Yhdessä sopiminen vai vastakkainasettelu

Maanantai 21.9.2015 klo 17.36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime viikon mielenilmauksen ympärillä on ollut paljon puhetta Suomelle tyypillisestä sopimisen kulttuurista. Sipilän porvarihallitus on astunut yksipuolisten pakkolakien kannalle, mikä monen mielestä rikkoo hyväksi koetut toimintatavat.

Onko Suomi todella yhteistyön yhteiskunta? Ulkopolitiikassa nykyisen presidentin aikana on siirrytty suoran konfrontaation ja sotapolitiikan aikaan suhteessa naapurimaahamme Venäjään. Ensimmäisessä mieleeni jääneessä kohtaamisessa presidentti Niinistö suhtautui yliopistolla puheen pitäneeseen venäläiseen kenraaliin objektina, alentuen. "Olette pitänyt puheen".. Niinistö opetti paheksuen, julkisesti TV-kameroiden edessä. Samoin vuotuisessa ulkopolittisessa laajaa julkisuutta saavassa Kultaranta-seminaarissa 2015 hän läksytti Venäjän edustajaa Kudrinia " kuulinko oikein"... Siis venäläiset eivät ole tasaveroisia subjekteja omine mielipiteineen ja taustoineen. Seuraavaksi presidentti esti Venäjän parlamentin puhemiehen pääsyn ETYK-juhlaseminaariin, mutta otti vastaan samalla viikolla vastaavaa arvoa edustavan USA:n Boehnerin Yhdysvaltojen laivaston vieraillessa Etelä-satamassa ja USA:n sotilasoittokunnan konsertoidessa Suomenlinnan kirkossa.

Muistan elävästi TV-n vaalihaastattelun, jossa haastattelija tivasi NATO:sta. "Älkää yrittäkö työntää NATO:a kurkustani alas" kiivaili Niinistö muka tuohtuneena jättäen yleisölle sen käsityksen, että hän ei ainakaan toimisi suomalaisten tahtoa vastaan. Kuitenkin jo syksyllä 2014 hän paikalla ollen valvoi kun puolustusvoimien komentaja allekirjoitti NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen suomalaisten selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomenkielelle.

Ulkopolitiikkaan nähden voidaan sanoa, että Suomi on tehnyt täydellisen käännöksen rauhan ja yhteistyön politiikasta kaikkien maiden kanssa. Suomi on siirtynyt tiiviiseen liittoon USA:n ja sen johtaman NATO:n kanssa, joka jo määritelmän mukaisesti suhtautuu vihamielisesti paitsi Venäjään myös kaikkiin sellaisiin maihin, jotka eivät alistu USA:n väkivaltaan perustuvaan toimintatapaan. Presidentti Niinistö edellytti puoluejohtajille pitämässään puhuttelussa että neljän tärkeimmän asian joukossa olivat puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Molemmat merkitsevät kielteistä painotusta suhteessa Venäjään Suomen oman puolustuspoliittisen painotuksen ohella.

Presidentti Niinistön kaudella vahvistunut doktriini edellyttää Venäjän vastaisen propagandan voimistumista mediassa. Median on syötettävä kansalaisille paikkansa pitämätöntä todellisuutta. Venäjä leimataan uhkaksi koska se ei antanut Yhdysvaltojen ottaa haltuunsa Krimillä sijaitsevaa Venäjän Sevastopolin sotilastukikohtaa. Yhdysvaltojen 800 sotilastukikohtaa takaa sen sotilasmahdin maapallolla. USA:lla on edelleen Saksassa 174 tukialuetta/tukikohtaa, joista eräs toimii USA:n suorittamien lennokkimurhien keskeisenä solmukohtana. Suomi on liittynyt Saksan ja muiden USA:n sotilaallisten alusmaiden rinnalle osallistumaan jatkuvan sodan logiikkaan. Se edellyttää tosiasioiden salaamista ja korvaamista propagandalla. Suomen suurimmat tiedotusvälineet Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset toimivat ihailtavan aukottomasti tuon sotadoktriinin palvelijoina.

Entä sitten sisäpolitiikka. Takaavatko ammattijärjestöt sopimisen kulttuurin laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa porvarillisen hallituksen sanelupolitiikasta huolimatta. Pääministeri Sipilän väitetään uhkailleen, että EU-komissio alistaa Suomen talouden itselleen, ellei Suomessa toimita hallituksen tahdon mukaan. Suomen hallituksen jäsen Olli Rehn on tottunut viemään komission pakkotoimia käytäntöön. Siten komission toimintatavat lienevät oikeaksi koetut myös Sipilän hallituksessa.

Ammattijärjestöt eivät ole näyttäneet kykenevänsä olemaan johdonmukaisia globaalilla tasolla. Työehtosopimusneuvottelut käsittelevät sinänsä yksittäisten työntekijöiden oikeuksien kannalta merkittäviä asioita. Ammattijärjestöillä olisi kuitenkin myös kansainvälistä joukkovoimaa, jos se niin tahtoisi. Ylikansallisen pääoman valtaa ei yksittäinen työntekijä, liitto tai ammattijärjestöjen liitto pysty kumoamaan. Yksittäiset kansalaiset kuuluivat he sitten ammattiliittoihin tai eivät odottaisivat, että ammattijärjestöt olisivat myös laajemmin demokratian kannalla. Tämän kanssa on ristiriidassa se, että ammattijärjestöt eivät käsittääkseni ole tuominneet TTIP-hanketta.

