Syyria ja Venäjä

Tiistai 28.2.2012 klo 9.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Demokratia on "Lännelle" vaikea asia. Yhdysvallat haluaa ylläpitää maailmanvaltaansa liittolaistensa tuella, nähden todellisuuden itse muokkaamallaan tavalla.

Yhdysvallat nimittelee Venäjää halpamaisilla termeillä pelkästään siksi, että Venäjä on vaatinut objektiivisuutta ja tosiasioiden tunnustamista Syyrian kysymyksessä. Tällainen "uppiniskaisuus" herättää vallankäyttäjässä raivoa, jota Hillary Clinton vaivoin pystyy hillitsemään.

Venäjää vaaditaan vaikuttamaan presidentti Assadiin siten, että hän lopettaa ehdoitta väkivallan. Mitä sitten tapahtuisi? Opposition aseelliset joukot etenisivät sitä mukaan kun hallituksen joukot siirtyisivät pois.

Venäjällä ei ole mitään erityissuhteita oppositioon. Eikö Yhdysvaltojen ja "Lännen" EU mukaanluettuna tulisi vaikuttaa oppositioon siten, että hallintovallan ratkaisisivat vaalit, aseellisen eskalaation sijasta. Jos oppositio ryhtyisi neuvottelemaan, kuten Syyrian sisällä vaikuttava oppositio haluaa,(Turkissa vaikuttava Lännen hyväksymä oppositio haluaa aseellista vallanvaihtoa)hengenmenetykset loppusivat heti tulitauon jälkeen.

Sodista on tullut "Lännen" hiekkalaatikkoleikki, jossa hallituksia vaihdetaan sen mukaan palvelevatko ne Yhdysvaltojen hegemoniaa.

Medialla on tärkeä rooli. Syyrian Homsista ei nähdä kuvaa opposition niiden ryhmien toimista, jotka mestaavat vastustajia katkaisemalla pään. Sen sijaan nähdään kuvia nuorista maalaamassa banderolleja ja levittämässä lentolehtisiä. Siten syntyy kuva opposition uhriutumisesta. Hallituksen kannattajia on kaikissa uskonnollisissa ryhmissä Assadin kannatuksen ollessa lähellä 50%. Tiedotusvälineet laskevat kannatusluvut uskontopohjaisesti ja saavat siten pieniä ja vähättelevin kommentein höystettyjä lukuja.

Yhdysvallat on jälleen liittolaistensa kanssa yhteisrintamassa jihadistien ja Al-Qaidan kanssa kuten Afganistanissa, Bosniassa ja Kosovossa. Hillary Clinton jatkaa politiikkaa, joka oli tunnusomaista Bill Clintonille Jugoslavian hajottamisessa.

Syyrian vuosituhantinen kulttuuri, presidenttivaltaisuudesta huolimatta naapurimaita kehittyneempi parlamentti ja oikeuslaitos ei ansaitse tulla palautetuksi keskiajalle kuten tapahtui Irakissa Yhdysvaltojen ja liittolaisten tuhotessa maan. Yhdysvallat ei piittaa siitä, että tukee puhtaan sharia-lain voimaansaattamista opposition vallan myötä myös Syyriaan. Opposition aseistaminen yhdysvaltalaisilla aseilla Qatarin välityksellä palvelisi vain Yhdysvaltojen aseteollisuuden voittoja. Eikö uhreja kiistan molemmilla puolilla ole jo riittävästi.

Jäljet pelottavat - Yhdysvallat Syyrian ja Iranin kimpussa

Sunnuntai 26.2.2012 klo 12.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vanhaksi elänyt kansalainen näkee silmiensä edessä kaiken sen kauhun ja epäoikeudenmukaisuuden, mitä Yhdysvallat on pääasiassa laittomilla sodillaan ja taloudellisilla pakotteillaan ympäri maailmaa aiheuttanut.Miljoonien kuolonuhrien ja tuhon jälkeen Yhdysvaltojen armeija poistuu paikalta ja jättää kansat itse korjaamaan vaurioita.Myrkytetyt metsät ja miinoja täynnä olevat maat eivät korjaannu vuosisadoissakaan.

Vietnam, Laos, Kambodia,Kuuba,Iran, Irak, Afganistan.Myös Suharton suorittama Indonesian puolen miljoonan kommunistin tappaminen tapahtui Yhdysvaltojen tuella.  Koko Etelä-Amerikan sotilasdiktaattoreiden koulutus ja kidutukseen harjaannuttaminen tapahtuivat Yhdysvaltojen Georgian osavaltion koulutuskeskuksessa. Sotilaskaappausten tukeminen, demokraattisesti valittujen rakenteiden tuhoaminen ja salaiset operaatiot olivat Yhdysvaltojen Etelä-Amerikan   politiikan arkea.

