Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10,
10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Laura Saarikoski erehtyy

Perjantai 29.1.2021 klo 12.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Laura Saarikoski on kiireessään vetänyt mutkat suoriksi.

Hän kuvaa Venäjän ei-demokratiaksi, jossa puuttuu sananvapaus ja jossa vallan haastajat voivat päätyä vankilaan tai ruumishuoneelle.

Hänen mukaansa jos Venäjä toimisi kuin Yhdysvallat, Putin ei voisi venyttää valtakauttaan ja Navalny voisi mittauttaa kannatuksensa vaaliuurnilla.

Saarikoski julistaa: Yhdysvallat ja Hollanti ovat demokratioita, joissa on sananvapaus. Ihmisillä on oikeus osoittaa mieltään Trumpin puolesta tai koronarajoituksia vastaan, kunhan eivät riko lakia, kuten tunkeudu kongressiin.

Olen jo aikaisemmin todennut, että Yhdysvaltojen entinen presidentti Jimmy Carter on sitä mieltä, että Yhdysvallat ei ole demokratia vaan oligarkia. Kansainvälisesti eräs tunnetuimmista yhdysvaltalaisista ajattelijoista Noam Chomsky kutsuu Yhdysvaltoja maailman johtavaksi terroristivaltioksi.

Katsotaanpa tarkemmin.

Navalny on ollut vaaleissa ehdokkaana, mutta ei ole tavoittanut suurta suosiota kansan keskuudessa. Hän on kuulunut Jabloko-puolueeseen, mutta erotettu sieltä äärioikeistolaisten kannanottojensa johdosta. Hänen tavaramerkikseen on tullut valehtelu ja kiusanteko.

Hänen länsimaiset ihailijansa ovat pitäneet hänen "älykkään äänestämisen mallia" kannatettavana. Siinä mallissa Navalny kehottaa kansalaisia äänestämään mitä tahansa muuta puoluetta kuin Yhtenäistä Venäjää.

Toisin sanoen älykästä olisi siis Suomen mitassa kehottaa kaikkia äänestämään Liike-Nytiä tai kommunistista puoluetta tai vaikka kristillisiä, jotta sosialidemokraatit eivät voittaisi.

Lännessä suurta suosiota saaneen videon "Putinin palatsi" Navalny on laatinut, jotta koronan rasittamat, valtion tuista huolimatta vaikeuksissa kärvistelevät kansalaiset alkaisivat tuntea kateutta ja katkeruutta presidenttiään kohtaan. Hienoa!

Tosiasiassa käsittääkseni rakennelma on Venäjän presidentin neuvoston käytössä samalla tavalla kuin Kultaranta on Suomen presidentin käytössä. Kumpikaan rakennus ei ole presidenttien yksityisomaisuutta.On tietenkin kadehdittavaa kuinka kauniissa olosuhteissa maiden johtajat, Yhdysvaltojen presidenttejä unohtamatta, voivat viettää aikaansa, jos työtehtäviltä aikaa liikenee.

Valveutuneena toimituspäällikkönä Laura Saarikoski on varmaankin selvillä kymmeniä kansallisuuksia ja kieliä käsittävän Venäjän valtion hyvästä taloudellisesta tilasta ja korona-epidemian hoidosta. Vaikka Helsingin Sanomat ei mainitse asiaa, Venäjän korona-rokote valmistui ensimmäisenä maailmassa ja sitä on toimitettu jo useisiin maihin, erityisesti hädänalaisille ryhmille. Sen teho on 95% eikä sivuvaikutuksia ole havaittu.

Samoin Saarikoski on varmaankin tutustunut presidentti Putinin Davosin kokouksessa pitämään puheeseen, joka kuvastaa hänen tavoittelemaansa moninapaista YK:n periaatteisiin tukeutuvaa maailmaa, jossa itsenäisten valtioiden sisäsiin asioihin ei voida puuttua esimerkiksi talouspakotteilla tai väkivallalla.

Sen sijaan Saarikosken demokratiana ihailema Yhdysvallat on toisesta maailmansodasta lähtien tuhonnut kymmeniä maita, myrkyttänyt metsiä, aiheuttanut sikiövaurioita käyttämillään aseilla viimeksi Irakissa ja Jugoslaviassa. Käytännössä koko maailman valtioiden vastustuksesta huolimatta USA on jatkanut tuhoisia taloussaartoja Kuubaa, Irania, Syyriaa vastaan aiheuttaen kaupunkien tuhoa, nälkää, puutetta ja koronan leviämistä.

USA:n sotarikoksia paljastanut Chelsea Manning istuu vangittuna Yhdysvalloissa ja Julian Assange henkitoreissaan Iso-Britannian pahamaineisimmassa vankilassa Belmarshissa.Todella  demokraattista sanavapautta! Edward Snowden sen sijaan on saanut turvapaikan Venäjältä ja on ilmoittanut olevansa ja kuvista päätellen on onnellinen vastasyntyneen vauvansa kanssa.

Lännen demokratiat tukevat USA:n tavoitetta aiheuttaa niin paljon taloudellista vahinkoa Venäjälle kuin mahdollista ja lopettaa puhuminen presidentti Putinin kanssa. Navalnyn provokaatiot ovat osa tätä vaikuttamista. Länsi kannustaa Navalnyn valhetta Putinista varkaana kun tosiasiassa Yhdysvaltojen kansainvälisen toiminnan päätarkoitus toisesta maailmansodasta ja presidentti Eisenhowerista lähtien on ollut varastaa ja tuhota.