TPP ja TTIP niin kutsutuilla kauppa- ja investointisopimuksilla on tarkoitus paitsi tuhota demokratiaa ja valtioiden oikeutta puolustaa niiden luontoa ja kansalaisten päätöksenteko-oikeutta, myös vahingoittaa tiettyjä sopimusten ulkopuolella olevia valtioita. Vain erilaisten järjestöjen kansainvälisellä yhteistyöllä näiden sopimusten voimaantulo voidaan estää.

Liittoutumalla Yhdysvaltojen ja NATO:n kanssa liittoudutaan haluamaan pahaa kaikille muille maille. Yhdysvaltalaisten vasemmistointellektuellien mielestä presidentti Obama on osoittautunut Kissingeriä ja Brezinskiäkin julmemmaksi ja vallanhaluisemmaksi globaalipoliitikoksi.

Ulkopoliittisten valintojen seurauksena ihmisten mieliin on hahmottunut todellisuus, jota seuraten äänestäjiä voidaan johtaa harhaan. Todellinen demokratia ja yhdessäsopiminen perustuu siihen, että yksilöt tietävät mikä on totta. Jos ihmiset tietäisivät enemmän todellisuudesta he eivät alistuisi nykyiseen vihan ja ylikansallisen pääoman hallitsemaan poliittiseen päätöksentekoon.

Tätä totuutta Britannian työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Jeremy Corbyn ja Kreikan entinen valtiovarainministeri Giannis Varoufakis ovat yrittäneet raottaa. Suomalaisilla on pitkä matka pakkovallasta todelliseen yhdessäsopimiseen.

Suomi Saksan ja USA:n vasallina

Sunnuntai 5.7.2015 klo 14.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Paavo Haavikko totesi kerran, että Suomen itsenäisyydestä on jäljellä vain lippu.

Suomen ulkopolitiikan viime vuosien muutos on painajaismainen. Historia näyttää toistavan itseään. Sivistyneen toinen toistaan kunnioittavan yhteistyön sijaan voimapolitiikka ja militarismi ovat vallanneet alaa.

Viime vuosisadan alkupuolella 1918 Suomi antautui Saksan vasalliksi tuoreesta itsenäisyydestä nauttimisen sijaan. Porvarien maahan kutsuma Saksa miehitti Suomen ja painosti porvarillisen tynkäeduskunnan (jossa sosialidemokraattien toiminta oli estetty vangitsemisten ja teloitusten uhalla) valitsemaan saksalaisen kuninkaan. Eduskunnan päättäessä kuninkaan valinnasta Saksa vahvisti sotilaallista läsnäoloaan ja toi pari sotalaivaansa Etelä-satamaan. Eduskunta valitsi kuninkaan.

Ennen talvisotaa kesäkuun 18 päivänä 1939 Englannin kotijoukkojen päällikkö Walter Kirke saapui silloisen ulko- ja vt puolustusministeri Eljas Erkon kutsumana Suomeen viiden päivän vierailulle. Vierailun aikana Kirke suoritti "tarkastusmatkan" Viipurin alueelle. Hän seurasi tykistöammuntoja ja sotaharjoituksia ja neuvotteli Mannerheimin kanssa Neuvostoliiton ehdotuksista, jotka tarkoittivat yhteistyötä Saksan hyökkässuunnitelmia vastaan.Mannerheim lausui käsityksenään, että jos Neuvostoliiton ehdotukset hyväksyttäisiin, niin se tulisi vaatimaan sanavaltaa Suomen puolustussuunnitelmien laatimisessa, mitä "Suomi ei tietenkään voisi sietää". Ministeri Erkon tarjoamilla juhlapäivällisillä pitämässään puheessa kenraali Kirke viittasi Neuvostoliiton ehdotuksiin ja antoi tunnustuksensa Suomen vallanpitäjien asenteelle.

Neuvostoliiton ja Suomen yhteisen turvallisuuden sijaan Suomi valitsi arrogantisti sodan Saksan rinnalla.

ETYK oli Neuvostoliiton ja Suomen yhdessä ajama hanke. Maiden keskinäinen yhteistyöhön perustuva turvallisuusperiaate haluttiin laajentaa koko maailmaa käsittäväksi.

ETYK-kokouksen jälkeisenä 40 vuotena Suomi on liittynyt Euroopan unioniin ja sen pääomapiirien vallan takaavaan yhteisvaluutta euroon. Fiskaalisen vallan kadottua Suomi joutuu luopumaan hyvinvointivaltiosta siirtyäkseen yhdysvaltalaiseen pienen pääoman omistajien joukon valtapiiriin. Yhteisvastuun moraali katoaa korvautuakseen röyhkeyden valheiden ja keinottelun moraalilla, jonka takuumiehenä on aseellinen valta.

