Presidentti Niinistön voimattomuus

Tiistai 29.12.2015 klo 10.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Iltapäivälehdet kertovat presidentti Niinistön tunteneen voimattomuutta Suomen kahtiajaon johdosta. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat ovat kaukana toisistaan.

Mikä muu kuin maahanmuutto jakaa suomalaisia? NATO. Suomalaisten valtaenemmistö vastustaa tätä USA:n johtamaa yhä arrogantimmin käyttäytyvää sotilasliittoutumaa. NATO:n toimien rankaisemattomuus ja mielivalta tekevät YK:n hienot periaatteet tyhjiksi. Suunnitelmallinen eurooppalaisen maan, Jugoslavian, tuhoaminen ja käsittämätön pommittaminen,terroristien ja jihadistien tukeminen ovat vastauksia vailla olevia tekoja.

Presidentti Niinistö ei tuntenut voimattomuutta liittäessään Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salaa. Tämä teko oli samanlaista mielivaltaa kuin mitä Yhdysvallat ja NATO harrastavat. Suomalaisten enemmistö tuntee voimattomuutta presidentin toimiessa demokratian vastaisesti.

Yhdysvaltojen ja NATO:n mielivalta voi toteutua vain vahvan propagandan tukemana. Suomen media on kunnostautunut tässä. Yhdysvallat, NATO ja vaikutusvaltaiset media- ja markkinointitoimistot ovat luoneet Venäjästä ja presidentti Putinista viholliskuvan, jota vastaan on ryhdytty taistelemaan. Media on jo parin vuoden ajan rakentanut idästä tulevaa kyberuhkaa ja liittänyt sen sotilaalliseen uhkaan.

Presidentti Niinistö tai ainakin hänen neuvonantajansa tietävät, että pahimpia toteutuneita kyberrikoksia ovat tehneet Yhdysvallat ja Israel. Iranin ydinlaitosten tietokoneohjelmien tuhoaminen on eräs kammottavimmista. Yhdysvaltojen vakoiluohjelmat ja presidentti Obaman henkilökohtaisesti valtuuttamat lennokkimurhat kuuluvat samaan kategoriaan.

Yhdysvaltojen ja Turkin yhteistyö ISIS:in tukemisessa, aseiden hankinnassa, joukkojen koulutuksessa ja aseistuksessa täytyy olla Niinistön tiedossa.

Kaikesta tästä huolimatta presidentti vaatii kymmenien suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamista Yhdysvalloissa niin kutsuttua Venäjän kyberuhkaa vastaan. Minun 75 vuoden elämäni aikana Venäjä on aina suhtautunut Suomeen ystävällisesti, jopa ansaitsemattoman ystävällisesti. Nyt presidentin ja median synnyttämien mielikuvien avulla suomalaisten olisi alettava kokea, tosiasioista välittämättä, uhkaa Venäjän taholta.

Presidentti Niinistö on tullut voimistaneeksi rasistista Venäjä-vihaa ja negatiivista mielikuvaa naapurimaan presidentistä. Presidentin neuvonantajien on pakko tietää, mikä johti Ukrainan kriisiin. Maidanin tapahtumista ja EU:n ja Yhdysvaltojen roolista ei ole epätietoisuutta. Presidentti Niinistö toimii aivan kuin suomalaiset olisivat itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä ja propagandan ohjailtavissa.

Yhdysvallat pyrkii tuhoamaan kilpailijansa tai itseään oikeudenmukaisempaa yhteisöllistä elämäntapaa arvostavat valtiot. USA:n tahtoon mukauttamiseen käytetään sotilaallista tai taloudellista valtaa propagandan ohella. Yhdysvallat saartaa Venäjää ja Kiinaa sotilastukikohdillaan. Sen yli 800 sotilatukikohtaa ovat vieraalla maaperällä kun taas Venäjän ja Kiinan sotilastukikohdat ovat näiden omalla maaperällä, siis puolustamassa maiden itsenäisyyttä.

Yhdysvaltojen ja NATO:n valinta yhteistyökumppaneiksi edellyttää suomalaisten todellisuudentajun hämärtämistä. Suomalaiset eivät saa uskoa omia kokemuksiaan vaan heidän on opittava ulkoa Niinistön valitsema doktriini.

Iltapäivälehtien voimattomuusotsikot saattavat olla vaalityötä. Presidentti ei ole tehnyt mitään totuuden puolesta propagandaa avatakseen. Onko hän tunteellinen militaristi kuten hänen ihailemansa presidentti Ryti? Monet arvostamani sotilashenkilöt ovat pragmaattisia asiantuntijoita. Yhdysvaltojen entiset kenraalit, esimerkiksi Wesley Clark, ovat jäkeenpäin alkaneet puhua totta. Vielä Jugoslavian hajottamisen aikaan NATO:n päällikkönä Clark oli innokas pommittaja. Nyt hän kelaa propagandaa takaisin ja nimeää sotasyyllisiä, jotka kaikki ovat poliitikkkoja.

Poliitikot, jotka ovat tunteellisia militaristeja, aloittavat sotia, joita sotilaiden on pakko käydä. Siviilit ja kulttuurit kärsivät eniten. Sodissa ensimmäisenä kuolee totuus. Niin myös siinä propagandasodassa, jota Suomessa on viime vuodet käyty.

Helsingin Sanomat kouristelee, mutta ei taivu!

Perjantai 23.10.2015 klo 11.00 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tietoa arvostava sivistynyt lukijakunta kaikkoaa, talous sakkaa, toimittajat jännittävät työpaikkojaan - silti HelsinginSanomien NATO-lippu liehuu korkealla.

Tänään 23 lokakuuta HeSa on löytänyt suurvaltapoliittiseksi asiantuntijakseen venäläisen vakoilijan, jonka haastattelu otsikoidaan: Venäjä on uhka.

Näin samaan aikaan kun edellisenä viikonloppuna yhdysvaltalainen useiden presidenttien neuvonantaja ja suurvaltapoliittinen realisti Henry Kissinger ja hänet henkilökohtaisesti tunteva Venäjä-tutkimuksen professori Steven Cohen antavat hyvin vakoilijan käsityksestä poikkeavia lausuntoja. Kissinger Wall Street Journalissa ja Steven Cohen John Batchelor shown äänitteessä.

Näiden arvostettujen suurvaltapolitiikan asiantuntijoiden mukaan maailma on muutoksen tilassa. Yhdysvaltojen sotilaalliseen ydinasevoimaan perustuva yksinapainen maailmanjärjestys on muuttumassa moninapaiseksi. 

Yhdysvallat on monissa kirjoituksissani mainitsemieni yli  maapallon levittyneiden sotilastukikohtien ja NATO:n avulla tuhonnut valtion toisensa jälkeen. Se on kyennyt kytkemään taloudellista hyötyä tavoittelevan EU:n osaksi valtapolitiikkaansa. Pelkästään Saksassa on 38.000 yhdysvaltalaissotilasta ja yhdysvaltalaisia ydinohjuksia. Ydinohjuksia on myös Hollannissa, Belgiassa ja Italiassa, mikä on vastoin ydinaseiden leviämistä estäviä sopimuksia. Yhdysvaltojen kuten Helsingin Sanomien kouristuksenomainen tarve säilyttää valtansa johtaa äärimmäisyyksiin: salaiset vankilat, kidutus, epähumaani kohtelu, lennokkimurhat, joista viimeisimmän tietovuotajan tietojen mukaan 90% tappaa muita kuin tarkoitettuja henkilöitä. Helsingin Sanomat luonnollisesti ainoastaan verbaalisesti tukee tai jättää paljastamatta tosiasioita. HeSa:n tavoitteena on Venäjän mustamaalaaminen Yhdysvaltojen valta-aseman ylläpitämisesi.

Presidentti Vladimir Putin on korostanut eri valtioiden oikeutta omalakiseen kehitykseen. Se edellyttää vapautta USA:n sekaantumisesta yhteiskuntaelämään. Yhdysvaltojen maailmanvallan sijaan Venäjä, eikä pelkästään Venäjä vaan useimmat vielä itsenäiset maat, pyrkivät rakentamaan vaihtoehtoja. BRICS yhteistyö, johon kuuluvat Venäjä, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia pyrkivät tukemaan kehitystä, joka ei ole Yhdysvaltojen sanelemaa.

EU-komission puheenjohtaja Juncker korosti tarvetta Venäjä-yhteistyöhön. EU-maat ovat kuitenkin siinä määrin epäitsenäisiä ja riippuvaisia USA:n hyväksynnästä, että muutosta nykytilaan on vaikea saada aikaan. Pelkästään USA:n sotilaallinen läsnäolo Saksassa ja Saksan NATO-jäsenyys muodostavat merkittävän esteen itsenäiselle toiminnalle.

Kulttuurin alalla olisi kuvitellut yhteistyön voivan olla luontevaa. Helsingin kirjamesujen Venäjä-painotuksen olisi luullut luovan mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien sijaan Helsingin Sanomat on tykittänyt venäjävastaisuutta entistä voimakkaammin. Helsingin Sanomien toimittajaparat joutuvat kulttuurin alallakin olemaan NATO-sotureita. Vain kirjailijat, jotka eivät ymmärrä Venäjän positivista roolia moninapaisuuden edistäjänä vaan puolustavat ns läntisiä globaalin rahan vallan arvoja, saavat armon Helsingin Sanomien silmissä.

Helsingin Sanomia on älymystöpiireissä jo vuosia kutsuttu NATO-sanomiksi. Kyllä se jo vähemmälläkin uskotaan!

Isäntämaasopimus ja oikeiston aseellinen siipi

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Isäntämaasopimus näyttäytyy militaristisen oikeiston pyrkimyksenä käyttää sisäpoliittista valtaa. NATO:n läsnäolo Suomessa estää yhteiskunnan kehittymisen yhteisvastuulliseen suuntaan. Sikäli Keijo Korhosen vertaus isäntämaasopimuksesta naulana itsenäisyytemme arkkuun on osuva. Emme enää voi vaikuttaa siihen minkälaisessa yhteiskuntajärjestelmässä elämme.Venäjä on leimattava "aggressoriksi" "yleisistä syistä" suomettumisen johdosta.

Vuonna 1917 Suomen oikeisto ei halunnut sosialistista/sosiaalista itsenäisyyttä sosialidemokraattisen eduskunnan päättämän valtalain avulla. Äärioikeistolaiset kansanedustajat neuvottelivat salaa Pietarin kanssa eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä, jotta Suomi säilyisi porvarillisen Venäjän autonomisena osana itsenäisyyden sijaan.

Heti itsenäistymisen jälkeen sama oikeisto halusi varmistaa sisäpoliittisen vallan. Ensin se sääti lain porvarillisesta armeijasta ja kutsui  Saksan armeijan apuun varmistamaan oikeiston vallan. Mieluummin Saksan keisarikunnan alaisuuteen kuin todella itsenäisen Suomen. Saksan miehitys päättyi keisarikunnan romahtamisen johdosta. Ei suomalaisten tahdosta.Venäjä/Neuvostoliittoa kutsuttiin todellisuuden vastaisesti aggressoriksi.(vapaussota)

Jälleen oikeisto  kutsui Saksan armeijan apuun 1940. Hallituksessa oli voimia, jotka pyrkivät äärioikeistolaisen puolueen IKL:n lakkauttamiseen. Kommunistit, rauhan- ja Neuvostoliiton ystävät oli pantu vankilaan, silti rauhan ja demokratian vaatimukset voimistuivat maassa.Suomen armeija oli hyökkäyssodassa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla. Suomen armeija oli Lapissa Saksan armeijan alaisuudessa.Saksan maailmanvallan ja puhtaan rodun tavoittelu sopi silloiseen suomalaiseen varsinkin akateemiseen todellisuuteen.

Nyt oikeiston militaristinen ja taloudellista valtaa hallussaan pitävä oikeisto on voimistanut toimintaansa. Se kutsuu Yhdysvaltoja takaamaan oikeistolaisen yhteiskuntajärjestelmän ja tuhoamaan yhteisvastuun yhteiskunnan viimeisetkin rippeet. Yhdysvaltojen johtaman NATO:n kannatus Suomessa on vähäinen. Siksi oikeisto jälleen salaa, kuten 1917 ja 1940 solmii NATO:n isäntämaasopimuksen, jota solmittaessa ei ole ollut saatavilla edes suomenkielistä käännöstä siitä. Kokoomus/RKP ministerit ja virkamiehet yhdessä kokoomusta edustavan presidentin kanssa ovat allekirjoittaneet perustuslain vastaisesti sopimuksen.

NATO:a tarvitaan ylikansallisen pääoman vallan tavotteita takaamaan. Kun Jugoslavia ei alistunut NATO:n tahtoon sitä pommitettiin 3kk uraanipommeilla 1999. Jugoslavian oli muutettava yhteiskunta, jossa jokaisella oli ilmainen terveydenhuolto, koulutus, 1kk vuosiloma, yhteiskunnaksi joka kärsii sodan seurauksista vuosikymmeniä ellei satoja vuosia.

Yhdysvaltalainen demokratia toteutuu rahalla. Vain 34% osallistui viimeisiin vaaleihin. Kun ylikansallisten suuryhtiöiden vaatima salaisesti valmisteltu TPP -"vapaakauppasopimus" viikko sitten tuotiin kongressiin, sen olivat saaneet lukea vain lobatut valmisteluryhmän osanottajat. Poliittisen republikaani/demokraatti valiokunnan tuli ottaa kantaa "fast track" menettelyyn saamatta lukea tekstiä. Valiokunta suostui fast trackiin, joka merkitsee sitä, että Obama saa viedä lain läpi kongressin siten, että kongressi ei saa tehdä muutoksia lakiin. Ainoastaan hyväksyä tai hylätä.

Juuri tämän tapaisella demokratialla isäntämaasopimus on myös Suomessa allekirjoitettu.

Ylikansallisen pääoman hallitsema läntinen media nostaa Venäjän aggressoriksi voidakseen tässä propagandasumussa edistää omia globaalipoliittisia sotilaallisia ja taloudellisia tavoitteitaan. Sodan uhalla peloteltuja ihmisiä sokaistaan olemaan näkemättä sitä, että tavoitteet liittyvät yhteiskuntien rakenteisiin ja taloudellisen vallan saamiseen, ei kansojen turvallisuuteen.

Läntisessä vapaakaupan markkinoinnissa tuodaan esille tarvetta vähentää kiinalaisen tuotannon riskejä, työturvallisuutta, työntekijöiden oikeuksia jne. Tuossa propagandassa halutaan peittää TPP:n ja TTIP:n valtavat riskit, jotka koskevat mm ylikansallisen agriteollisuuden(Monsanton) piittaamattomuutta myrkyistä ja GMO- tuotannon ongelmista. Investointisuoja on epädemokraattinen pyrkimys tehdä investoijille mahdolliseksi haastaa valtiot oikeuteen mikäli kansalaisten suojaksi laaditut lait estävät investoijia kasvattamasta voittojaan.Työntekijöiden oikeudet ovat Yhdysvalloissa kiihtyvästi pienentyneet samoin ammattijärjestöjen rooli.

