Mariupol - yksinapaisen maailman Stalingrad

Tiistai 22.3.2022 klo 11.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Taistelu Mariupolin hallinnasta on saanut symbolisia piirteitä.

Tämä 90-prosenttisesti venäjänkielinen ja venäjä-mielinen kaupunki on ollut pitkään Azovin natsi-pataljoonan miehittämä.

Suomen media näyttää ylimmistä kerroksistaan mustuneiden kerrostalojen kuvia väittäen rakennusten tulleen Venäjän pommittamiksi.

Totuus on toinen: Azovin natsipataljoonat ovat ottaneet rakennusten siviilit panttivangeikseen miinoittaen ympäristön, valloittaen rakennusten ylimmät kerrokset, joista käsin he tarkka-ampujiensa avulla ampuvat sekä venäläisiä sotilaista että estävät siviileitä pakenemasta. Siviilien nääntyminen nälkään ja janoon rakennusten kellareista ei näitä USA:n tukemia joukkoja kiinnosta.

Ilman natsiarmeijan väkivaltaa kaupunkilaiset olisivat toivottaneet venäläiset tervetulleiksi.

Kuva venäläisistä sotilaista ampumassa ylös talojen ylimpiin kerroksiin tuo välittömästi mieleeni Yhdysvaltojen ja EU-Saksan tukemien Kosovon albaaniterroristien taistelun Racakin kylässä 15. tammikuuta vuonna 1999.

Racakin kylä oli ollut jo yli puolen vuoden ajan terroristien tukikohta, josta käsin he suorittivat retkiä ympäristöön tappaen Serbian valtion kanssa yhteistyötä tekeviä albaaneja sekä serbipoliiseja.

Poliisit olivat ilmoittaneet tyhjentävänsä kylän aseistetuista taistelijoista ja ottavansa aseet haltuunsa.

Kylä oli vuorten keskellä oleva, juoksuhaudoin varustettu linnoitus. Albaanitaistelija ampuivat rinteiltä alas kylästä päin nousevia poliiseja ranskalaisten TV kuvaajien kuvatessa päivän tapahtumat sekä ETYJ tarkkailijoiden tarkkaillessa tapahtumia kumpareiden päältä.

ETYJ:n joukkojen puheenjohtajaksi valittu yhdysvaltalainen William Walker lavasti taistelun kaatuneet teloitetuiksi. Suomen ja Saksan hallitusten tukemana lavastus julistettiin totuudeksi, minkä pohjalta USA:n presidentti Bill Clinton aloitti Serbian lähes 3 kuukautta kestäneet pommitukset.

Lavastuksen "totuudellisuus" vahvistettiin ICTY:n poliittisessa tuomioistuimessa, myös suomalaisten todistuksilla.

Serbeihin /Jugoslaviaan kohdistettiin 10 vuotta kestäneet talouspakotteet. Holokaustin kokeneiden serbien johtama maa, YK:n perustajavaltio erotettiin YK:sta. Jugoslavian/Serbian urheilijoita estettiin osallistumasta kansainvälisiin urheilukilpailuihin, maan yksi maakunta, Kosovo siirrettiin Yhdysvaltojen hallintaan jättimäisen laittomasti rakennetun Bondsteel-sotilastukikohdan maaperäksi.

Jugoslavian hajottamissodissa natsit ja jihadistit olivat Yhdysvaltojen ja EU:n liittolaisia.

Venäjä ei ole Jugoslavia. Eikä Ukraina ole Kosovo.

Presidentti Obaman ja varapresidentti Bidenin johdolla ja EU:n myötävaikutuksella suoritettu Ukrainan väkivaltainen vallankaappaus jatkui sisällissotana Itä-Ukrainassa 8 vuotta. USA valitsi vallankaappauksen jälkeisen hallituksen. Demokraattisten puolueiden kieltäminen alkoi välittömästi, venäjänkielen käyttäminen kiellettiin, venäjänkieliset ja demokratiaa kannattavat sanomalehdet ja TV-kanavat kiellettiin.Kouluopetus venäjänkielellä lopetettiin.

Yhdysvallat on toiminut vuodesta 2014 lähtien Ukrainan tosiasiallisena hallitsijana. Se on ylläpitänyt samasta vuodesta lähtien NATO:n sotaharjoituksia maassa sekä rakentanut kattavasti Yhdysvaltoja ja NATO:a palvelevia sotilaallisia infrastruktuureja biologiset asejärjestelmät mukaanlukien.

Yhdysvallat, joka on tappanut paitsi oman alkuperäisväestönsä ja alistanut mustan väestönsä toisen luokan kansalaisiksi, on surmannut yksinapaista maailmanjärjestystä rakentaessaan miljoonia ja taas miljoonia vieraiden maiden kansalaisia pyrkiessään ryöstämään näiden luonnonvarat tai saamaan sotilastukikohtiaan näiden maiden maaperälle.

Tämä saalistus loppui Syyriassa. Syyrian kansa, Venäjän tuella, esti maansa muuttamisen sekulaarisesta monikulttuurisesta liittoutumattomasta maasta Yhdysvaltojen yksinapaisen maailmanjärjestyksen vasalliksi.

Nyt Venäjä on joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 ilmoittanut tavoittelevansa ja neuvottelevansa jokaisen maan tasa-arvoisesta kohtelusta erityisesti turvallisuuspolitiikan alalla.

Näiden neuvottelutarjousten mentyä kiville, Venäjä on lähtenyt toteuttamaan tätä tavoitettaan aseellisesti. 

Ensimmäinen tavoite on Ukrainan sisällissodan, Itä-Ukrainan kansalaisten tappamisen lopettaminen. Toinen on demokratian palauttaminen natsivallan ja USA-riippuvuuden sijaan.

Yhdysvaltojen siirtomaaherruus Ukrainassa on edellyttänyt natsipataljooniin tukeutumista ja demokratian lopettamista. Presidentit on alistettu Yhdysvaltojen presidenttien palvelijoiksi.

Mariupolin venäjänkielisen kaupungin kohtalo on yksinapaisen ja monipolaarisen maailman välisen taistelun ydin.