Suomi osoitti uskollisuutensa tälle uudelle valtapiirilleen jättämällä kutsumatta Venäjän ETYK:in 40v juhlakokoukseen. Kuten Saksan laivasto v. 1918 osoitti valtansa tuomalla sotalaivojaan Etelä-satamaan ratkaisevan eduskuntaäänestyksen aikana, myös Yhdysvallat osoitti mahtiaan tuomalla sotalaivansa Helsingin Etelä-satamaan ETYK:in juhlakokouksen ajaksi. Yhdysvaltojen laivaston soittokunta antoi myös konsertin Helsingin edustan Suomenlinnan kirkossa. Suomenlinna symboloi erilaisine vivahteineen niin Ruotsin kuin Venäjän vallan aikaa Suomessa. Missäpä muualla kuin siellä USA:n laivasto näyttää mahtiaan Yhdysvaltojen kansallispäivänä. USA:n sotavoimat osoittavat myös, että sillä on mahti, Suomea välikappaleenaan käyttäen, estää Venäjän pääsy kokoukseen, jonka historia on yhteistyön historia mutta nykyisyys Yhdysvaltojen sotilasmahdin todellisuus.

Suomen ulkopolitiikka on kokoomuspuolueen käsissä. Kokoomuksesta valittu presidentti Niinistö päätti Suomen liittämisestä Yhdysvaltojen sotilaallisen vallan organisaation NATO:n isäntämaasopimukseen eduskunnan ja maan hallituksen selän takana.

Italian ulkoministeri vastusti v. 1999 alunperin Yhdysvaltojen vaatimia Jugoslavian siviilikohteiden NATO-pommituksia. Kun hänelle luvattiin pääsy suurvaltojen johtajien käymiin päivittäisiin keskinäisiin neuvotteluihin, hän suostui. Tämä narsistinen tyydytys vahvojen joukkoon kuulumisesta voi sopeuttaa kammottaviinkin ratkaisuihin.

Presidentti Ryti tunnusti fasistisen Kroatian valtion, joka oli julistanut serbien ja juutalaisten holokaustin.

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg totesi Yle:n haastattelussa, että Suomi ei ole käsitellyt riittävästi äärioikeistonsa historiaa. Vain tämä historian tuntemattomuus ja käsittelemättömyys voi olla syynä nykyiseen ulkopolitiikan tilaan. Samalla tavalla Suomen ja Venäjän välisen historian tuntemattomuus voi olla syynä nykyiselle median käsitykselle Venäjästä. Kyky tuntea ja eläytyä katoaa nykyisessä rahaa ja USA:n sotilaallista maailmanvaltaa ihannoivassa kulttuurissame.

Presidentti Kekkonen ja hänen toimintaansa tutkineet historioitsijat näkevät että Venäjää ei voi ymmärtää ellei ihmisellä ole kykyä tuntea. Presidentti Kekkosen luovuus ja eläytyvyys loivat edellytykset johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ystävyyden ilmapiirissä.

Tutustuin presidentti Kekkoseen henkilökohtaisesti ja syvemmin tutkiessani hänen lapsuuttaan, kirjeitään ja puheitaan kirjaani "Suuri yksinäinen; Urho Kekkonen ja tunteet" varten. 

Kuinka nopeasti nykyiset poliittiset johtajamme ovatkaan pystyneet tuhoamaan Suomen kansan ja Urho Kekkosen rakentaman ystävällisen suhteen Venäjään. Kekkonen varoi kokoomus puoluetta ulkopoliittisista syistä. Nyt hänen pelkonsa ovat käyneet toteen karmealla tavalla.

EU liittoutuu USA:n sotahaukkojen kanssa

Keskiviikko 4.3.2015 klo 11.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU:n suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen ylittää kaikki demokratian ja perustuslaillisuuden noudattamisen rajat. Valtavalla läntisellä propagandavyöryllä yritetään ohittaa ja jättää huomiotta fasistisen äärioikeiston vallankäyttö sen käydessä "valkoisen rodun ristiretkeä venäläisiä ja juutalaisia itä-ukrainalaisia vastaan".

Ukrainan kohtalo muistuttaa niin paljon Jugoslavian hajottamista, että Slovenian presidentin lausunto sopii kuvaamaan sitä, miten propaganda voittaa tosiasiat. Slovenian presidentti totesi pari päivää sitten RT:n Worlds apart ohjelman Oksana Boykon haastattelussa, että Slovenia oli Jugoslavian miehittämä! Näinkö meidän pitäisi historiaa lukea. Slovenialla oli jäsen Jugoslavian liittovaltion presidenttineuvostossa niinkuin kaikilla muillakin Jugoslavian osavaltioilla. Miehittikö Slovenia itseään? Slovenia olisi voinut itsenäistyä neuvotteluilla, mutta se halusi kaiken. Neuvotteluissa olisi tullut ottaa huomioon muiden osavaltioiden kannat ja sovittaa ne yhteen. Slovenian, Kroatian ja Bosnian kansallismieliset USA:n ja Saksan tukemat nationalistiset johtajat ryhtyivät mieluummin piirittämään asejoukoillaan liittovaltion armeijan kasarmeja, katkaisivat sähkön, veden ja ruoanjakelun kuukausiksi aivan kuten Ukrainan laiton hallitus julisti sodan maansa alueille, jotka halusivat ainoastaan tasaveroista kohtelua muiden kanssa.Sodan julistuksen lisäksi Kiovan hallitus katkaisi eläkkeiden maksun, pankkiyhteydet ja sosiaaliturvan Itä-Ukrainassa. Koulut ja päiväkodit oli suljettava. Viimeksi Kiovan hallitus on katkaissut kaasun tulon putken rikkoutumisen verukkeella.

