Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Merikorttikuja 4.B.41 00960 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Suomen rauhanpolitiikka EUhun liittymisen jälkeen

Maanantai 25.10.2021 klo 12:05 - Pirkko Turpeinen-Saari

SUOMEN RAUHANPOLITIIKKA EUhun LIITTYMISEN JÄLKEEN

puhe YK:n päivänä Lapin rauhanpuolustajien rauhanmarssin jälkeen järjestämässä tilaisuudessa


Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen rauhanpolitiikka päättyi 27.1.1982 Suomen tasavallanpresidentti Urho Kekkosen jäädessä sairauslomalle ja saman vuoden syksyllä luopuessa virastaan sairauden vuoksi.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli allekirjoittanut Pariisin rauhansopimuksen, YYA sopimuksen ystävyydestä ja yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa ja sopinut asevarustelun rajoituksista ja sitoutunut olemaan tuomasta ydinaseita Suomen maaperälle.

Kolmekymmentäluvun kokemukset tiiviistä yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa sekä Mannerheimin johtaman sotilaskomitean valta Suomen politiikassa oli johtanut siihen, että presidentti Kekkonen suhtautui armeijaan etäisesti ja kirkkoon vielä etäisemmin.

Suomen pääomapiirien vallankäyttö Suomen sisällissodassa ja liittoutuminen Saksan kanssa työväen lyömiseksi ja Suomen liittämiseksi Saksan keisarikuntaan oli vähitellen johtanut pysyvään asennemuutokseen myös Kekkosen mielessä.

Presidentti Kekkonen piti oikeistolaista kokoomuspuoluetta vaarana Suomen rauhanpolitiikalle.

Presidentiksi Kekkosen jälkeen tullut Mauno Koivisto nimitti vuoden 1987 vaalien jälkeen Suomeen hallituksen kokoomuksen Harri Holkerin johdolla. Muina puolueina olivat sdp, rkp ja maaseudun puolue. Tämän hallituksen aikana valmisteltiin Suomen liittymistä tiiviimmin läntiseen Eurooppaan.

Suomen pääomapiirit oletettavasti kokivat myönteisenä sen, että European Round Table of Industrialists, Euroopan teollisuuspiirien yhteenliittymä, valmisteli tulevan Euroopan Unionin peruskirjan artiklat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi vuonna 1987 varoituksen antamista minulle salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa. Olin nimittäin kertonut ruotsalaisen Round Table of Industrialists järjestön puheenjohtajan, Volvon pääjohtaja Per Gyllenhammarin, istuvan myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman aseteollisuusyrityksen hallituksessa. Päättelin aseteollisuuden etujen tulevan liian ratkaiseviksi tulevan EU:n toiminnassa.


Tämä arvioni on osoittautunut oikeaksi.

Aseteollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja muun sotilaallisen toiminnan on osoitettu olevan maapallon pahin saastuttaja. Ovatko Suomen tai muiden EU-maiden poliitikot nostaneet tämän hälyttävän seikan ilmastonmuutoksen torjunnan pääkohteeksi? Eivät. Sotateollisuuden ympärillä on tässä suhteessa täysi hiljaisuus.

Euroopan ollessa 1990-luvulla myllerrysten kourissa Suomen valtiolliset toimijat katsoivat kansainvälispoliittisen tilanteen mahdollistavan Suomelle livahtamisen Länsi-Euroopan syliin. Presidentti Koivisto myöntyi irrottautumiseen Pariisin rauhansopimuksesta. RKP:n puolustusministeri Elisabeth Rehn nosti asekätkijät ja Lotta Svärd-järjestön uuteen kukoistukseen. Äärimmäisestä taloudellisesta hätätilasta huolimatta hallitus tilasi Yhdysvalloista Hornet-hävittäjät. 1930-luvun ilmapiiri oli palannut.

YYA-sopimus sovittiin purettavaksi ja korvattavaksi ystävyyteen perustuvalla Suomen ja Venäjän välisellä rajasopimuksella.

MITÄ SUOMEN POLIITIKKOJEN MIELESSÄ LIIKKUU?

Olen työskennellyt 25 vuotta, elämäni tärkeimmät vuodet psykoottisten, mieleltään hajonneiden ihmisten parissa. Kanssakäyminen on mahdollista vain äärimmäisen aitouden ja tunneherkkyyden varassa. Psykoottinen ihminen tunnistaa aitouden ja tulee kanssakäymiseen vain tuota aitouden siltaa pitkin.

Sama pätee lapsiin. Vain aito vuorovaikutus ja lapsen kuuntelu tekee mahdolliseksi sen, että hän kasvaa inhimilliseksi ihmiseksi.

Miten meille suomalaisille käy toistuvasti niin, että johtajamme valitsevat meille inhimillisyyden sijaan väkivaltaan, aseisiin ja vallankäyttöön perustuvat puitteet.

Sisällissotaan jouduttiin kesällä 1917 itsenäisyyden taanneen valtalain vastustajien salaisten neuvottelujen ja niitä seuranneen eduskunnan hajottamisen kautta. Keisarillisen Saksan yhteyteen pyrkineet voimat saivat yliotteen, perustivat porvarillisen armeijan tammikuussa 1918 ja yhteistyössä Saksan armeijan kanssa murskasivat demokratiaa ja nykypäivänä itsestään selviä oikeuksia vaatineet työläisjoukot.

Siten voidaan sanoa, että asiat päätettiin kulisseissa.

Presidentti Ståhlberg esti kenraali Mannerheimia saamasta itselleen suojeluskunnista yksityistä armeijaa eikä Mannerheim onnistunut heimosotien avulla tuhoamaan neuvostovaltiota. Hän ei tohtinut ryhtyä lapualaisten päälliköksi vaan toimi Suomen saksalaissuuntauksen virrassa yhteistyössä Göringin kanssa perehtyen Hitlerin menetelmiin. Suomen demokratia purettiin jopa Saksaan verrattuna etuajassa. Saksan armeijan kenraalit juhlivat Mannerheimin rinnalla ”Vapaussodan voittoa” vuotuisissa kekkereissä joissa ”Alte kameraden”-laulu raikui.

Toisinajattelijoiden vangitsemiset ja teloitukset olivat 1930 luvulla todellisuutta. Talvisotaan lähdettiin, rinta rottingilla olihan Hitler luvannut, että hän sallii ruotsalaisten auttaa suomalaisia sodassa Neuvostoliittoa vastaan, vaikka itse ei vielä Molotov-Ribbentropin sopimuksen johdosta pysty auttamaan. Italialaisten fasistien apu Suomen armeijalle talvisodan aikana oli myöskin saanut Italian ulkoministeri Cianon mukaan Hitlerin siunauksen. Pohjoismaiden johtajat taputtivat lokakuussa 1939 yhteisessä päämiesten neuvottelussa Suomen hallitusta selkään: kyllä sota tulee hyvin menemään.

Suomen Saksa-suuntautuneelle eliitille toisen maailmansodan jälkeinen aselepo ja Pariisin rauhansopimus oli järkytys. Fasististen järjestöjen lakkautus ja demokraattiset oikeudet kaikille olivat ennenkuulumattomat sodan alusaikaan verrattuna.

Presidentti Urho Kekkosen aika oli jatkuvaa ponnistelua rauhan ja hyvien suhteiden ylläpitämiseksi erityisesti Neuvostoliittoon.

YK:n jäsenyys, 1970 -80-lukujen työväenjärjestöt ja -sanomalehdet, YK:n päivän rauhanmarssit ja puhetilaisuudet ylläpitivät perheissä ja kouluissa demokratian ja rauhan kunnioitusta.

Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bushin George Sorosin ja nk talousgurujen yhdessä Neuvostoliiton uusien oligarkkien ja Jeltsinin kanssa suorittama presidentti Gorbatsovin vallasta syökseminen ja kansallisvarallisuuden ryöstö romahduttivat Neuvostoliiton.

Neuvostoliiton merkitys kansainvälisen rauhan ja kehittyvien maiden tukijana väistyi. Samaan aikaan mureni Saksan demokraattinen tasavalta, joka johti Saksojen yhdistymiseen.

Näiden sosialististen maiden tuhoutuminen johtui pitkälti läntisen valtamedian vaikutuksen voimistumisesta, läntisen taloudellisen vallan suuresta merkityksestä sekä siitä että sosialistisissa maissa ihmisten olisi tullut henkisesti kyetä ylittämään kulutusyhteiskunnan synnyttämät tarpeet ja korvata ne solidaarisuuden tuomalla tyydytyksellä. Missään Euroopan sosialistisessa maassa johtajat ja politrukit eivät näyttäneet esimerkkiä vaatimattomuudesta hyveenä.

Saksojen yhdistyminen aiheutti liittokansleri Kohlille tarpeen lähteä ryöstöretkelle Jugoslaviaan yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvallat halusivat sotilaallisen sillanpääaseman Balkanille.

Euroopan yhteisö ja Euroopan unioni olivat muotoutumassa. Liittokansleri Kohl, Angela Merkel hänen ministerinään ylipuhuivat vastustelevat EU-jäsenkandidaatit Jugoslavian hajottamisen puolelle Maastrichtin kokouksessa v.1992. Hajottamisen lähtölaukaus oli Kroatian itsenäisyyden tunnustaminen hetkellä, jolloin Kroatia oli säätänyt serbivastaisen rasistisen perustuslain, piti sotilaallisesti hallussaan vain 1/3 Jugoslavian liittotasavallan Kroatian alueesta. Tämä kansainvälisten lakien ja Jugoslavian perustuslain vastaisuus ei mietityttänyt.

Kohl ajoi USA:n presidentiksi tulleen Bill Clintonin, Osama bin Ladenin ja Yhdysvaltojen kroaatti- ja natsidiasporan rahoittamana Jugoslavian hajottamisen myrskyn lailla. Yhdysvallat ja CIA olivat aloittaneet fasistien ja muslimiveljeskunnan tukemisen jo 1950- luvun alkupuolella, diasporan antaessa sivustatukea.

Aseita hankittiin DDR:n ylijäämäasevarastoista sekä Osama bin Ladenin lentorahdilla Lähi-idästä. On liikuttavaa suomalaisten näkökulmasta, kun Suomen EU-jäsenyyden pääneuvottelija Pertti Salolainen kehui saaneensa Kohlin ja ulkoministeri Klaus Kinkelin avulla Suomelle aseita samasta DDR:n varastosta.

Klaus Kinkel totesi heti ulkoministeriksi tultuaan että ”serbit on saatava polvilleen.” Olivathan he jo olleet polvillaan toisen maailmansodan aikana, jolloin Saksan liittolaisilla, natsi -kroaateilla, muslimit apulaisinaan oli keskitysleirit serbeille. Muun muassa Jugoslavian presidentti Milosevicin vaimon äiti oli kuollut keksitysleirillä.

Yhdysvaltalainen senaattori Joe Biden totesi serbien oleva ”kretiinejä”, vajaa -älyisiä. Siis natsi -ajan tapaan epäihmisiä.

Mitä suomalaiset tiesivät Balkanin kansoista. Mitä suomalaiset käsittivät tapahtuvan ympärillään Euroopassa, johon he suin päin syöksyivät. Oliko niin, että vanha intuitio siitä, että natsien kanssa on hyvä olla liitossa, oli ottanut vallan. Mitä muuta serbien kohtelu oli kuin natsismia.

Suomen poliitikot vaikenivat tosiasioista Jugoslavian hajottamisen alkuaikoina 1992-95. Asioista, joista Yhdysvallat halusi vaiettavan, vaiettiin. Presidentti Clintonin tilaamat lavastukset tiedotettiin tosina.
Suomalaiset eivät tienneet yhdysvaltalaiskenraaleiden johtavan muslimiarmeijan taisteluita Sarajevossa.
Suomalaiset eivät tienneet Sarajevon toriräjäytysten lavastusta serbien tekemäksi. Niiden seurauksena muslimiarmeija tilasi muutaman tunnin sisällä NATO-pommitukset serbien niskaan koska todellisten syyllisten paljastamiseen kului päiviä ja viikkoja. Suomalaiset eivät tienneet Yhdysvaltalaiskenraalien harjoittavan kroaattiarmeijaa suorittamaan serbien kansanmurhaa Kroatian Krajinassa.

Liittolaisuus Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa oli tuolloin kuten nytkin totuutta tärkeämpää.

Presidentti Clinton oli tilannut vuonna 1993 Bosnian muslimipuolueelta 5000 ruumista Srebrenicasta. Jokainen voi Youtubesta nähdä videon, jossa muslimipuolueen edustajat kokouksessaan ihmettelevät, mistä ruumiit saataisiin ja kuka niitä haluaa. Clintonin mukaan, jos sellainen määrä ilmoitettaisiin, NATO voisi ryhtyä pommittamaan serbejä.

Muslimien hyökkäyksissä Srebrenicaa ympäröivin serbikyliin vuosina 1992-93 kuoli yli 2000 siviiliä askareissaan. Bosnian serbikenraali Mladic ilmoitti, että näin ei voi jatkua. Srebrenicaa ei ollut lupauksista huolimatta demilitarisoitu vaan sieltä käsin muslimiarmeija ja jihadistit (Osama bin Ladenin presidentti Izetbegovicin pyynnöstä toimittamat taistelijat) tekivät brutaaleja hyökkäyksiä rauhallisiin kyliin. He videoivat itse niitä ja näyttivät länsilehtimiehille ylpeinä. Yhtäkään näistä videoista ei esitetty ICTY-tuomioistuimessa, jonka NATO-maat pystyttivät serbejä tuomitsemaan.

Kenraali Mladic otti Srebrenican haltuunsa heinäkuussa 1995 käytännössä ilman vastarintaa. Rauhallisten neuvottelujen jälkeen sovittiin järjestettäväksi bussikuljetus niille, jotka haluavat laskea aseensa ja lähteä kaupungista. Jokaiseen bussiin oli Mladicin määräyksellä tultava YK-sotilas turvaksi.

Aseita laskemaan haluttomat tuhannet Srebrenican muslimiarmeijan ja siviilien joukot lähtivät kulkemaan metsien ja miinakenttien läpi 60km päässä olevaan Tuzlan kaupunkiin, jossa oli Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Matkan varrella käytiin lukuisia taisteluita. Osa serbitaistelijoista olivat niitä, joiden kotikyliin oli aikaisemmin hyökätty, osa muslimitaistelijoista oli niitä, jotka olivat hyökänneet ja polttaneet serbikyliä.

Sarajevossa muslimijoukkoja johti yhdysvaltalainen kenraali John Galvin.