Jugoslavian sodan tavoitteena oli muuttaa maan talousjärjestelmä, estää maata olemasta minkäänlainen johtaja liittoutumattomien maiden joukossa sekä saada alueelle Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Systemaattisella taloussaarrolla saatiin eri kansallisuudet ja uskonnolliset ryhmät toisiaan vastaan, nationalismi ja viha nostivat päätään. Yhdysvaltojen sijasta paha projisioitiin Jugoslavian kansanarmeijaan, maan johtajiin ja maan hajottua lopuksi Serbeihin.Uskonnollisten ryhmien ja kansallisuuksien kansainvaellukset turvalliseksi kokemilleen alueille alkoivat. Ilman kotipaikkaa olevat pakolaiset ovat edelleen alueiden arkea.

Irakin sotaan pyrittiin saamaan mukaan muita maita joukkotuhoaseisiin liittyvien valheellisten tietojen avulla. Afganistanin hyökkäystä perusteltiin Osama bin Ladenin kiinniottamisella. Kameroiden edessä tapahtuva bin Ladenin tappaminen laittoman salaisen operaation avulla toi presidentti Obamalle poliittista kannatusta.Miksi niin paljon Afganistania on tuhottu?

Nyt on vuorossa Syyria ja Iran. Klaaneista, eri uskonnollisista ryhmistä, toisiaan vastustavista ryhmien osista koostuva Syyria on toiminut alueen tasapainottajana oltakoon mitä mieltä tahansa maan presidentistä. Hyökkäys Syyriaa vastaan alkoi Yhdysvaltojen syyttäessä perusteettomasti Syyriaa Libanonin Haririn murhasta. Yhdysvallat julisti liittoutumattoman Syyrian roistovaltioksi ja johtaa mediaa kaikin tavoin tukemaan tätä käsitystä.

Nyt ulkoministeri Hilarry Clinton voitonvarmasti julistaa Syyrian Turkissa edustettuna olevan opposition edustavan Syyriaa! Syyrian sisällä oleva oppositio katsoo neuvottelujen olevan tie ulos kriisistä, mutta Turkissa toimiva oppositio kannattaa väkivaltaa. Malttamaton Yhdysvallat haluaa toimia Turkissa olevan opposition ja siten Jugoslavian kaavan mukaan. Se ei piittaa ihmisuhreista. Se ei piittaa siitä lopputuloksesta, minkä maallisen Syyrian hallituksen vaihtaminen kiihkouskonnolliseen hallitukseen johtaisi. Se ei piittaa siitä, kuinka Alawiittien, Sunnien ja eri klaanien edustajien olisi muutettava nykyisiltä asuinsijoiltaan alueille, joilla on suurempi saman uskontokunnan tai muun ryhmän muodostama yhteisö.

Iranin talouspakotteet eivät edistä demokratiaa. Päinvastoin ahdinkoon joutuvan kansan johtajat vähentävät sitä. Yhdysvallat tietää, että Iran ei kehitä ydinasetta, mutta se käyttää valheellista käsitystä propagandavälineenä saadakseen "liittolaiset" talouspakotteiden kannalle. Mikä oikeus talouspakotteille on?

Yhdysvallat toimii aina oman virallisen ulkopolitiikkansa mukaan, jonka mukaisesti maapallolla ei saa olla yhtään edes alueellista hegemoniaa tavoittelevaa johtavaa maata. Samoin ulkopolitiikka ei hyväksy muuta talousjärjestelmää. Surullista on se, että yhä useammat maat katsovat etujensa mukaiseksi myötäillä tätä Yhdysvaltojen absoluuttista sotilaallista valtaa, Euroopan Unioini mukaan luettuna, Arabimaiden enemmistöstä puhumattakaan. Pieni Suomi saadaan sidottua myötäilyyn Lähi-Idän ydinaseeton vyöhyke kokouksen organisoinnin ylpeydellä sekä hanakkuudella päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Turvallisuusneuvosto ei edusta demokratiaa. Kirjailija Paavo Haavikko totesi Suomen pyrkivän aina sen pöydän alle, jossa päätöksiä tehdään.

