Tuhka liekkeihin

Keskiviikko 28.8.2019 klo 17.08 - PirkkoTurpeinen-Saari

Hitlerin propagandaministeri Joseph Goebbels tulisi vihreäksi kateudesta lukiessaantämän päivän Helsingin Sanomien artikkelin " Kolme miljoonaa ihmistä on vaarassa jäädä ristituleen".

Teksti on tuttua ja  taitavaa NATO-propagandaa.

Provokaatio "Khan Seikhunin kemiallinen hyökkäys" pannaan kapinallisten mukana pohjoiseen pakenevan perheen suulla Syyrian hallituksen tekemäksi. Eihän siviilin tarvitse puhua totta.

Haastateltu perhe "pakeni Aleppon taisteluja". Suurin osa siellä asuneista perheistä nautti hallituksen joukkojen vapautettua Aleppon, jossa voivat nyt viettää normaalia elämää. Jihadistit saivat joko luopua aseistaan ja vastaanottaa armahduksen tai siirtyä bussikuljetuksella Idlibiin. Helsingin Sanomien haastattelema perhe kuului ehkä viimeksi mainittuihin.

HS: "YK:n mukaan 400 000 syyrialaista on lähtenyt liikkeelle tuoreimpien väkivaltaisuuksien vuoksi. Syynä on Venäjän ja Iranin tukeman Syyrian hallituksen hyökkäysaalto Idlibiin. Syyrian armeijan tavoitteena on vallata Idlibin maakunta joka on kapinallisjärjestöjen viimeinen linnake."

"YK on varoittanut vuosisadan pahimmasta humanitaarisesta kriisistä, jos väkivaltaisuudet jatkuvat."

"Helsingin Sanomat oli yhteydessä myös kapinallisten riveissä Idlibissä toimivaan avustusjärjestöön, joka tunnetaan nimellä Valkokypärät (White Helmets). Järjestön nimettömänä pysyttelevän edustajan mukaan Syyrian armeija käytti Khan Seikhunin valtauksessa raketteja, jotka sisälsivät "palavaa materiaalia", kuten napalmia tai valkoista fosforia -teräviä esineitä, kuten ruuveja".

Syyrian hallitusta kaatamaan pyrkivien länsimaiden rahoittamat Valkokypärät ovat tehneet maksajiensa näkökulmasta hyvää työtä jopa niin, että heidän propagandaelokuvilleen esitettiin Oskareita ja Nobelin rauhanpalkintoa.

Kun Helsingin Sanomat yllättää ja kertoo, mitä Syyrian hallitus tiedottaa, lehti antaa kuitenkin kapinallisryhmän kertoa että tiedot ovat pelkkiä Syyrian hallinnon valheita.

Jo vuodesta 2001 lähtien,kuten monasti blogeissani olen kertonut, saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman saivat tehtäväksen suunnitella sekulaarisen Syyrian hallinnon vaihtamista jihadismia aatteenaan pitävään muslimiveljeskunnan hallintoon. He esittelivät suunnitelmaansa myös Bilderberg- ryhmässä

Yhdysvallat ja Sarkozyn Ranska sekä Iso-Britannia johtivat toteutusta syyskuun 5. päivästä lähtien vuonna 2011. Medialle ja propagandalle annettiin Thierry Meissanin mukaan tässä keskeinen rooli.

Ranska vetäytyi Syyriasta melko pian, mikä vaihe päättyi ranskalaissotilaiden vapauttamiseen. Vetäytyminen veti maton alta Iso-Britannian tiedustelupalvelulta, joka toimi Damaskoksen ja Beirutin lähetystöissä ja oli suunnitellut lähettävänsä 100.000 miehen armeijan Syyriaan.

Seuraava vaihe oli operaatio "Damascus Vulcano and Syrian Earthquake". CIA:n, Ranskan ja Iso-Britannian Jordaniassa kouluttamat 40 000 Saudi Arabian maksamaa Lähi-Idästä kotoisin olevaa palkkasoturia ylitti Syyrian rajan 12. heinäkuuta 2012 kohti Damaskosta. Muistaakseni myös Suomen ulkoministeri ylpeili Suomen tukevan Jordaniassa tapahtuvaa koulutusta.

18. päivänä heinäkuuta 2012 valtava räjähdys tuhosi Syyrian turvallisuusneuvoston rakennuksen tappaen puolustusministeri, kenraali Daoud Rajhan, armeijan tiedustelupalvelun päällikön ja  kenraali Assef Shawkatin, presidentti Assadin langon, ja turvallisusneuvoston puheenjohtajan kenraali Hassan Turkmanin. Vastavakoilun päällikkö kenraali Hisham Ikhtiyar kuoli myöhemmin vammoihinsa. Ihmisiä tapettiin kaduilla ja monet asukkaat pakenivat pääkaupungista.

Meyssanin koti oli muutaman kilometrin päässä Damaskoksen keskustasta. Armeija sijoitti kranaatiheittimen  hänen talonsa katolle.Taistelujen päätyttyä kaduilla lojuvien ruumiiden nähtiin olleen pakistanilaisia ja somaleita, tunisialaisia ja afganistanilaisia. Useimmat näistä taistelijoista eivät tienneet mitään Syyriasta. Moni luuli taistelevansa palestiinalaisten puolesta Isrelissa, kirjoittaa Meyssan teoksessaan "Before our very eyes. Fake wars and big lies. From 9/11 to Donald Trump."

Syyrian hallituksen vaihdoksen suunnittelijoilla ei ole helppoa. Enemmistö syyrialaisista kannattaa presidentti Assadia. Hänen kaatamisensa suunnittelija Jeffrey Feldman on nostettu YK:n pääsihteerin läheiseki avustajaksi. Mitä YK sanoo,  tulee hänen suustaan.

Hillary Clintonin valtaannousun jälkeinen, hänen vaatimasa Lähi-Idän uudelleen järjestely on johtanut suunnattomaan kärsimykseen.

Helsingin Sanomien propaganda pyrkii viime metreillä vielä sytyttämään tuhkan liekkeihin. 

Syyriassa kansinvälisten lakien mukaisesti  ja kutsuttuina toimivat Venäjä ja Iran ovat Helsingin Sanomien propagandan kohteina niin kauan kuin nuo maat tukevat suvereniteettiaan ja sekulaarista maataan puolustavaa Syyriaa. Ranska, Yhdysvallat ja Iso-Britannia NATO-liittolaisineen ja sympatisoijineen ovat laittomilla asioilla.

