Euroopan Unioni demokraattinenko?

Torstai 18.4.2019 klo 12.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jerisjärven jäällä hiihtäessä pohdiskelin NATO-vaikutteisen Yle:n eilisiä EU-parlamentti-uutisia. Haastateltavina oli Suomen mepit Anneli Jäätteenmäki ja Liisa Jaakonsaari. Mitään toimituksellista osuutta uutisessa ei ollut. Haastateltavat saivat purkaa huolestumisensa Euroopan parlamentin kohtalosta "populismin ja oikeistolaisuuden" lisääntyessä vaalien alla.

Molemmat huokailivat erimielisyyden valtaavan ja jo vallanneen parlamentin. Jaakonsaari esitti huolensa Euroopan unionin muuttuessa rauhan- ja integraation puolella olosta johonkin epämääräiseen tulevaisuuteen.

Normaalin, verovaroilla kustannetun uutisvälineen tehtävänä olisi luullut olevan tarkentaa, mitä tämä rauhan ja integraation puolellaolo tarkoittaa. Onko EU ollut rauhan puolella. Onko syvempi integraatio todella Suomelle hyväksi. Kyseenalaistan molemmat näkökohdat.

Euroopan Unionia ei perustteu edistämään demokratiaa vaan Euroopan teollisuusyritysten, European Round Table of Industrialists järjestön  ja kansainvälisen aseteollisuuden etua.

Euroopan Unionia ei perustettu julistuksista huolimatta rauhanjärjestöksi. Heti alusta, eli Maastrichtin kokouksesta lähtien Yhdysvallat alkoi johtaa Saksan avulla Jugoslavian hajottamista, siitä huolimatta, että toisen maailmansodan jälkeen kansainvälinen yhteisö oli päättänyt, että Euroopan rajat ovat pysyvät, eikä niitä saa muuttaa.

Euroopan Unionin NATO-jäsenmaat tukivat natseja Kroatiassa ja Yhdysvallat tuotti Osama bin Ladenin kanssa yhdessä 10 000 jihadistitaistelijaa Bosniaan sotimaan kalifaattia rakentavan itse presidentiksi julistautuneen Izetbegovicin joukkojen rinnalla.

Samat, alunperin Yhdysvaltojen kouluttamat,jihadistit tuhosivatkin WTO-tornit, josta Yhdysvallat sai syyn hyökätä Afganistaniin sotimaan NATO-maiden kanssa sotaa, joka edelleen jatkuu.

Siinä ohessa EU- maat ovat osallistuneet Afrikan kukoistavimman maan, Libyan tuhoamiseen, olleet mukana vuodesta 2001 lähtien suunnittelemassa ja toteuttamassa Syyrian hajottamista Jugoslavian tavoin. Ohessa on Yhdysvaltain kanssa yhteistoiminnassa lennokkimurhattu,usein siviilejä, paitsi Afganistanissa, myös Somaliassa ja Jemenissä.

Uusliberaalia Keskustaa edustanut laajentumis- ja myöhemmin talouskomissaari Olli Rehn johti EU:n Ukraina- lähentymisneuvotteluja, jotka  osoittautuivat fiaskoksi ja loivat edellytykset USA:n rahoittamaan ja EU:n myötävaikuttamaan väkivaltaiseen MAIDAN:in vallankaappaukseen kaikkine seurauksineen.

Nyt Ukrainaa hallitsee väkivaltainen natsismista voimaa saava joukko, jonka kannatus on vain pari prosenttia, mutta sen väkivalta ja väkivallalla uhkaaminen vaikuttaa laajemmin. Sen vaikutusvalta on integroitunut Poroshenkon hallintoon.

Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Yle:n NATO:n propagandaan sitoutunut tiedonvälitys on yrittänyt kaikin mahdollisin keinoin peittää totuuden.

Mitä taas Liisa Jaakonsaaren toivomaan EU:n syvempään integraatioon tulee, voin todeta, että se onnistuu vain, jos suomalaisilta pimitetään kaikki integraation seuraukset. Vain side silmillä suomalaiset voidaan taluttaa syvempään integraatioon, joka merkitsisi yhteisvastuuta muiden jäsenmaiden ongelmista. Itsenäisyyden viimeistenkin rippeiden hävittämistä. Se merkitsisi Euroopan yhteistä armeijaa, johon Suomen tulisi integroitua, "koska olemme osa länttä". Saisimme käyttää armeijallemme nyt hankittavia aavikolle sopivia pukuja. Mille aavikolle NATO-EU meidät haluaisi lähettää sotimaan?

Mistä kansalaiset saisivat totuudenmukaista tietoa Europarlamenttivaaleihin. Siinäpä kysymys. Suomen valtiollinen sensuuri hoitaa sen, että verovaroin maksetussa Yle:ssä ei tulla näkemään rehellisiä keskusteluja mielenkiintoisine argumentteineen. Toimittajat on koulutettu olemaan kysymättä tärkeitä asioita. Show, hyvä meno, toimittajien itseriittoinen esiintyminen osoittaa millä nuoteilla vaaleihin käydään.

Suosittelen alkupaloiksi Yannis Varoufakiksen kirjaa "Adults in the Room", jossa hän kertoo ajastaan Kreikan vatiovarainministerinä. Suomi näyttäytyy pienenä Saksan luppakorvana. Saksa ja Ranska pelastavat omat pankkinsa niin kutsutuilla "Kreikan lainoilla".

Euroopan parlamentin demokratisointi olisi välttämätön. Nykyinen parlamentti on osoittanut, että se myötäilee Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikkaa. Yhdysvaltojen komennosta Euroopan parlamentti määräsi talouspakotteet Venäjälle itse aiheuttamansa Ukraina kaaoksen johdosta.

Yhdysvaltojen määrättyä talouspakotteet Venezuelalle ja rahoitettua sen oppositiota, Euroopan parlamentin enemmistö päätti myöntää Saharov- rauhanpalkinnon tuolle oppositiolle. Samoin Euroopan parlamentin enemmistö, YK:n peruskirjan vastaisesti päätti tunnustaa Venezuelassa itse itsensä presidentiksi julistaneen Guaidon maan presidentiksi.

Suomen Europarlamentaarikoista yksikään ei vastustanut moista kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan vastaista päätöstä. Ruotsin mepeistä sentään puolet vastusti, samoin suuri osa Iso-Britannian europarlamentaarikoista teki niin.

Edellä olevasta voi päätellä, että suomalaisten äänestäjien olisi tiedettävä noudattavatko parlamenttivaaliehdokkaat kansainvälisiä lakeja ja YK:n peruskirjaa, vai myötäilevätkö he Yhdysvaltojen ja sitä myötäilevän Euroopan komission mielivaltaa. Aikamoinen urakka.

Orban, Orpo, Soros ja NATO

Sunnuntai 3.3.2019 klo 15.19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtamediassa on ollut puhetta demokratiasta ja erityisesti sen puutteesta Unkarissa, jossa Orban on levittänyt ruokottomia kuvia halailevista Junckerista ja Soroksesta.

Kansainvälisiä asioita seuraavat henkilöt muistavat kuinka George Soros on vuosikymmeniä ryöstänyt eri kansakuntien veronmaksajien rahoja valuutta- ja muulla keinottelulla sekä rikastunut sen myötä. Rikkauksista on riittänyt rahaa vaalivaikuttamiseen ja hyväntekeväisyyteenkin.

Hän oli saalispussin kanssa George H.W. Bushin rinnalla, kun Puolaa ja Venäjää ryöstettiin. Katolinen kirkko oli tässäkin mukana kuten natsien piilottamisessa ja fasistisen Kroatian serbeille ja juutalaisille pystytettyjen keskitysleirien johtamisessa.

Ajatteleva kansalainen ihmettelee, miksi Soros ei ole osallistunut hyväntekeväisyyteen siten, että palauttaisi jokaiselle britille Iso-Britannian punnan destabiloinnista hyötymänsä varat. Miksi Venäjälle ei ole palautettu siltä ryöstettyjä kultavarantoja, joita Venäjän kansa voisi käyttää elinolojen kohentamiseen?

Mutta ei. Soros ryöstää ja palvelee rahoillaan niitä, jotka ylläpitävät NATO:n avulla ylikansallisen pääoman valtaa, joka tähän mennessä on keskittynyt Yhdysvaltoihin. Hän tukee sivusta niitä, jotka toteuttavat hänen omia päämääriään, ei demokratiaa. Hän rahoittaa värivallankumouksia siihen asti, että ne nostavat valtaan Sorosta ja hänen eliittiliittolaisiaan palvelevia poliittisia voimia kuten muslimiveljeskuntaa Lähi-Idässä.

Euroopan unionia ei perustettu demokratiaa varten. Se perustettiin palvelemaan Euroopan teollisuuspiirien "pyöreän pöydän" veljeskuntaa. (Round Table of Industrialists.) Työvoiman liikkuvuus ja halvan työvoiman saanti oli keskiössä. Ase- ja öljyteollisuuden edut olivat määrääviä.

Heti perustavassa Maastrichtin kokouksessa Saksa taivutti kaikki muut maat mukaan Yhdysvaltojen jo pitkälle kaavailemaan Jugoslavian liittovaltion hajottamiseen, vaikka sodalla. Vaihtoehtoina oli jäännösvaltioiden NATO-jäsenyys tai NATO-miehitys.

Erilaisissa EU:hun liittyvissä äänestyksissä kansalaiset joutuvat äänestämään aina uudestaan kunnes tulee EU:n teollisuuspiirejä tyydyttävä äänestyksen tulos. Mitään ei jätetä sattuman varaan. Erilaisten USA:n CIA:n kaltaisten "demokratiajärjestöjen" ja Soroksen "Open Society"- tai muiden vastaavien tahojen rahoittamana vaalityötä tehdään toivottuun lopputulokseen saakka.

Unkarin pääministeri Orbanilla on pitkä kokemus erilaisista yhteiskuntajärjestelmistä ja asioiden tilasta maassaan. Hän on kyllästynyt Sorokseen Unkarin sijaishallitsijana. Hän tajuaa, miten Soros pelaa Europaan komission kanssa rahoineen ja lahjuksineen.

Nyt pienen Suomen kokoomuspuolueen Petteri Orpo on noussut taisteluun Soroksen puolesta. Hän vaatii Orbanin puolueen erottamista EPP: stä kokoomuspuolueen mainetta pilaamasta.

Suomen kokoomus on ollut johdonmukainen NATO-puolue ja on siten ansainnut Soroksen myötämielen. Kaikki puolueet tarvitsevat tuleviin vaaleihin rahoitusta, joten mieleen nousee kysymys, onko tässä yllättävässä kokoomuspuolueen aloitteellisuudessa joitakin taka-ajatuksia.

Kokoomuksen ylikansallisen pääoman etua ajavan osion ja keskustapuolueen vastaavan osion kesken ja yhteistyöllä Suomen valtio on liittänyt Suomen median, Yle mukaanluettuna, NATO:n hybridikeskukseen siten, että käytännössä NATO-kriittisyys on muuttunut muka vaaralliseksi valtion turvallisuudelle. Näin syvä yhteenkuuluvuus NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen ja massiivisten sotaharjoitusten keralla on jotakin muuta kuin mitä Suomen kansa on osoittanut haluavansa.

Kahdella viime hallituskaudella NATO-propagandalla on muutettu suomalaisten käsitystä todellisuudesta massiivisesti. Kansanedustajatkaan eivät tiedä tai eivät ainakaan toiminnassaan osoita tietävänsä mitään kansainvälisistä laeista tai -tapahtumista.

Valtiovarainministeri Orpon olisi syytä tarkemmin kuvata tai selittää miksi Orbanin demokratian puute on vakavampaa kuin demokratian puute Suomessa. Soroksella ja NATO: lla on parinkymmenen vuoden ajalta uskolliset liittolaisensa Suomen poliitikoissa. Ahtisaari, Stubb, Haavisto, Ranta, Rehn ovat tehneet tärkeitä palveluksia, joista heitä on myös eri tavoin palkittu. Haluaako Orpo nyt tähän samaan joukkoon?

Natsi-Saksa ja Natsi-Suomi ovat jälleen täällä

Torstai 25.5.2017 klo 11.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Neuvostoliiton hajoaminen ja Saksojen yhdistyminen aloitti uuden natsismia muistuttavan aikakauden. Saksa ei aikaillut alkaessaan hamuta taloudellista hyötyä Yhdysvaltojen vanavedessä.

Yhdysvallat oli jo presidentti Reaganin aikana alkanut järjestelmällisen suunnitelman Jugoslavian hajottamiseksi ja Balkanin sotilaalliseksi valloittamiseksi. Se tarvitsi suunnitelman toimeenpanoon ikiaikaisen liittolaisensa Saksan tukea.

Yhdysvaltojen oikeistolaiset pääomapiirit olivat jo 1930-luvulla tukeneet Hitlerin aseistamista tämän suunnitellessa hyökkäystään Neuvostoliittoa vastaan ja laajempaa maailmanvalloitusta. Pääomapiirit pitivät maailmansotaa välttämättömänä USA:n talouslaman ratkaisemiseksi aseteollisuuden avulla.

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan paenneet natsit keräsivät albaani-diasporan rinnalla rahaa tukeakseen Jugoslavian hajotusta. Toisen maailmansodan aikaiset natsi-liittolaiset Kroatia ja Saksa löysivät jälleen toisensa. ItäSaksan entisistä asevarastoista kuljetettiin aseita väkivaltaisesti Jugoslaviasta itsenäistymään pyrkivään Kroatiaan.