Maapallolla käytetään yhä vähemmän diplomatiaa, yhä vähemmän kunnioitetaan kansakuntien oikeutta päättää itse omista asioistaan oman kehityksen lainalaisuuksien mukaisesti. Ihmisten mahdollisuus ajatella itse heikkenee puolitotuuksia ja valheita sisältävän mediavyörytyksen johdosta. Pakkovalta ja viime kädessä militarismi ja sodat ratkaisukeinona näyttävät yhä arkisemmilta. Obaman rauhan Nobel näyttää yhä irvokkaammalta.

Demokratia valuu sekä mikro- että makrotasolla käsistä. 

Sairaus josta rangaistaan

Lauantai 25.2.2012 klo 16.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomessa on 300 000 alkoholistia. Suurin osa käy työssä kärsien alkoholismin oireista. Alkoholistit ajavat luonnollisesti autoa. Alkoholistille alkoholi on koko maailmankaikkeuden tärkein asia. Alkoholin saatavuus, käytön ajoitus ja riippuvuuden aiheuttaman puutostilan poistaminen ovat koko ajan mielessä. Puolison, lasten ja työtovereiden hyvinvoinnille tai työpaikalle ja työn tuottavuudelle, huonolla työtehollaan, aiheuttamiaan vahinkoja alkoholisti ei pysty ottamaan huomioon.

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto on erehtynyt sijoittamaan perinnöllisen alkoholismisairauden sosiaalitoimen vastuualueeseen, alleviivaten tällä sitä, että kyseessä olisi sosiaalinen ongelma eikä sairaus.

Suomalaiset terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat, lähinnä lääkärit, eivät osaa diagnosoida, eli tehdä taudinmääritystä henkilöstä joka sairastaa alkoholismia. Ei osata erottaa alkoholismia suurkulutuksesta. Alkoholisti ei pysty "vähentämään" alkoholinkäyttöään koska perinnöllinen sairaus vie säätelykyvyn. Ainoa alkoholismin hoitoon sopiva menetelmä on täysraittius.

Suomalaisessa kulttuurissa vallitsee täydellinen sokeus ja piittaamattomuus alkoholismisairauden hoidon kehittämistä kohtaan. Todellisuusterapia eli Minnesota-hoito on ainoa pätevä menetelmä raittiuden saavuttamiseen. Tällaista 28 vrk hoitokotihoitoa tarjotaan 24 vuodepaikan turvin Lapualla ja ilmeisesti hiljattain Naantaliin perustetussa vastaavassa hoitopaikassa. Hoitojaksoa seuraa vuoden ajan, kerran viikossa tapahtuva ryhmäterapia, lähellä asiakkaan kotipaikkakuntaa.

Vertailun vuoksi voi todeta, että Ruotsissa Minnesota-hoitopaikkoja on 3000, Islannissa ja Yhdysvalloissa kaikki hoito on Minnesota-hoitoa.

Mutta Suomessa! Valtiovalta keskittyy mieluummin alkoholismin luonnollisena seurauksena ilmenevän rattijuoppouden päivittelyyn ja rankaisujen keksimiseen. Alkoholismi on ainoa sairaus, jonka oireista rangaistaan. Jos alkoholisteille olisi tarjolla hoitoa, rattijuoppoja ei olisi. Samoin satojen tuhansien alkoholistien läheisten raskas elämä muuttuisi normaaliksi. Hoidon järjestämisen sijasta valtiovalta sijoittaa rahaa täysin tehottomiin hoitoihin, joiden hoitojärjestelmien omatkin kuntoutumisluvut lähentelevät nollaa.

Viimeaikaisessa rattijuoppous-keskustelussa väännetään kättä olisiko valtiolla varaa laskea promilleraja lähelle nollaa. Muutosta vastustetaan sillä, että se ei vähentäisi vakavien rattijuopumusten määrää. Ei tulla ajatelleeksi sitä, että rattijuoppousrajan laskeminen lähelle nollaa lähettäisi ennaltaehkäisyyn sopivan viestin siitä, että alkoholin käyttö on absoluuttinen este autolla tai muulla moottorivälineellä ajamiseen. Poliisihan voisi edelleen toimia niinkuin nytkin. Alle puolen promillen puhallukselle voisi olla oma seuraamuksensa.