Parin viikon päästä Tuzlassa olevat yhdysvaltalaiset tiedottajat väittivät Srebrenicassa tulleen teloitetuksi 8000 muslimimiestä ja poikaa vaikka siitä ei ollut mitään todisteita. Väite oli 60km päässä tapahtumapaikalta tehty tarkoitushakuinen päätelmä. Punainen risti oli ilmoittanut tuhansien ihmisten olevan kadoksissa omaisiltaan. Tätä punaisen ristin ilmoitusta ja Srebrenican joukkomurha -lavastusta käytettiin harhautuksena. YK:n sotilastarkkailijoiden mukaan näytti siltä, että Srebrenicaa koskevalla sensaatiomaisella uutisella haluttiin peittää samaan aikaan , elokuun taitteessa Kroatian puolella, 350 km päässä Tuzlasta tapahtuva serbien kansanmurha.

Ennen toista maailmansotaa Kroatian alueella asui 2, 5 – 3 miljoonaa serbiä. Heidän määränsä oli laskenut n. 750 000:een vuoteen 1990 mennessä.

Yhdistetyt kroaatti- ja albaanijoukot olivat 10 kk harjoittelun jälkeen lähdössä ajamaan kaikki satoja vuosia Kroatiassa asuneiden serbisukujen edustajat ulos Kroatiasta. Kroatian presidentti Tudjman vaati puheessaan 31.7.1995, että serbien on kadottava Kroatiasta. ”Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta.”

Karkotustaistelun nimi oli Operaatio myrsky. 250 000 serbiä ajettiin maasta tuhansien kuollessa matkalla pommeihin ja tykkituleen. Tämän operaation oli harjoittanut yhdysvaltalaiset kenraalit. Yhdysvalloissa tätä taistelua kutsutaan ”hienoimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan.”

Srebrenican lavastusta sekä Sarajevon Markale-torin räjähdys -provokaatiota käytettiin perusteluna serbeihin kohdistetuille NATO-pommituksilla.

Suomalaiset Elisabeth Rehn ja Helena Ranta esiintyivät useissa Yle:n dokumenteissa ja uutisissa valittaen muslimien kohtaloa. Kertaakaan ei heidän suustaan kuullut sitä mitä Bosniassa todella tapahtui. Kertaakaan he eivät maininneet olleensa kalifaatin rakentamisessa auttaneen Osama bin Ladenin puolella. He ovat ainoastaan vahvistaneet Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita; lavastuksia, harhaanjohtavia tietoja, tunnepitoisia dokumenttielokuvia ja historiaan jääviä Wikipedia -tietoja.

Nykyisin Srebrenican joukkomurhan kieltäminen on julistettu laittomaksi Bosniassa. Siten tieteellisyys on myös tullut kielletyksi. Sama koskee myöhemmän Kosovon Racakin taistelun tosiasioiden kertomista. Kosovossa asuva serbikansanedustaja Ivan Todosijevic tuomittiin hiljan 2 vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän taistelusta.

Daytonin rauhansopimuksessa Bosniaan määrättiin eräänlainen siirtomaaherra hoitamaan presidentin virkaa ja alue jaettiin muslimien ja kroaattien osaan sekä serbeille kuuluvaan Republika Srpskaan. Daytonin sopimuksesta livetään EU:n NATO-maiden ja Yhdysvaltojen toimesta vähä vähältä. YK:n päätösvaltaa yritetään siirtää EU:n NATO-maille. Serbitasavallan oikeuksia pyritään vähä vähältä kaventamaan.


Suomen liityttyä EU:hun alkoi Kosovon irrottaminen Serbiasta. Suomen hallituksella ja presidentti Ahtisaarella on merkittävä rooli tässä prosessissa.

Suomen liittyessä EU:hun Bosnian sota oli lopuillaan. CIA jatkoi Kosovon albaanien sotilaskoulutusta Albanian puolella Serbian rajan tuntumassa. Saksa ja Osama bin Laden rahoittivat vielä vuoteen 1998 terroristeiksi kutsuttujen Kosovon albaanien koulutuksen mm Turkissa.

Vuosien 1998-99 taitteessa sissien nimitys muuttui Yhdysvaltojen ulkoministeriön puheenparressa vapaustaistelijoiksi.

Kymmenen vuoden aikana 1990-luvun alusta lähtien Serbian maakunnan Kosovon albaanien enemmistö ei ollut halunnut osallistua monipuoluevaaleihin. He halusivat suoralla toiminnalla, ajoittain väkivalloin muodostaa oman valtion, toteuttaa oman vain albaaneille tarkoitetun koulujärjestelmän, terveydenhuollon jne. Albaanit kieltäytyivät myös toimimasta valtion viroissa tai valtion yrityksissä. Suoritustasoltaan nämä ”omat” laitokset eivät olleet tasoltaan Jugoslavian valtion tai kansainvälisen toiminnan tasolla.

Kehityksen seurauksena albaaniväestö luonnollisesti köyhtyi. Myös albaanien suorittamat väkivallanteot poliiseja, serbisiviilejä ja serbien kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja kohtaan lisääntyivät. Jugoslavian hajottamista tavoittelevat USA ja EU sekä valtamedia kuitenkin ihastelivat ja rohkaisivat tätä suoraa toimintaa.

Jugoslavian hallitus ja niin kutsuttu kansainvälinen yhteisö kuitenkin pyrki rauhoittamaan tilannetta ETYJ:n tarkkailijoiden avulla vuosina 1998-99. Nämä tarkkailijat seurasivat ja arvostelivat kuitenkin vain sitä noudattaako Jugoslavian armeija sopimuksia, sissien saadessa toimia kuten halusivat.

Yhdysvaltojen ETYJ:n tarkkailijat olivat enimmäkseen myös CIA:n palveluksessa. He antoivat satellitti-puhelimensa sissien käyttöön ja useilla sissipäälliköillä oli NATO n päällikön Wesley Clarkin suora puhelinnumero käytössään serbien niskaan suunnattavien pommitusten ohjailua varten. Albaanisissit toimivat omaa etua ajaessaan NATOn suorina yhteistyökumppaneina.

Jugoslavian hajottaminen oli käytännössä Euroopan ja Yhdysvaltojn kansalaisille suunnattu näytelmä, jossa USA:n NATO:n ja erityisesti Saksan tavoitteet esiteltiin hyvinä ja humaaneina ja holokaustin uhreille serbeille oli varattuna Hitlerin rooli.

Yhdysvaltojen tosiasiallinen tavoite oli koko Balkanin sotilaallinen miehitys. Bosnian NATO-miehitys oli jo toteutettu ja Yhdysvallat oli pienintä yksityiskohtaa myöten päättämässä kaikesta mitä maassa tapahtui.

Rambuillet’in neuvottelut keväällä 1999 oli kutsuttu koolle, jotta Jugoslavian hallitus ja kapinalliset albaanit voisivat sopia rauhanomaisesta kehityksestä. Tavoite oli kuitenkin näennäinen. USA liittoutui neuvottelussa, jota se yksinvaltiaasti myös hallinnoi, Kosovon väkivaltaista Drenican mafia -järjestöä johtaneen Hashim Thacin kanssa jättäen neuvotteluja ja rauhaa kannattavan Ibrahim Rugovan syrjään. Yhdysvallat ei halunnut rauhanomaista kehitystä. Se halusi NATO-miehityksen.

Rambuillet’in neuvottelut päättyivät salaisena pidetyn b-asiakirjan tuomiseen neuvottelupöytään. Tämä b-liite edellytti koko Jugoslavian NATO-miehitystä. Mikä valtio tällaiseen voisi suostua?

Asuin vuonna 1999 Brysselissä ja päivälehtenäni oli De Morgen, flaaminkielinen, maan toiseksi suurin sanomalehti. Lehti harrasti tutkivaa journalismia. Lehdessä oli painettuna Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin puhe parlamentissa kokonaisuudessaan. Sen lisäksi lehti, suurena poikkeuksena länsilehtien joukossa julkaisi myös Rambuilletin neuvottelujen b-liitteen.

Minulle kävi aivan selväksi, että mikään valtio ei voisi hyväksyä tuota neuvottelusopimuksen b-liitettä. De Morgen artikkeli oli käänteentekevä epäilykseni heräämisessä koko Jugoslavian hajottamisen todellisuutta ja siitä tiedottamista kohtaan.

Ymmärsin, että Yhdysvallat haluaa pommittaa Jugoslavian polvilleen kuten Saksan ulkoministeri Kinkel oli jo virkaan astuessaan ilmoittanut.

SUOMEN EPÄINHIMILLINEN TOIMINTA


Ennen Rambuillet’ia yhdysvaltalainen ETYJ:n Kosovo-joukkojen päällikkö William Walker oli lavastanut joukkoteurastuksen Racakin kylään. Tämän lavastuksen seurauksena kaikkien NATO- maiden hallitukset olivat joukolla sitä mieltä, että vain pommitukset voivat ratkaista tilanteen.

Tosiasiassa Racak oli siviileistä tyhjennetty albaanikylä Kosovossa, joka oli muodostunut juoksuhaudoilla varustetuksi sissien tukikohdaksi, josta käsin suoritettiin hyökkäyksiä ja tapettiin serbipoliiseja.

Jugoslavian hallitus ilmoitti tyhjentävänsä poliisivoimin kylän ja ottavansa aseet haltuunsa. Hallitus oli kutsunut tiedotusvälineet paikalle ja AP:n televisioryhmä kuvasi päivän taistelut. ETYJ tarkkailijat seurasivat tapahtumia kylää ympäröivillä kukkuloilla.

Taistelujen jälkeen Jugoslavian oikeusviranomaiset, mm tutkintatuomari, eivät kyenneet selvittämään kuinka moni poliisi tai sissi oli kuollut koska rinteiltä alettiin heti ampua tutkintatuomarin alkaessa kavuta rinteelle.

Lehtimiehet haastattelivat ihmisiä kylän torilla ja totesivat iltapäivällä tilanteen rauhoittuneen.

Seuraavana päivänä tutkintatuomarin seurueineen palatessa tutkimaan tilannetta, ETYJ:n amerikkalainen puheenjohtaja William Walker oli jo paikalla suuren lehtimiesjoukon saattelemana. Hän oli vienyt toimittajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Siinä hän päivitteli, että ei ole koskaan nähnyt tällaista teurastusta: ”päitä katkottu”, uhrit pakotettu polvistumaan kuopan reunalle, ammuttu niskalaukauksella, jotkut yrittäneet ryömiä kuopasta. Hän viestitti eri NATO-maiden hallituksille ennen kuulumattomasta joukkomurhasta.

Koska oli viikonloppu eikä paikalla olleiden toimittajien raportit olleet vielä julkisuudessa, tämä Walkerin välittämä selostus tuli NATO-maiden hallitusten toimenpiteiden pohjaksi.

Vasta parin päivän kuluttua ranskalaiset lehtimiehet ja TV yksikkö raportoivat mitä todella oli tapahtunut. Sillä ei ollut merkitystä. Oikea tieto hukkui valhevyöryn alle.

Jugoslavian hallitus kutsui suomalaisen oikeuslääkäriryhmän tutkimaan ruumiit ja selvittämään tieteellisesti, miten henkilöt ovat kuolleet.

Oikeuslääkärit totesivat, että ketään ei ollut teloitettu, ketään ei ollut ammuttu läheltä, puhumattakaan että päitä olisi katkottu. Kaikki olivat taistelussa kaatuneita.

Suomen ja Saksan hallitukset halusivat salata oikeuslääkäreiden tutkimustulokset. He halusivat antaa Clintonin toteuttaa pommitukset.

Suomen ulkoministeriö oli valinnut Helena Rannan, hammaslääkärin, oikeuslääkäreiden ryhmän puheenjohtajaksi. Olisi kuvitellut, että hän olisi kertonut tiedotustilaisuuksissa mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Mutta ei. Hän puhui sen, minkä Saksan ulkoministeriön edustaja edellytti hänen puhuvan.

Ranta kuvaili, että tapahtuma on ”rikos ihmisyyttä vastaan” kun siinä kuoli niin monta yhtä aikaa. Hän ei kertaakaan paljastanut sitä, mitä oikeuslääkärit olivat löytäneet. Hän kekseliäästi pohdiskeli julkisesti harmitellen, ettei ollut tutkinut ruumiiden kynnenaluksia, olisiko niissä merkkejä ryömimisestä ulos kuopasta, ikään kuin tuon tutkiminen kuuluisi hammaslääkärin toimenkuvaan.

Presidentti Clinton viittasi Helena Rannan tiedotustilaisuuden jälkeen siihen, kuinka ihmisiä, jopa lapsia oli raahattu kodeistaan, päät leikattu irti ja ammuttu kuoppaan niskalaukauksella. New York Times ja Washington Post vihjaisivat, että tutkimustuloksia ei ehkä koskaan julkaista ”niiden arkaluonteisuuden vuoksi”.

Oikeuslääkäreiden tutkimusryhmän keskeisin asiantuntija, kansainvälisesti tunnettu professori Antti Penttilä, joka oli mukana suorittamassa tutkimuksia, oli pöyristynyt ulkoministeriön käytöksestä ja tietojen salaamisesta ja siten todellisuuden muuttamisesta.

Hän ei pystynyt estämään pommituksia, mutta hän sai työtovereidensa kanssa tutkimustulokset julkaistuiksi kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä, kaksi vuotta myöhemmin.

Presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen, varapääministeri Sauli Niinistö ja ulkoministeri Tarja Halonen loivat toisen konkreettisen paalun Suomen irrottautumisessa rauhan politiikasta.

Irtisanoutuminen Pariisin rauhansopimuksesta, YYA-sopimuksen purkaminen, fasististen järjestöjen kunnianpalautus ja hävittäjähankinnat olivat ensimmäinen konkreettinen paalu.

Liittoutumattoman, hyvinvointivaltio Jugoslavian hajottamisessa Suomella oli merkittävä rooli.

Liittokansleri Kohl oli kutsunut Suomen valtiovarainministeri Sauli Niinistön EDU:n puheenjohtajaksi 1998. Niinistön omien sanojen mukaan järjestön keskeisin tehtävä on kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Presidentti Martti Ahtisaari oli kutsuttu rauhanneuvottelijaksi pommitusten päättämiseksi kesäkuussa 1999. Hän uhkasi Jugoslavian presidenttiä mattopommituksilla, joissa kuolisi 0,5 miljoonaa ihmistä, ellei Jugoslavia suostuisi rauhaan.

Rauhanneuvottelujen tulos vahvistettiin YK:n päätöslauselmalla 1244, jonka mukaan vain Kosovon alueelle, ei koko Jugoslaviaan tulee NATO-miehitys ja Kosovo säilyy Serbian maakuntana.

Pommitusten jälkeen Kosovoon syntyi täydellinen anarkia. Yhdysvallat alkoi rakentaa jättimäistä Bondsteel-sotilastukikohtaa alueelle, joka siis on Serbian maakunta. NATO- joukkojen läsnäolosta huolimatta albaaniväestö aloitti serbisiviileihin kohdistetut pogromit. Ortodoksikirkkoja ja luostareita poltettiin albaanien juhliessa ympärillä.

Kosovon tilapäisenä päämiehenä toimi YK:n pääsihteerin erityisedustaja. Tämän toimesta alkoi serbiomaisuuden konfiskointi kuten toisen maailmansodan fasistisessa Kroatiassa.

