Teemu Keskisarja erehtyy

Lauantai 29.10.2016 klo 15.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Muuten niin mainio historioitsija/kirjailija Teemu Keskisarja erehtyy. Helsingin Sanomien artikkelissa Keskisarjan kirjasta 29.10.2016 päädytään harhaanjohtaviin päätelmiin Mannerheimin uran lopputuloksesta.

Keskisarjalla näyttää haastattelusta päätellen olevan vakaumus Mannerheimin sankaruudesta. Huolimatta siitä, että Mannerheim oli kiusannut pikkuveljiään, ollut väkivaltainen koulussa ja erotettu sieltä sekä myöhemmin kadettikoulusta eikä myöhemminkään mitkään sopimukset ja säännökset näyttäneen koskevan häntä, Keskisarja luonnehtii häntä sankariksi.Mannerheim aloitti sisällissodan huolimatta sodan aloittamisesta luopumista tarkoittavaa sähkettä, jossa viitattiin siihen, että Venäjä ei tule puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin. Mannerheim luonteensa mukaisesti ei antanut sähkeen vaikuttaa omiin suunnitelmiinsa sodasta bolsevismin lopettamiseksi Venäjällä Suomen vasta 11.1.1918 perustetun valkoisen porvarillisen senaatin ja eduskunnan armeijan avulla.

Tämän hankkeen hän aloitti sisällissodassa ja jatkoi talvi- ja jatkosodissa seurauksista välittämättä.

Kuvaan kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä Mannerheimin päinvastoin täysin omapäisenä omia tavoitteitaan ajavana sotarikollisena, joka panetutti toisiajattelijat Suomessa vankilaan ja joka perusti venäläisille siviileille kuolemanleireja Itä-Karjalassa.

Itä- Karjalassa vallitsi Mannerheimin johdolla siviili- ja sotilashallinto, jossa tuomiot pantiin täytäntöön kenttäoikeuksissa. Julmuus, jota Mannerheim osoitti niin sisällissodan punaisia kuin Itä-Karjalan venäläisiä kohtaan,on täysin johdonmukainen seuraus hänen vakavasta luonnehäiriöstään.

Mannerheim johdatti suppean sotakabinetin avulla suomalaiset uskomaan hänen viittoittamaansa tiehen. Kestääkseen sodan aiheuttamat järkyttävät ihmisuhrit ja maaperän menetykset Mannerheim oli nostettava sankariksi koska mikään kansakunta ei kestäisi katsoa totuutta silmiin katastrofin hetkellä. 

On vastuutonta, että suomalaiset on propagandan avulla johdatettu uskomaan Mannerheimiin sankarina vielä 100 vuoden jälkeenkin.

Osoitan kirjassani yksityiskohtaisesti sekä psykiatrina, että historiallisia tosiasioita keränneenä tutkijana, että Teemu Keskisarja sekä hänen haastattelijansa pyrkivät osoittamaan mahdottoman mahdolliseksi. Niistä aineksista, joista Mannerheim on luotu ei kukaan asiantunteva voi päätyä sankarilliseen lopputulokseen.

Mitä pikemmin Suomen kansa saa faktapohjaista tietoa Mannerheimista, sen parempi. Muussa tapauksessa poliitikkomme ja tiedotusvälineemme jatkavat 100 vuotta toteuttamaansa sotapropagandaa ja toistavat traagisimmat historiamme virheet.

Lahtari, Punikki ja Teurastaja - kenen harkintakyky petti?

Sunnuntai 18.9.2016 klo 16.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Otavan mediapäällikkö Petri Korhonen esittelee twitterissä teostani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Mannner ja Ratko Mladic historian henkilöinä (Into) ja päätyy siihen, että Into-publishing julkaisee hyvin laadukasta kamaa,"mutta tossa Mladic-fanikirjassa harkintakyky petti".

Mikä saa Otavan edustajan näin huolestumaan?

Kirjani on omistettu lapsenlapsille. Sen tarkoituksena on kertoa dokumentoitu totuus Suomen historiasta. Se ei ole kenenkään fanikirja vaan surullinen tarina siitä, miten sotapropaganda vääristää totuuden. Kuinka valheen totuudeksi omaksuneet kansat toistavat historian virheitä.

Lukiessani eduskunnan pöytäkirjoja vuosilta 1917 ja 1918 en voinut käsittää kuinka ilmiselvät tosiasiat on painettu pimentoon, jotta voittajien todellisuus jäisi vallitsevaksi totuudeksi. Työväenkaartien ja porvarillisten suojeluskuntien maassa porvarillinen hallitus ja eduskunta julistivat 11.1. 1918 tuon porvarillisen suojeluskunnan maan lailliseksi armeijaksi!

Sisällissodan päätyttyä eduskunta jatkoi yhtä lukuunottamatta puhtaasti porvarillisena "tynkäeduskuntana" josta siis puuttui lähes puolet kansanedustajista. Tuo eduskunta päätti viidenkymmenenkuuden sosialidemokraattisen kansanedustajan vangitsemisesta 15. toukokuuta 1918.

Heinäkuun 5. päivänä tuo eduskunta vuorostaan keskusteli voimaan saattamansa kuolemanrangaistuksen käytännön toteutuksesta. Lain ensimmäisen pykälän mukaan kuolemanrangaistuksen toteuttamistapa olisi ampuminen. Monet edustajat olivat sitä mieltä, että mestausta tulisi myös voida harkita täydentävänä menetelmänä, koska tapauksia olisi niin paljon. Pääteltiin, että mestaajan ammattiin olisi vaikea saada työntekijöitä koska ammattia ei kunnioitettu. Siksi ehdotettiinkin virkaan muun muassa romaniteloittajia.

Sisällissotaan osallistuneet tai heihin myötämielisesti suhtautuneet sodan hävinneet työläiset joko teloitettiin tai tuomittiin pitkiin keskitysleirirangaistuksiin. Heidän omaisensa jäivät puille paljaille. Pidättäjät, syyttäjät,todistajat, tuomarit, teloittajat ja vanginvartijat olivat kaikki valkoisia. Valkoiset armahdettiin lailla vuoden 1918 lopulla.

Kuvaan Mannerheimiä ja Manneria psykiatrin ja ihmisoikeustuntijan näkökulmasta. Kuvan Suomen historian kulkua itsenäisyyden sadan vuoden ajalta tuoreesta näkökulmasta - ihmisoikeuksien kannalta. Lukija voi tapahtumatiedoista päätellä miten itse suhtautuu tapahtumiin.

Miksi Bosnian serbikenraali Ratko Mladic kuuluu samaan kirjaan? Hän joutui Jugoslavian liittovaltiota suunnitelmallisesti hajoittamaan pyrkivän ja siinä onnistuneen Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten propagandan päämaaliksi.

Bosnian sisällissota muistuttaa Suomen sisällissotaa. Myös siinä voittajat (jihadisti-terroristeja ja neonatseja tukeneet maailman vahvimmat sotavoimat/taloudelliset voimat) sanelivat lopputuloksen.

Jugoslavian liittovaltio oli liittoutumaton demokraattista sosialismia toteuttava YK:n perustajavaltio, joka ei uhannut ketään. Silti jo presidentti Reaganista lähtien sen hajottamista alettiin valmistella. Paras kansantajuinen esitys tästä on dokumenttielokuva "Weight of Chains" I ja II. Kun hajottamisen alusta on kulunut yli 20 vuotta, tapahtumien kulkua alkavat valottaa myös asianosaiset kuten edellisessä blogissani mainitsemani kellonsoittajaksi ryhtynyt entinen CIA:n agentti Robert Baer, joka on teoksessaan "Secrets of the White House" kertoo saamistaan kymmenistä miljoonista dollareista, joita hän sai eri kansalaisjärjestöjen rahoittamiseen jotta ne vaikuttaisivat kansanryhmien välisiä ristiriitoja kärjistävästi. Tietyt avainhenkilöt kuuluivat rahoituksen kohteisiin. Monesta tuli sittemmin Bosnian, Kroatian ja Slovenian presidenttejä.

Suomen diplomaatit ja valtiojohto alkoivat Suomen lähentyessä EU:ta nähdä kansainvälisen politiikan yhä voimakkaammin USA:n ja sen tahtoa toteuttavan Saksan silmälasien läpi. Saksa koki Jugoslavian hajottamisen itselleen taloudellisesti hyödylliseksi ja USA vuorostaan näki sotilaallisen vallan laajentamisen ja muun muassa energiavirtojen valvonnan Euroopassa tulevan mahdolliseksi.

Kymmenen vuoden sotimisen ja epävakauden aikana Jugoslavian liittovaltiota ja sen etua ylläpitäneet voimat (lähinnä enemmistönä olleet serbit) oli tarkoituksenmukaista demonisoida. Yhdysvaltojen taloudellinen, sotilaallinen ja sotilasjohdollinen tuki Bosniassa kalifaattia rakentavalle presidentti Izetbegovicille ja hänen muslimiarmeijalleen johti Bosnian serbikylien ja kaupunginosien tuhoon muistuttaen toisen maailmansodan aikuista serbien kansanmurhaa.Myös talouspakotteet määrättiin vain serbeille/Jugoslavialle.

Bosnian serbikenraali, joka viimeisessä henkikirjoituksessa ennen sotaa oli merkinnyt identiteetikseen jugoslaavi, tuli symboloimaan kaikkea sitä pahaa mitä Yhdysvallat ja mainostoimisto Ruder-Finn halusi hänen edustavan. Kirjassani kerron kuitenkin minkälainen hän todellisuudessa on.

Bosnian sodan jälkeen pidättäjät (NATO-sotilaita) kuulustelijat, todistajat ja tuomarit edustivat kaikki voittanutta osapuolta. Haagin Jugoslavia-tribunaali perustettiin kiinnittämään huomio sodassa kärsineisiin ja sodan hävinneisiin syyllisinä kun taas sodan aloittajat, aseistajat ja terroristeja tukeneet jatkoivat presidentteinä(Clinton) tai pääministereinä.

Miksi tämä ärsyttää Otava-kustantamon edustajaa? Ärsyttää jopa niin paljon, että katsoo Into-kustantamon harkintakyvyn pettäneen tämän julkaistessa teokseni.

Otava on tunnetusti Mannerheim-myytin keskeinen rakentaja - Mannerheimin ikonisoija. Otava maksoi merkittävän summan rahaa Mannerheimille saadakseen hänestä sankarimuistelmat, joiden avulla valkoinen todellisuus Suomen sodista saisi uuden vahvistuksen. Muistelmat kirjoitti päämajan tiedusteluosaston päällikkö Aladar Paasonen, jota oli kehotettu pakenemaan Suomesta jatkosodan jälkeen asekätkennän ja Stella-Polaris-asiakirja- salakuljetuksen vuoksi. Hän työskenteli CIA:n palveluksessa. Muistelmissa annetaan marsalkasta todellisuutta vastaamaton kuva ja siinä suhtautuminen Neuvostoliittoon on erittäin kielteistä. Mannerheim katsoi, että minkään muunlaiset kirjat eivät lännessä myisi hyvin.