Armahtakaa päiväkotilapsia

Torstai 23.2.2012 klo 17.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lasten "liian pitkä" päiväkotityöpäivä on noussut viime päivinä otsikoihin Marjatta Kallialan uuden teoksen ansiosta.Hän katsoo lapsia hoidettavan aikuisten ehdoilla. Hänen mielestään pienen vauvan kanssa kotona olevan äidin esikoiselta tulisi poistaa subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Mielestäni väitteissä on monta loogista kuperkeikkaa.Lapsen päiväkotipäivä ei mielestäni ole verrattavissa työpäivään, eikä lapsilta siten puutu lainsäädännön tarjoama työsuojelu.Millä tavalla lapsen "työpäivä" päättyy kotiintuloon. Koko lapsen hereilläoloaika on leikkimistä, oppimista, ruokailua, vuorovaikutusta, syömistä ja leikkitovereiden kanssa puuhaamista. Väite siitä, että kotona lapsella on jotenkin vähemmän vaativat olosuhteet eivät pidä paikkaansa. Päiväkodissa lapsella on ammatillinen, taatusti turvallinen ympäristö. Aikuiset eivät huuda, nauti alkoholia,katso aikuisten ohjelmia televisiosta, osoita väsymystään tai ole välinpitämättömiä lasten tarpeille. Tarhassa on säännöt toisten huomioon ottamisesta.

Lapsia hoidetaan niin kotona kuin tarhassa "aikuisten ehdoilla", luonnollisesti.Jokainen perhe säätelee päiväkotihoitopäivän pituuden oman perheensä kokonaisuuden huomioon ottaen.On käsittämätöntä, että joku voi ehdottaa, että perheen esikoisen subjektiivista oikeutta päivähoitoon pitäisi rajoittaa kun sisarus syntyy. Jos kotona oleva, vauvaa hoitava vanhempi hakee esikoisen muita aikaisemmin tarhasta, se olkoon hänen oikeutensa, jos hän katsoo sen olevan lapsen parhaaksi. Lapsen pysyminen tarhassa koko päivän on kuitenkin lapsen subjektiivinen oikeus eikä vanhemman oikeus.Miksi toisen lapsen saaneet vanhemmat eivät saisi edellenkin itse päättää omista asioistaan.

Jokin aika sitten ehdotettiin työttömiltä vanhemmilta riisuttavaksi lapsensa subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Psykiatrin kannalta juuri työttömyydestä kärsivän perheen lapsi tarvitsee enemmän kuin muut päiväkotia ja mahdollisesta kodin masennuksesta ja apeudesta vapaata ilmapiiriä.

Tutkija vaatii lisää koulutusta tarhan työntekijöille ja pitää ongelmana sitä, että korkeasti koulutetut työntekijät tulevat aamuvarhaisella työhön niin kuin muutkin! Oman kokemukseni mukaan lasten hyvä hoito tai kasvatus ei liity pelkästään koulutukseen. Päiväkodin ilmapiiri on tärkein. Lämmin, sydämellinen vähemmänkin koulutusta saanut työntekijä saattaa tehdä lapsen sielulle enemmän hyvää kuin korkeasti koulutettu muodollisesti pätevämpi henkilö. Aamuvarhaisella työhön tullut ekspertti voi ohjata ja opastaa työtovereitaan koulutuksessa saamiinsa saloihin. Käytännön työnohjaus on tässäkin asiassa tärkeää.

Kun lapsilta kysyy, mikä päiväkodissa on ikävintä, saa usein vastaukseksi: päiväunet. Lapsenlapseni, jotka olivat päivähoidossa vuoden vanhasta lähtien, kokivat sen, että sai pysyä hereillä muiden levätessä, eräänlaisena isoksi lapseksi tulona. 

Olisiko sittenkin niin, että lapset kokevat, että päiväkodissa on hauskaa ja aikuiset ovat siitä kateellisia. Silloin tällöin lapsenlapseni huudahtivat hakuhetkellä, "älä vielä tule, me halutaan leikkiä"

Mielestäni tärkeintä olisi se, että lapsiryhmät eivät olisi liian suuria.

Koulut ja rangaistukset

Tiistai 21.2.2012 klo 18.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Rangaistuksen etsiminen on suomalaiskansallinen tapa suhtautua ongelmiin. Opettajien pitkäaikainen ammattiliittojohtaja tokaisi: "koti kasvattaa, opettaja opettaa" sulkien opettajat kasvatusvastuun ulkopuolelle.

Lapset ovat opettajan "johdon" alaisia suurimman osan päivästään. Ryhmän johtaminen voi johtaa kaoottiseen ryhmään, kurissaolevaan ryhmään tai vuorovaikutukseen perustuvaan ryhmään. Opettaja ei voi onnistua työssään ilman johtajan vastuuta. Hän ei voi toteuttaa pelkkää opetuspuhetta vaikka kuinka haluaisi.