Yhdysvaltojen globaalin vallankäytön tavoitteena on vahingoittaa Venäjää pyrkimällä mm hallitsemaan Euroopan energiantuontireittejä syrjäyttämällä Venäjä. Saksa, joka toimi Jugoslavian hajoittamisessa taloudellisten etujen saamiseksi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, olisi voinut Ukrainan suhteen ottaa USA:n sotahaukoista poikkeavan linjan.Näin se ei tehnyt. Se teki yhdessä Venäjän kanssa suunnitellun South Stream reitin toteutumisen mahdottomaksi. Miksi?

Näennäisestä rauhantahtoisuudestaan huolimatta liittokansleri Merkel näyttää prof. Steven Cohenin mukaan kallistuneen niiden Saksan teollisuuspiirien puolelle, jotka käyvät kauppaa pääasiassa länteen ja Yhdysvaltoihin. Venäjän kanssa kauppaa käyvä teollisuusjohtajien joukko on pienempi.

Tästä johtuen Merkel on tukenut EU:n Venäjä-pakotteita. Siten Merkel on joutunut yhdessä muun EU-eliitin kanssa sulkemaan silmänsä fasististen joukkojen voimistuneelta vallalta Ukrainassa, omasta osuudestaan äärioikeistolaisessa USA:n tukemassa vallankaappauksessa. Merkel ei myöskään ole vaatinut Maidanin tarkka-ampumisten tutkimusta tai objektiivista Malesialaiskoneen alasampumisen tutkintaa.

Poroshenko on menettänyt luotettavuutensa maansa sisällä. USA pyrkii hinnalla millä hyvänsä pitämään Venäjän propagandansa keskiössä. Jos jotakin poliitikko Nemtshovin murha on hyödyttänyt, niin se on auttanut peittämään kaikkea sitä, mitä Yhdysvallat pikaisesti pyrkii ahmaisemaan itselleen Ukrainassa yhteistyössä amerikkalais-, liettualais-, georgialaisen Ukrainan hallituksen kanssa.

Venäjä on Ukrainan tärkein kauppakumpppani. Venäjällä ei ole halua saada rajanaapurikseen fasististen sotaherrojen palkkasotureiden hallitsemaa roskavaltiota. USA:n sotahaukat haluavat jatkaa sotaa ja kouluttaa ja aseistaa nimenomaan näitä fasististen tunnusten alla taistelevia joukkoja. USA:n vaikutuspiirissä oleva IMF on antanut 17 miljardin dollarin lainan Ukrainalle. Prof. Steven Cohen arvioi USA:n siten kiertävän laittoman asetuen antamalla presidentti Poroshenkon itse ostaa IMF:lainalla aseita Yhdistyneistä Arabiemiraateista.

Yhdysvaltojen talouspiirien intressinä on hallita Ukrainan energiakuljetuksia ja tuotantoa.Liuskekaasun tuotanto sen ympäristöriskeistä huolimatta oli kuuluisan Jaltan konferenssin (jossa Ukrainan lännettämisestä sovitiin)keskeinen aihe. Monsanto pyrkii geenimuunnellun viljan tuotantoon Ukrainan viljavilla mailla. Kenelle gmo vilja aiotaan myydä? Ainakin toistaiseksi Venäjä suhtautuu kielteisesti GMO:on samoin useat EU-maat. Presidentti Obama vuorostaan on innokas GMO-uskon viejä.

Eurooppalaiset ovat heräämässä TTIP:n, Trans-Atlantic-Trade and Investment Partnership sopimuksen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä, epädemokraattisuuteen. Ukraina, joka ei ole EU:n jäsen on Eurooppaakin haavoittuvampi USA:n vallankäytölle. Konkurssitilassaan sen on myytävä satamansa Mustanmeren rannalla, otettava gmo käyttöön, saastutettava maa särötyksellä, alistuttava kaikkeen mitä "siirtomaaherra" haluaa.

USA-EU-Ukraina on kuin painajaismainen teatteriesitys, jossa Venäjälle on annettu pahiksen rooli. Eilen kävellessäni huomasin hymyileväni USA:n ulkomisteri Kerryn vakuutukselle, että USA ei ole kehittelemässä värivallankumousta Venäjällä. USA näyttäytyi mielessäni Isoäidiksi pukeutuneena susihukkana, joka vakuutti huolenpitoaan Punahilkka- Putinille.

Majakka valaisee Ruotsista

Keskiviikko 8.10.2014 klo 11.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ruotsin hallitusohjelman ilmoitus aikeesta tunnustaa Palestiinan valtio on kuin majakan valo pimeällä ummehtuneella EU-ulkopolitiikan merellä. Margot Wallstöm, uusi ulkoministeri on edellisen, Carl Bildin täydellinen vastakohta. Carl Bild toimi täydellisenä USA:n globaalin politiikan jatkeena ja uskollisena ritarina oli sitten kysymys Jugoslaviasta, Ukrainasta, Venäjästä tai mistä tahansa kohteesta, jonka suhteen USA:lla oli omat erityiset pyrkimyksenä.