Jugoslavian pommitusten päätarkoitus oli saada sotilaallinen sillanpääasema Balkanille, jotta varastettua öljyä varten saataisiin kuljetusreitit. Lähi-Idässä suoritettujen "värivallankumousten" avulla oli tarkoitus siirtää öljyvarat Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten haltuun öljyvarat omistavien maiden asukkaiden sijaan. Parasta aikaakin Yhdysvallat varastaa Syyrian öljyä, sen NATO-liittolaisen Turkin varastettua sitä Ranskaan tukeutuen lähes koko Syyrian kriisin ajan.

Venäjän presidentti Putin ja ulkoministeri Lavrov ovat tällä hetkellä kypsimmät ja rauhaa edistävimmät valtiomiehet maailmassa. Heidän roolinsa, yhdessä Kiinan kanssa YK:ssa ovat estäneet maailman vaipumisen Yhdysvaltojen johdolla anarkiaan. 

EU:n säälittävä rooli USA:n väkivaltaisen politiikan myötäilijänä näyttäytyi YK:ssa kahdesti hiljattain. USA oli murhannut Iranin toiseksi korkeimman viranhaltijan kenraali Suleimanin ohjuksella Irakissa. YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjä ja Kiina tuomitsivat teon, mutta itse rikollinen USA ja sen rinnalla Ranska ja Iso-Britannia eivät tuominneet. Suurin osa maapallon maista tuomitsi myös natsismin ja fasismin ihannoinnin, USA, Ukraina vastustivat päätöslauselmaa ja EU-maat Suomi mukaanluettuna pidättyi kannanotosta.

Helsingin Sanomat on täysin puhdas obektiivisesta tiedonvälityksestä. Toimituspäällikön kolumni kuvaa sitä erinomaisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laura Saarikoski, Venäjän ja USA:n demokratia, Navalny, sananvapaus, toisinajattelijoiden kohtelu, varastaminen

Suomiko oikeusvaltiona mallimaa?

Maanantai 30.11.2020 klo 11.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi on lähtenyt globaaliin kampanjaan oikeusvaltioperiaatteen puolesta. Suomi on ottanut muun EU:n mukana kritiikkinsä kohteeksi erityisesti Unkarin. Unkaria syytetään vallan keskittymisestä sekä sanavapauden rajoituksista.

Mikä on tilanne Suomessa?

Väitän: Suomessa ei ole sananvapautta. Media on keskittynyttä ja valtio valvoo sitä keskitetysti pahemmin kuin Unkarissa.

Suomen eliitti on taistellut demokratiaa vastaan vuodesta 1917 lähtien. Valtalain tuoma itsenäisyys korvattiin pyrkimyksellä Saksan keisarivallan osaksi. 1930-luku oli demokratian irvikuva ja päättyi Saksan ja Ruotsin kanssa liitossa, ensin talvisotaan ja 1940-lähtien pyrkimykseen osaksi Hitlerin Saksaa Suur-Suomen puitteissa.

Näiden prosessien aikana Suomen kansa on ohitettu täysin. Sen selän takana on toimittu itsenäisen kansan etuja vastaan.

EUhun liittyminen tapahtui sotateollisuuden ja sotilaallisiin artikloihin sitoutumisen myötä osaksi väkivallalla tavoitteitaan toteuttavaa NATO-EUta. EU oli aloittanut Jugoslavian hajottamissodan jo ennen Suomen liittymistä organisaatioon. Silti Suomi pääsi vikkelästi mukaan osallistumaan Jugoslavian, erityisesti Serbian tuhoamiseen natsi-Saksan ja natsi-Kroatian menetelmiä toistaen.

Suomi on suomea puhuvien suomalaisten tietämättömyyteen turvautuen hivutettu osaksi EU:n NATO-koneistoa. Suomi on liitetty parlamentaarisen käsittelyn ohittaen NATO:n isäntämaasopimukseen sekä kymmenillä kahdenvälisillä sopimuksilla erilaisiin sotaliittoihin.

Media toteuttaa eliitin tavoitteita valtiojohtoisesti.

Valtion turvallisuuskomitea koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaanluettuna. Turvallisuuskomitea johtaa huoltovarmuuskeskusta, joka rahoittaa Mediapoolia.

Mediapooli on kaikkien keskeisten tiedotusvälineiden - sanomalehtien, kustannustalojen, Yle:n ja Mainos TV:n yhtenäistä toimintaa koordinoiva elin.

Tällä hämäävällä rakenteella annetaan ymmärtää, että media toteuttaisi sellaista tiedonvälitystä, joka takaisi Suomen valtiollisen turvallisuuden.

Kyseenalaiseksi asian tekee se, että Mediapooli on ilmoittanut toimivansa sopusoinnussa valtiohallinnon Suomeen kutsuman EU:n ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa.

Ei liene väärin olettaa, että EU ja NATO muodostavat auktoriteetin, jota Suomen hallituksen turvallisuuskomitean alainen huoltovarmuuskeskuksen rahoittama Mediapooli kuuntelee.

Vuonna 2014 valtioneuvoston tiedottajana toimi Markku Mantila. Hän järjesti eduskunnan jäsenille informaatiotilaisuuden ulkopolitiikasta, jossa paalutettiin Ukrainan sota aakkosista alkaen siten, että edustajille kävi selväksi mitä hallitus (Stubbin) haluaa edustajien siitä ajattelevan. (Venäjä hyökkäsi, ei USA ja NATO-EU)

Varmemmaksi vakuudeksi Yhdysvaltojen Harvardiin lähetettiin 100 toimittajaa ja virkamiestä oppimaan tämä propaganda sielunsa syövereihin. Sen jälkeen tuo käänteinen totuus on näkynyt jutuissa ulkopolitiikasta kulttuuriin integroituna.