Laillisen  itsepuolustuksen seurauksena Syyrialle on asetettu talouspakotteet, jotka vaikeuttavat jälleenrakennusta. Laittomasti maahan hyökänneet ja jihadistiterroristeja kouluttaneet ja rahoittaneet "liberaaleja arvoja" noudattavat maat eivät ole saaneet. sanktioita. Maan hallituksen kaatamisen ja jihadisteille tarjoamisen suunnittelijat on palkittu korkeilla YK-viroilla.

Goebbelskään ei pystynyt muuttamaan mustaa valkoiseksi ja totuutta valheeksi näin tehokkaalla tavalla kuin Helsingin Sanomat tekee, Yle rinnallaan.  

Meyssan kuvaa massiivista presidenttien ja vaikuttajien lahjontaa, joka tekee laeista piittaamattoman sotilaallisen toiminnan ja propagandan kannattavaksi.  Tällaisia henkilöitä ei oikeudenmukainen toimintatapa tyydytä. Valitettavasti.

"Ratko Mladicin tuomio"

Perjantai 23.8.2019 klo 13.00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme eilen Yle:n dokumentin "Ratko Mladicin tuomio", jota Suomen NATO:a myötäilevä media markkinoi kuvauksena "Bosnialaiskenraali Ratko Mladicista yhdestä Bosnian sodan julmuuksien päätekijöistä".

Presidentti Mauno Koivisto totesi Toisenlainen totuus Kosovosta-teokseen kirjoittamassaan esipuheessa: "Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen."

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syyllisyydestä on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan."

Bosnian sodan aikana ja sen jälkeen Ruder-Finn-markkinointitoimiston sunnittelema ja NATO:n tarpeita tyydyttävä propaganda teki serbeistä syyllisiä sodassa, jonka tavoitteet oli jo kauan sitten suunniteltu Yhdysvalloissa.

Tuomio annettiin NATO-maiden rahoittamassa tuomioistuimessa ICTY:ssä, jossa yhdysvaltalaissyyttäjien ja tuomareiden asema oli keskeinen.

Taloudellisella ja sotilaallisella kiristyksellä NATO-maat pakottivat Jugoslavian, myöhemmin Serbian hallituksen luovuttamaan jo etukäteen syyllisiksi luokitellut henkilöt Haagin Jugoslavia tuomioistuimeen.

Tuomioistuin laati oman lainsäädännön ja sen käytäntöjen toteutuksen. Syyllisiksi julistettujen ja tuomioistuimeen kuljetettujen henkilöiden, usein kenraaleiden, tuli osoittaa syyttömyytensä. Syytetyillä ei ollut resursseja todistajien hankkimiseen ja riittävään juridiseen työskentelyyn. Puolustus oli alakynnessä. Harvoin maailmassa on vastaavaa koettu.

NATO suoritti syyllisiksi luokiteltujen pidätykset.

Todistajina käytettiin Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden liittolaisia, kroaatteja ja Bosnian muslimeja, jotka olivat toimineet Yhdysvaltojen ja Saksan armeijan jalkaväkenä yhdysvaltalaiskenraali John Galvinin johtaessa muslimijoukkoja Sarajevossa.

Suomen sisällissodan jälkeinen oikeuskäytäntö oli yhtä mielivaltainen. Valkoiset suorittivat joko taisteluihin osallistuneiden tai punaisiin myönteisesti suhtautuvien pidätykset, syyttäjät olivat valkoisia, todistajat olivat valkoisia, tuomarit olivat valkoisia ja tuomioiden täytäntöönpanijat olivat myös valkoisia. Siten pääoman omistajien edustajien oikeus voitti demokratian ja tasa-arvon puolesta toimineiden tai taistelleiden oikeudet.

Sama suomalaisen yhteiskunnan jakautuminen jatkuu NATO:n kannatuksessa. Valkoisten jälkeläiset tai heidän ideaansa kantavat hyväksyvät NATO:n toiminnan ja sen propagandan maailman asioista.

Haagissa kansainvälisen pääoman ja sotilaallisen vallankäytön etujen toteutuminen todettiin lailliseksi. NATO:n pommitukset ja USA:n toimiminen Bosnian muslimien ilmavoimina osoitettiin oikeutetuksi. Jopa Kalinovikin hautausmaan pommitus, tarkoituksena tuhota kenraali Mladicin isän hauta osoituksena Mladicin kyvyttömyydetä huolehtia vanhempiensa haudoista palkittiin pommituksesta vastanneelle brittikenraalille kunniamerkillä, ei tosin Haagissa.

Eläkkeellä olevien yhdysvaltalaiskenraalien MPRI koulutti ja johti kroaattiarmeijaa serbien etnisessä puhdistuksessa ja kansanmurhassa Kroatian Krajinassa.

Jugoslavian, maailman hyvinvointitilastojen 24:n sijalla olleen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja haltuunotto oli suunniteltu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulla presidenttien Reagan ja Bush-vanhemman toimesta käyttäen tunnettuja hallituksenvaihdosvälineitä -CIA:ta ja NED:iä sekä kaikessa tällaisessa mukana hääräävää George Sorosta.

CIA:n entinen virkailija Robert Baer on kuvannut kirjoissaan että hänellä tovereineen  oli miljoonia käytössään voidakseen provosoida toisen maailmansodan ristiriidat ja kauhut uudelleen roihuun, jotta etniset ryhmät saataisiin kokemaan toinen toisensa pahaa tarkoittavina vihamiehinä.

Bosnian presidentiksi tullut Izetbegovic ei voittanut vaaleja. Silti tämä islamilaisen kalifaatin rakentamiseen sitoutunut toisen maailmansodan natsi-joukkojen liittolainen tuli presidentiksi.

Yhdysvaltojen tavoitteena oli Balkanin sotilaallinen haltuunotto ja Saksa vuorostaan halusi laajentaa elintilaansa kuten toisen maailmansodankin aikana.

Saksa huolehti katolisen Kroatian itsenäisyysjulistuksen käytäntöön saamisen EU:n Maastrichtin kokouksessa. Itä-Saksan armeijan varastoista toimitettiin aseet ja presidentiksi valittu holokaustin kieltäjä Tudjman antoi laittomille asejoukoille poliisin virkamerkit laillisen aseenkannon pohjaksi.