Ensi vuonna on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi samoin Mannerheimin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Millainen käsitys suomalaisille halutaan jättää näistä merkkivuosista. Todellinen vai onnettomuuden ja surun toistamiseen johtava harhainen käsitys.

Eräs lapsenlapsistani totesi haluavansa viedä kirjani hänen historianopettajalleen, joka oli sanonut, että Suomessa ei ollut keskitysleirejä. Punaisia säilöneet vankileirit, tuhannet Itä-Karjalan keskitysleireillä kuolleet ja 20.000 sotavankileirillä kuollutta venäläistä sotavankia olisi historianopettajan mukaan haihtunut ilmaan.

Sotapropaganda ja todellisuus sen takana

Tiistai 23.8.2016 klo 9.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Heinäkuun 10.päivänä 1997 entinen Bosnia ja Hertsegovinan autonomisen Republika Srpskan alueella sijaitsevan Prijedorin turvallisuuspäällikkö Simo Drljaca oli varhain aamulla palannut kalastusretkeltään ja istui rannalla uimahousuissaan nauttimassa perheensä ja ystäviensä kanssa aamukahvia musiikin soidessa. Paikalle saapui neljä NATO-sotilasta, kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi brittiä. Simo nousi seisomaan ja samassa kajahti kaksi laukausta. Vaimo huusi: "Simo, Simo!" Mies makasi kouristellen maassa. Sotilas astui viereen, ampui lähilaukauksen ja päätti Simon elämän. Simoa ei ollut haastettu oikeuteen.

Kirjassani "Lahtari,Punikki ja Teurastaja; Marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä" (Into)kuvaan sitä kuinka Suomen sisällissodasta lähtien maassamme on vallinnut valkoisten voittajien sotapropaganda, minkä seurauksena suomalaisten käsitys oman maan todellisuudesta on vääristynyt.

Tuo vääristyminen on voimistunut Suomen EU: hun liittymisen seurauksena. Suomi on sitoutunut yhä tiiviimmin Saksan ja sen myötä Yhdysvaltojen globaaliin, militarismin ja propagandan avulla ylläpidettyyn maailmanvaltaan. Yllä kuvaamani Simon murha on esimerkki Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten toimiin kohdistetusta rankaisemattomuuden periaatteesta.

Kuvaan kirjassani Yhdysvaltojen tietoisen ja omaan lainsäädäntöönsä pohjautuneen Jugoslavian hajottamisen sekä siihen liittyen USA:n presidentti Clintonin laittomat asetoimitukset Kroatian natsi-diasporalle ja Bosnian islamilaista kalifaattia rakentamaan pyrkineelle presidentti Izetbegovicille. Taloudellista tukea saivat niin kauloja katkaisevat Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotetut jihadistit kuin Kanadasta paluun tehneet natsit perillisineen.

EU:uhun liittyminen heikensi suomalaisten todellisuudentajua. Uusliberaalia politiikkaa edustavat hallitukset ja vihdoin kokoomuslainen presidentti, jotka olisivat rauhantahtoiselle presidentti Kekkoselle olleet kauhistus, alkoivat sekä lainsäädännöllä, mielivallalla että propagandalla muokata suomalaista todellisuutta.

Viime päivien raportit niin HeSa:ssa kuin Yle:ssä ovat irronneet todellisuudesta täysin. Ulkoministeriön virkamiesten puuhat sekä haastateltujen Venäjän ja Ukrainan Suomen suurlähettiläiden lausunnot kuvaavat mainiosti sitä millä tasolla diplomatiamme tällä hetkellä on.

Liittokansleri Kohlin neuvonantajana ja ministerinä toiminut Willy Wimmert on kuvannut kuinka Kohl ja hän lähtivät pois kesken USA:n johtamaa NATO-harjoitusta, jossa tarkoituksena oli ampua ydinohjuksia itään. Voisin kuvitella suomalaisia seuraamassa samanlaista harjoitusta innoissaan.

Yhdysvaltojen politiikan historian erinomaisesti tunteva Noam Chomsky selostaa toisesta maailmansodasta lähtien jatkunutta Grand Area- projektia, jonka mukaisesti Yhdysvallat pitää omaa maailmanvaltaansa itseoikeutettuna, mitä tarve kansanmurhaan, sotaan tai kidutukseen ei voi estää. Miljoonat uhrit, tuhotut maaperät ja kaikenlaisen yhteisvastuun pirstominen ovat luonnollisia ja vain teknisiä kysymyksiä. Puoli miljoonaa kuollutta irakilaislasta oli USA:n ulkoministeri Albright'ille vain "due price", asiaan kuuluva hinta.

Suomen tasavallan presidentin ja jossakin määrin kohdemaidensa suurlähettiläiden luulisi olevan eräitä parhaiten informoituja henkilöitä. Kuitenkaan ei presidentti eivätkä Suomen Venäjän ja Ukrainan suurlähettiläät osoita tietävänsä, että USA oli ratkaisevassa asemassa Maidanin verilöylyssä ja sitä seuranneessa vallankaappauksessa. Myöskään Minskin sopimus ei näytä olevan tiedossa. Ukrainan presidentti Poroshenkon ongelmana ovat Yhdysvaltojen kongressin päätöksellä tukemat neo-natsi-pataljoonat. Neo-natsit eivät salli Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa. Mikäli presidentti Poroshenko päättäisi järjestää vaalit Itä-Ukrainassa kuten Minskin sopimus ensiaskeleina edellyttää, ovat neo-natsit luvanneet päästää hänet päiviltä.

Suomalaiset - ratkaisevasti tietenkin Suomen hallitus ja virkamiehet- eivät tunne historiaa. He eivät havaitse neo-natseja natseiksi, koska natsiliittolaisuus on Suomelle ollut luonnollinen asia. He eivät myöskään paheksu Isäntämaasopimusta, jossa USA:lle, NATO-Saksalle ja muille NATO-maille, rankaisemattomuuden periaatteeseen liittyen on jo annettu valtuudet murhata Simoja ja muita epämiellyttäväksi koettuja henkilöitä, jotka ehkä tietävät liikaa.

Suomen tasavallan presidenttiä tai suurlähettiläitä ei näytä vaivaavan lainkaan se, että Suomi tomii murhaajien kumppanina. Presidentti Obaman lennokkimurhat tappavat tuhansia siviilejä. Cian Westmoreland, entinen lennokkiohjelman työntekijä, nykyinen kellonsoittaja, kuvaa maapallonlaajuista lennokkimurhaohjelmaa, jonka tarkoituksena on ilman seuraamuksia tappaa salaa ihmisiä. Hän kuvaa kuinka kyläparlamentin kokoukseen kokoontuvat eivät koskaan tiedä milloin tämä "humanitaarinen ase" kohdistuu heihin. Lennokkimurhat ovat terrorismia, jonka  seurauksena kuolee enemmän viattomia ihmisiä kuin Nizzan tai Brysselin iskuissa.

Suomen presidentti, hallitus ja media kantavat vastuun siitä, että suomalaisille valehdellaan maailmanpolitiikasta. Nämä tahot toteuttavat Yhdysvaltojen maailmanvalloitusohjelmaa käyttäen arkaaista Venäjä-vihaa apuvälineenä.

Jugoslavian siviilikohteiden NATO-pommitukset aloittivat uuden epävakauden ajan Euroopassa. USA:n ja Saksan taloudellista ja sotilaallista hyötyä hakeva arroganssi saa Simon murhassa kiteytyksensä.

Tony Blair, Jugoslavian ja Irakin pommitukset ja läntiset arvot

Perjantai 8.7.2016 klo 18.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Britannia on kunnioitettavasti tutkinut ja tuonut esiin Irakin sodan rikollisen luonteen. Tuolloisen pääministeri Blairin roolia pidetään erityisen tuomittavana. Suomen media ei aikaisemmin ollut pitänyt sotaa mitenkään tuomittavana. Sen sijaan moni toimittaja raportoi sodasta ylpeänä yhdysvaltalaisen panssarivaunun istuimelta käsin.

Ennen sodan alkamista nousin silloisesta kodistani Barcelonaan vievään junaan, joka oli täynnä Irakin sodan vastaiseen mielenosoitukseen menijöitä. Juna oli täynnä. Istuimme sylikkäin ja vierekkäin kuin sillit suolassa. Väliasemille jäi väkeä koska tilaa olisi ollut vain vaunujen katoilla. Yli miljoona mielenosoittajaa täytti kapungin kadut. Vielä paluumatkalla väkeä matkusti päinvastaiseen suuntaan päästäkseen osoittamaan mieltään vaikka ilta jo hämärtyi.

Jokainen tiesi Irakin mahdollisia joukkotuhoaseita tutkivan komitean ruotsalaisen puheenjohtajan Blixin todenneen, että aseita ei ole eikä niiden olemassaolo ole todennäköistäkään. Hän oli ehdottomasti sotaa vastaan. Espanjalaiset olivat pöyristyneitä sodan mahdollisuudesta Silti Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska lähtivät pommittamaan jo 10v talouspakotteista kärsinyttä maata. Puoli miljoonaa lasta oli jo kuollut hoidettavissa oleviin tauteihin. Kansa kärsi.

Sota oli rikollinen. Tony Blair oli osallistunut jo v. 1999 rikolliseen Jugoslavian pommittamiseen yhdessä USA:n presidentti Bill Clintonin ja useiden NATO-maiden kanssa. NATO-maa Saksa oli lähtemällä pommittamaan rikkonut myös omaa perustuslakiaan. Presidentti Clintonin ja Saksan tavoitteena oli sotilaallinen ja taloudellinen laajentuminen Balkanille. Sotien seurauksena Saksa sai Kroatian ja Slovenian infrastruktuurin hallintaansa, Yhdysvallat vuorostaan miehitti Bosnian ja Kosovon saaden siten rakennettua Serbian maaperälle valtavan sotilastukikohdan, Bondsteelin.

Clinton oli tukenut kalifaattia rakentavia, Bosniassa taistelevia Afganistanista ja Saudi-Arabiasta tulleita jihadisteja sekä Kosovoon tunkeutuneita albaaniterroristeja. Nämä edesauttoivat Yhdysvaltojen tavoitteiden toteuttamista samalla tavalla kuin Yhdysvaltojen tukema taleban Afganistanissa tai Al-Nusra, ISIS ja FSA Syyriassa.Youtube-video Sarajevo Ricochet valottaa erinomaisesti minkälaiset Clintonin ja jihadistien suhteet olivat Jugoslavian sotien aikana ja millaisia kaulankatkojia nämä yhteistyökumppanit olivat.

Paradoksaalisesti Blairin rikokset paljastetaan samaan aikaan kun Bill Clinton pyrkii vaimonsa rinnalla uudelleen valtaan Valkoiseen taloon.