Margot Wallström toimi EU komissaarina aikana, jolloin oli otettava kantaa USA:n, Ison-Britannian, Canadan,  Uuden Seelannin ja Australian Echelon vakoiluohjelmaan, jolla 1960-luvulta lähtien oli  vakoiltu muita maapallon maita. Siten nämä valtiot olivat saaneet sotilaspoliittisen ja kauppapoliittisen erityisaseman.

Toinen Margot Wallströmin tuntema globaalin politiikan ase on HAARP (High Frequency active Auroral Research Program), jossa ionosfäärin manipuloinnilla saadaan aikaan keinotekoisia maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjä.

Wallströmilla ei todellakaan ole illuusioita USA:n toimista ja hänellä jos kenellä on kykyä asettaa globaalit toimijat, USA, EU ja Venäjä niihin mittasuhteisiin, joissa ne tosiasiallisesti toimivat.

Lisäksi hänellä on sydän. Hän kykenee ajattelemaan itsenäisesti ja valloittavan rehellisesti. 

Päinvastoin kuin päääministeri Stubb väittää, Palestiinan valtion tunnustamattomuus ei ole valtavirtaa. Yli 130 valtiota on tunnustanut Palestiinan. Ainoastaan Echelon-maat ja muut EU:n länsiosan maat eivät ole tunnustaneet. Kartta, joka kuvaa tunnustaneet maat värein on massiivisen vakuuttava.Stubb ehkä tarkoittaa "valtavirralla" maita, joilla on valta; Yhdysvallat, Israel, Iso-Britannia, Saksa, Ranska,Italia. Jos nämä Yhdysvaltojen sotilaallisesta ja taloudellisesta hyväksymisestä riippuvaiset yhteistyökumppanit eivät tunnusta, valtavirta ei tunnusta!

Suomen jäsenyys EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa on lamaannuttanut suomalaisten tunteet ja ajattelun. USA:n taloudelliset ja sotilaspoliittiset edut ovat vaikuttamasssa myös Suomen päätöksiin. Läntinen propaganda on täydellisessä sopusoinnussa Suomen median kanssa.  Urho Kekkonen 1973 totesi Palestiinan ongelman olevan ei vain Euroopan vaan koko maailman syöpä.

Tämä syöpä on saanut nakertaa palestiinalaisten elämää tehden siitä eräänlaisen kauhutarinan, johon kyyniset vallanpitäjät (USA, Israel) eivät halua ratkaisua. Etelä-Afrikan rotusorto ei saanut suomalaisia poliitikkoja vaatimaan rotusorron lopettamista kansainvälisillä areenoilla. Tien ratkaisuun avasi suomalainen ATK auto-ja kuljetustyöläisten ammattiliitto, joka alkoi taloussaarron konkreettisen toimeenpanon yhdessä kansainvälisten liittojen kanssa. Palestiinan suhteen tällaista liikehdintää ei näy. Israel on pakotettava lopettamaan kidutus, miehitys ja mielivalta palestiinalaisia kohtaan. Tilanteen seuraaminen sivusta johtaa ajatukseen, että ihminen ei ole muuttunut. Vieraantumisen seurauksena aitona syntynyt ihminen kuolee vallan kopiona. Liian harva säilyttää tunteet ja eläytymisen käytössään.

Islanti ja sosialidemokraattinen Ruotsi ovat Pohjoismaiden edelläkävijöitä. Islanti ratkaisi talouskriisinsä luovalla tavalla. Onko Suomi median ja kirjallisuuden avulla (Sofi Oksanen) liukuessaan 1930- luvulle jähmettynyt todellisuuden kieltämiseen ja puhtaaseen vallan myötäilyyn. Ukrainassa ollaan valmiita polkemaan perustuslain ja demokratian rikkomukset pois tietoisuudesta ja suljetaan silmät fasistiselta terrorilta, koska valtaa pitävät EU-valtiot hyötyvät tästä politiikasta. Samalla tavalla kyetään katsomaan toisaalle kun Israel terrorisoi sekä Israelin alueen, että miehitetyn Palestiinan arabeja.

Kansakunnalle totuuden kieltäminen on tuhoisaa. Euroopassa fasismille on tilausta. Sofi Oksasen maailman saama laaja kannatus on eräs merkki kehityksestä, joka kammottaa. 

Brief English summary: Sweden's sosialdemocratic government has promised to recognize Palestine. In times of Facism rizing in Europe, not least in Ukraine, it is time to get the EU -foreign policy to a new level both in Palestine and Ukraine. The decision of the Swedish government is like a light house in the dark sea of conservative US dependent EU- foreign policy.

Foreign minister Margot Wallström is well aquainted with the Echelon survaillance satellite and the HAARP- weapon of war of the five power using countries (US,G-B,Canada,Australia,New Zealand)She knows where the power lies and hopefully makes use of her talent of brilliant thinking and creativity.

It is regrettable that 1930- atmosphere is reality also in Finland. The fame of Estonian-Finnish writer Sofi Oksanen is one example. The ideological russofobia is a leading factor in Finnish media, popular literature and especially in the Green party. In literature the 1930-period atmosphere sells well. 