Presidentti Biden, joka ohjailee presidentti Zelenskyiä, on kieltänyt Mariupolin "puolustajia", natseja, antautumasta. Sama koskee asukkaille tarjottavien pakoväylien avaamista ja ruokatarvikkeiden tarjoamista asukkaille.

Myös Hitler kielsi kenraali Paulusta antautumasta Neuvostoliiton joukoille Stalingradissa siitä huolimatta, että natsi-armeijalla ei ollut ruokaa ja sotilaat jäätyivät.

Tiedustelutiedot ovat paljastaneet Azovin pataljoonan ja siihen liittyneiden ulkomaisten natsien kokevan tilanteensa epätoivoiseksi ja haluavan pelastautua. Siitä huolimatta antautumista ei sallita. Siten myöskään kellareissa ja rakennusten alemmissa kerroksissa nälissään piilottelevien asukkaiden ei anneta paeta.

Kaupungin tuhoutuminen ei Yhdysvaltoja kiinnosta kuten ei kymmenien tuhansien maapallon muiden kaupunkien tai miljoonien asukkaiden tuhoutumien Yhdysvaltojen pommituksissa, viimeksi 20 vuoden aikana Afganistanissa, Syyriassa, Irakissa ja Libyassa.

Yksinapainen maailma vapisee liitoksissaan. Kansanedustaja Erkki Tuomioja katsoo presidentti Putinin loppulaskennan alkaneen. Tuomioja erehtyy. Se mitä presidentti Putin edustaa, tulee voittamaan. Ellei Putinin johdolla, jonkun muun samoin ajattelevan johtajan johdolla. Maapallon väestöjen enemmistö tukee moninapaista,  yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä.

YK:n äänestyksessä fasismin ihannoinnin puolesta äänestivät vain Yhdysvallat ja Ukraina. Vaikka EU- maat syvän USA-riippuvuutensa johdosta pidättäytyivät äänestämästä isäntäänsä USAta vastaan, maapallon väestön enemmistö vastustaa fasismin ja natsismin ihannointia.

Venäjä, Intia, Kiina, Iran ja kymmenet Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maat ovat kypsiä irrottautumaan USA-johtoisesta aseelliseen ja taloudelliseen väkivaltaan pohjautuvasta maailmanjärjestyksestä.

Suomalaiset on valitettavasti kyetty totaalisella mediasensuurilla johtamaan natsismin tukemisen puolelle kuten toisen maailmansodan aikana. Totuuden aika on edessä. Venäjä on ottanut valtavan vastuun ja Venäjän kansa uhrautuu koko maapallon edestä.

Mitä pikemmin Saksa, Ranska ja muut EU-maat käsittävät olevansa väärällä puolella ja olevansa syyllisiä Ukrainan tämän hetkiseen tilanteeseen oman USA-riippuvuutensa johdosta, sen parempi. Sitä seuraa myös Jugoslavian hajottamisen rikollisuuden tunnustaminen ja  kenraali Ratko Mladicin ja lehtimies Julian Assangen  ja kansanedustaja Ivan Tomosijevicin vapauttaminen vankilasta.

Merkel, Israel ja EUn väkivallanlogiikka

Tiistai 18.5.2021 klo 13.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin uskomattomalta tuntuvaa Israelin lipun liehumista Saksan ja Itävallan valtiopäivätalojen katolla, Israelin pommien ruhjoessa Gazan rakennuksia, teitä, sähköyhteyksiä, vesihuoltoa, kaikkea mitä ihminen päivittäiseen selviämiseensä tarvitsee.

Merkelin politiikassa on selvä logiikkansa. Hän tahallaan sekoittaa antisionismin ja antisemitismin. Tämä sekoittaminen sallii rasistisen Hitlerin kaltaisen apartheidtoiminnan hyväksymisen uskotellen sen olevan juutalaisväestön puolustamista antisemitismiä vastaan.

Merkel ei ole ensimmäistä kertaa asialla sekoittamassa ihmisoikeudet ja taloudelliseen ja sotilaalliseen etuun perustuvan ryöstöpolitiikan hyväksymisen.

Kohl ja Merkel aloittivat Jugoslavian hajottamissodat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa käyttäen tätä tosiasiat sekoittavaa propagandaa vielä nykyaikaakin tehokkaammin. Jugoslavian hajottaminen edellytti serbien, toisen maailmansodan holokaustin uhrien, liittovaltion suurimman ja demokraattisimman kansanryhmän demonisointia. Saksa käytti liittolaisinaan Hitlerin aikaisia yhteistyökumppaneita kroaatti- ja musliminatseja.Tavoitteena oli sekä infrastruktuurin ryöstö, että Yhdysvaltojen entistä vahvemman sotilaallisen läsnäolon vahvistaminen Euroopassa.

Israelin kohdalla kyse oli aluksi Brittien, nyt Yhdysvaltojen sotilaallisen sillanpääaseman lujittamisesta Lähi-Idässä.Se on tähän saakka tapahtunut sionismin lujittamisen avulla.

Sionismin isä Theodor Herzl julkaisi 1896 teoksen nimeltä Der Judenstaat aikana, jolloin ensimmäiset eurooppalaiset juutalaissiirtolaiset saapuivat Palestiinaan.

 Myöhemmin Jerusalemin palestiinalainseksi pormestariksi tullut Yusuf Diya al-Din Pasha al-Khalidi kävi kirjeenvaihtoa Herzlin kanssa, mistä ilmeni tämän tavoitteet juutalaisvaltion suhteen palestiinalaisväestöstä huolimatta.

Herzl katsoi, että alkuperäinen arabiväestö voitaisiin houkutella Palestiinasta "muualle" aivan kuten suomalaiset arvelivat Itä-Karjalan venäläiset voitavan siirtää "jonnekin muualle" Suur-Suomen alta tai Hitlerin saksalaiset tappavansa osan juutalaisista, serbeistä, mustalaisista jne ja siirtävänsä loput "jonnekin muualle".