Suomen median mukaan nämä kaksi herraa - Bill Clinton ja Tony Blair - edustavat "läntisiä arvoja", joita meidän tulisi seurata heidän johtamansa NATO:n yhteistyökumppaneina. Saksalainen Aachenin kaupungin Kaarle Suuren rauhanpalkinto on varmemmaksi vakuudeksi myönnetty Blgradin pommitusten tiimellyksessä vuonna1999 Tony Blairille ja seuraavana vuonna 2000 Bill Clintonille.

Presidentti Obama vuorostaan palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla jo ennenkuin tiedettiin hänen lukuisista lennokkisotaretkistään, sotilasvallankaappausten tukemisesta (Burkina-Faso), sotilastukikohtien määrän lisäämisestä sekä vihan ja väkivallan lietsomisesta paitsi Euroopan alueella myös Aasiassa.

Liittokansleri Angela Merkel vuorostaan esiintyy sovittelijan roolissa vaikka haluaakin ylläpitää ja tukea Yhdysvaltojen ja länsimedian lännen rikoksia peittelevää näytelmää. Die Linke-puolueen Sahra Wagenknecht piti liittopäivillä eilen erinomaisen liittokanslerin toimia kritisoivan puheen, erityisesti tämän suhtautumisesta Venäjään.

Liittokansleri Kohlin entinen neuvonantaja ja korkea virkamies Willy Wimmer kertoi keväällä, Youtubessakin nähtävänä olevassa esitelmässään, Bratislavassa v. 2000 pidetystä Yhdysvaltojen edustajien ja useiden Keski- ja Itä-Euroopan päämiesten välisestä kokouksesta. Siellä Yhdysvaltojen edustaja avoimesti selosti pyrkimyksestä Euroopan uuteen kahtiajakoon linjalla Riika-Odessa. Kuulin Wimmerin kertovan nauhalla, että USA:n edustajat olisivat sanoneet länteen jäävän osan olevan "meidän" eli USA:n. Wimmerin mukaan Ukrainan kriisi on näiden pyrkimysten loppuvaihe.

Entisen NATO-komentaja Breedlovin sähköpostikirjeenvaihdon paljastuminen osoittaa presidentti Obaman ja Yhdysvaltojen eri virkamiesten ja joukkojen osuuden Ukrainan väkivaltaisessa vallankaappauksessa ellei joku jo tähän mennessä olisi selvillä kaappauksen tapahtumista. Tosin Yle:n toimittaja Jyrki Saarikoski asiantuntijana esiintyessään väittää alentuvasti presidentti Putinin Kultarannassa esittämien tietojen olevan "vain" Venäjän väitteitä. Suomen mediaa ja ulkopoliittista johtoa on mahdotonta järjellä ymmärtää.

Mielestäni täytyy olla selvää, että presidentti Niinistö tietää ja media tietää saman kuin presidentti Putinkin Yhdysvaltojen väkivaltaan pohjautuvasta politiikasta, joka on paitsi sotilaallista väkivaltaa myös taloudellista- ja mediavaltaa. Presidentti Niinistö tietää EU:n ja NATO:n roolin niin Jugoslavian hajottamisessa, Irakin sodassa kuin Syyrian ja Ukrainan kriiseissä. Liittoutuminen sotarikollisten kanssa ja hyvää tarkoittavan Venäjän leimaaminen uhkaksi on absurdia. Kuinka suomalaiset aikuiset voivat opettaa lapset pois koulukiusaamisesta kun aikuiset itse käyttäytyvät kuin rikolliset, jotka eivät puhu totta ja jotka syyttävät syyttömiä ja palkitsevat syyllisiä.

Suomalainen rauhan-Nobelkin liittyy Jugoslavian laittomiin pommituksiin ja varsin kyseenalaisiin ansioihin siihen liittyen.

Läntiset arvot tarkoittavat rikosten sallimista silloin kuin niitä itse tekee eikä mistään löydy voimaa niitä ennalta ehkäisemään. Rauha ja ystävyys eivät näytä kuuluvan asevarusteluun turvautuvaan Eurooppaan.

Jukka Huusko Afganistanin historiaa muokkaamassa

Perjantai 3.6.2016 klo 17.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Välillä tuntuu kuin joutuisin toimimaan Yle:n ja hesarin "Oikaisuja"-palstana. Tällä kertaa 1.6. kirjoituksessaan "Amnesty: Afganistanin konflikti laajenee, Jukka Huusko kirjoittaa kuinka Neuvostoliitto tunkeutui maahan vuonna 1979. Tästä käynnistyi vuosikymmenen kestänyt brutaali sisällissota."

"Tuolloin Yhdysvallat, Pakistan ja Saudi-Arabia tukivat islamistitaisteliijoita, jotka sotivat Neuvostoliiton joukkoja vastaan.

Onko "Neuvostoliiton tunkeutuminen" Huuskon omaa tietämättömyyttä vai kuuluuko se USA-johtoiseen Helsingin Sanomien doktriiniin.

Afganistanin historiaa tuntemattomille on syytä kertoa, että Afganistan oli 1970-luvulle saakka feodaalinen maa, jossa 4000 perhettä omisti kastelujärjestelmät ja siten myös vallan. Hallitsevan ryhmän lapset saivat käydä koulua ja opiskella yhdysvaltalaisissa yliopistoissa, mutta tavalliset lapset, koulunkäynin sijaan ahersivat päivät töissä risukimppuja keräten.

Pääasiassa yliopisto-opiskelijoista koostunut ryhmä kommunisteja suoritti vallankaappauksen ja muodosti hallituksen. Naiset vapautettiin. Kaduilla näkyi hunnutettuja naisia huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Naiset opettivat usein ulkosalle kyhätyissä "koulukatoksissa" vanhuksia ja lapsia rinnan lukemaan. Naiset saattoivat olla kylän vanhimpia, eli johtajia.

Luonnollisesti näin radikaali hallitus joutui konservatiivisessa maassa ahtaalle. Yhdysvallat oli juuri päättänyt kommunistien tappamisen Vietnamissa. Nyt oli syytä siirtyä sille strategisesti tärkeälle alueelle jatkamaan kommunistien vallan laajenemisen estämistä. Kommunistihallitus kutsui Neuvostoliiton apuun.Muistaakseni maiden välillä oli ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Pitkän jahkauksen jäkeen Neuvostoliitto taipui saapumaan hallituksen avuksi. Siten Huuskon luonnehdinta Neuvostoliiton tunkeutumisesta on melko tarkoitushakuinen.

Afganistanin ja Neuvostoliiton yhteistyö ei ollut vain sotilaallista vaan oli jatkunut vuosikymmeniä talouden ja koulutuksen alalla. Osa kouluun päässeistä nuorista saattoi opiskella esimerkiksi ammattikoulussa Neuvostoliiton puolella.

Yhdysvallat tuki jihadisteja Afganistanissa kuten myöhemmin Bosniassa ja Syyriassa. Afganistaniin USA palasi 2001, avaten sodan laittomilla pommituksilla. Näennäistä laillisuutta aikaansaatiin laajentamalla sota käsittämään NATO-maat, kumppani Suomi mukaan luettuna.Nyt vihollisina oli aikaisemmat yhteistyökumppanit, joita oli aseistettu vuosikymmenen ajan niin kauan kuin Neuvostoliitto oli maassa läsnä.

Afganistanin parlamentista 2007 käytännössä ulosheitetty rohkea naisedustaja Malalai Joya on kirjoittanut afganistanilaisesta näkökulmastaan kirjan "Nainen sotaherrojen välissä", jota ei tietääkseni ole käännetty suomeksi. Luin sen hollanniksi, mutta varmaan se on julkaistu myös englanniksi. Hän kuvaa erinomaisesti minkälaisen huume- ja sotaparooni eduskunnan USA on tukenut valtaan miehittämässään maassa.

Malalain blogeja ja Yhdysvalloissa pidettyjen esitelmätilaisuuksien luentoja lukemalla saa varsin raadollisen kuvan Afganistanin tilanteesta. Hän kuvaa kuinka hänen kotimaansa on pahin paikka maailmassa naisille elää. He kärsivät Yhdysvaltojen miehityksestä, korruptoituneesta USA:n tukemasta hallituksesta ja fundamentalisti Talibanista.

Malalai pitää naurettavinaväitteitä USA:n vetäytymisestä. Pysyvät sotilastukikohdat ja palkka-armeijat tulevat jatkamaan. Miehitys on muuttanut Afganistanin huumekeskukseksi. Noin 2 miljoonaa afganistanilaista, naisia ja lapsia ovat riippuvaisia opiaateista. Palkka-armeijat hyödyntävät huumekauppaa, jonka keskeinen reitti kulkee elin- ja huumekaupasta hyötyvän myös Yhdysvaltojen vallassa olevan Kosovon läpi.

Neuvostoliiton läsnäolon aikana WHO:n tilastojen mukaan huumeiden viljely oli minimissään. 

Lukiessani Malalain kriittisiä tekstejä, en voi muuta kuin ihmetellä sitä, miksi Suomi osallistuu näin painajaismaiseen sotaan. Voiko lojaliteetti Yhdysvaltoja ja sen johtamaa NATO:a kohtaan edellyttää tällaista. Yleensäkin miksi Suomessa on sodan henki päästetty pullosta.

Samojen yhteistyökumppaneiden kanssa harjoitellaan sotaa Venäjää vastaan Suomen maaperällä. Mitä kaikki nuo Yhdysvaltojen ja NATO-joukkojen sotaharjoitusten ylläpito maksaa. Onko todella niin, että pikkulasten subjektiivinen päivähoito puretaan, jotta voidaan harjoitella sotaa naapuriamme vastaan, jonka kanssa meillä juuri vain hiljan oli ystävyys-ja avunantosopimus.

Historian vääristelyä todella tarvitaan, jotta suomalaisille saadaan syötettyä näin järjetöntä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ehkä Huuskon "tunkeutuminen" on välttämätön osa palapeliä, jolla Venäjästä muokataan vihollista.

Yle-uutiset ja Voitonpäivä

Tiistai 10.5.2016 klo 10.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mietiskelen hiljaa psykiatrin mielessäni miltä Yle:n uutistoimituksessa TUNTUU kun toimittajat joutuvat toteuttamaan valtioneuvoston sotapropagandaa, johon on oikein kouluttauduttu yhdysvaltalaisessa ohjauksessa. Niin sairailta Yle:n uutiset tuntuvat.

Moskovassa vietettiin eilen voitonpäivää. Sadat tuhannet kansalaiset marssivat presidentti Putin kärjessä, aurinkoisessa säässä läpi Moskovan katujen kantaen käsissään toisessa maailmansodassa menehtyneiden omaistensa valokuvia. Lapset istuivat isiensä niskassa, monilla kulkueen iloisesti hymyilevillä ja huiskuttavilla ihmisillä oli kukkia ja ilmapalloja käsissään. Mitalein koristetut veteraanit olivat joko marssilla tai katsomossa. Juhlittiin maailman pelastamista natsismilta ja fasismilta. Ei siis vain Neuvostoliiton vaan maailman.Neuvostoliitto menetti yli 25 miljoonaa kansalaistaan. Se pelasti myös Suomen itseltään.