Martti Ahtisaari johti työryhmää, jonka tehtävänä oli Kosovon tulevan aseman selvittäminen. Ryhmän jäsenten käsityksen mukaan Ahtisaarella oli mielessään ainoastaan Kosovon itsenäisyys.

Kysehän oli Yhdysvaltojen tavoitteen toteuttamisesta. Laiton jättimäinen sotilastukikohta vieraan valtion alueella tarvitsi laillisen maapohjan. Ahtisaari halusi antaa apuaan. 7 vuoden neuvottelujen jälkeen Ahtisaari meni hakemaan YK:lta tukea itsenäistymiselle. Turvallisuusneuvoston jäsenten enemmistö niin pysyvät kuin vaihtuvat jäsenet eivät hyväksyneet Ahtisaaren ehdotusta.

Sen jälkeen Ahtisaari sai Kosovon harjoitteluparlamentin jäsenet äänestämään itsenäisyyden puolesta. International Court of Justice katsoi henkilöiden äänestäneen yksityishenkilöinä koska YK:n alaisen harjoitteluparlamentin äänestäminen olisi ollut laiton.

Presidentti Ahtisaaren myötä Suomen ulkopolitiikka ja kansainvälinen toiminta on muuttunut yhä absurdimmaksi. Kosovon albaanien suoran toiminnan tukeminen Yhdysvaltojen eduksi ei ole rauhanpolitiikkaa. Tästä politiikasta kuitenkin Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Vuonna 2021 Kosovon nykyisessä väliaikaisessa parlamentissa toiminut serbi -kansanedustaja Ivan Todosijevic sai kahden vuoden vankeustuomion totuuden kertomisesta Racakista. Hän oli Jugoslavian pommitusten alkamisen 20-vuotis muistotilaisuudessa sanonut Racakin joukkosurman olleen lavastus.

Suomen hallitus tietää, että William Walkerin näytelmä oli todellakin lavastus. Nyt Suomen hallituksella olisi tilaisuus paljastaa, miten Racakin taistelun uhrit kuolivat ja pelastaa kansanedustaja Todosijevic vankilalta.

Yhdysvaltojen ETYJ:n joukkojen johtajalle Walkerille on pystytetty vuonna 2017 patsas Racakin kylään. Paljastustilaisuudessa hän kertoi, kuinka hän oli alusta lähtien sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan.

Kosovon pääkaupunkiin Pristinaan on pystytetty presidentti Bill Clintonin patsas.

Kosovon itsenäistämisprosessin ohella Suomi lähti Afganistanin sotaan 2002. Minkälainen valmistelu eduskunnassa tehtiin ennen sotaan lähtöä ei ole tiedossani. Presidentti Halonen, joka oli ulkoministeri Jugoslavian pommitusten aikaan, on suhtautunut Afganistanin sotatoimiin julkisuudessa hyväksyvästi.

Sota on siis muodostunut Suomen kansainvälisessä politiikassa uudeksi työvälineeksi.

Ihmisten tappaminen ei herätä kauhua eikä aiheuta tunnontuskia.

Sotateollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja sotien merkitys ilmastonmuutoksessa on tuhoisin kaikista yksittäisistä asioista. Suomen poliitikot katsovat tämän asian yhteydessä muualle.

Yhä enemmän on alkanut näyttää siltä, että armeija ja tasavallan presidentti johtavat ulkopolitiikkaa. Ahtisaari ja Niinistö ovat merkittävimmät suunnan muuttajat toki Halosen rinnalla.

De Morgen sanomalehden kaltaista faktojen kertojaa ei enää ole. Suomen kansan oletetaan uppoutuvan TV-viihteen pariin ja lopettavan ajattelun.

Tämän seurauksena presidentti Niinistön kaudella Suomi on ottanut hurjan harppauksen kohti tiedottomuutta. NATOn isäntämaasopimuksen solmiminen ilman eduskuntakäsittelyä kertoo karun tilanteen jo lähteneen käsistä.

Kataisen /Stubbin hallituksen valmistelema ja Sipilän hallituksen toteuttama toimittajien ja virkamiesten propagandakoulutus Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa on muuttanut faktapohjaisen tiedonvälityksen lopullisesti propagandaksi.

Presidentin ja puolustusministerin toki armeijan ja NATO-maiden kanssa tiiviissä yhteistyössä sopimat 60 erillistä sotilaallista yhteistyösopimusta ovat sitoneet Suomen kansan sormista varpaisiin saakka täydelliseen avuttomuuden tilaan. Venäjä-vastaisuutta on rakennettu tukehtumiseen saakka.

Alexander Stubb väitti v. 2008 Venäjän hyökänneen Georgiaan totuuden vastaisesti. Suomen hallitus vaikenee USA:n ja eräiden EU-maiden kouluttamista tarkka-ampujista ja väkivaltaisen vallankaappauksen tapahtumista Ukrainassa kevättalvella 2014 kiinnittäen vain huomiota siihen, että Venäjä otti vastaan Krimin autonomisen alueen anomuksen päästä Venäjän yhteyteen, turvaan väkivaltaisilta natsi-joukoilta, jotka olivat osoittaneet tapansa vallankaappausviikkojen aikana laillista hallitusta tukeneita Krimin asukkaita kohtaan.

LUOPUMINEN KANSAINVÄLISISTÄ LAEISTA JA YK:n peruskirjasta


Ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoitti Venäjän vierailunsa aikana hiljattain, että Suomi kuuluu sopimusvaraiseen demokraattisten maiden yhteisöön. Tämä yhteisö on Yhdysvaltojen ja EU:n uusi doktriini Venäjää vastaan.

Sitä edelsi vuoden 2000 Bratislavan kokous, jossa Yhdysvaltojen ulkoministeriö ilmoitti luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, mikäli ne estävät sen tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena on mm NATO:n vaikutusvallan laajentaminen Baltiasta Ukrainan Odessaan ja Venäjän pääsyn estäminen Itämerelle.

Viime YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2021 YK:n peruskirjan ystävämaat pitivät kokouksen huomattuaan, että monet näistä ”sopimusvaraisen” yhteistyön kannattajista eivät piittaa peruskirjan tai kansainvälisten lakien määräyksistä.

Suomi ei ollut peruskirjan ystävien kokouksessa eikä Suomi viime vuosikymmenten aikana ole kuten edellä mainitsemistani seikoista voi päätellä, erityisemmin piitannut siitä mitä YK:n peruskirja tai kansainväliset lait sanovat.

YK:n peruskirjan ystävien kokoukseen osallistuivat Algeria, Angola, Valko-Venäjä, Bolivia, Kambodza, Kiina, Kuuba, Korean demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Eritrea, Iran, Laos, Nicaragua, Palestiina, Venäjä, St Vincent ja Grenada, Syyria ja Venezuela, useimmat maita, joita ”sopimusvaraisen demokraattisten valtioiden yhteisö” katsoo pitkin nenänvarttaan ja joiden sisäisiin asioihin ne katsovat oikeudekseen puuttua.

Vaikuttaa siltä, että Suomi ajelehtii ilman rauhaa ja demokratiaa tavoittelevaa peräsintä. Kekkosen ajan kokeneille kansalaisille tämä tuntuu katastrofilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Sauli Niinistö, Tarja Halonen, Elisabeth Rehn, Paavo Lipponen, julmuuksien lavastukset, totuuden puhumisesta rankaiseminen, USAn kenraalit, NATO, Bill Clinton, Helmut Kohl, Klaus Kinkel, Osama bin Laden

SUOMI JA TAPPAMISEN MEININKI

Keskiviikko 15.9.2021 klo 17:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka monta afganistanilaista suomalaiset tappoivat 19 vuoden sotimisensa aikana?

Kuinka monta serbiä tapettiin suomalaisten mahdollistamien Jugoslavian pommitusten aikana?

Kuinka monta syyrialaislasta on kuollut Suomen tukemien jihadistien hyökkäyksissä. Entä kuinka monta syyrialaislasta on kärsinyt nälkää ja puutetta Suomen talouspakotteiden johdosta?

Väinö Linnan mukaan muuan tuntematon sotilas sanoi: ”Pitää olla tappamisen meininki”.

Suomen kansalta ei ole kysytty haluatteko osallistua tämän kurjuuden aiheuttamiseen.

Miksi Suomen eliitille tappaminen on ensisijainen vaihtoehto? Miksi he eivät perehdy eri kansojen historiaan, eri kansojen pyrkimyksiin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin?

Tappamisen ensisijaisuudella on pitkä varjo itsenäisen Suomen historiassa.

11.1.1918 eduskunnassa käsiteltiin armeijan perustamista. Työväestö Kullervo Mannerin johdolla pyrki saamaan eduskunnan päättämään koko kansan armeijasta porvarillisen ”lujan järjestysvallan” armeijan sijaan. Kansanarmeijan valvonta olisi kansanedustaja Airolan ehdotuksen mukaan tullut antaa komitealle, jossa olisi kolme sosialistia ja kolme porvaria. Aseellista voimaa saisi käyttää vain silloin kun komitean enemmistö antaisi sille suostumuksen.

Sosialidemokraatit yrittivät viimeiseen saakka estää suojeluskuntapohjaisen, puhtaasti porvarillisen armeijan muodostamisen.

Edustaja Vuoristo lausui: ”Me merkitsemme tämän johdosta että Suomen porvarillinen hallitus ja eduskuntaryhmät ensimmäisinä tekoina, kuten he sanovat, nuoressa tasavallassamme, ovat luoneet luokkasotajoukon, joka on tähdätty Suomen työväkeä vastaan.”

Porvarilliset piirit olivat jo kutsunut keisarillisen Saksan avukseen. Pääasiassa saksalaisten avulla he nujersivat työväenluokan vastarinnan ja tavoitteen demokraattisesta Suomesta.

Kenraali Mannerheim tavoitteli Pietarin valtaamista ja neuvostovallan kaatamista – tappamalla tietenkin. Heimosoturit tekivät hänen tuellaan sotaretkiä Karjalaan, jotka loppuivat Ståhlbergin tultua valituksi presidentiksi Mannerheimin sijaan.

Saksan keisarivallan kaaduttua kenraali Mannerheim jatkoi tiivistä yhteistyötä saksalaisten kanssa heti palattuaan Svinhufvudin kutsumana sotilaskomitean johtoon. Tilanne Suomessa vastasi jatkettua sisällissotaa. Uskonnolliset, aatteelliset, koulutukselliset ja sosiaaliset suhteet nojautuivat porvarillisten piirien valtaan. Jo 1934 Herman Göring puhui Mannerheimille tulevasta sodasta.

Vuodesta 1938 juutalaisvainot alkoivat toden teolla. Hetkeä myöhemmin fasistisessa Kroatiassa alkoivat serbien vainot. 

Göringin menettelytavat saattoivat toimia Mannerheimille mallina hänen perustaessaan keskitysleirejä venäläisille siviileille konfiskoiden heidän omaisuutensa. Samoin Mannerheim ryhtyi toimiin toisinajattelijoiden ja poliittisten vankien suhteen ennen sotia.

Mannerheimin päiväkäskyistä näemme, että hänen jo valtiohoitajakaudeltaan peräisin oleva halu tuhota Neuvostovaltio perustui venäläisten tappamiseen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi saavutti rauhansopimusten perustella, ei siis omasta aloitteestaan, kaikille kansalaisille äänioikeuden.

Tappaminen loppui koko J.K.Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausiksi.

Urho Kekkonen ei pitänyt armeijasta eikä kirkosta, jotka olivat olleet valta-asemissa Suomessa sisällissodasta lähtien.

Suomen rauhanpolitiikka sai tuona aikana kansainvälistä tunnustusta.

Tappamisen ja sotimisen ihannointi ja osallistuminen sotien edellytysten luomiseen alkoi Suomen valmistautuessa EU-jäsenyyteen.

Bosnian sodassa ja Jugoslavian pommituksissa Suomi toimi Osama bin Ladenin, USAn ja USAn miehittämän Saksan apulaisena niin propagandassa kuin sodan edellytysten luomisessa.

Suomen hallitus oli Jugoslavian pommitusten kannalla. Mitä Suomen hallituksen jäsenet tiesivät Jugoslavian kansanryhmien historiasta, keskitysleireistä, serbien holokaustista tai kroaattien tässä sodassa suorittamasta serbien kansanmurhasta Operaatio Myrskystä.

Srebrenican ja Racakin ruumiskasojen lavastukset toimivat Suomen hallituksen ja median serbivastaisen propagandan aineksina. Suomi omaksui täysin USAn kroaatti- ja muslimidiasporan rahoittaman markkinointitoimisto Ruder-Finnin maailman tulkinnan tapahtumista.

Ukrainan kohdalla Suomi on omaksunut Hill&Knowlton markkinointitoimiston välittämän todellisuuskuvan. Virallinen Suomi kannattaa väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksena synnytetyn natseihin tukeutuvan Ukrainan hallituksen toimia ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Suomi paheksuu Venäjää, joka takasi Krimin asukkaille vapauden valita mitä hallitusta se kannattaa sekä kenen johdolla he haluavat elää. Krimin asukkaat eivät kannattaneet USA/EU provosoimaa vallankaappausta vaan siirtyivät demokraattisesti osaksi Venäjää.Suomen kansan enemmistö kannattaa varmuudella kansainvälisten asioiden ratkaisemista neuvottelemalla eikä tappamalla ja sodan kaltaisilla talouspakotteilla.

Urho Kekkonen katsoi kokoomuspuolueen olevan vaaraksi Suomen kansainvälisille suhteille.

Nyt meillä on suurimpina puolueina kokoomus ja perussuomalaiset. Ne molemmat ovat puolueiden militaristisinta laitaa. Ne kannattavat sotilasliitto NATOa, jonka olemassaolon tarkoitus on tappaminen ja kansainvälisten tapahtumien tulkinta siten, että asioihin on puututtava sotilaallisesti.

Presidentti Tarja Halonen puolusti Jugoslavian pommituksia ja piti Suomen osallistumista Afganistanin sotaan hyvänä. Jugoslavian pommitukset ja Afganistanin sotaan lähtö tapahtuivat Paavo Lipposen monipuoluehallituksen aikana. Hallituksen jäsenenä oli myös Sauli Niinistö, joka käytti aikaansa myös omien sanojensa mukaan kommunismin kitkemiseen EDU:n puheenjohtajana, johon tehtävään hänet oli pyytänyt Jugoslavian hajottamisen aloittaja Helmut Kohl.

Viime päivinä olemme lukeneet, minkälaisten lavastusten pohjalta Yhdysvallat on lähtenyt tappamaan niiden maiden asukkaita, joiden maaperän rikkauksia se on havitellut. Suomi on ollut tässä tappamisessa osin suoranaisesti mukana, osin apurina taustalla.

