Tuomioja nosti peilin puolueen eteen

Torstai 30.10.2008 klo 8.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eräät sosialidemokraatit ovat paheksuneet kansanedustaja Erkki Tuomiojaa siitä, että hän on omassa blogissaan ilmaissut mielipiteensa puolueensa ja sen puheenjohtajan kunnallisvaalikampanjasta. Hän ei siis jakanut käsitystään STT:lle vaan harrasti yksinpuhelua, jonka sisällöstä kukin aktiivinen utelias saattoi tietenkin ottaa selvää.

Tuomiojaa väitettiin narsistiksi, raukkamaiseksi kun ei itse osallistunut vaaleihin.

Mielestäni Tuomioja on vain nostanut peilin puolueen eteen. Hän itse tarjoutui vaivojaan säästämättä osallistumaan puheenjohtajakilpaan. Puheenjohtajakiertueeseen, jonka syvänä punaisena lankana oli estää Tuomiojan valinta, jonka molemmat edelliset puheenjohtajat julkisesti monin tavoin ja useasti ilmaisivat.

Tuomioja nauttii laajaa kannatusta. Jos SDP:n puheenjohtajavaalissa olisi käyty neuvoa-antava jäsenäänestys, voittaja olisi ollut Tuomioja.Kannatus ei rajoitu puolueen jäseniin vaan kattaa laajat kansankerrokset. Tuomiojan ei tarvitse etsiä yhteyksiä rauhanliikkeeseen, ATTACiin, muihin kansanliikkeisiin- hän on jo siellä- luontevasti ja nuorekkaasti.

Narsisti hän ei ole. Päinvastoin hienotunteisuus ja sovittelunhalu saattaa aiheuttaa jopa sen, että hänen oma mielipiteensä, solidaarisuudesta esim tasavallan presidenttiä kohtaan, voi jäädä julkisuudessa näkymättä.

Jos hän olisi puheenjohtaja, uskottavuuskriisiä ei laman aikana olisi.Hänen toiminnassaan sisältö ja aatteellisuus ovat ensisijaisia.Sitä puolueen nyt kokonaisuudessaan toivoisi hakevan.

Lue lisää »

Kunnallisvaalit 30-lukulaisittain

Tiistai 28.10.2008 klo 17.06 - Pirkko Turpeinen-Saari

Georgian sodassa Belgialainen mainostoimisto sai, ulkomaisten televisiokanavien välittämänä, sodan näyttämään iloiselta kansanjuhlalta ilmapalloineen ja ihmisketjuineen,joiden keskellä urhea presidentti Saakashvili puhuu. Hyökkääjäksi osoitettiin Venäjää, jonka kansainvälisten lakien mukaisia rauhanturvaajia Georgia oli alkanut ampua.Georgialaisia tankkeja tai pommikoneita ei näytetty.Samoin useat Jugoslavian sodan osapuolet käyttivät mainostoimistoja ja lobbaajia, jolloin musta alkoi näyttää valkoiselta.Tähän väriin EU-politiikka perustettiin

Eittämättä tämä tuli kunnallisvaalienkin aikana mieleen.Paras kampanja oli kokoomuksella.

Kolmekymmentäluvulla äärioikeisto IKL oli vallassaolijoiden suojeluksessa mutta vasemmisto sosialidemokraattien vasemmasta laidasta vasemmalle joko kielletty tai syrjitty ja lehdistö julkaisu-ja painokiellossa.Osa toimijoista vankilassa.

Parlamentaarisesti hallitun Yleisradion vaalitentit eivät näissä vaaleissa tuoneet esiin epäkohtia, koska toimittajille totuus ja valhe olivat samanarvoisia.Toimittajat eivät olleet tehneet alkeellisiakaan kotiläksyjään. Itsenäisyyspuolue ja kommunistit saivat yhden puheenvuoron jotka olivat ohjelman asiallisimmat, jonka jälkeen demari, kepu ja kokoomuslapset, joita ei mikään erottanut toisistaan, saattoivat jatkaa leikkiään hiekkalaatikolla.

Perussuomalaiset,oikeistopuolue, on lellikki, johon valtapuolueet suhtautuvat hyväntahtoisesti.Poliittisen demokratian ulkopuolelle jätetyt puolueet ja sanomalehdet toimivat ilman verovaroista otettua vaalitukea,mediapimennossa.