Oli myös sotakaluston ja armeijan paraati, mutta päähuomio oli luonnollisesti kansalaisten osallistumisessa ja ilossa. Musiikki oli mukaansa tempaavaa, tunnelmallista ja muistoja herättävää. Venäläinen tunteikkuus ja aitous on koskettavaa.

Mitä tekee Yle. Toimittaja Kerstin Kronvall valittaa kahdesti kuinka monet Afganistanin ja Tsetsenian sodan veteraanit haluaisivat enemmän kunnioitusta. Hän on löytänyt veteraanin, jonka osallistumista Talvisotaan toimittaja haluaa tuoda esiin, muistuttaakseen, että Neuvostoliitto taisteli Suomea vastaan, huomatkaa!

Mihin toimittaja pyrkii tuomalla esiin sotia, joilla ei ole mitään tekemistä eilisen juhlapäivän kanssa? Uutistenlukijan kuvamateriaalissa on sotakalustoa ja presidentti Putin, josta hän mainitsee, että VAIN Kazakstanin presidentti oli läsnä. Ei kuvan kuvaa satojentuhansien kansalaisten aurinkoisesta tunnelmallisesta kulkueesta.

Mietiskelin, mikä on propagandakoulutuksen osuutta Yle:n tiedotuksessa ja mikä on valtiojohdon ja eliitin omaksumaa ja hyväksymää käsitystä historiankulusta. Neuvostoliiton voiton ansiosta Suomi sai demokratian. Vasemmistolaiset ja Neuvostoliiton ystävät oli vapautettava vankiloista ja teloitukset oli lopetettava. Liittolaisuus Hitlerin Saksan kanssa oli katkaistava ja Saksan sotilasjohdon alaisuudessa ollut Pojois-Suomen armeija oli saatava poistamaan saksalaiset Lapista. Tosin suomalaiset SS-joukot saivat vapautuksen tehtävästä koska he eivät halunneet taistella aatetovereitaan vastaan.

Ennen presidentiksi tuloaan presidentti Niinistö kehui kuinka hän ei itsenäisyyspuheessaan maininnut, että Suomi sai itsenäisyyden Leninin kädestä. Koko poliittinen johto hyväksyy USA:n sotilasdoktriinin Venäjää vastaan tai ei ainakaan julkisesti paheksu sitä. He hyväksyvät talouspakotteet Venäjää vastaan Krimin liityttyä Venäjään pääosin turvallisuussyistä. Ukrainan presidentti Poroshenko pitää samanlaisia rasistisia puheita kuin myös USA:n tukema Kroatian presidentti Tudjman. "Mädäntyköön itä-ukrainalaiset kellareihinsa ilman ruokaa, koulutusta, eläkkeitä pankkeja ja ihmisoikeuksia" tai Tudjman ajettuaan 250.000 serbiä Kroatiasta tykkitulessa ja ilmapommituksissa, joissa kuoli tuhansia "eivät ehtineet ottaa mukaansa likaisia alusvaatteitaan tai likaisia seteleitään".

Euroopan liukuminen kohti fasismia ei tapahdu joidenkin äärioikeistolaisten joukkioiden tai puolueiden toimesta. Se on jo tapahtunut hitaasti ja hivuttamalla EU:n johtajien toimesta. USA:n vaikutuksen tunkeutuminen EU-eliitin sisään on samankaltaista kuin 1930-luvulla, jolloin USA:n taloudellinen eliitti tuki taloudellisesti Hitlerin aseistamista. EU ei ole demokratian ja rauhan linnake kuten viralliseen propagandaan kuuluu. Se on puhtaasti suuryritysten intresseihin perustuva rakennelma, joka toteuttaa Yhdysvaltojen konservatiivisen talouseliitin ja sotateollisuuden tavoitteita.

Yhdysvallat johtaa Eurooppaa kohti kaaosta. Olisiko voitu vielä 1970-luvulla kuvitella, että Eurooppaa johtaa Naton johtovaltion Nobel-palkittu sotarikollinen, joka määrää viikottain murhapartioita vieraiden valtioiden alueella, joissa oheisvahinkoina tapetaan hääseurueita, hautaussaattueita saatoine siviileineen.

Jaltalla syyskuussa 2013 kokoontuneet USA:n ja EU:n merkkihenkilöt Ukrainan oligarkit ja Clintonin pariskunta etunenässä päättivät Ukrainan haltuunotosta suuren riemastuksen vallassa.Rahoitettuaan Maidanin väkivaltaista vallankaappausta he ovat jatkaneet väkivaltaista rasistista toimintaansa niin, että lähes 2 miljoonaa Itä-Ukrainalaista on paennut turvaan Venäjälle.

Natsi-Saksan propagandaministeri Göebbels osasi propagandan erinomaisesti. USA ja EU ovat yhdistäneet propagandansa, jossa syylliseksi on otettu venäläiset ja Venäjä. Ensimmäisessä USA-EU- aallossa syyllisiä olivat ortodoksiset serbit ja Jugoslavian liittovaltio. Natsipropagandassa syyllisiä olivat juutalaiset, kommunisti-bolsevikit ja mustalaiset. Serbien holokaustista vaiettiin myös jälkikäteen kun 6 miljoonan juutalaisen tuhosta ei kuitenkaan voitu vaieta.

Suomen Yle toistaa traagisella tavalla jo sisällissodasta lähtien toteutettua mustan muuttamista valkoiseksi. Yle ei voisi toimia niin epähumaanisti ja totuudenvastaisesti Venäjän mustamaalaten ellei sillä olisi Yle:n johdon ja valtioneuvoston siunausta. 

Voitonpäivän paraatissa venäläiset osoittivat, että myös tämän päivän neo-natsismilta pelastaa vain ihmisten humaanius ja inhimillinen voima, jonka varmistamiseksi tarvitaan aseita kuten toisessa maailmansodassa.On hienoa, että meillä on tuollainen naapuri!

Ovatko Suomen poliittinen eliitti ja media jälleen neo-natsien ja terroristien asialla

Torstai 14.4.2016 klo 10.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kapitalismi tarvitsee sotaa selvitäkseen maapallolla voittajana - viis ihmisistä tai luonnosta. Markku Kuisma kutsui Yle:n nettisivun artikkelissaan pääomaliikkeiden vapauttamista Suomessa helvetinkoneen irtipääsyksi. En tiedä onko termi hänen omaa keksintöään, mutta se on hyvä.

Suomen liittoutuessa natsi-Saksan ja sen taustalla vaikuttavien Yhdysvaltojen oikeistolaisten teollisuusmiesten kanssa sotavalmisteluihin Venäjä/Neuvostoliittoa vastaan, toteutuksen valmisteluihin tarvittiin sotapropagandaa.

Sotapropaganda oli jatkunut Suomen sisällissodan jälkeen nöyrän Suomen kansan pitämiseksi pimennossa sotavalmistelujen vaiheista. Pääomaliikkeet olivat jo kauan olleet vapaat muualla "lännessä" ja mediasisällöt olivat sen mukaisia. Saksan ja sen liittolaisten ihmisoikeusrikkomuksista ja keskitysleireistä vaiettiin kymmenillä kielillä. Serbien holokaustista vaietaan edelleen.

Koska Suomi ei ole käsitellyt rehellisesti sisällissodan aikaista ja sen jälkeistä historiaansa, maamme joutuu toistamaan sitä. Viimeisten vaalien alla nykyisten hallituspuolueiden edustajat vaikenivat tavoitteistaan ja media teki tuon vaikenemisen mahdolliseksi. Niin media kuin poliittinen eliitikin ovat taloudellisesti riippuvaisia pääomapiirien hyväksymisestä. Valtaan päästyään SSS-hallitus on paljastanut niin sisäpoliittisen kuin ulkopoliittisen karvansa. Militarismi on noussut uuteen kukoistukseen Suomen osallistuessa NATO-EU:n ulkopolitiikkaan. NATOon sitoutunut valtamedia on levittänyt vuodesta toiseen voimistuvaa sotapropagandaa. Se edellyttää valehtelua, puolitotuuksia ja vaikenemista tosiasioista. 

Ketkä ovat Suomen ulkopoliittisen johdon lähimpiä liittolaisia? Keitä tasavallan presidentti ja ministerit ovat kutsuneet Suomeen? Tällä hallituskaudella mieliinpainuvinta on ollut Yhdysvaltojen kongressin puhemiehen vierailu yhdessä laivaston kanssa ETYJ-juhlakokouksessa samaan aikaan kun Venäjän edustajan saapuminen estettiin. USA:n sotarikokset, lennokkimurhat, laittomat sodat Irakissa, Afganistanissa, Syyriassa eivät tule esille mediassa eikä poliitikkojen puheissa. Niistä vaietaan kuten natsi-Saksan keskitysleireistä tai myöhemmin Korean ja Vietnamin tuhoista jne. USA:n rasismi, homovastaiset lait, mielivaltaiset talouspakotteet milloin mitäkin valtiota vastaan, joka ei tottele Yhdysvaltojen 1%:n taloudellisia etuja.

Ukrainan sota ja Itämeren uusi sotilaallinen tilanne on toistettu mantra. Sen tulkinta Suomen poliittisessa johdossa ja mediassa ei pidä yhtä totuuden kanssa. Tulkinnan on tarkoitus vahvistaa sotapropagandaa, joka vuorostaan tekee mahdolliseksi vahvistaa militarismia ja ongelmien aseellista ratkaisemista. Pariisin terrori-iskujen silmiinpistävin seuraus oli aseteollisuuden pörssikurssien nousu. Terrorismin mahdollistajat, Saudi-Arabia ja Yhdysvallat vahvistivat omilla toimillaan aseteollisuuden maailmanvaltaa. Aseteollisuus ja huumekauppa pyörittävät miljardibisnestä.

Ukrainan sota on yhdysvaltalainen luomus. Värivallankumoukset, jotka edetessään maasta toiseen saavat yhä väkivaltaisempia piirteitä. Saksa on Jugoslavian hajoittamisesta ja omasta yhdistymisestään lähtien ollut USA:n lähin liittolainen värivallankumouksista hyötymään pyrkivänä maana. Ukrainan Maidan oli hyvin suunniteltu ja tarkka-ampujat olivat nykyhallituksen ja oikean sektorin kannattajia, mikä on tieteellisissä perusteellisissa tutkimuksissa todettu ja prof Steven Cohenin viimeisessä John Batchelorin haastatteluojelmassa mainittu. Ukrainan neo-natsien voimistunut vaikutusvalta, natsien kunnianpalautus, patsaat ja kadut eivät ole vaikuttaneet Suomen poliittisen eliitin suhtautumiseen Ukrainan poliittiseen tilanteeseen. Yhdysvaltojen valitsemat ministerit, omaa hyötyänsä toteuttavan politiikan rahoitus Ukrainassa, neo-natsipataljoonien aseistus ja koulutus kongressin päättämällä rahoituksella ei ylitä Suomessa uutiskynnystä eikä vaikuta suomalaisten poliitikkojen asenteisiin.