Kokoomuksen puheenjohtaja on ilmaissut haluavansa vähemmän valtiota. Yhdysvalloissa valtion toimintojen tilapäiset sulkemiset on nähty merkkinä valtion yksityistämisestä. Yksityistetyssä valtiossa demokratia kuolee tai menettää merkityksensä

Olemme sen edessä, että oikeisto haluaa yhteiskunnan perustuvan yksityiseen voitontavoitteluun, jonka yksityiset armeijat turvaavat. Yhdysvalloissa vankilalaitoksesta, armeijasta, kouluista jne suuri osa on yksityistetty. 

Yhdysvaltalaisen kenraalin pääsy Suomen armeijan ylipäälliköksi (ei siihen enää Niinistöä tarvita puhumattakaan nykyistä komentajaa Lindbergiä) johtaa siihen, että suomalaisen yhteiskunna rakenteiden ja ulkopolitiikan on miellytettävä Yhdysvaltojen (omaa ase-öljy- ja agriteollisuuttaan kuuntelevaa) presidenttiä. Sympaattiset suhteet naapuriimme Venäjään ovat sula mahdottomuus.

Olemme historiamme aikana harvoin olleet itsenäisiä. Valtaa pitävä oikeisto on turvautunut Saksaan ja nyt Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Itsenäisestä rauhantahtoisesta ajattelusta ei enää joudu vankilaan, mutta anglo-amerikkalainen media pitää huolen siitä, että sen kaltaisesta ajattelusta vaietaan. 

USA ja median sotaporno

Lauantai 18.4.2015 klo 10.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle ja Sanoma Oy muodostavat yhdysvaltalaisen sotapolitiikan tiedotusosaston Suomessa. Totuus ja moraali ovat kadonneet näiden tiedotusvälineiden pyrkiessä lokakampanjallaan Venäjää vastaan synnyttämään Suomeen pelon ilmapiirin.

Yle näytti kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin ja puolustusministeri Haglundin vieraiden äärioikeistolaiset mielipiteet monipuolisesti TV-uutisissa. Norjan puolustusministerin fanaatinen ilme kuvasi hänen persoonallisuuttaan loistavasti. Ruotsin kokoomuspuolueen puheenjohtaja sai huomattavasti tilaa Yle:n uutislähetyksissä.

Kun Saksan ulkoministeri Steinmeier kävi ulkoministeri Erkki Tuomiojan vieraana "Rauha Euroopassa" seminaarissa Yle ei löytänyt tilaa tämän merkittävän poliitikon mielipiteille vaan tyytyi esittelemään presidentti Niinistön virka-asunnon tiloja Steinmeierin ja avustajien tepastellessa huoneesta toiseen. Sotapropaganda olisi saanut vaurioita, jos maailman todelliset uhat: ilmastomuutos ja Yhdysvaltojen provosoimat sodat Lähi-Idässä olisivat palanneet katsojien mieliin.

Viimeisenä päivänä ennen vaaleja sotapornon sankaritoimittajat palaavat muistelemaan Kamputsean kauhuja. Amerikkalaisten lähtiessä maa joutui Pol Potin armoille (jota USA aluksi tuki). Kuvauksessa jätetään tarkoituksellisesti kertomatta, että Yhdysvallat oli ennen poistumistaan pommittanut laittomasti Kamputseaa kahdeksan vuoden ajan. Kahdeksan minuutin välein pommikoneet nousivat lennoilleen lannistaakseen maan. Kamputseaan kylvettiin noiden vuosien aikana enemmän pommeja kuin koko toisen maailmansodan aikana yhteensä koko maailmassa. (kertoo Yalen yliopiston tutkimus)Pol Potin kosto yhdysvaltalaisia tukeneille oli äärimmäisen julma. Ihmishenkien menetykset eivät vertautuneet pommitusten uhreihin. Pommitetut ovat aina vain numeroita kun niitä on niin paljon.

Yhdysvaltojen uusi tunkeutuminen Eurooppaan alkoi Jugoslavian hajottamisesta 1990-luvulla. Eurooppahan oli jo tuolloin täynnä Yhdysvaltojen sotilastukikohtia, mutta se ei maailmanvaltaa hamuilevalle suurvallalle riittänyt. Yhdysvallat ja Saksa toimivat suunnitelmallisesti ja systemaattisesti aiheuttaen Balkanin kammottavat sodat. Neuvotteluja kävi "kansainvälinen yhteisö" joksi kutsutaan Yhdysvaltojen kulloistenkin liittolaisten kokoonpanoja.Sosiaaliporno-propaganda on saanut Balkanin sodista pohjattoman lähteen.

Ukrainan kriisi lähti Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien poliitikkojen johtamasta vallankaappauksesta, jossa laillinen hallitus kumottiin ja eduskunta tehtiin toimintakyvyttömäksi äärioikeiston temmellyskentäksi.Klitscko oli Saksan mies, Jatsenjuk Yhdysvaltojen. Tämän klikin valvonnan alla irtipäästetyt äärinationalistit uhkasivat fyysisesti itä-ukrainalaisia. Maidanin tappajat tiedetään, mutta niitä ei virallisesti tutkita. Nyt tappajaiset ovat kiihtyneet. Jo kahdeksan nykyhallinnon näkyvää vastustajaa, kirjailijaa tai poliitikkoa on tapettu viime kuukausien aikana. Malesialaiskoneen alasampumisen tutkimukset eivät täytä objektiivisen tutkimuksen kriteereitä. Tulokset jäävät salaisiksi, jos epäilyksenalainen osapuoli, Ukrainan nykyhallitus ei halua tuloksia julkisiksi. Provokaatiota on käytetty Venäjän mustamaalaamiseen täysimittaisesti hyväksi kuten kymmeniä muita provokaatioita aikaisemmin.

Yhdysvaltojen likaiset temput eri puolilla maailmaa, kymmenien johtajien salamurhat, hallitusten väkivaltaiset vaihdokset, miljoonien viattomien ihmisten tappamiset ja epäinhimilliset talouspakotteet kuvaavat suomalaisen median ihannemaailmaa. Aseita, rasismia, kuolemanrangaistuksia ja arjen väkivaltaa. Valtaa.

Suomalaisten käsittelemätön ja surun avulla läpityöskentelemätön historia johtaa sen toistamiseen. Samat tahot, jotka nyt painostavat ja pelottelevat suomalaisia kohti NATO:a ja liittoa Yhdysvaltojen ja oikeistolaisen Saksan kanssa  innostivat suomalaisia 1930- luvun akateemisessa Karjala-seurassa hyökkäämään päin "ryssää". Liittolaisuus natsi-Saksan kanssa ja fasistisen Kroatian tunnustaminen olivat johdonmukainen seuraus sisällissodasta lähtien jatkuneesta sotapropagandasta. Siinä oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa Saksan armeijan avulla vastustaneet valkoiset julistettiin sankareiksi, lähes pyhiksi.Tätä pyhyyttä vahvistettin kirkoissa, kouluissa ja tuomioistuinlaitoksesssa.

Suomen parlamentaarisesti valvotun Yle:n uutispäällikkö on vastuussa sotapropagandan ja oikeistolaisen poliittisen ilmapiirin vahvistamisesta humaaniuden, rauhan ja totuuden asemasta. Sosiaalipornoa levittävä Sanoma Oy on johdonmukaisesti yhdysvaltalaisen sotapropagandan levittäjä, jonka valta näissä vaaleissa on kohtuuttoman suuri. Lisääntyvä kielitaito luo kansalaisille mahdollisuuden tutustua todelliseen tietoon. Nämä vaalit mennään amerikkalaisen sotapropagandan mukaisesti.

Yle:n ja Helsingin Sanomien sotapropaganda

Sunnuntai 12.4.2015 klo 9.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimeisten puolentoista vuoden aikana olemme kokeneet tiedotusvälineiden, Yle:n, Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien kiihtyvän sotapropagandan. Sen ilmeisenä tarkoituksena on ollut pelotella kansalaisia siirtymään NATO:n kannattajiksi kuten lähes kaikkien päivälehtien päätoimittajat olivat jo vuonna 2007.

Sotapropaganda tarvitsee vihollisen. Siihen Suomen oikeistolaiselle eliitille on jo 100 vuoden ajan tarjoutunut Venäjä. Propagandan tehoa lisää Suomen kielellinen eristyneisyys.Muuta kuin suomenkieltä taitamattomille propaganda jää ainoaksi tietolähteeksi.

Iltapäivälehtien brutaali tyyli ja idiotiaa lähentelevät lööpit herättävät vähänkin itsenäisesti ajattelevassa kansalaisessa huvittuneisuutta. Suureen osaan kansasta Helsingistä Lappiin iltapäivälehtien vaikutus kuitenkin lisää epävarmuutta; mikä mahtaa asian laita olla? Tietojen täydellinen historiattomuus ja globaalien valtasuhteiden kuvan puuttuminen estävät ihmisiä tiedostamasta mistä on kysymys.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda on vaarallisempaa ja ovelampaa. Helsingin Sanomien propaganda sisältyy hienosyisesti kaikkeen mitä HeSa kirjoittaa; kulttuurista talouteen ja ulkomaan uutisiin. Olen seurannut mielenkiinnolla musiikkiarvostelija Vesa Siréniä, joka arvosteli Georgian aloittaman Ossetian sodan päättymisen kunniaksi pidetyn Valeri Gergievin johtaman konsertin Tsinvalissa. Näin konsertin itse televisiosta ja saatoin havaita, että Sirén ei ollut nähnyt koko koserttia. Hän kuitenkin arvosteli kielteisesti Gergieviä. Osoittautui, että hän oli lukenut konsertista jostakin brittilehdestä. Nyt hän arvosteli jälleen Novosibirskin ooperan johtajaan Venäjällä kohdistunutta kritiikkiä. Hän ei kuitenkaan propagandasyistä kertonut millä tavalla loukkaava esitys oli.Krusifiksi oli sijoitettu naisen reisien väliin.

Pääkirjoitussivulla HeSa antaa tilaa eräälle maailman röyhkeimmällä tavalla veronmaksajia kiristämällä rikastuneelle George Sorokselle ja hänen tulkinnalleen Ukrainan tilanteesta. Helsingin Sanomien välittämäksi viestiksi tulee: Venäjä haluaa vahingoittaa Ukrainaa. Soroksen kauhutarina kuvaa Venäjän aiheuttavan pakolaisvirran Ukrainasta muihin länsimaihin. Pakotteiden lopettaminen olisi kaiken loppu.

Soroshan ei voi muistaa kuinka hänen hengeheimolaisensa presidentti Clintonin ja tämän vaimon johdolla suunnittelivat Jaltalla 2013 syyskuussa kuinka Ukraina jaetaan. Nyt jo myrkylliseksi todettu liuskekaasun tuotanto voidaan tietenkin hyödyntää Ukrainan kaltaisessa "kehitysmaassa" yhdysvaltalaisen ylikansallisen pääoman hyväksi. Maatalous tuli ottaa Monsanton geenimuunnellun viljan viljelyalaksi, tietenkin hyödyttämään ylikansallista pääomaa. Sitä voidaan tällaisessa maassa harjoittaa siitä huolimatta, että WHO on todennut Monsanton viljan käytölle välttämättömän Roundup rikkakasvimyrkyn aihettavan syöpää. Ei haittaa! Tällaisessa kehitysmaassa säänöt eivät ole niin tarkkoja! Soros itse lupasi miljardin maatalouteen! Mutta Venäjän syytä kaikki alleviivaa Helsingin Sanomat Soroksen suulla.

Venäjä esti suunnitelmaan kuuluneen Krimin Sevastopolin sotilastukikohdan siirtymisen Venäjältä yhdysvaltalaisille. Jugoslavian pilkkominen sen sijaan antoi yhdysvaltalaisille valtavan sotilastukikohta Bondsteelin Serbian alueelle, mikä maapohja oli kuitenkin "itsenäistettävä"Kosovoksi. Venäjä ei kuitenkaan ole Jugoslavia vaikka Saksa ja USA näyttävät niin luulevan.

Saksa ja USA eivät halunneet Minskin sopimuksen tuovan rauhaa. Mikäli olisivat, sopimus olisi edellyttänyt Poroshenkon aloittavan suorat neuvottelut Donbassin kanssa. Sen sijaan USA ja Saksa ( tosin USA vain kulisseissa) antavat USA:n Ison-Britannian, Kanadan, Liettuan, Puolan etc voimistaa varustelua sodan jatkamista varten. Kroatiassa v. 1995 varustelu amerikkalaisten kenraalien MPRI järjestön johdolla jatkui 8-10 kk, jonka jälkeen nationalistiset kroaatit suorittivat 250.000 Kroatian serbin etnisen puhdistuksen. Nyt amerikkalaiset kenraalit ovat Ukrainassa toimineet yhtä kauan kuin Kroatiassakin. Osa venäjänkielisistä ukrainalaisista on jo puhdistettu Venäjälle. Vaikka Ukrainan hallitus tukijoineen ei toimi rauhan puolesta syyttävä sormi osoittaa Venäjää!

Tänään sunnuntaina Saska Saarikoski kertoo uudesta vallitsevasta todellisuudesta. Totuudella ei ole väliä kunhan asiat toimivat. Koko jutun clou on se, että tämä hänen mielestään pätee erityisesti Venäjällä!

Yle:n propagandan vaarallisuus liittyy siihen, että kansa luulee Yle:n uutisten ja ajankohtaisohjelmien olevan jotenkin totta. Uutisista puuttuu kuitenkin objektiivisuus. Vaalien alla sotapropaganda on ollut huipussaan. Suggestiivinen musiikki saattelee hävittäjien lentoa. Vaaliohjelmissa tasapuolisesti Venäjään suhtautuvia keskustalaisia kutsutaan milloin milläkin negatiivisella ryhmänimellä. En ole havainnut vaalikeskusteluissa kysyttävän mitään Yhdysvaltojen osuudesta maailmarauhaan. Yhdysvaltojen vakoilukoneiden läsnäoloa Venäjän ilmatilan reunalla ei ihmetellä ei myöskään sitä, että Yhdysvallat katsoo Kiinan uhkaavan USA:n turvallisuutta kun Kiinan omat sotalaivat valvovat Kiinan omaa rannikkoa.

Yle ei kyseenalaista USA:n itse julkituomaa tavoitetta maailmanvallasta. 34% yhdysvaltojen kansasta äänestää ja rikkaat asteollisuuden tukijat päättävät kenet vaaleilla valitaan. Kaiken kattavat talouspakotteet ovat USA:n muiden sotatoimien kammottavia jatkeita. (Irak,Kuuba,Venezuela, Iran)

Aljazeera teki ennen viimeisiä Venäjän presidentin vaaleja laajan haastattelusarjan Venäjän Kauko-Idästä Pietariin. Moniosaisesta ohjelmasta kävi 100% selväksi, että venäläiset kannattivat Putinia. Kun vaaleissakin näin tapahtui, Suomen media arvosteli Venäjän demokratiaa.