Kansanedustajia ei ole näissä hankkeissa juurikaan vaivattu. Sadan vuoden takainen eduskunta oli monin verroin nykyistä tuntevampi ja inhimillisempi. Ståhlbergin valinta presidentiksi vuonna 1919 Mannerheimin sijaan lykkäsi Suomen tulevaa katastrofia hetkeksi. 

Nykyisin Mediapoolin ja NATOn hybridikeskuksen vaikutuksen alainen valtamedia valitsee kansanedustajat ja presidentit. Tappaminen asioihin perehtymisen ja neuvottelujen sijaan tullee jatkumaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaiset tappajina, C.G.Mannerheim, Kullervo Manner, Venäjä, Afganistan, Jugoslavia, Syyria, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, kokoomus, perussuomalaiset, humanismin korvautuminen militarismilla,

Suomen ja Saksan hallitusten valheilla on kohtalokkaat jäljet

Torstai 2.9.2021 klo 20:40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Balkanin uutisia seuraavat ovat kuulleet, että Kosovon serbikansanedustaja Ivan Todosijevic on tuomittu kahdeksi vuodeksi vankilaan. Hän oli vuonna 2019 puhunut tapahtumassa, jota vietettiin NATO:n Jugoslavia-pommitusten vuosipäivänä ja sanonut, että pommitusten perustana oleva Racakin joukkomurha oli lavastus.

 Tuomiossa, joka vahvistettiin Kosovon valitustuomioistuimessa, katsottiin, että hän tällä lausunnollaan synnytti etnistä vihaa Kosovon albaaneja kohtaan.

Joukkomurhaväitteen esitti alun perin Väli-Amerikan kuolemanpartioiden puolustajana tunnettu ETYJ:n Kosovo-joukkojen yhdysvaltalainen puheenjohtaja William Walker. Racakin kylään pystytettiin hänen kunniakseen patsas vuonna 2017. Paljastustilaisuudessa, Kosovon tuolloisen presidentti Hashim Thacin läsnä ollessa, Walker kertoi olleensa aina sitä mieltä, että Kosovo kuuluisi Albaniaan. Näin Walker sanoi, vaikka alue on YK:n päätöksellä todettu Serbian maakunnaksi.

 Mikä sitten on totuus Racakin tapahtumista?

 Presidentti Bill Clinton ja NATO olivat odottaneet jo lähes vuoden mahdollisuutta ryhtyä pommittamaan Jugoslaviaa. Tavoitteena oli Bosnian ratkaisun kaltainen USA/NATO -miehitys myös hajotuksesta jäljelle jääneeseen Jugoslaviaan eli Serbiaan ja Montenegroon.

 Yhdysvallat tavoitteli sotilastukikohtien laajennusta Serbian alueelle ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl, Angela Merkel ministerinään, tavoitteli kommunismin kitkemistä Euroopasta sekä Jugoslavian infrastruktuurin haltuunottoa maansa talouden kohentamiseksi.

 Sytyke saatiin, kun Jugoslavian liittovaltio ilmoitti tyhjentävänsä tunnetun albaani-terroristien tukikohdan Kosovon Racakin kylässä. Osama bin Ladenin ja CIA:n tukemat, Saksan kouluttamat terroristit olivat useaan otteeseen hyökänneet väijyksistä tappaen serbi-poliiseja ja serbien kanssa ystävällisissä suhteissa eläviä albaaneja jotka halusivat elää laillisuutta toteuttavassa Jugoslaviassa.

 Liittovaltion viranomaiset kutsuivat kansainväliset toimittajat paikalle seuraamaan kylän haltuunottoa. Tarkoituksena oli tyhjentää kylä asevarastoista ja terroristeista. Kylän siviiliasukkaat olivat jo puoli vuotta aikaisemmin lähteneet kylästä, josta oli muodostunut albaani -terroristien tukikohta vuoren rinteille kaivettuine juoksuhautoineen.

 Uutistoimisto AP kuvasi päivän tapahtumat televisiolle ja toimittajat kirjoittivat taistelutapahtumista ranskalaisessa mediassa. ETYJ:n kansainväliset tarkkailijat seurasivat tapahtumia iltaan saakka.

 Päivän tapahtumat on kuvattu useissa julkaisuissa, myös omissa kirjoissani. Iltapäivään mennessä taistelut taukosivat. Liittovaltion viranomaisten yrittäessä tutkia kuinka monta uhria taistelussa oli syntynyt, kylää ympäröiviltä rinteiltä alkoi niin voimakas tulitus, että uhrien laskeminen ja kerääminen päätettiin jättää seuraavaan päivään. Taloista saatiin kerättyä sadoittain aseita ja ammuksia.

 Viranomaisten eli tutkintatuomarin ja poliisien saapuessa paikalle heitä kohtasi näytelmä. ETYJ:n yhdysvaltalainen puheenjohtaja saapui paikalle suuren toimittajajoukon ja siviilien saattamana. William Walker vei osanottajat kuopalle, joka oli täynnä ruumiita. Hän väitti henkilöiden tulleen hirvittävällä tavalla teloitetuiksi ja heidän tulleen vedetyiksi kodeistaan, raahatuiksi kuopalle ammuttavaksi.

 Jo samana päivänä NATO-maiden hallitukset ja mediat olivat omaksuneet Walkerin väitteet tosina. 

 Tapahtumapäivä oli perjantai. Viikonlopun aikana Yhdysvaltojen hallitus ja presidentti Clinton erityisesti kuvasivat, kuinka albaanit ovat joutuneet Kosovossa kauhistuttavan teurastuksen kohteiksi, päitä oli leikattu irti ja lapsia raahattu kodeistaan ammuttaviksi. Ainoa ratkaisu tähän serbien väkivaltaan olisivat pommitukset.

Vasta tiistaina ranskalaiset lehtimiehet kirjoittivat artikkelinsa siitä, mitä kylässä todella oli tapahtunut. ”Pommitusjuna”oli jo lähtenyt liikkeelle, prosessia ei pystynyt pysäyttämään.

 Kansainväliseen oikeuteen uskova Jugoslavian presidentti Milosevic pyysi Suomen hallitusta lähettämään oikeuslääketieteellisen työryhmän tutkimaan, mikä oli 45 kuolleena löydetyn henkilön kuolinsyy. Suomea pidettiin oikeusvaltiona.

 Oikeuslääketieteellistä parasta suomalaista asiantuntemusta edusti tunnettu suomalainen oikeuslääketieteen, professori Antti Penttilä. Ulkoministeriö oli tuntemattomasta syystä kuitenkin nimennyt ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ei ollut pätevyyttä tutkia kuolinsyitä.

 Oikeuslääketieteellisessä tutkimuksessa paljastui, että ketään ei ollut teloitettu eli ammuttu läheltä. Uhrien vammat viittasivat taistelujen kulkuun, kun henkilö makaa rinteessä ampuen alhaalla olevia ja tullen myös itse ammutuksi alhaalta ylöspäin.

Suomen hallitus ei luovuttanut oikeuslääkäreiden tutkimustuloksia julkisuuteen, koska Saksan hallitus pyysi olemaan julkistamatta niitä. Saksan ulkoministerinä toimi vihreiden Joschka Fischer, Suomen ulkoministerinä vuorostaan Tarja Halonen.

 Siten William Walkerin näytelmä jäi totuudeksi. Helena Ranta puheenjohtajana ei kertonut totuutta aikana, jolloin USA/NATO valmistautui pommituksiin – ei myöskään presidentti Milosevichin oikeudenkäynnissä myöhemmin Haagissa.

 Valhe Racakin tapahtumista on johtanut paitsi pommituksiin, myös serbien leimaamiseen ja albaanien mahdollisuuteen esiintyä uhreina. Tosiasiassa albaaneja pidettiin Yhdysvalloissakin terroristeina aina vuoteen 1998 saakka kunnes huomattiin, että liittolaisina heidän avullaan päästäisiin haluttuihin päämääriin.

Tavallisille kosovolaisille, niin albaaneille kuin serbeille, julkisuudessa vallitsevaksi jäänyt Racakin tarina on ollut kohtalokas. Se on johtanut serbien vainoon, kansainvälisten toimijoiden ja albaanien toimesta. Samoin tämä valhe on johtanut siihen, että albaanit ovat alkaneet kehittää täysin uudenlaista todellisuutta omasta historiastaan Kosovon alueella. 

Yhdysvaltojen laittomasti heti pommitusten päätyttyä rakentama jättimäinen sotilastukikohta Bondsteel, sen 8000 sotilasta sekä Kosovon NATO- miehitys ovat sementoineet kestämättömän rikollisen todellisuuden Kosovoon. Kosovon mafia -päälliköitä ja huumediilereitä, jotka toimivat myös korkeissa hallinnon viroissa, ei ole saatu tutkituiksi eikä tuomituiksi.

Suomen presidentti Ahtisaari tiesi pommitusten perustuvan valheeseen ja valmisteli tästä huolimatta Kosovon laittoman itsenäistämisen, minkä seurauksena rikollinen ja suorastaan harhainen todellisuus Kosovossa sai eräänlaisen laillisuuden naamion.

Kosovon entinen presidentti Hashim Thaci on eräänä ainoista suurrikollisista sentään haastettu Haagiin perustettuun Kosovo Spacialists Chamber -tuomioistuimeen 20 vuotta pahimpien rikosten jälkeen. Tuona aikana suuri osa mahdollisista todistajista on jo tapettu. 

Suomen todellisuuteen Racakin valheella on yhtä traagiset seuraukset. Suomen valtamedia ja poliitikot ovat ylläpitäneet valheellista todellisuutta ja antaneet leimata serbejä rikollisiksi, kun tosiasiassa serbit olivat Jugoslavian kansoista rajojen muuttamattomuuden ja kansanryhmien perustuslaillisen tasa-arvon kannalla.

Tätä suomalaisten harhaista todellisuutta on vahvistanut se, että rasistista serbivastaisuutta ilmentävä kosovolaistaustainen kirjailija on nostettu kirkkaisiin valoihin. Statovicin teos Bolla tullaan esittämään Helsingin kaupunginteatterissa. Kirjan päähenkilö toteaa rakastetulleen: ”Eihän se ole sinun vikasi, että olet serbi.” Myös Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto antoi suomalaisille käsityksen, että hän oli suorittanut jotakin tässä asiassa oikein. Kulttuurimme on ennenkin myötäillyt Saksan hegemonisia tavoitteita, nyt USA/Saksan.

Suomen kunnioitetuin oikeuslääkäri professori Antti Penttilä ei hyväksynyt tapahtumien salaamista. Kaksi vuotta Racakin taistelujen jälkeen hän julkaisi työtovereidensa kanssa ruumiinavausten tutkimustulokset kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa. Hänen pettymyksensä poliitikkoihin ja virkamiehiin oli syvää.

Nyt tämä Kosovon EU:n EULEX-laillisuusjärjestelmän rakentama ja pönkittämä ja NATO-armeijoiden turvaama kosovolainen oikeusjärjestelmä on tuominnut serbi -kansanedustajan kahden vuoden vankeuteen totuuden kertomisesta Racakin kylän tapahtumista.

Suomen ja Saksan hallitusten salauspäätöksellä on musertavat jäljet. Kaksi kulttuuria – suomalainen ja kosovolainen ovat muuttuneet harhaisiksi. Yksi valtio on tuhottu materiaalisesti ja henkisesti pommittamalla. Yksi kansanedustaja on juuri nyt tuomittu 2 vuodeksi vankeuteen. Olisiko Suomen hallituksen aika julkaista oikeuslääkäreiden tutkimustulokset kansainvälisiä lakeja kunnioittaen ja tutkia ovatko hallituksen toimet ihmisoikeusperustalla.

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen "ihmisoikeusperustainen" ulkopolitiikka, Suomen ja Saksan hallitus, oikeuslääketeiteelliset tutkimukset, Racakin taistelu, Ivan Todosijevic, Joschka Fischer, Tarja Halonen, Martti Ahtisaari, Kosovo, William Walker, ETYJ, vääristynyt todellisuus

Miten Suomesta tuli aseparatiisin käskyläinen?

Sunnuntai 21.3.2021 klo 16:48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka Suomi muuttui osaksi pommeilla ja talouspakotteilla operoivaa aseteollisuuden paratiisia?

Mitkä ovat ne askeleet, jotka ovat johtaneet Suomen poliittisen johdon ja median adaptoitumiseen kansainvälisiä lakeja noudattavasta YK:n jäsenvaltiosta Yhdysvaltojen ja sen miehittämän Saksan käskyläiseksi?

Eräs prosessia määrittävä tekijä lienee illuusio demokratiaa edistävästä Euroopan Unionista.

Suomen kansalle välitettiin ajatus lännen onnelasta kunhan vain liityttäisiin Euroopan Unioniin.

Saksan johtaman Euroopan Unionin militaristinen luonne jäi pimentoon. Olin lähellä saada puhemiesneuvoston varoituksen "salaisuuksien kertomisesta" v.1986 kerrottuani eduskunnan täysistunnossa unionin taustaorganisaation, Round Table of Industrialistsin puheenjohtajan kytkeytymisestä Yhdysvaltojen aseteollisuuteen.

Jäsenvaltioksi pyrkivän onkin ensi töikseen jo lähentymissopimuksen ensimmäisissä pykälissä sitouduttava aseelliseen yhteistoimintaan muiden jäsenten kanssa.

Kohta Suomen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen v 1997 tuleva presidenttimme, maan silloisen hallituksen ministeri Sauli Niinistö valittiin EDU:n, Euroopan demokraattisen unionin puheenjohtajaksi. Eräs EDU:n tärkeä päämäärä oli kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Itse Saksan liittokansleri Helmut Kohl ehdotti Niinistöä tehtävään. Angela Merkel oli Saksan CDU-puolueen edustajana Kohlin johtamassa hallituksessa naisasioidenministerinä sekä ympäristöministerinä aina Jugoslavian pommituksiin 1999 saakka, jolloin Saksassa valta oli vaihtunut sosialidemokraateille.

Suomen ensimmäinen askel "paratiisiin" eli jäseneksi pommituksin ja talouspakottein mielivaltaisesti toimivaan "läntiseen arvoyhteisöön" tpahtui keväällä 1999. Suomi sai luottotehtävän Saksan ulkoministeriöltä. Sen tuli salata Racakin kylän taisteluiden uhrien kuolinsyyt.

Suomalaiset oikeuslääkärit tunnetun professorin johdolla olivat Jugoslavian pyynnöstä tehneet ruumiinavaukset. Saksan ulkoministeriön liittolaisena olivat Suomen ulkoministeri Tarja Halonen ja presidenttinä Martti Ahtisaari. Käytännön mielipiteiden manipuloinnin ja disinformaation Saksan ulkoministeriön ohjauksessa teki hammaslääkäri Helena Ranta.