Liittokansleri Angela Merkel on lennokkimurhissa, tiedustelussa ja Ukrainan tilanteessa täysin riippuvainen Yhdysvalloista. Ennen Minsk II sopimusta hänen oli käytävä Yhdysvalloissa saamassa ohjeita. Minskin sopiimuksen täytäntöönpanon valvonta on täysin retuperällä, jolloin neo-natsien uhkaukset ja kiristys ovat saaneet vallan ratkaisujen puuttuessa. Yhdysvaltojen suojatti Georgian maanpaossa oleva entinen presidentti Shaakashvili on senaattori Mac Cainin erityissuojatti. Hänelle on myönnetty pikamenettelyllä Ukrainan kansalaisuus ja Yhdysvaltojen vaatimuksesta nimitetty Odessan kuvernööriksi. Hän on ilmoittanut "heidän ottavan" asiat omiin käsiinsä, ellei presidentti Poroshenko tee niin kuin hän haluaa. Toisaalla oikea sektori-puolue on luvannut murhata Poroshenkon ellei hän toimi heidän tahtonsa mukaan.

Suomeen kutsutuista "tärkeistä liittolaisista" Yhdysvaltojen jälkeen on mainittava juuri Poroshenko, johon presidentti Niinistö on luonut veljelliset suhteet. Sisäpoliittisen kriisin johdosta Poroshenko joutui peruuttamaan tulonsa.Hän on ilmoittanut hollantilaisten äänestäneen EU:n periaatteiden vastaisesti kun he hylkäsivät EU-Ukraina lähentymissopimuksen. Lisäksi Poroshenko kirjoitti New York Timesille vastineen lehden kriittiseen kirjoitukseen Ukrainasta ja Poroshenkosta. Hän ilmoitti NYT:n olevan Venäjän presidentti Putinin asialla. Korruptoitunut oligarkki, jonka valinta presidentiksi ei Cohenin mielestä ollut demokraattinen ja joka johtaa väkivaltaan omia kansalaisiaan vastaan harjoittavaa romahtavaa valtiota on siis enemmän EU:n arvojen mukainen kuin hollantilaiset.

Itämeren pitäisi olla rauhan meri. Tämä oli todellisuutta ennen "helvetinkoneen irtipääsyä". Suomen media ja poliittinen eliitti antavat ymmärtää, että tilanteen muuttuminen olisi Venäjän syytä. Venäjä on paikoillaan, sen kansainväliset vesialueet ovat ennallaan. Vain Yhdysvallat on siirtynyt Itämerelle lisäämään sodanuhkaa. Baltian maat ovat USA:n NATO-liittolaisia ja hyväksyvät USA:n toimet. Baltian maat vaikenevat keskitysleireistään ja natsi-sympatioistaan. He juhlivat SS-pataljooniaan vuosipäivien marsseilla. Kun Venäjän media muistuttaa natsien ja heidän balttiliittolaistensa hirmutöistä, Suomen media kiirehtii välittämään balttien valituksia Venäjän propagandasta.

Seuraava ystävä on Turkki. Turkin pääministeri vieraili Suomessa saaden erinomaisen ystävällisen vastaanoton. Turkin sodasta omia kansalaisiaan, kurdeja vastaan vaietaan. Turkin yhteistyö ISIsin kanssa; Syyriasta varastetun öljyn kauppa, terroristien toiminnan tukeminen Syyriassa ja haavoittuneiden hoito Turkissa ei saa minkäänlaista huomiota  Suomessa. Sananvapauden rajoitukset vangitsemalla toimittajia, lakkauttamalla lehtiä ja valmistelemalla lakia, joka poistaisi kurdeilta tai kurdi- ja ihmisoikeusmyönteisiltä parlamentaarikoilta koskemattomuuden ovat joitakin esimerkkejä turkkilaisesta todellisuudesta.

Suomen poliittinen eliitti, median tukemana hyväksyy Ukrainan ja Turkin hallitusten sodan omia kansalaisiaan vastaan. Se hyväksyy USA:n sivustatuella toimeenpannut väkivaltaiset"värivallankumoukset", tuorein on meneillään Makedoniassa. Se hyväksyy neo-natsi- sotajoukot, -ideologian. Se hyväksyy sen, että Ukraina kielsi poliittisia puolueita ja maassa tehtiin poliittisia murhia ja murhayrityksiä. Jo Kroatian jäljet pelottivat. Suomi ei millään tavoin arvostellut itsenäistyneen Kroatian rasistista perustuslakia, päinvastoin, Suomi edesauttoi Kroatian EU-jäsenyyttä.

Venäjä joutui tekemäään valtavan uhrauksen taistelussa natsismia vastaan. Suomi pääsi natsi-liittolaisuudestaan vähällä. Nyt Suomen poliittinen eliitti ja media näyttävät toistavan historiaamme. Presidentti Niinistö ihailee presidenteistä eniten presidentti Rytiä, joka tunnusti serbien holokaustin toteuttaneen fasistisen Kroatian.

Emme tule pääsemään historian toistamisesta, ennen kuin "helvetinkone" saadaan pysäytettyä. Kapitalismi tarvitsee sotaa, sotapropagandaa, rasismia, natsismia ja terrorismia. Onko mielemme jo pysyvästi muokattu immuuniksi empatialle, humanismille ja totuudelle? Vain nämä voisivat tehdä meistä helvetinkoneen pysäyttäjiä.

Presidentti Putin ja autoritaarisuus

Maanantai 21.3.2016 klo 9.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Odottelimme eilen Yle:n klo 18 uutisten alkamista. Halusimme välttää näkemästä sekuntiakaan Uutisvuotoa, joten olimme muutaman minuutin Maikkarilla, jossa oli meneillään Enbuske, Veitola& Salminen ohjelma, jossa parasta-aikaa Salminen haastatteli räppäri Mikael Gabrielia. Salminen tölvi muusikkoa tämän facebookissa ilmaisemasta Putin-myönteisestä asenteesta. Nuori muusikko ei tästä häkeltynyt vaan totesi iloisesti hyvällä itsetunnolla, että Youtubesta ja Netflixista saa iltapäivälehtiä objektiivisempaa tietoa Krimin valtauksesta ja Ukrainasta. Salminen tuohtui ja väitti 95% suomalaisista olevan eri mieltä kuin Mikael Gabriel. Muusikko totesi, että ei väitä olevansa oikeassa, mutta tärkeintä on, että itse hankkii monipuolista tietoa.

Olen viime päivinä miettinyt Venäjän ja presidentti Putinin merkitystä maailmanpolitiikassa. Yhdysvaltojen ja EU:n vastakkainasettelu Venäjän kanssa on selviö. Vastakkainasettelu ei ole Venäjästä lähtöisin, vaan USA:n ja EU:n omien tekojensa kieltämisestä ja projisioinnista Venäjän syyksi. Toisin sanoen  USA:n ja EU:n omat virheet Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat synnyttäneet ongelmia, jotka länsi propagandan avulla projisioi Venäjään.

Yhdysvallat on jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien pyrkinyt tuhoamaan Neuvostoliiton/Venäjän. Sen talouseliitti tuki Hitlerin sotaponnisteluja. Heti sodan jälkeen Yhdysvallat liittoutui Saksan liittotasavallan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Idän taloudellinen eristäminen,sotilaallinen vastakkainasettelu ja propaganda kuluttivat sosialistisen maailman resursseja ja pakottivat maat sisäisen puolustuksen siiliasentoon ja kansalaisten kontrolliin. Molemmin puolin rautaesirippua kansalaisten todellisuudentaju muovautui epärealistiseksi. Lännessä illuusio vapaudesta huolimatta talouseliitin suorittamasta demokratian alasajosta ja idässä tasa-arvon illuusio huolimatta sisäisestä pakkovallasta.

Neuvostoliiton sosialismi kaatui populistin ja alkoholismia sairastavan presidentti Jeltsinin ja kolmen muun tasavallan johtajan toimenpiteiden seurauksena. Länsi oli korruptoinut heidät puolelleen. Yli 70% neuvostoliiton asukkaista olisi halunnut säilyttää sosialistisen järjestelmän kunkin tasavallan autonomian lisäämisen myötä. Baltit eivät osallistuneet äänestykseen.

Neuvostoliiton hajoaminen oli WHO:n mukaan maailman suurin sosiaalipoliittinen katastrofi. Venäjällä miesten odotettavissa oleva elinikä putosi 15 vuotta. Sosiaaliturva, terveydenhuolto ja elintarvikehuolto romahti. Neuvostoliiton kansallisvarallisuus siirrettiin ulkomaille (myös suomalaiset avustivat tässä rikoksessa). Mitä Suomelle tapahtuisi, jos vastaava prosessi suoritettaisiin Yhdysvaltojen toimesta täällä? Ehkä meillä on SSS-hallituksen toimesta menossa samanlainen ylikansallista pääomaa tukeva sosiaalisen infrastruktuurin purku kuin Neuvostoliitossa. Suomi lienee liian lähellä sosialismia, jos tilannetta katsotaan Yhdysvalloista käsin.

Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen länsi alkoi massiivisen propagandan sosialismin arvon mitätöimiseksi. Autoritaarisen sosialismin jälkeistä aikaa alettiin kutsua kommunismin jälkeiseksi ajaksi. Jopa yhdysvaltalainen jo edesmennyt arvostettu professori Tony Judt  käytti tätä totuudenvastaista luonnehdintaa. Hän kuitenkin toteaa viimeisessä kirjassaan, että hän ihmettelee kuinka hänen kaikkein älykkäin ja luovin ystävänsä on ilmoittanut olevansa kommunisti kuolemaansa saakka. Kommunisteja olivat myös Saramago, Pinter ja monet muut.

Kommunismiahan ei ole ollut missään maapallolla. Kommunistisen yhteiskunnan määritelmän mukaan jokaiselta yhteisön jäseneltä edellytetään kykyjensä mukaista panosta ja hänen tulee saada tarpeidensa mukaan. Esimerkkinä voisi mainita kehitysvammaisen, jonka panos voi olla vähäisempi tai erilainen kuin jonkin toisen panos, mutta tarpeet voivat olla suuremmat. Ne tulee tyydyttää.

Kommunistisen maailmankuvan omaavat johtajat ovat nopeasti törmänneet mahdottomuuteen toteuttaa ihanteellista olotilaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallisen, taloudellisen ja propagandasodan vallitessa. Kuuba, joka sitkeimmin ja rakentavimmin on pyrkinyt tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, ylläpiti samanpalkkaisuutta vielä viisi vuotta sitten. Tuolloin ilmaisen koulutuksen saaneiden lääkäreiden palkka ei ollut muita suurempi. Yhdysvaltojen totaalinen taloussota Kuubaa vastaan on ollut murskaava. Yhdysvallat on edellyttänyt kaikilta muilta mailta pidättymistä kaupankäynnistä Kuuban kanssa, jos haluavat käydä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa. Siten Kuuba on ollut totaalisen kauppasaarron kohteena.

