihin kuuluu myös venäläisiä Suomen kansalaisia.

Toimiessani Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrian ylilääkärinä 25 vuotta, näin miten venäläiset nuoret kokivat median vaikutuksen. Venäläisiin kohdistuva rasismi on valtamedian ansiosta sallittua. Laillista syrjintää voimakkaammin vaikuttaa ryssittely ja kaveripiiristä sivuun työntäminen.

Pyrin tuolloin  aina kuin mahdollista siihen, että yksikössäni olisi äidinkieleltään venäjänkielinen lääkäri tai terapeutti. Samalla tavalla äidinkieleltään ruotsinkieliset nuoret pääsivät aina äidinkieleltään ruotsinkielisen terapeutin asiakkaaksi.

NATO:n vaikutuspiiriin kuuluva valtamediamme ei huomaa synkeää kaksinaismoraaliaan. Tasa-arvoa julistetaan tietyille ryhmille, mutta se ei kuulu venäläisille. 

Yhdysvaltojen ulkomisteriön järjestämässä kokouksessa Bratislavassa vuonna 2000, Willy Wimmerin mukaan Yhdysvaltojen eräs tavoite Venäjän eristämiseksi oli pyrkimys estää venäläisten pääsy Itämerelle. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä taipuvatko Stubbin, Orpon ja Sipilän kaltaiset poliitikot voimakkaampiin toimiin kuin mediapropaganda ja talouspakotteet. Onko Suomen valtioneuvosto valmis kybersodan edellyttämiin toimiin tai sotilaallisiin toimiin, jos Yhdysvallat niin haluaa. Olihan Sipilän hallituksen eräs tärkeä tavoite kehittää trans-atlanttisia suhteita.

Tähän on tultu. Salassa. Kansan selän takana.

MITEN NATO ON MUUTTANUT JA MUUTTAA SUOMEA

Maanantai 11.3.2019 klo 19.20 - Pirkko Turpeinen-Saari

 

 

 

Kuvaan aluksi missä tilassa maamme on nyt suhteessa NATO: on ja sen jälkeen valotan, miten tähän tilanteeseen on tultu.

Noin kaksi vuotta sitten Helsinkiin perustettiin USA/EU/NATO: n hybridikeskus tarkoituksenaan suorittaa oletetun Venäjän hybridisodan vastaista toimintaa.

Eduskunnan alainen ulkopoliittinen instituutti on toiminut pääasiallisena eduskunnan ja median käyttämänä kansainvälisten suhteiden asiantuntijaelimenä. Eduskunta valitsee eri puolueiden edustajat instituutin hallintoelimeen. Instituutilla on myös kansainvälisistä tutkijoista koostuva tieteellinen neuvosto.

Vuoden 2014 keväällä valtioneuvoston kanslia järjesti kansanedustajille seminaarin Venäjän hybridivaikuttamisesta. Keskeisten medioiden päätoimittajat yhdessä valtioneuvoston tiedottajan Markku Mantilan kanssa vastasivat ohjelmasta. Mantila ilmoitti muistaakseni tuossa tilaisuudessa, että valtioneuvosto tulee lähettämään Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin 100 toimihenkilöä, tiedottajia ja virkamiehiä, oppimaan hybridisodasta.

Vuoden 2014 elokuussa kansalaiset saivat lukea lehdestä Suomen allekirjoittaneen NATO: n isäntämaasopimuksen. Asiaa ei ollut käsitelty eduskunnassa. Presidentti Niinistö, oli allekirjoitustilaisuudessa läsnä, vaikka puolustusvoimien komentaja suoritti varsinaisen allekirjoituksen. Myöhemmin presidentti on maininnut keskustelleensa asiasta etukäteen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, vaikka sopimusta ei ollut käsillä eikä sitä ollut käännetty suomeksi. 

Ruotsi edellytti sopimuksen käsittelyä eduskunnassa ja edellytti että maahan ei tuoda ydinaseita. Suomi ei tällaista ehtoa esittänyt.

Suomen valtamedia, kustannustalot, Yleisradio ja Mainos TV mukaan luettuna ovat muodostaneet Mediapooliksi ristityn yhteenliittymän, joka sitoutui myönteiseen yhteistyöhön pari vuotta sitten perustetun USA/EU/NATO hybridikeskuksen kanssa. 

Mediapoolin puheenjohtajana toimi kokoomuspuoluetta edustava Yle:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Tänä vuonna toimitusjohtajaksi tuli Otava-konsernin toimitusjohtaja. Tarkemmin tuntemattomalla prosessilla, valtioneuvosto on kytkenyt valtion turvallisuuskomitean alaisen huoltovarmuuskeskuksen tähän mediapoolin ja hybridikeskuksen yhteenliittymään rahoittamalla mediapoolia. Siten käytännössä kaikki Suomessa toteutettava informaatio noudattaa NATO: n tavoitteita. Mikäli näin ei ole, poikkeavan informaation voidaan katsoa tämän rakenteen puitteissa uhkaavan valtion turvallisuutta.

Objektiivisesti katsottuna yllä mainittu yhteenliittymä muodostaa maahamme ennen näkemättömän valtiollisen sensuurin. Tämän sensuurin ideologinen johtaja on NATO. On huomattavaa, että Suomessa oli sensuuri myös jatkosodan aikana. Natsi-Saksa ei ollut kuitenkaan sen ideologinen johtaja.

Miten tähän on tultu?

Yhdysvallat aloitti presidentti Reaganin aikana erilaisten ”demokratiaa” edistävien järjestöjen perustamisen CIA:n rinnalle. Tarkoituksena oli luoda Yhdysvaltojen johtama maailma antamalla vallanhalulle ja ryöstötoiminnalle demokratian naamio.

George H.W. Bushin aikana Yhdysvallat lähti propagandan, taloudellisen kiristyksen lahjonnan ja sotilaallisen voiman erilaisin yhdistelmin hajottamaan sosialistisia maita lähtien Puolasta sekä Neuvostoliitosta ja päätyen Jugoslavian liittovaltion pommittamiseen. 

Haltuunotto- ja ryöstöprojekteja naamioimaan tarvittiin tehokasta korruptiota sekä median ja markkinointitoimistojen propagandaa.

Läntisen Euroopan haltuunoton välineeksi synnytettiin Saksan johdolla Euroopan unioni, joka jo Maastrichtissa pidetystä perustamiskokouksestaan lähtien sitoutui Jugoslavian hajottamiseen. 

Euroopan unionin perustamisasiakirjat laadittiin European Round Table of Industrialists, eli Euroopan pyöreän pöydän teollisuusmiesten tavoitepapereiden pohjalta. Round table’n puheenjohtajana toimi Volvon pääjohtaja Per Gyllenhammar, joka oli myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman aseteollisuusyrityksen hallituksen jäsen.

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamisella oli valtava merkitys Suomessa. Koko se osa yhteiskuntaa, joka sodan jälkeen oli joutunut alistumaan demokratiaan ja hyvään yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa ja painamaan natsiliittolaisuuden ihannoinnin taka-alalle, pääsi heittämään alistumisen taakan harteiltaan.

Suojeluskunnat ja Lotta-järjestöt nousivat maan alta. Puolustusministeriksi noussut Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian. 

Suomen media ei tietänyt tai tietoisesti valehteli hajotettavien ja haltuun otettavien maiden kohtalosta, erityisesti Yhdysvaltojen presidentin ja miljardööri George Soroksen vahvasta osuudesta.

Olen kuvannut kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja USA:n ja CIA:n suunnitelman Jugoslavian hajottamiseksi sekä sen toteutuksen Bosnian sodan päättymiseen saakka.

Suomen media on kuvannut tapahtumien kulun Yhdysvaltojen ja NATO:n silmälasien läpi.

Suomalaiset eivät ole mediastaan kuulleet Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettujen jihadistien ja uudelta mantereelta saapuneiden natsien käytöstä Yhdysvaltojen ja Euroopan keskeisten NATO-maiden tavoitteiden aikaansaamiseksi. Serbien holokausti on täysin tuntematon. Samoin kroaattien suorittama serbien kansanmurha ja etninen puhdistus Kroatian Krajinasta elokuussa 1995. Tämän etnisen puhdistuksen salaamiseksi Yhdysvallat nosti esiin valheellisen version Srebrenican tapahtumista, minkä valheellisen version paljastamista tai sen kieltämistä on vaadittu rangaistavaksi rikoksena.

Suomalaisille ei ole kerrottu jihadistien tuomisesta Tsetseniaan taistelemaan Venäjän hallitusta vastaan. Ei myöskään sitä, että Kosovon albaanit ehdoin tahdoin kieltäytyivät yhteistyöstä Jugoslavian valtionhallinnon kanssa samoin kuin kieltäytyivät osallistumasta demokraattisiin vaaleihin. Sen sijaan Yhdysvallat sekä Iso-Britannia, Ranska ja Saksa kouluttivat ja aseistivat univormuja myöten terroristiksi vielä vuoteen 1998 saakka luokiteltuja KLA: n albaanitaistelijoita tavoitteenaan vallata Kosovo Yhdysvaltojen sotilastukikohdaksi.

Suomalaiset diplomaatit, entiset YK:n virkamiehet, ovat esiintymisillään Suomen mediassa ja erilaisissa tapahtumissa vahvistaneet NATO: n propagandaa. Heistä keskeisimpiä ovat presidentti Martti Ahtisaari sekä entinen puolustusministeri, YK:n Balkanin ihmisoikeusraportoijanakin sekä YK:n pääsihteerin erityisedustajana Sarajevossa 1999, YK:n alipääsihteerinä, Bosnia-Hertsegovinan erityislähettiläänä 1998 – 1999 toiminut Elisabeth Rehn. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on toiminut Martti Ahtisaaren oikeana kätenä. Lisäksi kansanedustaja Pekka Haavisto on vähätellyt NATOn pommitusten merkitystä ja tuhoja.