EU:n säälittävä ulkopolitikka

Tiistai 23.7.2013 klo 10.07 - Pirkko Turpeinen-Saari

Koska olen psykiatri, en voi sietää tietoista todellisuuden vääristämistä. Ihmisen kyky hahmottaa itseään ja ympäröivää yhteiskuntaa perustuu kykyyn käyttää aitoja tunteita todellisuuden arviointiin.

EU on julistanut Libanonilaisen Hizbollah järjestön "aseellisen siiven" terroristijärjestöksi kaikkine päätökseen littyvine seurausvaikutuksineen. EU on taipunut Israelin ja USA:n painostukseen.

Eräs toinen järjestö hyökkäsi varoittamatta Libanoniin tappaen 1000 ihmistä ja tuhoten maan eteläisen osan infrastruktuurin. Hizbollahin taistelijoiden avulla tämä järjestö joutui vetäytymään. Sama järjestö hyökkäsi puolustuskyvyttömään Gazaan tappaen 1400 ihmistä ja tuhoten infrastruktuurin. Tappaakseen yhden ainoan henkilön, Saleh Shehadinen, joka oli juuri saanut neuvoteltua pitkän tähtäyksen sopimuksen Israelin ja palestiinalaisten välillä, järjestö käytti bunkkeri pommia, joka tappoi Shehadinen perheestä 16 jäsentä sekä tuhosi kaikki kodit 10km säteellä. Tämä järjestö on Israelin armeija.

Syyria antoi 1/2 miljoonalle palestiinan pakolaiselle kansalaisuuden, kodin ja samat kansalaisoikeudet kuin muille syyrialaisille. Syyria tarjosi 1 1/2 miljoonalle Irakin pakolaiselle samoin turvan, koulutuksen ja terveydenhuollon. Terroristijärjestö, joka oli hyökännyt Irakiin tuhoten maan keskiajalle aiheutti köyhdytetyllä uraanilla syöpiä, synnynnäisiä epämuodostumia ja jatkuvan epävarmuuden ja epätoivon tilan miljoonan tapetun irakilaisen lisäksi. Sama järjestö aseisti ja suunnitteli Jugoslavian hajoittamisen tukemalla terroristijärjestöä ja kutsumalla maataan puolustavia laillisen armeijan jäseniä sotarikollisiksi.

Sama järjestö tappaa haluamiaan henkilöitä ilman oikeudenkäyntiä missä maassa tahansa kunnioittamatta valtioiden suvereniteettia. Se vakoilee rajoituksetta ketä tahansa, missäpäin maapalloa tahansa. Tämä järjestö on Yhdysvaltojen armeija ja salaiset palvelut.

EU:n ulkopolitiikka on tukenut näiden terroristijärjestöjen, Israelin ja Yhdysvaltojen armeijoiden, tavoitteita Balkanilla ja Balkanin hajoittamisen jälkiseuraamuksia käsitellessään. Se on tukenut vaikenemalla tai taipumalla näiden terroristijärjestöjen tahtoon, järjestöjen epäinhimillisiä valtapyrkimyksiä Libyassa, Syyriassa, Afganistanissa, Libanonissa ja Israelin miehittämillä alueilla. EU ei ole ulkopolitiikassaan edistänyt rauhaa vaan lisännyt kaaosta. EU:n olisi odottanut kaikkien hienojen demokratiapuheiden perusteella paljastavan kansalaisilleen totuuden terrorismista ja vallankäytöstä.

Yleensä totuus paljastuu 50 vuoden viiveellä, jos sittenkään. Yhdysvaltojen armeija pommitti Kambodiaa 1965 - 1973 presidenttien Lyndon Johnsonin ja Richard Nixonin aikana (Henry Kissingerin ehdotuksesta). Pommituslentoja oli yötä päivää kahdeksan minuutin väliajoin kaikki nuo 8 vuotta. USA:n kongressi kuuli asiasta vasta 1973. Yalen yliopiston julkaisussa on nähtävissä lentojen yksityiskohdat, kartat pommitetuista alueista tiedot saasteista, räjähtämättömistä ammuksista jne. Koko Vietnam myrkytettiin miljoonista vietnamilaisista kuolonuhreista puhumattakaan. Kuka tämän polven nuorista tai vanhemmasta ikäpolvestakaan tietää tai jaksaa välittää näistä kammottavuuksista.

Libanonin, Syyrian. Palestiinan ja Balkanin kohdalla kyse on tästäpäivästä, tämän päivän rikoksista, tämän päivän terrorismista. Kun Israelin hallitus kokoontuu, se nimeää viikottain uusia järjestöjä terroristeiksi, samoin Yhdysvaltojen presidentti (tosin poisti Mandelan terroristien listalta jo muutama vuosi sitten) kokoontuu joka tiistai päättämään keitä tällä viikolla tapetaan lennäkeillä.