Presidentti Putinilla on perheensä kohtalon kautta kouriintuntuva kokemus fasismista ja toisen maailmansodan aikaisesta Leningradin/Pietarin saarrosta. Jugoslavian hajottamissodat ovat olleet käytännön esimerkki siitä minkälaiseen mielivaltaan ja tuhoon USA EU-NATO-liittolaisineen on valmis sotilaallisen- ja taloudellisen valtansa laajentamiseksi. Jugoslavia oli kammottava enne siitä, mikä Venäjää odottaa. USA liittolaisineen on valmis liittoutumaan neo-fasistien ja jihadistien kanssa pyrkiessään päämääriinsä.Romahduttamalla ja pommittamalla Jugoslavian, maan jäännösvaltiot putosivat kehitysmaiden kastiin oltuaan sijalla 24 maailman hyvinvointitilastossa ehyessä Jugoslaviassa.

Itsenäinen ja todellisuudentajuinen presidentti Putin totesi Münchenin puheessaan 2007, että Venäjä ei ole samanlainen kuin USA-NATO-liittolaisineen. Hän kannattaa moninapaista maailmaa ja YK:hon tukeutumista oikeudenmukaisemman maailman takaamiseksi.

Yhdysvaltojen kongressi on valtuuttanut presidentti Obaman ryhtymään sotaan Venäjää vastaan, tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen sen aloittamiseksi. Yhdysvallat on aloittanut taloussodan pakotteiden muodossa käyttäen verukkeena itseaiheuttamaansa Ukrainan kriisiä, jonka seurausta Krimin valtaaminen on. Hill&Knowlton mainostoimiston avulla tuotettu Putinin demonisointikampanja on kattanut koko läntisen maailman, niin, että pienen Suomen Mainos-TV:n haastattelija pitää suomalaisten Putin-vastaisuutta faktana ja tätä kyseenalaistavan räp-artistin mielipidettä halveksittavana.

EU on NATO-EU edellä alistunut USA:n vaatimukseen taloudellisten pakotteiden pystyttämisestä Venäjälle. Pakotteiden ylläpitäminen on edellyttänyt massiivista propagandaa. Kyseessä on vakava taloussota, jota kärjistetään NATO:n massiivisella ja aggressiivisella sotilaallisella tunkeutumisella Venäjän rajoille, myös Suomeen.

Sotaproagandan ohella valtamedia ja poliitikot edellyttävät Venäjän demokratisoimista ja vaativat Putinia olemaan vähemmän autoritaarinen. Tällaisia vaatimuksia ei tule ainoastaan lännestä vaan myös Venäjän sisältä. Luin entisen poluejohtaja ja presidentti Gorbatshovin kirjoituksen yhdysvaltalaiselta East-West-accord sivustolta, jossa hän vaatii lopettamaan kansalaisten jakamisen hyviin ja pahoihin ja lisäämään demokratiaa.

Siten presidentti Putin on niin maan ulkopuolelta kuin sisäpuolelta tulevan arostelun kohteena. Tosiasiat huomioonottaen sitä on vaikeata käsittää.

Venäjän kimppuun on hyökätty. Länsi on julistanut sodan Venäjää vastaan. Suunnitelmat Venäjän hajottamisesta juontavat jo aikojen takaa. Nyt on ryhdytty tosi toimiin. Taloussodalla pyritään hajottamaan maa sisältäpäin. Myös Suomi on sodassa Venäjää vastaan. On turha maalailla mitään ystävyysmeikkiä kun tosiasiat puhuvat muuta. Taloussota on fakta ja USA:n sotavoimat tulevat harjoittelemaan sotaa suomalaisten kanssa Venäjää vastaan.

Onko sodankäynti demokratiaa? Jos äiti katsoo lastaan vihaisesti, mutta edellyttää, että lapsi tulee hänen luokseen, lapsen mieli vaurioituu. Viestien ja tekojen ristiriita aiheuttaa mielen hajoamisen. Presidentti Putin on selväjärkinen ja tajuaa mitä propagandan takana on.

Suomen sisällisodassa työläiset, urheiluseurojen ja kylien komppaniat valitsivat johtajansa äänestämällä. Kuria ei ollut ja taistelut olivat sattumanvaraisia. Kurinalaisille saksalaisjoukoille ja suomalaisille jääkäreille työläislaumojen ja heidän perheitttensä ajojahti oli helppoa ja tuhoisaa.

On valitettavaa, että edes Gorbatshov ei näe, että Venäjään kohdistuu sotatila, jossa kyse ei ole vain taloudesta vaan neo-fasistien ja jihadistien kanssa liittoutuvasta Yhdysvalloista neo-fasisteja tukevine NATO-maineen. Hänen liberaalidemokratia vaatimuksensa tuntuu naivilta vihamielisessä todellisuudessa, jossa lännen demokratia on yhden prosentin vallankäyttöä humanismin haudalla.

Putinin tehtävänä on puolustaa humanismia fasismia vastaan. Krimin valtaaminen pelasti krimiläiset ukrainalaisten neofasistien ja Azovin-pataljoonan väkivallalta ja mielivallalta. Kun talon palamisen sallinut palokunta seisoo tumput suorana ja naapuri pelastaa ihmiset palavasta talosta media huutaa, että väärin sammutettu.

Presidentti Putin tarvitsee globaalia humanismia puolustaakseen tuekseen yhtenäisen kansan. Sen lisäksi hän tarvitsee lännestä ne ihmiset, joille humanismi on vielä tuttu. Venäjän kansa tietää mitä fasismi merkitsee. Presidentti Putinilla ei ole varaa antaa yhdysvaltalaisten tukemien mielipiteen muokkaajien ja ajatushautomoden levittää sotatilan aikana propagandaansa. Neuvostoliitto joutui uhraamaan 25 miljoonaa ihmistä ja tuhotun infrastruktuurin puolustaessaan maailmaa natsismin hirmuvaltaa vastaan. Tuon uhrin jäljet näkyvät vielä Venäjän väestössä. Sosialismin romahduttaminen näkyy edelleen. Niin kutsuttu pääoman ylivaltaan perustuva demokratia ei lisää humanismia.

Tämä näkyi myös Mainos-TV:n viihdeohjelmassa. Kirkasilmäinen, itsenäinen humaanisti ajatteleva rap-artisti ei näytä kuulvan valtamedian suosikkeihin. Alapään jutut ovat niin Yle:n kuin maikkarin viihteen suola. Leipää ja sirkushuveja näyttää myös läntinen pääomien "vapaus" tarvitsevan valtansa pönkäksi.

Mikä neuvoksi kun valtamedia valehtelee?

Sunnuntai 6.3.2016 klo 9.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtamedian päätoimittajat ovat ilmoittautuneet totuutta puolustaviksi ritareiksi.Miksi sitten päivittäin heidän julkaisemansa uutiset sisältävät paniikin lietsontaa, valheita tai puolitotuuksia, joissa vaihtoehtona ovat vain sävyt? Saat karkeita valheita, peiteltyjä valheita, puolitotuuksia tai hienostuneita valheita tai sitten osasta kokonaisuuteen oleellisesti vaikuttavista tekijöistä vaietaan.

Eilinen 5.3.2016 Helsingin Sanomat tarjoaa oivan esimerkin. Pääkirjoituksessa "Päätös valmiudesta kuuluu poliitikoille" kerrotaan nopeiden sotilaallisten valmiuksien olevan tärkeitä, koska Venäjä toistuvasti yllättää lännen voimankäytöllä. HeSa:n mukaan yllätysten sarja alkoi Venäjän sotaretkestä Georgiaan.

Kyseessä ei ollut Venäjän sotaretki Georgiaan vaan Georgian hyökkäys Etelä-Ossetian Tshinvaliin ja alkupaloiksi venäläisten rauhanturvaajien tappaminen. Georgian hyökkäys oli huolella valmisteltu Yhdysvaltojen suojatti presidentti Shaakashvilin toimesta nykyinen USA:n varapresidentti Biden tukenaan. Jo ensimmäisen hyökkäyspäivän jälkeen Tbilisin kaduilla hyvin organisoidut rauhanketjut ilmapalloineen belgialaisen mainostoimiston ohjailemana.

Suomen ulkoministeri Alexander Stubb valehteli tarkoituksellisesti siitä, kuka oli hyökkääjä. Hän on kertonut olleensa tuolloin päivittäin puhelinyhteydessä Condoleezza Rice:en, jonka sääriä hän kertomansa mukaan juostessaan ajatteli.Ei ole salaisuus, että Stubb ajaa Yhdysvaltojen agendaa ja on jopa George W. Bushin aikana ilmoittautunut etelä-valtiolaiseksi miellyttääkseen sieltä kotoisin olevaa "ylipäällikköään".

Pääkirjoitus jatkaa: Kaksi vuotta sitten alkanut Ukrainan horjuttaminen Krimin valtauksella ja sotatoimilla Itä-Ukrainassa vei pohjan luottamukselta (Venäjän ja länen välillä). Helsingin Sanomat ilmeisesti ajattelee että kun valheen toistaa riittävän monta kertaa, että se muuttuu totuudeksi.

Vuoden 2013 syksyllä presidentti Janukovich näki, Eurooppa-myönteisyydestään huolimatta, että EU:n lähentymissopimus on Ukrainalle liian kallis eikä ainakaan heti toteutettavissa. Hän hankki lainaa ja sai Venäjältä 13 miljardin laina-lupauksen ja Kiinalta 8 miljardia. USA oli sijoittanut Ukrainan horjuttamiseen apulaisulkoministeri Nulandin mukaan jo 5 miljardia ja odotti, että oligarkkien ja lännen Jaltan sopimuksen mukaisesti länsi ottaisi Ukrainan haltuunsa. Kommandot oli harjoitettu ja aluksi spontaanit mielenosoitukset helmikuussa haltuunotettu. Muutoksen kannattajat eivät kaihtaneet kymmenien ihmisten tappamista. Tämän väkivallan avulla muodostettiin laiton hallitus, mitä Venäjä ei hyväksynyt. Se ei myöskään hyväksynyt väkivaltaisten joukkojen aietta siirtyä Itä-Ukrainaan ja Krimille suorittamaan niiden alueiden asukkaiden  alistamista.

Helsingin Sanomat taikoo totuuden katoamaan ja jatkaa tarinointiaan. Se ottaa käyttöön, itse keksimänsä epävakauden johdosta, tarpeen liikekannallepanoon ja ikäänkuin kainostellen toteaa, että päätöstä ei ehkä kuitenkaan voisi antaa yhden ministeriön vastuulle!