USA esti kaikki Bosnian etnisten ryhmien sovinnolliset ratkaisut.

YK edellytti Jugoslavian liittovaltion armeijan vetäytyvän Bosniasta. Armeijan aloittaessa vaaditun ja yhdessä sovitun vetäytymisen, Izetbegovicin asejoukot hyökkäsivät tuon pääasiassa alokkaista koostuvan joukon kimppuun Sarajevossa, tappaen 127 henkilöä.

Sovitusta vetäytymisestä huolimatta YK asetti Jugoslavialle tuhoisat talouspakotteet sen lisäksi, että Yhdysvallat oli jo ennen sotaa irtisanonut yht'äkkiä kaikki Jugoslavian lainat.

Tässä ulkoapäin johdetussa ja asein käytävässä prosessissa Bosnian serbeillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin muodostaa oma armeija. Ylipäälliköksi valittiin lahjakas, oikeudenmukainen ja kaikissa käänteissä Geneven sopimusta ja kansanvälistä oikeutta korostava kenraali Ratko Mladic.

Kaikissa puheissaan sotavuosien aikana hän osoitti tuntevansa USA:n ja NATO:n kansainvälspoliittiset tavoitteet ja menetelmät. Tämä kenraali, jonka isä oli kuollut natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta, oli nyt vuorostaan Saksan laajentumispyrkimysten uhri.

Srebrenican vankilat olivat täynnä kotikyliensä tuhopoltoista ja kaulojen katkaisuista hengissä selvinneitä serbejä. Srebrenica oli presidentti Clintonin ja Osama bin Ladenin rahoittamien jihadistien temmellyskenttä. YK-sotilaat pelkäsivät näitä Naser Oricin johtamia joukkoja eivätkä pystyneet estämään niiden hyökkäyksiä Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin.

3000 serbiä kuoli näissä bakkanaaleissa,joissa irtileikattuja päitä iskettiin aidanseipäisiin ja joita Oric itse videoi ja näytti kansainvälisille lehtimiehille. Näitä lehtimiehiä ICTY ei kutsunut todistajikseen. Oric kävelee vapaalla jalalla.

Viimeisimmät serbikylien poltot maan tasalle tapahtuivat 26. ja 27. kesäkuuta 1995 Visnijicassa ja Banja Lukassa. Oricin joukot tappoivat kaikki, jotka saivat kiinni. Tämän jälkeen Republica Srpskan armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja lopulta Srebrenica joutui heidän haltuunsa käytännössä ilman vastarintaa.

Hollantilaisen YK-pataljoonan edustajat tekivät mielenkiintoisen havainnon. He huomasivat, että Srebrenican haltuunottoon osallistuneet Republika Srpskan armeijan osastot koostuivat Bosnian serbipakolaisista, jotka olivat aikaisemmin asuneet Srebrenicassa, mutta tulleet karkoitetuiksi sieltä muslimisotilaiden toimesta.

Eilinen dokumentti "Ratko Mladicin tuomio" osoitti, että propaganda ja puolitotuudet jatkuvat ja että Suomen media on viimeisten 30 vuoden aikana pysynyt uskollisesti NATO-propagandan välineenä.

Poliittisessa johdossa tämä näkyy mielestäni siten, että presidentti Niinistö on valmis luovuttamaan osan vallastaan Euroopan unionin yhteiseen puolustukseen. Siten NATO-EU menettäisi yhden toistaiseksi vielä liittoutumattoman jäsenmaan itsenäisen kannanottomahdollisuuden kansainvälisessä politiikassa. Niinistö näyttää kokevan, että presidentin asema on hänen omaisuuttaan, jota hän voi halutessaan antaa pois "Euroopan yhteiseksi hyväksi" ja Venäjän vastaisen NATO- rintaman voimistamiseksi. Tämä osoittaa vakavaa vieraantumista demokratiasta voimapolitiikan hyväksi.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan Jugoslavian hajottamisen myös historiallisesta perspektiivistä. Kuinka holokaustin uhrit, serbit, noudattaessaan kansainvälisiä lakeja toisen maailmansodan jälkeisiä sopimuksia rajojen muuttamattomuudesta ja etnisten ryhmien tasa-arvoa tulivat demonisoiduksi pelkästään siksi, että he olivat este liberaalia oikeusvaltioperiaatetta julistavalle, ahneuttaan tyydyttävälle kansainväliselle yhteisölle.

Katolinen, nationalistinen kroaattien ylemmyyttä korostava Kroatia ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla rakentava Bosnia saivat katolisten saksalaisten ja maailmanimperiumia tavoittelevan USA:n tuen.

Hyvän itsetunnon omaava, empatiaa ja etnisten ryhmien tasa-arvoa korostava Ratko Mladic, jota serbit ihalivat ja tasaveroiset eri maiden kenraalikollegat kunnioittvat, oli demonisoitava.

Mladic toimi pitkään virassa Jugoslaviaan kuuluvassa Makedoniassa. Sikäläisen albaanikylän asukkaat päivittelivät, että miksi Mladic ei etsintäkuulutuksensa aikana tullut heidän luokseen. He olisivat pitäneet hänet turvassa kylässään.

"Venäjästä ei ole kenellekään esikuvaksi"

Tiistai 20.8.2019 klo 12.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänä aamuna olin jälleen pudota tuoliltani lukiessani Hesarista Sixten Korkmanin analyysiä otsikolla "Liberalismille on niukalti hyviä vaihtoehtoja". 

Kolumnin lähtökohtana on presidentti Putinin Financial Timesille antama haastattelu, jonka mukaan hänen mielestään liberalismi on aikansa elänyt.

Liberalismin kuvailun ja sen positiivisten puolien esittelyn jälkeen aikaisemmin niin lempeä Korkman töräyttää:" Putinin Venäjä on aktiivisesti pyrkinyt Euroopan yhtenäisyyden murentamiseen tukemalla populistipuolueita. Hänen mahdollisuutensa Euroopan unionin horjuttamiseen ovat kuitenkin vähäisiä. VENÄJÄSTÄ EI OLE KENELLEKÄÄN ESIKUVAKSI, minkä virkkeen lehti nostaa myös väliotsikkoon.