Saksa vaati EUta hyväksymään Kroatian itsenäisyyden 1992 siitä huolimatta, että maa oli ensimmäisten monipuoluevaalien jälkeen säätänyt rasistisen perustuslain, jossa aikaisemmin tasa-arvoiset serbit muutettiin toisen luokan kansalaisiksi. Sen lisäksi mitkään muutkaan itsenäistymisen edellytykset eivät olleet voimassa. On hyvä muistaa, että toisen maailmansodan aikana Saksa oli tukenut fasistisen Kroatian muodostumista. Kroatia sääti tuolloin lain, joka teki mahdolliseksi serbien kansanmurhan. Niin saksalaiset kuin kroaatit tappoivat yhteensä yli miljoona serbiä vain siksi, että he olivat serbejä.

Väkivaltaisesti, USA:n ja EU:n tuella suoritettujen Slovenian, Kroatian ja Bosnian itsenäistymisjulistusten ja tunnustamisten jälkeen seurasi uusi serbien kansanmurha, jossa Saksan rooli oli ratkaiseva.

Yhdysvallat aseisti kroaatteja ja Bosnian muslimeja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. Saksa tuki kroaatti-armeijan hyökkäystä Bosnian puolelle nujertamaan serbien vastarintaa. Kun Britannia olisi halunnut asettaa talouspakotteet Kroatialle tämän tunkeutumisen johdosta, Saksa esti sen.

Saksan sosialidemokraattisessa puolueessa tapahtui merkittävä muutos, joka vaikutti koko Euroopan tilanteeseen. Suuri osa Euroopan sosialidemokraattisista puolueista omaksui opportunistisen Britannian labourin johtajan Tony Blairin kolmannen linjan. Blair liittoutui Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin kanssa Jugoslavian serbien lopullisessa murskaamisessa.

Tunnetun kaavan mukaan USA ja NATO-EU leimasivat propagandassaan serbien vaaleilla valitun johtajan Milosevicin Hitleriksi samoin kuin myöhemmin Saddam Husseinin, Gaddafin, Assadin jne. jotta sotilaallinen hyökkäys saataisiin oikeutetuksi.

Bosnian serbien ja Serbian serbien puolustaessa perustuslaillisia oikeuksiaan USA:n ja EU:n tukemia jihadisteja ja albaaniterroristeja vastaan heidät demonisoitiin. Muslimi-kalifaattia rakentavan Bosnian presidentti Izetbegovicin tukena Sarajevossa oli yhdysvaltalainen kenraali John Galvin. Kroaattien ajaessa 250.000 serbiasukasta Kroatian Krajinasta, kroatian joukkoja oli kymmenen kuukauden ajan valmentanut yhdysvaltalaisten kenraaleiden MPRI organisaatio.

Sosialidemokraattisten EU-johtajien peruste sotatoimilleen oli "humanitaarinen interventio". Bill Clintonin ja Tony Blairin johdolla NATO ryhtyi haltuunottosuunnitelmansa mukaan pommittamaan Jugoslavian hajotuksesta jäljelle jäänyttä osaa Serbian ja Montenegron muodostamaa Jugoslaviaa. Tavoitteena oli aikaisemmin toteutuneen Bosnian NATO-miehityksen lisäksi toteuttaa Kosovon miehitys ja myöhempi haltuunotto. Tämän saavuttamiseksi USA ja monet NATO-maat rahoittivat ja ohjasivat albaaniterroristien KLA-järjestöä, joka oli kunnostautunut elin- ja huumekaupassa ja joidenjohtaja oli Interpolin etsintäkuulutettujen listalla. KLA:n avulla lietsottiin sieppauksia ja murhia. Kun poliisi puuttui toimintaan syntyi "humanitaarinen ongelma".

Saksan sosialidemokraattien moraalinen kriisi kulminoitui tähän pommitukseen. Oscar Lafontaine, entinen puolueen puheenjohtaja ja ministeri, erosi hallituksesta vain pari päivää ennen pommitusten alkamista. Saksa osallistui perustuslakinsa vastaisesti pommituksiin. Huonoa omaatuntoa kuvaa se, että se keskeytti pommitukset vuorokauden ajaksi, joka oli toisen maailmansodan aikaisen Belgradin pommituksen vuosipäivä. Tuossa pommtuksessa kuoli yhden päivän aikana 20.000 belgradilaista.

Saksa hyötyi Jugoslavian hajottamisesta taloudellisesti. Se on ostanut halvalla erityisesti Kroatian, mutta myös Serbian infrastruktuurin. Kroatian pankit, vakuutuslitokset, hotellit jne ovat saksalaisomstuksessa. Myös serbit kuulevat uutisiaan saksalaisomisteisesta mediasta. Tony Blair toimii Serbian pääministerin neuvonantajana maan taivuttamiseksi ylikansallisen pääoman toimenpideohjelmaan.

Saksa on yhdistymisellään "ansainnut" natsirikosten unohduksen. Ei ole enää Neuvostoliittoa eikä DDRää muistuttamassa siitä kouriintuntuvasti.

Entä Suomi sitten. EUun liittymisen jälkeen Suomi on kokenut saman natsiajan unohduksen.  Heti 1990-luvun alussa puolustusministeri Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian mikäli se koskaan oli hävinnytkään. Natsimielisinä kielletyt suojeluskunnat ja lotat nousivat uuteen arvoon samaan aikaan kun sisällissodan hävinneen osapuolen kunnia edelleen odottaa palautustaan. Marsalkka Mannerheimin rooli rasististen suomalaisten Itä-Karjalan keskitysleirien suunnittelijana, pystyttäjänä ja hallinnoijana painetaan villaisella.

Saksan johtaman EU:n uusi rooli antaa myös Suomelle mahdollisuuden toteuttaa osuuttaan uuden militarismiin pohjautuvan maailmanvalloituksen rattaana. Kokoomuspuolue on ottanut ohjat niin ulko- kuin sisäpolitiikassa. Rauhaan ja yhteistyöhön uskonut presidentti Kekkonen piti kokoomusta vaarallisena Suomelle.

Suomen politiikassa tapahtui käänne Martti Ahtisaaren tultua valituksi presidentiksi. Hän edusti Yhdysvaltojen ja NATOn myötäilyyn perustuvaa "humanitaarista interventio"-politiikkaa. Hänen tuellaan sosialidemokraattinen puolueen moraali mureni. Mauno Koivisto oli selkeästi NATOa vastaan ja halusi hyvät suhteet Venäjään. Ahtisaari oli päinvastainen.

1930-luvulla sosialidemokraattinen puolue oli vastaavassa tilanteessa. Väinö Tannerin edustama osa tuki sotapropagandaa ja kehotti työväestöä liittymään suojeluskuntiin, järjestöön, joka vain pari vuosikymmentä aikaisemmin oli teloittanut työväestöä tuhatmäärin.

Natsi-Saksan juutalaiset on korvattu venäläisillä. Militarismin voimistamiseksi tarvitaan vihollinen ja se on muovattu venäläisten rooliksi. Natsi-Saksan suurin uhrauksin voittanut moraaliltaan ylivertainen kansa on leimattu halveksittavaksi joukoksi. Serbit olivat myös kansa, joka omalla taistelullaan voitti natsi-kroaatit ja saksalaiset toisen maailmansodan aikana.

Tämä uusi "juutalaisten" joukko, venäläiset ja serbit, on saatu aikaan voimakkaalla propagandalla. Suomessa propagandaa hoitavat Helsingin Sanomat, Yle, Otava ja WSOY.

Yle on oikeistohallitusten vallassa ja todistettavasti lobbaukselle alttiina. Helsingin Sanomien historia pohjautuu sotavankitoimiston johtajaan Eljas Erkkoon, joka ennen talvisotaa ulko/puolustusministerinä neuvotteli Saksan ja Ison-Britannian sotilasjohdon sekä Pohjolan päämiesten ja ulkoministerien kanssa siitä, että Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon ei Suomen toimesta estettäisi.

Otava kustansi Mannerheimia ihannoivat muistelmat, jotka kirjoitti Ranskan ja USA:n tiedustelupalvelussa työskennellyt päämajan tiedustelu-upseeri Aladar Paasonen.

WSOY:n historiaan liittyy Valtiollisen poliisin johdossa toiminut Eino Suolahti, jota jyrkkyytensä johdosta kutsuttiin Eino veriseksi. Hän oli IKL:n fasistisen isänmaallisen kansanliikkeen perustajia, Uuden Suomen johtokunnan jäsen ja sotien jälkeen hänen poikansa Eino E.Suolahti oli WSOY:n kirjallinen johtaja. Saksan keskitys- ja tuhoamisleirien organisoija Heinrich Himmler vietti kesäisiä päiviä heidän huvilallaan.

Suomen media ja kustannustoiminta on merkittäviltä osin muovautunut EU:n edellyttämän uuden rasistisen natsiajan edistäjäksi. Venäläiset, uudet juutalaiset, ovat ilman todisteita syylliset milloin mihinkin keksittyyn epäkohtaan. Siten Suomen mediasta ja kirjallisuudesta on turha etsiä totuudenmukaista kuvaa Balkanin tilanteesta, Ukrainan vallankaappauksesta tai Syyrian konfliktista.

Natsiaikaa muistuttava joukkopsykoosi on valmis. Näen mielessäni käsivarret kohoamassa USA:n ja Saksan pääomapiirien vallan edellyttämmään ojoon ylös oikealle.

Tämä valta edellyttää sotia ja niiden aiheuttamaa kansainvaellusta. Tämän vaelluksen uhrit otetaan vauraaseen Eurooppaan, mutta heille maksetaan mitätöntä palkkaa. Sotien aiheuttama jihadismi otetaan vastaan pääomien tarpeiden sivutuotteena. Terroritekojen perusteella poliisien ja armeijoiden miesvahvuutta kasvatetaan. Näillä miesvahvuuksilla saadaan myös reiluja työoloja vaativat kansalaiset kuriin. Kyynelkaasulla, pampuilla pomminvarmoilla miehistönkuljetusajoneuvoilla.

Saksan ja Ruotsin hallitukset vaativat kansalaisia sopeutumaan uuteen todellisuuteen. Uuteen Saksaan, uuteen Ruotsiin. Se ei ole ainoastaan monikulttuurisuutta vaan sotien ja väkivallan hyväksymistä, armeijoiden läsnäoloa kaduilla ja lentokentillä. Uusi uljas aikausi on edessämme. Unohtakaamme empatia ja moraali. Pääoman tarpeet ovat omiamme tärkeämmät.

Suomalaisetko sokeiksi kuluttajiksi ja USA:n alamaisiksi?

Torstai 12.11.2015 klo 13.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

 Vuonna 1978 Rakennusliiton silloinen johtaja Aarno Aitamurto jakoi kirjoittamani kirjan Inhimillinen kasvu ja yhteisö kaikille liittokokousedustajille. Monissa yrityksissä muun muassa Hyvinkään Kone Oy:ssä työntekijät järjestivät opintokerhoja, joissa kirja käsiteltiin ja minut kutsuttiin lopuksi keskustelemaan ihmisen henkisen kasvun ja yhteiskunnan rakenteen välisestä suhteesta.

Tuon jälkeen kehitin oman työyhteisöni, Helsingin nuorisopsykiatrian yksikön luovan kasvun periaatteiden pohjalta. Siitä prosessista kirjoitin Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun teokseni vuonna 2004.

1970- luku oli aikaa, jolloin Suomen hallituksella oli kohtuullisesti valtaa raha-asioissa. Demokratia käsitti siten myös taloudellista demokratiaa. Myös kunnallisella tasolla Helsingin nuorisopsykiatrian yksikön työntekijät osallistuivat yksikön budjetin suunnitteluun ja seuraamiseen. Joka kuukausi kaikki työntekijät kokoontuivat yleiskokoukseen suunnittelemaan toimintaa. Työntekijät kokivat olevansa subjekteja, työn suunnittelijoita ja tekijöitä. Kehityksen myötä opittiin, että potilaat ovat kaikkein tärkeimpiä. Potilaan on voitava kokea olevansa oman todellisuutensa subjekti, jonka koostumista henkilökunta voi vain auttaa täydellistymään.

Pääomaliikkeiden vapauduttua Suomessa, laman ja Neuvostoliiton hajoamisen koettuaan Suomi päätti liittyä Euroopan Unioniin ja myöhemmin euroon. Euroopan Unioni perustettiin palvelemaan suuryritysten tavoitteita. Nuo tavoitteet kirjattiin myös EU:n tavoitteiksi. Kansalaisten vapaa liikkuvuus säädettiin palvelemaan yritysten etua. EU:n laajeneminen palveli yhä halvemman työntekijäjoukon saamista yritysten entistä suurempien voittojen mahdollistajiksi.

Neuvostoliiton edustaman yhteisöllisyyden mallin kadottua ei ollut vaikeata saada mieliä kääntymään markkinasosialismia edustavan Jugoslavian tuhoamisen taakse, vaikka sodalla ellei muuten. Yhdistymisensä jälkeen Saksa halusi Balkanilta taloudellista hyötyä itselleen ja liittoutui Yhdysvaltojen kanssa, joka vuorostaan halusi sotilaallisen läsnäolonsa avulla palata voimalla Eurooppaan ja tuhota samalla Venäjän liittolaisen vuosikymmeniksi eteenpäin.