Lue lisää »

Ahtisaaren häpeä ja palestiinalaiset

Tiistai 28.10.2008 klo 16.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Englannin miehityspolitiikan ja juutalaisten aktiivisen laillisen ja laittoman maahanmuuttopolitiikan ja sodan seurauksena palestiinalaiset häädettiin kodeistaan ja ajettiin pakolaisleireihin ja maanpakoon jo 60 vuotta sitten. Siitä saakka jatkunut Palestiinan kansan syrjintä, kurjistaminen, kiduttaminen ja nöyryyttäminen on jatkunut koko maailman silmien alla. Sadat YK:n päätökset ovat edellyttäneet vähintään edes Palestiinan valtion perustamista tiettyjen jo alkuperäisesta YK:n päätöksestä lipsuttujen rajojen mukaisesti.

Nyt kun presidentti Martti Ahtisaari kertoo tuntevansa häpeää palestiinalaisten tilanteesta tekee mieli kysyä mitä presidentti teki ulkopolitiikan johtajan virassa ollessaan palestiinalaisten eteen. Mihin vetoomuksiin hän on yhtynyt, mitä tekoja tehnyt, että jonkinlainen inhimillisyys ja laillisuus kohtaisi Palestiinan kansaa.

Hiipii vain mieleen ajatus, että olisiko nyt mahtivaltioiden USA:n tai Ison Britannian politiikassa odotettavissa jokin sellainen palestiinalaisia kohtaava myönteisempi käänne, jota käännettä Ahtisaari tähänkin saakka juuri näitä suurvaltoja myötäilleenä toimijana voisi lähteä tukemaan.

Finanssikriisi ja kansallinen itsekkyys EUssa?

Lauantai 25.10.2008 klo 18.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Pauliina Pulkkinen löytää vain kansallisen itsekkyyden kielteisiä puolia Ranskan presidentti Sarkozyn kannustaessa kaikkia EU maita suojelemaan kansallisesti elintärkeitä aloja ulkopuolisilta saalistajilta.

Toimittajan haastatteleman professori Esko Antolan mukaan hallitusten välisyys entisestään kasvaa ja yhteisöllisyyden paino ja merkitys vähenee.

Lieneekö toimittaja antanut kovin yksipuolisen kuvan haastateltavan mielipiteistä vai tarkoittaako professori täyttä totta.

Millä tavalla ylikansallinen omistus yrityksissä lisää yhteisöllisyyttä EUssa?

Valtioiden omistuksen lisääntyminen antaa kullekin valtiolle luonnollisesti enemmän varmuutta ja vakautta verrattuna tilaan, jossa eri maista myös EUn ulkopuolelta tulevat omistajat ristiriitaisin ja nimenomaan itsekkäin intressein vaikuttavat yritysten toimiin. Onhan tämän mallin vaikutuksia nähty yllin kyllin.

Miten hallitusten välisyys ja yhteisöllisyys ovat vastakkaisia.Vahvat valtiot kykenevät myös yhteisöllisyyteen siten kun minä yhteisöllisyyden käsitän. Yksilötasolla taloudellisesti itsenäisten yksilöiden keskinäinen yhteistyö on taatusti tasa-arvoisempaa kuin sellaisten, joista toinen on riippuvainen esimerkiksi puolisonsa sattumanvaraisesti antamista rahavaroista.

Finanssikriisin jälkeen EU maat ovat taatusti identiteetiltään vahvempia kuin ennen sitä ja EU kokonaisuutenaan voi kehittää entistä kypsempää yhteistyötä, jos sitä vain halutaan.Toimenpiteet voivat johtaa säälimättömään ahneuteen perustuvan kuplatalouden siivoamiseen.Yhteisöllisyydenhän tulee käsittää myös EUn ulkopuolella olevat valtiot. Tämän yhteisöllisyyden kehittäminen perustuu aivan muihin toimenpiteisiin kuin mikä sisältyy nyt nähtyihin yritysten ja pankkien stabilointiin.

Haastattelupyyntö Espanjasta

Torstai 23.10.2008 klo 19.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Espanjassa ja Etelä-Amerikassa leviävä koulutuksen ja kasvatusalan julkaisu lähestyi eilen haastattelupyynnöllä. Olen julkaissut Espanjassa kirjan Adolescencia, creatividad y psycosis Herder editorialin kustantamana, minkä seurauksena pyyntö tuli.