Edellinen ammattiliittojohtaja luuli puhtaan opetuksen olevan mahdollista.Luulo ei silloin eikä nyt vastaa todellisuutta.

Kysyin lounaspöydässä kolmelta nuoruusikäiseltä arvostavatko opettajat luokassa lasten mielipiteitä. Kaikki kome vastasivat: "ei". Miten sitten luokassa voisi syntyä keskinäisen vuorovaikutuksen ilmapiiri, jos johtaja ei arvosta alaistensa oppilaiden mielipiteitä.

Suomessa näyttää edelleen vallitsevan autoritaarinen opetustapa. Oppiminen on ulkoaoppimista. Se ei perustu itsenäiseen ajatteluun ja ratkaisujen löytämiseen. Suomalaiset lapset pärjäävät mekaaniseen tietoon perustuvassa kilpailussa. Itsenäinen vuorovaikutus, väittelykyky ja mielipiteiden perustelu ei voi onnistua ellei opettaja arvosta oppilaiden ajattelua.

Erilaiset opppilaat, erilailla oppivat joutuvat helposti silmätikuiksi. Omanarvontunne heikkenee ja oppimissuoritukset laskevat. Nuori tulee levottomaksi kun ei osaa ja häiritsee muita. Muiden häiritseminen johtaa kahnauksiin, joista seuraa jälki-istuntoa.

Suomalaisissa kouluissa on erinomaisia eläytyviä opettajayksilöitä. Opettajien ammattijärjestö sen sijaan ei halua tai kykene edistämään vuorovaikutukseen perustuvaa koulua, jonka kehykset sallisivat laajojen opettajajoukkojen eläytyvän opettamisen.

Eläytyvä opettaja löytää ratkaisumalleja erilaisille oppilaille. Erilaisuuden voi nostaa positiivisen mielenkiinnon kohteeksi. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Jokelan surmaaja olisi tarvinnut kannustusta kiinnostukseensa yhteiskunnallisista asioista. Yhteiskunnallisten asioiden kerho tai muu aktiivinen toiminta koulussa olisi kääntänyt kielteisenä koetun mielenkiinnon kohteen myönteiseksi.

Ongelmien ennaltaehkäisy on avain lähes kaikkiin ongelmiin. Luovuutta ja läsnäoloa tarjoava koulu ei tarvitse rangaistusjärjestelmiä.

Syyria - Lännen peli Iranin heikentämiseksi

Lauantai 18.2.2012 klo 16.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Aljazeeran uutiset haastatteli perinteisesti parasta Lähi-idän asiantuntijaa, Robert Fiskiä. Fiskin laaja teos Great War for Civilisation; the Conquest of the Middle East on jokaiselle tärkeä Lähi-Idän perusteos. Haastattelu koski Syyrian monimutkaista tilannetta.

Fisk totesi opposition olevan varsin hajanaisen ja yhä selvemmin voimakkaan uskonnollinen. Syyrian vapaa armeija ei ole varsinainen armeija, vaan siihen kuuluu eri joukkioita, joiden aseistus ei varustuksiltaan vastaa varsinaista armeijaa. Toisaalta myöskään Syyrian hallitus ei käytä täyttä voimaansa, koska se vähentäisi hallituksen saamaa tukea.

Hän katsoi, että oppositiota tukevat ja aseistavat tahot, USA, Ranska, Qatar etunenässä eivät välitä syyrialaisista ihmisuhreista koska opposition tukemisen motiivi on heikentää Irania heikentämällä Syyriaa. Aseita tulee Libanonin kautta. Jos opposition tukijat haluaisivat todella tankkeja ja muuta raskasta sotakalustoa opposition käsiin, ainoa mahdollisuus olisi saada niitä Turkin rajan yli. Turkin halukkuutta Fisk epäili.

Fisk kuvaa Homsissa opposition edustajien katkaisevan kauloja Assadin kannattajilta. Tällaiset mestaukset ovat käytettyjä myös Saudi-Arabiassa.

Mikäli Assad syöstäisiin vallasta, odotettavissa olisi väkivallan lisääntyminen. Sunnivalta olisi USA-myönteisempi mutta väkivaltainen. Fisk kertoi, esimerkin mainiten, kuinka henkilö, joka asuu Homsin lähellä, on puoli alawiitti - siis Assadin uskontoa- ja vastustaa Assadin hallintoa,pelkää henkensä puolesta juuri uskontonsa vuoksi. Pelkkä uskonto riittää mestaamiseen, ei se, mitä on tehnyt.