Suomen kohtalon tieksi EU:ssa muodostui Saksan ja siten USA:n vanaveteen asettuminen. USA-vetoisen suurpääoman ehdot valittiin Suomen oikeistopuolueiden, pääomapiirien ja valtamedian toimesta maamme ehdoiksi.

Suurpääoman ja markkinavoimien ehdot kutistavat ihmisen kuluttajaksi, jolla ei saa olla itsenäistä tunne-elämää tai ajattelua.Tämän tilan ylläpitämiseksi tarvitaan yhä voimistuvaa USA-vetoista propagandaa, joka liittää toimeentulon yhteen sen kanssa, että yksilö alistuu pitämään propagandaa totuutena.

Jo vuonna 2006 suurin osa valtalehtien päätoimittajista ilmoitti olevansa Suomen NATO:on liittämisen kannalla. Siitä lähtien valtamediat nyt Yle mukaanluettuna tuottavat aineistoa, joka kääntää Yhdysvaltojen, NATO:n johtajan, hirmuteot Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa, Syyriassa, Guantanamossa, salaisissa vankiloissa ja kidutuskeskuksissa ymmärrettäviksi - business as usual.

Samanaikaisesti suomalaisen median on USA:n alamaisuudessaan mustamaalattava Venäjää ja suljettava silmänsä Yhdysvaltojen jatkuvilta kansainvälisten lakien rikkomuksilta.

Suomen median synnyttämä ristiriita toden ja valheen välillä on luonut maahamme ahdistuneisuuden ja vihan ilmapiirin. Koska median propaganda on niin massiivista ja jokapäiväistä, tavallisen kansalaisen on mahdotonta tunnistaa, mistä ahdistus kumpuaa.

Maahamme on valittu eduskunta, joka myötäilee tuota USA-johtoista pääoman valtaa. Monet ministereistä ovat veronkierron ja veroparatiisien hyödyntäjiä tai vähintään kannattajia. Inhimillisyys, kyky eläytyä toisiin ihmisiin ja aito yhteistyö on kadonnut ratkaisevasta osasta johtavia poliitikkoja ja mediaa.

Asuessani viisi vuotta Espanjassa tutustuin Jugoslavian sotien aikaiseen NATO:n tiedottajaan. Perheittemme ystävystyttyä keskustelumme olivat suoria ja rehellisiä. Osoittautui, että olimme samaa mieltä USA:n roolista, NATO:n roolista ja tietyistä yksittäisitä tapahtumista Kosovossa. Kysyin häneltä miksi hän sitten valehteli työssään. Hän sanoi, että hänellä on kaksi poikaa, jotka on koulutettava yliopistossa. Hän joutuu tekemään sitä mitä häneltä odotetaan.

Sama mies kirjoitti kirjan siitä, kuinka hän avusti surkeissa oloissa elävää romani-perhettä talven yli. Hänellä oli siis sydäntä.

Saattaa olla, että monilla veronkiertoa kannattavilla ministereillä, HeSa:n ja Yle:n toimittajilla on myös sydäntä yksittäisissä asioissa. Maailma on kuitenkin muuttunut 1970- luvun jälkeen sellaiseksi, että sydäntä ja eläytymistä ei voi käyttää, koska työnantaja ja hänen yläpuolellaan oleva näkymätön käsi pakottaa valehtelemaan. Ellei valehtele toimittaja menettää työpaikkansa. Ellei valehtele, upseeri ei ole NATO-kelpoinen.

!970- luvulla kävimme lasten kanssa rauhanmarssilla joka syksy. Neuvostoliitto/Venäjä oli ystävä ja ystävyyskaupunkitoiminta oli vilkasta. Eivät ihmiset, kylät ja kaupungit ole muuttuneet mutta Suomi on asemoinut itsensä niiden viholliseksi koska Yhdysvaltojen kongressi on julistanut Venäjän viholliseksi. 

Yhdysvaltalainen Venäjä- tutkimuksen professori Steven Cohen sanoi viime tiistaina John Batchelorin haastattelussa, että Ukraina on tullut Yhdysvaltojen siirtomaaksi. Ukrainan poliittinen valta on Svoboda- oikeistopuolueella ja Oikealla sektorilla eli natsimielisillä puolueilla. Rada- parlamentti ei hyväksynyt työelämän syrjinnän kieltävää lakia, jota EU oli edellyttänyt. Suomen media tai ulkopoliittinen johto ei puhu totta Ukrainasta eikä Syyriasta. USA:n laittomat aseistukset molempiin maihin ja Syyrian laittomat pommitukset ohitetaan.

Suomi on liukumassa Ukrainan tavoin Yhdysvaltojen alusmaaksi. Isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen oli sotilaallinen askel. Median amerikkalaistuminen ja poliitikkojen mukautuminen median valtaan on johtanut siiihen, että pääomapiirit voimistavat valta-asemaansa demokratian kustannuksella.

Tasavallan presidentillä oli keskeinen osa isäntämaasopimukseen sitoutumisessa. Hänellä saattoi olla keskeinen rooli myös pääomapiirien valtaa lisäävässä sote-sopimukseen päätyneessä hallituskriisissä.

Meillä on  suurpääoman avulla valittu eduskunnan enemmistö ja presidentti. Vuoden 1917 - 1918 talvi tulee kammottavalla tavalla mieleen. Jääkö tunteville todellisuudentajunsa säilyttäneille kansalaisille muuta mahdollisuutta kuin sanoa toreilla EI.

Vaiettu Lapin-sota; sisällissodan toinen näytös

Tiistai 18.8.2015 klo 13.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle-uutiset yllätti suomalaiset epätavallisella paljastuksella. Se kertoi 17.8. tietävänsä natsi-Saksan olleen Suomen Lapissa ja jättäneen räjähteitä maastoon.

Lapin sota on vaiettu osa Suomen historiaa. Lapin sodassa Suomen armeija oli pakotettu poistamaan natsi-liitolaisensa maamme alueelta.

Suomen poliittinen ilmapiiri oli, vuodesta 1918 lähtien Saksan armeijan avulla sisällissodan voittaneen valkoisen Suomen todellisuuden ja ihmiskäsityksen mukainen. Vasemmistolaisesti ajattelevia vainottiin, pidätettiin, estettiin äänestämästä ja muilutettiin itä-rajalle. Valkoinen fyysinen terrori oli pakotettu väistymään (rankaisematta), mutta henkinen terrori oli edelleen itsestään selvyys.

Valkoinen todellisuus johti siihen, että erityisesti akateemiset kansalaiset ja kulttuuriväki ryhtyivat ajamaan Suur-Suomi- aatetta. "Heimosotien"sijaan, joiksi Neuvostoliiton Itä-Karjalaan suoritettuja aseistettuja hyökkäyksiä kutsuttiin, haluttiin vallata Saksan avulla koko Itä-Karjala, hurjimmissa haaveissa maat Uraliin saakka.1930- luvulla Suur-Suomi-aate sai lähes uskonnollisen luonteen.

Hanketta valmisteltiin 1930-luvun tiiviillä Saksan ja Suomen armeijan yhteistyöllä. Suomen johto, presidentti Niinistön ihailema presidentti Ryti ja ulkoministeri Soinin ihailema marsalkka Mannerheim, olivat valmiit sijoittamaan Suomen natsi-Saksan provinssiksi, jos Suomi saisi vastapalveluksi toteuttaa Suur-Suomi haaveensa.

Natsi-Saksan romahduksen lähestyessä Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto joutui tilanteeseen, jossa natsi-Saksa ei enää tarjonnut mahdollisuutta ylläpitää valkoisen Suomen sotapropagandaa, joka piti demokraattisia oikeuksiaan tavoittelevia kommunisteja ja Neuvostoliittolaisia alempiarvoisina itseensä verrattuna.

1944 syyskuussa solmittu aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä edellytti natsi-Saksan armeijan pikaista poistamista Suomen alueelta.

Vuoden 1918 marraskuussa Saksan keisarikunnan romahdus johti siihen, että Saksan armeija joutui poistumaan Suomen maaperältä. Sisällissodan päättyminen täten ei kuitenkaan johtanut demokratiaan sillä valkoiset voittajat säilyttivät porvariston ylivallan rajoittaen työväestön osallistumista yhteiskuntaelämään kaikin mahdollisin tavoin.

Siitä huolimatta, että marsalkka Mannerheim presidenttinä ja ylipäällikkönä jarrutti saksalaisten poistumista ja hyväksyi porvarillisten upseerien  asekätkennän, hän ei voinut kapinoida Neuvostoliiton armeijaa vastaan.

Aseleposopimus edellytti sisällissodan valkoisen armeijan ytimen, suojeluskunnan lakkauttamisen, samoin Lotta-järjestön, jonka johto oli voimakkaan natsihenkinen.

Vuonna 1945 Suomessa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit sitten v.1917 itsenäistymisen. Neuvostoliitto tuli välillisesti pelastaneeksi Suomen demokratian. Sisällissodassa Suomen työläisten tavoitteena oli ollut demokraattinen Suomi, jonka perustuslaki muistutti Sveitsin ja Yhdysvaltojen perustuslakeja. Tämä haave toteutui vasta Neuvostoliiton pakotettua Suomen luopumaan natsi-ideologista, Suur-Suomi-hankkeesta ja järjestämään demokraattiset vaalit.

Suomi on parasta-aikaa ajautumassa sisällissotaa edeltäneeseen harvainvaltaan. Natsi-Saksan sijaan Suomen uhkana on anglo-amerikkalainen sotapropaganda, jonka Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset ovat täysin omaksuneet. Propagandaa tukee taloudellinen ylikansallinen valta, jonka irvokkkuutta lisää se, että Yhdysvallat käyttää sitä pakotteisiin itseään demokraattisempia maita vastaan. Anglo-amerikkalaisessa globaalissa vallankäytössä demokratiasta ja demokratiaa toteuttamaan pyrkivistä valtioista on tullut Yhdysvalloille ja sen NATO-liittolaisille vihollisia, jotka täytyy tuhota joko sodalla tai tai tahallisella epävakauden lietsonnalla.

Hyttynen ja jättiläinen

Perjantai 7.11.2014 klo 11.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n A-studion Moskova-lähetyksen ja presidentti Niinistön presidentti Putinille soittaman puhelun jälkeen nousee mieleen vertaus hyttysestä ja jättiläisestä. Suomen mediassa vallitsee täydellinen pimeys vallitsevan todellisuuden suhteen. Seurattuani Ulkopoliittisen instituutin edustajien käsityksiä maailmasta epäilen, että sama sokeus vallitsee myös poliittisten päätöksentekijöiden mielissä.

Yhdysvaltalainen tutkija professori Noam Chomsky kutsuu Yhdysvaltoja maailman johtavaksi terroristivaltioksi. Lontoon entinen pormestari Livingstone katsoo Ison-Britannian poliitikkojen ja kansalaisten tilanteen päätyneen siihen, että jos et ole samaa mieltä Yhdysvaltojen hallituksen kanssa sinut mustamaalataan lokakampanjalla tai sattumalta menetät henkesi.

Kuinka on mahdollista, että Suomen media ja poliittinen eliitti ei ole koskaan kuullut mitään kielteistä USA:n ja liittolaisensa NATO-EU:n toimista? Suomalaiset eivät ole koskaan kuulleet Yhdysvaltojen kongressin päätöksestä siitä, minkälaiset vaalit entisessä Jugoslaviassa oli järjestettävä. Ainoastaan mikäli Yhdysvalloissa asuvan fasisti-disporan tukemat tahot pääsisivät valtaan, Yhdysvallat aloittaisi uudelleen keskeyttämänsä taloudellisen yhteistyön. Suomalaiset eivät ole kuulleet siitä, miten synnytettyjen valtioiden tunnustaminen tapahtui USA:n ja EY:n toimesta heti itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Sisäiset rajat muuttuivat yht'äkkiä valtakunnan rajoiksi. Liittovaltion perustuslakia puolustavat voimat pommitettiin alistumaan, jotta maat saatiin joko vapaaehtoisesti liittymään NATO:oon tai joutumaan NATO:n /USA:n miehittämiksi.

Suomalaiset eivät ole koskaan kuulleet sitä, minkä Russia Todayn katsojat näkivät pari viikkoa sitten. Dokumenttielokuva, The Weight of Chains jota n. vuosi sitten suosittelin jokaiselle USA/NATO/EU- vallankäytöstä kiinnostuneelle näytettiin RT:llä. Se on katsottavissa Youtubessa.

Enää ei tarvitse odottaa 50 vuotta, jotta USA:n ja CIA:n, NED:n ja NSA:n JSACK:in tai salaisten tuomioistuinten väkivalta paljastuu. Kamputsean 8 v (1965-73) jatkuneet 8 min väliajoin tapahtuneet pommikoneiden nousut, joissa pommeja pudotettiin yhteen maahan enemmän kuin koko toisessa maailmansodassa yhteensä, kuvattiin vasta hiljattain Yalen yliopiston julkaisussa.

Suomessa ei haluta tietää, että Yhdysvallat johtaa Ukrainan tapahtumia. Olen aikaisemmin maininnut oligarkki Pintchucin järjestämän Jaltan kokouksen,syyskuussa 2013 jossa olivat läsnä molemmat Clintonit, Puolan ulkoministeri, USA:n liuskekaasu/energia asiantuntijat, Israelin, Italian entiset johtajat, Janukovich ja Poroshenko. Siinä jaettiin Ukrainan infrastruktuuri.Maidanin mielenosoitukset olivat osittain aitoja, osittain masinoituja ohjaamaan Ukraina Yhdysvaltojen/Saksan haluamaan suuntaan. Heti laittoman hallituksen synnyttämisen jälkeen USA:n varapresidentin poika Hunter Biden nimitettiin keskeisen öljy-yhtiön hallitukseen samoin Puolan entien presidentti Kwasniewski.