Toisin sanoen Venäjä-uhalla saadaan nostatettua militarismia,mielellään paniikkia, lisättyä voimatoimia Itämerellä yhteistyössä USA:n ja sen johtaman NATO:n kanssa.

Aina hillitty Unto Hämäläinen muuntaa totuutta hienovaraisemmin. Hän tarinoi pitkästi presidentti Niinistöstä kietoen artikkelin Suomen lähihistoriaan. Hämäläinen toteaa Ukrainan sisäisestä vallankumouksesta että "Venäjäkin oli siihen osallisena, nyt häviäjien puolella. Venäjän tukema presidentti Janukovits ajettiin maanpakoon (ikäänkuin sadussa) ja sai turvapaikan Putinin hoivista."

Käsittääkseni Janukovits ei ollut sen enempää Venäjän tukema kuin ei-tukemakaan. Venäjä tuki vaaleilla valittua laillista presidenttiä ja laillista parlamenttia.

Sitten Hämäläinen siirtyy kertomaan kuinka Venäjä ei hyväksynyt Ukrainan uutta länsimielistä hallitusta vaan aloitti kovaotteisen painostuksen. Unto Hämäläinen unohtaa ehkä tarkoituksella kuinka verinen tuon "hallituksen" vallankaappaus oli ollut. Länsi tai ainakaan osa länttä ei tunnustane gangsterihallitusta omakseen. Sen kannattajat levittivät fasistisia lippuja parlamentin seinien koristeeksi, heittivät polttopulloja ei-toivottujen poliittisten johtajien koteihin, polttivat elävältä ammattiyhdistysten taloon kymmeniä sinne paenneita ihmisiä Odessassa.

Hämäläinen kuvaa kuinka Putinin otteet hirvittivät Niinistöä. Siis Putinin, ei vallankaappaushallituksen tai oligarkkien yksityisten armeijoiden valta.

Kaaosta hyväkseen käyttäen USA, jonka osuutta vielä kahden vuoden jälkeenkään Suomen valtamedia ei ole paljastanut, alkoi infrastruktuurin haltuunoton. Varapresidentti Bidenin poika Hunter nimitettiin Puolan entisen presidentin kanssa Ukrainan suurimman yksityisen energiayhdistyksen hallitukseen.

Soroksella on omat suunnitelmansa GMO-viljelyn suhteen Ukrainassa.Yhdysvallat ajaa GMO-n hyväksymistä TTIP:n yhteydessä.Yhdysvaltojen hallitus rahoittaa ja kouluttaa pahamaineista neofasistista Azovin pataljoonaa.

Hämäläinen kuvaa ETYJ:juhlakokouksenabsurdeja tapahtumia kuin ne olisivat asialliset ja diplomatian ja kansainvälisten säädösten mukaiset. Niinistö kieltäytyi ottamasta vastaan Venäjän duuman puhemiestä Naryshkinia.Hämäläinen jättää mainitsematta, että Niinistö sen sijaan otti vastaan USA:n kongressin puhemiehen Boehnerin, USA:n laivasto oli ankkuroituna Etelä-satamaan ja tuon laivaston soittokunta soitti Suomenlinnan kirkossa.

Hämäläinen kuvaa kuinka presidentti Niinistö ei olisi hyväksynyt Venäjän duuman vierailun kieltävää ratkaisua. Ei vaikuta uskottavalta. Hän antoi liiittää Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansan ja parlamentin selän takana. Niinistöllä on selkeä linja, jota Helsingin Sanomat valkopesee. 

Valtamedia vaatii, että sitä kunnioitetaan ja siihen luotetaan. Aikaisemmin pidin tärkeänä suosittaa koululaisille sanomalehtien lukua. Nykyisin toivon, että he hakisivat mahdollisimman monipuolista tietoa netistä ja seuraisivat Yle:ä ja HeSa:a mitä suurimmalla epäluulolla.

Arrogantit Saksa ja USA nyt Syyrian kimpussa

Perjantai 29.1.2016 klo 17.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Uutisissa todettiin YK:n apulaispääsihteeri Jeffrey Feltmanin todenneen, että Syyrian neuvotteluissa osapuolet eivät ole samassa huoneessa.Mieleeni muistuivat Rambuilletin neuvottelut, joissa Jugoslavian hallituksen ja Kosovon albaaniterroristien oli määrä neuvotella, mutta kertaakaan neuvottelijat eivät olleet samassa huoneessa. USA ja Saksa halusivat päästä pommittamaan Jugoslaviaa tavoitteisiinsa pääsemiseksi.

USA painosti albaaneja suostumaan neuvottelun ehtoihin, mistä palkinnoksi Kosovo saisi itsenäisyyden kolmen vuoden kuluessa. Ratkaisumallina oli se, että serbit eivät suostuisi, jolloin pommitukset voisivat alkaa. Viimeisen päivän aamuna pöydille tuotiin Rambuilletin 2. osa, johon kukaan ei ollut ehtinyt tutustua ja joka pidettiin julkisuudelta piilossa. Siinä serbien olisi pitänyt suostua koko Jugoslavian NATO- miehitykseen, sallia NATO:lle kaikki oikeudet, mutta ei mitään vastuuta. Toisin sanoen NATOa ei saisi vastuuseen mistään rikoksista. Selvää oli, että  mikään itsenäinen valtio ei hyväksyisi tuollaista ehdotusta.

Sen jälkeen - ja viitaten suomalaisen Helena Rannan paikkansa pitämättömiin väitteisiin, että Racakissa olisi tapahtunut joukkomurha ja "rikos ihmisyyttä vastaan" - NATO alkoi pommittaa eurooppalaista maata ja sen pääkaupunkia Belgradia, jota fasistit olivat pommittaneet jo II maailmansodan aikana. USA:n ja NATO-Saksan toimet pidäkkeettömässä ahneudessaan, rasismissaan ja siksi että he voivat toimia ilman, että he joutuvat vastuuseen rikoksistaan, muistuttavat fasismia.

Luin eilen Voltairenet.org sivustolta Lähi-idän asiantuntija Thierry Meyssanin laajan artikkelin siitä kuinka Yhdysvallat ja Saksa suunnittelivat Syyrian tuhoamista ja hallituksen vaihdosta jo vuodesta 2001 lähtien. Meyssan kuvaa tarkasti kuinka Libanonin pääministeri Rafic Haririn murha lavastettiin Yhdysvaltojen Beirutin suurlähettilään ja saksalaisen ajatushautomon johtajan Volker Perthesin toimesta Syyrian ja Libanonin presidenttien syyksi.

Vuonna 2008 Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Condoleezza Rice esitelmöi Bilderberg ryhmän kokouksessa kuinka on syytä kaataa Syyrian hallitus. Hänen rinnallaan olivat Volker Perthes ja Bassama Kodmani, josta myöhemmin tuli Syrian National Councilin perustaja.

Maaliskuussa 2011 Volker Perthes julkaisi yleisökirjoituksen New York Timesissa haukkuen presidentti Assadin puheen Syyrian parlamentissa, jossa puheessa presidentti kritisoi Syyrian hallitusta vastaan toimivaa salaliittoa. Perthesin mukaan "vallankumous" oli meneillään ja Assadin on syytä lähteä. 

Saksa tuki muslimiveljeskuntaa Tunisiassa ja Egyptissä ja koordinoi CIA:n pyynnöstä muslimiveljeskunnan kansainvälistä koordinointia Aix-la Chapellessa. Volker Perthesin vaikutuksesta Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle julisti, että muslimiveljeskunta ei ole islamistinen vaan "islam- vaikutteinen".

Tammikuussa 2012 Jeffrey Feltman, tuolloin USA:n ulkoministeriön Lähi-idän johtaja, pyysi Volker Perthesia johtamaan "päivä tapahtumien jälkeen"- ohjelmaa, jossa suunniteltaisiin Syyrian seuraavaa hallitusta.

"Day after" tai "päivä tapahtumien jälkeen" sai kokoon 45 Syyrian opposition jäsentä. Sitä rahoitti puolustusministeriön alainen US institute of Peace. Se sai aikaan ensimmäisen luonnoksen, jossa edellytettiin Syyrian ehdotonta antautumista (vrt Jugoslavian NATO-miehitys). Tästä tuli Yhdistyneiden kansakuntien pakkomielle sen jälkeen kun Jeffrey Feltman oli valittu YK:n poliittisten asioiden johtajaksi kesäkuussa 2012. 

Perthes- Feltman suunnitelma on Meyssanin mukaan seuraava:

-Syyrian kansan itsenäisyys mitätöidään

-Perustuslaki kumotaan

-Presidentti vapautetaan tehtävistään (mutta varapresidentti hoitaa juoksevat asiat)

-Parlamentti hajotetaan

-Ainakin 120 johtajaa todetaan syyllisiksi ja estetään astumasta mihinkään poliittiseen tehtävään, sen jälkeen syytetään ja tulevat tuomituiksi kansainvälisessä tribunaalissa

-Sotilastiedustelun, poliittisen ja yleisen turvallisuuden järjestelmä puretaan

-"Poliittiset" vangit vapautetaan ja terrorismin vastaiset toimet lopetetaan

-Hezbollah ja Guardians of the Revolution pakotetaan vetäytymään; sitten ja vasta sitten "kansainvälinen yhteisö" ryhtyy taistelemaan terrorismia vastaan.(ylläolevat ovat Jeffrey Feldmanin julkaisemattomia asiakirjoja)

Kylmät väreet tuntuvat väkisinkin selkäpiissä kun ajattelee sitä, että henkilöt, jotka ovat vuodesta 2001 lähtien suunnitelleet Syyrian tuhoamista valtiona, ovat nyt YK:n virkamiehenä ja Saksan ulkoaisainhallinnon ja Bilderberg ryhmän  asiantuntijoina johtamassa Syyrian "rauhanneuvotteluja" kaikkien näiden sotavuosien jälkeen, jotka ovat olleet täynnä provokaatioita, joilla on pyritty mustamaalaamaan Syyrian hallitusta ja nostamaan uskontopohjaista fanatismia edustavia kirjavia ryhmiä.

Jugoslavian hajottamissotien aikana Saksa ja USA ja näiden maiden tavoitteita tukeva media ylläpiti käsitystä, että kalifaattia rakentava Bosnian presidentti Izatbegovic oli maltillinen muslimi ja serbit fasisteihin rinnastettavia rikollisia. Tuolloin USA:n ja Saksan tavoitteena oli tuhota Jugoslavia ja ottaa Balkan sotilaallisesti ja taloudellisesti haltuun. Moni muu valtio on tässä välillä tuhottu, mutta syyrialaisten kulttuurin tuhoaminen ja sekulaarisen valtion muuttaminen uskonnolliseen fundamentalismiin ja vastakkainasetteluun pohjautuvaksi alueeksi, kuolleiden ja pakolaisten virraksi on kammottavaa.

Yhdysvallat on pystynyt muuttamaan YK:n vihaan ja kiristykseen pohjautuvaksi järjestöksi. Rakentamallaan sotilastukikohtien verkostolla Yhdysvallat on luonut lojaliteettien verkoston, joka pohjautuu viholliskuvien rakentamiseen ja vihan ilmapiirin ylläpitämiseen. 