Suomen eduskuntaan tulisi valita henkisesti kypsiä, tosiasioihin kantansa perustavia kansalaisia, joilla on realistinen käsitys maailman valtasuhteista niin Aasiassa kuin Lähi-Idässä. Jo presidentti Kekkonen totesi eduskuntaan valittavien olevan usein selvillä maakunnan asioista mutta ei kansainvälisestä politiikasta. Yle on valitettavasti edelleen kansainvälisissä suhteissa maakuntatasolla, ilmeisen tahallisesti yksipuolinen ja siten vaarallinen.

Informaatiosota ja Suomen media

Keskiviikko 18.2.2015 klo 14.42 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin mielenkiinnolla ulkoasiainvaliokunnan järjestämää avointa tilaisuutta informaatiosodasta. Paneliin kuuluivat Ylen uutispäällikkö, HeSa:n päätoimittaja, Ulkopoliittisen instituutin tutkija, valtioneuvoston ja ulkoministeriön tiedotuspäälliköt - siis median vastuulliset henkilöt. Puheenvuorot olivat täysin yhdensuuntaisia, samanmielisiä täysin kritiikittömästi lännen informaatioon suhtautuvia ja sen sijaan hyökkääviä Venäjää ja Venäjän informaatiota kohtaan. Ulkoministeriön tiedottaja ilmaisi karulla tavalla tyytyväisyytensä siihen, että Venäjään myönteisesti suhtautuvat poliittiset voimat tai ainakin niiden mediaedustajat ovat kadonneet kartalta. 

Todellakin. Sivistys, humanismi ja objektiivisuus ovat kadonneet. Sääliksi kävi kuulijoita.

Yhdysvaltalaisen The Nation-lehden seuraajat ja esimerkiksi Tom Dispatch sivustoa lukevat tai vaikkapa Venäjä-tutkimuksen emeritus professori Steven Cohenin artikkeleita ja esiintymisiä seuraavat voivat nauttia Yhdysvaltalaisen älymystön rehellisyydestä. Suomalaisen Heikki Talvitien esiintymiset ovat samankaltaisia.

Tänään The Nation referoi pitkäaikaisena Yhdysvaltojen Neuvostoliiton/Venäjän suurlähettiläänä toimineen Jack Matlockin viisasta puheenvuoroa, jonka hän piti Kansallisessa lehdistöklubissa.

Matlock tietää mistä puhuu.  Hän oli läsnä lähes jokaisessa Yhdysvaltojen ja Venäjän korkean tason neuvottelussa 1972 - 91. Hän oli suurlähettiläänä Moskovassa Reaganin ja Bush vanhemman aikana.

Hän ei voi käsittää Yhdysvaltojen nykyistä Venäjä-politiikkaa.Hän arvostelee harhaluuloa siitä, että Kiovan aseistamisesta ei koituisi vakavia seurauksia. Väitteet Venäjästä alueellisena valtana on harhaa - ei mikään ICBM ballistisia ohjuksia omaava valtio ole vain alueellinen valta. Hän korostaa Ukrainan roolia Venäjälle eksistentiaalisena kysymyksenä, kuten muuten myös professori Steven Cohen.

Oltuaan läsnä kaikissa korkean tason neuvotteluissa presidentti Reaganin ja Gorbatsovin välillä kylmän sodan loppuessa suurlähettiläs voi todistaa, että nykyisten ongelmien lähde on NATO:n laajeneminen. Lähtien NATO:n Madridin huippukokouksesta 1994, jossa NATO julisti uusien jäsenten hankkimisen alkavaksi, aina Bukarestin huippukokoukseen 2008, jossa NATO julisti Georgian ja Ukrainan olevan tulevia NATO:n jäseniä, linjamuutos oli selvä.

Siten Yhdysvallat on pettänyt Gorbatsoville Maltan huippukokouksessa 1989 antamansa lupauksen olla laajentamatta NATOa itään päin Varsovanliiton maiden sotajoukkojen vetäydyttyä pois.

Matlockin mukaan lännen johtajat eivät näytä käsittävän, että Euroopan vapaus ja eheys ei voi toteutua ilman Venäjää. Siitä huolimatta Yhdysvaltojen politiikka on ollut Venäjän poissulkevaa.

Samaan aikaan kun NATO otti Puolan, Unkarin ja Tsekin uusiksi jäsenikseen 1999, se pommitti Venäjän liittolaista Serbiaa.

Matlock korostaa, että presidentti Reagan, huolimatta monista heikkouksistaan käsitti, että ilman keskinäistä luottamusta ei voi kohdata suuria maapallon käsittäviä ongelmia. Reagan käsitti, että yksityisesti käsitellyt asiat luonnistuvat paremmin kuin julkitoitotetut mielipiteet. Reagan ei olisi voinut kuvitellakaan nimittelevänsä Venäjän valtionpäämiestä vaan katsoi kunnioituksen olevan paras asenne. Matlock pahoittelee, että tänä päivänä niin kongressi kuin presidentti loukkaavat päivittäin Venäjän johtajaa.

Matlockin mainitsemat loukkaukset ovat arkipäivää Suomen mediassa.(Myös jotkut näyvät poliitikot alentuvat nimittelyyn.) Yle on pahin siksi, että sen odotetaan olevan objektiivinen. Se on verovaroilla maksettu ja eduskunnan valvoma väline. Atte Jääskeläinen, YLE:n uutistoiminnan päällikkö katsoo objektiivisuuden toteutuvan kun yksipuolisen puolitotuuden jälkeen kuuluttaja hokaisee, "Venäjä kiistää".Näin hän ilmoitti eduskunnan panelissa. Helsingin Sanomilta ei voi odottaakaan objektiivisuutta, se ei ole riippumaton rahoittajistaan.Sen lempinimi on NATO-sanomat.

Paneli ei tiennyt mitään kybersodan yhdysvaltalaisista pelaajista. NSA valvoo tietenkin myös toimittajien tiedonvaihtoa. Silti voisi mainita esimerkiksi ensimmäisen vakavan cyber-rikoksen, STUXnet- viruksen, jonka avulla Yhdysvallat ja Israel tunkeutuivat Iranin ydintutkimuslaitokseen tuhoten sen ohjelmista  suuren osan. Myös se, että ei voi ilmaista itseään vapaasti siksi että NSA vakoilee, on informaatiosotaa. Joutuminen pidättäytymään tärkeänä pitämänsä asian ilmaisemisesta on sensuuria. Eräs blogini lukija kommentoi, että diktatuurissa sensuroidaan mutta läntisessä "demokratiassa" jätetään julkaisematta.

Vihjeeksi Atte Jääskeläiselle voisin ehdottaa, että Yhdysvalloissa toimiva kirjeenvaihtaja haastattelisi joskus näitä kokeneita diplomaatteja ja tutkijoita. Pelkät viralliset totuudet Yhdysvaltojen lippujen välissä eivät avaa globaaleja taustoita.Ongelmaksi saattaa tulla, että kirjeenvaihtajilla ei ole perustietoja historiasta tai kulttuureista. On helpompi vain referoida, mitä Obaman hallinto haluaa informoida.Suomen media ymmärtää kuka on sen isäntä.

UPI:n tutkija kertoi kerran tutkimuksestaan, että kaikkia haastateltavia ei ollut valittu heidän Venäjä-kriittisyytensä perusteella. Siis tutkija valikoi haastateltavat heidän mieltymystensä mukaan ja kutsuu sitä tieteelliseksi tutkimukseksi.

Ihmettelin myös ulkoasiainvaliokunnan kokouksen UPI:n edustajan vihamielistä suhtautumista Venäjään. Tieteelliseltä vaikuttavasta puheenparresta huolimatta tutkija Pynnönniemi ei voi onnistua saamaan tieteellisesti päteviä tuloksia, ellei asenne ole objektiivinen ja utelias.

Panelin päättyessä ajattelin kauhulla, että näillä eväillä mennään. Sivistys, kulttuuri ja humanismi on kadonnut Suomesta korvautuen vihalla ja silmittömyydellä, jota en olisi uskonut joutuvani kokemaan. Vaikka en olekaan samaa mieltä politiikasta presidentti Ahtisaaren kanssa, olen yhtämieltä hänen eräästä kommentistaan Lauantai-vieras ohjelmassa. Hän totesi haluavansa pois Suomen ilmapiiristä, näin ymmärsin, vaikka hän kiireesti korjasi, että ei hän halua pois Suomesta kokonaan. Median synnyttämä väkivallan, tarkoitushakuisen pelottelun ja yksipuolisten solvaavien kirjoitusten ja ohjelmien ilmapiiri on monelle suomalaiselle masentava. 

NATO:n johtaja, Yhdysvaltojen presidentti ilmoitti tänään, että USA:lla on kybervalta maapallolla. Muut ovat jäljessä. Tästä eduskunnan panelissa vaiettiin.

US-kongressin sodanjulistus Venäjälle

Tiistai 9.12.2014 klo 12.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen kongressi valtuutti 4.12.2014 presidentin aloittamaan sodan Venäjää vastaan ilman erillistä kongressin uutta valtuutusta.Päätös no:758. Päätös edellyttää senaatin vahvistuksen. Tämä miljoonia maapallon ihmisiä koskeva päätös ei ole saanut julkisuutta mediassa.

Olen katsonut kaksi yhdysvaltalaisen Venäjä-tutkimuksen professori Steven Cohenin haastattelua kahdella yhdysvaltalaisella TV-kanavalla. Niissä on tieteellisyyttä, analyysiä ja objektiivisuutta mistä Helsingin yliopiston ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat voivat vain unelmoida. Suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka koskee Venäjää näyttää riittävän pelkkä tutkijan mielipide.

Vuoden kestänyt presidentti Putinin demonisointi peittää sen, että demonisoijilta puuttuu sekä faktatiedot, että analyysi. Kuten edellisessä blogissani totesin, syy tähän asiain tilaan johtuu halusta miellyttää "äitiä" (USA:ta) auktoriteettia, josta ollaan, tai uskotellaan oltavan riippuvaisia.

NATO:n laajentaminen Venäjän ympärille, on johtanut siihen, että Venäjää ympäröivät maat /EU:n NATO-maat eivät enää katso tarpeelliseksi käyttää diplomatiaa, neuvotteluja ja pyrkiä objektiivisiin kaikkia osapuolia ja kaikkien turvallisutta palveleviin ratkaisuihin. Pienille Baltian-maillekin riittää NATO:n 5.artikla, jolloin voidaan liittyä vallankäyttäjien joukkoon, suurten vallankäyttäjien vasalliksi.Itse asiassa jonkinkaan asteinen demokratia on korvattu puhtaalla voimapolitiikalla, jonka ytimenä on globaalia valtaa käyttävä aseteollisuus.

Professori Cohenin, kuten myös  monen muun kanta on se, että Ukrainassa käydän Yhdysvaltojen ja Venäjän etäsotaa. Läntinen valtamedia ja suomalainen media erityisesti kaihtaa visusti sanomasta sanaakaan Yhdysvaltojen osuudesta Ukrainassa. Helsingin Sanomat julistaa tänään 9.12. "Yhdysvalloista tuli venäläisten inhon kohde". Pitäisikö venäläisten rakastaa maata, jonka kongressi on ryhtymässsä sotaan omaa kansaa vastaan.

Suomen media on vaiennut syyskussa 2013 ukrainalaisen oligarkki Pinchukin organisoimasta Ukrainan tulevaisuutta koskevasta kokouksesta, jossa Bill ja Hillary Clinton, entinen CIA:n johtaja David Petraeus, entinen Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Lawrence Summers, entinen Maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin silloinen ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schroeder, Dominique Stauss-Kahn, Italian ent pääministeri Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan silloinen ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich ja Petro Poroshenko sekä entinen US energiaministeri Bill Richardson kävivät paikallaolleiden mukaan euforista keskustelua, voinee sanoa, maan jakamisesta (kuten aikoinaan Jugoslavian saaliinjaosta).

Jaltan kokouksen läsnäolijoissa kiinnittää huomiota se, että niin Liettua, Puola kuin Ruotsikin ovat Yhdysvaltojen suhteen erityisasemassa. Liettuan ja Puolan maaperällä on ollut salaisia, kidutusta harjoittavia, vankiloita. Ruotsi on ollut läheisessä yhteistyössä NSA:n kanssa, josta Obama on osoittanut kiitollisuuttaan. Italiaan vuorostaan siirretään yhä enemmän Yhdysvaltojen sotilasyksiköitä, koska halutaan olla lähempänä Afrikkaa.

On selvää, että näin arvovaltainen ja omaan suunnitelmaansa sitoutunut, jo Jugooslavian pommitukset kokenut, joukko ei säikähdä pientä väkivaltaa Maidanilla. Lentokoneen alasampuminen mahdollisena provokaationa on pientä, siihen nähden kun tavoitteena on Venäjän alistaminen ja sen palauttaminen Lännen vasalliksi, mikä prosessi oli Jeltsinin aikana jo hyvässä vauhdissa. Putin on pilannut kaiken! Hänelle kostetaan

Objektiivisen tiedonvälityksen sijaan Suomen media on keskittynyt Venäjän presidentin demonisointiin. HeSa analysoi presidenttiä Interpolin etsintäkuuluttaman yhdysvaltalaisen liikemiehen silmin. Toisen näkökulman lehdelle on antanut Puolan entinen presidentti Kwasniewski, joka heti Ukrainan vallankaappaushallituksen valtaantulon jälkeen nimitettiin Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen kuten myös Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin poika Hunter Biden. Näitä nimityksiä HeSa ei kuitenkaan halunnut mainita.

Suomen media ei myöskään ole tuonut esiin niitä riskejä, joita NATO:n laajeneminen ja lisääntynyt aktiviteetti Venäjän rajoilla aiheuttaa. Jos Venäjään rajoittuvan NATO-maan rajalla tapahtuisi pienikin konflikti, johon Venäjä vastaisi aseellisesti, mitä siitä seuraisi. Kun Eestiin ja Puolaan ja Ukrainaan on sijoitettu yhdysvaltalaisia nopean toiminnan joukkoja, Ukrainaan palkkasotureita, mitä merkitsisi, jos yksikin yhdysvaltalainen menettäisi mahdollisessa provokaatiossa henkensä.

Kun järjen käyttö ja kaikki halu neuvotella upotetaan massiiviseen propagandaan, kuten Suomessa on tapahtunut, riittääkö median ilakointi siitä, että NATO:n kannatus on hivenen lisääntynyt. Media voi kehuskella, "sain kaiken tämän vihan ja pelon aikaan ja syntipukkikin on ihan itse rakennettu".

Pari iltaa sitten YLE pani vielä paremmaksi.Kaikkien viime kuukausien innokkaiden NATOn harjoituksiin liittyvien sotaisien haastattelujen, kumppanuuksien ja talvisodan alkua muistuttavan Ruotsi-yhteistyöinnon jälkeen YLE ilmoitti ruumiiden keruunkin olevan kunnossa. Ruumispussifirmat ja hautaustoimistot voivat olla tyytyväisiä, armeijalla on jo suunnitelmat valmiina!