Toivoisin, että Yhdysvallat oppisi historiastaan, jossa se on tukenut aseellisesti ja taloudellisesti kiihkouskonnollisia tai -poliittisia liikkeitä lyhyen tähtäyksen tavoitteidensa vuoksi. Punaiset khmerit Kambodiassa, talebanit ja Osama bin Laden Afganistanissa, Saddam Irania vastaan Irakissa ja tuulen käännyttyä perusteellinen Irakin sunnien tuhoaminen ja shiiamuslimien valtaannosto. Aina on tullut umpikuja vastaan. Nykyinen verenvuodatus Syyriassa ei ole kenenkään etu. Mitä kauemmin se jatkuu ja mitä enemmän USA ja sen liittolaiset oppositiota yllyttävät, sitä järkyttävämmäksi lopputulos tulee. 

Björn Wahlroosin uskontunnustus

Sunnuntai 12.2.2012 klo 9.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään 12.2.2012 Björn Wahlroos mainitsee Helsingin Sanomien haastattelussa ihmiskäsityksensä pohjaavan uskomukseen ihmisen synnynnäisestä ahneudesta ja itsekkyydestä. Moni jakaa hänen käsityksensä ja perustaa sille myös poliittisen viitekehyksensä. Aikuisen uskomuksiin ja uskontopohjaisiin käsityksiin todellisuudesta on vaikea vaikuttaa.On myös joukko ihmisiä, joiden käsitykset todellisuudesta perustuvat luovaan ajatteluun ja eläytyvään havainnointiin.

Antropologit ovat kuvanneet "sivistyksen" tavoittamattomissa olevia heimoja, joiden synnynnäinen käyttäytyminen on eläytyvää, epäitsekästä ja perustuu luovaan yhteistyöhön. (Sörensen esim) Vasta länsimaisen hierarkisen koulujärjestelmän ja rahan tulo yhteisöön tuhoaa sen nopeasti. Toisin sanoen ihminen on syntyessään luova, mutta yleensä kuolee kopiona. Lasten- ja nuorisopsykiatrinen kokemukseni tukee tätä käsitystä.

Björn Wahlroos kuvaa erinomaisesti Saksan pankkien ja Merkelin osuutta Euroopan kriisissä. Moni meistä on ollut jo 2010 sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi osallistua Saksan pankkien pelastamiseen. Mutta miten tähän mielipiteeseen suhtauduttiin? Koko Suomen Europarlamenttiryhmä, puolueista riippumatta nousi takajaloilleen vaatimaan Suomelta "solidaarisuutta" Kreikkaa kohtaan. Suomen city-kepulainen pääministeri Mari Kiviniemi matkusti oikein paikan päälle tukemaan Merkeliä todeten olevansa kaikesta Merkelin kanssa samaa mieltä. Suomen tiedotusvälineet kirjoittivat lähinnä Kiviniemen vaatetuksesta ja siitä kuinka hyvin hän puhuu saksaa. Suomalaiset eivät ole vapautuneet historiastaan, joka on aina edellyttänyt alistumista Saksan tahtoon.

Tietämys pankkitoiminnasta ja sen lainalaisuuksista ei tee ihmisestä eläytyvää tai empaattista ihmistä. Suomen koulujärjestelmä kasvattaa tietäviä yksilöitä luovien empaattisten nuorten sijaan. Maamme ongelmien ratkaisu edellyttää kuitenkin nuorten luovuuden käytössäoloa. Luovuus ja luovat työyhteisöt vapauttavat aitoon tuottavuuteen. Itsenäisyys on sitä, että ajattelee ja tuntee itse sekä tekee ratkaisunsa tältä pohjalta.

Kuntauudistuksella finanssieliitti Suomen kuninkaaksi

Perjantai 10.2.2012 klo 11.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälinen finanssieliitti on jo valinnut useiden maiden hallitukset. Obama oli jo edellisissä vaaleissa riippuvainen Wall Streetista, Kreikan ja Italian hallitukset tarvitsivat finanssipääoman luottamuksen. Ne tarvitsivat myös pääministerien henkilökohtaiset sidokset keskeisiin pankkeihin.

Yhdysvaltojen republikaaninen presidenttiehdokas Ron Paul esitti  kongressissa pitämässään puheessa täsmällisesti ja perustellusti, kuinka finanssieliitti on jo päättänyt Iranin sodasta. Yhdysvaltojen militarismi on ainoastaan väline maailmanlaajuisella finanssieliitin hiekkalaatikolla.