Salaaminen antoi Yhdysvaltojen presidentille Bill Clintonille tekosyyn väittää uhrien tulleen teloitetuiksi ja aloittaa demonisoimiensa serbien pommitukset. Varsinainen syy pommituksiin oli Yhdysvaltojen halu rakentaa oma sotilastukikohta Balkanille. Sen ja Saksan miehityksen avulla Yhdysvallat saisi Euroopn sotilaallisen saappaansa alle. Sopivaksi maantieteelliseksi paikaksi havaittiin Serbian maakunta Kosovo.

Välittömästi pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa laitonta jättimäistä sotilastukikohta Bondsteelia Serbiaan.

Suomen hallituksen ja median tehtävänä oli olla paljastamatta, että ETYJ:n tarkkailijoiden amerikkalainen puheenjohtaja William Walker oli myös CIA:n edustaja, ja että hän oli alusta lähtien sitä mieltä, että Kosovon tulisi kuulua Albaniaan. Tämän hän ilmaisi, kun kiitolliset albaanit paljastivat Racakin kylässä hänen patsaansa v. 2017. Paljastustilaisuudessa oli läsnä väkivaltaisen Drenica-ryhmän mafiapomo Hashim Thaci, joka oli EU:n ja Yhdysvaltojen tukemana valittu Kosovon presidentiksi. Tällä hetkellä hän on kuitenkin joutunut luopumaan presidenttiydestä ja odottaa Haagin Kosovo Specialists Chamber oikeusistuimessa oikeudenkäyntiä kymmenistä sotarikoksista.

Oikeudenkäynnin pitkittyminen johtunee siitä, että monet valtioiden johtajat ovat olleet hänen yhteistyökumppaneitaan ja pelännevät paljastuvansa oikeudenkäynnin aikana, jota kuitenkaan ei voitu lopultakaan estää tapahtumasta.

Myöskään ei saanut paljastaa, että Clinton toimi yhteistyössä paitsi natsi-diasporan myös Osama bin Ladenin kanssa rekrytoiden Lähi-Idästä ja Afganistanista serbien päitä katkovia jihadisteja NATO:n liittolaisiksi ja jalkaväeksi. Kosovon albaanit pystyttivätkin heti sodan päätyttyä patsaan presidentti Clintonille keskelle Kosovon pääkaupunkia Pristinaa. Lisäksi suuri valtatie on nimetty hänen kunniakseen.

Presidentti Obama murhautti Osama bin Ladeniksi olettamansa henkilön Pakistanissa tosiaikaisesti videoituna kansainvälisenä näytelmänä. Välittömästi murhan suoritettuaan hän soitti Bill Clintonille ikäänkuin vahvistaakseen: bin Laden ei pysty enää paljastamaan salaisuuksiamme.

Suomen median rinnalla myös Suomen ulkoministeriön virkamiehet oli tuettu omaksumaan Jugoslavian hajottamisen väline: serbivastainen ajattelutapa.Totta kai virkamiesten on täytynyt tietää totuus Yhdysvalloissa elävän natsi- ja albaanidiasporan merkityksestä sodan rahoittamisessa.Kerron tästä tarkemmin sekä "Lupa olla julma"-kirjassani että "Lahtari, Punikki ja Teurastaja"-teoksessani.

Ensimmäiset vuodet EU:n jäsenenä opettivat, mitä jäsenmaalta edellytetään. Tiedon pimittämistä ja osallistumista kanssarikollisena Yhdysvaltojen ja Saksan hankkeisiin. Ensin tappaminen saattaa tuntua kipeältä, mutta se on kuin rokotus. Se ensin sattuu mutta se tuo vastuskyvyn jonka jälkeen tappamiset ja pakotteet eivät tunnu missään. Näistä teoista saatetaan palkita Nobelin rauhanpalkinnolla.

Seuraavaksi tehtäväksi pommitusten mahdollistamisen jälkeen Yhdysvallat tarjosi presidentti Martti Ahtisaarelle Kosovon tulevaa asemaa suunnittelevan työryhmän puheenjohtajan roolia.

Kosovon albaanien suorittamat pogromit jatkuivat keskeytyksittä. Serbiväestöä ahdisteltiin, koteja tuhottiin, yölliset räjäytykset ja talojen seiniin ampumiset olivat päivittäisiä. Serbit ja muut vähemmistöt haluttiin pelotella pois Kosovosta kuten 10 vuoden ajan jo ennen sotaa oli tapahtunut.

Kymmenen vuoden ajan jatkunut läntinen serbivastainen propaganda vallitsi myös NATO:n eri maista kotoisin olevissa miehitysjoukoissa. Kukaan ei katsonut tarpeelliseski puolustaa serbiväestöä. 150 ortodoksista kirkkoa ja luostaria poltettiin albaanien juhliessa läpi yön ympärillä. Kukaan ei muka huomannut mitään.

YK:n kesäkuussa 1999 pommitusten päättämiseksi vahvistamassa päätöslauselmassa 1244 todettiin Kosovon olevan Serbian maakunta. Siitä saattoi päätellä NATO-miehityksen olevan väliaikainen ja että sen aikana tulisi sopia serbien ja albaanien suhteiden parantamisesta.

Ahtisaaren johtaman työryhmän jäsenten mielestä Ahtisaarella ei ollut muuta tavoitetta kuin Kosovon itsenäisyys. Yhdysvaltojen ja Ahtisaaren mukaan Kosovossa sijaitsevien yritysten yksityistäminen oli ensisijaista.

Kosovon korkeimpana johtajana oli YK:n pääsihteerin erityisedustaja. Ensimmäinen tämän viran haltija oli Bernard Kouchner, Lääkärit ilman rajoja-järjestön perustanut ranskalainen lääkäri.

Lääkärit ilman rajoja sai Jugoslavian pommitusvuonna 1999 Nobelin rauhanpalkinnon. Tämä kunnia ei estänyt Kouchneria henkilökohtaisesti ja agressiivisesti aloittamasta serbiomaisuuden laitonta konfiskointia Kosovossa.

Hän aloitti Kosovossa sijaitevien Serbian valtion, yhteisöllisesti omistettujen ja yksityisten serbiyritysten haltuunoton ilman että omistajat saivat ylittää miehitetyn Kosovon ja Serbian välisen rajan ja tulla paikalle valvomaan mitä omaisuudelle ollaan tekemässä.

Tilanne alkoi muistuttaa toisen maailmansodan aikaa, jolloin serbien vaino oli fasistisen Kroatian julistamana laillista ja serbiomaisuuden konfiskointi samoin. Nyt keskitysleirejä ei serbeille ollut. Sen sijaan serbiasukkaat siirrettiin NATO-sotilaiden "turvaamana" tuhotuista taloistaan kontteihin asumaan, joista asukkaat eivät ympärillä vainoavien albaaninuorten vainon seurauksena uskaltautuneet edes kauppaan. Tilanne on jatkunut samanlaisena jo 20 vuotta.

Yksityistämisprosessiin perustettiin säätiö.

Suomalainen Harri Holkeri oli vuorostaan YK:n pääsihteerin erityisedustajana vuonna 2004. Tuona aikana koettiin yhden viikonlopun aikana pommitusten jälkeisen ajan massivisimmat pogromit, terveyskeskuksia, kouluja, kirjastoja, kirjoja, kirkkoja ja serbitaloja poltettiin. Sekään ei horjuttanut Holkerin, Ahtisaaren, Euroopan Unionin tai NATO:n uskoa entisten mafia-pomojen valtaaman maan itsenäistämiseen. Poliisivoimina toimivat entiset KLA:n taistelijat.

Kahdeksan vuoden työskentelyn jälkeen Ahtisaari yritti saada Kosovon itsenäistymisen hyväksytyksi YK:ssa. YK:n edustajat kävivät arviokäynnillä Kosovossa, mutta samanaikaisten räjäytysten ja pelottelun seurauksena lähtivät paikalta. YK:n turvallisuusneuvosto, niin pysyvät kuin vaihtuvat jäsenet eivät hyväksyneet itsenäistymishanketta.

Epäonnistuttuaan laillisessa itsenäistymishankkeessa Ahtisaari kannusti suoraan toimintaan, joka oli albaaniväestölle tuttua. YK:n alainen eräänlainen Kosovon109 hengen harjoitteluparlamentti äänesti omavaltaisesti Kosovon itsenäiseksi. Yhdysvallat, alueella sijaitsevan sotilastukikohdan haltija, tunnusti Kosovon itsenäisyyden välittömästi. Suomi seurasi perässä.

International Court of Justice totesi siltä kysyttäessä, että kyllähän itsenäisyysjulistuksia saa tehdä, mutta tämänkaltaisen parlamentin päätös on laiton.Sitten ICJ katsoi, että parlamentin jäsenet olivatkin äänestäneet yksityishenkilöinä.

Näin siis YK:n hallinnon alaisessa NATO:n miehittämässä maakunnassa laillisuutta taivuteltiin.USA:n, EU:n ja NATO:n "sopimusvaraisten sääntöjen mukaan" joukko yksityishenkilöitä voi julistaa haluamalleen alueelle, jonka YK on todennut olevan osa Serbiaa, itsenäisyyden.

Vuoden 2008 itsenäisyysjulistuksen jälkeen Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto.

Tämän voi sanoa osoittavan, että rokotus on toiminut. Suomi on muuttunut täysin immuuniksi väkivallalle, laitomuudelle ja ihmisoikeusloukkauksille. Nobelin rauhanpalkinto osoittaa kuinka palkittavaa tuo sopeutuminen on.

Kosovon presidentti, entinen Drenica- mafiaryhmän johtaja Hashim Thaci, on vasta nyt 20 vuotta johtavassa asemassa NATO:n jalkaväkenä toimimisen jälkeen haastettu oikeuteen sotarikoksista.Yhdysvallat, EU ja Ahtisaari ovat hänen läheisiä yhteistyökumppaneitaan. Useat todistajat, jotka olisivat voineet todistaa hänen jutussaan, on jo tapettu.

Sveitsiläinen senaattori Dick Marty, joka Euroopan neuvoston toimeksiannosta tutki esimerkiksi Thacin rikoksia, sanoi sen jälkeen kun 10 vuotta oli kulunut hänen raporttinsa luovuttamisesta eikä syytteitä ollut nostettu, että Euroopan johtajat puhuvat ihmisoikeuksista sunnuntaina ja rikkovat niitä maanantaina.

Vuoden 2012 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Euroopan Unionille, joka "on edistänyt kuusi vuosikymmentä rauhaa, sopua, demokratiaa ja ihmisoikeuksia".Kosovon toimien lisäksi EU:n ansiolistassa olivat Libyan pommitukset, hyökkäys Syyriaan - puhumattakaan kaikista USA:n sotahankkeista, joissa EU on ollut mukana Afganistania unohtamata.

Tuona vuonna USA-NATO-EU sai lottovoiton. Suomen presidentiksi valittiin Sauli Niinistö. 

Suomessa oli jo niin totuttu tärkeiden asioiden salailuun, että presidentin ja puolustusvoimien komentajan ilmoitus NATO:n isäntämaasopimukseen liittymisestä syyyskuussa 2014, eduskunnan ollessa kesälomalla luettiin ilmoituksena päivälehdssä.

Isäntämaasopimusta ei ollut käännetty suomeksi eikä kansaa ollut muutenkaan vaivattu asialla. Tärkeämpää oli se, että presidentti soittaa Yleisradion luonto-ohjelmaan tai vastaa kysymykseen siitä vieläkö hän luistelee rullaluistimilla.

Suomalaiset olivat kokeneet vastaavan yllätyksen vuoden 1940 syyskesällä kun Pohjois-Suomen asukkaat havaitsivat Saksan miehitysjoukkojen marssivan kohti pohjoista.

Isäntämaasopimusta seurasivat tiukassa tahdissa, varsinkin Sipilän hallituksen ja Niinistön yhteistyössä, kymmenet verkot, joilla Suomi sidottiin tiiviiseen sotilaalliseen yhteistyöhön USA:n ja Saksan lisäksi myös muihin NATO-maihin.

Sipilän hallituksen aikana vuodesta 2015 lähtien  varmistettiin tuon kaikessa sodankäynnissä tärkeän propagandan voimistaminen. Valtion turvallisuuskomitean rahoittama tiedonvälitystä ja kustannusalaa yhteistyössä NATO:n hybridikeskuksen kanssa toteuttava Mediapooli otti vastuun tiedottamisesta. 100 toimittajaa ja virkamiestä lähetettiin Yhdysvaltoihin propagandaoppiin.

Pommitusten jälkeen lännen taloudellisen kiristyksen armoille joutuneen Serbian tiedotusvälineet ovat varmuuden vuoksi keskeiseltä osin saksalaisomistuksessa, CIA:n entinen päällikkö omistaa pää TV-kanavan. Suomessa tätä ulkomaista omistusta ei tarvita. NATO luottaa meihin ja propagandakoulutuksen läpikäyneisiin toimittajiin ja virkamiehiin. Tämän toiminnan tehokkuutta CNN amerikkalainen TV-kanava ihaili. Propagandakoulutus suunnataan myös lapsiin, kanava ihasteli.

Media valitsee luotettavasti oikeat poliitikot presidenteiksi ja eduskuntaan.

Ei olekaan ihme, että Suomen ulkopoliittinen johto toistamistaan toistaa ulkopolitiikan perustuvan johonkin "sopimusvaraisiin" sääntöihin, jotka ehkä USA on laatinut. Voidaan siis sopia, että käytetään natseja ja jihadisteja sekä propagandaa taloudellisten tai sotilaallisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Kansainväliset lait ja YK:n periaatteet ovat kuitenkin suurimmalle osalle maapallon maita edelleen sopivia laillisuuden kulmakiviä. Suomi onkin toiminnallaan liukunut pois tästä YK:n jäsenvaltioiden hyväksi katsomasta viitekehyksestä Yhdysvaltojen ja EU:n ikiomaan laillisuuskäsitteeseen, joka muistuttaa poliittista oikeutta.

Meillä vanhemmalla väellä on kokemusta Hitlerin, Göbbelsin, Banderan ja Francon rasismista sekä propagandasta emmekä kaipaa sitä missään muodossa takaisin.

Massiivinen maassamme vallitseva NATO-propaganda ei ole saanut suomalaisia kääntymään NATO:n kannattajiksi. Sen sijaan presidentti Ahtisaari on ilmoittanut muuttavansa Namibiaan, ellei Suomi liity NATOon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Merkel, Kohl, Ahtisaari, Halonen, Niinistö, aseteollisuus, NATO , EU, palvelukset USA:lle, Nobelin rauhanpalkinto,

Vaientaako Saksan hallitus asiantuntijalääkärit jälleen?

Perjantai 18.9.2020 klo 11:59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksalla on kokemusta väkivallan ja väärän vallankäytön toteuttamisesta provokaatioilla - tässä tapauksessa estämällä lääkäreitä puhumasta totuutta.

Suomen valtiojohdolla on kokemusta yllämainittujen menettelytapojen tukemisesta oman luotettavuutensa kustannuksella.