Liberaalit demokratiat USA:n ja entisten siirtomaavaltojen johdolla ovat rymistelleet maailmanpolitiikassa tuhoisin seurauksin.

Puolan, Neuvostoliiton, Jugoslavian,Irakin, Libyan ja Syyrian ryöstöt, vain osan kohteista mainitakseni- unohtamatta 17 vuotta käynnissä ollutta Afganistanin sotaa, ovat osittaneet että kolonialismi ja omankädenoikeus eivät ole kadonneet minnekään.

Yhdysvallat- Iso-Britannia, Ranska ja Saksa kintereillään ovat tukeutuneet muslimiveljeskunnan ja natsidiasporan apuun kaataessaan itsenäisiä valtioita ja ajaessaan ne maailmantilastojen hyvistä toimeentuloasemista kehitysmaiden ja jatkuvan kaaoksen tasolle.

USA ja Saksa ovat luoneet edellytykset islamilaista kalifaattia rakentavalle Bosnian entiselle muslimijohtajalle Izetbegovicille muodostaa eurooppalaisen kalifaatin ytimen ensin Bosniaan ja nyt parastaikaa serbien kansanmurhan seurauksena Kosovoon.

USA ja Ranska Saudi-Arabian rahoittamina kouluttivat Jordaniassa 50 000 miehen, eri muslimimaista peräisin olevan palkkasoturiarmeijan edistämään USA:n ja Saksan suunnittelemaa sekulaarisen Syyrian hallituksen siirtämistä muslimiveljeskunnan haltuun jo konfliktin alkuvaiheessa.

Saksan asenne on viime vuosina muuttunut maan huomattua jihadismia aatteenaan pitävän muslimiveljeskunnan verkoston siirtyneen hallitsevaan asemaan Saksan moskeijaverkostossa.

Korkmanin mainitsemat liberaalit "demokratiat" ovat viime vuosina yrittäneet myös vallankaappausta Ukrainassa yhteistyössä fasistien kanssa. Vallankaappaushallituksen julistettua sen vallan kyseealaistaville itä-ukrainalaisille terrorisminvastaisen sodan, näille "demokratioille" tuli kiire etsiä syylliseksi Venäjä. 

Venäjä pelasti krimiläiset natsien kynsistä auttaen heidän säilymistään vallankaappaushallituksen terrorisminvastaisen sodan ulkopuolella. Tämä toimenpide nostatti liberaalia demokratiaa noudattavien USA:n ja EU-maiden raivon, jonka seurauksena päätettiin Venäjälle asetettavista talouspakotteista.

Jotta Venäjä ei pääsisi liian helpolla nostettiin esiin uusi tunteita herättävä tapahtuma, Skripalien myrkytys. Vain tunteja myrkytyksestä, kuten niin monissa lännen tukemissa provokaatioissa Racakista Markale-torin tapahtumiin, seurasi syyllisen nimeäminen. Liberaalit oikeusvaltiot eivät tarvinneet sen kummempia poliisitutkimuksia tai asian etenemistä hankaloittavia oikeudenkäyntejä. "Higly likely" perusteella syylliseksi löydettiin Venäjä. 

Nyt ei seurauksena ollut pommituksia kuten provokaatioiden jälkeen Bosniassa, Serbiassa tai Syyriassa. Sen sijaan liberalismin ihannemaat julistivat talouspakotteet Venäjälle kuten aikoinaan Jugoslavialle ja Syyrialle.

Liberaali oikeuskäytäntö on äärimmäisen ripeätä, joten siitä vaan mallia Venäjälle, kymmenien etnisten ryhmien, kielten ja moskeijoiden maalle, jolla ei ole ollut tarvetta suunnitella ja toteuttaa öljystä tai muista luonnonvaroista rikkaiden itsenäiste valtioiden ryöstöjä.

Ulkopoliittinen instituutti ja NATO:n hybridikeskus

Sunnuntai 18.8.2019 klo 11.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehti kirjoitti Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen tulleen valituksi Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi.

Aikaisemmin osaamiskeskuksen tutkimusjohtajaksi oli valittu Aleksanteri-instituutissa työskennellyt Hanna Smith.

Hybridikeskuksen "asiakkaiksi" voivat liittyä Euroopan unionin ja NATO:n jäsenvaltiot.

NATO:n apulaispääsihteeri Arndt Freytag von Loringhoven totesi syyskuussa 2017 keskuksen avajaistilaisuudessa puhuessaan, että Venäjä on keskuksen pääkohteita. Entisen valtioneuvoston viestintäjohtajan, nyt jo Latviaan NATO:n palvelukseen siirtyneen Markku Mantilan mukaan Venäjä on keskuksen perustamisen syy.

Asioita tarkkaavaisesti seuranneet henkilöt ovat voineet todeta eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin toimineen eräänlaisena NATO:n hybridikeskuksena koko toimintansa ajan. Sen virkamiesten asiantuntijalausunnot eivät ole olleet ristiriidassa NATO-maiden tavoitteiden kanssa.

UPI:n viranhaltijoiden siirtyminen Venäjävastaista toimintaa harjoittavaan, Suomen lainsäädännön ulottumattomissa olevaan järjestöön vaikuttaa siten luontevalta.

Valtioneuvoston tiedotusjohtajan siirtyminen sujuvasti virastaan NATO:n palvelukseen merkinnee sitä, että valtion virkamiehistössä etenkin ulko- ja puolustusministeriöissä on vahva Venäjävastainen ja NATO-myönteinen ilmapiiri.

Muistamme, että Suomen ja Saksan ulkoministeriöt järjestivät edellytykset Jugoslavian laittomille NATO-pommituksille maaliskuussa 1999. Siten tuo NATO-myönteisyys saattaa johtaa myös kansainvälisten lakien vastaisiin julmuuksiin.

NATO-myönteiseen tiedottamiseen sitoutuneet valtiollisen sensuurin alaiset, Mediapooliin kuuluvat tiedotusvälineet ovat viime kuukausina nostaneet metelin Antti Rinteen hallituksen avustajien määrästä ja heidän palkkaukseensa kuluvista määrärahoista.