Julkisuudessa on annettu kuva, että suomalaiset ovat olleet rauhanrakentajina Balkanilla. Tämä illuusio on tehnyt mahdottomaksi tarkastella mitä Jugoslavian hajottamissodissa tapahtui ja niin muodoin on ollut mahdotonta myöhemminkään tiedostaa mitä maailmassa ylipäänsä tapahtuu.

Kouriintuntuvimman panoksen NATO: n hyväksi Suomi suoritti vuoden 1999 alussa, jolloin Jugoslavian hallitus oli pyytänyt Suomesta oikeuslääkäriryhmän tutkimaan Racakin kylässä tapahtuneen taistelun uhrien ruumiita. Ruumiit oli koottu yhteen kaivantoon. ETYJ:n tarkkailijoiden yhdysvaltalainen puheenjohtaja William Walker väitti henkilöiden tulleen teloitetuiksi juuri siinä paikassa.

Ranskalainen TV-ryhmä oli kuvannut koko päivän tapahtumat ja toimittajat kirjoittivat selostuksensa muutaman päivän kuluttua. Mikään ei viitannut teloituksiin vaan terroristien hyvin juoksuhaudoin varustetun kylän takaisin valtaamiseen Jugoslavian hallituksen poliisien toimesta.

Oikeuslääkärit avasivat ruumiit yhdessä jugoslavialaisten ja valkovenäläisten kollegojen kanssa. Kun yksi avasi, toinen seurasi vieressä. Avausten jälkeen kaikki ryhmät olivat yksimielisiä, että henkilöitä ei ollut teloitettu.

Tunnen henkilökohtaisesti avauksessa mukana olleen suomalaisen professorin. Hän on katkera siitä, että suomalaisten ei annettu allekirjoittaa yhteistä lausuntoa jugoslavialaisten kollegoiden kanssa. Sen sijaan suomalaisryhmän puheenjohtajaksi oli nimetty hammaslääkäri Ranta, jolla ei ole koulutusta kuolinsyyn määrittämiseen. Hän toimi Saksan ulkoministeriön ja todennäköisesti Martti Ahtisaaren ohjeiden mukaan myötäillen William Walkerin etukäteen eri NATO-maiden hallituksille levittämää tietoa joukkoteloituksesta.

Yhdysvallat oli odottanut tilaisuutta aloittaa Jugoslavian pommitukset. Presidentti Clinton viittasi puheessaan hirviömäisiin tekoihin ja Rannan lausuntoon ja aloitti pommitukset.

Suomalaiset oikeuslääkärit uskalsivat myöhemmin ottaa aloitteen käsiinsä ja julkaisivat todelliset tutkimustulokset kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä.

Presidentti Ahtisaari oli luomassa mahdollisuuden pommitusten aloittamiseen. Hän osallistui rauhaan päätyneisiin neuvotteluihin, joissa hän uhkasi Belgradin pommituksilla, joissa puoli miljoonaa ihmistä kuolisi kahdessa viikossa, ellei Milosevic suostuisi hänen ehdottamaansa rauhaan.

YK:n päätöslauselmalla 1244 Kosovo on osa Serbiaa.  Ahtisaaren puheenjohdolla kokoontunut työryhmä ei saanut YK:n turvallisuusneuvoston enemmistöä taakseen voidakseen julistaa NATOn miehittämän Kosovon itsenäiseksi. Siitä huolimatta Kosovon YK:n hallinnon alainen ”parlamentti” äänesti yksityishenkilöinä, vuonna 2008, että Kosovo on itsenäinen. Presidentiksi oli tullut Drenica-väkivaltaisen mafia-rikollisjärjestön johtaja ja KLA- johtaja Hashim Thaci.

Elisabeth Rehn on lukuisissa TV-ohjelmissa vahvistanut NATOn propagandaa siitä, että muslimit ovat uhreja ja serbit syyllisiä Jugoslavian sotien tapahtumiin.

Presidentti Mauno Koivisto sen sijaan kirjoitti esipuheen teokseen Toisenlainen kuva Kosovosta. Hän toteaa: ”Minulle tuottaa edelleen vaikeuksia kuvata niitä tunteita, joiden vallassa jouduin seuraamaan NATOn toimesta suoritettua Jugoslavian ruhjomista vuonna 1999. Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATOn propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen. Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on jo tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan. Olen halunnut vaikuttaa siihen, että toisenlainenkin totuus Kosovon sodasta saisi kirjan muodon.”

Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto ikään kuin sementoi NATOn version todellisuuden.

Euroopan unionin jäsenmaiden enemmistö kuuluu NATOon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n kannat vain voimistavat tätä Suomeen iskostunutta NATOa myötäilevää todellisuutta. USA/EU/NATOn hybridikeskus ja edellä mainittu sensuuri tekee tosiasiassa mahdottomaksi tuon sensuurin ulkopuolisen totuuden esilletuomisen ilman, että asianomainen menettää virkansa tai maineensa.

Keskiajalla Espanjassa oli Inkvisitio- niminen katolinen tutkinta- ja tuomiolaitos. Sen tehtävänä oli varmistaa espanjalaisten ”veren puhtaus” kun juutalaiset ja maurit oli karkotettu maasta. Pahimmassa tapauksessa syylliseksi todetut poltettiin roviolla. Kauhun vallassa elävät ihmiset kuvittelivat inkvisition jatkuvan ikuisesti, mikä johti alistumiseen ja epätoivoon.

Natsi-Saksan vallan alla samanlainen veren puhtaus oli hyväksytyksi tulemisen kriteerinä.

Suomen ylikansallista suurpääomaa ja militarismia palvelevat oikeistopuolueet ovat muiden puolueiden passiivisuuden johdosta kyenneet pystyttämään Suomeen Yhdysvaltoja ja NATO-Eurooppaa palvelevan sensuurin, josta tällä hetkellä, yleisön vilpittömän tietämättömyyden johdosta näyttää olevan mahdotonta päästä eroon.

Media pystyy pääoman avulla jälleen ratkaisemaan eduskuntavaalit kuten presidentinvaalit NATO/inkvisitiota tyydyttävällä tavalla ellei kansa herää ja äänestä oikein.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valtiollinen sensuuri yliopistoissakin

Keskiviikko 20.2.2019 klo 12.46 - Pirkko Turpeinen-Saari

NATO-sensuuria harrastava Helsingin Sanomat päästää joskus mielipidesivulleen omaa maailmankuvaansa kritisoivia kirjoituksia.

Tänään 20.2.2019 kaksi Turun yliopiston professoria (toinen turvallisesti emeritus) kuvaa valtion kontrollin voimistumista yliopistoissa.

He toteavat: "Poliittiset päätöksentekijät haluavat yliopistolaitoksen nöyräksi palvelijakseen, mikä tulkitaan yliopistoje "kolmanneksi tehtäväksi". Se on sisällytetty jopa yliopistolakiin. Tällöin unohtuu, että varsinainen kolmas tehtävä on kriittisyys yhteiskuntaa ja sen harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että tieteen ja yhteiskunnan välisen suhteen tulisi olla terveen vihamielinen."

Professoreiden tekstin alullepanija on tietenkin parhaillaan mediassa vellova ristiriita eräiden ministerien ja kansainvälisten ja perustuslakiasiantuntijoiden välillä.

Suomessa korkeimman perustuslain toteutumisesta vastaavan elimen muodostaa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen tehtäväksi on annettu tutkia missä määrin eduskunnan käsittelyyn tulevat lait ovat sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Monissa maissa tämä on annettu perustuslakituomioistuimen tehtäväksi.

Eräät puheenvuoron käyttäjät kuten ministeri Jussi Niinistö kutsuu mielipiteensä julkisuudessa esittäneitä kansainvälisten lakien asiantuntijoita "talebaneiksi". Hänen mielestään kansanedustajien työtä ei tule arvostella ja että se olisi jotenkin tuomittavaa.

Miten perustuslakivaliokuntaan joutunut sairaanhoitaja tai rakennusmies voi olla perustuslain ja kansainvälisten lakien asiantuntija maassa, jossa media on jo vuosikymmeniä hämärtänyt kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan vaatimusten sitovuutta?

Kansanedustajien on turvauduttava lakiasiantuntijoihin tai siirryttävä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten maailmankuvan seuraajiksi. Silloin sotilaallinen voima, talouspakotteet ja propaganda toimivat ratkaisujen ohjenuorina.

Eduskunnan tiedustelulakien käsittelyssä kävi niin, että hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta eivät piitanneet perustuslakivaliokunnan kaikista huomautuksista. Se johti asiantuntijoiden ärähdykseen. Ministeri Niinistö oletettavasti haluaa NATO:n hybridikeskuksen ja NSA:n kontrollin säilymistä ja voimistumista demokratian kustannuksella.

Mielenkiintoisena yhteensattumana Helsingin Sanomat kirjoittaa "50 vuotta sitten" -palstallaan uutisesta "Espanjan sensuuri kielsi 29 teosta". "Espanjan sensuuriviranomaiset ovat tiukentaneet otettaan maan lehdistöstä ja kulttuurielämästä. Aseenaan 29 kielletyn kirjan luettelo ovat tiedotus- ja matkailuministeriön tarkastajat aloittaneet kierroksensa kirjakaupoissa ja kustantamoissa vaatien näiden teosten myynnistä poistamista."

"Kiellettyjen kirjojen lista käsittää valikoiman vasemmistolaishenkisistä tavanomaisiin historiateoksiin."

Nykyisenä Mediapoolin, huoltovarmuuskeskuksen ja NATO:n hybridikeskuksen välisen valtapoolin aikakaudella sensuuri Suomen mediassa, kustannustaloissa ja yliopistoissa on tanakalla tolalla. On kuitenkin huomattava, että Espanjan sensuuria toteutettiin sotilasdiktatuurissa, miksi Suomen NATO-kontrollia ei vielä kutsuta.