Samalla tavalla kun Yhdysvallat ja EU-maista ensisijaisesti Saksa hyötyivät Jugoslavian hajoittamisesta, nyt samat maat haluavat jakaa hyödyn (sotilaallisen ja taloudellisen) Ukrainasta. Jälleen EU:n veronmaksajat pakotetaan kustantamaan Ukrainan saattaminen ylikansallisen pääoman siirtomaaksi EU:n miljarditukien avulla. Jugoslavian pakolaisvirrat ovat edelleen hajallaan Euroopassa, mutta suurelta osaltaan Serbian taakkana Serbiassa. Uudet Ukrainan pakolaisvirrat ovat sekä Venäjällä että muualla Euroopassa. Pääomapiirit eivät laskuja maksa; he keräävät vain hyödyn. Kuolleita surevat vain omaiset.

Malesialaiskoneen alasampuminen muistuttaa monia Bosnian-sodan provokaatioita. Kuten www.voltairenet.org kuvaa yksityiskohtaisessa erittelyssään, kone on pudotettu mitä ilmeisimmin hävittäjän tulituksessa eikä ohjuksella. Ohjuksen laukaisu olisi synnyttänyt niin voimakkaan räjähdyksen ja selkeän savuvanan, että tuhannet kansalaiset olisivat havainneet sen ja myös kuvanneet puhelimillaan. Se, että Kiovan hallitus ei ole päästänyt tutkijoita paikalle ja tutkimukseen osallistuvat maat ovat sopineet, että tulokset julkistetaan vain, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat, synnyttää vakavia epäilyjä tutkimuksen rehellisyydestä ja tutkijoiden motivaatiosta paljastaa totuus.

Suomen media ja poliittinen johto eivät huomaa, että Yhdysvallat on Ranskan rinnalla juuri tukenut sotilasvallankaappausta Burkina Fasossa. Edeltäjänsä, harvinaislaatuisia aikaansaannoksia synnyttäneen presidentti Thomas Sankaran henkilökohtaisesti ampunut presidentti Campaore joutui 27 vuoden (USA:n ja Ranskan tukeman)valtakauden jälkeen pakenenmaan maasta.Sankaran murha tapahtui Ranskan ja USA:n salaisten palveluiden tuella. Tämän jälkeen USA on saanut Ougadougoun lentokentän tukikohdasta käsin suorittaa lennokkimurhiaan Afrikassa.Sotilasvallankaappaus oli välttämätön estämään "Sankaristisen" opposition valtaanpääsy.

Presidentti Putin pyrkii ilmiselvästi siihen, että Ukrainasssa kaikilla kansalaisilla olisi samanvertaiset demokraattiset oikeudet. Vaikka puhuvat venäjää, vaikka ovat Venäjän ortodokseja. USA:n tukema laiton hallitus aloitti sodan. Tämä hallitus alkoi kutsua omia kansalaisiaan terroristeiksi.

 Venäjän presidentti tietää ja tiedostaa millä eri tavoilla Yhdysvallat pyrkii vahvistamaan omaa sotilaallista valtaansa kaikkien muiden maiden kustannuksella.(Sotilastukikohtia 130 maassa) Saksassa on toisesta maailmansodasta lähtien ollut vahva Yhdysvaltojen armeijan läsnäolo. Maassa on edelleen 40.000 yhdysvaltalaista sotilasta. Maiden edut ovat yhteiset. Saksa toteuttaa niitä hivenen pehmeämmin. Taloudellinen intressi on lähes sama.

Putinin kirje New York Timesille alkuvuodesta osoittaa henkistä suuruutta, sivistystä ja johtajuutta. Samaa saattoi sanoa presidentti Kekkosesta. Presidentti Niinistö ei ole vielä kertaakaan osoittanut sellaista suuruutta, joka osoittaisi hänen kykenevän nousemaan muuksi kuin Obaman ja pienemmässä määrin NATO-EU:n sanantuojaksi, joka pörisee jättiläisen ympärillä, kykenemättä näkemään mitä jättiläinen näkee ja kykenemättä kuulemaan mitä jättiläinen puhuu koska elinympäristö ja elintavat eivät luo edellytyksiä keskinäiselle ymmärrykselle. Suomen media ja UPI muodostavat sen suon ja ekologian, josta hyttysen on pakko ponnistaa.

Palmian yhtiöittäminen

Maanantai 29.9.2014 klo 11.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kokoomus näyttää vihreiden tuella kiirehtivän Palmian yhtiöittämistä ja todennäköisesti monen muun yksikön tavoin yksityistämistä. Terveydenhuollon yksiköiden yksityistämisen seurauksena on nähty voittojen siirtyminen veroparatiiseihin ja sairausvakuutukseen käytettyjen verovarojen valuminen voittoa tavoittelevien yritysten taskuihin.

Kokoomus kokee kiireen koittaneen. Miksi? Puheenjohtaja Alexander Stubb, joka on ilmoittautunut Yhdysvaltojen etelävaltiolaiseksi, on yksi niistä harvoista poliitikoista jotka ovat perillä Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välisestä TATIP, Transatlantic trade and investment partnershipista, kauppa- ja investointisopimuksesta.Sopimusta on laadittu suuren salaperäisyyden vallitessa. Ulkomaankauppaministerinä Stubbin velvollisuus olisi ollut kertoa kansalaisille, mistä on kysymys. Valitettavasti hän näyttää olevan Yhdysvaltojen ja ylikansallisen pääoman intressien puolella, demokratiaa ja kansalaisten oikeuksia vastaan. Vaikeneminen tukee demokratiaa voimakkaasti nakertavan TATIP:in hiljaista hyväksymistä. MAI-sopimuksen kaatanutta kansalaisaktivismia ei haluta.

TATIP:in eräänä tavoitteena on se, että yksityistettyjä kansallisen tai valtiollisen terveydenhuollon tai muun yritystoiminnan osia tai kokonaisuutta ei voisi palauttaa yhteiskunnallisiksi sopimuksen tultua voimaan. Toisin sanoen jos yksityistetty terveydenhuolto ei toimikaan potilaiden parhaaksi, sitä ei voitaisi ottaa takaisin kunnan tai kuntayhtymän hallintaan. Samoin Palmian tapainen merkittävä kunnallisia palveluja tuottava yritys olisi menetetty lopullisesti, mikäli se nyt yhtiöitettäisiin /yksityistettäisiin.

Isossa-Britanniassa julkinen keskustelu TATIP:in vaikutuksesta kansalliseen terveydenhuoltoon on aktiivista. Tämä osoittaa sen, että kansalaisyhteiskunta Isossa-Britanniassa on vahvempi kuin Suomessa.Poliittinen eliitti on sidoksissa Yhdysvaltoihin, mutta tämä ei hiljennä kansalaisyhteiskuntaa. Suomessa kyyristellään Yhdysvaltojen intressien edessä. Media on pakottanut kansanedustajat ja valtuutetut kyyristelemään. Median rahoitus vaikuttaa sisältöön. Media haluaa lisätä Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa ja arvomaailmaa Suomessa. 

Muualla maailmassa vihreät ovat usein lähellä vasemmistoa ja tukevat demokraattisia uudistuksia. Suomessa vihreät ovat aatteelisesti selkeästi oikeistoa. Palmian kysymyksessä vihreät tarjoavat kokoomusta ja yhtiöittämistä tukevan, mutta pienen kosmeettisen, palkkoihin liittyvän kompromissin.Heidän mielestään Palmia voitaisiin yhtiöittää, mutta työntekijöiden kohdalla huolehdittaisiin, että palkanalennus lyhyellä tähtäyksellä kompensoitaisiin. Täten naamioidaan varsinainen peruskysymys eli se, että tulevaisuudessa tapahtuvan yksityistämisen jälkeen Palmian voitot eivät koidu Helsinkiläisten veronmaksajien, kansalaisten, vaan ylikansallisten yhtiöiden hyväksi voittoina, jotka siirretään veroparatiiseihin. Yksityistäminen johtaa demokratian kaventumiseen koska kuntalaiset eivät enää pystyisi vaikuttamaan toiminnan suunnitteluun ja luovaan kehittämiseen. Samalla kuntalaisille tarkoitetusta palvelusta tulisi ylikansallisen yrityksen lypsylehmä.

Kunnallisten palvelujen ydin on se, että kuntalaiset osallistuvat toiminnan kehittämiseen, toteutukseen ja mahdollisesti toiminnan tuottamien voittojen jakamiseen. Parantunut palvelu on jo voitto, mutta jos lisäksi palvelu on taloudellisesti kannattavaa, on se kaikkein parasta. Yksityistäminen johtaa vieraantumiseen ja mekanisoitumiseen.

"25 menetetyn vuoden opetukset"

Maanantai 22.9.2014 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sveitsiläisessä Tages Anzeigerissa oli kahtena peräkkäisenä päivänä 18.9. ja 19.9. mielenkiintoiset Euroopan kehityksen kohtalonvuosia koskevat artikkelit. Viimeinen Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov kuvaa prosessia kylmän sodan lopettamiseksi ja yhteisen eurooppalaisen kodin rakentamiseksi. Sveitsin vihreän puolueen puheenjohtaja Jo Lang kuvailee kylmän sodan loppumisen jälkeistä aikaa "menetettyinä vuosina".

Suomalaiset voisivat lisätä kylmän sodan lopettamisen jatkumoon vielä presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton yhdessä aikaansaaman ETYK:in,Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän kokouksen, joka antoi voimakkaan sysäyksen liennytykselle ja suurvaltojen vastakkainasettelun purkamiselle.

Marraskuussa 1990 35 valtion- ja hallitusten johtajaa allekirjoittivat Pariisissa "Uuden Euroopan kartan". Tavoitteena oli muodostaa kaikkien Euroopan maiden Venäjä mukaanluettuna yhteinen rauhanomainen projekti. Turvallisuuden takeeksi kaavailtiin Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön järjestöä ETYJ:ia, Yhdistyneiden kansakuntien eurooppalaista haaraa. Sotilasliitto NATO kävisi tarpeettomaksi myös sosialististen maiden puolustamiseksi perustetun yhteenliittymän, Varsovan liiton purkautuessa.

YK:n roolin vahvistuminen aiheutti NATO:ssa identiteettikriisin. Vetäytymisen sijaan se alkoi laajentaa reviiriään, kohti Venäjän rajoja. Erityisesti Jugoslavian hajottamissodissa USA-johtoinen NATO otti YK:sta niskalenkin.Salainen MC 327 sopimus johti siihen, että YK ei enää toiminut aseidenriisunnan eteen, mikä rauhanomaisen kehityksen epäonnistuminen,Jo Langin mukaan, ilmeni Bosniassa. 1990-luvun lopulla näimme heikentyneen YK:n ja Venäjää saartavan, vahvistuneen NATO:n.

Tuoreimmassa Foreign Affairs -lehdessä artikkelissaan "Miksi Ukrainan kriisi on lännen vika?" John J. Mearsheimer viittaa yhdysvaltalaisen diplomaatin George F. Kennanin toteamukseen vuodelta 1998 "Olen sitä mieltä, että NATO:n itälaajentuminen on traaginen virhe."

Niin Lang kuin Gorbatsovkin viittaavat militarismiin ja sotateollisuuteen etsiessään syitä nykytilanteeseen.Eräät tahot juuri haluavat kylmän sodan voimistumista. Gorbatsov korostaa myös varakkaiden miljardöörien vaikutusta parlamenttien päätöksiin samoinkuin näiden vaikutusta joukkotiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen.

Gorbatsov on lähestynyt sekä presidentti Putinia että Obamaa kirjeellä Ukrainan kriisin poliittiseksi ratkaisemiseksi. Gorbatsov toivoo, että Itä-Ukraina voisi Krimin tavoin päättää kohtalostaan äänestyksellä. Hän toteaa, että jos Yhdysvallat ja Venäjä ovat onnistuneet päättämään kylmän sodan, luulisi niiden pystyvän ratkaisemaan ajankohtaisetkin konfliktit.

ETYJin piti muodostua Euroopan rauhan ja yhteistyön takaajaksi. Yhdysvallat ja ahneimmat EU-maat ilmeisesti havaitsivat, että ylikansallisen pääoman tavoittelemat yhteiskunnat eivät ole saavutettavissa rauhanomaisin keinoin. Demokratiaan ja yhteistyöhön tottuneet ihmiset eivät luovu siitä hevin. EU liittää laajenemisehtoihinsa sotilaspoliittisia ehtoja. EU-syötti sisältää NATO-ongenkoukun. Tämän yhdistelmän Venäjä kokee pettävän Pariisin-sopimuksen tavoitteet.

Nykyisistä ETYJ-maista monet ovat nykyisin NATO:n jäseniä. NATO-maiden armeijat eivät ole itsenäisiä vaan yhdysvaltalainen neljän tähden kenraali on ylipäällikkönä. Tämän yksityiskohdan vuoksi Ranska erosi de Gaullen presidenttikaudella NATO:sta, jolloin Ranskan armeija itsenäistyi. Vasta Chiracin aikana Ranska palasi NATO:on ja täydellisesti vasta Sarcozyn aikana.