Suomi on pieni kielialue. Maailmanpolitiikan todelliset tapahtumat jäävät suomalaisille vieraiksi koska Yhdysvaltojen hirmuteot, joita se tekee yhteistyössä NATO-EU:n kanssa jäävät tuntemattomiksi. Valtion rahoittaman Mediapoolin jutut ovat vallanneet tietoisuuden.

Varsinkin sotateollisuuden valta Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa on vaiettu.

Yllämainittu Markku Mantila on esimerkki pyöröovesta aseteollisuuden/NATO:n, Suomen valtionhallinnon ja median välillä.

Yhdysvalloissahan on kautta aikoje totuttu näkemään kuinka hallituksen jäsenet siirtyvät sujuvasti aseteollisuuden/sotateollisen kompleksin ja hallituksen välillä. Yksilöillä on henkilökohtainen taloudellinen intressi käydä sotia.

Markku Mantila siirtyi Suomen valtioneuvoston tiedottajan virasta NATO:n palvelukseen Latviaan. Sieltä hän muutaman vuoden kuluttua siirtyi Ilkka-Pohjalainen -lehden päätoimittajaksi.

Kansalainen jää kysymään: kenen etua Suomen valtioneuvosto ja media palvelee?

Teoksessani "Lupa olla julma" käsittelen Suomen lipumista NATO:n ja USA:n sotateollisen kompleksin palvelijaksi mutta mikä pahempaa, toteuttamaan jo kerran kuopattua natsi-ideologiaa.

2000-luvun Suomen hallitukset ovat vieneet tietämättömät, hyvää tarkoittavat suomalaiset tielle, jota harva suomalainen haluaa. Poliitikot ja virkamiehet valitaan EU/NATO-median toimesta.

Autonomian aika ja Kekkosen aika olivat suomalaisen kulttuurin ja talouden hyvinvoinnin aikaa. Silloin kasvettiin terveeseen itsetuntoon, omalakisuuteen ja luovuuteen.

Nykyinen poliittinen ilmapiiri on sakeana valtamedian ruokkimasta disinformaatiosta, joka estää hengittämästä vapaasti. Hyvyys, kauneus ja luovuus ovat kadonneet. Vielä tuntevat lapset, nuoret ja jopa aikuiset on jätetty yksin.

Kaikkialla etsitään hyviä sotia ja ryöstöoperaatioita. Miten saisi omalla tavallaan toimivia valtioita destabiloitua. Näitä Suomen valtamedia tukee ja kaunistelee.

Onko Unkarissa näin synkkää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen sanavapaus, Suomi oikeusvaltiona, Suomen demokratia, NATO-pyöröovi, Suomalaiset arvot

Talvisota oli hirvittävä virhe

Sunnuntai 1.12.2019 klo 15.37 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen poliittinen eliitti velvoittaa suomalaiset, vuodesta toiseen, ihailemaan "Talvisodan yhteishenkeä", Suomen roolia uhrina ja sankarikuolemia.

Tosiasiassa talvisota oli koko 1930-luvun jatkuneen Mannerheimin ja natsi-Saksan eliitin yhteistyön tulos.

Päiväkäskyssään Mannerheim toteaa: "Tämä sota ei ole muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös..". Hän samaistuu pääomapiirien edustajiin ja sisällissodan valkoisiin.

Kesällä 1939 Saksan yleisesikunnan päällikkö kenraali Halder vieraili Suomessa, vastaanotti Suomen valkoisen ruusun suurristin.

Ulko- ja virkaatekevä puolustusministeri Erkko lausui vieraan kunniaksi järjestetyillä päivällisillä: "Saksan kunniakkaan armeijan edustajana, armeijan, jonka erinomaisia ominaisuuksia ihailemme, lausun teidät , herra kenraali, sydämellisesti tervetulleeksi. Muistelemme niitä suuria palveluksia, joita Saksa meille vaikeimpina kohtalon hetkinämme teki. Näiden palvelusten merkitys on saanut parhaimman ilmauksensa siten, että suurin osa korkeimmista saapuvilla olevista upseereistamme on saanut sotilaallisen kasvatuksensa Saksan armeijassa."

Nämä "palveluksethan" olivat punakaartien murskaaminen ja Suomen miehitys, joka olisi jäänyt pysyväksi ellei Saksassa olisi tapahtunut vallankumousta ja keisarivalta päättynyt.

Kenraali Halder totesi vastauspuheessaan:"Suomen armeijaan meitä saksalaisia yhdistävät toveruuden ja perinteiden siteet. Tämän toveruuden syventäminen ja näiden perinteiden vaaliminen on näiden päivien oleellinen tehtävä, päivien, jorka saan viettää suomalaisten tovereiden seurassa".

Kesäkuun 30.päivänä Halder matkusti Karjalan kannakselle tarkastamaan linnoitutöitä ja seuraamaan tykistöammuntoja.

C.O. Frietch huomauttaa teoksessaan Suomen kohtalonvuodet: "Voi olla, etteivät venäläiset oikein käsittäneet senkaltaisia seikkoja kuin linnoitutöitä Karjalan kannaksella, ulkomaalaisten upseerien vierailuja Leningradin melkein mielenosoituksellisessa läheisyydessä, taisteluharjoituksia jne., täysipainoisiksi ilmauksiksi Suomen rauhantahdosta".

Suomen hallitus ilmoitti myös kieltäytyvänsä yhteistyöstä maiden kanssa, jotka pyrkivät estämään Saksan hyökkäystä ja tulevansa kohtelemaan hyökkääjinä jokaista valtiota, joka pyrkisi antamaan apua Saksan hyökkäyksen torjumisessa.

Talvisodan alkua siivitti 18.10. 1939 Tukholmassa pidetty Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtionpäämiesten ja ulkoministerien yhteinen kokous. Hitleriltä oli tullut viesti, jonka mukaan Saksa ei estäisi Ruotsia antamasta Suomelle apua tulevassa sodassa.