Espanjaisille 10- 14 vuotiaiden itsemurhien esiintyminen tilastoissa kolmanneksi yleisimpänä kuolinsyynä on ollut yllätys. Lehti oli kiinnostunut kuulemaan mielipiteeni asiassa ja kuinka ongelmaa voisi ennaltaehkäistä.

Jo toinen kysymys liittyi Jokelan ja Kauhajoen tapauksiin. Espanjalaiset eivät tunnu voivan ymmärtää kuinka länsimaiseen sivilisaatioon kuuluvassa maassa, jossa panostetaan koulutukseen voi tapahtua tällaista "teurastusta" niinkuin toimittaja tapahtumiamme kutsui.

Suomessahan itsemurhat ovat vanha tuttu ongelma suomalaisten ollessa maapallon kärkeä mitä tilastoihin tulee.Tutkin tätä aihetta tutkijanurani ensimmäiset kymmenen vuotta. Vertailin mm Ison Britannian hienosto yliopistoja ja tavallisia "red brick"  yliopistoja. Osoittautui, että kaukana kotoa olevissa oppilaitoksissa Oxfordissa ja Cambridgessä tehtiin selvästi enemmän itsemurhia kuin niissä yliopistoissa, joissa nuoret saattoivat käydä kotoaan käsin.

Yhdysvaltojen eri valtioiden välillä oli myös eroja, joista saattoi vetää yhteyksiä ammattirakenteeseen ja tietynlaiseen staattisuuteen tai pysyvyyteen. Mm maatalousvaltaisessa Vermontissa tehtiin huomattavasti vähemmän itsemurhia kuin teollisessa naapurivaltiossa Massachusetissa.

Sosiaalisten totuttujen rakenteiden muutokset edellyttäisivät globaalisti syvällistä paneutumista uusiin korvaaviin ja luultavasti "terveempiin" rakenteisiin. Eläytyvä vuorovaikutus kasvatuksessa kotona, koulussa ja työelämässä antaisi yksilölle hyvän itsetunnon sekä muutokseen sopeutumiseksi että asioiden muuttamiseksi.

Lue lisää »

Tappaminenko normaalia?

Torstai 16.10.2008 klo 16.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sveitsiläinen psykoanalyytikko Arno Gruen kuvaa kirjassaan " Insanity of normality" kuinka normaalius, joka hallitsee maailmakuvaamme on itseasiassa hyvin väkivaltaista.

Psykiatrin työssäni näin kuinka usein nuoret miehet joutuivat keskeyttämään armeijan sotilasvalan jälkeen. Valaseremoniassa miehet joutuvat ikäänkuin luovuttamaan omat arvonsa pyhitetyille isänmaan arvoille. Kyky tappaa on ensisijainen omiin vähemmän tuhoisiin arvoihin verrattuna. Tämä käsitys on opittava ulkoa ja tunnettava syyllisyyttä jos ei toimi juuri opetettujen arvojen mukaan. Viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni pyhän ja pahan liitosta.

Jo seitsemänkymmentäluvulla Vappu ja Ilkka Taipale vaativat sotalelujen ja käsiaseiden rajoittamista median ilkkuessa. Kahdeksankymmentäluvulla eduskunta pyrki karsimaan videoväkivaltaa- median ilkkuessa.Moskovalainen kirjasto vaihtoi kirjan päivänä jokaisen lapsen tuoman sotalelun kirjaan- media vaikeni.

Presidentti George Bushin johdolla satojatuhansia viattomia tapetaan Irakissa ja Afganistanissa. Häntä pidetään mieleltään terveenä ja hänen kannanottojaan ei seurata kauhulla vaan päinvastoin mediakohulla ja suomalaiset poliitikot pyrkivät samaan kuvaan - normaalina asiana.Arno Gruen vertaa Bushin persoonallisuutta Hitlerin lapsuuden ja persoonallisuuden kehitykseen.Paljon samankaltaisuuksia.

Voidaanko yksittäisiä väkivaltaisia tapahtumia ennaltaehkäistä ilman syvää kulttuurista arvojen muutosta?

Väyrynen ja Ahtisaari

Tiistai 14.10.2008 klo 13.37 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ihmisen henkisen kasvun edellytys on itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen perustuva kyky eläytyä toisten tunteisiin ja todellisuuteen sekä sen pohjalta tehdä yhteistyötä, joka rakentaa yhteisöjä tuhoamisen sijaan. Itsen kehittyessä myös yhteisöt kehittyvät.