Herzlin kirjeessä "hyytävää" oli Rashid Khalidin teoksen " The Hundred Years of War on Palestine" mukaan se, kuinka kantaväestö katsottiin voitavan siirtää toisarvoisina ihmisinä juutalaissiirtolaisten alta pois. Yusuf Diya ymmärsi myös, että kyse ei ollut vain joidenkin juutalaissiirtolaisten muuttamisesta Palestiinaan vaan koko alueen muuttaminen juutalaisvaltioksi.

Palestiinan satavuotisen konfliktin ytimessä ei ole mikään muu kuin juutalaisväestön siirtomaaherruus alkuperäisväestöä kohtaan kuten briteillä Intiassa, Hollantilaisilla Indonesiassa - kullakin Euroopan maalla omat siirtomaansa ja siirtomaaherran vallankäyttönsä.

Siionistinen projekti oli omalakisensa siirtomaaprojekti.Se kuorrutettiin uskonnollisella kuorrutuksella "raamatullisesta oikeutuksesta", jolla vedottiin Euroopan ja Yhdysvaltojen kristittyihin. Se kulminoitui kysymykseen "kuinka juutalaiset voisivat olla siirtomaaisäntiä kun heillähän on raamatullinen yhteys tähän maahan?"

Kansainliiton mandaatilla perusteltu Britti-miehitys vahvisti palestiinalaisten alistamisen vuodesta 1922 lähtien. Samaan aikaan Irlanti pyrki eroon Englannin siirtomaavallasta mitkä tapahtumat kuvasivat englantilaisten sortovaltaa havainnollisesti.

Britannian vallan aikana juutalaisten etuoikedet palestiinalaiseen alkuperäisväestöön nähden kasvoivat. Perustettu "Jewish Agency" sai myös ulkopoliittisen, juutalaisväetöä Kansainliitossa edustavan mandaatin.

Sadan vuoden siirtomaavallan aikana Euroopan nyt jo entiset siirtomaavallat ovat osaltaan edistäneet Israelin muuttumista yhä arrogantimmaksi ja väkivaltaisemmaksi palestiinalaista kantaväestöä kohtaan.

Britannia ja Yhdysvallat ovat paitsi aseistaneet Israelia, myö auttaneet tätä peittelemään silmitöntä väkivaltaansa sulkemalla omat silmänsä keskitysleirimäisiltä olosuhteilta, joissa palestiinalaiset elävät.

Yhdistyneet kansakunnat eivät ole saaneet aikaan pakotteita Israelia vastaan sen laittomasta ydinaseiden kehittämisestä ja -varastosta. Sen tekemät sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan eivät ole tulleet tutkituiksi.

Israelin valtion lipun liehuminen Merkelin Saksan valtiopäivätalon katolla on osoitus ihmisoikeusrikkomusten hyväksymisestä ja Euroopan unionin siirtymisestä YKn periaatteiden noudattamista uskottelevasta valtiosta avoimesti "uutta kansainvälistä sopimusjärjestelmää" toteuttavaksi Yhdysvaltojen "NATOn väkivaltaan pohjautuvaan sopimusvaraiseen yhteiskunta" kuulumisesta.

Varoitin tuosta aseteollisuuden intressejä ja sodalla asioita ajavaa EUta palvelevasta yhteisöstä puheessani eduskunnassa vuonna 1986 Yhdysvaltojen yritettyä juuri tappaa ohjuksella Libyan johtaja Muammar Gaddafin. Nyt Israel on ilmoittanut tappaneensa erään Hamasin johtajista - kuinka mones tapettu palestiinalaisjohtaja?puhumattakaan israelilaisen rauhantahtoisen Jitzak Rabinin murhasta, jonka teki fanaattinen israelilaissiirtokuntalainen.

Suomi on Saksan vanavedessä siirtynyt hyväksymään natsistisen apartheid-väkivallan Kroatiassa, Bosniassa,Kosovossa, Syyriassa, Ukrainassa. Ei sanaakaan Yhdysvaltojen ohjuksilla tappamista johtajista kuten kenraali Suleimani. 

NATO-maiden väkivaltaan perustuva "hyvä-veli-kerho" on korvannut diplomatian ja YK-pohjaisen työskentelyn. Suomen valtamediaa kiihottavat aseet ja pommitukset- myös Israelissa ja Gazassa, ei se miten tähän on tultu ja minkälaisin edellytyksin palestiinalaiset voisivat saada jokaiselle kansalaiselle kuuluvat ihmisoikeudet.

Helsingin Sanomien NATO-yhteensopiva kirjoitus Kosovosta, Ahtisaaresta ja Nobel-palkinnosta

Perjantai 5.10.2018 klo 10.54 - Pirkko Turpeinen- Saari

Huomasin tuntevani melankoliaa lukiessani jälleen kerran 4.10.2018 Helsingin Sanomien NATO-yhteensopivaa tekstiä otsikolla "Ja vaikein kaikista oli Kosovo". Hesarin tarjoamassa maailmankuvassa on valheita ja petollisuutta.

Kansainvälisistä asioista perillä olevat tietävät, että jo hyvissä ajoin enen Saksojen yhdistymistä ja kylmän sodan päättymistä Yhdysvaltojen tiedustelupalveln CIA:n päällikkö, sittemmin USA:n  varapresidentti ja presidentti George H.W. Bush tiedustelupalvelun kavereineen,Soroksen, Pentagonin ja ulkoministeriön kanssa suunnitteli kommunistijohtoisten sosialististen maiden Neuvostoliiton/Venäjän, Jugoslavian ja Kiinan tuhoamista ja niiden taloudellisten voimavarojen haltuunottoa.

Kaikki kolme prosessia käynnistyivät jo 1980- luvulla ja saivat väkivaltaisen huippunsa 1990-luvulla. Rahaa oli hankittu Japanin toisen maailmansodan aikana varastamasta Filippiineille kätketystä kullasta, jonka Yhdysvallat vuorostaan varasti. Lisää kultaa haalittiin Neuvostoliiton hajotessa sen jäännösvaltioilta. Rahalla korruptoitiin kunkin hajotettavaksi päätetyn maan poliitikkoja ja sotilashenkilöitä.