Vanhat siirtomaavallat Iso-Britannia ja Hollanti näyttävät määräävän tahdin EU:n ulkopolitiikassa. Nuo maat ajoivat voimakkaimmin Hizbollahin "aseellisen siiven" asettamista terroristilistalle (epäselväksi jääneen Bulgariassa tapahtuneen bussipommi-iskun johdosta). Samaan aikaan nuo maat aseistavat Syyriassa hallitusta vastaan taistelevia terroristijoukkoja. EU:n politiikalla ei tavoitella rauhaa Syyriaan.. Sen sijaan viimeisellä päätöksellä lisätään ristriitoja erityisesti Libanonissa. Kansainvaellukset ja yksittäisten ihmisten hätä saa jatkua. Irakin pakolaisvirtojen jatkeeksi EU on ollut aiheuttamassa Syyrian pakolaisvirran. Tuon virran syntyminen oli alusta lähtien ennakoitavissa.

Viisaus vaihtumassa uhitteluun Suomen ulkopolitiikassa

Lauantai 30.6.2012 klo 13.50 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tiedotusvälineiden kuva presidentti Niinistön asenteesta Venäjän edustajiin näyttäytyy uhmakkuutena ja töykeytenä. Lipevyyttä lähentelevä maireus kuvaa vuorostaan hänen ja ulkomaankauppaministeri Stubbin suhdetta USA:n edustajiin.

Historia usein toistaa itseään.

Etsimättä lähinnä mieleen tuleva toinen samantapaista asennetta osoittanut henkilö on myöhemmin presidentiksi valittu, maan hallituksen puheenjohtaja P.E.Svinhufvud. Vuoden 1918 alussa hän oli valmis luovuttamaan Suomen juuri Venäjän johtajien kädestä saaman itsenäisyyden Saksalle. Hänen kutsustaan Saksa miehitti Suomen, otti talouden ja kaupan hallintaansa ja määräsi Suomen valtiomuodon kuningaskunnaksi. Vain maailmanpolitiikan muutokset ja Saksan keisarikunnan romahdus vuoden 1918 lopulla pelastivat Suomen.

Svinhufvudin asenne Venäjään oli äärimmäisen kielteinen. Vasta Saksan kehoituksesta hän suostui menemään pyytämään Leniniltä Suomen itsenäisyyden tunnustamista.

Niinistön asenne vaikuttaa samanlaiselta. Häntä ei näytä kiinostavan, minkälaiseksi Venäjä kokee asiat. Hänellä ei ole empatia-aluetta yhteistyössä. Hänellä ei ole Kekkosen ja Halosen kaltaista sillanrakentajan asennetta, viisautta kuunnella ja oppia.

Svinhufvud analogiaa seuratakseni USA-johtoinen NATO edustaa 1918 Saksan armeijaa, jonka avulla Suomen kansan itsenäinen omaa identiteettiä ja etua korostava toimintatapa estyy. EU:n useilla jäsenmailla on erittäin kielteinen Venäjä-suhde ja toiset maat vuorostaan eivät tunne lähemmin Venäjää vaan ovat kylmän sodan logiikan varassa suhteessaan siihen. Nojautuessaan EU:n ulko- ja puolustuspolitiikkaan Niinistö voi olla varma, että se on Venäjän suhteen kielteisempää kuin Suomen tähän astinen itsenäinen, viisas suhde lähimpään naapuriin.

Ulkoministerinä ollessaan Alexander Stubb jo osoitti Georgian sodan yhteydessä asenteensa Venäjään. Tietämiensä, sodan alkuun liittyvien tosiasioden vastaisesti hän syytti Venäjää sodan aloittamisesta. Suomi oli tuolloin Etyj:n puheenjohtajamaa ja Tskhinvalissa, Etelä-Ossetian pääkaupungissa, oli tuolloin suomalainen, ukrainalainen ja valkovenäläinen sotilastarkkailija.Kaikki he olivat raportoineet Tbilisiin kolme päivää ennen sodan alkua Georgian valmistelevan hyökkäystä Etelä-Ossetiaan. Lopulta Georgia aloitti massiivisen tulituksen Tskhinvalia kohti ja sen maajoukot valtasivat kaupungin. Siten Stubb ei valehdellut vain omissa nimissään vaan Etyj:n puheenjohtajamaan nimissä.

Empatiakyvytön asenteellisuus ja uhmakkuus sekä valheellisiin tietoihin perustuva propaganda saattavat herättää kätten taputuksia Storyvillessä ja Iltapäivälehdissä. Valtiomieskategoriaan sillä tuskin pääsee USA:nkaan silmissä.

Miksi Jugoslavia hajotettiin?

Lauantai 5.5.2012 klo 11.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Media ei kykene vastustamaan kaupallista ja tunteita kuohuttavaa lähiväkivallassa piehtarointia. Se kuvaa tietyn poliittisen prosessin lopputuotteena syntyvää nationalismia ja väkivaltaa eikä jaksa perehtyä laajoihin prosesseihin, jotka ilmiöitä synnyttävät.

Kylmän sodan päätyttyä Länsi halusi saattaa sosialistiset maat nopeasti globaalia kapitalistista talousjärjestelmää hyödyttävän kokonaisuuden osiksi. Jugoslaviaa, joka oli sotilaallisesti liittoutumattomien maiden johtava maa ja talousjärjestelmältään sosialistinen, pyrittiin houkuttelemaan siirtymään kahdennellekymmenennelle vuosisadalle - kapitalismiin.