Suuri määrä NATO:n jäseniä ETYJ:ssa vaikuttaa siten, että yhteistyö ja pohdiskeleva tosiasioiden käsittely heikkenee ja militarismi saa tilaa yhä enemmän. Gorbatsov katsoo, että NATO (USA) on ostanut Baltian maat. Tilaa kuvaa hyvin se, että ETYJ erotti Venäjän toiminnastaan tämän vuoden ajaksi Krimin liittämisen takia. Keskusteluyhteyden katkaiseminen kriisitilanteessa, joka edellyttäisi entistä syvällisempää kokonaisuuden hahmottamista ja käsittelyä yhdessä, tuntui järjettömältä.

Seurattuani viikonloppuna suomalaisia iltapäivälehtiä, YLE:n uutisvuotoja,Helsingin Sanomia,Yle:n ajankohtaisohjelmia voi niitä kuvata yhdellä sanalla "oksennus". On todella vaikea kuvitella, mitä toimittajien ja käsikirjoittajien päässä liikkuu. Ehkä 1930-luvun sotapropaganda on ensimmäinen mieleen tuleva vastaavanlainen todellisuus. Silloin oltiin valmiita luokittelemaan Itä-Karjalan asukkaita kansallisiin ja epäkansallisiin. Epäkansalliset heitettiin keskitysleireihin kuolemaan, koska olivat rodullisesti alempiarvoisia. Tästä toiminnasta rakennettiin sankaritarina, joka kannattelee nykytoimittajien egoa.

Kroatia 1990-luvulla. ja Ukraina tänään

Maanantai 18.8.2014 klo 12.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan ulkoministeri Klimkin kutsuu NATO:a,USA:ta ja EU:ta antamaan sotilaallista apua Kiovan väliaikaiselle,laittomalle hallitukselle ja tynkäparlamentille. Alkuperäisessä laillisessa, demokraattisesti valitussa parlamentissa pääasiassa Itä-Ukrainasta kannatusta saanut alueiden puolue ja kommunistit muodostivat enemmistön 217 paikallaan. Vähemmistössä oli Udar, Isänmaa ja äärioikeiston Svoboda yhteensä 178 paikkaa.

Väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen EU salli vähemmistön muodostaa hallituksen ja parlamentin jatkaa tynkäparlamenttina, josta osa edustajista oli peloteltu pois, muun muassa kommunistipuolueen puheenjohtajaa vastaan tehtiin murhayritys ja hänen kotinsa tuhopoltettiin. Nyt parlamentti on kieltämässä kommunistipuolueen,joka vastustaa väkivaltaa ja myös separatismia. Kommunistipuolueen kieltämisen jälkeen tynkäparlamentti supistuisi entisestään 32 paikan verran.

 Kiovan hallitus on tukeutunut oligarkkien rahoittamiin Maidanin äärioikeiston joukkioihin pyrkiessään sotilaallisesti tukahduttamaan hallituksen vastaisen kansannousun Itä-Ukrainassa. 

1990- luvun Kroatian vastaava sisällissota oli osa Yhdysvaltojen johtamaa Jugoslavian hajoittamista. Yhdysvaltojen kongressi, siis ulkopuolinen maa, oli säätänyt lain, jonka mukaan Jugoslaviassa on pidettävä kussakin erillisessä tasavallassa monipuoluevaalit, mutta ei koko Jugoslaviassa. Neuvostoliitossa oli nimittäin käynyt niin, että Gorbatsovin pyytäessä kansalaisia, koko Neuvostoliiton alueella, ottamaan kantaa haluavatko he jatkaa uudenlaisessa löyhemmässä sosialistisessa liittovaltiossa, kansalaisista 72% sanoi haluavansa. Tällaista demokraattista katastrofia Yhdysvallat ei halunnut Jugoslavian alueelle.

Kroatialainen fasistien diaspora oli pikkuhiljaa palannut Yhdysvalloista, Australiasta ja Kanadasta. Toisen maailmansodan aikaisten joukkomurhaajien kunnia palautettiin. Äärioikeistolaiset joukot hankkivat aseita Saksasta ja Itävallasta. Presidentti Clinton henkilökohtaisesti Kroatian suurlähettiläänsä kanssa sai aikaan aseiden virran Lähi-Idästä Zagrebiin. Presidentti Tudjiman laillisti asejoukot jakamalla heille poliisin virkamerkit, jotka laillistivat aseiden hallussapidon.

Tänä aamuna Klimkinin ilmoitus antoi tunteen kuin kuin heräisi kroatialaisesta painajaisesta. Yhdysvaltalaiset ja erityisesti puolalaiset diplomaatit ja poliitikot ovat sekaantuneet vuosikausia Ukrainan asioihin. Kuten edellisissä kirjoituksissani olen maininnut, Ukrainan länsimaistamisen loppusilaus suunniteltiin Jaltassa, syyskuussa 2013 pidetyssä kokouksessa presidentti Clintonin ja tulevan presidenttiehdokas Hillary Clintonin läsnäollessa.

Propaganda oli 1990-luvulla esittänyt tosiasiassa lakeja kunnioittavat Jugoslavian serbit kielteisin värein, kun taas Yhdysvaltojen tukemat kroaatit myönteisinä. Siten Yhdysvaltalaisten eläkkeellä olevien kenraalien MPRI:n ohjaama serbien etninen puhdistus Kroatiasta "Operation Stormin" avulla, jonka seurauksena 250.000 serbiä ajettiin pois Krajinasta Kroatiasta, ei saanut aikaan erityistä huolta. Matkalla 2500 serbiä tapettiin.

Suomalainen totuutta ulkopolitiikassakin kaipaava psykiatri ei voi käsittää, että demokraattista hallintoa kannattavia ja oman kielen ja uskonnon kunniallista asemaa puolustavia itä-ukrainalaisia on neuvottelujen sijasta tapettava, ellei tuntisi Kroatian osuutta Jugoslavian hajottamisen historiassa. Suosittelen kaikille luettavaksi teoksen George Szamuely: Bombs for Peace; NATO:s Humanitarian War on Yugoslavia. On tiedettävä mitä globaaleja taloudellisia ja hegemonisia tavoitteita Yhdysvalloilla on.

Itä-ukrainalaiset ovat osoittaneet haluavansa ilmaista kantansa demokraattisesti äänestämällä. Silti Kiovan hallitus on päästänyt äärioikeistolaiset Maidanin asejoukot heidän kimppuunsa,antaen armeijan tykistöllä ja pommituksilla taustatukea. Uhrien määrä lähentelee Krajinan serbiuhrien määrää ja maanpakoon ajettuja on satoja tuhansia.

Itä-ukrainalaisten leimaaminen terroristeiksi saattaa toimia hetken aikaa Kiovan hallituksen ja heitä tukevan USA:n ja osan EU:ta eduksi. Äärioikeistolaiset todelliset terroristit eivät todennäköisesti tule tyytymään Kiovan hallituksen tahtoon. 

Yhdysvallat tukee oligarkkeja ja äärioikeistoa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Historia kuitenkin osoittaa, että talebanit,punaiset khmerit, ISIS ja muut aiemmat liittolaiset itsenäistyvät ja tulevat myöhemmin toimeen omillaan ja kääntävät aseet entistä tukijaansa vastaan.

On valitettavaa, että EU on katsonut välttämättömäksi liittoutua USA:n kanssa Euroopan järjestämiseksi suuryritysten ja sijoittajien paratiisiksi demokratian kustannuksella. Se näyttää edellyttävän Venäjän demonisointia.Ulkoministeri Lavrov on systemaattisesti ollut dialogin ja kansalaismielipiteen selvittämisen kannalla.

Haluan pysyä totuuden ja demokratian puolella. En suostu alistumaan yksipuolisiin tilannearvioihin tulivat ne sitten kenen suusta tahansa. Yhdysvallat on tottunut käyttämään sotilaallista voimaa, samoin monet EU:n entiset siirtomaavallat. Yhdysvaltojen 1000 sotilastukikohtaa eri puolilla maailmaa kidutuskammioineen eivät saa minua tuntemaan oloani turvalliseksi varsinkaan, jos lähin niistä pystytettäisiin Viroon.

Gaza ja Ukraina

Torstai 31.7.2014 klo 11.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Gazan ja Ukrainan kriisit ovat osoitus ns. läntisen kansainvälisen yhteisön syvästä demokratia- ja ihmisoikeuskriisiä. Tiedonvälitys kuvaa päivittäisiä tapahtumia kokonaisuudesta irroitettuina yksityiskohtina, ruumiiden määrinä ja pommin sirpaleina, jättäen taustalla toimivat valtaryhmittymät ja vallankäytön pimentoon.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan oligarkkien huolellisesti suunnittelema Ukrainan "haltuunotto" johti väkivaltaan. Vallankaappaus "länsimielisille" voimille tapahtui väkivallan uhkaa käyttäen. Väkivallan ja sen uhan avulla Ukrainan parlamentista ajettiin ulos parlamentin enemmistöä edustaneita Alueiden puolueen edustajia. Väkivaltaisen kansanjoukon osan huutoäänestyksellä valitsema hallitus, jota Yhdysvallat tuki, jatkoi hallitsemista "tynkäparlamentin" kanssa. Ukrainan perustuslakia rikkoen presidentin virkaa alkoi hoitaa tynkäparlamentin puhemies. Itä-Ukrainalaisia alettiin nimittää terroristeiksi. Presidentti ryhtyi yhdessä laittoman hallituksen kanssa aseelliseen hyökkäykseen Itä-Ukrainalaisia, hallitusta vastustavia joukkoja vastaan.

Tästä seurasi Venäjän tarve Krimin haltuunottoon.

Toukokuussa Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja käytti parlamentissa presidentin ja hallituksen toimintaa kritisoivan puheenvuoron. Hän totesi, että jos hän johtaisi maata, hän vetäisi armeijan pois Itä-Ukrainasta. Tästä lähtivät liikkeelle toimenpiteet kommunistisen puolueen lakkauttamiseksi Ukrainassa. Tynkäeduskunta sääti lain, nykyinen laillisesti valittu presidentti Poroshenko allekirjoitti sen ja kommunistisen puolueen edustajat ajettiin ulos parlamentista.

Kaikissa vaiheissa Yhdysvaltojen keskeiset poliitikot ja sotilasasiantuntijat ovat olleet läsnä Ukrainassa. Apulaisulkoministeri Victoria Nuland ilmoitti toukokuussa Ukrainassa olevan 3300 neuvonantajaa. Viime kuussa presidentti Obama ilmoitti lähettävänsä lisää neuvonantajia ja tukea aseistuksen kehittämiselle ja käytölle.

EU on solminut lähentymissopimukset tällaista demokratiaa edustavan joukon kanssa. Entisenä kansanedustajana ja edelleen ihmisoikeusaktivistina koen tämän hämmentävänä. Oudoksun myös sitä, että EU ei ole edellyttänyt Yhdysvaltoja ja useita EU-maita lopettamasta sekaantumista Ukrainan sisäisiin asioihin. Pidän Yhdysvaltoja Venäjää keskeisempänä syynä kriisiin.

Gaza-uutisointi on vielä Ukrainaakin epätyydyttävämpää. Palestiinalaiset ovat Israelin, Länsirannan ja Gazan alkuperäisväestöä. 1900-luvun alkupuolella, ennen juutalaisten siirtolaisuuden alkua, Palestiinassa asui vain muutamia kymmeniätuhansia juutalaisia. Väestö oli arabeja, palestiinalaisia. Saksan aiheuttaman holokaustin seurauksena YK päätti perustaa juutalaisille oman valtion arabien asuttamaan Palestiinaan. Palestiina jaettiin arabien ja juutalaisten valtioihin. Arabit häädettiin kodeistaan, jotta juutalaiset voisivat ne valloittaa.

Gazasta ammutaan raketteja Ashkeloniin, israelilaiseen kaupunkiin. Monella gazalaisella on kuitenkin taskussaan askelonilaisen kodin avain. Heille jäi jäljelle vain avain, kun he joutuivat pakenemaan henkensä edestä. 

Presidentti Urho Kekkonen korosti aina puheissaan palestiinalaisten kokemaa vääryyttä ja katsoi, että niin kauan kun tuota vääryyttä ei korjata, maailmassa ei missään voi olla rauhaa.

Kun seuraan Yhdysvaltojen 3 miljardilla vuodessa tukeman Israelin hallituksen ja Israelin kansan tukemien asevoimien suorittamaa palestiinalaislasten teurastusta, kaipaan Urho Kekkosen oikeudentuntoa, kykyä eläytyä ja vaatimusta korjata tilanne.

Kaipaan myös Urho Kekkosen viisautta hänen katsoessaan Suomen aseman edellyttävän pysymistä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Pahoittelen Suomen joutumista Yhdysvaltojen väkivaltaan turvautuvan politiikan hiljaiseksi yhtiömieheksi. Katson Yhdysvaltojen olevan vastuussa Ukrainan ja Gazan väkivallan synnystä ja jatkumisesta. Suomalaiset poliitikot ja media ovat tietenkin vastuussa siitä, että nykyinen "hiljaisen yhtiömiehen" asema kuvataan ruusuisena ja siten annetaan lapsille ja nuorille paikkansa pitämätön kuva demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta.