Korruptio ja sensuuri Suomessa

Lauantai 16.2.2019 klo 12.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomessa vallitsee ennen näkemätön korruptio ja hallituksen ylläpitämä sensuuri. Erityisesti tällä hallituskaudella Suomi on johdettu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen umpikujaan, josta ei ole helppoa ulospääsyä.

Natoon haluavan kokoomuksen ja muiden puolueiden NATO-siipien avulla Suomeen on rakennettu tila, jossa valtamedia on kahlittu jakamaan yksipuolista tietoa. Tämän yksipuolisen tiedon avulla sidotaan kansanedustajia ja tavallista kansaa kokemaan tuo tiedotusvälineiden maalaama maailmantila totena. 

Miten tämä on toteutettu?

Porvarillinen hallitus päätti kautensa alussa lisätä Suomen  ulko- ja turvallisuuspolitiikassa trans-atlanttista yhteyttä. Siis suhteita Yhdysvaltoihin, sen puolustus/hyökkäysdoktriiniin ja aseteollisuuteen.

Koska Suomen kansa ei kannata NATO:on liittymistä, toimet on tehtävä salassa ja tiedotusta on yksipuolistettava niin, että tuo transatlanttinen suhde ei näyttäisi kielteiseltä.

Jotta tiedonvälitys tukisi tätä kokoomus/keskusta- ideologiaa, sitä on ollut muokattava entistä NATO-myönteisemmäksi. Kaikki kriittinen tieto NATO:n kansainvälisten lakien rikkomuksista ja NATO-maiden sotatoimista on tullut peittää.

Tätä tarkoitusta varten Suomen valtalehdistö, kustannustalot, Yle ja MTV ovat muodostaneet Mediapoolin. Mediapooli toimii integroidusti yhteistyössä vasta Helsinkiin perustetun USA/EU/NATO:n hybridikeskuksen kanssa sopimuksella, että iformaatio ei ole ristiriidassa NATO:n ideologian kanssa.

Jotta tiedonvälityksen NATO-myönteisyys olisi vesitiivistä, Mediapoolin toiminta on kytketty valtion huoltovarmuuskeskukseen. Siten vain NATO:n ideologian mukainen tiedotus on luotettavaa ja kaikki sille vastakkainen tiedonvälitys – on se sitten sanomalehtikirjoitus tai kirja – on tunnistettava riskiksi valtion turvallisuudelle.

Näin sensuuri toimii. NATO:n keskeiset maat Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja Yhdysvallat sopivat mitä maailman tapahtumia käsitellään ja mitä jätetään käsittelemättä. EU-maiden kansainvälisten lakien vastainen osallistuminen Syyrian sotaan vaietaan. Venäjän johtamasta Astanan rauhanprosessista Syyrian sodan lopettamiseksi vaietaan myös.

Euroopan unioni kuvataan rauhan projektiksi, ja usein mainitaan kuinka sen ansiosta Euroopassa ei ole ollut sotia. Jätetään mainitsematta kuinka Saksa, Ranska ja iso-Britannia osallistuivat muiden NATO- maiden kanssa USA:n johdolla tapahtuneeseen, keskellä Eurooppaa sijaitsevan Jugoslavian tuhoamiseen ja pommittamiseen kymmenen vuoden ajan heti EU:n perustamisen jälkeen.

Jugoslavian sirpaleet siirrettiin maailman hyvinvointitilaston 24. sijalta kehitysmaiden kategoriaan, josta maat eivät pysty nousemaan ennalleen 30 vuodessakaan kamppaillessaan uraanipommien ja kemiallisen tuhon jälkiseurausten keskellä.

Suomen eduskunta ei näytä olevan selvillä millaisessa tilassa maamme on. Eduskunnan ulkopoliittinen instituutti on palvellut ihailtavasti tuota NATO-ideologiaa jo vuosia. Ulkopoliittisen instituutin työntekijä Hanna Smith valittiin tutun pyöröovimallin mukaan NATO:n hybridikeskuksen johtajaksi. Siitä asemasta käsin hän jatkaa Venäjävastaista hybridisotaansa kuten edellisessäkin virassaan.

Valtioneuvoston tiedottaja Markku Mantila siirtyi pyöröoven mallilla suoraan NATO:n palvelukseen Latviaan.

NATO:n tehtävänä on maailman investointipankkiirien ja 8%:n rikkaimmiston edustajien, yleensä yhdysvaltalaisten maailmankansalaisten taloudellisten etujen palveleminen. Se edellyttää itsenäisen valtioiden talouksien horjuttamista ja ryöstöä. 

Ellei ryöstö onnistu korruptiolla ja pehmeämmillä keinoilla(Puola, Venäjä), käytetään väkivaltaa kuten Jugoslaviassa, Syyriassa, Libyassa ja Ukrainassa. Suomessa korruptio on näyttänyt riittävän.

Mediapooli on visusti vaiennut EU:n ja suomalaisen komission jäsenen Olli Rehnin vastuusta Ukrainan lähentymisneuvotteluiden ehkä tarkoituksellisesta epäonnistumisesta. Yhdysvallat oli jo kauan ennen Maidanin mielenosoituksia päättänyt neo-natseihin tukeutuen kaataa Ukrainan laillisen hallituksen, joka sitten tehtiinkiin kansainvälisesti koulutettuihin tarkka-ampujien ammattitaitoisella avulla.

Paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, korruptio ja sensuuri on kohdistunut myös  Suomen kansallisvarallisuuden ryöstöön.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kehittämisen aikana kokoomus/keskusta-hallitus on tavoitellut verorahojen käytöä ylikansallisten yritysten voittojen takaamiseen. Paitsi helppoja valtionyritysten myyntejä ylikansallisille yrityksille, hallitus on pyrkimyt luomaan automaatin verovarojen ohjaamiseen samaan osoitteeseen. Suurin palvelus NATO:n hybridikeskukselle ja  Yhdysvalloille on tietenkin valtava hävittäjähankinta.

Jotta Suomen kansa ja hyvää tarkoittavat puolueet saataisiin taipumaan hävittäjähankintojen puolelle, on tärkeätä esittää todennäköinen vihollinen, jota vastaan koneita tarvittaisiin. Yhdysvalloissa vallitseva sisäpoliittisesti motivoitu Venäjä-psykoosi on pyritty sekä ulkopoliittisen instituutin, puolustusvoimien että NATO:n hybridikeskuksen avulla siirtämään Suomeen. Tosin Suomen kansalaisten pitkäaikainen tuttavuus venäläisten kanssa ja realistinen kyky vertailla Yhdysvaltojen väkivaltaista kulttuuria venäläiseen kulttuuriin antaa perspektiiviä myös itsenäiselle ajattelulle. Itsenäisesti ajattelevalle UPI:n ja NATO:n hybridikeskuksen propaganda näyttää naurettavalta.

Kokoomuksen johtavia poliitikkoja on siirtynyt pyöröoven kaavan mukaan suurten terveysyritysten suuripalkkaisiksi johtajiksi suunnittelemaan Sote-uudistuksen mahdollisiksi  tekemiä verovarojen siirtämisiä ylikansallisille yrityksille.

Mediapooli on hoivatyön räikeiden epäkohtien seurauksena joutunut käsittelemään tätä osaa NATO:n hybridikeskuksen tukemasta agendasta. Terveyspalveluiden kilpailutuksissa ja muutosprosesseissa on korruptiolle alttiille henkilöille koitunut vastustamattomia houkutuksia.

Mediapollin jäsenistä Helsingin Sanomat ja Yle ovat nöyrimmät NATO-propagandan levittäjät. Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti kuinka "vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen. Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on jo tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Serbien tilalle on asetettu Venäjä ja presidentti Putin. Jo vuodesta 2015 lähtien markkinointitoimisto Hill&Knowltonin toimeksiantona on ollut mustamaalata presidentti Putinia.

Nyt Helsingin Sanomat ja Yle ovat EU:hun  liittymisen jälkeen voineet jo kahdenkymmenen vuoden ajan totutella koordinoimaan uutisvälityksensä NATO-yhteensopivaksi. EU:n kansainvälisten lakien rikkomukset kuten suvereenien valtioiden itsenäisyyden loukkaukset, laittomat sodat, laittomat pommitukset, sotarikokset esitellään myönteisinä ja ymmärrettävinä.

Heti Jugoslavian tuhoamisen päätyttyä EU sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Kaiken tämän korruption ja sensuurin keskellä Helsingin Sanomat tuotti eilen uutisen: Helsingin Sanomien "Land of Free Press" eli "Vapaan lehdistön maa"- kampanja on saamassa Bonnierin suuren journalistipalkinnon. Helsingin Sanomat otti presidentti Putinin ja Trumpin vastaan tämän kampanjan isoilla banderolleilla viime kesänä. Akateemisen kirjakaupan omistaja ruotsalainen Bonnier julistautuu näin osaksi NATO:n yhteisrintamaa. Kirja-alan sensuuri lienee myös jo kattava.

Mitähän Mauno Koivisto tästä sanoisi? Ihailtavan onnistunutta propagandaa?

A-studion sensuroitu kuvaus Syyriasta

Tiistai 18.12.2018 klo 12.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

On aika huvittavaa seurata Yle:n A-studion tasoa. Yle kuvittelee, että aikana, jona jokainen tietokoneen omistava Suomen kansalainen saa totuudenmukaista tietoa, se voisi aivopestä meitä illasta toiseen.