Saksa toimi omien laajentumispyrkimystensä vuoksi Yhdysvaltojen halukkaana kumppanina. Euroopan Round Table of Industrialistien vaatimukset EU:n luonteesta toteutettiin Saksan painostuksella Maastrichtin kokouksessa, jonka seurauksena EU liitettiin Yhdysvaltojen pääomapiirien tavoitteiden mukaisesti epäitsenäiseksi nukkeorganisaatioksi.

Venäjän presidentiksi valittiin CIA:n ja sen valedemokratiaorganisaatioiden NED:in korruptoimana Jeltsin, jonka läntinen media julisti demokratian airueeksi Venäjällä. Gorbatsovin kaatanut "sotilasvallankaappaus" oli CIA:n masinoima. Sitä seurannut Harvardin taloustieteilijoiden suunnittelema kuponkijärjestelmään perustunut Venäjän kansan pettäminen oli mahdollinen vain korruptiolle alttiiden KGB:n upseerien avulla. Samoista upseereista tuli Bushin kanssarikollisia.

Venäjän kansallisvarallisuus kulta mukaanluettuna ryöstettiin ja siirrettiin ulkomaisiin osin presidentti Bushin veljen johtamaan pankkiin Sveitsiin. Upseereista tuli yltiörikkaita oligarkkeja, lännen suosikkeja, joista suuri osa siirtyi ulkomaille johtaakseen sieltä rehellisen ja kansan parasta ajattelevan presidentti Putinin vastaista kampanjaa.

Venäjän luononvarojen ja muiden rikkauksien ryöstö loppui kuin seinään Putinin tultua presidentiksi. Hänen isänmaallinen toimintansa ja itsenäisyytensä herättää raivoa Yhdysvalloissa ja sen nukkeliittolaisissa Euroopassa.

Yhtä hyvin ei käynyt Jugoslaviassa. Yhdysvallat ja Saksa, muiden liittolaistensa tukemana rahoittivat propagandaa kärjistääkseen toisen maailmansodan aikaisia vastakkainasetteluja. Fasistinen Kroatia oli laillistanut serbien tappamisen ja heitä tuhottiinkin keskitysleireillä juutalaisten tapaan. Serbit vastustivat Jugoslavian hajottamista ja puolustivat perustuslakiaan.

Serbit tuli USA:n ja Saksan tavoitteiden toteuttamiseksi demonisoida, jotta Euroopan kansat kokisivat, että holokaustin uhrit ovatkin itse Hitlereitä. Tähän tavoitteeseen päästiin Ruder-Finn-markkinointitoimiston sekä avuliaan valtamedian toimesta.

Prseidentti Clinton jatkoi ystävänsä George H.W. Bushin työtä. Hän rahoitti suoraan jopa CIA:n tietämättä samoja kroaatti- ja muslimijoukkoja kuin Osama bi Ladenkin. Yhdyvaltalaiset kenraalit kouluttivat neo-fasistisia kroaatteja ja Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettuja n. 10 000 jihadistia. Toisin sanoen natsien ja jihadistien käyttö ryöstön ja sotilaallisen vallan saamiseksi oli käytäntönä jo Jugoslavian hajottamissodissa kuten nyt Syyriassa.

Senjälkeen kun Yhdysvallat ja Saksa olivat turvanneet Kroatian haltuunoton ja Bosnian NATO-miehityksen ne siirtyivät Kosovon haltuunottoon. Yhdysvaltojen tavoitteena oli perustaa sotilastukikohta Kosovoon voidakseen hallita Balkanin öljynkuljetusreittejä sekä hallitakseen sotilallisesti aluetta. Samat jihadistit ja albaanitaistelijat toimivat Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian kouluttamana NATO:n jalkaväkenä, saksalaiset maastopuvut päällään.

Serbia vastusti sitkeästi maansa haltuunottoa. Yhtä sitkeästi USA liittolaisineen katsoi, että vain pommittamalla Jugoslaviaa he voisivat päästä tavoitteisiinsa.

Korruptiolla ja vaaleja rahoittamalla taivuteltiin myös eurooppalaisia poliitikkoja kääntymään presidentti Clintonin kannalle. Saksassa oli syksyllä 1998 vaalit, joissa sosialidemokraatit tulivat valtaan. Sosialidemokraattisen puolueen sisällä oli ristiriita, jonka seurauksena demokratiaa edustava Oscar Lafontaine jäi tappiolle ja Schröeder tuli yhdessä vihreiden Joscka Fischerin kanssa valtaan. Schroederin ja Fischerin väitetään alistuneen Valkoisessa talossa käydessään Clintonin tahtoon pommituksista. Jo kesällä 1998 Britannian Tony Blair, jota vaaditaan oikeuteen sotarikoksista, oli sopinut Clintonin kanssa tulevista pommituksista yhtä lakonisesti kuin muut sopivat illallisvierailusta.

Suomalaiset kiiruhtivat Clintonin ja Blairin avuksi, jotta pommitukset voitaisiin aloittaa. Sen kaltainen auttaminenhan on suomalaisille johtaville poliitikoille tuttua historiasta.

Tilaisuus tuli kun suomalaisiin luottava Jugoslavian hallitus kutsui suomalaiset oikeuslääkärit tutkimaan Racakin kylässä tapahtuneen taistelun ruumiita. Racakin kylä oli pitkään ollut albaaniterroristien tukikohta rinteillä olevine juoksuhautoineen. Siviilit olivat jo edellisenä kesänä muuttaneet kylästä muualle.

Kysymyksenasettelu oli seuraava: Olivatko ruumiit teloitettuja, kodeistaan ryöstettyjä, niskalaukauksella ammuttuja ja kaulojen katkomisen uhreiksi joutuneita henkilöitä vai poliisien ja albaaniterroristen välisessä taistelussa kaatuneita henkilöitä.

Jugoslavialaiset ja suomalaiset oikeuslääkärit tutkivat ruumiit yhdessä ja päätyivät samaan tulokseen. Korkeintaan yhteen osunut luoti oli tullut melko läheltä, muiden vammat olivat tyypillisiä taistelussa syntyneitä vammoja.