Suomen kuntauudistus kääntää suomalaisen demokratian 100 vuotta taaksepäin. 1906 Suomessa vallitsi palkkauslaki, jonka mukaan talon myynnissä isäntä saattoi myydä työntekijänsä irtaimiston mukana seuraavalle omistajalle.

Tampereella päiväkotien, henkilöstöravintoloiden y.m. ruokahuolto keskitettiin Tampereen Ateriaksi. Se tuotti 36,7 miljoonan liikevaihdolla 1,7 miljoonan euron ylijäämän Tampereen kaupungille. Nyt Tampereen Kokoomus ja Vihreät ajavat 0,5 miljoonan aterian ulkoistamiseen ja 9,5 miljoonan aterian "organisoimiseen kokonaisvastuumallilla tuotantotavasta riippumatta". Paitsi 20 työntekijän siirtämistä muihin tehtäviin, 38 kaupungin työntekijää siirtyisi liikkeen luovutuksen yhteydessä muiden työnantajien palvelukseen.

Työntekijät palaavat työnantajiensa irtaimiston kaltaisiksi kappaleiksi menettäen ihmisarvonsa. Tätä myös Tampereen vihreät kannattavat.

Tampereen esimerkki tekee Kokoomuksen valtakunnallisen kuntauudistuksen päämäärät selväksi. Pyritään muodostamaan Kokoomuksen käsissä olevia riittävän suuria terveydenhuollon, koulutuksen tai esimerkiksi lastensuojelun yksiköitä, jotka yksityistetään. Sen sijaan, että tavoitteena olisi onnellisempi täysipainoisempaa elämää viettävä kuntalainen, tavoitteeksi asetetaan liiketaloudellinen voitto. Yksityiset vähitellen yhä ylikansallisemmat yhtiöt piilottavat verotettavat tulonsa veroparatiiseihin. 

EU:n oikeistopuolueiden tavoitteet toteutetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. EU myötäilee finanssieliitin maapallolle päivä päivältä tuhoisammaksi koituvaa ohjelmaa. Suomen tiedonvälityksen sisällön matala taso ja viihteellisyys estää kansalaisia tiedostamasta mitä maailmassa on meneillään.

Kokoomus halusi 100 vuotta sitten Suomeen kuninkaan, saksalaisen auktoriteetin jatkamaan tsaarin valtaa tai ainakin Venäjän porvarillista valtaa. Nyt Saksa,finanssieliitti ja globaali militarismi tarjoavat jälleen auktoriteetin, jota katsotaan ihaillen ylöspäin. Itsenäisyys, demokratia ja kansalaisten tunne kyvystä vaikuttaa omiin asioihinsa eivät ole tässä ohjelmassa mukana.

Helsingin Sanomat, Syyria, oikeistaju

Tiistai 7.2.2012 klo 10.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ihmisen oikeustaju perustuu oikeisiin tietoihin. Ihmisoikeudet ja oikeustaju voidaan muokata halutunlaisiksi yksipuolisten tietojen avulla. Kun laiton Irakin sota alkoi, suomalaiset tiedotusvälineiden edustajat istuivat yhdysvaltalaisissa tankeissa ja kuvasivat todellisuutta yhdysvaltalaisten, juuri kansainvälistä oikeutta rikkoneiden tahojen silmin. Kukaan ei vaatinut vallanvaihtoa Yhdysvaltoihin vaikka viimeisten saartojen ja sotien seurauksena miljoona Iranilaista oli kuollut, samoin 2 miljoonaa Irakilaista (ensin saarron ja pakotteiden seurauksena, sitten sodan ja miehityksen aikana)Ilmasta kuoliaaksipommitettujen ruumiit eivät näytä yhtä todistusvoimaisilta kuin lähietäisyydeltä ammutut.

Tämän päivän 7.2.2012 Helsingin Sanomissa on sinänsä ansiokas selostus Syyrian tilanteesta. Siinä kuvataan uskonnollisten ryhmien määrät ja taistelupaikat. Siinä referoidaan venäläistä asiantuntijaa ja kiinalaista sanomalehteä. "Venäjän menetetty peli"-kolumnissa Jukka Huusko ennakoi Venäjän vaikutusvallan vähenemistä Lähi-Idässä.