17.12.2018 Yle esitti ensin Tom Kankkosen uutispätkän Syyrian tilanteesta ja myöhemmin A-studiossa esitettiin laajempi otos Kankkosen retkestä Syyriaan. Tom Kankkonen on eräs parhaita Yle:n toimittajia. On sääli, että hänellä ei ole mahdollisuutta esittää muuta kuin mitä Mediapoolin ja USA/NATO-hybridikeskuksen sensuuri sallii.

Yle:n taktiikkana on haastatella omaa ideologiaansa vahvistavia henkiöitä, puhua kokonaistlanteesta vain näiden kautta, ja jättää mainitsematta sodan syyt ja siihen osallistuvien suurvaltojen intressit. 

Oli mielenkiintoista nähdä kuinka professori Juusela puhui kieli keskellä suuta ja toinen asiantuntija perusti "tietonsa" joidenkin tuntemiensa syyrialaisten mielipiteisiin.

Monissa blogeissani aina vuodesta 2011 lähtien olen kuvannut paitsi minkälainen valtio Syyria on, myös USA:n ja entisten siirtomaavaltojen tavoitteita Syyrian suhteen.

Jo 2000-luvun alussa NATO:n entinen komentaja Wesley Clark kertoi saaneensa Pentagonissa käsiinsä paperin, jossa kuvattiin, mitkä maat Yhdysvallat seuraavaksi aikoo ottaa haltuunsa. Syyria oli joukossa mukana.

A-studio, Suomen media yleensä ja ulkopoliittinen johto eivät ole hiiskuneet sanaakaan Yhdysvaltojen johdolla suoritetusta Neuvostoliitto/Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstöstä ja varojen siirtämisestä länteen. Jugoslavian hajottaminen ja ryöstö on erinomaisesti ja tieteellisin lähdetiedoin kuvattuna saatavilla. Kosovon alueella sijaitseva serbiomaisuuden ryöstö jatkuu edelleen NATO-miehitysjoukkojen turvaamana.

A-studio esittää Syyrian sodan alkutahdeiksi lapsellisen teorian rauhanomaisten mielenosoitusten kohtaamasta armeijan väkivallasta. Syyrian sota oli suunniteltu jo vuodesta 2001 lähtien. Bilderberg- ryhmässä oli 2010-luvulla saksalaisen tutkija Pethesin ja amerikkalaisen diplomaatin Feldmanin toimesta esitetty lukujärjestys siitä, miten Syyria otetaan länsimaiden haltuun, presidentti vaihdetaan, perustuslaki kumotaan, parlamentti hajotetaan jne. 

Mainitut Syyrian hajottamisen suunnittelijat on vähitellen hivutettu YK:n korkeisiin virkoihin, vastaamaan YK:n Syyria-politiikasta.

Yhdysvallat, Ranska (Syyrian entinen siirtomaaisäntä), Iso-Britannia ja Saksa ovat rahoittaneet jihadisteja, joiden avulla maan hajottaminen ja haltuunotto suunniteltiin. Jihadistien valtaamien alueiden siirtyessä Syyrian armeijan haltuun, alueelta on löydetty kalliita moderneja aseita, ohjuksia ja kemiallisia aseita.

Oli huvittavaa seurata kuinka professori Juusela, puoliksi nielaisten mainitsi kerran sanan Yhdysvallat. Yhdysvallat kuitenkin on kansainvälisten lakien vastaisesti Syyriassa ja hallitsee suurta koillis-Syyrian aluetta sotilaallisesti. Se on myös ilmoittanut, että ei aio lähteä Syyriasta mihinkään. Tämä ei näytä vaivaavan NATO-EU:ta kuten ei mitkään muutkaan kansainvälisten lakien rikkomuksensa.

USA ja keskeinen NATO-liittolaisnelikko ovat sopineet, että Venäjän johtamasta ASTANA:n rauhanprosessista ei mainita sanaakaan. Länsimedia ja sen mukaisesti A-studio ei mainitse mitään siitä, että Syyrian hallitus on luvannut armahduksen kaikille, jotka luovuttavat aseensa.

Suomalainen sodanjohto ei katsonut suopeasti jatkosodan aikana miehiä, jotka välttivät armeijaa tai pakenivat rintamalta. Vaatiiko Suomen media nyt syyrialaisia pakenemaan maasta kun vastustajana ovat Yhdysvaltojen ja entisten siirtomaaisäntien palkkaamat palkkasoturi-jihadistit. Siis Syyrian pitäisi antautua USA:n ja sen liittolaisten ryöstötarpeille.

Jos Tom Kankkonen ja A-studio olisivat pyrkineet objektiivisuuteen, he olisivat haastatelleet myös Damaskoksen asukkaita tai vapautetun Aleppon asukkaita. Hän olisi haastatellut sotilaita, joiden vaikutusta siviilihaastateltaviin hän kuitenkin arvosteli. Hän olisi saanut kuvan  miehistä, jotka uhrautuvasti ovat taistelleet lansimaiden rahoittamia jihadisti-taistelijoita vastaan koska he mitä ilmeisimmin rakastavat sekulaarista, kulttuurista rikasta maataan, joka oli antanut turvan 1,5 miljoonalle Yhdysvaltojen Irakin sotaa paenneille irakilaisille sekä 0,5 miljoonalle Israelin hirmuvaltaa paenneelle palestiinalaiselle.

Yle on menettänyt uskottavuutensa osana Mediapoolia ja ehkäpä alistussuhteessa USA/NATO-hybridikeskukselle. Suomen ulkopoliittinen johto on vastuussa synnyttämästään tilanteesta, jota voi kaukaisesti verrata viime sotien sensuuriin, paitsi että Yle:n mielipidevaikuttamisen mahdollisuudet ovat sota-ajan sensuuriin verrattuna moninkertaiset.

Suurpääoma, propaganda ja sensuuri Niinistön kampanjan tukena

Sunnuntai 21.1.2018 klo 13.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö on käynyt koko toimikautensa ajan vaalikampanjaa seuraavalle kaudelle. Hänen keinonsa ovat ennenkuulumattomia. Valtiollinen sensuuri ja propaganda ovat tulleet vielä sotien aikaista toimintaakin tehokkaampina voimaan.

Niinistön aikaisemmin johtama puolue, selvimmin Alexander Stubb'in toimesta, on median päätoimittajien ohella ilmoittautunut Suomen Nato:on liittymisen kannattajaksi keinoja kaihtamatta. Stubbin väitteitä esimerkiksi Georgian sodasta ei mediamme ole välittänyt korjata vaikka Stubbin puheissa hyökkääjä muutettiin uhriksi ja päinvastoin. Toisin sanoen propagandassa tarkoitus pyhittää keinot.

Propagandan tehtävänä on saattaa yleinen mielipide kannattamaan asioita, joita normaalin harkinnan perusteella yksilöt eivät kannattaisi. Kyselyissä suomalaiset eivät kannata sotilasliitto NATO:on liittymistä mutta presidentinvaali-gallupeissa he sanovat kannattavansa Niinistöä, joka on jo vienyt Suomen isäntämaasopimuksen avulla, sivuovesta NATO:on ja aikoo "Eurooppalaisen pilarin" avulla jykevöittää tätä liittoutumista.

Media on omien ylikansallisia pääomapiirejä palvelevien tavoitteidensa perusteella tukenut mielikuvia, joilla presidentistä on annettu kuva tavallisena tietokonepelejä pelaavana, rullaluistelua harrastavana, valtionpäämiehiä kunniallisesti tapaavana rehtinä miehenä, joka on säästäväinen ja tuleva suloisen pikkulapsen isä.

Tosiasiassa Suomessa ei koskaan ole käyty vaaleja niin karkean uusliberaalin valtiollisen vallankäytön, sensuurin ja propagandan vallassa kuin nyt.

Lähes 20 vuotta sitten suurimpien sanomalehtien päätoimittajat ilmoittautuivat NATO:n kannattajiksi, minkä seurauksena lehtien linjana on ollut toteuttaa sellaista uutisointia ja tukea poliitikkoja, jotka tukevat tätä tavoitetta.

Sauli Niinistön valinta presidentiksi 6 vuotta sitten oli kuin lottovoitto näiden suurpääoman päämäärien toteuttamiseksi. Pääomat ovat tietenkin ylikansallisia ja siten propagandan täytyy myös olla ylikansallista.

Kansalaisten ei kuitenkaan pidä huomata olevansa propagandan kohteena, joten tiedonvälityksen täytyy pystyä ylläpitämään illuusiota oikeudenmukaisuuden toteutumisesta siitä huolimatta, että ylikansallisesti tarkasteltuna oikeudenmukaisuus ei toteudu.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen ja saaliinjaon yhteydessä Suomen media ja diplomaatit tukivat näiden valtioiden pyrkimyksiä. Toisen maailmansodan uhrit, serbit, leimattiin natseiksi, mikä oikeutti heidän kimpuunsa käymisen toistamiseen. Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel jopa vaati toimittajille, että "serbit on saatava polvilleen" kun Saksa samaan aikaan julkisuudelta piilossa tuki aseellisesti ja taloudellisesti entisiä Kroatian natsi-liittolaisiaan. Samalla USA ja Saksa tukivat kalifaattia rakentavia muslimi-jihadisteja ja albaaniterroristeja nostaen nämä terroristit valtaan Serbian Kosovossa.

Sama tapahtui Syyriassa ja Ukrainassa. Syyriassa tuettiin jihadisteja ja Ukrainassa natseja.

Suomen media ei ole selvittänyt Ukrainan natsien historiaa ja nykyistä valtaa. Aina kun USA:n "värivallankumouksissa" tukemat poliittiset voimat ovat päässeet valtaan, toisen maailmansodan juutalaisia tappaneet natsirikolliset ovat saaneet patsaita ja heidät on julistettu Ukrainan sankareiksi. Sama tapahtui myös Maidanin väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen. Puolueita lakkautettiin, juutalaisia ja venäjää äidinkielenään puhuvia alettiin vainota ja jälleen edellisen eduskunnan kieltämät natsirikolliset nostettiin sankareiksi.