Brittiläinen Daily Mail ilmoitti 17.10.1939 uskovansa Suomen pitävän hyvin puolensa.

Fasistisen Italian ulkoministeri vastaanotti Suomen ministerin joulukuun 8. päivänä 1939 sodan kestettyä runsaan viikon."Ministeri kiittää minua maalleen annetusta moraalisesta avusta sekä pyytää aseita ja mahdollisia spesialisteja. Muutamia lentokoneita on jo lähetettykin." Ministeri toteaa Saksan itsekin toimittaneen aseita Suomelle, luovuttaen tälle määrättyjä varastoja, varsinkin puolalaista sotasalista."

Tammikuun alussa Ciano kirjoittaa päiväkirjaansa vapaaehtoisten taistelulentäjien ja tykistömiesten lähettämisestä".

Tuntuu ymmärrettävältä tosiasioiden valossa, että Suomen kansaa petettiin niin talvisodassa kuin jatkosodassa.

Molemmat sodat palvelivat Saksan hyökkäystarpeita Neuvostoliittoon sekä Suomen johtajien liittolaisuutta Hitlerin ja fasistisen Italian kanssa. Uhreina olivat samat työläisryhmät, jotka olivat myös sisällissodan uhreja. Joinakin päivinä niin talvisodassa kuin jatkosodassa kuolleita oli 1000.

Historia toistaa itseään.

Kuinka moni suomalainen upseeri on saanut koulutuksensa Yhdysvalloissa? Kuinka massiivinen Yhdysvaltojen määräysvalta on Suomessa? Kuinka autuaasti presidenttimme hymyilee tavatessaan Yhdysvaltojen presidentin? Kuinka ulkopoliittinen johtomme on ilman eduskunnan käsittelyä solminut isäntämaasopimuksen Yhdysvaltojen johtaman NATO:n kanssa? Kuinka moni asejärjestelmämme toimii vain Yhdysvaltojen napinpainalluksella.

Sisällissodasta oli sovittu Saksan kanssa jo ennen sodan alkua. Talvisodasta samoin. Jugoslavian hajottamissodissa Suomi palveli Saksaa ja Yhdysvaltoja, mahdollistaen pommitusten aloittamisen.

Mihin seuraavaksi joudumme nykyisenkaltaisen poliittisen johdon alaisuudessa? Rauhan, totuuden ja yhteistyöntahto on täysin piilossa. Jäljet peloittavat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talvisota, "vapaussodan jatke", natsi-yhteistyö, Mannerheim

Mikä mikä perustuslaillisuus?

Keskiviikko 21.6.2017 klo 10.48 - PirkkoTurpeinen-Saari

Suomessa ei ole juridiselta pohjalta toimivaa perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan meillä on poliittinen, oikeistoenemmistöinen perustuslakivaliokunta tulkitsemassa lakien perustuslainmukaisuutta.

Helsingin Sanomat kuvaa tänään kokoomus-puolueen ongelmia sen pyrkiessä ajamaan läpi asiantuntijoiden kyseenalaistamaa "valinnan vapautta" sote-lakeihin.

Helsingin Sanomien mukaan kokoomuksen "Zyskowiczilla on kolme päivää aikaa vakuuttaa muut valiokunnan jäsenet siitä, ettei perustuslaillisia esteitä ole."

" Kokoomuksessa harmitellaan ettei puolue aikoinaan ottanut vastaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikkaa. Vahva kokoomuspuheenjohtaja olisi ehkä voinut vaikuttaa jollain tavalla valinnanvapaudesta käytävään keskusteluun."

"Vielä huhtikuussa pääministeri Sipilä (kesk) vakuutti, että soten valinnanvapauden perustuslailliset huolet on jo ratkaistu." "HS tietojen mukaan Sipilän väite perustui sosiaali- ja terveysministeriössä käytyihin keskusteluihin."

Kukapa muu kuin soten projektijohtaja Tuomas Pöysti kumppaneineen näitä keskusteluja käy sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on "käynyt valinnanvapauden ongelmia läpi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina käyttämien oikeustieteen professoreiden kanssa".

"Ilmeisesti esitettyjä varaumia ei ole kuitenkaan haluttu ottaa lakiesityksessä huomioon, koska professorien näkemät perustuslailliset ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään."

Nyt kokoomus yrittää siis lisätä painetta perustuslakivaliokuntaan, jotta laki taipuisi kokoomuksen mieleiseksi.

Tuomas Pöystin rooli on mielenkiintoinen. Hän toimii ylikansallisten pääomapiirien toiveiden mukaisen sote-uudistuksen vauhdittajana. Pyrkiikö hän vaikuttamaan oikeusoppineisiin ministeriön keskusteluissa?

Kokoomuksen ja uusliberaalia keskustaa edustavien ministerien johtama hallitus ja kokoomuksesta peräisin oleva tasavallan presidentti ovat nimittäneet Tuomas Pöystin, ohi ministeriön alkuperäisen ehdotuksen oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi lainvalvojaksi.

Oikeuskansleriksi nimitetty henkilö ei näe estettä sille, että hän pyrkii oikeusoppineiden arvostelusta huolimatta kirjoituttamaan lain haluamaansa tai taustavaikuttajiensa haluamaan muotoon ehkä uskoen, että kokoomus Ben Zyskowicz'in avulla saa painostettua perustuslakivaliokunnan ruotuun.

Otettuaan vastaan oikeuskanslerin viran vuoden 2018 alussa on hän lakien perustuslaillisuuden ylin valvoja. Tasavallan presidentin esittelyissä hänen ratkaisujansa valvovat hänen virkaan nimittäjänsä, virkaan esittänyt hallitus ja sote-lakiin valinnanvapautta vaatinut ministeriryhmä.