Tosiasia kuitenkin on se, että merkeistä päätellen menneet porvarihallitukset ovat miehittäneet virkamieskunnan lännen rikoksia vähättelevillä NATO-myönteisillä henkilöillä. Jotta lakien ja jollakin tavoin laillisuutta kunnioittava lakien valmistelu voisi olla mahdollista, lienee välttämätöntä, että tälle työlle luodaan avustajakunnan avulla edellytykset.

Viimeisten presidenttikausien ja porvarienemmistöisten hallitusten aikana Suomi on johdettu kuilun partaalle. Voiko maamme vielä palata kansainvälisissä suhteissa oikeusvaltion perinteen noudattajaksi? Vai kumarrammeko vain Yhdysvaltojen ja entisten siirtomaavaltojen ahneutta, laittomuutta ja propagandaa sen toivossa, että nuo maat ostaisivat meidät edes käyvällä hinnalla.

"Susi tulee" näyttää Helsingin Sanomat pelottelevan

Torstai 15.8.2019 klo 16.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Katriina Pajari näyttää tämän päiväisessä Helsingin Sanomien artikkelissaan "Aseet tietäisivät Hongkongin loppua" toteuttavan lehdelleen tyypillistä mantraa Kiinasta. 

Helsingin Sanomien toimitustapa ei ole vuosikymmeniin ollut objektiivista, anglo-amerikkalaista hyvää lehtimiestapaa noudattavaa journalismia.

Pajarin kirjoitus noudattaa lasten sadun "susi tulee"- pelottelua hänen kuvatessaan Hongkongin emämaan Kiinan mahdollista sotilaiden käyttöä mielenosoitusten taltuttamiseen.

Venäjästä lehti kirjoittaa yhtä ennakkoluuloisesti. Helsingin Sanomissa ei suin surmin kerrota minkälaisia hankkeita Venäjän duumalla on tai mitä eri puolueet ajavat ja mitä vastustavat.

Lehti puhuu sen sijaan mitä "Venäjän valtaapitävät" tekevät tai aikovat. Lukijalle ei käy selväksi mitä näillä "valtaapitävillä" tarkoitetaan. 

Helsingin Sanomat puhuu oppositiosta kertoessaan ulkoparlamentaarisista mielenosoituksista. Se kirjoittaa Navalny-nimisestä henkilöstä, jonka se sanoo edustavan oppositiota. Ei sanaakaan parlamentaarisesta oppositiosta tavoitteineen.

Toimittaja Pajarin silmiin ei ole osunut kuvia Yhdysvaltojen konsulaatin edustajan keskusteluista Hong Kongin mielenosoittajien kanssa. Ei myöskään Kiinan vaatimuksesta Yhdysvalloille olla puuttumatta Hongkongin asioihin.

Hongkongin mielenosoitukset vaikuttavat erittäin hyvin suunnitelluilta ja toteutetuilta. Kun kertaan tietojani Tianmenin mielenosoitusten järjestämisestä, en voi uskoa, että Hongkongin mielenosoitukset olisivat yhtään sen heikommin suunniteltuja.

Tianmenin mielenosoituksissa keskeisiä toimijoita olivat CIA sekä CIA:ta huomaamattomampi "demokratiajärjestö" NED (National endowment for Democracy), George Soros foundation sekä Gene Sharp's Albert Einstein Institution.

"George H.W. Bush oli juuri tammikuussa 1989 valittu presidentiksi ja oli Yhdysvaltojen valtaa käyttävien tahojen kanssa päättänyt käydä hyökkäykseen kommunistijohtoisia sosialistisia maita vastaan Moskovasta, Belgradiin ja Pekingiin. Samaan aikaan kuin Bush ja CIA:n "isot pojat" askaroivat Neuvostoliittoa tuhoamassa, Bush suunnitteli brutaalia Jugoslavian murskaamista. Bushille kuitenkin Pekingin kommunistihallinnon tuhoaminen oli erityisen tärkeä projekti," kirjoittaa F.William Engdahl teoksessaan Manifest Destiny.

George H.W.Bush, Winston Lord ja James R. Lilley olivat olleet ja jälkimmäinen oli 1989 edelleen Yhdysvaltojen Kiinan suurlähettiläs.

NED perusti lehden "Chinese Intellectual" ja jo 1984 lähtien alkoi rekrytoida lännessä opiskelevia kiinalaisopiskelijoita verkostoihinsa. 1988 lehti alkoi jakelun Kiinassa ja järjesti keskustelutilaisuuksia valmistelemaan 1989 alkaneita mielenosoituksia.

Yhdysvaltalainen Tianmenin aukiolla paikalla ollut toimittaja Jay Mathews kirjoitti: "Nykytietämyksen mukaan kukaan ei kuollut tuona yönä Tianmenin aukiolla. Joitakin ihmisiä saattoi kuolla satunnaisessa laukausten vaihdossa läheisillä kaduilla, mutta silminnäkijät kertoivat, että kaikki aukiolle jääneet opiskelijat, jotka olivat paikalla sotilaiden saapuessa, saivat poistua rauhallisesti."

Aukion läheisyydessä vaimonsa kanssa syömässä ollut Chilen suurlähettiläs Carlos Gallo  kertoi kuulleensa laukausten ääniä ja että haavoittuneita opiskelijoita oli tuotu Punaisen Ristin teltalle, jonne Gallo myös saapui. 

Yhdysvaltojen suurlähettiläs Lilly kirjoitti raportissaan Washingtoniin, että Gallolla oli tilaisuus seurata armeijan saapumista aukiolle. Hän ei havainnut mitään joukkoampumisia vaikka satunnaisia laukauksen ääniä kuului. Hän totesi, että suurimmalla osalla saapuvista sotilaista oli vain kilpi ja pamput.

Suurlähettiläs Gallo kertoi myöhemmin tavatessaan Yhdysvaltojen suurlähetystön poliittisen osaston edustajan, että opiskelijoiden johtajat ja armeijan edustajat olivat päässeet sopimukseen, jonka mukaisesti opiskelijoiden sallittaisiin poistua aukiolta, jos he lopettaisivat lakkonsa. Joukkomurhaväitteisiin Gallo totesi yksiselitteisesti yhdysvaltojen edustajalle, että sellaisia ei ollut. Sen jälkeen kun sopimukseen oli päästy, opiskelijat tarttuivat toisiaan kädestä ja muodostivat ketjun poistuen aukion kaakkoiskulmasta. Ne harvat, jotka aikoivat jäädä, saivat selkäänsä ja heidät ohjattiin seuraamaan tovereitaan, jotka myöhemmin kääntyivät länteen vievää katua pitkin Gallon suunnatessa itään kohti autoaan.