Baltian maissa toimitaan samoin. Toisen maailmansodan aikaisista juutalaisten ja komunistien joukkomurhista vaietaan. Eestin julistautuminen, murhien jälkeen, ylpeästi juutalaisista vapaaksi maaksi ei kiinnosta Suomen mediaa. Ei myöskään se, että kirjailijat, jotka uskaltavat tuoda esiin näitä joukkomurhia, joutuvat pakenemaan ulkomaille tai piileskelemään kotimaissaan. Liettuassa suoritetut 200.000 juutalaisen murhat painetaan villaisella. Sen sijaan heidän tappajiensa saadessa seurauksia teoistaan, nämä kuvataan uhreina.

Baltian maiden todellisuus on muokattu sellaiseksi, että siellä protestoidaan, kun EU katsoo, että venäjänkielisillä kansalaisuutta vailla olevilla balteilla on oikeus äänestää Euroopan parlamentn vaaleissa. Baltian maissa heillä ei ole oikeutta äänestää valtiollisissa vaaleissa.

Suomessa ei kansan vieläkään haluta tietävän, miten Suomi ryhtyi talvisotaan. Sen sijaan propagandassa Suomi esitellään uhrina. Tämä uhrius ei salli kansakunnan ottavan vastuuta historian tosiasioista. Marsalkka Mannerheimin sankariroolilla estetään suomalaisia kokemasta, että hirvittävät ihmisuhrit, joita suomalaiset perheet joutuivat kohtaamaan, olivat  tuon sankarin heimosotien ja valloitushalun syytä. Mannerheimin keskitysleirit ovt tabu. Auschwitz ei ole.

Ukrainan lähentymisneuvottelujen kariutuminen EU:hun on esitelty ulkopoliittisen johtomme ja median avulla Venäjän ja "venäjämielisen" presidentti Janukovichin syyksi. Tosiasiassa syyllisiä ovat ahneet USA:sta käsin toimivat ylikansalliset toimijat, ja EU:n taitamattomat asian valmistelijat, Suomen Olli Rehn etupäässä. The Economist lehti kuvasi syyskuussa 2013, puoli vuotta ennen Maidanin väkivaltaa, Jaltalla pidetyn suunnittelukokouksen, jossa voitonriemuiset Clintonit, Poroshenko, Janukovich, Carl Bild, Mario Monti ja monet muut ylikansallista pääomaa palvelevat piirit riemuitsivat jo etukäteen Ukrainan haltuunotosta.

Suomen ulkopoliittinen johto, presidentti Niinistö, ulkoministeri Tuomioja ja puolustusministeri Carl Haglund yhtyivät mielihyvin suurpääoman tukemaan propagandaan, jossa kriisi vieritettiin Venäjän syyksi, siitä huolimatta, että niin Venäjä kuin Kiina olivat ennen vallankaappausta valmiita lainaamaan Ukrainalle sen lähentymisessä tarvitsemaa rahaa – Kiina 8 miljardia ja Venäjä 13 miljardia, kaasualennusten lisäksi.

Ukrainan vallankaappaushallitus julisti sodan Itä-Ukrainalle, joka ei hyväksynyt vallankaappausta ja demokratiaa kaventavia päätöksiä. Krimin asukkaita suojellakseen, Venäjä, jolla oli Krimillä Sevastopolin sotilastukikohta ja siten paikalla 20 000 sotilasta, turvasi ilman väkivaltaa, krimiläisille mahdollisuuden vaaleilla päättää tulevaisuudestaan.

Jugoslavian hajottamisen yhteydessä USA ja sen NATO-liittolaiset, Saksa etunenässä perustulakiaan rikkoen, pommittivat Serbian ja Kosovon niin, että uraanipommitukset aiheuttivat valtavan ekokatastrofin. Heti pommitusten päätyttyä USA/NATO alkoi miehittää Kosovoa (tosin USA olisi halunnut miehittää myös Serbian, mutta sitkeä vastarinta esti sen). 

Suomen ulkopoliittinen johto tai media ei ole verrannut Kosovoa ja Krimiä.

Suomen mediassa ja presidentti Niinistön kampanjassa historia alkaa "Krimin laittomasta miehityksestä ja Ukrainan sodasta" koska ylikansallisen pääoman intressit edellyttävät sitä.

Mitä Ukrainassa todella tapahtui on sensuroitu. Miksi?

Jotta presidentti Niinistö ja häntä tukeva ylikansallinen pääoma ja valtamedia säilyttäisivät propagandan ylivallan tarvittaisiin sensuuria. Toivottavaa olisi, että viestintä olisi mahdollisimman yhdensuuntaista ja kattavaa. Miten se toteutettiin?

Vaikuttaa siltä, että presidentti Niinistö, pääministeri Stubbin hallitus, ulkoministerinään Tuomioja ja puolustusministerinään Carl Haglund olisivat päätyneet siihen, että Venäjän syyllisyys Ukrainan kriisissä olisi sementoitava ja kaikki ehjää tiedotuskokonaisuutta rikkova materiaali olisi siivottava pois. Samoin Syyriasta olisi raportoitava vain kapinallisia ja jihadisteja tukevien tahojen tiedotusta. 

Valtioneuvoston kansliassa päädyttiin ottamaan mallia VIA/SAT –vakoilu- ja tiedotusverkostosta, joka oli vallalla 70 vuotta takaperin. Valtioneuvosto päätti yhdenmukaistaa tiedonvälityksen propagandan ja sensuurin viitekehykseen. Se järjesti kansanedustajille keväällä 2014 seminaarin, jossa johtavien tiedotusvälineiden päätoimittajat pohjustivat "likaisen" työn. He kukin esittelivät Venäjän uhkaa ja hybridivaikuttamista, jolta kansalaisia pitäisisuojella.

Pian asiaan saatiin ratkaisu. Valtioneuvosto päätti lähettää 100 toimijaa Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin oppimaan menetelmiä, joilla oletettua Venäjän hybridivaikuttamista voitaisiin torjua. Selvää varmasti oli myöskin se, että ylikansallisen pääoman etuja loukkaavaa tiedonvälitystä ei tultasi sallimaan.

Nyt olemme saaneet kokea, mitä tuo aivopesu-oppi on saanut aikaan.

Olemme oppineet postmoderniin tyyliin, että historia ei ole prosesseja, vaan se alkaa siitä kun Venäjä valloitti Krimin ja "aloitti" sodan Itä-Ukrainassa.

Me emme saa omasta mediastamme tietää, että nuo ylikansallista pääomaa palvelevat Clintonit, Bushit, Merkelit ja Blairit tukevat natseja ja kalifaattia rakentavia jihadisteja aina kun nuo ryhmät voivat toimia välineinä, joilla suurpääoma saa vallattua itselleen tärkeätä infrastruktuuria. Kosovon pommittamisella USA sai koko Balkanin reitit hallintaansa, jonka hallintaan se heti pommitusten jälkeen alkoi rakentaa valtavaa sotilastukikohtaa valloittamansa Serbian maaperälle.

Helsingin Sanomat kertoo 21.1. 2018 riipaisevaa tarinaa Auschwitzin keskitysleiriltä selvinneestä lapsesta, joka asuu Ruotsissa. Tämä viehättävä vanhus varoittaa siitä, että tulevaa "katastrofia on vaikea huomata, jos elää sen keskellä". "Moni finanssimies tuki Hitleriä ja ajatteli tekevänsä hänestä sätkynukkensa. Ei siinä niin käynyt."

Nyt tasavallan presidenttimme ja muu poliittinen eliittimme Ahtisaari etunenässä haluavat meidän kuvittelevan, että USA:n, Saksan ja muiden NATO-maiden johtajien tukemat natsit ja jihadistit ovat vain sätkynukkeja koska finanssipääoma haluaa meidän niin uskovan. Että natseja voi käyttää muuttumatta itse natsiksi?

Suurpääoma tukee Niinistöä avokätisesti. Propaganda on sekoittanut myös hyvää tarkoittavien rauhanjärjestöjen ja taiteilijoiden päät. Jihadistien taistelun tukeminen Syyriassa saa kyyneleet valumaan myötätunnosta ja kirkonkellot soimaan. Puolitoista miljoonaa Irakin pakolaista ja puoli miljoonaa palestiinalaista vastaanottanut Syyrian valtio ja Assad sen sijaan on raivon kohteena. Miksi? Suurpääoman tukeman propagandan voima on kattava. 

Propagandakoulutuksen tulokset nähtiin Yle:n presidentivaalitenteissä. Niinistö ja Haavisto käsiteltiin silkkihansikkain. Haavisto on edustanut parhaiten Venäjän hybridisodalla pelottelevia tahoja, jotka olivat Harvardin koulutuksen taustalla. Niinistöltä ei kysytty mitään isäntämaasopimuksesta, jossa Niinistön, Tuomiojan ja Haglundin toimesta Suomi liitettiin syyskuussa 2014 NATO:n isäntämaasopimukseen eduskunnan ja kansan selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi puhumattakaan, että siitä olisi käyty laaja kansalaiskeskustelu.

Media on ihmettelevinään Niinistön hurjaa kannatusta. Tämä kannatus on saatu huolellisella totuuden välttelyllä, kattavalla median propagandalla ja sensuroimalla kaikki halutusta suurpääomaa palvelevasta "totuudesta" poikkeavat argumentit. 

Mannerheim ja presidentti Niinistö

Maanantai 9.10.2017 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mannerheimin toiminnan pohjavire oli militarismi ja antihumanismi. Suomessa toimiessaan hänen tavoitteekseen muodostui työväenluokan murskaaminen sekä Itä-Karjalan ja Leningradin valloittaminen johtamansa armeijan avulla ja valkoisen vallan palauttaminen Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon.