Yli puolen vuoden ajan Suomi on ilman oikeuskansleria. Tuleva, virkaan jo nimitetty oikeuskansleri, valmistelee myöhemmin arvioitavakseen tulevaa lakia pyrkien vaikuttamaan sen läpimenoon.

Kuinka kauan kansa sietää tällaisen hallituksen ja hallintotavan menetelmiä? Hallitusfarssi oli vain yksi esimerkki tyylilajista, jossa "kaikki kelpaa, kunhan on silmälle siisti". Sote- lain valmistelu on jo kuinka mones esimerkki demokratian ja perustuslaillisuuden toimimattomuudesta tämän hallituksen aikana.

Juridiselta pohjalta toimiva perustuslakituomioistuin, poliittisista riskeistä huolimatta, olisi arvovaltaisempi toimintaympäristö nyt näkemämme arvottoman näytelmän sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, perustuslakivaliokunta, Tuomas Pöysti, valinnanvapaus, Ben Zyskowicz, sote,

Presidentti Niinistö ja Venäjän propaganda

Lauantai 24.1.2015 klo 14.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Sauli Niinistö on käynyt Brysselissä. Hän nosti siellä esiin Venäjän propagandan ja välttämättömyyden lisätä EU:n yhteisiä toimia tuota propagandaa vastaan nimittäen sitä yhteisiksi toimiksi kyberturvallisuuden puolesta.

Yle:n uutistoiminnansta vastaava Atte Jääskeläinen on myös pahoitellut itseensä kohdistuvaa, mielestään aiheetonta kritiikkiä, Venäjä-uutisoinnissa.

Presidentti Niinistö on Yhdysvaltojen johdon rinnalla kritisoimassa Venäjän uutistoimintaa. Yhdysvaltojen valtiollisen tiedotuksen valvonnan johtaja on nostanut Russia Today-uutiskanavan ISIS:in ja Boko Haramin rinnalle maailman suurimpina uhkina.

Mistä nyt on kysymys? Viime vuosiin saakka läntisillä uutistoimistoilla on ollut tiedotuksen monopoli. USA:n ja entisten siirtomaavaltojen johtajat ovat voineet kutsua harvainvaltaa demokratiaksi, käydä rauhassa laittomia sotia ja teloittaa haluamiaan valtioiden johtajia, joutumatta kiinni. Uutistoimistot ovat selittäneet kaiken parhain päin. Kesti 60 vuotta ennenkuin salaiset operaatiot paljastuivat esimerkiksi USA:n rikoksista Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.

Olin vuonna 1986 Kabulissa Aasian ja Afrikan maiden järjestämässä kokouksessa, jossa käsiteltiin demokraattista tiedonvälitystä. Siellä kritisoitiin käytäntöä, jossa suurvaltojen toimittajat matkustavat kriisimaihin ja tulkitsevat siellä tapahtumia pikaisesti analysoiden omasta näkökulmastaan. Kokouksessa pidettiin suositeltavana sitä, että paikalliset toimittajat, jotka tuntevat poliittiset ja taloudelliset prosessit parhaiten, lähettäisivät uutisia.

Tilanne on nyt toinen kuin 60 vuotta sitten. Yhdysvaltojen ja Saksan toimet "kansainvälisen yhteisön" tuella Balkanilla 1990- luvulla on selvitetty tarkoin  George Szamuelyn kirjassa: Bombs for peace, NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Paljastumiseen meni 20 vuotta. Yhdysvallat pääsi tunkeutumaan yksipuolisen läntisen uutisoinnin voimalla Eurooppaan miehittäen Bosnian ja Kosovon.

Ukrainan valloitusta sen sijaan voidaan seurata tosiaikaisesti. Sitä tietoa ei kuulla EU:n poliittisesta johdosta eikä Suomen yleisradiosta. Tieto on haettava useista läntisistä, venäläisistä, ukrainalaisista, israelilaisista, ranskalaisista, iranilaisista, kanadalaisista, yhdysvaltalaisista jne. lähteistä.

Atte Jääskeläinen pahastuu itseensä kohdistetusta kritiikistä suotta. En nimittäin ole kertaakaan nähnyt YLE:n televisiouutisissa objektiivista kuvaa tapahtumista. Viimeisin harhaanjohtava viikko on juuri eletty. Presidentti Poroshenko määräsi suurhyökkäyksen aloitettavaksi kaikilla rintamilla 18.1. sunnuntaiaamuna klo 6. Samana päivänä hän kuitenkin osallistui näyttävään rauhanmarssiin pappien rinnalla kansalaisten kantaessa osanottokylttejä bussi-iskun uhreille, joka bussi-isku lienee ollut armeijan aikaansaama. Yle ei kertonut suurhyökkäyksestä mitään.

Mietin mielessäni mitä mainostoimistoa Poroshenkon mm. yhdysvaltalaiset avustajat nyt käyttävät? Balkanin sodissa Yhdysvallat käytti valloituksessaan apuna kroatialaisia fasistisia joukkoja ja Bosnian jihadisteja, joiden yhteisenä mainostoimistona oli yhdysvaltalainen Ruder-Finn. Terroristiset provokaatiot käännettiin mainostoimiston propagandan avulla nopeasti serbien syyksi. Mielipide muokattiin suotuisaksi serbialueiden pommituksille. Georgian presidentti käytti aloittamassaan sodassa Etelä-Ossetiassa belgialaista mainostoimistoa. Heti sodan alkamisen jälkeen julkisuuteen syötettiin Venäjän syyllistävää propagandaa ja pääkaupungin kaduilla nähtiin ilmapalloja kantavia "rauhankulkueita". 