Ranskalaiset toimittajat ja TV kuvasivat koko päivän tapahtumat poliisien kutsusta, ETYJ tarkkaili tapahtumia kukkulalta, niissä ei ollut mitään salaista.

Suomen ulkoministeriö kielsi suomalaisten ja jugoslavialaisten oikeuslääkäreiden tuloksen julkistamisen yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Ulkoministeriö oli valinnut oikeuslääkäreiden puheenjohtajaksi hammaslääkärin, Helena Rannan, joka ei tutki kuolinsyytä. Saksan ulkoministeriö saneli Rannalle, mitä hänen pitää tiedottaa ja Ranta vältti kertomasta mitä oikeuslääkärit olivat havainneet, minkä hän luonnollisesti tiesi. Ranta piti poliittisen tiedotustilaisuuden, jossa hän vertasi taistelua holokaustiin. Jokainen sai käyttää hänen lausuntoaan haluamiensa päämäärien toteuttamiseksi.

Kansainvälisissä tehtävissä toiminut presidentti Ahtisaari tuki Helena Rannan mukaan häntä. Lausunnon antamatta jättäminen oli niin suuri ulkopoliittinen linjaus, että presidentti Ahtisaaren on ollut oltava sen takana.

Lausuntoa ei ole tähän päivään mennessä julkistettu vaan se on jossakin Saksan ulkoministeriön arkistossa. Suomalaiset oikeuslääkärit päätivät julkaista totuuden kansainvälisessa tieteellisessä lehdessä –kaksi vuotta tapahtumien jälkeen koska he eivät halunneet tulosten jäävän pimentoon, vaikka eivät pystyneet pommituksia estämäänkään.

Muutama päivä Helena Rannan viimeisen tiedotustilaisuuden jälkeen presidentti Clinton aloitti pommitukset viitaten Racakin kylän "teloituksiin" päiden irti leikkaamisiin ja muihin keksittyihin hirveyksiin.

Ahtisaarella oli siis merkittävä osuus pommitusten mahdollistajana. Helsingin Sanomat kertoo kuinka "presidentti Ahtisaari vastasi puhelimeen Mäntyniemessä toukokuun viidentenä päivänä 1999. Linjan toisessa päässä oli Yhdysvaltain varaulkoministeri Strobe Talbot."

"Olisin kiitollinen jos tätä voitaisiin pitää epäsoitton", Talbot sanoi ennen asiaan siirtymistään.

"Talbot halusi pitää keskustelun epäviralisena, koska hän tarjosi Ahtisaarelle poikkeuksellista roolia poikkeuksellisen vaikeassa kriisissä".

"Läntinen sotilasliitto Nato oli pommittanut Jugoslaviaa Kosovon kriisin vuoksi lähes puolitoista kuukautta. YK:n valtuutusta operatiolle ei saatu Venäjän vastustuksen vuoksi".

Näinkö Helsingin Sanomat ja Pekka Hakala tulkitsevat. Kyse ei tainnut olla Venäjän mielipiteestä. NATO:n peruskirja ei sallinut hyökkäystä maahan, joka ei uhkaa yhtäkään sen jäsenmaata. Saksan perustuslaki kielsi moiset pommitukset. Kaikki NATO-maat tiesivät mistä oli kysymys. Ei laillisuudesta vaan harkitusta ryöstöstä, missä ihmishengillä tai valtion tuhoamisella ei ollut mitään merkitystä sen rinnalla, että Yhdysvallat halusi miehittää koko Jugoslavian kuten se Rambuillet'in sopimuksen B-liitteessä edellytti ja perustaa sotilastukikohtansa Kosovoon. Saksa katsoi hyötyväsä myös. Muut NATO-maat toimivat "solidaarisuudesta" aivan kuten merkillisen Skripal -myrkytyksen yhteydessä karkottaessaan venäläisiä diplomaatteja.

Helsingin Sanomat laatii sankaritarinaa Ahtisaaresta. Jugoslavian tuhoamisen pääsuunnittelijan edustaja korkeassa persoonassaan lähestyy yhteistyökumppaiaan pyytäen tätä lopettamaan aloitetun päättymättömäksi osoittautuvan sodan. Jugoslavia ei halua alistua. Sen keskitysleireistä selvinneet asukkat eivät alistu. Uraanipommit, ekologinen täystuho, kansantalouden murskaaminen, mikään ei näytä tehoavan serbeihin.

HS kirjoittaa: "Vajaata kuukautta myöhemmin Ahtisaari lensi Belgradista Kölniin liittokansleri Gerhard Schröederin karhunhalauksen salamavalojen loisteessa."

Voisiko tätä kutsua teatteriksi. Ahtisaari oli neuvottelussa uhannut Milosevicia Belgradin mattopommituksilla, joissa viikossa kuolisi puoli miljoonaa ihmistä. Rauhaan päädyttiin YK:n päätöksellä 1244, jossa todettiin Jugoslavian suvereenius ja se, että Kosovo on osa Serbiaa. Tätä päätöstä YK ei ole muuttanut, eli kaikki itsenäisyysjulistukset ovat laittomia.

YK:n päätöksen tarkoituksena oli NATO-miehityksen ja YK:n hallinnon avulla turvata asialliset neuvottelut Kosovon albaanien ja serbien välillä sillä Kosovo on keskiajalta peräisin oleva Serbian maakunta.

Yhdysvallat valtuutti YK:n nimissä Ahtisaaren johtamaan neuvotteluja albaanien ja serbien välillä. Läsnäolleet työryhmän jäsenet ovat todenneet että Ahtisaari näytti alusta alkaen katsoneen itsenäisyysjulistuksen olevan ainoa vaihtoehto.

Yhdysvallat oli alkanut rakentaa massiivista sotilastukikohtaa Kosovoon heti pommitusten päätyttyä. Tukikohta oli siis Serbiassa. Totta kai Yhdysvallat edellytti että Ahtisaari ratkaisee asian USA:n valtapyrkimysten mukaisesti.