Siihen saakka Jugoslavia, jonka väestöstä enemmistö oli serbejä, oli tasoittanut alueiden varallisuuseroja kuten Suomessa vieläkin tehdään.Se oli saanut yhteistyöhön, yhteiseen parlamenttiin ja yhteiseen armeijaan serbejä, kroaatteja, muslimeja, jotka aikaisemmin historian saatossa olivat olleet vihollisiakin. 

Jugoslavian edellytettiin Länsimaiden toimesta lopettavan alueiden tukemisen, korottavan veroja,neuvottelevan kansainvälisistä lainoista,vähentävän hyvinvointia parantavia ohjelmia. Tämä kaikki kärjisti eriarvoisuutta paitsi alueiden, myös kansallisuuksien välillä.

Shokkiterapian seurauksena talous romahti. IMF ja USA vaativat palkkojen jäädyttämistä,devalvaatiota,tukien poistoa, valtion yritysten lakkauttamista ja osan yksityistämistä. Työttömyys nousi 20 prosenttiin.

Vuonna 1990 Yhdysvaltojen kongressi sääti 1991 Foreign Operations Appropriation Lawn joka yht'äkkiä ja varoittamatta katkaisi kaiken Yhdysvaltojen avun ja lainat. Laissa vaadittiin Jugoslavian jokaisessa kuudessa tasavallassa järjestettäväksi kuuden kuukauden sisällä vaalit. Laki teki selväksi, että taloudellista apua jatkettaisiin vasta vaalien jälkeen ja sen jälkeen kun Yhdysvaltojen hallitus on hyväksynyt ne.

Vain hiukan yli 40 vuotta aikaisemmin fasististen Ustasa-kroaattien Jasenovac keskitysleirissä oli tapettu 600.000 serbiä, mustalaista ja juutalaista. Serbi-partisaanit Titon johdolla pelastivat Jugoslavian, mutta sodan traumat ovat edelleen tuoreet.

Yhdysvaltojen kongressin suurin lobbaus-ryhmä oli kroaatteja.

EU seurasi USA:n esimerkkiä, pidättaytyen taloudellisesta tuesta, säätäen aseidenvientikiellon ja että Jugoslavian tulisi pitää monipuoluevaalit tai vaihtoehtona olisi taloussaarto.

Slovenia ja Kroatia olivat olleet varakkaimpina alueina antajina kun taas esimerkiksi Kosovo saajana. Poliittiset ja taloudelliset jännitteet virittivät pintaan vanhat nationalistiset jännitteet serbien, kroaattien ja muslimien välillä. 1991 Slovenia ja Kroatia julistautuivat itsenäisiksi ja sisällissota alkoi.

Median vaalihysteria kasvaa

Sunnuntai 18.12.2011 klo 14.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tärkeimpien sanomalehtien päätoimittajat ilmoittivat jo kauan sitten kannattavansa Suomen liittämistä NATO:on.Tämän hankkeen takaajaksi on varattu NATOon liittymistä voimakkasti ajavan Kokoomuksen Sauli Niinistö.Päätoimittajista riippuvaisten alaisten on syytä toteuttaa lehtien linjaa.

Olen pyrkinyt seuraamaan vaaleihin liittyviä TV-ohjelmia ja lehtiartikkeleita. Kokeilin myös Yle:n ja HeSa:n vaalikonetta. Presidentin vaaliehdokkaiden esittelyn neutraalius tai värittyneisyys huvitti paljaudessaan. Presidentin tehtäviin liittymättömien kysymysten runsaus ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohuus pani miettimään mihin virkaan hakukoneet etsivät sopivaa ehdokasta.

TV:n ulko-ja turvallisuuspoliittinen paneli oli farssi. Eihän siinä keskusteltu ulko-ja turvallisuuspolitiikasta.Ohjeena näyttää olevan pitää paneelit viihteellisinä, siten kun toimittajat viihteellisyyden ymmärtävät.

Sauli Niinistön mielipiteistä en ole saanut selvää. Saattaa olla, että hän pyrkii parhaaseen tulokseensa sinnittelemällä pelkällä imagolla.Pidän hänen juridisista erittelyistään ja uskon, että hän on hyvä juristi ja valtiovarainministeri.

Paavo Väyrysessä pidän hänen selkeydestään. Tiedän hänen kantansa ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Hän vastaa kysymyksiin selkeästi ja perustelee kantansa. Hänessä on lämpöä ja persoonallisuutta. Luotan hänen kykenevän näkemään Suomen aseman Venäjän naapurissa ja pitämään Suomen ja Venäjän rajan rauhan rajana vastakkainasettelun sijaan.Hänellä on laaja ulkopoliittinen kokemus.

Presidentin on kyettävä hahmottamaan laajoja ulkopoliittisia kokonaisuuksia. Toimittajien kokonaisuudesta irrotetut heitot Venäjän ohjuksista, johon NATO- ja Venäjä-kortin käyttäjät tarttuvat ovat tarkoitushakuisia.

Suomen media vaikenee siitä, miksi Venäjän presidentti on sanonut tarvitsevansa lisää varustautumista: vastaamaan Yhdysvaltojen ja NATO:n tukikohtien ohjuksiin pitkiin Venäjän rajaa. Media levittää satua Venäjän NATO-jäsenyydestä.

Medialle vaarallisin ehdokas on kiistatta Paavo Väyrynen.