Oikeudentuntoisena pitämäni presidentti Niinistön asenne vaikutti tyrmäävästi. Se, että EU:n ja Suomen poliittiset toimijat ja tiedotusvälineet eivät kuvaa totuudenmukaisesti Ukrainan tapahtumia on tosiasia. Se on vaarallista ihmisten tietoisuuden ja demokratian kannalta. Halu asettua syystä tai toisesta USA:n väkivaltaisen maailmanvalloituksen ja voimapolitiikan kannalle olisi perusteltava toisin kuin olemalla kertomatta mitä tapahtuu.

Euroopan poliittiset toimijat ja YLE eivät ole kertoneet vaikutusvaltaisesta 2013 syyskuussa pidetystä Jaltan kokouksesta, jossa Clintonien ja Ukrainan oligarkkien avulla sovittiin Ukrainan tulevaisuudesta. Maidanin väkivaltaisten, osittain Israelissa ja Puolassa koulutettujen kommandojen tekemät murhat on sivuutettu. Parlamentin rasistiset lakialoitteet Itä-Ukrainan venäläisten kieltä ja oikeuksia kohtaan on painettu villaisella.Juutalaisten ja kommunistien vainosta ollaan hiljaa. Alasammutun malesialaiskoneen tutkinnan johto on annettu todennäköiselle syylliselle Kiovan hallinnolle eikä kansainväliselle puolueettomalle tutkimuslautakunnalle. Fasistisin tunnuksin varustettuja yksityisiä armeijoita ei mainita. CIA:n ja yhdysvaltalaisten kenraalien yksityisen yrityksen suorittama näiden fasististen joukkojen valmennus sivuutetaan. Kroatiassa tämä kenraalien yritys valmensi 250.000 serbin etnisen puhdistuksen ja n 4000 tappamisen.

Mihin sanavapaus katoaa silloin kun on kysymys venäläisten sanavapaudesta. Seuraan päivittäin monien muiden ohella Russia Today- kanavaa. RT haastattelee maailman johtavia asiantuntijoita, joista YLE voi vain haaveilla. Suosittelen sitä lämpimästi myös presidentti Niinistölle, jotta hänelle tulisi oma käsitys venäläisestä tiedonvälityksestä.

Presidentti puuttui myös lapsikiistoihin ja piti niitä Venäjän propagandana. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tiedän kokemuksesta, että Suomessa on paljon epäkohtia juuri lastensuojelussa. Kirjoitin kirjan aiheesta, mutta en löytänyt kustantajaa. Kukaan ei halunnut kustantaa "kauhutarinoita". Kun Venäjän lapsiasiamies nosti asian esiin julkisuudessa, ajattelin, että olisi hyvä perustaa pieni työryhmä pohtimaan asiaa. Mitä haittaa siitä olisi, että Venäjän ja Suomen edustajat yrittäisivät parantaa yhteisymmärrystä ja siten myös kehittää suomalaisten omaksikin eduksi lastensuojelua.

Mielestäni jotain on pahasti vialla, jos nettivakoilua, kidutusta, salaisia vankiloita, taloudellisia pakotteita, laittomia sotia ja muuta mielivaltaa käyttävää maata miellyttääkseen Euroopan itseään sivistysvaltioina pitävien maiden on alistuttava projisioimaan paha todellisen pahan sijasta Venäjään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: presidentti Niinistö, Venäjän propaganda, länsimainen propaganda, Yle, Atte Jääskeläinen, sanavapaus,

Sanavapaus, rasismi ja enemmistön valta

Sunnuntai 18.1.2015 klo 12.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pariisin terrori-iskun tekijät olivat algerialaistaustaisia miehiä. Heidän käydessään koulua 1980- luvulla Ranskassa, siirtomaavalta oli lain mukaan opetettava myönteisenä. Kahdeksan vuotta kestänyt Algerian itsenäistymissota oli ranskalaisessa kielenkäytössä "järjestyshäiriö". Vasemmisto vaati siirtomaavallan hyväksyvään lakiin muutosta, mutta ei saanut sitä läpi. Lopulta Ranskan presidentti v.2006 pyysi perustuslakituomioistuinta ottamaan asiassa kantaa. Päätökseksi tuli, että asia ei kuulu lailla säädettäväksi vaan se on hallinnollinen kysymys.

Tuntuisi selvältä, että ilmapiirissä, jossa väestön enemmistö kokee alistavan asenteen tiettyä kansanryhmää kohtaan luonnollisena, alistetun ryhmän pyhiin asioihin kohdistettu pilkka olisi erityisen vauriottavaa. Ylemmyyttään luonnolisena pitävä kansanosa ei huomaa asenteessaan mitään vikaa, koska se on luonnollinen. 

Suomessa lestadiolaisia, helluntailaisia ja ateistisia lapsia on voitu pilkata niin opettajien kuin lasten toimesta. Sitä on pidetty luonnollisena. Seimikuvaelma on itsestään selvyys, sen kyseenalaistaminen on koettu luonnottomaksi.

Helsingin Sanomien Laura Saarikoski kuvaa 18.1. laajassa artikkelissaan mustien asemaa Yhdysvalloissa. Hän matkaa mustan 71-vuotiaan Annie Pearl Averyn kanssa katsomaan elokuvaa, joka kertoo mustien kansalaisoikeusmarssista äänioikeutetuksi rekisteröitymisen puolesta 1965. Tapahtumat huipentuivat Selman kaupungin Edmund Pettusin sillalla, jossa poliisi otti mielenosoittajat vastaan pampuin, ruoskin ja asein. Tapahtumaa kutsutaan verisunnuntaiksi. Pohjoisesta tulleita mustien puolustajia tapettiin, mm. kaksi valkoista opiskelijaa murhattiin.