Toinen silmä kiinni

Torstai 4.12.2014 klo 11.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kirjassani "Ahdingossa luova lapsi ja nuori" kuvaan kuinka lapsi pakotetaan sopeutumaan äidin todellisuuteen. Äiti sanoo: "älä sitten leiki Sarin kanssa, Sari on tuhma tyttö". Hän sanoo näin pelkästään siksi, että hän ei pidä Sarin perheestä. Lapsi kokee itse pitävänsä Sarista, mutta hänen on pakko totella äitiä, jotta äiti ei hylkäisi tai paheksuisi häntä. Näin lapsi vähitellen sopeutuu ja lopettaa käyttämästä omia luovia  tunteitaan ympäristön ja ihmisten arviointiin.

Egyptin mielenosoitusten kuumassa vaiheessa sotilasjuntta sai puhelun Valkoisesta talosta. Puhelussa vaadittiin lopettamaan mielenosoitukset. Puheluun vastannut totesi "Mom said that we have three hours more to play", "äiti sanoi, että saamme enää kolme tuntia leikkiä".

Osa Suomen mediasta ja populistisista puoluejohtajista toimivat kuten "äiti" haluaa. Mennään Venäjälle tärkeisiin tapahtumiin heiluttamaan sateenkaarilippua tai puhutaan eduskunnan juhlaistunnossa Venäjävastaisia puolitotuuksia. Puolitotuuksilla ruokitaan "äidin" esiliinan helmoissa roikkuvaa suomenkielistä mediaa.

Lapsi ei saa paljastaa äidin salasuhteita. Äiti on kiltti ja jakaa pipareita. Ei äiti halua pahaa kenellekään. Maapallo on äidin, eikä kenenkään muun. Äiti määrää mistä puhutaan ja mitkä on aikuisten (NATO) asioita. Ne jotka eivät usko äitiä ovat tuhmia ja heitä pitää rangaista.

Osa suomalaisista ei ole kilttejä, he osaavat englantia ja lukevat vääriä tietoja äidistä. He eivät usko, että naapurin täti on tuhma. He haluavat edelleen leikkiä naapurin Sarin kanssa.

Pelkään mennä joulukirkkoon, jos Niinistön Ville ja Arhinmäen Paavo ja Hautalan Heidi tulevat sinne heiluttamaan sateenkaarilippua tai uhkaavat karhun syövän, vaikka haluaisin laulaa "Enkeli taivaan lausui näin" niin kuin naapurin tätikin ja rakastaa mieluummin kuin vihata.

"25 menetetyn vuoden opetukset"

Maanantai 22.9.2014 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sveitsiläisessä Tages Anzeigerissa oli kahtena peräkkäisenä päivänä 18.9. ja 19.9. mielenkiintoiset Euroopan kehityksen kohtalonvuosia koskevat artikkelit. Viimeinen Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov kuvaa prosessia kylmän sodan lopettamiseksi ja yhteisen eurooppalaisen kodin rakentamiseksi. Sveitsin vihreän puolueen puheenjohtaja Jo Lang kuvailee kylmän sodan loppumisen jälkeistä aikaa "menetettyinä vuosina".

Suomalaiset voisivat lisätä kylmän sodan lopettamisen jatkumoon vielä presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton yhdessä aikaansaaman ETYK:in,Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän kokouksen, joka antoi voimakkaan sysäyksen liennytykselle ja suurvaltojen vastakkainasettelun purkamiselle.

Marraskuussa 1990 35 valtion- ja hallitusten johtajaa allekirjoittivat Pariisissa "Uuden Euroopan kartan". Tavoitteena oli muodostaa kaikkien Euroopan maiden Venäjä mukaanluettuna yhteinen rauhanomainen projekti. Turvallisuuden takeeksi kaavailtiin Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön järjestöä ETYJ:ia, Yhdistyneiden kansakuntien eurooppalaista haaraa. Sotilasliitto NATO kävisi tarpeettomaksi myös sosialististen maiden puolustamiseksi perustetun yhteenliittymän, Varsovan liiton purkautuessa.

YK:n roolin vahvistuminen aiheutti NATO:ssa identiteettikriisin. Vetäytymisen sijaan se alkoi laajentaa reviiriään, kohti Venäjän rajoja. Erityisesti Jugoslavian hajottamissodissa USA-johtoinen NATO otti YK:sta niskalenkin.Salainen MC 327 sopimus johti siihen, että YK ei enää toiminut aseidenriisunnan eteen, mikä rauhanomaisen kehityksen epäonnistuminen,Jo Langin mukaan, ilmeni Bosniassa. 1990-luvun lopulla näimme heikentyneen YK:n ja Venäjää saartavan, vahvistuneen NATO:n.

Tuoreimmassa Foreign Affairs -lehdessä artikkelissaan "Miksi Ukrainan kriisi on lännen vika?" John J. Mearsheimer viittaa yhdysvaltalaisen diplomaatin George F. Kennanin toteamukseen vuodelta 1998 "Olen sitä mieltä, että NATO:n itälaajentuminen on traaginen virhe."

Niin Lang kuin Gorbatsovkin viittaavat militarismiin ja sotateollisuuteen etsiessään syitä nykytilanteeseen.Eräät tahot juuri haluavat kylmän sodan voimistumista. Gorbatsov korostaa myös varakkaiden miljardöörien vaikutusta parlamenttien päätöksiin samoinkuin näiden vaikutusta joukkotiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen.

Gorbatsov on lähestynyt sekä presidentti Putinia että Obamaa kirjeellä Ukrainan kriisin poliittiseksi ratkaisemiseksi. Gorbatsov toivoo, että Itä-Ukraina voisi Krimin tavoin päättää kohtalostaan äänestyksellä. Hän toteaa, että jos Yhdysvallat ja Venäjä ovat onnistuneet päättämään kylmän sodan, luulisi niiden pystyvän ratkaisemaan ajankohtaisetkin konfliktit.

ETYJin piti muodostua Euroopan rauhan ja yhteistyön takaajaksi. Yhdysvallat ja ahneimmat EU-maat ilmeisesti havaitsivat, että ylikansallisen pääoman tavoittelemat yhteiskunnat eivät ole saavutettavissa rauhanomaisin keinoin. Demokratiaan ja yhteistyöhön tottuneet ihmiset eivät luovu siitä hevin. EU liittää laajenemisehtoihinsa sotilaspoliittisia ehtoja. EU-syötti sisältää NATO-ongenkoukun. Tämän yhdistelmän Venäjä kokee pettävän Pariisin-sopimuksen tavoitteet.

Nykyisistä ETYJ-maista monet ovat nykyisin NATO:n jäseniä. NATO-maiden armeijat eivät ole itsenäisiä vaan yhdysvaltalainen neljän tähden kenraali on ylipäällikkönä. Tämän yksityiskohdan vuoksi Ranska erosi de Gaullen presidenttikaudella NATO:sta, jolloin Ranskan armeija itsenäistyi. Vasta Chiracin aikana Ranska palasi NATO:on ja täydellisesti vasta Sarcozyn aikana.

Suuri määrä NATO:n jäseniä ETYJ:ssa vaikuttaa siten, että yhteistyö ja pohdiskeleva tosiasioiden käsittely heikkenee ja militarismi saa tilaa yhä enemmän. Gorbatsov katsoo, että NATO (USA) on ostanut Baltian maat. Tilaa kuvaa hyvin se, että ETYJ erotti Venäjän toiminnastaan tämän vuoden ajaksi Krimin liittämisen takia. Keskusteluyhteyden katkaiseminen kriisitilanteessa, joka edellyttäisi entistä syvällisempää kokonaisuuden hahmottamista ja käsittelyä yhdessä, tuntui järjettömältä.

Seurattuani viikonloppuna suomalaisia iltapäivälehtiä, YLE:n uutisvuotoja,Helsingin Sanomia,Yle:n ajankohtaisohjelmia voi niitä kuvata yhdellä sanalla "oksennus". On todella vaikea kuvitella, mitä toimittajien ja käsikirjoittajien päässä liikkuu. Ehkä 1930-luvun sotapropaganda on ensimmäinen mieleen tuleva vastaavanlainen todellisuus. Silloin oltiin valmiita luokittelemaan Itä-Karjalan asukkaita kansallisiin ja epäkansallisiin. Epäkansalliset heitettiin keskitysleireihin kuolemaan, koska olivat rodullisesti alempiarvoisia. Tästä toiminnasta rakennettiin sankaritarina, joka kannattelee nykytoimittajien egoa.

Ukraina, NATO,Helsingin Sanomien propagandan ideologisoiminen

Lauantai 6.9.2014 klo 9.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien pääkirjoitus muuttaa tänään 6.9.2014 propagandan ideologiaksi.Otsikko:"Venäjä valitsi NATO:n vihollisekseen" ja tekstissä ilmenevä "NATO ja sitä kautta Yhdysvallat" Venäjän vihollisena, muuttaa tosiasiat ideologiaksi, totuudeksi, jota ei voi kyseenalaistaa. Propaganda on nostettu toiseen potenssiin. Aivopesuksi.

USA:n presidentti Reagan ja Iso-Britannian pääministeri Thatcher muuttivat yhteistyön ja rinnakkaiselon vastakkainasetteluksi, puhtaaksi voimapolitiikaksi, jossa kaikki laittomat keinot ovat sallittuja, silloin kuin ne palvelevat USA:n ja sen NATO-liittolaisten tavoitteita. Viimeisin huvittavakin yksityiskohta on se, että pääministeri Cameron julisti, että ISIS:in pommittaminen Syyrian alueella ei tarvitse Syyrian hallituksen lupaa.

Psykiatrille Helsingin Sanomien tiedonvälityksen vaihtaminen aivopesuun on mielenkiintoinen, mutta demokratiaa ajatellen vaarallinen.

Seurasin mielenkiinnolla aivopesua Lockerbie-onnettomuuden yhteydessä.Siinä suuri matkustajakone räjäytettiin Skotlantilaisen Lockerbien kylän yläpuolella.Seuraksena 290 ihmistä kuoli. Räjäytyksestä syytettiin Libyaa, jonka johtajan Muammar Gaddafin Yhdysvallat oli jo 1980- luvulla yrittänyt murhata ohjuksella, onnistuen tappamaan ainoastaan tämän adoptiotyttären. Syylliseksi lentoturmaan nimettiin Abdelbaset al-Megrahi.Libyalle asetettiin välittömästi talouspakotteet ja läntinen media kattavasti piti syytettyä syyllisenä.

Onnettomuus tutkittiin äärimmäisen tarkasti. Tutkimuksissa, joihin uhrien järjestön puheenjohtaja aktiivisesti osallistui, osoittautui, että al-Megrahi, ei voinut olla syyllinen.Pommin kappaleen metalli ei koostumukseltaan ollut sellainen, joita olisi toimitettu Libyaan. Skotlannin tuomioistuinten tarkastuskomitea tiesi, että syytetty ei ollut syyllinen. Todistajaksi oli saatu maltalainen vaatekauppias, jolle USA maksoi 2 miljoonaa väärästä todistuksesta (Aljazeeran dokumentin mukaan). Yksityiskohtaisesti osoitettiin, että vaatekauppias valehteli.

Britannian hallitus tiesi, Yhdysvallat tiesi että al-Megrahi ei ollut syyllinen.Libya luovutti syylliseksi epäillyn Skotlantiin päästäkseen talouspakotteista. Syyttömyydestä huolimatta Haagiin pystytettiin teatraalisesti oma tuomioistuin asian käsittelyä varten. al-Megrahi tietenkin tuomittiin. Libya maksoi valtavia korvauksia uhrien omaisille- jälleen vain tyydyttääkseen lännen peliä ja vapautuakseen talouspakotteista.

Kun al-Megrahi kuoli, länsimedia kertoi syyllisen kuolemasta. Pääministeri Cameron ei halunnut asian selvittämistä.

Länsi on käyttänyt malesialaiskoneen turmaa Itä-Ukrainassa välittömästi propaganda- aseena. On mielenkiintoista nähdä miten tosiasiat paljastetaan ja ovatko ne tosiasioita. 

Yhdysvallat osallistui Bosnian sodan aloittamiseen kehoittamalla Bosnian presidenttiä Izetbegovichia vetämään pois allekirjoituksensa Lissabonin sopimuksesta, jossa maa jaettiin neuvottelujen pohjalta muslimien, kroaattien ja serbien alueisiin. Ydysvallat ja NATO osallistuivat muslimien puolella taisteluun serbejä vastaan.100.000 kuolonuhrin jälkeen lännen media on kattavasti kuvannut serbit eikä USA:n presidentin syyllisinä.

Siitä huolimatta, että Bosnian sotaa kävivät Bosnian serbit, kroaatit ja muslimit, Serbian serbien on edellytetty pyytävän anteeksi Srebrenican selvittämätöntä murhenäytelmää, ikäänkuin serbit olisivat siihen syypäitä. Serbian serbiparlamentti on joutunut pyytämään anteeksi lännen versiota Srebrenicasta, voidakseen lähentyä EU:ta. Tätä voi kutsua psykologiseksi sodankäynniksi. Serbialaisten odotetaan omaksuvan vieras todellisuus voidakseen fyysisesti elää.

Ellen olisi psykiatri, olisi kiinnostavaa olla oikeuslääkäri, joka jälkikäteen voi osoittaa mitä potilas sairasti. George Szamuelyn kirja Bombs for Peace on Jugoslavian hajottamisen ruumiinavaus. Siitä paljastuu Yhdysvaltojen militarismiin perustuva absoluuttinen valta, jota mikään sivistys ei pehmennä.

Suomen median Venäjä-vastainen propaganda sairastuttaa sellaiset kansalaiset, joilla kyky arvioida asioita luovalla tavalla on tallella. Presidentti Obama pitää, New York Timesin kevättalvella, ennen Ukrainan hallituksen aloittamia sotatoimia, ilmestyneen artikkelin mukaan Venäjää vihollisena. Obaman tavoitteena, artikkelin mukaan on tehdä Venäjästä hylkiövaltio (kuten niin monesta itsenäisestä valtiosta aikasemmin). Yhdysvalloista riippuvaiset maat, erityisesti NATO-maat ovat innoissaan. 

Mitään todisteita sille, että Venäjä julistaisi Yhdysvallat vihollisekseen sinänsä, ei Helsingin Sanomien väitteistä huolimatta ole olemassa. Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen väkivaltapolitiikkaa vaan on kaikissa yhteyksissä ollut todistettavasti neuvottelujen ja demokratian kannalla.Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Puola ovat rikkoneet demokraattisesti laaditut sopimukset Ukrainan kriisissä. Kiovan laiton hallitus on aloittanut paitsi toisinajattelijoiden vainon ja murhat, myös sotatoimet venäjää puhuvia itä-ukrainalaisia vastaan. Yhdysvaltojen ja Israelin hallituksilla on viikottaisena tapana nimetä eri ihmisryhmiä terroristeiksi. Presidentti Mandela vapautui terroristien listalta vasta 5v sitten.Itä-ukrainalaisten nimeäminen terroristeiksi seuraa tyypillistä yhdysvaltalaisen sodanjohdon teemaa.