Ensimmäinen hyvin tuntemani suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulosten salaaminen tapahtui Lipposen I hallituksen aikana. Tuolloin Jugoslavian hallituksen kutsumat jugoslavialaiset, valkovenäläiset ja suomalaiset oikeuslääkärit tutkivat Racakin kylässä tapahtuneessa taistelussa kuolleiden ruumiit. Kaikki oikeuslääkärit, suomalainen kansainvälisesti tunnettu oikeuslääketieteen professori Antti Penttilä mukaanluettuna, olivat yksimielisiä siitä, että uhreja ei ollut teloitettu, kuten USA, Saksa ja muut NATO-maat väittivät, vaan kaikki olivat kuolleet taistelussa.

Saksan ulkoministeriö halusi estää tulosten julkistamisen ja Suomen hallitus alistui siihen. Teloitustulkintaa käytettiin perusteluna Jugoslavian pommitusten aloittamiselle. 

Martti Ahtisaari oli Suomen presidentti, Paavo Lipponen oli Suomen pääministeri, Tarja Halonen ulkoministeri, Sauli Niinistö valtiovarainministeri ja Pekka Haavisto ympäristöministeri.

Saksan liittokanslerina oli Gehard Schröder ulkoministerinä Klaus Kinkelin jälkeen  vihreä Joscka Fischer.

Racakin sijaan tänä vuonna kyseessä on erittäin hyvin suunnitellulta vaikuttava venäläisen hallituskriittisen Navalnyn äkillinen sairastuminen ja presidentti Niinistönkin myötävaikutuksella kuljettaminen saksalaiseen Charite-sairaalaan hoitoon.

Navalnya hoidettiin aluksi venäläisessä sairaalassa, jossa ei havaittu jälkiä myrkytyksestä.

Saksaan tuotuna, yht'äkkiä saksalaiset poliitikot liittokansleri Merkelin johdolla ilmoittavatkin, että Navalny on myrkytetty Novichok -hermomyrkyllä ja vaativat Venäjää kansainväliseen vastuuseen tapahtumasta.

Saksa on, kuten Racakin tapauksessakin kieltäytynyt antamasta lääketieteellisä tietoja julkisuuteen tai edes Venäjälle, joka on tarjonnut yhteistyötä asian tutkimiseksi.

Tapahtumaketjun tekee mielenkiintoiseksi se, että sairastumista/myrkytystä on käytetty poliittisen Venäjä-vastaisen propagandan voimistamiseen. Navalnylla on aktiivinen tukijaverkosto, joka on kerännyt hotellihuoneesta, jossa Navalny ennen sairastumistaan yöpyi, kaiken mahdollisen tavaran mukaanlukien juomapullot.

Jos Navalnyn kanssa liitossa olevat piirit ovat he sitten ystäviä tai ulkomaisia liittolaisia ovat takavarikoineet "rikosaineiston" kuinka Venäjän poliisi tai tutkintaviranomaiset voisivat suorittaa kunnollista tutkimusta? Kuka osaa sanoa, onko mahdolliset Saksassa ilmenneet "myrkyt" tulleet myös Saksassa-olo aikana.

Euroopan komission puheenjotaja Ursula von der Leyen piti eilen Euroopan parlamentissa demagogisen puheen, josta esimerkkiä voi hakea 1930-luvulta. Sen vihamielinen asenne Venäjään, sen kliseiset tarkempaa tutkimusta edellyttävät väitteet Venäjän toimista on laskettava osaksi Euroopassa vallinnutta vuodesta 2014 voimistunutta propagandaa.

USA:n ja EU:n epäonnistunut Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus ja sen seurauksena Venäjän näyttäytyminen demokratian pelastajana ja Krimin asukkaiden turvana on Euroopan komission puheenjotaja von der Leyenille sietämätön. Hänen raivonsa pohjaa siitä, että Saksa on epäonnistunut vuodesta 2001 alkaneesta Syyrian hajottamisesta lähtien pyrkimyksissään jatkaa Jugoslaviassa pommitusten avulla onnistunutta itsenäisten valtioiden infrastruktuurin haltuunottoa.

Värivallankumousten aktiivinen toimija, George Soros on toiminut monien Euroopan parlamentin jäsenten rahoittajana. Eräät lähteet ovat laskeneet enemmistön parlamentaarikoista olevan "Soroksen tallissa". 

Suomen ulkopoliittinen asema on surullinen. Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdat ja Suomen osallistuminen pommitusten edellytysten luomiseen on taakkana nykyiselle presidentillemme, ulkoministerille ja hallituspuolueille. Presidentti Niinistön "apu" Navalnyn "myrkytyksen" kauhistelussa ja hänen siirtämisessään Saksaan tukee NATO:n Venäjä-vastaisen propagandan voimistumista.

Mitä väkivaltaisemmaksi ja totuudenvaistaisemmaksi Suomen NATO-hybridikeskuksesta johdettava toiminta kehittyy, on se sitten puheita, sanktioita tai sotaharjoituksia, sitä vähäisemmäksi Suomen liikkumatila kansainvälisen oikeuden ja totuuden näkökulmasta tulee.

Milloin kuulemme Charite-sairaalan lääkäreiden analyysin. Noudattavatko he lääkärinvalaansa vai joutuvatko he vaikenemaan ja antamaan hallitusten jatkaa väkivaltaista toimintaansa kuten suomalaiset oikeuslääkäritkin joutuivat totuuden korvautuessa propagandalla?Saksan hallitus sanoo, että Navalny ei ole antanut lupaa tietojen julkistamiseen. Siten Saksan Venäjä-politiikka on Navalnyn politiikkaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahtisaari, Niinistö, Lipponen, Halonen, Haavisto, Saksan poliittiset provokaatiot, Ursula von der Leyen, Merkel, Venäjä-vastainen propaganda, Suomen hallitus ja presidentti

Suomen ulkoministeriö ja Jugoslavian pommitukset

Torstai 8.2.2018 klo 16:35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jugoslavian hajottaminen 1990-luvulla oli tarkoin suunniteltu prosessi. Taustalla olivat Yhdysvaltojen ja Saksan taloudelliset ja geopoliittiset intressit. NATO:n laajentaminen Balkanille oli keskeisenä tavoitteena.

Toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit, olivat hakeneet turvaa yhtenäisestä Jugoslaviasta. Liittovaltion hajottamisessa voimansa yhdistivät entiset natsi-liittolaiset, fasistinen Kroatia ja Saksa. Tässä toisessa vainon kierteessä Yhdysvaltojen globaalin vallan intressit yhdistyivät Saksan ja kroaattien sekä presidentti Izetbegovicin ympärille kerääntyneiden kalifaattia rakentavien muslimien kanssa.

Kroatia kokosi johtoonsa diasporasta Yhdysvalloista ja Kanadasta palaavia natseja jälkeläisineen. Izetbegovic vuorostaan hankki jihadisteja Lähi-Idästä ja Afganistanista. Kosovon suur-Albaniaa tavoittelevat terroristit saivat taloudellista ja sotilaallista tukea Yhdysvaltojen albaani diasporalta ja CIA:lta.

Kroatian Krajinan serbien toinen kansanmurha toteutettiin yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla. Operaatio Myrskyssä 250.000 serbiä karkotettiin keskiajalta peräisin olevilta kotiseuduiltaan ja tuhansia tapettiin yhden viikonlopun aikana elokuussa 1995. Tämän todellisen kansanmurhan peittämiseksi yhdysvaltalainen ja muu läntinen propaganda nosti Srebrenica "kansanmurha" provokaation peittämään todellista tapahtunutta serbien kansanmurhaa.

Yhdysvaltalaiset kenraalit johtivat myös Izetbegovicin apuna jihadistijoukkoja Sarajevossa.

CIA:n entinen toimihenkilö Robert Baer on kuvannut kirjoissaan 1990-luvun alusta lähtien suorittamaansa kansanryhmien vastakkainasettelun nostattamisen salaista ohjelmaa.

Olen kuvannut suomen kielellä Jugoslavian hajottamisen taustatekijöitä kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja. Kansainvälisiä lähteitä on mm George Szamuely Bombs for Peace; NATOs humanitarian war on Yugoslavia.

Yhdysvalloille ei Slovenian, Kroatian ja Bosnian haltuunotto (itsenäistäminen) riittänyt, vaan se halusi haltuunsa myös jäljelle jääneen osan Jugoslaviaa eli Serbian ja Montenegron ja Makedonian.

Kosovo on keskiajalta peräisin oleva Serbian maakunta. Sen kasvava albaaniväestö ei demokraattisista oikeuksistaan huolimatta halunnut kuulua Serbiaan. Se muodosti hallinnollisen rinnakkaisjärjestelmän ja pyrki itsenäistymään Albanian puolelta tulevien terroristien avulla pitkän tähtäyksen tavoitteenaan suur-Albania.

Läsimaat lukivat KLA:n huume-, ihmis- ja elinkaupalla rahaa ja aseita hankkivaksi terroristijärjestöksi aina vuoteen 1998 saakka kunnes keväällä Yhdysvaltojen asenne muuttui. Yhdysvallat, Saksa ja Ranska alkoivat nähdä Jugoslavian sotilaallisen ja taloudellisen haltuunoton mahdolliseksi kärjistämällä Kosovon konfliktia.

Koko vuoden 1998 ajan Yhdysvallat ja NATO uhkasivat toistuvasti pommittavansa Jugoslaviaa ellei sen armeija lopettaisi KLA terroristien tuhoamista ja toiminnan lopettamista. Jugoslavian hallitus ei olisi saanut pitää huolta turvallisuudesta maansa rajojen sisällä. KLA tappoi paitsi serbipoliiseja myös siviilejä ja albaaneja, jotka olivat valtion viroissa tai ystävällisissä suhteissa serbien kanssa.

Yhdysvaltojen diplomaatit alkoivat neuvotella KLA:n johtajien kanssa. Jo kymmenen vuoden ajan vallitseva propaganda oli demonisoinut Jugoslavian johtoa nimittäen presidentti Milosevicia Hitleriksi. Tosiasiassa Milosevicin vaimon äiti oli tullut natsien teloittamaksi toisen maailmansodan aikana. 

Yhdysvallat ja NATO etsivät kuumeisesti tilaisuutta aloittaa pommitukset. Provokaatio löytyikin Racakin kylän taistelusta. 15.1.1999 Jugoslavian poliisi ilmoitti tyhjentävänsä kylän KLA terroristeista. Se kutsui paikalle ETYJ:n tarkailijat ja tiedotusvälineet. Ranskalainen AP:n televisioryhmä oli koko päivän paikalla ja kuvasi taistelut. Kylän ympärillä rinteessä oli juoksuhautoja ja ammunta alkoi heti poliisien  ja kuvausryhmän saapuessa paikalle.

Seuraavana päivänä paikalle saapui ETYJ:n tarkkailijoiden amerikkalainen johtaja William Walker lehtimiesjoukon sattelemana. KLA:n terroristit, jotka olivat ottaneet kylän yön aikana jälleen hallintaansa saattoivat kulkueen kuopalle, jossa oli 45 ruumista. KLA:n edustajat ja muut paikallaolijat kuvasivat ruumisröykkiötä teloitetuiksi. Välittömästi Walker totesi, että hän ei ole koskaan nähnyt mitään niin hirveätä. Kyseessä on "rikos ihmisyyttä vastaan".

Taistelu oli perjantaina ja jo viikonlopun aikana hallitukset ja NATO:n elimet kokoontuivat tuomitsemaan julmat serbit. Teloituksesta syytettiin Milosevicia ja Racakista tuli peruste häne haastamiselleen Jugoslavia Tribunaaliin Haagiin.

Media, länsimaat ja NATO olivat päättäneet välittömästi, että taistelun sijaan kyseessä oli raaka teloitus. Presidentti Clinton ja ulkoministeri Albright lietsoivat hysteriaa USA:n keskusteluohjelmissa ja uutisissa. Albright vaati pommituksia.

Viikonlopun jälkeen maanantaina ranskalaisissa lehdissä ilmestyi silminnäkijäraportteja siitä, mitä perjantai-päivän aikana todella tapahtui.

Ruuminavaukset suoritettiin Pristinan oikeuslääkeopillisella laitoksella. Jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden lisäksi paikalle kutsuttiin valkovenäläinen työryhmä.Jotta tutkimukset olisivat kaikin puolin objektiiviset, paikalle kutsuttiin vielä suomalainen oikeuslääkäriryhmä. 

Suomen ulkoministeriö oli valinnut ryhmän puheenjohtajaksi oikeushammaslääkäri Helena Rannan, jolla ammattitaitonsa vuoksi ei ole mitään tekemistä kuolinsyyn tutkimusten kanssa. Sen sijaan varsinaista okeuslääketieteellistä asiantuntemusta edusti kansainvälisesti tunnetuin suomalainen oikeuslääkäri professori Antti Penttilä.

Ryhmät työskentelivät siten, että jugoslavialaisen lääkärin suorittaessa avausta, suomalainen seurasi vieressä ja suomalaisen avatessa jugoslavialainen tarkkaili vieressä. Avausten päätyttyä suomalaiset ja jugoslavialaiset olivat yksimielisiä siitä, että uhreja ei ollut teloitettu vaan he olivat kuolleet taistelussa.

Suomen ulkopolittinen johto, jonka tuohon aikaan muodostivat presidentti Ahtisaari ja ulkoministeri Tarja Halonen eivät antaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden allekirjoittaa lausuntoa yhdessä jugoslavialaisten kanssa. Lausunto luvatiin antaa myöhemmin, mutta päivää lykättiin toistamiseen.

Lausunnon allekirjoittamisen sijaan puheenjohtajaksi määrätty hammaslääkäri Ranta antoi lausunnon, jossa hän kutsui tapahtumaa "rikokseksi ihmisyyttä vastaan", mikä termi kuvasi 6 miljoonan juutalaisen kansanmurhaa toisen maailmansodan aikana.

Kaius Niemen kirjoittamassa elämäkerrassa "Ihmisen jälki" Helena Ranta ilmaisee varsin rasistiselta vaikuttavan asenteen holokaustin kokeneita serbejä kohtaan. Hän asettuu näin julkisesti terroristien puolelle ja kuvaa kuinka hän auton takapenkin jalkatilassa pyrki matkustamaan tapaamaan terroristijohtajia. Hän nauhoitti salaa keskusteluja ja arvosteli Jugoslavian valtion edustajien läsnäoloa ja halua valvoa Helena Rannan tekemisiä. 

Teoksessa Ranta kuvaa kuinka saksalaiset diplomaatit asettivat sanat hänen suuhunsa, mitä hänen tulisi vastata tiedotusvälineiden kysymyksiin.

Koska Suomi ja Saksa eivät tähän päivään mennessä ole luovuttaneet suomalaisten oikeuslääkäreiden lausuntoa, presidentti Clinton, NATO ja media saivat vapaasti jatkaa sitä teloitustarinaa, jonka William Walker oli ETYJ:in nimissä tarjoillut. Presidentti Clinton kuvasi ennen pommitusten aloittamista pitämässään puheessa, kuinka siviilejä oli kiskottu kodeistaan, koottu kuoppaan ja ammuttu niskaan, kaulat katkottu, raajoja revitty irti ja kuinka joukossa oli naisia ja lapsia.