Euroopasta tulossa Yhdysvaltojen siirtomaa

Torstai 17.7.2014 klo 11.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Puolan ulkoministeri Sikorski sanoi maansa "ottavan suihin" Yhdysvalloilta saamatta mitään itselleen.Puolan, Liettuan ja Eestin hallitukset jos mitkään ovat tehneet kaikkensa amerikkalaistuakseen ja toimiakseen amerikkalaisemmin kuin amerikkalaiset itse. Liettua on jopa pitänyt maaperällään yhdysvaltojen salaisia kidutusvankiloita ja Eesti valinnut yhdysvaltalaisen presidentin.

Euroopan johtajien, vaikkakaan ei Suomen, luulisi jo tuntevan Yhdysvaltojen toimintatavat, kansan kuvitellun "erityisyyden" muiden kansojen joukossa, sen oikeuttaman arroganssin, mielivallan ja rankaisemattomuuden. Kidutus, salaiset vankilat, salaiset oikeusistuimet, NSA:n senaatin valiokuntaan kohdistama vakoilu sen tutkiessa NSA:n vakoilua ovat esimerkkejä yhdysvaltalaisesta demokratiasta.

On koomista tai ehkä sittenkin traagista, että Porin Suomi-areenalla on oltu huolissaan Venäjän demokratiasta eikä Yhdysvaltojen.USA:n harjoittama globaali salakuuntelu, globaali yli tuhannen sotilastukikohdan sotilaallinen valta ja globaali taloudellinen valta pakotteineen lienee sitten suomalaisten toivomaa aitoa demokratiaa.

Jo 1960-luvulta lähtien Echelon- satelliitti takasi salakuuntelun ja vakoilun edut viidelle maalle:  Yhdysvalloille, Australialle, Uudelle Seelannille, Kanadalle ja Isolle-Britannialle. EU:n sisällä Iso-Britannia toimi linkkinä. Se sai kauppaneuvotteluissa edun muihin Euroopan maihin nähden.  Nyt NSA:n toiminta on totaalista maapallon asukkaiden kontrollia.

19.3.1984 Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reaganin johdolla Yhdysvallat teki salaisen päätöksen ulkopolitiikan suuntaamisesta hallituksen vaihdoksiin Itä-Euroopassa. CIA:n toiminta sai pehmeämmän jatkon National Endowment for Democracysta, jonka tehtävänä oli rahoittaa ryhmiä ja tiedotusvälineitä, joiden toiminta auttaisi USA:n tavoitteisiin pääsemisessä.

Balkanin kohdalla tehtiin selvät salaiset päätökset Jugoslavian liittovaltion hajoittamisesta USA:n pääoman määräysvallassa oleviin pikkuvaltioihin. Foreign operations appropriation law lailla Yhdysvallat päätti,että kaikki Jugoslavian lainat irtisanotaan kertaheitolla ja että Jugoslavian kussakin osavaltiossa on järjestettävä monipuoluevaalit, mutta ei liittovaltiossa.Vaalirahaa saisivat ne ryhmät, jotka ovat myötämielisiä USA:n tavoitteille markkinoiden valtaan pääsyssä.

Kehitys on kaikille tuttu. Lopputuloksena oli toisen maailmansodan aikaisten fasististen voimien nousu sekä kansallistunteen nouseminen taloudellisen kurjuuden keskellä.

Kaikki USA:n päätökset olivat salaisia, osa Euroopan valtioista toimi USA:n kanssa salaisesti yhteistyössä viimeistään NATO:n ryhtyessä ratkaisemaan ongelmia.

Balkan näytti sen, kuinka pitkälle USA menee tavoitteidensa toteuttamiseksi. Aseellinen väkivalta on takataskussa kuten presidentti Clintonin asetoimitukset Kroatialle ja Bosnian islamilaista tasavaltaa tavoittelevalle Bosnian muslimijohtajalle. Yhteisöllisyyteen valtiojärjestelmänsä perustaneen tasa-arvoisen Jugoslavian tilalle saatiin romahtaneita valtioita, joiden velat ovat valtavasti suuremmat kuin Jugoslavian liittovaltiolla konsanaan.

Nyt USA on iskenyt silmänsä Ukrainaan. Jaltan kokouksessa syyskuussa 2013 yhdysvaltalainen eliitti mm Clintonit sopivat Ukrainan amerikkalaistamisesta EU:n avulla. Sama balkanilainen menetelmä vallitsee siellä.

Ukrainan johto on vallankaappauksen jälkeen täysin riippuvainen Yhdysvalloista. Ei Yhdysvallat tule antamaan sille taloudellista tukea vaan IMF:n matokuuria. Armeijan saamat varusteet on maksettava ja Euroopasta ja Yhdysvalloista  tulevat subventoidut tuotteet tulevat romahduttamaan lopunkin teollisuuden ja maanviljelyn elinkelpoisuuden. Euroopan tulevat siivoojat ja roskakuskit tulevat olemaan ukrainalaisia lääkäreitä ja insinöörejä.

Professori Martti Koskenniemen kolumni Helsingin Sanomissa 15.6. koski huolta valtiojärjestelmän murtumisesta ylikansallisen kapitalismin ja fanaattisen uskonnollisen vallan ristipaineessa. Aikaisemin hän kiinnitti huomiota USA-EU kauppasopimuksen demokratiaa murentavaan investointisuojahankkeeseen. Yhteisöllisyys on todella murtumassa ja siihen vaikuttaa Suomessakin eniten median propaganda, joka tukee valheita, puolitotuuksia ja yhdysvaltojen edun mukaista tulkintaa maailman tapahtumista.

Lukija voi kysyä miksi talouspakotteita kohdistetaan Venäjään eikä jatkuvasti muita maita terrorisoivaan Yhdysvaltoihin? Montako ukrainalaista Putin on ampunut ja kuinka monta pelastanut väkivallalta? Entä presidentti Poroshenko USA:n työnjohdolla? 

Suosittelen kaikille lukijoilleni yhdysvaltalaisen The Nation- lehden tilaamista. Siitä avautuu minkälainen rahanvaltaan perustuva Yhdysvallat on.Onko Euroopan syytä muuttua USA:n vasalliksi kuten Puola, Liettua ja Eesti näyttävät haluavan.

The US is colonizing Europe. The well planned destruction of Yugoslavia was the first step and now it is the turn of Ukraine. With massive western propaganda the blame is pointed on Russia. However it is the US who is terrorizing other countries for profit. With global surveillance, military and economic power it tries to keep dependent countries under its control. Estonia, Lithuania and Poland try to be more american than the americans in order to serve the needs of the US. Lithuania has had the secret interrogation center on its soil. Estonia has an American president. They try to use pressure within EU to strengthen economic sanctions as part of the power misuse of the US.

EU harhauttaa Ukrainaa ja muita Itä-Euroopan maita kauppasopimuksilla

Torstai 14.11.2013 klo 9.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Oli jälleen mielenkiintoista lukea Helsingin Sanomista Kristi Raikin vieraskynää "EU:n yhteismarkkinat laajenevat itään". Mielenkiintoisinta asiassa oli se mistä EI kirjoitettu. Ukraina on tarkoitus liittää niin sanottuun "syvään vapaakauppa-alueeseen". Kunhan Venäjä vaan ei panisi kapuloita rattaisiin. Kirjoittaja maalailee Venäjän tuon hienon kaupan haittaajaksi.

Kirjoittaja eikä myöskään HS itse omien toimittajiensa kirjoituksissa suin surmin kerro mistä laajentumisessa on pitkällä tähtäyksellä kyse.

Mikäli Ukraina nyt liittyisi EU:n syvään vapaakauppa-alueeseen tulisi se liittymään elimelliseksi osaksi myös myöhemmin solmittavaksi suuniteltua EU:n ja USA:n kauppa- ja investointisopimusta. Sen sopimuksen myötä valtiollinen parlamentaarinen demokratia tulee tiensä päähän yksityisten suuryritysten saatua vallan haastaa valtiot yksityiseen oikeusistuimeen, jonka yritykset ovat perustaneet, ratkaisemaan yritysten ja valtioiden välisiä kiistoja. 

TPP-sopimus USA:n ja Tyynenmeren valtioiden välillä on allekirjoitusta ja USA:n kongressin päätöstä vaille valmis USA:n puolesta. Äärimmäisen salaisesti sopimuksen valmistelun aloitti Geoge W Bush ja sen innokas edistäjä on presidentti Obama. Obama tuleekin jäämään historiaan demokratian myyjänä suurpääomalle. TPP:n seurauksena sekä demokratia että oikeuslaitos menettävät merkityksensä taloudellisissa asioissa.

Prof. Michel Chossudovski kysyikin olisiko Yhdysvaltojen valtion hiljattain tapahtunut tilapäinen toimintakyvyttömyys (shut down) valtion toimintojen yksityistämisen kenraaliharjoitus.

Trans Atlantic Trade and Investment Partnership-sopimus on rakenteeltaan TPPn kanssa samanlainen. Sen tarkoitus on aikaansaada laaja Tyynenmeren alueen ja Euroopan valtioiden alueen kattava yksityisten yritysten määräysvallassa oleva kaupallista hyötyä ensisijaisena pitävä toimintajärjestelmä. Samalla tavalla kuin EUta perustettaessa 20 merkittävintä eurooppalaista yritysjohtajaa laativat EU:n toimintalinjat, jotka tulivat EU:n päätöksiksi, nyt salaisilla kauppasopimuksilla lyödään lukkoon demokratian hävittäminen kertaheitolla.

Helsingin Sanomien kritisoima Venäjä pyrkii saamaan Ukrainan ja muut Itä-Euroopan maat liittymään kanssaan tulliliittoon. Venäjä tulee siten toimimaan kyseisten valtioiden demokratian puolustajana. Tulliliittoon liittyminen ei poista yksittäisten valtioiden oikeutta päättää asioistaan. 

EU:n tarjoaman sopimuksen tekee koomiseksi se, että EU väittää näillä sopimuksilla lisäävänsä demokratiaa liittyvissä maissa, muun muassa Ukrainassa.

Tilanne on vähän niin kuin merinäköala-huoneiston ostajalla, jolle asunto myydään juuri näköalan takia vaikka myyjä tietää, että kaavassa on merkitty talon ja meren väliin rakennettavaksi korkea kerrostalo. Sen asukas näkee vasta parin vuoden kuluttua maiseman sulkeutuessa tavoittamattomiin.

Himasen tulevaisuusselonteko vailla pohjaa?

Torstai 31.10.2013 klo 10.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kirjoitin vuonna 2004 kirjassani Pirkko Turpeinen:Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun, luovan kasvun merkityksestä tuottavuuden edellytyksenä. Kuvasin tuon luovuuden syntymistä yksilön, koulun ja työyhteisöjen kehittämisen näkökulmasta. Taloudellinen tuottavuus kasvaa ihmisyhteisöjen luovan yhteistyön seurauksena, jolloin tuottavuus ei voi olla destruktiivista.Taloudellinen tuottavuus on luovan yhteistyön itsestään selvä seuraus mutta ei mekaaninen tavoite.Lahjoitin kirjani jokaiselle kansanedustajalle 5v sitten.

Pekka Himasen kallis tuote ei ole jotunut käsiini. Mikäli tulevaisuusselonteko pitäytyy luovuuden ja hyvän kierteen käsitteisiin eikä ota huomioon TPP ja USA-EU- kauppasopimusten demokratiaa tuhoavan rakenteen voimaan tulon estämistä, selonteko osoittautuu mitättömäksi hössötykseksi.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 31.10. ensimmäisen Trans Pacific Partnership ja USA-EU, Kanada-EU kauppa- ja investointisopimuksia kriittisesti arvioivan Markus Krögerin vieraskynä-kirjoituksen. Kirjoituksesta käy hyvin ilmi jo vuosi sitten blogissani esiin tuomani kriittisen näkökulman TPP-sopimukseen. Obama on ajanut tätä sopimusta suuren salaisuuden vallitessa niin, että hän on pyrkinyt saamaan kongressista niskalenkin yrittämällä hyväksyttää sopimuksen nopeutetussa käsittelyjärjestyksessä.Käsittääkseni sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu, eikä se ole vielä kongressin käsittelyssä.

Kauppa- ja investointisopimukset asettavat valtiot suurten yritysten pelinappuloiksi. Kuten pankkikriisissä "rikollisesti" toimivat pankkiirit pelastettiin veronmaksajien rahoilla, nyt yhtä rikollisesti toimivat suuryritykset yrittävät tehdä saman ja saada veronmaksajat maksamaan korvauksia, jos investoinnit eivät tuota sitä mitä yritykset ovat odottaneet. Jopa niin, että yritykset voisivat haastaa valtiot oikeuteen siitä, että ne eivät toteutakaan ympäristöä vahingoittavia kaivoksia tai teollisuuslaitoksia.Kauppa- ja investointisopimuksilla menettelystä yritetään tehdä "laillista".

Trans Pacific Partnership sopimukseen tulisi liittymään Vietnamin kaltaisia kehittyviä talouksia. USA:n sotateollisuuden Vietnamille sodassa aiheuttaman ympäristön, kasvillisuuden ja ihmisten täystuhon jälkeen USA pyrkii nyt talouden pakkokeinoilla alistamaan tuon köyhän kansan suuryritysten palvelijaksi. 

USA:n ja EU:n "kauppasopimus" tekisi saman tuhon Euroopan maiden demokratialle ja taloudelle. Kauppasopimuksen hyväksyminen voisi olla mahdollista vain, jos se toteutetaan salassa komission kammioiden uumenissa.