Helsingin Sanomilta vie aikaa ennenkuin se pystyy nykysidostensa vallitessa palaamaan aivopesusta sivistyneeseen tiedonvälitykseen.

USA-johtoinen militarismi ei ole rauhan ja turvallisuuden tae

Sunnuntai 31.8.2014 klo 10.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomessa vallitseva oikeistolainen, jyrkän venäläisvastainen ilmapiiri ja rodullinen ylemmyydentunne, johtivat maan hallituksen kokemaan neuvottelut Neuvostoliiton edustajien kanssa tarpeettomiksi. Koko 1930-luvun jatkunut, julkisuudelta salassa pidetty sotilaallinen yhteistyö Saksan kanssa alkoi kantaa hedelmää. Sotapropaganda oli saanut kansalaiset valtaansa.

Kesäkuun 29 päivänä 1939 Suomeen saapui Saksan yleisesikunnan päällikkö kenraali Franz Halder, joka tuli suoraan Baltiasta, ulko- ja vt. puolustusministeri Erkon vieraaksi. Hän vastaanotti pääministeri Cajanderilta Suomen valkoisen ruusun suurristin. Ministeri Erkko sanoi, 30.6.1939 Helsingin Sanomien mukaan, vieraan kunniaksi järjestämillään juhlapäivällisillä seuraavaa:"Saksan kunniakkaan armeijan edustajana, armeijan, jonka erinomaisia ominaisuuksia ihailemme, lausun teidät herra kenraali, sydämellisesti tervetulleeksi. Muistelemme niitä suuria palveluksia, joita Saksa meille vaikeimpina kohtalon hetkinämme teki. Näiden palvelusten merkitys on saanut parhaimman ilmauksensa siten, että suurin osa korkeimmista saapuvilla olevista upseereistamme on saanut sotilaallisen kasvatuksensa Saksan armeijassa.

Kesäkuun 30 päivänä kenraali Halder matkusti Karjalan kannakselle tarkastamaan linnoituslaitteita ja seuraamaan tykistöammuntoja Perkjärvellä. Kunniakomppania oli lentorykmentti I:sta ja soittokunta Karjalan kaartin rykmentistä. Seuraavana aamuna matka jatkui Kemiin ja Rovaniemelle.

Kesällä 1939 Kannaksella järjestettiin Suomen historian suurimmat sotaharjoitukset, joita oli kutsuttu seuraamaan kaikkien muiden ulkovaltojen paitsi Neuvostoliiton sotilasasiamiehet.

Syyskuun 14 päivänä Akateeminen Karjalaseura julisti: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin".

Yhdysvaltalaiset oikeistolaiset pankki- ja teollisuusmiehet, Arthur Vandenberg, Herbert Hoover, Henry Ford, John Foster Dulles, Randolph Hearst ja William Knudsen rahoittivat Hitleriä Saksan aseistamisessa. Tarkoituksena oli estää Neuvostoliiton ehdottaman kollektiivisen turvallisuusjärjestelmän aikaansaaminen.

Nyt 75 vuotta myöhemmin Suomessa oikeisto on jälleen vallassa. Sotarummut ovat pärisseet jo vuosia. Presidentti ja pääministeri ovat Kokoomuksesta. Yhdysvalloissa koulutuksensa saanut pääministeri ihailee avoimesti rasistisia USA:n etelävaltioita julistautuen "etelävaltiolaiseksi" ja sanoo juostessaan ajattelevansa sotarikoksiin syyllistyneen Condoleeza Ricen sääriä. Puolustusvoimien uusi ylipäällikkö on saanut koulutuksensa myös Yhdysvalloissa. Suuret NATO:n sotaharjoitukset ovat maassamme meneillään.

Sotarummut peittävät täysin sen yhdysvaltalaisten teollisuusjättien pelin, joka edellyttää Ukrainan valloittamista vaikka sodan avulla kuten tapahtui Jugoslaviassa. Pienen yhdysvaltalaisen eliitin ahneus on pohjaton. Tänään talousnobelisti Stiglitz kuvasi Helsingin Sanomien haastattelussa tarkkaan maailman tilan talouden näkökulmasta. Ahneus on mittaamatonta.

Suomen kaupallinen media tai kokoomusjohtoinen YLE ei ole sanallakaan paljastanut Yhdysvaltojen osuutta Ukrainan sodan johdossa. Tuhannet yhdysvaltalaiset "neuvonantajat" ja kanadalaisen Herkules-kuljetuskoneen aselasti ovat salaisia. Koska USA presidentti Obaman suulla on ilmoittanut haluavansa Venäjästä hylkiövaltion, sen on saatava Eurooppa mukaan jahtiin. Läntisestä mediasta puuttu syvällisyys ja totuudellisuus täysin. Samoin kuin Jugoslaviaa hajoitettaessa tärkeintä on ennakkosuunnitelma. Jugoslaviassa serbit julistettiin syntipukeiksi, koska he edustivat Yhdysvalloille vierasta kansojen keskinäistä solidaarisuutta ja tasa-arvoa. Koko USA -johtoinen propaganda yhdensuuntaisti eurooppalaisten ajattelun.

Nyt Venäjä julistetaan syntipukiksi. Puhutaan Venäjä-mielisistä itä-ukrainalaisista, mutta ei USA:n taskussa olevista kiovalaisista tai Puolan johtamista sotajoukoista.

Mitä USA:n liikemieseliitti ja poliittinen johto etsivät Ukrainasta? Valtava geenimuuntelun sotapäällikkö Monsanto odottaa EU:n ja USA-Ukraina neuvoston ja IMF:n vaatimia maatalouden tehostamistoimia ja geenimuuntelun levittämistä Ukrainan maanviljelyyn, siitä huolimatta että ukrainalaiset itse vastustavat GMO:ta.Kaasuputkien hallinta ja liuskekaasun tuotanto Ukrainassa houkuttelevat. USA etsii Ukrainasta ratkaisevaa taitekohtaa ja railoa EU:n ja Venäjän ystävällisten yhteistyösuhteiden prosessiin. Samantekevää mikä menetelmä on kunhan se vahingoittaa Venäjää.

Venäjän pyrkimys saada yksinapaisesta maailmasta BRICS yhteistyön avulla kaksinapainen on synnyttänyt hysterian USA:ssa ja EU:ssa. Venäjä näyttää pyrkivän siihen, että Yhdysvaltojen vallan alla olevat Maailmanpankki ja IMF saisivat korvaavat instituutiot, joiden lainananto ja muu kannustava toiminta ei edellytä Kreikan kaltaista kansojen kurjistamista vaan olisi inhimillisempi vaihtoehto varsinkin kehittyville maille.

Suomella olisi vielä viimeinen hetki valita USA-johtoisen militarismin sijaan humaanimpi vaihtoehto, vaikka edes liittoutumattomuus, ellei humanismi kiinnosta. Nyt olemme tiellä, jonka seuraukset minun ikäiseni sukupolvi tuntee nahoissaan. Olemme toistamassa historiaa, jonka läpikäyminen tuottaa surua, verta ja kaaosta. Venäjä ei ole Ukrainan kriisin syypää vaan aseellista ja taloudellista valtaansa laajentamaan pyrkivä Yhdysvallat, EU oppipoikanaan.

NATO on yksisuuntainen katu. Suomen eduskunnan olisi käsiteltävä isäntämaasopimuksen allekirjoittamista tai kirjoittamattajättämistä.

Kroatia 1990-luvulla. ja Ukraina tänään

Maanantai 18.8.2014 klo 12.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan ulkoministeri Klimkin kutsuu NATO:a,USA:ta ja EU:ta antamaan sotilaallista apua Kiovan väliaikaiselle,laittomalle hallitukselle ja tynkäparlamentille. Alkuperäisessä laillisessa, demokraattisesti valitussa parlamentissa pääasiassa Itä-Ukrainasta kannatusta saanut alueiden puolue ja kommunistit muodostivat enemmistön 217 paikallaan. Vähemmistössä oli Udar, Isänmaa ja äärioikeiston Svoboda yhteensä 178 paikkaa.

Väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen EU salli vähemmistön muodostaa hallituksen ja parlamentin jatkaa tynkäparlamenttina, josta osa edustajista oli peloteltu pois, muun muassa kommunistipuolueen puheenjohtajaa vastaan tehtiin murhayritys ja hänen kotinsa tuhopoltettiin. Nyt parlamentti on kieltämässä kommunistipuolueen,joka vastustaa väkivaltaa ja myös separatismia. Kommunistipuolueen kieltämisen jälkeen tynkäparlamentti supistuisi entisestään 32 paikan verran.

 Kiovan hallitus on tukeutunut oligarkkien rahoittamiin Maidanin äärioikeiston joukkioihin pyrkiessään sotilaallisesti tukahduttamaan hallituksen vastaisen kansannousun Itä-Ukrainassa. 

1990- luvun Kroatian vastaava sisällissota oli osa Yhdysvaltojen johtamaa Jugoslavian hajoittamista. Yhdysvaltojen kongressi, siis ulkopuolinen maa, oli säätänyt lain, jonka mukaan Jugoslaviassa on pidettävä kussakin erillisessä tasavallassa monipuoluevaalit, mutta ei koko Jugoslaviassa. Neuvostoliitossa oli nimittäin käynyt niin, että Gorbatsovin pyytäessä kansalaisia, koko Neuvostoliiton alueella, ottamaan kantaa haluavatko he jatkaa uudenlaisessa löyhemmässä sosialistisessa liittovaltiossa, kansalaisista 72% sanoi haluavansa. Tällaista demokraattista katastrofia Yhdysvallat ei halunnut Jugoslavian alueelle.

Kroatialainen fasistien diaspora oli pikkuhiljaa palannut Yhdysvalloista, Australiasta ja Kanadasta. Toisen maailmansodan aikaisten joukkomurhaajien kunnia palautettiin. Äärioikeistolaiset joukot hankkivat aseita Saksasta ja Itävallasta. Presidentti Clinton henkilökohtaisesti Kroatian suurlähettiläänsä kanssa sai aikaan aseiden virran Lähi-Idästä Zagrebiin. Presidentti Tudjiman laillisti asejoukot jakamalla heille poliisin virkamerkit, jotka laillistivat aseiden hallussapidon.

Tänä aamuna Klimkinin ilmoitus antoi tunteen kuin kuin heräisi kroatialaisesta painajaisesta. Yhdysvaltalaiset ja erityisesti puolalaiset diplomaatit ja poliitikot ovat sekaantuneet vuosikausia Ukrainan asioihin. Kuten edellisissä kirjoituksissani olen maininnut, Ukrainan länsimaistamisen loppusilaus suunniteltiin Jaltassa, syyskuussa 2013 pidetyssä kokouksessa presidentti Clintonin ja tulevan presidenttiehdokas Hillary Clintonin läsnäollessa.

Propaganda oli 1990-luvulla esittänyt tosiasiassa lakeja kunnioittavat Jugoslavian serbit kielteisin värein, kun taas Yhdysvaltojen tukemat kroaatit myönteisinä. Siten Yhdysvaltalaisten eläkkeellä olevien kenraalien MPRI:n ohjaama serbien etninen puhdistus Kroatiasta "Operation Stormin" avulla, jonka seurauksena 250.000 serbiä ajettiin pois Krajinasta Kroatiasta, ei saanut aikaan erityistä huolta. Matkalla 2500 serbiä tapettiin.

Suomalainen totuutta ulkopolitiikassakin kaipaava psykiatri ei voi käsittää, että demokraattista hallintoa kannattavia ja oman kielen ja uskonnon kunniallista asemaa puolustavia itä-ukrainalaisia on neuvottelujen sijasta tapettava, ellei tuntisi Kroatian osuutta Jugoslavian hajottamisen historiassa. Suosittelen kaikille luettavaksi teoksen George Szamuely: Bombs for Peace; NATO:s Humanitarian War on Yugoslavia. On tiedettävä mitä globaaleja taloudellisia ja hegemonisia tavoitteita Yhdysvalloilla on.

Itä-ukrainalaiset ovat osoittaneet haluavansa ilmaista kantansa demokraattisesti äänestämällä. Silti Kiovan hallitus on päästänyt äärioikeistolaiset Maidanin asejoukot heidän kimppuunsa,antaen armeijan tykistöllä ja pommituksilla taustatukea. Uhrien määrä lähentelee Krajinan serbiuhrien määrää ja maanpakoon ajettuja on satoja tuhansia.

Itä-ukrainalaisten leimaaminen terroristeiksi saattaa toimia hetken aikaa Kiovan hallituksen ja heitä tukevan USA:n ja osan EU:ta eduksi. Äärioikeistolaiset todelliset terroristit eivät todennäköisesti tule tyytymään Kiovan hallituksen tahtoon. 

Yhdysvallat tukee oligarkkeja ja äärioikeistoa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Historia kuitenkin osoittaa, että talebanit,punaiset khmerit, ISIS ja muut aiemmat liittolaiset itsenäistyvät ja tulevat myöhemmin toimeen omillaan ja kääntävät aseet entistä tukijaansa vastaan.

On valitettavaa, että EU on katsonut välttämättömäksi liittoutua USA:n kanssa Euroopan järjestämiseksi suuryritysten ja sijoittajien paratiisiksi demokratian kustannuksella. Se näyttää edellyttävän Venäjän demonisointia.Ulkoministeri Lavrov on systemaattisesti ollut dialogin ja kansalaismielipiteen selvittämisen kannalla.

Haluan pysyä totuuden ja demokratian puolella. En suostu alistumaan yksipuolisiin tilannearvioihin tulivat ne sitten kenen suusta tahansa. Yhdysvallat on tottunut käyttämään sotilaallista voimaa, samoin monet EU:n entiset siirtomaavallat. Yhdysvaltojen 1000 sotilastukikohtaa eri puolilla maailmaa kidutuskammioineen eivät saa minua tuntemaan oloani turvalliseksi varsinkaan, jos lähin niistä pystytettäisiin Viroon.

Onko Yhdysvallat oligarkia vai demokratia?

Tiistai 3.6.2014 klo 12.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

"The Nation" raportoi 7.5. 2014 kuinka FED:in pääjohtaja Janet Yellen oli kuukausi sitten Yhdysvaltojen senaatin kuultavana. Virginian osavaltion senaattori Bernie Sanders asetti hänen vastattavakseen kysymyksen, jonka johdanto kuului:

"Yhdysvalloissa ylin 1% omistaa 38% Yhdysvaltojen varallisuudesta. Alin 60% omistaa 2,3%. Yksi perhe, Waltonin perhe omistaa yli 140miljardia; enemmän siis kuin koko alin 40% yhteensä. Viimeaikoina miljonäärien ja miljardöörien määrä on kasvanut samalla kun Yhdysvaltojen lapsiköyhyys on suurempi kuin missään muussa teollistuneessa maassa. Viime vuosina, huolimatta Obaman "rajoittavista" toimista, esimerkiksi Kochin veljesten varallisuus on kasvanut 12 miljardia yhden vuoden aikana. Tuloilla mitattuna 95 prosenttia uusista tässä maassa aikaansaaduista tuloista on mennyt ylimmälle yhdelle prosentille.