Tosiasiassa kylä oli autio. Vain kahdesta piipusta oli pakkasaamuna noussut savua. Kyläläiset olivat jo edellisenä kesänä muuttaneet terroristeja pakoon. Kylä oli KLA:n tukikohta ja kaatunut nainen oli naapurikylän KLA-päällikön tytär, joka myös oli osallistunut taisteluun.

Helena Ranta tietenkin tiesi, mihin tulokseen ryhmän oikeuslääkärit olivat tulleet. Siitä tiedosta huolimatta hän sepitti epäasiallisia, paikkansa pitämättömiä kertomuksia, joista osaan hän oli saanut ohjeet suomalaisilta ja saksalaisilta virkamiehiltä.

Mikä hankalinta, Helena Ranta todisti myös Milosevicin oikeudenkäynnissä Haagissa. Ranta kertoo kirjassaan kuinka myös siellä hän puhui saksalaisessa valmennuksessa määritettyjä lauseita. Suomen ulkoministeiö katsoi siis Helena Rannan edustavan ruumiinavausten tulosten suhteen totuutta paremmin kuin avaukset tehneet oikeuslääkärit.

Viimeisen Helena Rannan tiedotustilaisuuden päivän aamuna, Washington Post- lehti ilmoitti kyseessä olleen teloituksen ja että ehkä koskaan ei tultaisi julkistamaan suomalaisten avaustuloksia.

Pommitukset alkoivat muutama päivä Rannan viimeisen tiedotustilaisuuden jälkeen maaliskuussa 1999. Racak oli se provokaatio, jota Yhdysvallat, NATO ja Saksa tarvitsivat. Viimeinen neuvottelu KLA:n ja Jugoslavian hallituksen välillä käytiin Rambuillet'issa. Ryhmät eivät tavanneet kertaakaan samassa huoneessa. Yhdysvaltojen edustajat osoittivat olevansa KLA:n puolella. Neuvotteluasiakirjassa oli edellytetty koko Jugoslavian NATO-miehitystä, mihin Jugoslavian valtio ei tietenkään voinut suostua, joten tie pommituksiin oli myös tältä osin avautunut.

Maaliskusta kesäkuuhun jatkuneet pommitukset tuhosivat uraanipommeilla koko Jugoslavian infrastruktuurin. Saksa osoitti 6.4. erityistä eleganssia sillä, että se pidättyi pommittamasta Belgradin 1941 pommitusten vuosipäivänä.

Pommitukset päättyivät 10.6. Suomen presidentti Ahtisaari osallistui neuvotteluihin pommitusten päättämiseksi 2.6. Presidentti Milosevicin kysyessä mitä tapahtuu, jos hän ei hyväksy sopimusta, Ahtisaari siirsi pöydällä sijaitsevan valtavan kukkalaitteen syrjään ja pyyhkäisi laajalla käden liikkeellä pöytää." Mattopommitamme Belgradia niin, että viikossa kuolee puoli miljoonaa ihmistä".

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa todettiin, että Kosovo tulee YK:n hallintaan, se on osa Serbiaa ja sinne sijoitetaan aluksi 50 000 NATO-sotilasta ja 10 000 venäläistä sotilasta.

Välittömästi pommitusten loputtua Yhdysvallat aloitti valtavan sotilastukikohdan rakentamisen Serbian valtion alueelle Kosovoon. Kosovon johtoon tuli entisiä KLA:n johtajia. Nykyinen presidentti Thaci pääsi pois Interpolin listalta vasta vuonna 2017. Hänen terroristinimensä oli "Käärme". Carla del Ponte, entinen Jugoslavia Tribunaalin pääsyyttäjä toteaa Kosovon olean mafia-johtajien ja sotarikollisten käsissä. NATO-joukkojen miehitysaikana on Kosovon alueella tuhottu 150 serbien ortodoksikirkkoa ja luostaria.

Suomen ulkopoliittinen johto teki palveluksia Yhdysvaltojen, Saksan ja NATOn muodostamalle valtablokille. Nämä palvelukset jatkuvat myös Ukrainassa ja Syyriassa, joista suomalaisten ei sallita tietävän totuutta. Suomalaiset oikeuslääkärit julkaisivat tutkimustuloksensa kansainvälisessä julkaisussa, josta olen sen lukenut. Tiedemiehille kokemus oli traumaattinen. He eivät pystyneet estämään tragediaa.

Meille jokaiselle, joka olemme tottuneet arvostamaan tieteellistä totuutta, on yhä vaikeampaa   ymmärtää saati hyväksyä Suomen ulkopoliittisen johdon epähumaaniksi katsottavaa toimintatapaa, jossa valheet, kiristäminen, taloudellinen ja sotilaallinen vallankäyttö korvaavat totuuden ja tasa-arvoon perustuvan yhteistyön. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Racak, Tarja Halonen, Martti Ahtisaari, Helena Ranta, Antti Penttilä, Jugoslavian pommitukset

Kari Huhdan epärehellistä journalismia

Keskiviikko 2.11.2016 klo 11:16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tiedämme Kari Huhdan olevan uskollinen NATO:n kannattaja. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä hänen olevan myös epärehellinen toimittaja. Hänen toimintatapansa on jatkunut vuosia, eikä kaikkeen voi puuttua. Mutta tänään 2.11. 2016 mitta tuli täyteen.

Kuuntelin melko suuren osan Valdai-seminaarin keskusteluista, eikä todellisuus voi olla kauempana siitä, kuinka Yle:n Kerstin Kronvall ja Kari Huhta asioita esittelevät.

Kari Huhta aloittaa puuttumalla presidentti Putinin persoonaan. Sen jälkeen hän selittää kuinka"Aleppossa siviilit eivät ole oheiskärsijöitä vaan maalitauluja. Aleppossa siviilien tappamista on käytetty harkitusti aseena." Huhta selostaa Putinin sanoneen, että "kuulemme koko ajan, että Aleppo, Aleppo, Aleppo. Mutta mistä tässä on kysymys?"

Huhta jättää tarkoituksellisesti Putinin lauseen kesken. Hän ei "muista" Putinin toivoneen, "että kirkonkellot soisivat myös Irakissa, Afganistanissa ja Jemenissä tapahtuneiden iskujen uhreille."

Koomiseksi asian tekee se, että Huhdan oma lehti referoi edellisenä päivänä Putinin toivomuksen asiallisesti oikein.

Huhta ei halua kertoa koko totuutta. Hän ei kerro, että ISIS-terroristijärjestö on syntynyt Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten raa'an Irakin sodan seurauksena. Hän ei kerro, että Euroopan pakolaiskriisi on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotien seurausta. Eurooppa toimii USA:n sotien siivouspartiona. Yhdysvallat vähät välittää hyökkäystensä kohteena olevien maiden kansalaisista. Näin muodoin ei myöskään Kari Huhta.

Kari Huhta vaikenee siitä, että Aleppon pommitusten kohteena on pieni terroristien hallussa pitämä osa miljoonakaupunki Aleppoa. Kari Huhta ei mainitse, että Yhdysvallat liittolaisineen on laittomasti Syyrian alueella tukien YK:n terroristeiksi luokittelemia Al Nusra terroristeja. Itä-Aleppon terroristit ovat saaneet aseensa ja palkkkansa joko suoraan Yhdysvalloilta tai sen tukemalta Saudi-Arabialta.

Kari Huhta antaa tunnustuksen presidentti Tarja Haloselle tämän kertoessa Suomen ja monen muun maan kirkonkelloja soitettavan Aleppon pommitusten uhreille.

Suuri osa maailmaa tietää Venäjän olevan ainoa merkittävä maa, joka on taistellut terrorismia vastaan Afganistanista Tsetsenian kautta Syyriaan. Venäjä on myös kärsinyt useista terrorihyökkäyksistä Moskovan metroon, juniin, muihin liikennevälineisin ja kouluihin.

Monet suomalaiset kansanedustajatkin ovat tukeneet tsetseeni-terroristeja Venäjän turvallisuusetuja vastaan. Jopa terroristien netti-sivusto on ollut Suomesta käsin toimiessaan erään kansanedustajan huolenpidon kohteena.

Presidenttien Halosen ja Niinistön uskoisin olevan hyvin informoituja. Siitä huolimatta presidentti Halonen vielä 2000-luvulla puhui Suomen erillissodasta eikä Hitler-liittolaisuudesta. Presidentti Niinistön viimeaikaiset puheet Baltian maiden johtavien poliitikkojen rinnalla ovat antaneet kuvan hänen tosiasiallisesti todellisuudenvastaisesta retoriikastaan. Niinistö ei huomaa Baltian maiden yhteistyötä USA:n salaisten vankiloiden pystyttäjänä tai natsien kunnian palauttajina jo kauan ennen Ukrainan kriisin syntymistä.

Presidenttimmekään eivät ole paljastaneet tietävänsä ketkä suorittivat Ukrainan vallankaappauksen ja kuka julisti sodan Itä-Ukrainalle ja miksi. Ukrainan Yhdysvaltojen tukema vallankaappaushallitus kielsi venäjänkielen, kyrillisten aakkosten kirjoittamisen ja tasaveroiset oikeudet itä-ukrainalaisilta. Vallankaappaushallitus julisti sodan - ei Venäjä. Venäjä otti vastaan  miljoona ukrainalaista pakolaista.Eivät presidenttimme eikä Kari Huhta ole paljastaneet, että EU sitoo jo lähentymissopimuksessaan EU-kandidaattimaat sotilaallisin artikloin Venäjälle vihamieliseen NATO:on.

Presidentti Halosen tuki Venäjä-vihamieliselle kirkonkellojen soitolle antaa ymmärtää hänen hyväksyvän terroristien ohjusiskut Länsi-Aleppoon. Terroristien valkokypäräiset Ranskan ja USA:n rahoittamat propaganda-joukot näkyvät päivittäin niin Yle:ssä kuin HeSa:ssa.

Jugoslavian hajottamissotien aikana terroristien suorittamat provokaatioiskut milloin Sarajevon leipäjonoon tai hedelmätorille tai Racakin kylään hyväksyttiin Ruder-Finn- mainostoimiston ja Yhdysvaltojen lehdistön mukaisesti serbien tekemiksi tosiasioiden vastaisesti. Siten "laillistettiin" kansainvälisten lakien vastaiset uraanipommi-iskut serbien siviilikohteisiin.

Jihadistien aseistaja ja rahoittaja Bill Clinton pyrkii nousemaan puolisonsa rinnalla Valkoiseen taloon. Olemme saamassa armeijamme ylipäälliköksi äärimmäisen epärehellisen naisen, jonka puolison rahoittamat nimeltä tiedetyt jihadistit suorittivat WTC-tornien iskut.

Niin kauan kun Yhdysvaltojen kansalaiset eivät itse kykene asettamaan sotarikollisia presidenttejään vastuuseen, Kari Huhta ja ulkopoliittinen eliittimme voi nukkua yönsä rauhassa myötäillen Yhdysvaltojen valheellista ja tuhoisaa terrorismia tukevaa maailmanpolitiikkaa. 

Entinen presidenttiehdokas Bernie Sanders totesi RT:n haastattelussa presidentti Obaman suurimman virheen olleen se, että hän ei heti virkakautensa alussa asettanut edellisiä presidenttejä syytteeseen näiden sotarikoksista.

Myös Kari Huhta voi jatkaa epärehellistä journalismiaan presidentti Carterin luonnehtiman Yhdysvaltojen oligarkian parhaaksi niin kauan kuin tuon suurvallan demokratia on demokratian irvikuva ja tiedonvälitys sen mukaista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Kari Huhta, presidentti Putin, Tarja Halonen, Valdai,

Suomen median propaganda on hiipien muuttunut sensuuriksi

Maanantai 1.8.2016 klo 10:47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media julistaa itse olevansa sanavapauden mallimaa. Ulkopuolinen tarkkailija havaitsee median sanoman muuttuneen hiljalleen kesän aikana propagandasta sensuuriksi.

Propaganda ja sensuuri ovat Suomen valtiojohdon suojeluksessa - olleet jo sadan vuoden ajan. 1930-luvulla kommunisteiksi epäillyt toisinajattelijat pidätettiin ja vangittiin. Toisen maailmansodan jälkeen monipuolinen lehdistö ja militarismin suitseminen rajoittivat propagandaa joskin taloudellinen valta jatkoi vaikutustaan harvainvaltaa tukien.

Samat henkilöt, jotka yhdessä Mannerheimin kanssa riisuivat aseista venäläisiä varuskuntia Pohjanmaalla, johtivat valkoisten rikoksia sisällissodan jälkeen ja pystyttivät patsasta Mannerheimintien varteen toisen maailmansodan jälkeen. Samat tahot pitävät edellen tiedotuksen valtaa Suomessa.

Mikään ei ole muuttunut. Valtiojohto on päättänyt, että 100 suomalaista koulutetaan Yhdysvalloissa propagandan saloihin.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ja intellektuellit kuvaavat Mc Carthyismin palanneen Yhdysvaltoihin. Tuo vaino ilmeni homo- ja kommunistijahtina 1950 ja 1960-luvuilla. Se sai vainoharhaisuuden luonteen. Intellektuellit odottivat, professori Steven Cohenin John Batchelor showssa pari viikkoa sitten kertoman mukaan, turvallisuuspalvelun etsivien koputusta ovellaan, kuten suomalaiset kommunistit ohranan koputusta 1930-luvulla.

Presidenttiehdokas Clinton väittää Yhdysvaltojen valtamedia tuella Venäjän hakkeroineen demokraattisen puolueen sähköposteja, kykenemättä kuitenkaan esittämään väitteelleen mitään todisteita. Suomen media toistaa samoja perustelemattomia väitteitä, koska Suomen valtio luottaa Yhdysvaltoihin. Se riittää.

Suomen media ei kerro, kuinka Oregonin puoluekokousvaltuuskunta esti Obaman entisen puolustusministerin puheen huutamalla "No more war". Kun huutelu ei loppunut, järjestäjät sammuttivat valot kyseisen valtuuskunnan alueelta. Silloin edustajat panivat kännykköjensä valot päälle, jatkaen huutamista, johon Californian valtuuskunta yhtyi.

Suomen media antaa siloisen kuvan lennokkimurhia valtuuttavasta presidentti Obamasta, joka on myynyt enemän aseita kuin kukaan aikaisempi presidentti ja lisännyt sotilastukikohtien määrää ulkomailla ja delegoinut kidutuksen muiden maiden alihankkijoille, kun USA itse ei tohdi sitä tehdä samassa määrin kuin ennen.