Tuntevuuteen perustuva yhteistyön rakentaminen on hidasta. Suomen ulkopolitiikassa tuon yhteistyöhön perustuvan ulkopolitiikan rakentaminen oli erityisesti Urho Kekkosen toimintatapa. Hän näki kuinka Suomen turvallisuus ja edut pohjautuvat siihen, että kaikkien muiden maiden turvallisuus ja edut otetaan huomioon.Kahdenväliset suhteet eivät riitä vaan yhteistyön täytyy koskea kaikkia maailman maita. Vallankäyttö ja väkivalta eivät tuo turvallisuutta.

Paavo Väyrynen osoittaa jälleen 12. 10. Helsingin sanomissa, että hänen suuntautumisensa on samankaltainen kuin Kekkosen linja oli.Turvallisuus ei voi pohjautua vastakkainasettelun ja liittoutumisten politiikkaan. Viisaat eivät aina ole enemmistössä maailmassa mutta Suomessa kansa on tähän saakka ollut Kekkosen-Väyrysen linjalla.

Rauhannobelisti Ahtisaari on johdonmukaisesti ollut vallankäytön ja liittoutumisen puolella. Hän pyrkii leimaamaan kansan viisauden olla liittymättä NATOon kummallisuudeksi. Hän on auttanut Kosovossa Yhdysvaltojen sotilastukikohdan legalisoimista kansainvälistä lakia rikkomalla.Nyt hän alentuvin sanoin moittii Venäjää ja mm Espanjaa kun nämä eivät ole tunnustaneet hänen toimintatapojaan, rauhaan pakottamista pommituksilla ja kansainvälisten lakien rikkomista.Päämäärä ei pyhitä keinoja sillä väkivaltaiset keinot synnyttävät lisää väkivaltaa.Se ei tuo ihmisille lopultakaan turvallisuutta.

Ahtisaaren lausunto hävettää

Lauantai 11.10.2008 klo 21.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Juuri Nobelin rauhanpalkinnos saanut presidentti Martti Ahtisaari osoittaa arvostelukyvyttömyyttä ja loukkaamisen halua antaessaan lausuntoa TV yhden iltauutisille 11.10. Hän väittää, että Venäjä ei ole demokratia ja että se on verrattavissa kehitysmaahan ja ilmaisi Venäjän potevan alentunutta itsetuntoa. Lisäksi hän kehoittaa Suomea liittymään NATOon, jotta Suomi ei näyttäisi kummalliselta. ( Aikaisemmin hän on kehottanut Suomea liittymään NATOon, jotta suomettumispuheet loppuisivat). Molemmat NATOon liittymisperusteet tuntuvat ohuilta ja varsin merkityksettömiltä.

Rauhanpalkinnon saajalta toivoisi sydämen sivistystä ja viisautta sekä halua rakentaa yhteistyötä ja rauhaa. Alentuva loukkaava suhtautuminen lähimpään naapurimaahamme ja kehotus liittyä sotilasjärjestöön tuntuvat hätkähdyttäviltä ja ainakin minä  häpesin Ahtisaaren lausuntoa. Namibian presidentti Sam Nujoman käsitys Ahtisaaresta taloudellisesti mahtavien suurvaltojen palvelijana ja oman uran kaiken edelle asettajana tuntuu tämän päivän valossa entistä perustellummalta.

Arvostellessaan lähintä naapuriamme hän loukkaa paitsi venäläisiä Venäjällä myös Suomessa asuvia venäläisiä. NATO-puheillaan hän loukkaa suomalaisten enemmistöä, jotka ovat NATOon liittymistä vastaan. Hän loukkaa Irlantia, Itävaltaa, Sveitsiä ja muita maita, jotka eivät ole NATOn jäseniä.Itävallan perustuslaki suorastaan kieltää sotilasliiton jäsenyyden.

On valitettavaa, että Nobel.komitea lisäsi palkinnolla Ahtisaaren painoarvoa esittää suomalaisten edustajana alentuvia loukkaavia kantoja maailmanpolitiikasta.