Saksalaiset tarjosivat Mannerheimille sisällissodan voittajan kruunun. Työväen miesten, naisten jopa lasten mielivaltaiset teloitukset sodan jo päätyttyä tulivat mahdollisiksi Mannerheimin päiväkäskyjen tulkintojen perusteella. Suomessa porvarillisen tynkäeduskunnan kansanedustajat saivat täysistunnossa tuossa ilmapiirissä heinäkuussa 1918 rauhassa pohdiskella mestaajien pestaamista koska teloittaminen ampumalla olisi liian hidasta. Ongelmaksi muodostui se, että ammatti ei olisi suosittu, joten kansanedustajat harkitsivat mustalaisten palkkaamista tehtävään.

Valtionhoitaja-aikanaan heti sisällissodan jälkeen vuonna 1919  – valkoisen armeijan rikosten tultua armahdetuiksi ja asiakirjojen tuhotuiksi –  Mannerheim tuki laittomien heimosoturijoukkojen taisteluita  Venäjän puolella. Ståhlbergin tultua presidentiksi sisäministeri Ritavuori lopetti retket ja sai maksaa siitä hengellään. Salamurhaaja tappoi hänet kotiovelle.

Seuraavina vuosina Mannerheim pyrki muodostamaan suojeluskunnista itselleen porvarillisen yksityisarmeijan. Sen presidentti Ståhlberg esti.

Mannerheim toimi pitkälti kulisseissa. Hänen seurassaan usein nähty oikeusministeri Åkesson pidätytti koko sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmän ja puolueen johtajat, kaikkiaan 200 ihmistä, valtiopetoksen valmistelusta 3. elokuuta 1923. Perusteita pidätyksille ei kuitenkaan löytynyt. 

Fasistisen lapuanliikkeen noustessa esiin sen johtajat halusivat nostaa Mannerheimin diktaattoriksi. Hanke epäonnistui. Presidentti Svinhufvud ei tohtinut tukea lapualaisia enempää, vaan tultuaan presidentiksi valitsi Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Se oli ollut lapuanliikkeen vaatimus.

Lapuanliikkeen aattetta jatkamaan synnytettiin isänmaallinen kansanliike IKL, joka yhteistyössä kokoomuspuolueen kanssa sai vaaleissa 1933 14 kansanedustajaa. Fasistista puoluetta pyrittiin turhaan lakkauttamaan. Vaikeus heijasteli fasistista asennetta, joka oli pesiytynyt sisällissodan jälkeen oikeuslaitokseen, akateemiseen sivistyneistöön, papistoon, lehdistöön ja yleiseen oikeustajuun.

1930-luvun puolivälistä lähtien Mannerheim ryhtyi opportunistiseen tyyliinsä tiivistämään suhteitaan Saksan johtoon ja asevoimiin. Hän käytti Saksaa ja suomalaisia sotilaita omien pyrkimystensä toteuttamisen välineinä.Tavoitteena oli vallan vaihtaminen Neuvostoliitossa ja Suur-Suomen muodostaminen.

Ennen talvisotaa Mannerheim pidätytti kaikki toisinajattelijat ja kommunisteiksi epäilemänsä henkilöt. Myytti talvisodan yhteishengestä synnytettiin peittämään kyynisen laskelmoinnin aiheuttamat ihmisuhrit ja aluemenetykset. Kuolema ylevöitettiin sankaruudeksi ja oikeutettu katkeruus oli työväestössä painettava jälleen kerran voimattomuuden ja alistumisen kuoreen.

Valtaa pitävien ryhmien oli kehitettävä strategia yhteishengen voimistamiseksi. Niinpä maahan luotiin Suomen Aseveljien Työjärjestö ja Vapaus Isänmaa Aseveljeys.( SAT ja VIA.) Järjestöt harjoitti propagandaa ja mielialojen hoitoa siviiliväestön keskuudessa välirauhan ja jatkosodan Suomessa vuosina 1940 - 1944. Niiden johdossa toimi joukko Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä esimerkiksi työmarkkinajärjestöistä, puolustusministeriöstäja valtiollisesta poliisista. Keskeisenä tehtävänä oli talvisodan synnyttämän kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. ( Lähde mm. Karoliina Vuopalan opinnäytetyö.)

Liittoutuminen Saksan armeijan kanssa Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 oli Mannerheimin oma salainen hanke, joka hän teki presidentti Kallion selän takana. Eduskunta sai tietää asiasta vasta, kun saksalaiset joukot olivat jo Lapissa.

Joka kylään ulottuvien SAT/VIA – organisaatioiden avulla Suomen kansan todellisuudentaju muovatiin myötäilemään militaristista ja fasistista asennetta. Toisinajattelijoiden vangitsemiset olivat arkipäiväisiä ja sisällissodan oikeuskäytäntöjen aiheuttamat kansalaisoikeuksien menetykset ja työväenluokan osattomuus oli koettava hyväksyttävänä.

Ulkopolitiikassa fasistisen Kroatian tunnustaminen ja serbien ja juutalaisten holokausti, joka Kroatiassa oli sinetöity lainsäädännöllä, ei näyttänyt vaikuttavan Suomen ilmapiiriin mitenkään. Ehkä siksi serbien kokema holokausti on ollut helppo unohtaa NATO/EUn pommittaessa heitä uudestaan 1995 ja 1999.

Presidentti Urho Kekkosen lämmin persoonallisuus, myötäeläminen alistettuja kohtaan ja rauhantahtoisuus loivat hänen presidenttikaudestaan rauhan kauden suomalaisten elämässä. Hän varoitti militarismista eikä halunnut  muun muassa siksi kokoomusta Suomen hallituksiin.Liittoutumattomuus ja puolueettomuus olivat hänelle tärkeitä. Hän piti Palestiinan-kysymyksen ratkaisua mittarina. Hän sanoi, että vasta kun palestiinalaiset saavat oikeutta, voi maailmassa vallita rauha.

Kekkosen jälkeen ja erityisesti EU:hun liittymisen jälkeen tilanne on jyrkästi muuttunut. Karuinta muutos kielteiseen on ollut Sauli Niinistön presidenttikaudella. 

Suomen valtamedia ilmoittautui päätoimittajiensa suilla jo yli 10 vuotta sitten NATO:on liittymisen tukijaksi. NATO:n johtavan maan Yhdysvaltojen yli 130 sotilastukikohtaa ja jatkuvat sodat, joihin se sitoo toiset NATOon kuuluvat maat, ei mediassamme herätä kritiikkiä. NATO:n Jugoslaviassa suorittamat laittomat pommitukset ja sen nauttima rankaisemattomuus  eivät kohota kenenkään kulmakarvoja.

Massiivisella propagandalla musta muutetaan valkoiseksi ja valkoinen mustaksi.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdista Srebrenican "kansanmurha"-väite antaa esimerkin valtapolitiikasta, johon Suomi osallistuu USA:n ja Saksan lakeijana. Srebrenican kansanmurhaväitettä, jonka mukaan 7000 muslimipoikaa ja miestä tapettiin, tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunutta todellista serbien joukkomurhaa ja 250.000 serbin karkotusta kotiseudultaan Kroatian Krajinasta. Serbien karkotus oli yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla tapahtunut kroatialaisten asemiesten operaatio Myrsky (Operation Storm).

Tapahtumien yksityiskohdat olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. (Kirjan voi tilata Into-kustantamosta.)

Propagandan ylläpidon vuoksi Srebrenica-myytti on pidettävä elossa. Tämä tapahtuu monin dokumentein, valedokumentein ja uhriksi leimattujen haastatteluin. Suomalaiset Elisabeth Rehnistä, Helena Rantaan ja Pekka Haavistoon ovat sitoutuneet ylläpitämään myyttiä.

Srebrenica on rinnastettu 6 miljonan juutalaisen holokaustiin. (Jugoslavia-tribunaalin oikeuslääkeopillisissa ruumiinavauksissa on todettu Srebrenican "kansanmurhan" yhteydessä n. 400 henkilön tulleen teloitetuiksi.) Serbien holokaustissa uhreja oli vähemmän kuin juutalaisten kokemassa. Unohtamalla serbit unohdetaan myös se, että he olivat rakentaneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen. Tuon demokraattisen ja humanismia korostavan valtion tuhoamista NATO:n uraanipommeilla ei ole kriminalisoitu mutta puolustaneet serbit on.

 Euroopan parlamentissa, Bosniassa ja Serbiassa on pakkosäädetty lakeja joilla  kriminalisoidaan Srebrenican "kansanmurhan" kieltäminen. Jotta sellainen laki voidaan säätää, on tietenkin ensin "myönnettävä" että kansanmurha on totta. Sen jälkeen on säädettävä laki, että kansanmurhan kieltäminen on rikollista.

Jugoslaviaa laittomasti pommittanut Iso-Britannia on vaatinut YK:ta julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen rikolliseksi. Tämä kuvaa NATO-maiden röyhkeyttä.

EU:n taloudellisesta tuesta riippuvaiset maat on ollut helppo ostaa propagandan taakse. Jugoslaviaa pommittaneen Ison-Britannian pääministeri ja  sotarikoksista syytetty Tony Blair on ollut Serbian nyky-hallituksen neuvonantajana EU:n lähentymisessä. Kiristämällä Serbiaa taloudellisesti ja estämällä normaali kauppa Serbian ja Venäjän välillä myös serbejä on painostettu säätämään laki, joka kriminalisoi Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Vasta sitten NATO/EU suhtautuisi serbeihin myötämielisesti. Siis maata laittomasti pommittanut entinen pääministeri saisi laatia ehdot.

Tämän asteinen propaganda on massiivisempaa kuin Suomessa vallinnut VIA/SAT propaganda. Kyvyttömyys omaksua sen edellyttämä maailmankuva (Srebrenican "kansanmurha") johtaa vankilaan samoin kuin Suomessa aikanaa toisinajattelijat raahattiin vankiloihin ja keskitysleireille.