Sen jälkeen Sanders viittasi Martin Gilensin ja Benjamin Pagen akateemiseen julkaisuun, jossa osoitetaan, että talouseliitillä ja liike-elämän intressiryhmillä on merkittävää riippumatonta vaikutusvaltaa Yhdysvaltojen hallituksen politiikkaan kun taas joukkopohjaisilla intressiryhmillä  ja keskivertokansalaisilla on vähän tai ei lainkaan vaikutusta.

Tämä vaikuttaa oligarkialta."

Sen jälkeen Sanders kysyi Yelleniltä: "Mikä on arvionne? Ottaen huomioon miljardöörien ja heidän poliittisten edustajiensa omaaman vaikutusvallan, olemmeko vielä kapitalistinen demokratia vai olemmeko siirtyneet oligarkiseen yhteiskuntamuotoon, jossa käsittämättömän suuri taloudellinen ja poliittiinen valta on miljardööriluokan käsissä?"

Yellen myönsi eriarvoisuuden kasvun trendin ja koki sen huolestuttavana mainiten mahdollisuuden yhteiskunnallisen rauhattomuuden voimistumiseen eriarvoisuuden kasvun myötä.

Ei hätää.

Yhdysvaltojen hallitus on varautunut sisäisiin levottomuuksiin. TV:n katsojat ovat tulleet vakuuttuneiksi Yhdysvaltalaisten poliisien toimintavalmiudesta mielenosoittajien kohtelussa. Tom Dispatch raportoi artikkelissaan kuinka Yhdysvalloissa poliiseilla on jopa maakuntatasolla  Afganistanin sodan peruja ohjuksen kestäviä panssaroituja autoja käytössään samoinkuin luoteja monen maailmansodan tarpeiden määrä. Kirjoittaja jäi ihmettelemään mihin yliopistokampuksilla tarvitaan ohjuksen kestäviä poliisiautoja.

Eräät suomalaiset kokoomuspoliitikot ovat valmiita sotilaallisen valmiuden nostamiseen heidän kanssaan samoja yhteiskunnallisia arvoja edustavan USA-johtoisen NATO:n kanssa. Voiko edellämainittu Virginialaisen senaattorin kuvaama yhteiskuntajärjestys olla se, jota suomalaiset toivovat itselleen? Ovatko USA:n vallankäyttäjien arvot suomalaisille läheisimmät?

Kuoleman kauppiaat vauhdissa - NATO hinnalla millä hyvänsä

Torstai 15.5.2014 klo 19.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sosialismin kaaduttua -mikä oli suurin maailmanpoliittinen katstrofi- ei Putinin keksimänä vaan Maailman terveysjärjestön määrittelemänä. Kaatumisen aiheuttamat sosiaaliset ja terveydelliset ihmisuhrit sekä odotettavissa olevan eliniän lasku tappoivat kymmeniä miljoonia.

Yhdysvaltojen aseteollisuus näki, The Nationin William Greiderin mukaan, tilaisuutensa koittaneen.Se perusti komitean " US Committee to Expand NATO" tarkoituksenaan levittää NATO-jäsenyys entisiin Itä-Euroopan sosialistisiin maihin. Puheenjohtajaksi valittiin Lockheedin strategisen suunnittelun johtaja Bruce Jackson. 1996 ja 1998 välillä kuusi suurinta aseteollisuusjättiä käytti, New York Timesin mukaan, 51 miljoonaa kongressin ja yleisen mielipiteen lobbaamiseen, tukijoinaan etnisiä itä-eurooppalaisia.

Bill Clinton aloitti projektin ja sai aseteollisuuden hurraamaan. Yhdysvallat antoi aseellista "Marshall-apua"; lainoja ja takuita maille, joilla ei olisi ollut mitenkään varaa hankkia kalliita yhdysvaltalaisia aseita toimivien entisten aseidensa tilalle, kunhan maat vain liittyivät NATOon.

Eräs kongressin edustaja uskoutui New York Timesille "olemme valmiit antamaan vaikka laivaston Unkariin" vaikka sillä ei ole edes yhteyttä mereen, kunhan maa vain liittyy NATOon.

Puola, Tsekki ja Unkari liittyivät vaikka ei vielä Ukraina. Puola halusi 48 Lockheedin F-16 hävittäjiä, ja 5 Hercules kuljetuskonetta. Romania halusi korvata MIGit amerikkalaisilla hävittäjilla. Bulgarian puolustusministeri havitteli F-16 ostoksia.

Ukrainan kohdalla senaattorien Mc Cainin ja kumppaneiden mielestä ei ole ongelmaa. He määrittelevät Ukrainan pääasialliseksi ei-NATO kumppanimaaksi. 100 miljoonaa on myönnetty sotilaalliseen apuun, hyökkäysvaunujen ja lentokoneide torjuntaohjuksiin. Rahapula ei haittaa, USA lainaa.

Osa Suomen poliitikoista ei nykyisessä Venäjän presidenttiin ja venäläisiin kohdistuvassa keskiluokkaisessa rasismissaan huomaa, että nykyisenkaltainen suhtautuminen Venäjään on tuttua historiasta. Tarkkailija jääkin kysymään pettääkö Suomi Venäjän vai päinvastoin?

1930-luvun lopulla Suomessa vallitseva oikeistolainen, jyrkän venäläisvastainen ilmapiiri ja rodullinen ylemmyydentunne sai hallituksen kokemaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa tarpeettomiksi. Saksan salainen lupaus tuesta ja Hitlerin ilmoitus siitä, että Saksa ei estä Ruotsia antamasta sotilaallista apua Suomelle sodan syttyessä, ohjasi myös Mannerheimin sodan puolelle.

Syyskuun 14 päivänä 1939 Akateeminen Karjalaseura julisti:"Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin".

Nämä akateemisen henkisen sivistyneistön asenteet tulevat väistämättä mieleen kun seuraa verovaroin kustannetun Yle:n Vaaliohjelmia, uutisia, "Uutisvuotoja", puhumattakaan Helsingin Sanomien tekstejä tai Sanoman esimerkiksi "Hyvät ja huonot uutiset" viihdeohjelmia. Keskiluokkainen rasimi venäläisiä ja venäläisten johtajia kohtaan on jälleen täällä. Poliittisen hyväksynnän menolle antavat hautalat, arhinmäet ja ne, jotka ajattelevat, että sota on jotenkin parempi vaihtoehto kuin ystävyys ja rauha. Sodan voittaminen USA:n johdolla NATOon liittyen on taatusti tuhoisampi kuin se rauhanaika, jota on eletty 70 vuotta.

Venäjän syyttäminen oman epärehellisyyden tuottamista seurauksista Ukrainassa edellyttää onnistuakseen yhä kattavampaa propagandaa. Laittoman hallituksen pystyttäminen Ukrainaan aseiden uhan alla oli lähtöpiste, josta myös Venäjän toimet ovat seurausta. Niiden itä-ukrainalaisten, jotka eivät hyväksy laitonta hallitusta, nimittäminen venäjä-mielisiksi, terroristeiksi tai kapinallisiksi on propagandaa varsinaisen laittoman hallituksen väärän vallan peittelemiseksi. Laiton pääministeri sopii USA:n ja CIA:n ja EU:n kanssa asioista ukrainalaisten puolesta, mihin hänellä ei ole laillista mandaattia.

Venäjän epäluotettavuuden nimeäminen perustaksi Länsi-Euroopan myös Suomen varustelumäärärahojen nostolle ei ole perusteltua muuta kuin aseteollisuuden näkökulmasta. Yhdysvallat, EU ja mukana myös Suomi ovat epäluotettavia ja epädemokraattisia. Valheen ylläpitäminen edellyttää sotapropagandaa, josta Suomella on valitettavia sisäpoliittisia kokemuksia.

Brief English summary:

Considering Russia to be responsible for the unrest in Ukraine benefits only the military contractors mainly in the US. Basis for the unrest is the illegal government in Ukraine which now supported by the US government, CIA and EU tries through propaganda and the army destroy even the idea of democracy. For Finland the main problem is that the global military power and aggressor the US is leading NATO- Europe. The Finnish media is following the anglo-american propaganda and trying to push very forcefully our country towards NATO. Hopefully the Finns have learned from history to rely on good and friendly relations with its nearist neighbour, Russia.

Helsingin Sanomien Venäjä-propaganda lähentelee hysteriaa

Sunnuntai 4.5.2014 klo 10.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat on palannut 1930-luvun linjalle.Ulkoministeri ja vt.puolustusministeri Erkko tarjosi 29.6.1939 Saksan yleisesikunnan päällikölle Franz Halderille päivällisen valtioneuvoston juhlahuoneistossa. Halder oli sitä ennen vastaanottanut pääministeri Cajanderilta Suomen valkoisen ruusun suurristin. Erkko lausui: " Saksan kunniakkaan armeijan edustajana, armeijan, jonka erinomaisia ominaisuuksia ihailemme, lausun teidät, herra kenraali, sydämellisesti tervetulleeksi. Muistelemme niitä suuria palveluksia, joita Saksa meille vaikeimpina kohtalon hetkinämme teki. Näiden palvelusten merkitys on saanut parhaimman ilmauksensa siten, että suurin osa korkeimmista saapuvilla olevista upseereistamme on saanut sotilaallisen kasvatuksensa Saksan armeijassa. Myöskin kuluneiden vaikeiden vuosien jälkeen Saksan puolustusvoimat ovat osoittaneet meitä kohtaan erinomaista suopeutta, jolle me olemme panneet suuren arvon." Seuraavana päivänä Halder siirtyi Karjalan kannakselle seuraamaan tykistöammuntoja, jonka jälkeen hän siirtyi Kemiin ja Rovaniemelle.

Paavo Haavikko on useasti kirjoittanut Suomen kaipuusta sotalippujen alle.

Nyt Helsingin Sanomien ihailema sotavoima tulee Yhdysvalloista. Yhdysvaltojen johtaman NATO:n lippujen alle tulisi päästä.

Valmistelut on kuitenkin tehtävä osittain pimennossa. Saska Saarikosken kolumnissa kerrotaan keskitysleireistä. Kommunismi osoitetaan fasismin synonyymiksi. Lukija odotti Saarikosken kertovan nykyisistä USA:n keskitysleireistä ja salaisista vankiloista, kidutuksesta ja lennokkimurhista. Ehkä Israelin palestiinalaisille pitämistä leireistä. Saarikoski korvaa todellisuuden propagandalla.

USA:n maailmanvallan projektia ei HeSa:lla ole lupa kuvata. Siksi täytyy löytää syyllinen, johon paha voidaan projisioida.Venäjä ja serbit ovat kestohyödykkeitä.

Kun Venäjän hallitus edellyttää ulkomaista rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen rekisteröitymistä ulkomaisiksi agenteiksi HeSa nostaa äläkän. Venäjän laki on lähes suora kopio Yhdysvaltojen vastaavasta laista U.S. Foreign Agents Registration Act. Laki edellyttää täydellistä läpinäkyvyyttä omassa maassa toiminnalle, jota se itse harrastaa salassa muissa maissa. Tätä salaista toimintaa muissa maissa kutsutaa "demokratian" edistämiseksi kun se tosiasiassa pyrkii USA:n ja 1% eliitin maailmanvallan, myös väkivaltaiseen, laajentamiseen.

Helsingin Sanomat haastattelee säännönmukaisesti sopivasti valittuja asiantuntijoita ja diplomaatteja, joilta saa haluamansa NATO-liittolaisuutta ja Venäjä/serbivastaisuutta tukevan lausunnon. Kestohyödykkeitä ovat Elisabeth Rehn, Martti Ahtisaari ja Helena Ranta.

Yhdysvaltojen sekaantuminen Ukrainan sisäisiin asioihin on yhtä selvää kuin USA:n suorittama Jugoslavian systemaattinen hajoitus sodalla ja väkivallalla. Asiasta ei tarvitse saivarrella, jos vaivautuu lukemaan esimerkiksi George Szamuelyn kirjan Bombs for Peace; NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Siinä kerrotaan yksityiskohtaisesti, lähes päivä päivältä ja neuvottelu neuvottelulta, miten EY ja USA hoitivat Jugoslavian hajoituksen ja estivät Jugoslavian liittovaltion presidenttineuvoston ja myöhemmin serbien pyrkimykset demokraattiseen neuvotteluteitse tapahtuvaan ongelmien ratkaisuun.

Yhdysvallat ja Saksa olivat keskeiset toimijat pyrkien yhteiseen taloudelliseen ja sotilaalliseen hyötyyn. Yhdysvaltojen ja mainostoimisto Ruder-Finnin avulla halukkaat kansainväliset toimittajajoukot saatiin lippujen alle.

Jugoslavian hajotus tapahtui vielä osittain salassa.Talouden murtaminen oli kohta kohdalta presidenttien Reagan ja Bush toteuttamat. Presidentti Clintonin junailemat asetoimitukset Kroatian Tudjimanille ja Bosnian muslimijohtajalle Izetbegovichille pysyivät melko salassa. Ukrainan tapahtumien todellisuuden peittäminen on Yhdysvaltojen propagandaylivoimasta huolimatta vaikeampaa.

Ukrainan talouden tuhoamisessa 10vuoden aikana paitsi Yhdysvalloilla myös korruptoituneilla Ukrainan poliitikoilla on osuutensa. Jugoslaviassakin Yhdysvallat ja Saksa helposti löysivät "yhteistyökykyisiä" poliitikkoja, joille koko kansan yhteinen etu oli vähemmän tärkeä kuin kansalliskiihkoinen yhden etnisen ryhmän etu. Elisabeth Rehn projisioi mielellään syyn Milosevichiin, totaalisesti mustamaalattuun poliitikkoon. Hän kuitenkin oli henkilö, joka halusi säilyttää liittoutumattoman, markkinasosialismia, työläisten itsehallintoa toteuttavan ja etnisten ryhmien tasa-arvoa ylläpitävän liittovaltion.

Ukrainan suhteen Venäjän parlamentaarinen tavoite oli kaikkien kansanryhmien tasa-arvoiset demokraattiset oikeudet. Neuvotteluissa sovitun demokraattisen prosessin sijaan USA ja Saksa EU:n myötävaikutuksella suorittivat epädemokraattisen, väkivaltaan pohjautuvan hallituksen vaihdoksen, jonka seurauksena Itä-Ukrainassa kannatusta ja valtakunnallisen parlamentin enemmistön saanut Alueiden puolue syöstiin vallasta ja demokraattisesti valittu presidentti ajettiin hengenmenon uhalla ulkomaille. Itä-Ukrainan demokratiaa kannattavat asukkaat on leimattu syntipukeiksi. USA ja EU tukevat nyt demokratiaa puolustavien kuriin saattamista tankkien avulla.