Heikki Patomäki kuvasi kolumnissaan Rauhan Puolesta lehdessä kuinka EU:n perussopimusta tulisi muuttaa, jos mielitään siirtyä "rahan vallasta" demokratiaan EU:ssa.

Rahan ja suuryritysten valta on toistaiseksi ollut EU:ssa niskan päällä. Mikäli Suomen tulevaisuusselonteko ei lainkaan ota huomioon perussopimuksen uudistamisen välttämättömyyttä ja Patomäenkin kuvaamien vääristymien korjaamista se ei puutu oleelliseen hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta. Ellei selonteko ota huomioon USA:n ja EU:n kauppa- ja investointisopimksesta pidättymisen välttämättömyyttä paperi on tyhjää puhetta.

Luovuutta ei voi kehittää ilman demokratiaa. Tänään ensimmäinen demokratiaa edistävä tehtävä olisi ottaa yhteyttä USA:n kongressin jokaiseen mahdolliseen edustajaan ja vaikuttaa siihen, että kongressi ei hyväksyisi TPP- sopimusta, joka tuolloin raukeaisi myös Vietnamin osalta. Seuraavaksi jokaisen kynnelle kykenevän  suomalaisen tulisi estää USA:n ja EU:n välisen kauppa- ja investointisopimuksen toteutuminen demokratiaa tuhoavassa muodossa. 

Suomen tulevaisuusselonteko ei ole globaali, jos se ei pyri vaikuttamaan globaaleihin asioihin siten, että demokratia syvenee. Suomen tulisi muuttua tarkkailijasta toimijaksi. Demokratian syventämiseen ei riitä Ruotsin sosialidemokraattien esittämä pääoman ja demokratian kompromissi. Demokratian on oltava määräävässä asemassa ja yritysten ja pääoman tulee olla demokraattisessa valvonnassa.

Helsingin Sanomat, Venäjä ja EU

Lauantai 12.10.2013 klo 16.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat avaa jälleen pääkirjoituksessaan 12.11. asennettaan Venäjään otsikolla " Kun Venäjä myrskyää, EU lämmittää. Lehti väittää Venäjän "kiristävän" otettaan entisistä "alusmaistaan".

Alentuva asenne ja puolitotuudet ovat ilmeiset. Lehti katsoo että Neuvostoliiton entisten osien, silloisten sosialististen tasavaltojen suorittamat EU:n lähentymisneuvottelut eivät ole vain kauppaneuvotteluja vaan pyrkimystä mahdollisimman kauas Venäjästä. Onko tämä itse asiassa pääkirjoittajan toive?

Lehti ei suin surmin kerro mistä EU:n ja USA:n välisissä Trans Atlantic Trade and Investment Partnershipissä on kyse. Kyse on vastaavista neuvotteluista, joita Yhdysvallat on salassa jo vuosia käynyt TPP-sopimuksena Tyynenmeren monien valtioiden kanssa. Neuvottelut ovat olleet niin salaisia, että psesidentti Obama ei ole vieläkään antanut kongressin jäsenille mahdollisuutta tutustua sopimuksen tekstiin. Obama ei tosin pystynyt matkustamaan Balille allekirjoittamaan sopimusta, joka oli tarkoitus viedä lokakuussa kongressissa läpi nopeutetulla menettelyllä. Mikäli Obama saa mahdollisuuden nopeutettuun menettelyyn, sopimuksesta ei voi käydä kuin lyhyen keskustelun ja se voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Muutoksia siihen ei voi tehdä.

Tihkuneiden tietojen mukaan kyseessä on vallansiirto Wall Streetille. Yhdysvaltojen 1%:lle ei riitä nykyinen harvainvalta vaan tuon vallan piiriin täytyy saada mahdollisimman suuri osa maapallon maita.

Helsingin Sanomat haluaisi tämän lämmittävän Wall Streetin auringon lankeavan myös paitsi EUn jäsenmaiden, myös Venäjän lähinaapureiden ylle. Lehti katsoo ilmeisesti, että nykyisin vielä EU:ssakin vallitseva jonkinasteinen demokratia olisi korvattava Yhdysvaltalaisella puhtaalla pääoman vallalla. On ymmärrettävää, että Venäjä, jolle viime vuosina on entistä enemmän langennut jonkinlainen kansainvälisen lainsäädännön kunnioittamisen vaatijan rooli, saattaa katsoa, että demokratialla olisi enemmän annettavaa ystävämaille kuin Wall Streetillä.

Helsingin Sanomat totesi viimeksi kirjoittaessaan Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasopimuksesta sen olevan "kauppa-NATO" Venäjää ja Kiinaa vastaan. Nyt lehti siis haluaa myös tähän asti Venäjän kumppanimaat liittymään tähän kauppa-NATO:on. Toki nämä entiset sosialistiset maat on saatu uskomaan, että olisi "hienoa" olla lähempänä NATOa ja "länttä". Tosiasioiden salailulla voidaan päästäkin siihen, että kansakunnat tekevät pelkästään sen perusteella mikä on "saatu näyttämään hienolta" pitkälle meneviä ratkaisuja.Propagandalla synnytetty huonommuudentunne voikin johtaa tähän.

Helsingin Sanomat ei ole kyennyt vielä edes suomalaisille selvittämään mikä tämän Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppa ja investointi sopimuksen sisältö ja tavoite olisi. Ei myöskään sitä mikä Tyynenmeren valtioiden välinen allekirjoitusta vaille oleva sopimus on. Lehti ei ole maininnut sanaakaan Brysselissä nähdyistä mielenosoituksista tätä USA-EU sopimusta vastaan. Salainen valmistelu ja salaiset päätökset ehkä tuovat pääkirjoittajalle mieluisat tulokset.

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat kuin lastu laineilla tietämättömyyden merellä. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että Venäjä olisi yhtä tietämätön. Seurattuani Venäjän ulkoministeri  Lavrovin toimintaa, pidän häntä eräänä tämän päivän ansioituneimpana ja tasapainoisimpana kansainvälisenä vaikuttajana.

Uskon, että suomalaiset lehdenlukijat haluaisivat enemmän syvällisiä asiatietoja kuin pelkkää propagandaa liittyen Venäjään.

TTIP USA:n ja EU:n kauppasopimus- niskalenkki valtiosta

Sunnuntai 29.9.2013 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat otsikoi 29.9. pääkirjoituksen: Pk-yritysten portit USA:han pitää avata. Lehti markkinoi USA:n ja EU:n neuvottelun alla olevaa sopimusta siunauksena Suomen maalle. Pk-yritys- porkkanan ohella Helsingin Sanomat kutsuu kauppasopimusta Kauppa-NATOksi. Siis Venäjää ja Kiinaa vastaan turvallisuutta tuovaksi ja USA-Suomi yhteisyyttä tukevaksi sopimukseksi.Siis kaikki NATO:n kannattajat mukaan kannattamaan yksityisten yritysten vallanottoa demokratian kustannuksella!

Unohdetaan vakoilu ja kaiken kattava seuranta. Suomalaisten salaiset kaupalliset tiedot ovat laadittaessa jo samanaikaisesti kauppakumppanin ja eräiden muiden USA:n vielä läheisempien kumppanien tiedossa.

Onko TTIP- sopimus pelkkä kauppasopimus? Kirjoitin noin vuosi sitten blogissani myös parast'aikaa neuvottelun alla olevasta Trans Pasific Partnership sopimuksesta, joka on vastaavanlainen joitakin Tyynenmeren valtioita koskeva aloite. Ei ole pelkkä kauppasopimus. Yhdysvalloilla on jo kyseisten neuvottelukumppaneiden kanssa kauppasopimukset. Kauppasopimuksen sijasta kyseessä on vallansiirtosopimus demokratialta eli valtiolta yksityiselle pääomalle.

Sopimuksen mukaisesti pankit pääsevät eroon tähänkin asti heikosta valvonnasta, kansalaisten terveys vaarantuu huonosti valvottujen tuotteiden maahantuonnin seurauksena. Maiden tulee mukauttaa lakinsa TPP-sopimuksen lakeihin. Jopa se, minkälaisia veroja kussakin maassa on, tulisi alisteiseksi tälle sopimukselle.

Suuret pankit, lääketeollisuus, öljyteollisuus, tupakkateollisuus ja geenimuunneltu agribisnes pääsevät demokratiasta niskan päälle.

Kyseessä on siis vallansiirto demokraattisesti valituilta instituutioilta suuryrityksille ja pääomapiireille. Suunniteltu rakenne antaisi suuryrityksille vallan valtioihin nähden. Yritysten kokiessa voittojensa tulleen häirityiksi, ne voisivat oman tuomiolaitoksensa avulla haastaa valtiot korvauksiin. Riita-asioita tutkisi kolmen yksityisen juristin neuvosto, joista yksi toimisi vuorollaan tuomarina.

"Kauppasopimuksen" vuosia kestänyt valmistelu on ollut salaista. Pyynnöistä huolimatta kongressin jäsenet eivät ole saaneet tietoa valmistelusta. Obaman tarkoituksena on viedä päätös nopeasti tänä syksynä läpi kongressissa.

Yhdysvaltojen presidentti ja kongressin jäsenet ovat rahamaailman ohjuksia, koska he ovat valituksi tullakseen riippuvaisia rahoittajistaan. Joku viisas sanoi vuosia sitten, että kun "kommunismi" on tullut voitetuksi voidaan siirtyä tuhoamaan itse demokratia.

Yhdysvaltojen presidentillä on jo JSOC salainen armeija, joka ei ole minkään demokraattisen valvonnan piirissä. Yksityiset armeijat sotivat maailman kriisipesäkkeissä tai paikalliset taistelujärjestöt saavat salaisen rahoituksen ja aseistuksen Yhdysvalloilta. Valtarakenteessa on salaisia tuomioistuimia.

Obaman toiminnan tarkastelu luo traagisen näköalan. Hän ei aja näillä "kauppasopimuksilla" Yhdysvaltojenkaan kansalaisten etua. Kansalaisten,joista 47miljoonaa joutuu turvautumaan ruokakuponkeihin tullakseen toimeen. Hän ajaa Yhdysvalloissa taloudellista ja aseellista valtaa käyttävän 1%:n etua. EU:n suuromistajien ulkopuolinen varsinainen kansa joutuu yhdysvaltalaisten 99% rinnalle samaan asemaan.

EU:n säädöksiä rakennettaessa Euroopan suurimmat yksityiset yritykset laativat suunnitelmat, jotka käytännössä siirtyivät sellaisenaan EU-komission esityksiksi. Kun Yhdysvaltojen tiedossa on kaiken kattavan vakoilun seurauksena kaikki mitä EU:n jäsenmaissa tai Euroopan Unionissa tapahtuu ei ole vaikeata vaikuttaa EU:n politiikkaan ylikansallisten yksityisten yritysten kautta, jotka lobbaavat EU:ssa.

Helsingin Sanomat tukee Yhdysvaltojen globaalia projektia pääkirjoituksessaan. Samanaikaisesti se hennosti ilmaisee Unto Hämäläisen vasemmiston kuihtumista koskevassa artikkelissa sitä mähdollista "vaaraa", joka demokratian katoamisesta voisi koitua. Onko tämä vahva demokratian vastainen avaus uuden päätoimittajan linja??

Vastuulliset äänestäjät?

Torstai 1.11.2012 klo 11.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vaalit ovat takana. Nyt voidaan taas tehdä despoottisia päätöksiä. Hivuttaudutaan NATO on,mennään valvomaan Islannin ilmatilaa, toimitaan kansalaisilta kysymättä tietoisesti kansan valtaenemmistön tutkittua mielipidettä vastaan asiassa kuin asiassa. Äänestysprosentti oli katastrofaalisen alhainen. Pääministeri Katainen syyttää kansalaisten vastuullisuuden puutetta sekä mediaa.Itsetarkastelu ei tule mieleen. Kuntien märä sovittiin jo 1995 EUn liittymisneuvotteluissa. Näytellään ikäänkuin kuntien liitokset ja pakkoliitokset olisivat nyt syntyneiden hankalien epäkohtien seurausta.

Neuvostoliiton, Jugoslavian,Irakin ja Syyrian hajottamisessa oli kyse markkinoiden laajentamisesta ylikansallisten markkinavoimien hyväksi. Sotilaallisella liittoutumisella, lähinnä NATOon (Lähi-idässä oma sotilasliittonsa)on pystytty takaamaan syntyneen tilanteen vakaus (esimerkkinä Kosovon EU:n adoptiovaltiossa Yhdysvaltojen yksi suurimmista sotilastukikohdista) Suomalaiset poliitikot päättävät suomalaisten puolesta tukea kaikkia yksittäisen maailmanvallan haluamia hankkeita opportunistisesti kuten historiassamme ennenkin on tapahtunut.Median syytä on se, että kansalaiset eivät saa syvällistä tietoa maailman demokratian tilasta. Silti Suomen kansa vaistonvaraisestikin on oikeudenmukaisuuden ja demokratian kannalla. Kokoomuksen ja RKP:n enemmistö ajaa markkinavoimien etua eikä joko tietoisesti tai tiedostamattaan piittaa ihmisoikeuksista. Demareillakin on valitettavasti oma transatlanttinen NATO-siipensä.

Kun Euroopan parlamentissa äänestettiin Israelin taloudellisesta suosituimmuusasemasta suhteessa EU:hun tilanteessa, jossa sotarikoksia tekevä ja palestiinalaisia rikollisesti sortava maa olisi tullut asettaa taloussaartoon,RKP:n ja Kokoomuspoliitikkojen enemmistö, muun parlamentin oikeiston rinnalla asettui tukemaan Israelin suosituimmuusasemaa. Sen verran Suomen mediassakin on kerrottu palestiinalaisten keskitysleiriä muistuttavista olosuhteista, että empatiaa tuntevat kansalaiset vaatisivat miehityksen lopettamista.