Vaikka Selman kaupungin asukkaat ovat valtaosin nykyisin mustia, silta on edelleen Edmund Pettusin silta. Prikaatikenraali Edmund Pettus kuului mustia lynkkaavan Ku-Klux-Klanin johtoon. Ehkä syy siihen, että sillan niemeä ei ole muutettu, johtuu mustien huonosta itsetunnosta. Avery pohtii mustien ongelman olevan siinä, että "yhteytemme omaan historiaamme on katkennut. Emme tiedä mistä tulemme, ja meillä on siksi huono itsetunto. Ajattelemme, ettei meille oikeastaan kuulu parempaa."

Suomessa Helsingin kaupunki nimesi 1942 Heikikadun Mannerheimintieksi. Syyskuun 14. päivänä 1939 Akateeminen Karjalaseura oli julistanut: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin."

Kesällä 1941 Mannerheim oli määrännyt Neuvostoliiton Itä-Karjalan miehitetyllä alueella karjalaisille ja venäläisille siviileille henkilökortit. Karjalaa puhuville vihreät ja venäjää puhuville punaiset. Venäläiset määrättiin sijoitettavaksi keskitysleireihin. Vuonna 1942, jolloin Mannerheim sai kunnianosoituksena pääkaupungin valtakadun nimitetyksi omalle nimelleen, 3516 siviiliä kuoli suomalaisten pystyttämillä keskitysleireillä. Samaan aikaan kun Olga Mihailovna määrättiin keskitysleirillä lopettamaan seitsemän kuukauden ikäisten vauvojensa imettäminen ja liukuminen kuolemaan, Mannerheim antoi 10.5.1942 päiväkäskyllä vapaudenristin kaikille Suomen äideille kollektiivisesti.

Tämä päiväkäsky Suomen äideille koristaa edelleen useiden Suomen kirkkojen seiniä, samoin kuin useissa Suomen kaupungeissa kansalaiset asuvat Mannerheimintiellä, kuten kesäisin minäkin.

Vaikuttava osa Suomen sivistyneistöä koki asiat kuten Akateeminen Karjala-seura. Rasismi venäläisiä kohtaan oli ylevöitetty osaksi suomalaisen sivistyneistön identiteettiä.

Voisiko olla niin, että nykyinen Suomen median järjettömyyden asteen ylittänyt Putin-viha ja Venäjä-vastaisuus, jota myös eduskunta myötäilee voisi liittyä osittain siihen, että venäläiset eivät ole algerialaisia eivätkä USA:n mustia. Venäläiset ovat itsenäisiä ja heillä on hyvä itsetunto. Se herättää Yhdysvaltojen valtaa myötäilevässä mediassa raivoa, jota ei pelkkä vahvemman myötäily tyynnytä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mannerheim, Venäläiset, Pariisin terroristi-isku, sanavapaus, rasismi, siirtomaavalta, orjuus

Onko EU rauhanpalkinnon arvoinen?

Tiistai 16.10.2012 klo 19.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU:n saama rauhanpalkinto on yhtä häkellyttävä kuin presidentti Obaman aikanaan saama palkinto.EU yhteisönä ei ole aiheuttanut keskinäisiä konflikteja jäenmaiden välillä, mutta jäsenmaat ovat aloittaneet laittomia sotia, osallistuneet sotiin, tukeneet sodan osapuolten konfliktien kärjistämistä neuvottelujen tukemisen asemasta myötäillen useimmiten Yhdysvaltojen sotapoliittisia pyrkimyksiä. Esimerkkeinä Jugoslavian hajotusodat, Irak,Libya, Afganistan, Syyria ja nyt viimeisenä pisarana Iranin talouspakotteet, vaikka Yhdysvaltojen varapresidentti juuri hiljattain totesi kaikkien tietämän tosiasian, että Iranilla ei vuosiin ole ydinasevalmiutta.Tästä huolimatta EU on päättänyt kieltää satelliitti yhtiötä välittämästä Iranin TV-kanavien ohjelmia. Muut tahot ovat kieltäneet Syyrian TV-kanavien näyttämisen.

Maailma sulkeutuu hirvittävää vauhtia.Kansainvälisellä lainsäädännöllä ei ole enää merkitystä. Kukaan ei pysty puuttumaan Israelin rikoksiin palestiinalaisia kohtaan tai Israelin ja USA:n cybersotaan Irania vastaan. Kukaan ei pysty perustelemaan miksi EU rajoittaa maailman kansalaisten vapautta katsoa Iranin tai Syyrian TV-ohjelmia.

Kaikki Yhdysvalloista riippuvaiset maat ovat tukemassa Yhdysvaltojen laittoman hyökkäyksen seurauksena jatkuvaa Afganistanin miehitystä. Miehityksellä ei ole mitään tekemistä naisten oikeuksien kanssa sillä naisilla oli oikeudet ja mahdollisuus koulunkäyntiin myös Neuvostoliiton miehittäessä Afganistania.Miehityksellä on valtapoliittinen tehtävä. Yhdysvalloilla on, The Nationin mukaan, 100.000 miestä Afganistanissa, mutta lehden mukaan, määrä on tosiasiassa kaksinkertainen koska yksityisiä palkkasotureita on yhtä paljon.

Käsitykseni mukaan Afganistanin klaani-pohjaiset korruptoituneet sotaherrat ovat nyt kukin saaneet lännen kouluttamat kansalliset sotajoukot, jotka ukopuolisten lähtiessä maasta voivat entistä verisemmin alkaa hoitaa asein keskinäisiä välejään. EU on ollut vahvasti tukemassa Yhdysvaltojen ja NATO:n johtamaa projektia.