Neuvotteluvuosien aikana Kosovon albaanit jatkoivat serbien vainoa kuten toisen maailmansodan aikana. 150 ortodoksista kirkkoa ja luostaria tuhottiin iloisen juhlatunnelman vallitessa. Kukaan ei estänyt serbien karkottamista kodeistaan eikä ketään tuomittu tuhopoltoista. Kosovossa vallitsi ja vallitsee edelleen täysi anarkia pogromeineen.

Kosovossa oli eräänlainen YK:lle alisteinen edustajisto, joka äänesti itsenäisyydestä vuonna 2008. Kun YK kysyi ICJ:n Internatonal Court of Justicen mielipidettä itsenäistymisen laillisuudesta, se totesi edustajiston jäsenten äänestäneen yksityishenkilöinä, sillä jos he olisvat äänestäneet edustajiston jäseninä he olisivat toimineet laittomasti. Onko tämäkin teatteria?

Helsingin Sanomat toteaa Ahtisaaren olleen sankari. "Milosevic oli suostunut Ahtisaaren ja Venäjän presidenttin Boris Jeltsinin erikoisedustajan Victor Tsernomyrdinin hänen nenänsä eteen työntämiin rauhan ehtoihin, aseet olivat vaienneet."

Toimittaja Hakalan alentuva asenne holokaustista selvinneeseen kansan vaaleilla valittuun johtajaan kuvaa laajemminkin lehden täydellistä suhteellisuudentajun ja humanismin puutetta.

Kiinan suhteen George H.W.Bush ei onnistunut yhtä hyvin kuin Venäjän ryöstössä ja Jugoslavian tuhoamisessa. Ukrainaa on monta kertaa yritetty ja viimeinen yritys oli melkoinen mahalasku. Presidentti Obama yritti Libyan ohella Ukrainaa ja Syyriaa Bushin ja Clintonin resepteillä. Natsien ja jihadistien tukeminen on kuitenkin ryöstäytymässä käsistä. Imperialistinen Saudi-Arabia käsikassarana ei taida alistua Yhdysvaltojen pääomapiirien tavoitteisiin vaan sillä on mielessään oma globaali jihad.

Helsingin Sanomilla on tehtävää ylläpitää NATO-hybridikeskuksen edellyttämää linjaa. Sivustatukea antaa koko valtamedia. Komission johtoon pyrkivä Alexander Stubb on osoittanut olevansa oikeilla linjoilla. Valmis valehtelemaan, jos se palvelee NATOa. Ensimmäinen valhe koski Georgian sotaa. Sillä hän hankki luotettavuutta USA:n silmissä. Julistautuminen USA:n etelävaltiolaiseksi Bushien tapaan antoi lisää pisteitä. George Soros tulee rahoittamaan EU:ssa kaikkea mikä tukee USA:n ja miksei Euroopan pääomapiirien tavoitteita. Venäjän ja presidentti Putinin demonisointi palvelee kaikkia NATO:n päämääriä.

Nobelin rauhanpalkinnon kriteerit täyttäviä Ahtisaaren kaltaisia ehdokkaita löytyy. EU antoi Sahrov palkintonsa Venezuelan oppositiolle. Muitakin Soroksen ja NATO:n tukemia tahoja löytynee.

Ukraina ja Venäjä - Helsingin Sanomien huima ohilaukaus

Tiistai 21.1.2014 klo 12.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat esittää 21 tammikuuta pääkirjoituksessaan ja Olli Kivisen kolumnissa harhaanjohtavan katsauksen Venäjän ja Ukrainan todellisuuteen.

Venäjä ja Ukraina eivät elä tyhjiössä vaan maailmanpolitiikan kokonaisuuden viitekehyksessä sekä historiallisten prosessien osana.

Yhdysvallat tavoittelee julkisen strategiansa pohjalta maailmanvaltaa, eikä se anna minkään estää tuota tavoittelua. Presidentti Obaman aikana Yhdysvaltojen salaiset sotilaalliset operaatiot toimivat jo 134 ssä maassa. Bushin presidenttikauteen verrattuna lisäys on 123 prosenttia. Useat sotilastukikohdat ovat Euroopassa. Pelkästään Italian tukikohdat maksavat 600 milj euroa vuodessa. Tuoreet saavutukset ovat valtava Bondsteel-tukikohta Kosovossa, jonka maapohja saavutettiin sodalla yhteistyössä NATO:n kanssa, samoin tukikohta Tuzlassa Bosniassa.

Strategiaan kuuluvat hallituksen vaihdokset ja yhteiskuntajärjestelmän muutokset (Jugoslavia, Jemen, Libya, Syyria).  Tavoitteena on sotilaallisen läsnäolon saavuttaminen sekä infrastruktuurin saaminen omien ylikansallisten sijoittajien haltuun. Talouden romahduttamisen seurauksena kansalaisyhteiskunta saatetaan alamaiseen asemaan kuten siirtomaissa aikanaan.

Oikeistolaista politiikkaa harjoittavan EU:n tavoitteet ovat olleet yhteneväiset USA:n tavoitteiden kanssa.

Helsingin Sanomat muun median ohella paheksui muutaman anarkistin tihutöitä Tampereella itsenäisyyspäivänä. Nyt se nostaa 2 kuukautta Kiovan keskustan lamauttaneen neofasistien väkivaltaisen mielenosoituksen ihailunsa kohteeksi. HeSa ei ihmettele miksi Yhdysvaltojen ex-edustaja NATO:ssa - nykyinen apulaisulkoministeri Nuland kävi jakamassa piparkakkuja mielenosoittajille, miksi Saksan Adenauer-säätiön tukema nyrkkeilijä pyytää Yhdysvaltoja asettamaan Ukrainalle talouspakotteita. Onko talouspakotteiden anominen isänmaallisuutta vai destruktiivisuutta- tuhon pyytämistä.