Helsingin Sanomien ja Katariina Pajarin odottaisi taustoittavan juttujaan. 

Venäjällä on Yhdysvaltojen näkökulmasta jäljellä vielä ryöstettävää. Neuvostoliiton kansallisvarallisuuden ryöstäminen 1990-luvulla ei ollut lopullinen saalis. Presidentti Putin on muodostanut vakavan esteen Yhdysvaltain pyrkimyksille. Kiinan, Georgian ja Ukrainan värivallankumoukset epäonnistuivat. Lähi-Idän tuhoaminen on esimerkki Yhdysvaltojen ja Euroopan entisten siirtomaavaltojen suunnitelmallisesta ja  moraalittomasta tuholaistoiminnasta.

Suomen media on NATO:n hybridikeskusta myötäillessään menettänyt kaiken mitä 1980- luvulla oli vallalla eettisten periaatteitten suhteen. Mureneminen alkoi 1990-luvun alussa ja alamäki siitä lähtien on ollut jyrkkä.

Kipin kapin Hongkongiin CIA:ta tukemaan

Sunnuntai 11.8.2019 klo 15.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat julkaisi eilen mielipidekirjoituksen "Suomen tulisi johtaa EU tukemaan Hongkongia". Kirjoituksen alla oli toinen Kiinan uhkaa korostava, Taipein edustuston päällikön Janet Changin kirjoitus, jossa hän viittasi yhtyvänsä lehden pääkirjoitukseen "Mitä Kiinalta voi seuraavaksi odottaa?".

Janet Chang kuvaa kuinka "Hongkongin kärjistyneet ja kuukausia kestäneet protestit ovat saavuttaneet koko maailman huomion ja herättäneet suurta huolta Taiwanissa".

Yhdysvaltojen vuosikymmeniä kestäneet sotilaalliset ja taloudelliset puuttumiset  itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin eivät ole uutisia. Maan mediaomistusten ylivalta on johtanut siihen, että puuttumisia seurataan tapahtuvina tosiasioina eikä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tavoitteita ei paljasteta, kritisoimisesta puhumattakaan.

Salaisiksi julistetut asiakirjat paljastuvat usein vasta kymmenien vuosien kuluttua, jona aikana on jo siirrytty seuraaviin tapahtumiin vanhojen asioiden painuttua pois tietoisuudesta.

Yhdysvaltojen tiedustelun CIA:n sekä 1980-luvulta lähtien sen tavoitteita palvelevien niin kutsuttujen "demokratiaa edistävien" järjestöjen toimet ovat tuttuja jokaiselle asioita tarkasti seuraavalle henkilölle.

Miljoonan indonesialaisen ammattiyhdistysaktiivin ja kommunistiksi epäillyn tapot CIA:n listojen mukaisesti 1960-luvulla ovat kuvattuina ohjaaja Oppenheimerin järkyttävissä elokuvissa.

CIA:n organisoimien Tianmenin mielenosoitusten ja "verilöylyn" propaganda-arvo ei ole himmentynyt. 

Kiinan, Jugoslavian, Puolan, Neuvostoliiton, Irakin, Georgian, Ukrainan, Irakin, Libyan, Tunisian, Egyptin ja Syyrian hallituksenvaihdosoperaatiot ja CIA:n, Soroksen, Otporin ja yksityisten palkkasoturiryhmien osuus näissä väkivaltaisissa toimissa on jo melko tarkkaan selvitetyt.

Georgian presidentti Saakashvilin, Yhdysvaltojen kouluttaman ja tukeman presidentin hyökkäys vuonna 2008 Venäjää vastaan ei onnistunut tuomaan Yhdysvaltojen toivomaa tulosta. Saakasvili onkin jo siirtynyt henkipattona maasta toiseen isäntiensä hylkäämänä.

Nyt Georgiassa on menossa toinen kierros.

CIA:n vahvalla läsnäololla presidentti Obama, varapresidentti Biden ja koulutetut, myös useiden EU-maiden tukemat tarkka-ampujat ja heidän avullaan valtaan nostetut johtajat Jatsenjuk ja Poroshenko eivät myöskään kyenneet saamaan aikaan Yhdysvaltoja, Sorosta ja monia EU-vaikuttajia tyydyttävää tulosta.

Vuoden 2013 syyskuussa Jaltalla kyseisten vaikuttajien etukäteen viettämä voitonjuhla osoittautui ennenaikaiseksi. Poroshenko lienee nykyisin yhtä epätoivottu henkilö kuin Saakashvilikin.

Suomalaiset ovat onnellisia osittain siksi, että suppean kielialueemme vuoksi suuri osa on onnellisen tietämätön siitä miten "isot pojat" hallitsevat maailmaa. Suomessa vallitseva  NATO:n hybridikeskuksen edellyttämä media- ja kustannusalan kontrolli estää julkaisemasta  mitään, mikä horjuttaisi onnellista tietämättömyyttä.

Englanninkieltä hallitseville suosittelen kahta teosta. Ensinnäkin jo aikaisemmin suosittelemaani F.William Engdahl: Manifest Destiny; Democracy as Cognitive Dissonance. Toinen suositukseni on Thierry Meyssanin teos Before Our Very Eyes; Fake Wars and Big Lies From 9/11 to Donald Trump. Teokset saa viikossa esimerkiksi Amazonin verkkokaupasta.

Thierry Meyssanin kirja on järkyttävä yksityiskohtaisuudessaan kuvatessaan Yhdysvaltojen hallinnon päätöksiä esimerkiksi Lähi-Idän uudelleen järjestelyistä: "Ennen kuin Hillary Clintonin valintaa ulkoministeriksi oli edes vahvistettu, hän jo soitti Lontooseen ja Pariisiin sotilasoperaation aloittamiseksi Lähi-Idän uudelleen muovaamiseksi. Irakin fiaskon jälkeen Yhdysvalloille olisi mahdotonta käyttää omia sotilasjoukkojaan tällaiseen seikkailuun. Yhdysvaltojen mielestä oli tullut aika uudelleen järjestellä aluetta, jonka valtioiden rajat oli muodostettu vuonna  1916 brittien, ranskalaisten ja venäläisten toimesta, nyt  aikaisempaa paremmin Yhdysvaltojen etuihin sopiviksi."