Kiinostavampaa kuin se mitä artikkelissa sanotaan, on se mitä artikkelissa ei sanota. Siinä unohdetaan mainita se, että Israel miehittää edelleen osaa Syyriasta, eikä maiden välillä tietääkseni ole rauhansopimusta. Siinä ei mainita, että muuten esiinnostetuissa sunnivaltioissa Saudi Arabiassa ja Qatarissa on Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Vaikuttaisiko tämä myös maiden kannanottoihin konfliktissa. SaudiArabia on eräs Yhdysvaltojen suurimmista aseostajista.

Lukijalle olisi ollut arvokasta tietää, missä muissa Arabimaissa on Yhdysvaltojen sotilastukikohtia. Asekauppa pyörittää maailmaa. Samaan aikaan kun Venäjää arvostellaan,aivan oikein, aseiden viennistä Syyriaan, samassa yhteydessä unohdetaan USA:n asekaupat Bahrainin kanssa,jossa on Yhdysvaltojen sotilastukikohta ja joka verisesti tukahduttaa oman maansa shiaenemmistön protesteja, joita Saudi Arabia vyöryi viime keväänä  tukahduttamaan.

Kolmantena puutteena näkisin sen, että Helsingin Sanomia ei kiinnosta osana analyysiään kuvata 1,5 miljoonan Irakin pakolaisen asemaa Syyriassa. Pitäisikö näiden pakolaisten nyt paeta johonkin kolmanteen maahan kun Länsimaat heittävät bensiiniä sisällissodan liekkeihin ja vaikeuttavat kansalaisten elin- ja toimeentulomahdollisuuksia koko Syyriassa.

Helsingin Sanomien ei olisi ollut varmaankaan vaikeata saada joko Suomen suurlähetystöstä tai Syyrian viranomaisilta tietoa siitä mikä Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisten kohtalo Syyriassa nyt kriisin olosuhteissa on. Olisi ollut kummallista, jos ulkomaiset toimittajat eivät Suomen sodan jälkeistä tilannetta kuvatessaan olisi olleet kiinnostuneita miten Kanta-Suomeen muuttamaan joutuneet sadattuhannet karjalaiset voivat.

Valepuvussa presidentiksi

Perjantai 3.2.2012 klo 11.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen katsonut Sauli Niinistön vaalikampanjaa kuin näytelmää. Roolivaatteet vaihtuvat tiuhaan. Osa suomalaisista luulee, että satu on totta.

Esiintyminen Walkers-kahvilassa tai Hurstin asunnottomille ja syrjäytyneille tarkoitettujen ihmisten sopan jakajana mietityttää. Eikö Niinistön rinnassa tunnu miltään jakaa keittoa köyhille kun samaan aikaan tietää, että on itse ollut aiheuttamassa näiden ihmisten köyhyyden ja syrjäytymisen. Todellinen auttaminen tai syrjäyttäminen tapahtuvat maan hallituksessa ja eduskunnassa.

Niinistön iskulause: hyvän tekeminen on hyvä, kumisee onttouttaan.

Niinistö sanoi vaaliohjelmassa jakavansa kokoomuksen arvot.

Aidompaa hyvän tekemistä olisi se, jos Niinistö julkisesti sanoisi puolueelleen, että sen tulisi palauttaa edellisessä hallituksessa city-kepulaisten kanssa tekemänsä varakkaiden veronalenukset. Onhan summa lähes 7 miljardia. Jos varakkaiden veronalennus, jota moni ei ole lainkaan huomannut, niin vähän se varakkuudessa tuntui, otettaisiin takaisin, mitään leikkauksia hyvinvointipalveluissa ei tarvitsisi tehdä.

Toinen Niinistön kriittinen lausunto voisi kohdistua kokoomuksen ajamiin veroparatiisien parempaa hyödyntämistä ja veronkiertoa edistäviin lakeihin. Tällaista ei ole kuultu. Päinvastoin. Kun viimeisessä TV1:n vaaliohjelmassa Haavisto kritisoi veroparatiiseja ja vaati veronkierron estämistä, Niinistö pysyi vaiti, ilme umpimielisenä.

Kokoomuksen arvopohjan mukaista aitoa toimintaa olisi se, että Niinistö tarjoaisi sampanjat Suomalaisella klubilla liituraitatukijoilleen eikä menisi tekemään hyväntekeväisyyttä, joka alistaa ja nöyryyttää sen kohteeksi pakotettuja kansalaisia. 

Niinistön valepuvun räätälöinyt mainostoimisto teki hänestä edellisellä kerralla työväen presidenttiä. Nyt hänestä on tehty köyhien presidentti.