Trans-Atlanttisten suhteiden saarnamies Olli Kivinen ei näe Venäjän todellisuutta. Häntä ilmeisesti harmittaa, että Venäjä on itsetunnoltaan vahva, itsenäinen kansainvälinen toimija, joka tukeutuu kansainvälisiin oikeusnormeihin.

Venäjä pyrkii takaamaan itselleen ja lähivaltioilleen itsenäisen ajattelun ja toimimisen mahdollisuuden Yhdysvaltojen maailmanvaltapyrkimysten aikana. Yhdysvaltojen globaali, kaiken ja kaikki kattava vakoilu ja propaganda on jo riistänyt meiltä ajattelun vapauden. Jotta ajattelu ja kansalaisyhteiskunta voisi toimia totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta, tulisi toiminnan perustua oikeaan tietoon. Itsenäinen toimiminen edellyttää taloudellista itsenäisyyttä, oli sitten kysymys yksilöstä tai yhteiskunnasta.

Kiina ja Venäjä tarjosivat taloudellista apua Ukrainalle hädän hetkellä 8+11 miljardia. Sitä EU tai USA ei tarjonnut. Sen sijaan ne uhkaavat talouspakotteilla kun Ukrainan hallitus pyrkii lopettamaan anarkian. Suomessa muistetaan Lapuan aika 1930- luvulla, jolloin armeija, suojeluskunnat ja hallitus pyrittiin saamaan anarkian panttivangeiksi ja lähes ainoana demokratiaa ja oikeusvaltiota edustanut entinen presidentti Ståhlberg kyydittiin itärajalle. Ukrainalla on nyt oma Lapuan aikansa, johon se tarvitsee demokraattista Eurooppaa tuekseen, oikeistolaisen Euroopan ja USA:n sijaan.

Demokratia edellyttää Ukrainan hallituksen tukemista sen pyrkiessä saamaan talouden hallintaansa ja anarkian loppumaan. USA ja nyky-EU voisivat rauhassa odottaa seuraavia vaaleja ja kansan tahtoa Ukrainan kehityksestä. Ukrainan oikeudenmukainen kohtelu edellyttää EU:n muuttumista ylikansallisten yhtiöiden vallan palvelijasta kansalaisten ja demokratian ehdoilla toimivaksi, rauhaa ja yhteistyötä rakastavaksi yhteisöksi.

Jäljet pelottavat - Yhdysvallat Syyrian ja Iranin kimpussa

Sunnuntai 26.2.2012 klo 12.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vanhaksi elänyt kansalainen näkee silmiensä edessä kaiken sen kauhun ja epäoikeudenmukaisuuden, mitä Yhdysvallat on pääasiassa laittomilla sodillaan ja taloudellisilla pakotteillaan ympäri maailmaa aiheuttanut.Miljoonien kuolonuhrien ja tuhon jälkeen Yhdysvaltojen armeija poistuu paikalta ja jättää kansat itse korjaamaan vaurioita.Myrkytetyt metsät ja miinoja täynnä olevat maat eivät korjaannu vuosisadoissakaan.

Vietnam, Laos, Kambodia,Kuuba,Iran, Irak, Afganistan.Myös Suharton suorittama Indonesian puolen miljoonan kommunistin tappaminen tapahtui Yhdysvaltojen tuella.  Koko Etelä-Amerikan sotilasdiktaattoreiden koulutus ja kidutukseen harjaannuttaminen tapahtuivat Yhdysvaltojen Georgian osavaltion koulutuskeskuksessa. Sotilaskaappausten tukeminen, demokraattisesti valittujen rakenteiden tuhoaminen ja salaiset operaatiot olivat Yhdysvaltojen Etelä-Amerikan   politiikan arkea.

Jugoslavian sodan tavoitteena oli muuttaa maan talousjärjestelmä, estää maata olemasta minkäänlainen johtaja liittoutumattomien maiden joukossa sekä saada alueelle Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Systemaattisella taloussaarrolla saatiin eri kansallisuudet ja uskonnolliset ryhmät toisiaan vastaan, nationalismi ja viha nostivat päätään. Yhdysvaltojen sijasta paha projisioitiin Jugoslavian kansanarmeijaan, maan johtajiin ja maan hajottua lopuksi Serbeihin.Uskonnollisten ryhmien ja kansallisuuksien kansainvaellukset turvalliseksi kokemilleen alueille alkoivat. Ilman kotipaikkaa olevat pakolaiset ovat edelleen alueiden arkea.

Irakin sotaan pyrittiin saamaan mukaan muita maita joukkotuhoaseisiin liittyvien valheellisten tietojen avulla. Afganistanin hyökkäystä perusteltiin Osama bin Ladenin kiinniottamisella. Kameroiden edessä tapahtuva bin Ladenin tappaminen laittoman salaisen operaation avulla toi presidentti Obamalle poliittista kannatusta.Miksi niin paljon Afganistania on tuhottu?

Nyt on vuorossa Syyria ja Iran. Klaaneista, eri uskonnollisista ryhmistä, toisiaan vastustavista ryhmien osista koostuva Syyria on toiminut alueen tasapainottajana oltakoon mitä mieltä tahansa maan presidentistä. Hyökkäys Syyriaa vastaan alkoi Yhdysvaltojen syyttäessä perusteettomasti Syyriaa Libanonin Haririn murhasta. Yhdysvallat julisti liittoutumattoman Syyrian roistovaltioksi ja johtaa mediaa kaikin tavoin tukemaan tätä käsitystä.

Nyt ulkoministeri Hilarry Clinton voitonvarmasti julistaa Syyrian Turkissa edustettuna olevan opposition edustavan Syyriaa! Syyrian sisällä oleva oppositio katsoo neuvottelujen olevan tie ulos kriisistä, mutta Turkissa toimiva oppositio kannattaa väkivaltaa. Malttamaton Yhdysvallat haluaa toimia Turkissa olevan opposition ja siten Jugoslavian kaavan mukaan. Se ei piittaa ihmisuhreista. Se ei piittaa siitä lopputuloksesta, minkä maallisen Syyrian hallituksen vaihtaminen kiihkouskonnolliseen hallitukseen johtaisi. Se ei piittaa siitä, kuinka Alawiittien, Sunnien ja eri klaanien edustajien olisi muutettava nykyisiltä asuinsijoiltaan alueille, joilla on suurempi saman uskontokunnan tai muun ryhmän muodostama yhteisö.