Miksi Venäjä on eskaloituvan taloussodan kohteena? Anglo-amerikkalainen propaganda, jota Helsingin Sanomat ja valitettavasti myös verorahoilla maksettu YLE harrastavat on välttämätöntä totuuden piilottamiseksi kansalaisilta, jotka eivät ehdi ajatella itsenäisesti propagandavyöryn alla.Venäjän hajottaminen on USA:n päätavoite. Ukraina on sivuasia.

New York Timesin mukaan 19.4.2014  presidentti Obaman tavoitteena on eristää presidentti Putinin Venäjä, katkaista sen taloudelliset ja poliittiset siteet ulkomaailmaan, rajoittaa sen laajentumispyrkimyksiä omaan lähiympäristöönsä ja tehdä siitä tehokkain ottein hylkiövaltio.

Tässäkö Suomi nyt haluaa olla täysin rinnoin mukana?

English summary:

Helsingin Sanomat newspaper's anti-Russia propaganda is close to hysteria

The total twist of truth is the method how HS paints Russia the villain. Russia defending the legitimate government and the people of East-Ukraine who defend democracy are tranformed to villains. HS compares Jugoslavia and Ukraine in a bizarre manner. I recommend the reading of George Szamuely's book Bombs for Peace; NATO's humanitarian war on Yugoslavia in order to find out how the US is behind the destruction and violence, both in the economic, military and propaganda fields. HS newspaper is propagating Finland to join NATO.It seems to support president Obamas project of isolating Russia, cutting its economic and political ties to outer world and making Russia to a pariah state (New York Times Apr. 19 2014)

Putin ja Krim, Obama, Ukraina ja Kosovo

Perjantai 18.4.2014 klo 10.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin presidentti Putinin televisioidun kansalaiskeskustelun. Hänen mielestään venäläisen luonteen keskiössä ei ole yksilön rikastuminen vaan syvempi tunteellisuus, jonka yhteydessä hän viittasi toisen maailmansodan ajan  koettelemuksiin ja yhteisvastuuseen.

Verrattaessa Krimin haltuunottoa ja krimiläisten tulevaisuutta Kosovon haltuunottoon ja kosovolaisten tulevaisuuteen tarkastelijalle paljastuu kaksi todellisuutta, joiden syntymisen lainalaisuuksien ymmärtäminen on myös Ukrainan tilanteen ymmärtämisen avain.

Entisen Jugoslavian hajottamisprosessi oli Yhdysvaltojen, Reaganin aloitteesta suorittama harkittu teko. Sen sytytyslankana oli v. 1984 National Security Decision Directive " Yhdysvaltojen Jugoslavia-politiikka". Samoin NSDD 64 "on Eastern Europe" 1982. Se sisälsi pyrkimyksen edistää "hiljaista vallankumousta" kommunistipuolueiden lakkauttamiseksi ja hallitusten kumoamiseksi sekä Itä-Euroopan saattamiseksi osaksi markkinataloutta.

Vuonna 1980 Jugoslavia oli liittoutumaton maa, sosialistinen markkinatalous, jonka kansantuote kasvu oli 6,1%. Kansalaisilla oli ilmainen koulutus ja terveydenhuolto,edullinen asumisen taso ja 1kk palkallinen vuosiloma.

Reagan ja hänen seuraajansa suorittivat yhdessä valtapiiriinsä kuuluvien Maailman pankin ja IMF:n kanssa Jugoslavian talouden uudelleen järjestelyn lainoittajien kanssa yhteispelissä siten, että kymmenessä vuodessa Jugoslavian talouden rakenteet oli muutettu, inflaatio, työttömyys ja kurjuus nousivat raketinomaisella vauhdilla, luoden edellytykset etnisille kiistoille ja lopulta sodalle. Sodassa USA oli edelleen johtajana niin propagandassa, YK:ssa, NATO:ssa kuin markkinoiden säätelyssä.

Yhdysvallat johti myös 1999 NATO:n Jugoslavian pommituksia, joiden tarkoituksena oli miehittää koko Jugoslavia. Lopuksi miehitetyksi jäi Serbiaan kuuluva maakunta, Kosovo. YK:n pysyvä läsnäolo ja sotarikollisen valinta( ICTY:n syyttäjä Carla Ponten mukaan) Kosovon presidentiksi loi mahdollisuuden ottaa haltuun Kosovossa sijaitseva Jugoslavian rikkain kaivos sekä vallata maapala Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa varten. Miehityksen vuosina kaikki merkittävät yritykset, pankit, muu infrastruktuuri on otettu ylikansallisten yritysten haltuun. Kansalaisille niin Bosniassa kuin Kosovossa on jäänyt ulkopuolisen, köyhän, työttömän valtaa vailla olevan seurailijan rooli, jonka tulevaisuudesta miehittäjät vähät välittävät.

USA on noudattanut Jugoslavian kaltaista politiikkaa myös Ukrainassa. Se on yli kymmenen vuoden aikana apul. ulkoministeri Victoria Nulandin mukaan sijoittanut 5 miljardia agitaatioon Ukrainassa. Kansalaisilla on runsaasti huolia korruptiosta köyhyyteen, joten muutoksenhalua on. Onko ratkaisu huoliin Yhdysvaltojen johtamien ylikansallisten yritysten, IMF:n ja Maailmanpankin lisääntyvä vaikutus. Ylikansallisten yritysten tavoite on voittojen tuottaminen yrityksille, ei ukrainalaisten onnellinen tulevaisuus.

NATO-vaikutteisen EU:n, USA:n ja Kiovan MAIDAN:in asemiesten tukemana Ukrainan laillinen presidentti karkoitettiin ja maahan synnytettiin osan parlamenttia tukema (suuri osa kansanedustajista oli uhkailun karkoitettu parlamentista)väliaikainen hallitus. Asemiesten uhattua siirtyvänsä Itä-Ukrainaan toteuttamaan samaa väkivaltaista vallan haltuunottoa kuin Kiovassa, Krimin alueen väestö Venäjän armeijan yksiköiden tukemana ja autonomisen parlamenttinsa päätöksellä sulki rajat ja määräsi vaalit järjestettäväksi Krimin asemasta. Äänestyksessä voitti Krimin Venäjään liittymistä tukeva kanta jaVenäjä liitti anomuksen perusteella alueen itseensä.

Presidentti Putinin haastattelussa kävi ilmi, että Venäjä on valmis tukemaan Krimin talouden kohentamista. Pääministeri Medvedev on ilmoittanut Krimistä muodostettavan erityistalousalueen. Tataarit saavat erityisaseman. Presidentti Putin ilmoitti, että Krimin asukkaiden eläkkeet nostetaan samalle tasolle kuin Venäjällä muilla eläkeläisillä on. On selvää, että ratkaisu on taloudellisesti mittava maassa, jossa on paljon muitakin taludellisen kohennuksen arvoisia kohteita, kuten 4t presidentin haastattelussa kävi ilmi. 

Krimin ja Kosovon kohtalo on täysin päinvastainen. Pommitusten lopputuloksena synnytetty ylikansallisten yritysten ryöstämä köyhdytetty, etnisten ristiriitojen vallassa oleva tosiasiallisesti epäitsenäinen Kosovo on näköalaton. Sen sijaan Venäjän kansan yhteisvastuun tunteen kannattelema Krim, jonka asukkaiden enemmistö tuntee palanneensa kotiin ja jotka tuntevat maansa päämiehen pitävän huolta heistä ja heidän tulevaisuudestaan.

Tässä on Ukrainan dilemma. Voiko Yhdysvaltojen ja NATO-EU.n tukema ylikansallisten yritysten, IMF:n ja Euroopan keskuspankin ehdoilla tapahtuva kehitys olla maalle onneksi.

NATO-Euroopassa ja Suomessa vallitseva arvoilmasto tuntuu uskomattomalta ja epäinhimilliseltä. Kokoomuksen kansanedustajat Kimmo Sasi ja Ilkka Kanerva sanovat NATO:n edustavan Suomen arvoja. NATO- EU on kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikollinen. Nûrnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan sodan aloittaminen on suurin rikos ihmiskunnassa. NATO suoritti laittomat Jugoslavian pommitukset, USA hyökkäsi Irakiin ja Afganistaniin, muut NATO-maat perässään. Ei NATO-EU ole rauhan ja inhimillisyyden EU. Voisimme vaihteeksi hakea inhimillisyyden mallia NATO-EU:n ulkopuolelta.

Pyrittäessä ratkaisemaan globaaleja konflikteja on syytä muistaa, että USA ajaa automaattisesti ylikansallisen pääoman etuja. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kauppaneuvottelija totesi, että jos Euroopan maat laativat internet verkkoja, jotka kiertävät USA:n vakoilun,merkitsee se kauppasopimuksen rikkomista. Ukrainaa koskevissa neuvotteluissa vuorostaan Venäjä mitä ilmeisimmin ajattelee paitsi omaa turvallisuuttaan, myös ihmisten hyvinvointia. USA ylikansallisten markkinavoimien takuumiehenä on valmis pommein ja lennäkein ajamaan omaa taloudellista etuaan sekä kuviteltua turvallisuuspoliittista etuaan.

Voivatko neuvottelut enää tapahtua samassa todellisuudessa. Onko neuvottelijoiden välille enää tavoitettavissa yhteista kieltä, yhteisessä todellisuudessa? On paradoksaalista, että sotarikolliset karkottavat Venäjän ETYJ:n toiminnasta ja kieltäytyvät keskusteluista maan johdon kanssa. EU USA:n talutusnuorassa on kuin sokea taluttajansa armoilla.

.

Onko EU rauhanjärjestö?

Maanantai 17.3.2014 klo 9.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eilen koin vahvasti tunteen, että historia toistaa itseään. Suomi on lähdössä taloussotaan Venäjää vastaan yhteisrintamassa USA:n ja NATO-Saksan kanssa. Tuntuu kuin jatkosodan kellot kumisisivat.

Ennen toista maailmansotaa konservatiivinen osa Yhdysvaltojen teollisuuspoliitikkoja tuki taloudellisesti Hitlerin Saksaa sen varustautuessa sotaan. Muun muassa Fordin omistaja Henry Ford sai muistaakseni Hitleriltä rautaristin samoin kuin Mannerheim ja Heinrichs.

Vaikka Yhdysvallat liittyi sotaan näennäisesti Neuvostoliiton rinnalla, Neuvostoliitto sai pääasiassa yksin vastuun sodan voittamisesta ja keskitysleirien lopettamisesta. Kylmä sota alkoi jo sodan aikana ja voimistui heti sen jälkeen.

Tapasin viime talvena Sisiliassa keski-ikäisen itävaltalaisen naisen. Kysyin häneltä, miten hän suhtautuu siihen, että hänen kotimaansa on sotilaallisesti liittoutumaton ja, että perustuslaki kieltää liittoutumisen. Hän sanoi olevansa ylpeä siitä, mutta hän ei voi sanoa sitä julkisesti, koska hänen poikansa on töissä Yhdysvalloissa.

EU ei ole mielestäni sotilaallisesti liittoutumaton. Suurin osa EU- maista pelaa kaksilla korteilla koska valtaenemmistö on myös NATO:n jäseniä. Norjan puolustusministeri sanoi Pohjoismaiden jakavan NATO:n ( USA:n ) ARVOMAAILMAN.

Suomen sanotaan etsineen turvallisuutta EU:sta ja eurosta.Nyt Suomi on joutunut menettämään turvallisuutensa tämän epärealistisen turvallisuuskäsityksensä johdosta. Suomi joutuu sitoutumaan USA:n ja NATO:n tavoitteisiin suhteessa Venäjään.

EU- turvallisuusvalinnan tehtyään Suomi joutuu nyt sitoutumaan valheisiin ja propagandaan, jolla ylläpidetään harhakäsitystä siitä, että Ukrainassa olisi nyt demokraattinen hallitus. Suomi joutuu kieltämään sen, mm Viron ulkoministerin käsityksen, että tuo hallitus tuli valtaan rauhanomaisten mielenosoittajien murhaajien avulla.

Suomi julistaa yksimielisyyttään EU- maiden joukossa ja pääministeri Katainen vakuuttaa lehtitietojen mukaan Suomen NATO-option merkitystä Suomelle.

Onko Suomi jälleen opportunistinen maa, joka ei tunnusta tosiasioita vaan pohjaa ratkaisunsa vallan myötäilyyn, joka Ukrainan kyseessä ollen tarkoittaa Yhdysvaltojen konservatiivisten voimien ja EU:n NATO- maiden myötäilyä.

Alamainen opportunismi on Suomen historialle luonteenomaista. Kypsä ja tasa-arvoinen suhtautuminen lähimpään naapuriimme Venäjään oli mahdollista vain Kekkosen presidenttikaudella siitä huolimatta, että pidäkkeetön ryssäviha ja kauna kiehui kannen alla kattilassa. Kekkosen kypsyys ja viisaus on kadonnut Suomen politiikasta. Oppirahat on jälleen maksettava kantapään kautta.

Toisen maailmansodan aikana Suomi tavoitteli Suur-Suomea. Henkisesti Suomen nykyilmapiiri muistuttaa eniten 1930- lukua. Vallassa on Sofi Oksas-hegemonia, joka ei muista, että Viro julistettiin sodan aikana juutalaisista vapaaksi. Nyt Kiovan juutalaisyhteisö on kehottanut juutalaisia muuttamaan Kiovasta. Kommunistipuolueen puheenjohtajan koti tuhottiin jo palopommilla.

Käsittääkseni EU:n rauhan edellytyksenä on toimiminen NATO:n ja USA:n ehdoilla. USA:n apulaisulkoministeri Victoria Nuland tokaisi "fuck the EU" koska EU hidasteli Ukrainan hallituksen vaihdoksessa.

Rauhan- EU illuusiossa joudutaan kieltämään vuosikymmenten todellisuus, jossa CIA:n likaiset temput, salaiset asetoimitukset, laittomat sodat, salaiset armeijat ja salaiset oikeusistuimet painetaan villaisella ja heittäydytään uskomaan, että nuo toimijat ja toimet eivät ole totta.

Psykiatrina voin todistaa, että todellisuuden kieltäminen puolustusmekanismina on kestämätön. Se johtaa joko mielen hajoamiseen tai väkivaltaan. Totuus on ainoa kestävä lähtökohta myös kansainvälisessä politiikassa.

Krimin niemimaa ja Kosovo, kansainvälisen oikeuden politisoituminen

Torstai 13.3.2014 klo 9.44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälinen oikeus on politisoitunut jo kauan sitten vahvemman oikeudeksi, ei Venäjän vaan USA:n ja NATO:n toimesta.

Sen jälkeen kun NATO ja Venäjä 1997 allekirjoittivat keskinäisen sopimuksensa NATO hyökkäsi 1999 USA:n johdolla pommittamaan laittomasti Jugoslaviaa. Jugoslavia oli kieltäytynyt allekirjoittamasta Rambuilletin sopimuksen B-liitettä, joka olisi sallinut NATO:n ottaa haltuunsa koko Jugoslavian infrastruktuurin.

Sitä ennen NATO oli pommittanut Bosnian serbialueita, saadakseen levitettyä USA-NATO-tukikohdat myös Bosniaan.