Miksi Suomalaiset äänestäisivät vaaleissa, joilla ei ole merkitystä heidän elämänkulkuunsa.Alhainen äänestysprosentti on aina suosinut oikeistoa.Kuolevien kuntien ja taloudellisten vaikeuksien ja epäoikeudenmukaisuuden keskellä kansalaisilla ei yksinkertaisesti ole voimia eikä motivaatiota lähteä äänestyspaikalle.

Miksi demokratia tarvitsee vahteja?

Perjantai 12.10.2012 klo 21.22 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvalloissa pääoman valta on konkretisoitunut TPP-transpacific partnership salaisissa neuvotteluissa, joissa ylikansalliset suuryitykset pyritään saamaan valtioiden kontrolloijiksi. Ammattiyhdistysliikkeen oikeuksia on rajusti purettu samoin kunnallista demokratiaa. Valtiollisissa vaaleissa raha on merkittävin ratkaisija ja esimerkiksi presidentti joutuu lobbaamaan ylikansallisia yrityksiä, kuten Obama kyseenalaista mainetta saanutta Monsantoa, koska vaalituki tulee yrityksiltä.

Suomessa joukko professoreita on ehdottanut neuvottelukunnan perustamista vahtimaan hallituksen päätösten merkitystä pääomapiireille.

Kokoomus on ehdottanut palvelualoitetta, jonka mukaisesti kuntien virkamiehet velvoitettaisiin verovaroin tutkimaan kuinka yksityiset yritykset voisivat kilpailla kuntien kanssa kunnallisten palveluiden tuottamisessa.  Seuraava askelhan olisi se, että ylikansalliset kunnan palveluja suorittamaan pyrkivät yritykset palkkaamiensa juristien avulla voisivat osoittaa kuinka kunnat eivät ole olleet "oikeudenmukaisia" kilpailevia yksityisiä yrityksiä kohtaan.

Suomen verovaroilla koulutettu lääkärikunta on opetettu kokemaan veronkierto hyväksyttävänä. Suomen suurin sosiaali-ja terveyspalveluja tuottava ylikansallinen Attendo on tarjonnut palvelukseensa tuleville lääkäreille verosuunnittelua.Lääkäriliitto hyväksyy tämän. Lääkärille potilaasta muodostuu pörssiosake, jolla voi keinotella.Eläytymisestä potilaan asemaan ei ole voinut pitkään aikaan enää puhuakaan. Kouriintuntuva esimerkki nuorten lääkäreiden asenteesta on se, että n.30% nuorista lääkäreistä on sitä mieltä, että Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva. Kuitenkin köyhinkin suomalainen maksaa tuloistaan keplottelematta veroa päinvastoin kuin pääomatuloilla ja verosuunnittelulla kikkaileva lääkäri.

Suomen kokoomuspuolueen merkittävä osa on tavoitteiltaan amerikkalaisempi kuin yhdysvaltalaiset itse. Yksityisen ylikansallisen pääoman valtaa pyritään kasvattamaan valtiollisella ja kunnallisella tasolla. Tärkein prosessi on kuitenkin suomalaisten ajatteluun ja moraaliin vaikuttaminen. Sanoilla "työväen presidentti" ja "palvelualoite" on myönteinen kaiku. "Verosuunnittelu" tuntuu hyvältä veronkiertoon verrattuna.

Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen ongelma on se, että yhdysvaltalaiset valmiit ratkaisumallit ajetaan sisään sellaisella vauhdilla, että suuri osa kansalaisista ei tunnista demokratian katoamisen vaaraa. Sen sijaan he uskovat sanojen merkitsevän sitä miltä ne kuulostavat.

Soinista seuraava pääministeri?

Perjantai 7.9.2012 klo 11.26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Keskustellessani pohjois-italialaisten ystävieni kanssa näen varjon heidän kasvoillaan heidän puhuessaan maansa taloudellisesta tilanteesta. He ovat ajatustavaltaan "edistyksellisiä" mutta ovat lopen väsyneitä siihen, että pohjois-italialaiset maksavat veroja, mutta etelässä "veron" kerää mafia. Mafian vallan alla ei voi puhua demokratiasta.

Espanjalaisten ystävien suurin huoli taas on pankkien tukeminen verovaroilla. Samoin autonomisten alueiden konkurssit ja todella heikko taloustilanne hurja työttömyys mukaanluettuna tuskastuttaa.

Nyt Euroopan keskuspankki lupaa antaa löysästi meidänkin verovarojamme mustaan aukkoon, jonka sisältö on useimmille eliitin jäsenille täysin tuntematon.Eivät kreikkalaisten rikkaiden veronkierto, Italian mafia ja espanjalainen asuntomarkkinoiden kupla sekä Saksan ja Ranskan pankkien tila kaipaa euromaiden poliitikkojen mielestä minkäänlaista analyysiä. Ei poliittinen eliitti tunne sitä, minkä vastuullinen italialainen veronmaksaja tai komissiossa taloudellisia väärinkäytöksiä  tutkiva pieni työryhmä on jo vuosia joutunut kokemaan. Hätäpäissä ei piitata edes EU:n omista sopimuksista; syydetään vain verovaroja menemään.

Tasapainoisesti talousasioitaan hoitava ja normaalijärjellä varustettu suomalainen ei hyväksy "markkinoihin hetkellisesti vaikuttavaa" miellyttämistä ja kansanvallan ohittamista. Jos Suomen monipuoluehallitus hyväksyy EKP:n ja komission tukemat nykyisenlaiset markkinaehtoiset menettelyt, suomalainen äänestäjä äänestää "toisin". Tällä hetkellä "toisin" äänestäminen merkitsee perussuomalaisten äänestämistä.

Suomen edustaja Euroopan keskuspankissa on sosialidemokraatti ja euron aatteellinen puolustaja. Tekeekö tämä sosialidemokraatit kykenemättömiksi kansanvallan puolustamiseen? Hirttäytyminen euroon voi joidenkin mielestä olla kunniakkaampaa kuin analyyttinen ajattelu. Suuri osa eteläistä Eurooppaa kuuluu mafian ja muun laittomuuden piiriin. Jos demokraattisesti valittu eliitti vastaa toisenlaisella laittomuudella osoittaakseen olleensa euron suhteen oikeassa, vaihtoehdoksi jää kansalaisten asettuminen poikkiteloin. Se merkitsee perussuomalaisten suurvoittoa ja puolueen nousemista seuraavissa eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi.

Syyria ja Venäjä

Tiistai 28.2.2012 klo 9.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Demokratia on "Lännelle" vaikea asia. Yhdysvallat haluaa ylläpitää maailmanvaltaansa liittolaistensa tuella, nähden todellisuuden itse muokkaamallaan tavalla.

Yhdysvallat nimittelee Venäjää halpamaisilla termeillä pelkästään siksi, että Venäjä on vaatinut objektiivisuutta ja tosiasioiden tunnustamista Syyrian kysymyksessä. Tällainen "uppiniskaisuus" herättää vallankäyttäjässä raivoa, jota Hillary Clinton vaivoin pystyy hillitsemään.

Venäjää vaaditaan vaikuttamaan presidentti Assadiin siten, että hän lopettaa ehdoitta väkivallan. Mitä sitten tapahtuisi? Opposition aseelliset joukot etenisivät sitä mukaan kun hallituksen joukot siirtyisivät pois.

Venäjällä ei ole mitään erityissuhteita oppositioon. Eikö Yhdysvaltojen ja "Lännen" EU mukaanluettuna tulisi vaikuttaa oppositioon siten, että hallintovallan ratkaisisivat vaalit, aseellisen eskalaation sijasta. Jos oppositio ryhtyisi neuvottelemaan, kuten Syyrian sisällä vaikuttava oppositio haluaa,(Turkissa vaikuttava Lännen hyväksymä oppositio haluaa aseellista vallanvaihtoa)hengenmenetykset loppusivat heti tulitauon jälkeen.

Sodista on tullut "Lännen" hiekkalaatikkoleikki, jossa hallituksia vaihdetaan sen mukaan palvelevatko ne Yhdysvaltojen hegemoniaa.

Medialla on tärkeä rooli. Syyrian Homsista ei nähdä kuvaa opposition niiden ryhmien toimista, jotka mestaavat vastustajia katkaisemalla pään. Sen sijaan nähdään kuvia nuorista maalaamassa banderolleja ja levittämässä lentolehtisiä. Siten syntyy kuva opposition uhriutumisesta. Hallituksen kannattajia on kaikissa uskonnollisissa ryhmissä Assadin kannatuksen ollessa lähellä 50%. Tiedotusvälineet laskevat kannatusluvut uskontopohjaisesti ja saavat siten pieniä ja vähättelevin kommentein höystettyjä lukuja.

Yhdysvallat on jälleen liittolaistensa kanssa yhteisrintamassa jihadistien ja Al-Qaidan kanssa kuten Afganistanissa, Bosniassa ja Kosovossa. Hillary Clinton jatkaa politiikkaa, joka oli tunnusomaista Bill Clintonille Jugoslavian hajottamisessa.

Syyrian vuosituhantinen kulttuuri, presidenttivaltaisuudesta huolimatta naapurimaita kehittyneempi parlamentti ja oikeuslaitos ei ansaitse tulla palautetuksi keskiajalle kuten tapahtui Irakissa Yhdysvaltojen ja liittolaisten tuhotessa maan. Yhdysvallat ei piittaa siitä, että tukee puhtaan sharia-lain voimaansaattamista opposition vallan myötä myös Syyriaan. Opposition aseistaminen yhdysvaltalaisilla aseilla Qatarin välityksellä palvelisi vain Yhdysvaltojen aseteollisuuden voittoja. Eikö uhreja kiistan molemmilla puolilla ole jo riittävästi.

Uskonto ei voi olla ulkopolitiikan ohjenuorana

Tiistai 10.1.2012 klo 19.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentinvaalikeskusteluissa on harvoin keskusteltu presidentin varsinaisesta tehtäväalueesta, ulkopolitiikasta.Joku heitto kuitenkin Venäjästä tai Israelista ja Palestiinasta.

Sari Essayahilta ja Timo Soinilta on kysytty Israelin ja Palestiinan konfliktista. Timo Soinille näyttää riittävän toteamus, että hän on Israelin ystävä, tai, että hän on "pienen" puolella tarkoittaen pienellä kuitenkin Israelia.

Sari Essayahille riittää toteamus, että Israel on Lähi-Idän ainoa demokratia ja, että sillä on EU:n kanssa sama oikeuskäsitys.

Kumpikaan näistä väitteistä ei ole totta.

Palestiina on pieni Israelin väkivaltaisen sorron alla oleva kansakunta, jonka väestöä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen edustajien täytyy suojella juutalaisten harjoittamalta päivittäiseltä fyysiseltä väkivallalta.

Israel ei ole demokratia vaan apartheid valtio kuten valkoisten hallitsema Etelä-Afrikka aikanaan. Israelin arabeja koskee eri laisäädäntö kuin juutalaisia. Kymmenet poikkeussäännöt tekevät arabiväestön elämän sietämättömäksi.Osa teistä on vain juutalaisia varten. Jos palestiinalainen ajaa sellaista pitkin, auto otetaan haltuun ja omistaja lähtee kävelemään.

Miehitettyjen palestiinalaisalueiden väestö joutuu alistumaan päivittäisiin nöyryytyksiin israelilaisilla sotilas-tarkastuspisteillä, joiden läpi kulkemiseen kuluu tunteja joka päivä.

Israelin tuhoaman Gazan asukkailla ei ole lainkaan puhdasta vettä. Täystuhon jälkeen ei ole voitu jälleenrakentaa koska Israelin saarto estää tarvikkeiden saannin. Neljänsadan lapsiuhrin lisäksi tuhannet lapset ovat pysyvästi psyykkisesti traumatisoituneita kuukauden kestäneen kauhun seurauksena.

Presidentinvaalien televisiokeskustelut muodostuvat traagisiksi siksi, että toimittajilla ei ole yleissivistystä kyseenalaistaa presidenttiehdokkaiden väitteitä. 

Suomessa on useita uskonnollisella pohjalla toimivia ryhmiä, joille mitkään tosiasiat Israelista tai Palestiinasta eivät heidän uskoon perustuvan viitekehyksensä vuoksi voi tulla omaksutuiksi. Kansainväliset lait ja ihmisoikeussopimukset eivät merkitse mitään uskon rinnalla.

Uskonnollisuus tai uskonnottomuus on jokaisen yksityisasia. Näille "Israelin ystäville" suotakoon heidän vakaumuksensa mukainen käsitys Israelista.

Presidentti ei voi toimia ja johtaa ulkopolitiikkaa uskonnollisen vakaumuksen pohjalla, joka syrjäyttää käsityksen demokratiasta, kansainväliset lait ja ihmisoikeudet.

Kysymys Herran siunauksen toivottamisesta uuden vuoden puheessa on saman suuntainen asia lievemmässä muodossa. Miksi presidentin pitäisi esittää toivotus, joka sulkee pois toivotuksen piiristä kaikki uskonnottomat. Miksi hyvän uudenvuoden toivotus millä tahansa maallisilla sanoilla ei riittäisi.