Iranin talouspakotteet eivät edistä demokratiaa. Päinvastoin ahdinkoon joutuvan kansan johtajat vähentävät sitä. Yhdysvallat tietää, että Iran ei kehitä ydinasetta, mutta se käyttää valheellista käsitystä propagandavälineenä saadakseen "liittolaiset" talouspakotteiden kannalle. Mikä oikeus talouspakotteille on?

Yhdysvallat toimii aina oman virallisen ulkopolitiikkansa mukaan, jonka mukaisesti maapallolla ei saa olla yhtään edes alueellista hegemoniaa tavoittelevaa johtavaa maata. Samoin ulkopolitiikka ei hyväksy muuta talousjärjestelmää. Surullista on se, että yhä useammat maat katsovat etujensa mukaiseksi myötäillä tätä Yhdysvaltojen absoluuttista sotilaallista valtaa, Euroopan Unioini mukaan luettuna, Arabimaiden enemmistöstä puhumattakaan. Pieni Suomi saadaan sidottua myötäilyyn Lähi-Idän ydinaseeton vyöhyke kokouksen organisoinnin ylpeydellä sekä hanakkuudella päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Turvallisuusneuvosto ei edusta demokratiaa. Kirjailija Paavo Haavikko totesi Suomen pyrkivän aina sen pöydän alle, jossa päätöksiä tehdään.

Maapallolla käytetään yhä vähemmän diplomatiaa, yhä vähemmän kunnioitetaan kansakuntien oikeutta päättää itse omista asioistaan oman kehityksen lainalaisuuksien mukaisesti. Ihmisten mahdollisuus ajatella itse heikkenee puolitotuuksia ja valheita sisältävän mediavyörytyksen johdosta. Pakkovalta ja viime kädessä militarismi ja sodat ratkaisukeinona näyttävät yhä arkisemmilta. Obaman rauhan Nobel näyttää yhä irvokkaammalta.

Demokratia valuu sekä mikro- että makrotasolla käsistä. 

Irak,Syyria, USA ja Venäjä

Tiistai 31.1.2012 klo 11.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen ja Britannian synnyttämässä Irakin sodassa kuoli miljoona ihmistä, pääasiassa siviilejä. Sodan moraalittomuuden ja laittomuuden heijastuksia nähdään  edelleen joka päivä. Yhdysvaltalainen sotilas, joka määräsi murhaamaan kaksi perhettä pääsi oikeudessa kuin koira verajästä. Sota aiheutti myös uskonryhmien keskinäisten välien kärjistymisen ja tuhansien ihmisten kuoleman. 

Sota synnytti ennennäkemättömän pakolaisaallon naapurimaihin. Suurin osa irakilaisista pakeni Syyriaan. Tähän mennessä pakolaisten määrä on nossut 1,2:sta miljoonasta lähes 1,5:een miljoonaan. Syyrian 18 miljoonan asukkaan valtion on ollut integroitava tuo valtava hädänalaisten tulva.

Syyriassa opetus on ilmaista, samoin julkinen terveydenhuolto. Korkeakouluopetuksen lukukausimaksut ovat minimaalisia. Pakolaistulvan seurauksena koulujen luokkahuoneet ovat käyneet pieniksi. Uusia kouluja ja sairaaloita tulisi rakentaa. Elinkustannukset ovat nousseet ja nuorten syrjäytymisvaara kasvaa kun työnhakijoiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut.

Ennen Irakin sotaa, Syyria tarjosi turvan monille palestiinalaispakolaisille ja orvoille, jotka olivat menettäneet vanhempansa esimerkiksi Israelin ja Libanonin kristittyjen suorittamassa Sabran ja Shatillan verilöylyssä, jossa kuoli tuhansia siviilejä, pääasiassa naisia ja lapsia.Ensimmäinen palestiinalainen kummilapseni kävi koulua Damaskoksen lähellä olevassa sisäoppilaitoksessa.

Yhdysvaltojen presidentti ei tunnu piittaavan niistä ongelmista, joita hänen maansa on Irakilaisille aiheuttanut. Tuon tuholaistoiminnan seurakset saavat muut kantaa. Sen sijaan Obama julistaa tuomionsa Syyrian presidentille. Hän ilmoittaa, että Assad on menettänyt legitimiteettinsä.

Voidaan verrata käytännöllisesti lukuja. Miljoona Irakilaista vastaan 5000 syyrialaista siviiliä. Kukaan ei voi väittää, että Assadin sotilailla tai pidätyslaitosten kiduttajilla ei olisi verta käsissään. Kuitenkin aivan lukujen lain mukaan Obamalla ja Israelin hallituksella on karmaisevampi menneisyys ja nykyhetki.

Yhdysvalloilla ei ole mitään legitimiteettiä puuttua sellaisten maiden sisäisiin asioihin, jonka humanitaarisen pakolaisongelman se on itse aiheuttanut. Kuinka monta dollaria Yhdysvallat on antanut Syyrialle ja Jordanialle (jossa 800000 pakolaista) Irakin pakolaisten työllistämiseen ja humanitaariseen apuun? Tuskin yhtään.

Tällaisten haasteiden edessä olevat valtiot tarvitsevat ennenkaikkea vakautta. Venäjän ehdotus dialogista, jota se on tarjoutunut edistämään Syyrian osapuolten välillä, on rakentava. On mielenkiintoista kuinka Yhdysvallat hyväksyi Saudi-Arabian panssareiden vyöryn Bahrainiin, kun Bahrainin sunnivähemmistöä edustava hallitus tappoi shiaenemmistön jäseniä ja vangitsi heitä hoitaneita lääkäreitä.

Kaksinaismoraali tai suorastaan moraalittomuus näyttää voimistuvan yksinapaisessa maailmassamme. Euroopan Unionin moraali ja välitys- ja rauhantyön taito näyttävät olevan hukassa.