Läntisten suurvaltojen myötäilijälle Nobelin rauhanpalkinto

Perjantai 10.10.2008 klo 19.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto vahvistaa rauhaan pakottamisen kannatusta Nobelkomiteassa kestävän, vuorovaikutukseen ja historiallisten prosessien ymmärtämiseen perustuvan rauhantyön asemasta. Ahtisaari itsekin myöntää, että tulosten saavuttamiseksi on oleellista, että neuvottelijan on saatava ratkaisuun oleellisesti vaikuttavien tahojen tuki. Rauhaan pakottamisessa tuki on ollut saatava taloudellista valtaa käyttäviltä läntisiltä suurvalloilta.

Jokainen Namibian itsenäisyystaistelua ja tiedotusvälineitä tuolloin seurannut muistaa kuinka Ahtisaari päästi Etelä-Afrikkalaiset miehittäjät vapaustaistelijoiden ja siviilien kimppuun tietoisesti, minkä seurauksena oli valtava määrä myös siviiliuhreja. Namibian presidentti on muun muassa muistelmissaan arvostellut Ahtisaarta kärkevästi. Ahtisaarelle oli hänen mukaansa tärkeätä kuunnella Margaret Tacheria ja apartheid Etelä-Afrikan ja miehittäjävaltion ulkoministeriä Pik Bothaa. Nujoman mukaan Ahtisaarelle oli tärkeämpää palvella Yhdysvaltojen ja Ison Britannian taloudellisia etuja kuin uskoa Namibian vapaustaistelijoita SWAPOA.

Ahtisaari toi tiedotustilaisuudessaan 10.10.esiin väitteen SWAPOn rauhansopimusrikkomuksesta, joka nimenomaan on asia, jonka presidentti Sam Nujoma kiistää. Miksi?

Kosovon rauhanprosessissa on sama muoto kuin Namibiassa. Yhdysvaltojen ja monien EUn jäsenmaiden etuna oli saada Kosovoon Yhdysvaltojen jättimäinen sotilastukikohta takaamaan länsivaltojen taloudellisia intressejä alueella.Jugoslavian laittomat NATO pommitukset toimivat pakotteina, samoin lopulta YKn miehityshallinto Kosovon alueella.

Lue lisää »

Kapitalismin Stalingrad?

Torstai 2.10.2008 klo 16.44 - Pirkko Turpeinen - Saari

Juha Siltala vertaa osuvasti Uutispäivä Demarin haastattelussa talouskriisiä Stalingradin taisteluun. Taistelu merkitsi ratkaisevaa käänettä Saksan ja Suomen siihen saakka menestykselliselle sodalle liittoutuneita vastaan toisessa maailmansodassa ja oli perääntymisen ja myöhemmin häviön voimakas signaali.Voittamattomana pidetty Saksa murtui.

Kapitalismin nykymuoto investointipankkien kuplatodellisuuksineen on merkinnyt menestystä ja ihailua tavattoman pienelle mutta tavattoman suurta valtaa käyttävälle ihmisryhmälle. Tunteeton itsekkyys ja oman edun tavoittelu on soluttautunut kaikkialle. Vallan ylläpitämiseksi etuoikeutetut ovat pönkittäneet itsekkyyttään ja oman edun tavoitteluaan asein.

Tarmo Kunnas kuvaa hienosti  2.10. HeSan yliössä nyky-yhteiskuntaa pahan ja pyhän liittoutumaksi viitaten mm Pompidou-keskuksessa olleeseen ja nyt Münchenin Haus der Kunstissa esillä olevaan "Pyhyyden jäljet" näyttelyyn. Hyvyyden ja pyhyyden liittoa voi pitää hyvyyden ulkoistamisena auktoriteetille, johon itse on osallisena.Uskonnollinen kokeminen saattaa olla tätä. Kun nyky-yhteiskunnassa hyvyys ei edistä pienen aseellista ja taloudellista valtaa käyttävän eliitin etua on ikäänkuin liu´uttu kokemaan pahuus välttämättömänä tai ainakin vaihtoehtona. 

Useat väkivaltaan turvautuneet potilaani kokivat väkivaltaa kokiessaan ikäänkuin olevansa elossa. Kun hyvyys ei enää tunnu miltään pahuus korvaa sen. Kun pahuus ulkoistetaan auktoriteetille - siis pahaa nähdään itsen ulkopuolella valtioiden itsekkyytenä, itsekkäinä sotina, aseteollisuuden etujen ensisijaisuutena, väkivaltaviihteenä, terrorina on mahdollista pyhittää pahuus itsensä ulkopuolella olevaksi auktoriteetiksi- ei itseksi.

Lue lisää »