Kuinka ranskalaiset ja britit saataisiin suostumaan hankkeeseen? Mitenkä muuten kuin lupaamalla mahdollisuuden muuttaa alue uudelleen eräänlaiseksi siirtomaaksi.

Kirja kuvaa sitä samaa hengästyttävää nopeutta, johon tutustuin tutkiessani Jugoslavian hajottamista. Miten nopeati Yhdysvaltojen NATO-liittolaiset ja muutkin liittolaiset saadaankaan toimimaan kuin hyvin harjoitettu orkesteri. 

Ensin provokaatio. Sen jälkeen massiivinen yhden suuntainen mediavyöry, nopeat hallitusten, EU:n  ja YK-elinten päätökset ja pian pommitukset ja talouspakotteet ovat pystyssä.

Kukaan ei ole voinut olla huomaamatta, että USA on nyt kohdistanut hyökkäyksensä ensisijaisesti Kiinaa ja Venäjää vastaan.

Hongkongin mielenosoitukset muistuttavat väkivaltaisuudessaan Kiovan Maidania. Otpor -järjestö oli kouluttanut opiskelijoita tekniikoihin ja mielenosoitusten koordinointiin. Koulutetut nuoret eivät hienon hotellin kokoustiloissa ymmärtäneet työskentelevänsä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Moskovan mielenosoitukset vaikuttavat myös erittäin hyvin organisoiduilta.

Kun Tianmenin tapahtumien todellisuus valkeni vasta 30 vuoden kuluttua, Hongkongin ja Moskovan tapahtumien taustat paljastuvat tapahtumahetkellä. Hongkongista on jo saatu kuvia, jossa Yhdysvaltojen konsulaatin edustaja neuvottelee aktivistien kanssa, ja Moskovassa sijaitsevan Yhdysvaltojen lähetystön edustajan todetaan antaneen ohjeita mielenosoitusten aikataulusta ja reiteistä.

Jugoslavian presidentti Milosevicin kaatamiseksi vuonna 2000 CIA painatti 5 miljoonaa presidenttiä vastustavaa tarraa, koulutti Srda Popovic'in Otporin avulla mielenosoittajat ja opasti CNN -televisiokanavan kuvaamaan kriittisiin, ennalta suunniteltuihin kohteisiin lisätäkseen mielenosoitusten käyttövoimaa. Moskovan mielenosoitukset 19 vuotta myöhemmin, ovat kuin kopio Belgradista.

Helsingin Sanomat on Yleisradion ja Ulkopoliittien instituutin kanssa toiminut Yhdysvaltojen aggressiivisen, kansainvälisistä laeista piittaamattoman politiikan tukijana. Rikoksista todisteeksi ja seuraamusten perusteeksi riittävät "highly likely"- väitteet ja onnettomuustutkinnassa syylliseksi epäilty voi olla osa tutkijaryhmää kuten Malesialaiskoneen ampumistapauksessa tapahtui.

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten arroganssia osoittaa se, että ne eivät välitä siitä, että vieraita kieliä taitavat kansalaiset saavat tosiaikaisia todisteita heidän puuttumisestaan itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin destabilisointimielessä.

Heille riittää se, että väkivaltainen käyttäytyminen on julistettu "läntisten arvojen mukaiseksi" eikä  "isojen poikien" "sisäpiirin" toimintatapaa sovi kyseenalaistaa.

Suomi on tässä täysin rinnoin mukana.

Helsingin Sanomat ja kaupallistettu rasismi

Lauantai 3.8.2019 klo 16.18 - Pirkko Turpeinen-aari

Vähän surettaa ja säälittää lukea Helsingin Sanomien toistuvia väännöksiä Jugoslavian hajottamiseen liittyvistä tapahtumista. Toistamalla valheita ja puolitotuuksia lehti ja sen päätoimittaja uskovat kykenevänsä lyömään tietämättömimpienkin suomalaisten päähän haluamansa totuuden.

Tänään lauantaina kuukausiliite ampuu USA/CIA/NATO-linnoituksestaan kaupalliseen käyttöön tarkoitetun tarinan Bosnian serbien presidentistä Radovan Karadzicistä, "kansanmurhaajasta" ja "pahasta tohtorista".

En ole perehtynyt tähän henkilöön, mutta olen tarkoin perehtynyt Yhdysvaltojen ja Saksan, Iso-Britannian ja Ranskan tukemana suorittamaan Jugoslavian liittovaltion hajottamiseen oman vallanhalunsa ja ahneutensa tyydyttämiseksi.

Sen lisäksi olen perehtynyt artikkelin mainitsemaan "Srebrenican joukkomurhan arkkitehtiin" kenraali Ratko Mladiciin.

Jugoslavian hyvinvointivaltion, joka oli 24. sijalla maailman valtioden vertailussa, tuhoaminen eli sodan aiheuttaminen on pahin mahdollinen sotarikos. Liittovaltion jäännösvaltiot, jokainen vajosi sodan ja talouspakotteiden seurauksena kehitysmaiden luokkaan.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on kunnostautunut lehtimiehenä ja kirjailijana välittämään NATO-propagandan edellyttämää maailmankuvaa suomalaisille. Toisen maailmansodan holokaustin uhrien eli serbien demonisoinnissa ja terroristien valkopesussa hän on yhteistyöteoksellaan Helena Ranta, Ihmisen jälki (Kirjapaja 2008)osoittanut kykynsä erinomaisesti.

Nyt kuukausiliitteen "Paha tohtori"- otsikoidussa laajassa artikkelissa lehden toimittaja Pekka Vahvanen ei petä päätoimittajaansa.

Olen kuvannut tietellisten lähteitten ja tutkimusteni tuloksia teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista korjata Vahvasen tarkoitushakuisia ja paikkansa pitämättömiä väitteitä.