Presidentti Niinistö on käyttänyt hyväkseen tätä USA:n vaikutuksesta Euroopassa vallitsevaa  laittomuuden ilmapiiriä. Kyse ei ole äärioikeistolaisista pikkuryhmistä vaan militaristisen oikeiston hegemoniasta EU:ssa – samanlaisesta ilmapiiristä, joka vallitsi Suomessa ja Euroopassa laajemmin 1940-luvulla.

Suomessa rasistinen venäjä-viha on ollut vallitsevaa. Välillä se on ollut pinnan alla, mutta nyt EU:n militarisoitumisen myötä se on saanut pulputa erityisesti Yle:ssä, valtamediassa ja varsinkin kulttuuripiireissä. Kulttuuriväki ja kansanedustajat näyttävät omaksuneen kaiken sen mikä palvelee USA/NATO:n etuja.

Tässä NATO:a ja EU:ta koskevassa rankaisemattomuuden ilmapiirissä presidentti Niinistö yhdessä Stubbin ja Sipilän hallitusten kanssa on rakentanut Suomeen uuden SAT/VIA- propaganda -ja vakoilujärjestelmän.

Stubbin hallituksen ulkoministeri Tuomiojan ja puolustusministeri Haglundin kanssa kenraali Lindbergin allekirjoituksella vahvistettiin NATOn isäntämaa-sopimus. Se mahdollistaa USA/NATO:n toimimaan Suomessa sille tyypillisellä rankaisemattomuuden periaatteella.

USA:n kongressi valtuutti keväällä 2015, puoli vuotta ennen isäntämaasopimuksen allekirjoittamista, Yhdysvaltojen presidentin ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta uudelleen kääntyä kongressin puoleen. Tästä sodanjulistuksesta tietäen Niinistön Suomi allekirjoitti sotilaallisen rajoittamattoman yhteistyösopimuksen täydentäen katastrofia vielä kahdenvälisillä sotilaallisilla yhteistyösopimuksilla USAn ja NATO-Iso- Britannian ja Yhdysvaltojen miehittämän NATO-Saksan kanssa.

Näiden Venäjää vastaan rakennettujen sopimusten lisäksi Suomi on Sipilän hallituksen ja presidentti Niinistön tuella tarjoutunut maksamaan Venäjää vastaan toimivan USA/NATO hybridikeskuksen toiminnan Suomen maaperällä, jossa kuin silmänlumeeksi on Ruotsi mukana. Keskusta koskeva laki meni läpihuutojuttuna eduskunnassa.

Monikansalliset sotaharjoitukset maassamme ja Suomen armeijan osallistuminen Venäjää vastaan suunnattuihin sotaharjoituksiin milloin missäkin, ovat paitsi ylettömän kallista, myös kaikkea muuta kuin maailmanrauhaa rakentavaa toimintaa.

Suomen ilmapiiriä on muokattu militarismia ihailevaksi ja Yhdysvaltojen yksinapaista maailmaa tukevaksi EUhun liittymisestä lähtien. Presidentti Ahtisaari oli aktiivinen USA:n sotadoktriinien toteuttaja ja NATO:n kannattaja. Presidentti Halonen kykeni YK-puheessaan kutsumaan Irakin sotaa laittomaksi, mutta muuten keskittyi muuhun kuin valtapolitiikkaan. Vasta presidentti Niinistö edustaa puhdasta militarismia, josta Kekkonen varoitti. Niinistö tukee EU:n militarisoitumisen vahvistamista ja propagandalla kansalaisten mieliin syötettyä Venäjä-kuvaa.

Niinistön suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on röyhkeätä. Paras esimerkki on ETYK:in juhlakokous vuonna 2015. Suomi esti, ETYK:in idean luojan ja Kekkosen tässä asiassa yhteistyökumppanin, Venäjän pääsyn Suomeen juhlakokoukseen. Sen sijaan se salli Yhdysvaltojen laivastovierailun Helsingin satamaan samaan aikaan ja laivaston orkesterin konsertin Suomenlinnan kirkossa.

Negatiivisen suhtautumisensa Venäjään hän ohjaa sännönmukaisesti EU:hun. En minä, mutta EU. Niinistön käyttäytyminen vahvistaa median propagandaa. Niinistö ja media pelaavat erinomaisesti yhteen.

Yle:n Docventures -ohjelman juontaja kehoitti katsojia ryhtymään trollijahtiin. Paljastamaan Venäjän trolleiksi epäilemiään henkilöitä. Erkki Tuomioja istui vaieten vieressä. Stubbin hallitus  päätti lähettää 100 henkilöä Harvardin yliopistoon opiskelemaan Venäjän oletettua hybridivaikuttamista. Toisin sanoen toimimaan VIA/SAT- propagandan ja mielipiteisiin vaikuttamisen menetelmien mukaisesti.

Niinistö vertautuu Mannerheimiin siinä, että militarismi on sekä keino että tavoite.

Presidenttien Ståhlberg ja Kekkonen oikeudentunto ja selkeä lämpö kanssaihmisiä kohtaan ja pyrkimys rauhaan näyttäytyy tällä hetkellä selkeimmin Paavo Väyrysessä. Hänen kansainvälisen uransa rinnalla hän on kotitilallaan Pohjanrannassa johtanut syrjäytyneiden lasten nuorisokotia. Esitelmöidessäni siellä syrjäytymisuhasta ja luovasta kasvusta en voinut olla huomaamatta sitä lämpöä, joka henkilökunnan ja Paavo Väyrysen ja nuorten välillä vallitsi. Väyrynen oli läsnäoleva ja läheinen kanssaihmisilleen.

Tarvitsemme lämpimän, oikeudentuntoisen presidentin, emme fraaseja toistelevaa yhdysvaltalaisen sotilasvallan ja hyvin toimeentulevien etujen puolustajaa. 

Mannerheim toimi kulisseissa ja toimet tehtiin myös piilossa eduskunnalta. Niinistön presidenttikaudella eduskunta on ohitettu keskeisten itsenäisyyttämme rapauttaneiden asioiden valmistelusta. Herääkin kysymys, elämmekö Mannerheimin haaveilemassa mutta Niinistön toteuttamassa diktatuurissa, jossa media, erityisestí Yle ja eduskunta ovat tulleet niin aivopestyiksi, että eivät itse sitä edes huomaa. Sallimme hybridisodan omia kansalaisiamme vastaan. Totuuden tavoittelu on jälleen tullut kielletyksi.

Suomen median propaganda on hiipien muuttunut sensuuriksi

Maanantai 1.8.2016 klo 10.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media julistaa itse olevansa sanavapauden mallimaa. Ulkopuolinen tarkkailija havaitsee median sanoman muuttuneen hiljalleen kesän aikana propagandasta sensuuriksi.

Propaganda ja sensuuri ovat Suomen valtiojohdon suojeluksessa - olleet jo sadan vuoden ajan. 1930-luvulla kommunisteiksi epäillyt toisinajattelijat pidätettiin ja vangittiin. Toisen maailmansodan jälkeen monipuolinen lehdistö ja militarismin suitseminen rajoittivat propagandaa joskin taloudellinen valta jatkoi vaikutustaan harvainvaltaa tukien.

Samat henkilöt, jotka yhdessä Mannerheimin kanssa riisuivat aseista venäläisiä varuskuntia Pohjanmaalla, johtivat valkoisten rikoksia sisällissodan jälkeen ja pystyttivät patsasta Mannerheimintien varteen toisen maailmansodan jälkeen. Samat tahot pitävät edellen tiedotuksen valtaa Suomessa.

Mikään ei ole muuttunut. Valtiojohto on päättänyt, että 100 suomalaista koulutetaan Yhdysvalloissa propagandan saloihin.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ja intellektuellit kuvaavat Mc Carthyismin palanneen Yhdysvaltoihin. Tuo vaino ilmeni homo- ja kommunistijahtina 1950 ja 1960-luvuilla. Se sai vainoharhaisuuden luonteen. Intellektuellit odottivat, professori Steven Cohenin John Batchelor showssa pari viikkoa sitten kertoman mukaan, turvallisuuspalvelun etsivien koputusta ovellaan, kuten suomalaiset kommunistit ohranan koputusta 1930-luvulla.

Presidenttiehdokas Clinton väittää Yhdysvaltojen valtamedia tuella Venäjän hakkeroineen demokraattisen puolueen sähköposteja, kykenemättä kuitenkaan esittämään väitteelleen mitään todisteita. Suomen media toistaa samoja perustelemattomia väitteitä, koska Suomen valtio luottaa Yhdysvaltoihin. Se riittää.

Suomen media ei kerro, kuinka Oregonin puoluekokousvaltuuskunta esti Obaman entisen puolustusministerin puheen huutamalla "No more war". Kun huutelu ei loppunut, järjestäjät sammuttivat valot kyseisen valtuuskunnan alueelta. Silloin edustajat panivat kännykköjensä valot päälle, jatkaen huutamista, johon Californian valtuuskunta yhtyi.

Suomen media antaa siloisen kuvan lennokkimurhia valtuuttavasta presidentti Obamasta, joka on myynyt enemän aseita kuin kukaan aikaisempi presidentti ja lisännyt sotilastukikohtien määrää ulkomailla ja delegoinut kidutuksen muiden maiden alihankkijoille, kun USA itse ei tohdi sitä tehdä samassa määrin kuin ennen.

Obama lisäsi lennokkaaseen puoluekokouspuheeseensa uuden vanhan vihollisen; kommunistit, jihadistien ja muiden kauheuksien rinnalle, joiden murskaamiseen Yhdysvallat tarvitsee aikaisempaa enemmän tulivoimaa ja aseteollisuuden uusia keksintöjä. Syyrian parlamentissahan on totta tosiaan jopa kahdenlaisia kommunisteja, sen lisäksi, että maa on sekulaarinen eikä Yhdysvaltojen tukemien äärisunnien hallitsema.