Obama lisäsi lennokkaaseen puoluekokouspuheeseensa uuden vanhan vihollisen; kommunistit, jihadistien ja muiden kauheuksien rinnalle, joiden murskaamiseen Yhdysvallat tarvitsee aikaisempaa enemmän tulivoimaa ja aseteollisuuden uusia keksintöjä. Syyrian parlamentissahan on totta tosiaan jopa kahdenlaisia kommunisteja, sen lisäksi, että maa on sekulaarinen eikä Yhdysvaltojen tukemien äärisunnien hallitsema.

Suomen media esittää Syyrian tilanteen tottelevaisesti yhdysvaltalaisemmin kuin yhdysvaltalaiset itse. Ratkaisevan tien katkaiseminen Turkista Syyrian Aleppoon kuvataan Helsingin Sanomissa lähes sotarikokseksi, jossa Turkissa piileskelevät lääkärit eivät pääse palaamaan "tahallaan Venäjän ja Assadin pommittamiin" sairaaloihin. Al Nusra- terroristijärjestö pitää osaa Aleppon kaupungista vallassaan estäen siviilien paon hallituksen ja Venäjän järjestämiä turvakäytäviä pitkin. Suomen media esittää Al Nusran tulkinnan tilanteesta, koska Yhdysvallat on pitkään tukenut sitä "maltillisena".

Tie Alepposta Turkkiin oli myös pääväylä jihadistien varastaman öljyn kuljetuksiin  Turkkiin myytäväksi. Samoin turkkilaiset sairaalat hoitivat haavoittuneita ISIS-taistelijoita. Suomen media kuvasi Turkin ISISin vastaisen taistelun etulinjassa.

Entä sitten Ukraina? Ranskalaisten kansanedustajien matkaraportti Krimiltä on hyvin  erilainen kuin USA/Suomen propagoima kuvaus Ukrainan vallankaappauksen jälkeisestä tilanteesta. Helsingin Sanomat rohkeni kertoa suomalaisten turistien matkasta Itä-Ukrainaan. Lehti ei kertonut, mitä matkailijat siellä näkivät tai kokivat vaan käytti koko artikkelin kuvatakseen kuinka matkat ovat laittomia.

Eurokansanedustaja Nils Thorvaldsin Helsingin Sanomien pitkään haastatteluun oli päässyt livahtamaan virke siitä, että hän ei hyväksy EU:n näkemystä Ukrainasta. Lukija jäi mielenkiinnolla odottamaan MIKSI? Mutta sitä lehti ei paljastanut.

Kesän mittaan on luonnollisesti saatu lukea ja kuulla monia juttuja Brasiliasta. Yleensä kauhistelevia. Milloin faveloista, liasta, väkivallasta ja muista epäkodista. Tänään 1.8. Helsingin Sanomat kirjoitti koko aukeaman Brasiliaan tuoduista orjista. Brasiliasta sai kuvan kammottavana orjia hyödyntävänä maana. Suurennuslasilla, yhden sivulauseen verran oikein tarkkaan koko jutun lukenut sai välillisesti tietää, että portugalilaiset siirtomaaherrathan niitä orjia toivat. Brasiliahan on BRICS- maa, joka on liittoutunut taloudelliseen yhteistyöhon Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kanssa voidakseen tukea kehittyviä maita Yhdysvaltojen väkivaltaisen kauppapolitiikan paineessa. Suomen medialle ja merkittävälle osalle talouseliittiä presidentti Obaman kaikin voimin ajamat TPP ja TTIP - sopimukset on kuvattu pääkirjoitussivuilla myönteisinä. Se, että Obama on pyrkinyt viemään sopimukset läpi pikamenettelynä, ilman kongressin jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön, ei ole nostanut kulmakarvoja.

Suomen EU-jäsenyyttä seurannut militarisoituminen ja perustuslaillisuuden murentuminen ovat tosiasioita. NATO-presidentti Ahtisaaren jälkeen presidentti Halosen kaudet näyttäytyvät vielä YK-painotteisina perustuslaillisuuden aikoina vaikka USA:n ja Saksan vaikutus ulkopolitiikkaan vinoutti ajattelua ja tietoisuutta varsinkin Jugoslavian hajottamisen suhteen.

Suomen media kuvaa huolellisesti Puolan oikeusjärjestelmän murentumista, mutta ei huomaa, että Suomessa ei edes ole perustuslakituomioistuinta. Suomen perustuslakivaliokunta on oikeistopoliittinen elin, jota liike-elämän eliitti haluaisi ryhdistää entistä oikeistolaisempiin tulkintoihin. Perustuslakivaliokunta tai media ei ole nostanut minkäänlaiseksi ongelmaksi sitä, että Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan päätösvalta on siirtynyt presidentille ja armeijalle. YK:n sijaan kaikki median huomio on NATO:ssa ja sen voimapolitiikkaan liittyvässä toiminnassa. Isäntämaasopimuksen solmiminen tapahtui parlamentista riippumatta, toisin kuin Ruotsissa.

Kuljin 25 vuotta sitten eri puolilla Suomea luennoimassa autoritaarisuudesta ja väkivallasta luovuuden vastakohtana. Mukanani oli elokuva, jossa osoitettiin tieteellisesti kuinka vihantunteiden vallassa ei voi olla luova. Suomen valtiojohdolle tiedoksi; kansan vapauttaminen luovuuteen ei kulje militarismin tietä. Luovuuden polun löytämisen ensiaskeleita olisi oman historiamme uudelleen arviointi, jotta meidän ei tarvitsi toistaa sotiemme virheitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Halonen, Niinistö, media, sensuuri, propaganda, HeSa, Yle,

YLE-uutisten ja ajankohtaisohjelmien sotapropaganda vaarantaa suomalaisten mielenterveyden

Maanantai 19.10.2015 klo 14:52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle on mainostanut viime päivinä omien toimittajiensa työteliäisyyttä, vilpittömyyttä, halua antaa kaikkensa Suomen kansan parhaaksi. Jospa näin olisikin.

Psykiatrin näkökulmasta Yle:n uutiset ja ajankohtaisohjelmat presidentti Niinistön haastattelu mukaan luettuna ovat mielenterveydelle vaarallisia.

Suomalaiset ovat sisällissodasta lähtien saaneet tottua porvarilliseen sotapropagandaan. Taloudellinen valta ja sitä käyttävät ihmiset ovat hyötyneet tästä. Porvarillinen propaganda ei edellytä pahoja ihmisiä. Eivät ne kansanryhmät, jotka sata vuotta sitten katsoivat taloa myytäessä palkollisten olevan osa myytäviä huonekaluja ajatelleet niin pahuuttaan, vaan siksi, että oli totuttu ajattelemaan niin.

Useat Yle:n toimittajat ovat samalla tavalla vilpittömiä maailmankatsomuksessaan. Hollywood on opettanut venäläisten olevan pahiksia joten Yle:n toimittaja, joka kirjoissaan myös kuvaa venäläiset näin, on omasta mielestään aivan oikeassa. Jos on lukenut Sofi Oksasen kirjoista historiallisen todellisuuden, ei ole fasisteista kuullutkaan, puhumatta siitä, että Eesti julistettiin juutalaisista vapaaksi maaksi sen jälkeen kun toisen maailmansodan aikana kaikki Eestin juutalaiset oli tapettu.

Yle- uutisissa ei ole vaarallista se, mitä kerrotaan, vaan se, mitä ei kerrota.

EU-komission puheenjohtaja Juncker totesi viikko sitten eräässä haastattelutilaisuudessa, että EU:n olisi irtauduttava USA:n ohjauksesta ja alettava toimia itsenäisesti. Hän oli sitä mieltä, että EU:lla olisi oltava "säälliset" suhteet Venäjään siitä huolimatta, että se ei ole seksikästä. - Tätä emme kuulleet suomalaisista tiedotusvälineistä..

Suomi oli kansainvälisessä politiikassa viimeisen kerran linjakas presidentti Tarja Halosen todetessa YK:n yleiskokouksen puheessaan, että Irakin sota on laiton. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska muiden muassa hyökkäsivät laittomasti Irakiin. Sotavuosien jälkeen Irakin infrastruktuuri, kulttuuri ja kansa oli murskattu. Suomi ei osallistunut pommituksiin. Siten ei ole lainkaan ihme, että irakilaiset hakeutuvat mielellään Suomeen. Emme kuulu NATO:n emmekä ole Euroopan sotaisimpia.

Presidentti Niinistö ei todennut YK:n puheessaan Yhdysvaltojen eräine liittolaisineen olevan laittomasti Syyrian ilmatilassa. Ei suvereenin valtion ilmatilaloukkausta voi perustella omilla intresseillä. Se, että yle kauhistelee Venäjän muutaman sekunnin ajan tapahtunutta Turkin ilmatilan loukkausta ei ole missään suhteessa siihen, että eräät maat ovat kuukausikaupalla Syyrian ilmatilassa. Yhdysvaltojen Special Operations Commandin komentaja kenraali Joseph Votel on ilmoittanut Yhdysvalloilla olevan lisäksi salaisia lennokki-operaatioita Syyriassa. Mitä Yle uutisoi? Arvelee Turkin alasampuman lennokin olleen venäläisen. Tietysti?

Yhdysvaltojen Special Operations Command toimii 135 maassa ympäri maapallon. Noam Chomskyn mukaan Yhdysvallat on vuodesta 1945 lähtien yrittänyt kaataa laillisen hallituksen yli 50 maassa, viimeksi Ukrainassa, sekaantunut 30 maan demokraattisiin vaaleihin ja pudottanut pommeja yhtä monessa maassa

Presidentti Niinistön haastattelu Yle:n lauantaivieraana oli pettymys. Presidentti ei tiennyt, tai halunut tietää, että Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ovat ISIS:in synnyttäneet ja tehneet mahdolliseksi sen kalifaatin rakentamisen.( Samat maat synnyttivät Al Qaidan Afganistanissa ja tukivat jihadisteja rakentamaan kalifaattia Bosniaan.) Presidentti ei tiedä, eikä toimittaja tiedä tai kysy kuinka Turkki on noussut niin arvostettuun asemaan pakolaisten vastaanottajamaana? Miten Turkki 2 miljoonan pakolaisen vastaanottajana on arvokkaampi kuin Syyria, joka oli sisällissodan alkuun mennessä ottanut vastaan 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista ja jolla entuudestaan oli 0,5 miljoonaa Palestiinan pakolaista. Miksi EU keskittyy auttamaan Turkkiin siirtyneitä syyrialaisia, mutta ei miljoonia Syyrian sisällä olevia pakolaisia.Osa Irakista tulleista pakolaisista on todennäköisesti joutunut pakenemaan edelleen pois Syyrian sodan jaloista.

Yhdysvaltojen ja EU:n sijaan, Yle arvostelee Venäjää. Yle:n uutis-ja ajankohtaisohjelmien lisäksi Yle tilaa yksityisilta toimijoilta Uutisvuotoja ja muita viihdeohjelmia,  joissa suhtaudutaan rasistisesti venäläisiin ja Venäjään. Ihmisarvoa kunnioittavissa ja totuutta etsivissä ihmisissä Yle:n avaaminen aiheuttaa pahoinvointia. Pahantahtoinen ilmapiiri ja tiedottamisen valta antaa mallin koulukiusaajille. Yle kehuu 3:n neljästä suomalaisesta katsovan Yle:n uutisia. Pelkästään suomenkielisen tiedonvälityksen varassa olevat ihmiset ovat aivopesun kohteena.

Kuvatessaan Venäjää tai Venäjän politiikka Yle-uutiset käyttää tietolähteenä yhdysvaltalaista Carnegie Moscovta tai haastattelee parlamenttiin valitsematta jääneitä poliitikkoja. Voisiko vastaavasti ajatella olevan mahdollista, että Yhdysvaltojen tilaa kuvaava tietoaines pyydettäisiin venäläisiltä tutkijoilta tai poliitikoilta? Ei taitaisi olla.

Yle- uutiset kristallisoi Venäjä- asenteensa Ukrainaan. Se mitä Ukrainassa on tapahtunut antaa perustan kielteiselle suhtautumiselle Venäjään. Tämä asenne osoittaa, että Yle:n toimituksella ei ole kiinnostusta tutkia asioita demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta. Yhdysvallat ilmoitti sijoittaneensa 5 miljardia dollaria Ukrainaan/ muokatakseen mielipideilmastoa mieleisekseen. Saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja tohtori Sabine Schiffer'in mukaan Hill&Knowlton mediakonserni toimi Yhdysvaltojen propagandan toteuttajana. EU katsoi vierestä kun USA:n tavoittelema verinen vallankaappaus Kiovassa suoritettiin.

Kiovan vallankaappaushallituksen julistama sota ja EU:n vastuuton sivustaseuraaminen muutetaan Yle:n propagandassa hyveeksi ja se, että Venäjä puolusti väkivallan uhan edessä olevia krimiläisiä pitämään puolensa väkivallattomasti onkin pahasta ja tästä täytyy Venäjää USA:n tahdon mukaisesti rangaista.

Tämän päivän Iltalehdessä oli erinomainen Nada ja Erkki Kettusen kuvaus Syyriasta. Vaikka se ei kuvaa globaalia valtapolitiikkaa, se kuvaa Syyrian arkea monipuolisesti. Se ei jätä mainitsematta sitä, että monilla alueilla väestö on riemuissaan Venäjän tuesta Syyrialle. Tällaista monipuolisuutta toivoisi Yleltäkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tarja Halonen, Sauli Niinistö, yle-uutisohjelmien sotapropaganda, disinformaatio ja mielenterveys, mistä yle vaikenee?

YLE:n väärän tiedon levittäminen Irakin sodasta

Maanantai 7.11.2011 klo 10:14 - Pirkko Turpeinen-Saari

YLE:n TV 1 on esittänyt ansiokkaan dokumentin perättömistä tiedoista Irakin joukkotuhoaseista. Tätä perätöntä tietoa käytettiin tarkoituksellisesti sodan aloittamiseen.

YLE esittää lehdistön ohjelmaesitteissään ja ohjelman alkuspiikeissään, että Irakin sota olisi aloitettu YK:n tuella.

Ensimmäisellä kerralla ajattelin, että lehdestä lukemani teksti oli valitettava lapsus. Kun nyt olen seurannut sekä ohjelmaa, että nyt tänään uusinnan esittelytekstejä, virheellinen tieto toistuu systemaattisesti.

Sodan alkamisesta on pitkä aika.Perusasioiden luulisi olevan parlamentaarisesti valvotun tiedotusvälineemme tiedossa siitä huolimatta.

Koko muu maailma tietää Irakin sodan olevan laiton sota, johon Yhdysvalloilla ei ollut minkäänlaista YK:n mandaattia.

Suomen presidentti Tarja Halonen totesi omassa YK:n puheessaan sodan olevan laiton. 

Luulisi, että YLE:n tehtävänä olisi esittää myös suomalaisille totuudenmukaisia tietoja maailmassa, jossa valhe ja totuus alkavat olla saman arvoisia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: YK:n tuki, laiton sota, Tarja Halonen