Pieninä anekdootteina kannattanee mainita, että artikkeli vähättelee serbiuhrien määrää niin toisen maailmansodan kuin viimeisten hajottamissotien yhtedessä. Toisen maailmansodan aikana fasistisessa Kroatiassa oli 17 keskitysleiriä serbeille, juutalaisille j romaneille. Lehti väittää kroaattifasistien ja muslimien tappaneen yhdessä saksalaisten natsien kanssa kanssa keskitysleireillään 300 000-500 000 serbiä kun pelkästää Auscwitzin jälkeen toiseksi suurimmassa keskitysleirissä Jasenovacissa tapettiin Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan 750 000 serbiä. Serbivankien kuolleisus natsien keskitysleireillä oli keskimääräistä korkeampi.

Artikkeli mainitsee kroaattikenraali Ante Gotovinan vapauttavan tuomion ICTY:ssä vaikka tämä "vastasi vuonna 1995 toteutetusta operaatio Myrskystä, jossa noin 200 000 serbiä ajettiin kodeistaan ja satoja tapettiin". Miksi näin? 

Operaatio Myrsky oli yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttama ja johtama operaatio, jossa 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykistötulen avulla Kroatiasta, synnyinseuduiltaan Krajinasta Bosnian puolelle ja tuhansia tapettiin. Miksi lehti muuttaa tuhannet sadoiksi?

USA:n puolustusministeri Mattis kehui hiljattain kuinka Operaatio myrsky oli toisen maailmansodan jälkeen menestyksekkäin sotilasoperaatio ja kuinka sitä opetetaan kaikissa USA:n sotilasakatemioissa. Helsingin Sanomat mainitsee, että operaatiota kroaattina johtanut kenraali Gotovina vapautettiin koska "Yhdysvallat oli painostanut lopettamaan Gotovinan tapauksen tutkimisen. Kroatia oli sodan aikana Yhdysvaltain liittolainen".

Myös Saksa aseisti Kroatiaa. Presidentti Clinton ja Osama bin Laden aseistivat yhdessä kroaatteja ja muslimeja Bosnian sodassa. Clinton ositti 2/3 osaa kroaateille ja 1/3 osan kalifaattia rakentavalle Izetbegovicille.

ICTY oli poliittinen tuomioistuin ja jää sellaisena historiaan.

Miksi Srebrenicaan liittyneet tapahtumat ovat niin tärkeitä? ICTY löysi alle 2000 ruumista, joista valtaosa oli Srebrenican ja Tuzlan kaupunkien välisessä maastossa tapahtuneissa taistelussa kaatuneita.

Muslimijoukkojen komentaja ilmoitti 2 viikkoa Srebrenican joutumisesta serbien käsiin, että hän kokoaa Tuzlassa Srebrenicassa toimineen divisioonan uudestaan. Toisin sanoen jos niin monta asekuntoista miestä, kuin Yhdysvallat tuolloin väitti, olisi teloitettu, ei divisioonaa olisi voitu koota. Se myöskin osoittaa, että Srebrenica ei ollut demilitarisoitu vyöhke, vaan siellä oli koko sodan ajan ollut väestöä terrorisoimassa divisioona, joista osa oli Lähi-Idästä tuotettuja jihadisteja.

Kenraali Mladic'in johtama serbiarmeija otti Srebrenican haltuunsa voidakseen lopettaa läheisiin serbikyliin tehdyt muslimien terrori-iskut. 

Srebrenican haltuunotto tapahtui 12. 7. 1995 kun operaatio Myrsky tapahtui 3 viikkoa myöhemmin.

Jotta USA saisi huomion kiinnitettyä pois operaatio Myrkystä, se halusi sensaatiomaisia uutisia Srebrenicasta. Näin päättelivät jo YK-n sotilastarkkailijat, jotka halusivat informoida tiedotusvälineitä operaatio Myrskystä.

USA harhautti maailmaa heinäkuun lopulla väittämällä 8000 henkilön tulleen teloitetuksi Srebrenicassa. Luku 8000 oli oikea, mutta se oli ihmismäärä, jonka Punainen risti oli ilmoittanut sodan kaaoksessa omaisiltaan vielä kadoksissa olevina henkilöinä.

Helsingin sanomien artikkeli kuvaa muiden kuin serbien kokeneen Jugoslavian presidentti Milosevicin olleen serbien puolella. Tosiasiassa Jugoslavian presidenttiys kiersi eri ryhmien edustajien kesken. Jugoslavian hajotessa presidenttinä oli kroaatti.

Artikkeli kuvaa kuinka Karadzic "päästi toimittajat vierailemaan serbien ylläpitämällä Omarskan vankileirillä, koska luuli, ettei siellä ollut mitään peiteltävää. Pian kansainvälisten medioiden kuvat luurangonlaihoista keskitysleirivangeista järkyttivät koko Eurooppaa."

Helsingin Sanomat tietää vuorenvarmasti, että tuo kuva oli väärennetty. Kuvaaja oli itse piikkilangan takana ja "vangit" istuivat vapaina nurmikolla. Kroattien ja muslimien palkkaama Ruder-Finn markkinointitoimisto levitti propagandaa NATO-maiden rinnalla menestyksekkäästi  myös tämän kuvan avulla.

USA:n presidentti Clintonin ja Saksan ulkoministeri Klaus Kinkelin keksintö perustaa ICTY- tuomioistuin tutkimaan ja tuomitsemaan "serbien sotarikoksia" on toiminut kaikki nämä vuodet erinomaisena serbivastaisen propagandan vahvistajana. Jo virkaan tullessaan Kinkel totesi lehtimiehille "serbit on saatava polvilleen".

Tuomioistuin keksi itse lait ja käytännöt. Sodan voittajat, NATO-maat suorittivat pidätykset, valitsivat syyttäjät ja tuomarit ja todistajina käytettiin sodan liittolaisia. Tällä periaatteella oikeudenkäytössä ei voinut tulla yllätyksiä. Syylliset valittiin ensin, heidät pidätettiin ja kuljetettiin Haagiin. Istuntoja mainostettiin maailman pahimpien sotarikollisten esittelyinä, joita turisti saattoi lasiseinäisissä saleissa seurata kuin eläintarhan tai sirkuksen näytäntöjä.

Jos haluaa tutustua perustuslakeihin ja laillisuuteen Jugoslaviassa ja Jugoslavian jäännösvaltioissa voi todeta, että Jugoslaviassa ja Serbiassa kaikki kansalaiset etnisyydestä riippumatta ovat tasa-arvoisia.Näin ei ole kaikissa muissa valtioissa huolimatta EU-jäsenyydestä.