Rauhanpalkinto ei tehnyt Obamasta rauhanmiestä ei myöskään EU:sta rauhanjärjestöä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sodat, sananvapaus, USA:n myötäily, EU:n rauhanpalkinto

Epäsosiaalisuus kasvaa rakettimaisesti

Torstai 26.11.2009 klo 11.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jacob Söderman kuvasi havainnollisesti valtionhallinnon politisoitumisen (oikeistolaistumisen?) seurauksia 26. 11. 2009 Demarissa. Hallinnon laillisuus- ja oikeudenmukaisuusvalvonnasta ollaan liukumassa lakien, erityisesti perustuslain kiertämisen taitoihin.

Yhteiskuntajärjestelmällemme tyypillinen yksilön tarve osoittaa pätevyyttään vallalla ja rikkauksilla on johtanut oman käden oikeuteen ja pyrkimykseen lainsäädännöllä vahvistaa tätä vähemmistöjen oikeutta. Veroparatiisit "laillisine" veronkiertomahdollisuuksineen ovat vain eräs melko hiljattain julkisuudessa käsittelyyn tullut piirre.

Jo kuusikymmentäluvulla alkanut ja alati kasvava satelliittivakoilu ja yksilöiden ja yhteisöjen valvonta on ohjannut hyvän ja pahan polarisoitumiseen siten, että hyväksi julistetaan ne vakoilijat ja vallankäyttäjät, joilla on eniten taloudellista mahtia sekä valtaa, joka on ääri-ilmiönään sotilaallista väkivaltaa.

Tällainen kehitys ei olisi mahdollinen ellei ihmisen mieltä olisi kyetty sitomaan kyseisenlaisen kehityksen hyväksymisen suuntaan. Rikkaimmat ja itseasiassa väkivaltaisimmat on voitava hyväksyä johtamaan asioitamme. Kuinka moni olisikaan halunnut Irakin laittomaan sotaan Britannian johtaneen ja korkean virkamiehen Kellyn itsemurhaan johtaneen salaisen prosessin vastuuhenkilön Tony Blairin Euroopan presidentiksi.

Jo kolmekymmentä vuotta sitten mediaväkivalta lisääntyi. Suomen eduskunta sai ministeriön virkamiesten toiveiden vastaisesti hieman jämäköitettyä ehdotettua video- ja elokuvaväkivaltaa säätelevää lakia. Siitä huolimatta väkivallan hyväksyminen lasten ja nuorten, puhumattakaan aikuisten arjesta on tasaisesti lisääntynyt.

Aina on löytynyt asiantuntijoita osoittamaan, että väkivallan lisääntyminen arjessa ei lisää väkivaltaista käyttäytymistä. Nyt totuttelemme jo parivuotiaitten lasten levottomuuteen, keskittymättömyyteen, teinityttöjen tappeluihin, poikien keskinäiseen väkivaltaan, joka vielä videoidaan.

Väkivallan hyväksyminen osaksi arkea on edellytys sille, että muukin eriarvoisuutta lisäävä vallankäyttö on mahdollista. Rikkaimmat ja väkivaltaisimmat tahot ovat ne sitten kansakuntia tai yksilöitä on naamioitava hyväntekijöiksi tai muuten hyväksyttäviksi. Se tapahtuu leimaamalla osattomien, pienten yksilöiden väkivalta ankarasti tuomittavaksi, jolloin heistä tulee julkisuudessa mahtavien rikosten sijaiskärsijöitä. Jos vielä vankilalaitos saadan yksityistettyä ja tuottavuuskriteereillä toimivaksi saadaan synnytettyä pikkurikollisten tuottavuus automaatti, joka peittää tarpeen paljastaa todella suuria rikollisia.

Tämä yhteiskunta täytyy naamioida kuitenkin VAPAAKSI. Kaikki haluavat olla vapaassa yhteiskunnassa, vapaan tiedonvälityksen ympäröimänä. "Vapaa" tiedonvälitys takaa, että kokija ei pysty erottamaan valhetta totuudesta. Vapaa palvelu on sidottu kontrolliin, jota "yhteiskunta" on se sitten virasto, viranomainen tai suojelupoliisi tarkkailee.

Kun arvostelemme kiinalaisia "vapaan" tiedonvälityksen rajoituksista ja ylistämme Obaman Yhdysvaltojen vapaata tiedonvälitystä emme huomaa, että yhdysvaltalaiseen tai suomalaiseen vapauteen liittyy kontrolliin alistuminen.On oltava valmis vastaamaan jokaisesta sähköpostista CIA:lle FBI:lle, Supolle, Ruotsin valvontaviranomaisille. Tai mielenterveytensä säilyttääkseen  on näyteltävä, että ei tiedä tai ei välitä siitä, että kaikki yksityinen tiedonvälitys on kontrolloitua.

Tämä kontrolli perustellaan turvallisuudella. Kenen turvallisuudella? Niiden turvallisuudella, joiden intressissä on suojella omia taloudellisia etuoikeuksiaan ja vallankäyttöään. Hintana on lasten, tavallisten varattomien ja keskiluokkaisten ryhmien arkinen turvallisuus, luonnon suojelu, oikeudenmukaisuus, aito rakkauden- ja vastuuntunne.

Kysymys on siitä, onko tajuntamme sopeutunut pitämään epäsosiaalisuutta oikeudenmukaisuutena ja äänestämmekö kansalaisina tahoja, jotka kärjistävät väkivaltaan sopeutumista. Toinen tie on vaivalloinen ponnisteluja edellyttävä täyskäännös, jossa asioita kutsutaan niiden oikeilla nimillä. Vaihtoehtojen välillä ei ole kompromissia. Epäsosiaalisuutta ei voi hyväksyä osittain eikä rehellisyyttä kannattaa osittain.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jacob Söderman, rehellisyys, vapaus