Suomen media esittää Syyrian tilanteen tottelevaisesti yhdysvaltalaisemmin kuin yhdysvaltalaiset itse. Ratkaisevan tien katkaiseminen Turkista Syyrian Aleppoon kuvataan Helsingin Sanomissa lähes sotarikokseksi, jossa Turkissa piileskelevät lääkärit eivät pääse palaamaan "tahallaan Venäjän ja Assadin pommittamiin" sairaaloihin. Al Nusra- terroristijärjestö pitää osaa Aleppon kaupungista vallassaan estäen siviilien paon hallituksen ja Venäjän järjestämiä turvakäytäviä pitkin. Suomen media esittää Al Nusran tulkinnan tilanteesta, koska Yhdysvallat on pitkään tukenut sitä "maltillisena".

Tie Alepposta Turkkiin oli myös pääväylä jihadistien varastaman öljyn kuljetuksiin  Turkkiin myytäväksi. Samoin turkkilaiset sairaalat hoitivat haavoittuneita ISIS-taistelijoita. Suomen media kuvasi Turkin ISISin vastaisen taistelun etulinjassa.

Entä sitten Ukraina? Ranskalaisten kansanedustajien matkaraportti Krimiltä on hyvin  erilainen kuin USA/Suomen propagoima kuvaus Ukrainan vallankaappauksen jälkeisestä tilanteesta. Helsingin Sanomat rohkeni kertoa suomalaisten turistien matkasta Itä-Ukrainaan. Lehti ei kertonut, mitä matkailijat siellä näkivät tai kokivat vaan käytti koko artikkelin kuvatakseen kuinka matkat ovat laittomia.

Eurokansanedustaja Nils Thorvaldsin Helsingin Sanomien pitkään haastatteluun oli päässyt livahtamaan virke siitä, että hän ei hyväksy EU:n näkemystä Ukrainasta. Lukija jäi mielenkiinnolla odottamaan MIKSI? Mutta sitä lehti ei paljastanut.

Kesän mittaan on luonnollisesti saatu lukea ja kuulla monia juttuja Brasiliasta. Yleensä kauhistelevia. Milloin faveloista, liasta, väkivallasta ja muista epäkodista. Tänään 1.8. Helsingin Sanomat kirjoitti koko aukeaman Brasiliaan tuoduista orjista. Brasiliasta sai kuvan kammottavana orjia hyödyntävänä maana. Suurennuslasilla, yhden sivulauseen verran oikein tarkkaan koko jutun lukenut sai välillisesti tietää, että portugalilaiset siirtomaaherrathan niitä orjia toivat. Brasiliahan on BRICS- maa, joka on liittoutunut taloudelliseen yhteistyöhon Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kanssa voidakseen tukea kehittyviä maita Yhdysvaltojen väkivaltaisen kauppapolitiikan paineessa. Suomen medialle ja merkittävälle osalle talouseliittiä presidentti Obaman kaikin voimin ajamat TPP ja TTIP - sopimukset on kuvattu pääkirjoitussivuilla myönteisinä. Se, että Obama on pyrkinyt viemään sopimukset läpi pikamenettelynä, ilman kongressin jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön, ei ole nostanut kulmakarvoja.

Suomen EU-jäsenyyttä seurannut militarisoituminen ja perustuslaillisuuden murentuminen ovat tosiasioita. NATO-presidentti Ahtisaaren jälkeen presidentti Halosen kaudet näyttäytyvät vielä YK-painotteisina perustuslaillisuuden aikoina vaikka USA:n ja Saksan vaikutus ulkopolitiikkaan vinoutti ajattelua ja tietoisuutta varsinkin Jugoslavian hajottamisen suhteen.

Suomen media kuvaa huolellisesti Puolan oikeusjärjestelmän murentumista, mutta ei huomaa, että Suomessa ei edes ole perustuslakituomioistuinta. Suomen perustuslakivaliokunta on oikeistopoliittinen elin, jota liike-elämän eliitti haluaisi ryhdistää entistä oikeistolaisempiin tulkintoihin. Perustuslakivaliokunta tai media ei ole nostanut minkäänlaiseksi ongelmaksi sitä, että Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan päätösvalta on siirtynyt presidentille ja armeijalle. YK:n sijaan kaikki median huomio on NATO:ssa ja sen voimapolitiikkaan liittyvässä toiminnassa. Isäntämaasopimuksen solmiminen tapahtui parlamentista riippumatta, toisin kuin Ruotsissa.

Kuljin 25 vuotta sitten eri puolilla Suomea luennoimassa autoritaarisuudesta ja väkivallasta luovuuden vastakohtana. Mukanani oli elokuva, jossa osoitettiin tieteellisesti kuinka vihantunteiden vallassa ei voi olla luova. Suomen valtiojohdolle tiedoksi; kansan vapauttaminen luovuuteen ei kulje militarismin tietä. Luovuuden polun löytämisen ensiaskeleita olisi oman historiamme uudelleen arviointi, jotta meidän ei tarvitsi toistaa sotiemme virheitä.

Helsingin Sanomien Ukraina-propaganda

Tiistai 11.3.2014 klo 10.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen usein kiinnittänyt huomiota siihen kuinka Helsingin Sanomat editoi uutisiaan. Uutisesta puuttuvat ratkaisevat yksityiskohdat, jotka paljastaisivat kokonaiskuvan. Ukrainan kohdalla jopa toinen suomalainen päivälehti Demokraatti, käyttäen samoja uutislähteitä AFP, Reuters, STT onnistuu paremmin.

Helsingin Sanomat kertoo 11.3. otsikolla: " Krimin hallinto perusti oman armeijan" kuinka "Yhdysvallat ilmoitti odottavansa, että Venäjä osoittaisi halunsa ratkaista Krimin kriisi". Lavrovin HeSa vuorostaan kertoi sanoneen, että ehdotus "ei sopinut Venäjälle kovin hyvin". "Sen sijaan hän kertoi aikovansa esitellä pian Venäjän oman ehdotuksen kriisin ratkaisemiseksi".

Missä on pihvi??

Demokraatti kirjoittaa samoihin lähteisiin viitaten otsikolla "Venäjä tekee vastaehdotuksen Ukrainan kriisin päättämiseksi". "Lavrovin mukaan Venäjä sai Yhdysvalloilta perjantaina ehdotuksen, josta Venäjä ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa ehdotuksen lähtökohdaksi väitetään Venäjän ja Ukrainan välistä konfliktia. Lavrovin mukaan Venäjä ja sen kumppanit pitävät konfliktin lähtökohtana Ukrainan vallankaappausta".

Helsingin Sanomat näyttää jatkavan Toisen maailmansodan aikaista sensuurin periaatetta. Se katsoo tehtäväkseen suojella EU:n, Yhdysvaltojen ja NATO:n markkinoimaa tulkintaa todellisuudesta. Se muistuttaa sitä kuinka Suomen kansa tuli mielen manipuloinnin avulla saada kannattamaan yhteistä sotaa natsi-Saksan kanssa vaikenemalla kansallissosialismin tavoitteista.

Helsingin Sanomat on totaalisesti vaiennut kansainvälisten tiedotusvälineiden laajasti kuvaamista tosiasioista. HeSa ei ole kertonut keitä USA:n ja EU:n valtaan nostamat poliittiset voimat ovat ja mitä hallinnonhaaraa kukin pitää hallussaan. Kuinka suuri kannatus valtaan nostetuilla toimijoilla oli edellisissä laillisissa vaaleissa. Mikä on valtaannostettujen maailmankuva ja tavoitteet. Tuskin kansallissosialistinen puolue tosissaan on EU- myönteinen. Todennäköisempää on, että se on taktisesti sitä. Tuo puolue nousi parlamenttiin liittouduttuaan valtaan nostetun Isänmaa- puolueen kanssa. Siten Isänmaa-puolue samoinkuin USA ja EU pyrkivät sanelemaan Ukrainan asioita kansallissosialistien voimin.

Sanoma Oy:n Ilta Sanomat toimii HeSa:n tavoin. Se spekuloi kattavasti VENÄJÄN eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Krimillä ikäänkuin se olisi asian ydin. Siirtymällä pois asian ytimestä ja spekuloimalla eri seurausvaikutusten välillä, johdatetaan lukijoita taas harhaan.Lehden ylpeydellä esittelemät uutislähteet osoittavat, että ne edustavat yhtä ja samaa NATO-linjaa. Ainoatakaan objektiivisuuteen pyrkivää lähdettä ei Ilta-Sanomien lähteissä näy.

Suurimpien suomalaisten päivälehtien päätoimittajat ilmoittautuivat aikoinaan NATO:n liittymisen kannattajiksi. Tuoretta gallupia ei ole. Lehtien tekstit puhuvat puolestaan.

Valitettavasti "demokratiaa"edustava Yleisradio on muutamaa suurta poikkeusta lukuunottamatta sensaatiouutisoinnin kannalla. Kilpailu uutisvälineiden kesken on ilmeisesti johtanut siihen, että toimitusten päälliköt katsovat, että sensaatio myy, mutta totuus ei.

Illalla tulemme näkemään Yle:ssä kuinka Syyrian armeija vaan huvikseen pommittelee siviilejä. Syyria-uutisointi on propagandaa parhaimmillaan. Syyria oli USA:n destabilointi suunnitelmien kohde jo silloin kun Jugoslavian hajottamissotia vasta suunniteltiin. Syyrian "heikentäminen" on niin pitkään ja hyvin suunniteltu projekti, että se varmasti ottaa kiitollisuudella vastaan Suomen median tuen!