USA:n tähtäyksenä oli saada sotilaallinen jalansija Balkanille. Infrastruktuurin saaminen omien ja liittolaisten investoijien hallintaan oli vain mainio sivutuote. Pääasialliset hyötyjät olivat NATO-USA ja NATO-Saksa.

Saatuaan miehitettyä Bosnian ja Kosovon, seuraavaksi askeleeksi tuli jo Kosovoon, Jugoslavian maaperälle perustetun USA:n valtavan Bondsteel- sotilatukikohdan maa-alueen anastaminen.

Kosovo oli vuosikaudet ollut riippuvainen vauraampien Jugoslavian osavaltioiden taloudellisista tuista. Miehitetyksi jouduttuaan se siirrettiin "kansainvälisen yhteisön" toimesta YK:n hallintaan, jossa se on vieläkin. EU hoitaa kustannuksista välittämättä oikeusjärjestelmää. Voidakseen "laillistaa" tukikohdan maa-alueen ryöstön, "kansainvälisen yhteisön" oli tuettava Kosovon parlamentin itsenäisyysjulistusta. Itsenäisyysjulistuksen teki merkittäväksi se, että ulkopuolisen oli vaikea saada selville julistiko Kosovo itsensä itsenäiseksi YK:sta vai Serbiasta. YK ainakin jatkoi siellä toimintaansa.

Yhdysvallat ja NATO -maat ovat näytelleet tätä itsenäisyysjulistuksen laillisuusnäytelmää kohta 10 vuotta. Kansainvälisen oikeuden professorien suurin osa on julkaisemassaan kirjassa pitänyt julistusta kansainvälisen lain vastaisena. USA ja NATO-maat hallitsevat kansainvälisiä tuomioistuimia siten, että sieltä voi tilata haluamansa päätöksen.

Yhdysvallat on ilmoittanut, että sen virkamiehiä tai kenraaleita ei voida haastaa kansainvälisiin tuomioistuimiin. Siten nuo tuomioistuimet tuomitsevat vain niiden maiden kansalaisia, jotka asettuvat poikkiteloin todellisten vallanhaltijoiden USA:n ja NATO:n kanssa.

Venäjä ja erityisesti presidentti Putin eivät ole sokeita. Samalla tavalla kuin Jugoslaviassa, myös Ukrainassa USA ja NATO-EU liittoutuivat kansallissosialistien ja heidän liittolaisensa Isänmaa-puolueen kanssa saadakseen aikaan vallanvaihdoksen. Sen jälkeen näytellään, että tuo itse synnytetty hallitus on demokraattinen Ukrainan hallitus.

Jos ei halua olla mukana tässä näytelmässä, on petturi. Petturi on ilonpilaaja. Petturia rangaistaan. Näin presidentti Putin on joutunut lähes ainoana puolustamaan parlamentaarista demokratiaa. USA ja EU haluavat neuvottelujen lähtökohdaksi vallankaappauksen jälkeisen tilan. Presidentti Putin vuorostaan haluaa neuvottelun lähtökohdaksi vallankaappausta edeltäneen tilan, joka oli demokraattinen ja laillinen.

On mielenkiintoista kuinka Saksan liittokansleri Merkel luovii fasismin ja demokratian välillä. Ryhtyykö hän todella kannattamaan niitä hyötyjä, joita hän arvioi vallankaappauksella yhteistyössä fasistien kanssa saavuttavansa vai palaako hän demokratian ja aidon eurooppalaisen yhteistyön polulle, jossa Venäjä on tasa-arvoinen toimija.

Suomen parlamentin Ukraina -näytelmä vaatisi oman juttunsa. Zyskowicz:illa menee puurot ja vellit sekaisin. Fasismia tukee NATO-EU eikä Putin.

EU:lla on Ukrainassa totuuden kohtaamisen paikka.

Torstai 6.3.2014 klo 10.20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Edward Snowden paljasti pienen osan USA:n valheiden ja salaisen vallan verkkoa. Viron ulkoministeri Paetin ja EU:n ulkoministeri Cathrine Ashtonin nauhoitettu puhelu paljasti koko EU:n ja USA:n suorittaman Ukrainan hallituksenvaihto projektin likaisen puolen.

 Nyt tiedetään varmuudella  paitsi se, että Maidanin väkivaltaisen vallankäytön johtoon nousi neljäkymmentä osin Israelissa koulutuksensa saanutta sotilasta myös se, että katoilla niin poliiseja kuin mielenosoittajiakin ampuneet tarkka-ampujat olivat opposition palkkaamia. Suuri osa mielenosoittajia on tiennyt tämän koko ajan.

Kuunnellessani nauhoitettua puhelua en voinut olla psykiatrina panematta merkille keskustelijoiden välistä eroa. Viron ulkoministeri oli kypsällä tavalla vakava, selkeästi huolestunut Ukrainassa nyt kehittyneestä tilanteesta. Catherine Ashton sen sijaan oli välttelevä, kyynisempi ja ikäänkuin puolsi asioiden kehittymistä siihen suuntaan kuin ne ovat nyt mennäkseen. Toisin sanoen tarkka-ampujat tilanneet, USA:n ja EU:n tukemat gangsterit voivat rauhassa jatkaa hallitsemistaan.

Tilanne on kuin Bosnian kopio. Islamilaista tasavaltaa perustamaan pyrkineet terroristit, jotka saivat USA:lta ja NATO- mailta taloudellista-, sotilaallista- ja mediatukea pudottivat räjähteitä kansan täyttämälle torille, jossa kymmeniä kuoli. Siitä terroristijoukot syyttivät serbejä provosoidakssen NATO:n pommittamaan serbialueita.Kyseessä oli kyyninen USA:ta tukevien maiden ja valtaan pyrkivien islamistien välinen sovittu terroriteko.Serbialueita pommitettiin,mutta ei tullut islamilaista valtiota. Tuli kuitenkin USA:n sotilastukikohta. Terroristeja käytettiin välineenä.

Ukrainan tilanteessa kukin USA:ta tukeva osapuoli näyttelee sovittua rooliaan ja projisioi vihansa Venäjään ja presidentti Putiniin. NATO näyttelee ikäänkuin kyseessä olisi sotilaallinen uhka Venäjän taholta. Suomen media nostaa keskusteluun NATO-jäsenyyttä ja valmiustilan nostoa SUOMESSA!! Ulkoministerit ja pääministerit pitävät palaverejaan. Kaikki tietävät, että EU ja USA ovat demokratian vastaisella puolella, mutta niin ne ovat Syyriassakin. USA ja monet EU-maat kouluttavat terroristeja Jordaniassa, rahoittavat asehankintoja USA:sta Saudi Arabiaan ja sieltä Syyriaan pitkittäen syyrialaisten kärsimyksiä. Kyynisistä asenteistaan johtuen USA ja sen EU liittolaiset näyttelevät tässäkin ennalta määrättyjä roolejaan. Tosiasioilla ei ole väliä.

Palestiinalaiset kitukoon avovankilassaan.USA ja EU tukevat Israelia!

Harva median edustaja tai poliitikko on kiinnostunut totuudesta. Hämmästyttävää kyllä myös tavalliset ukrainalaiset kaipaavat ensi sijassa totuutta

Ukraina-näytelmä on farssi

Tiistai 4.3.2014 klo 9.50 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan tapahtumien kulku antaa farssin aineksia ellei siinä leikittäisi ihmisten turvallisuudella ja hengissäpysymisellä.Media pullistelee poliitikkojen puolitotuuksia, suoranaisia valheita ja tietämättömyyttä.

Katsoin 3.3. A-studion ministerien Pekka Haaviston ja Carl Haglundin haastattelua. Mietin siinä, miksi poliitikot valehtelevat tai puhuvat puolitotuuksia? Poliitikot haluavat tulla uudelleen valituiksi ja toimittajat ehkä ajattelevat olevansa tulevaisuuden poliitikkoja.

Poliitikot eivät ole paljastaneet, että EU:n ja Ukrainan lähentymissopimus sisälsi sekä sotilaallisia että kaupallisia tavoitteita. Konkurssitilassa olevan Ukrainan presidentti havaitsi loppusuoralla, että Ukraina ei tule selviämään taloudellisesti sopimuksen velvotteista. Talous olisi tullut sopeuttaa IMF:n talouskuriin, jolloin kaasun hintaa ei enää olisi voinut subventoida kansalaisille edulliseksi. Presidentti ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin turvautua Kiinaan ja Venäjään saadakseen lainaa ja lisäaikaa talouden vähittäiseen kuntoon saattamiseen shokkihoidon asemasta.

Yhdysvallat on ajanut Ukrainan liittymistä NATO:on jo vuosikymmenien ajan. EU:n lähentymisporkkana on ollut Yhdysvalloille liian hidas väylä koska USA on käyttänyt miljardeja agitoidakseen Ukrainaa liittoutumaan.USA:n ensisijainen tavoite on NATO-liittolaisuus osana USA:n globaalia maailmanvaltaa.

USA:n indoktrinoimat värivallankumoukset ovat tuottaneet korruptoituneita poliitikkoja valtaan, joilla ei ole ollut pysyvää kansan kannatusta.Enää pelkät rauhanomaiset mielenosoitukset eivät toteuttaneet USA:n tavotteita siitä huolimatta, että monet USA:n poliitikot, diplomaatit ja jopa apulaisulkoministeri ovat käyneet yllyttämässä joukkojaan.

Kiovan mielenosoittajien joukossa nousi esiin aseellisia toimijoita, joiden johdossa oli 40 hengen sotilaallisen koulutuksen saaneita miehiä ja naisia johtajanaan Israelilaisen Haarez lehden mukaan Israelissa koulutettuja kommandojoukkoja.

Pekka Haavisto totesi Ukrainan turvallisuusjoukkojen käyttäneen "murhaavaa voimaa" mutta hän vaikeni 12 kuolleesta ja useasta sadasta haavoittuneesta poliisista, joiden vammat ovat syntyneet ilmeisesti "ei murhaavasta" voimasta!

Haavisto on varmaan myös unohtanut, että Jugoslavian hajottamissotien yhteydessä Kroatiassa valtaan nostettu fasistinen presidentti Tudjiman ensimmäisenä valtaantulonsa jälkeisenä tehtävänä poisti maansa serbivähemmistöltä tasaveroisen kansalaisuuden uudessa perustuslaissa. Sen jälkeen hän presidentti Clintonin toimittamilla aseilla ja kymmenen eläkkeellä olevan yhdysvaltalaisen kenraalin johdolla ajoi 250.000 serbiä ikiaikaisilta asuinsijoiltaan Kroatian rajojen ulkopuolelle, tappaen heistä tuhansia.Tämä "Operation storm" ei ole unohtunut venäläisiltä, joiden oikeustaju on erilainen kuin maailmanvaltaa ja hallituksen vaihdoksia tavoittelevan USA:n ja sen EU-liittolaisten.

Julkisuudessa jokainen näyttää voivan valita haluamansa osatotuuden ja ilmaista julkisesti rasistisen suhtautumisensa venäläisiin. Sen sijaan miljoonia ihmisiä Irakissa ja Afganistanissa tappaneet USA ja monet EU:n NATO-maat voivat rauhassa esittää uhkauksiaan Venäjälle tämän ollessa pakotettu ottamaan kansalaistensa suojeluvastuun fasistisesti ajattelevia ja toimivia aeellisia joukkioita vastaan.

Ukrainan laiton hallitus on saanut EU:n ja Yhdysvaltojen tuen.Saksan, Ranskan ja Puolan ulkoministerit yhdessä presidentti Janukovichin kanssa allekirjoittivat sopimuksen Ukrainan rauhanomaisesta kehityksestä. Saksa,Ranska ja Puola ovat heittäneet sopimuspaperin roskakoriin, valinneet konfrontaation tien ja tukeneet itse itsensä valtaan nostaneita entisiä oppositiopoliitikkoja. Nyt ne syyttävät Venäjää.

Ukrainan nykyinen "presidentti" Turchinov on Wikileksin tietojen mukaan Ukrainan SBU:n johtajana auttanut tuhoamaan papereita, jotka todistivat Julia Timoshenkon yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. "Pääministeri" Yatseniuk pyrki presidentiksi, mutta sai vaaleissa vain 7% kannatuksen. Miksi Suomi tukee moista sakkia.

Suomi on kaulaansa myöten osa Yhdysvaltojen globaalia valtarakennetta. Suomalaiset poliitikot eivät pysty suhtautumaan asioihin rehellisesti koska he ovat olleet niin monessa epdemokraattisessa, ellei rikollisessa toiminnassa mukana. Jugoslavian hajotussotien kauhut ovat elävänä mielissä niillä, jotka ne joutuivat kokemaan. Tuohon sotaan liittyvät rakenteelliset mekanismit, propaganda mukaan luettuna, toistuvat Ukrainan ympärillä.

USA:n ja Saksan ensisijaiset tavoitteet ovat valtapoliittisia ja taloudellisia. Eri toimijoiden puheenvuorot, joita esitellään mediassa, vastaavat kunkin omia taloudellisia intressejä. Sanomalehdet kuuntelevat rahoittajiaan. Toimittajat kuuntelevat poliittista vakaumustaan. Yleisradion luulisi katsovan voivansa esittää venäläisten poliitikkojen kuten ulkoministeri Lavrovin ja presidentti Putinin puheenvuoroja leikkaamattomina ja ilman tulkintaa, niin, että katsoja ja kuulija voivat itse vetää johtopäätöksiä.Mutta ei.Primaaritietoa ei saa suomalaisista tiedotusvälineistä.

Jugoslavian hajotussotien aikana asuin Belgiassa ja nautin sanomalehdestä, joka julkaisi mm presidentti Milosevichin parlamenttipuheet ja Rambuilletin rauhansopimukset B-liitteineen kokonaisuudessaan. Seurasin kauhulla suomalaisten poliitikkojen toimia, kuinka harhaisilta ne tuntuivat Ainoastaan presidentti Koivisto tuntui olevan tolkussaan.

Nyt ymmärrän, että tämä tolkun puute on rakenteellista. Ei haluta olla perillä asioista. Halutaan asioiden olevan niinkuin luullaan niiden olevan tai toivotaan niiden olevan. Itse olen lukenut ja kuullut järkevimmät puheenvuorot Venäjän ulkoministeri Lavrovin ja presidentti Putinin suusta. Presidentti Putinin puheenvuoro New York Timesissa sekä se kuinka hän pelasti Syyrian Obaman pommituksilta ovat tyylikkäitä saavutuksia. Monen yhdysvaltalaisenkin kommentoijan mukaan ulkoministeri Lavrov hakkaa mennen tullen USA:n johtavat poliitikot tasapainoisuudellaan ja viisaudellaan.

Suomen median kannattaisi kerrankin pysähtyä ja kuunnella sen sijaan, että median täyttää toimittajien omat mielipiteet ja tulkinnat. Kaipaan todella viisasta syvällisesti rauhantahtoista Urho Kekkosta.Tosiasioiden tunnustaminen oli hänestä ensisijaista. Nyt valhe voittaa tosiasiat mennen tullen.