Suomen media käyttää lähteinään Yhdysvaltojen hallituksen lakeijoita Washington Postia ja New York Timesia. Yle käyttää Yhdysvaltojen ex suurlähettilästä ohjelmamannekiinina. Yhdysvaltojen sotilaat esitetään vaarattomina hiihtomäessä kupsahtelevina pullukoina. Viihteellä ja puolitotuuksilla peitetään todellisuus, eli se, mistä viha ja uudenlainen epävarmuus kumpuaa. USA:n miehittämä Saksa ei ole itsenäinen vaan se toimii tai sen on pakko toimia kuten rikollispomo vaatii.

Demokraattien presidenttiehdokas Bernie Sanders sanoi RT:n haastattelussa pari vuotta sitten, että Obama teki suuren virheen heti presidenttikautensa alkaessa. Hänen olisi tullut saattaa edellinen hallitus vastuuseen sotarikoksista. Vain siten Yhdysvallat olisi voitu pelastaa.

Median kiihtyvät häränpyllyt

Perjantai 11.12.2015 klo 10.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen median tiedonvälitys Irakin armeijan shiamuslimi- sotilaiden kohtalosta ISIS-taistelijoiden teloituksissa osoittaa sen kumisevan kaksinaismoraalin. Naapurimaassa Syyriassa 100.000 Syyrian armeijan kristittyä, sunni- ja shiamuslimisotilasta on tapettu 70 erilaisen terroristijärjestön/palkkamurhaajan toimesta eikä Suomen medialta ole liiennyt riviäkään tai TV-uutista sekuntiakaan osoittamaan myötäelämistä näitä isänmaansa puolustajia kohtaan.

Mikä on Irakin ja Syyrian ero? Yhdysvallat on NATO-liittolaistensa kanssa tappanut miljoona irakilaista, tuhonnut maan kulttuurin ja infrastruktuurin ja sen jälkeen miehittänyt maan. USA:n pystyttämissä vankiloissa ja kidutuskeskuksissä on synnytetty traumatisoituneita kaikkeen mahdolliseen tuholaistoimintaan kykeneviä terroristijoukkoja.

Tämän uroteon aikana läntinen media Suomen media mukaanluettuna on käyttänyt silmälaseja, joiden avulla toimittajat ovat omaksuneet yhdysvaltalaisten tankkien istuimilla ratsastaen USA:n sotahaukkojen ja heitä tukevan aseteollisuuden todellisuuden. Toimittajat ovat oppineet puolustamaan kerran omaksuttuja käsityksiään päälleen vyöryvää totuuteen perustuvaa käsitystä vastaan. Mitkään tosiasiat eivät pysty muuttamaan kerran omaksuttua doktriinia.

USA näyttää nyt pelkäävän itseensä kohdistuvaa islamilaista terrorismia. Maa on kuitenkin ollut islamilaisen terrorismin keskeisen tukijan Saudi-Arabian lähin liittolainen. Kaksoistornien iskuihin osallistuneet lentäjät olivat saudeja. Silti Yhdysvallat alkoi lähes välittömästi iskujen jälkeen pommittaa laittomasti Afganistania.Jo 1980-luvulla koulutettuja afganistanilaisia ja sauditerroristeja käytettiin hyväksi myös Bosnian NATO-miehityksen aikaansaamiseksi

Syyria on toisenlainen. Entiset siirtomaavallat  Ranska mukaanluettuna ovat tehneet omat suunnitelmansa Syyrian jaosta. Saudi-Arabian, USA:n ja Ranskan tukemat terroristit on valjastettu kaatamaan sekulaarinen hallitus ja luomaan Syyrian alueesta haluamansa vallankäytön mahdollistava vasallimaa. Vielä pari vuotta sitten Ranskan ulkoministeri kehui Syyriaa terrorisoivaa Al Nusra/ Al Qaidaa.

Yhdysvallat ei ole vielä pystynyt miehittämään Syyriaa tukemiensa terroristien avulla. Se edellyttäisi USA:n ja sen tukijoiden maajoukkoja taistelemaan Syyrian armeijaa ja sitä tukevaa Venäjää vastaan. NATO-liittolainen Turkki on osoittanut mihin se on valmis. Turkin valtion mielivaltaa, terroria ja pommituksia Syyriaan paenneet 2 miljoonaa kurdia eivät ole suostuneet muitta mutkitta taistelemaan Syyrian hallitusta vastaan. Kurdipakolaisille on annettu samat kansalaisoikeudet kuin muullekin Syyrian väestölle, Irakin ja Palestiinan pakolaiset mukaan luettuina. Irakin kurdit hyötyvät Yhdysvaltain miehityksestä ja tuesta. Syyrian kurdit ovat kokeneet Turkissa kovia eivätkä ole helposti saatavissa USA:n ja NATO-maiden politiikan tueksi.

Ulkopoliittisen instituutin Teija Tiilikainen ilakoi tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen ulkopoliittisen ja puolustuspoliittisen linjauksen muutoksesta ja kutsuu sitä historialliseksi. Siis sitä, että Suomi lähtee tukemaan Ranskaa lisäämällä sotilaita Malissa ja Irakin kurdialueella. Ranskan pyyntö taisi kuitenkin olla Suomen medialle ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijoiden enemmistölle pettymys, sillä niin voimakkaasti nämä tahot ovat liputtaneet NATO:n puolesta.

Ranskan vetoomus on kuitenkin vetoomus perinteisen militarismin ja siirtomaavaltaa muistuttavan vallankäytön puolesta. Pariisin terroritekojen kuten USA:n viimeisimmän terroriteonkin tekijät ovat Ranskan/USA:n kansalaisia. Sen sijaan, että Ranskan presidentti katsoisi omaa vastuutaan lähiöiden maahanmuuttajataustaisten perheiden hyvinvoinnista ja tasa-arvoisesta kohtelusta hän projisioi ongelmat Afrikkaan ja Lähi-Itään. Raskaasti aseistetut sotilaat Ranskan kaupunkien kaduilla ja poikkeustila ovat omiaan levittämään pelkoa ja ahdistusta. Siihen Ranska näyttää vastaavan siirtymällä vahvasti poliittisesti oikealle. Paradoksaalisesti kyllä Ranskan FN ei ole NATO-myönteinen eikä tue Euroopan Unionin Yhdysvaltoihin sidottua ulkopolitiikkaa.

Ranska on tähän saakka pelannut Yhdysvaltojen globaalin vallankäytön peliä, jossa Saudi-Arabia on voinut kenenkään arvostelematta tukea kaikin mahdollisin tavoin terroristeja Afganistanissa, Syyriassa, Irakissa ja Bosniassa. Turkin avoin yhteistyö ISIS:n kanssa ei näytä nostavan kysymyksiä Suomen poliittisessa johdossa tai mediassa.

Sitoutuessaan USA:n sotahaukkojen ja sotateollisuuden tukemien ajatushautomoiden ulkopolitiikkaan EU on tehnyt karhunpalveluksen demokratialle ja Euroopan rauhalle.

Suomessa oikeisto on militaristinen.

Paavo Haavikon sanoin (kirjassa Ei, siis kyllä):"Suomella on sotavaje. On puute sodasta. Takana oleva sota ei ole edesssä. Eikä edessä oleva sota takana... Niinkuin me kaipaisimme sotaa, taistelua... Rauha on meille vieras, tuttu kyllä, mutta tulokas. Me emme sitä osaa...Mikähän meitä vetää liittoon keskitysleirivaltioiden kanssa?"

YLE-uutisten ja ajankohtaisohjelmien sotapropaganda vaarantaa suomalaisten mielenterveyden

Maanantai 19.10.2015 klo 14.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle on mainostanut viime päivinä omien toimittajiensa työteliäisyyttä, vilpittömyyttä, halua antaa kaikkensa Suomen kansan parhaaksi. Jospa näin olisikin.

Psykiatrin näkökulmasta Yle:n uutiset ja ajankohtaisohjelmat presidentti Niinistön haastattelu mukaan luettuna ovat mielenterveydelle vaarallisia.

Suomalaiset ovat sisällissodasta lähtien saaneet tottua porvarilliseen sotapropagandaan. Taloudellinen valta ja sitä käyttävät ihmiset ovat hyötyneet tästä. Porvarillinen propaganda ei edellytä pahoja ihmisiä. Eivät ne kansanryhmät, jotka sata vuotta sitten katsoivat taloa myytäessä palkollisten olevan osa myytäviä huonekaluja ajatelleet niin pahuuttaan, vaan siksi, että oli totuttu ajattelemaan niin.

Useat Yle:n toimittajat ovat samalla tavalla vilpittömiä maailmankatsomuksessaan. Hollywood on opettanut venäläisten olevan pahiksia joten Yle:n toimittaja, joka kirjoissaan myös kuvaa venäläiset näin, on omasta mielestään aivan oikeassa. Jos on lukenut Sofi Oksasen kirjoista historiallisen todellisuuden, ei ole fasisteista kuullutkaan, puhumatta siitä, että Eesti julistettiin juutalaisista vapaaksi maaksi sen jälkeen kun toisen maailmansodan aikana kaikki Eestin juutalaiset oli tapettu.

Yle- uutisissa ei ole vaarallista se, mitä kerrotaan, vaan se, mitä ei kerrota.

EU-komission puheenjohtaja Juncker totesi viikko sitten eräässä haastattelutilaisuudessa, että EU:n olisi irtauduttava USA:n ohjauksesta ja alettava toimia itsenäisesti. Hän oli sitä mieltä, että EU:lla olisi oltava "säälliset" suhteet Venäjään siitä huolimatta, että se ei ole seksikästä. - Tätä emme kuulleet suomalaisista tiedotusvälineistä..

Suomi oli kansainvälisessä politiikassa viimeisen kerran linjakas presidentti Tarja Halosen todetessa YK:n yleiskokouksen puheessaan, että Irakin sota on laiton. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska muiden muassa hyökkäsivät laittomasti Irakiin. Sotavuosien jälkeen Irakin infrastruktuuri, kulttuuri ja kansa oli murskattu. Suomi ei osallistunut pommituksiin. Siten ei ole lainkaan ihme, että irakilaiset hakeutuvat mielellään Suomeen. Emme kuulu NATO:n emmekä ole Euroopan sotaisimpia.

Presidentti Niinistö ei todennut YK:n puheessaan Yhdysvaltojen eräine liittolaisineen olevan laittomasti Syyrian ilmatilassa. Ei suvereenin valtion ilmatilaloukkausta voi perustella omilla intresseillä. Se, että yle kauhistelee Venäjän muutaman sekunnin ajan tapahtunutta Turkin ilmatilan loukkausta ei ole missään suhteessa siihen, että eräät maat ovat kuukausikaupalla Syyrian ilmatilassa. Yhdysvaltojen Special Operations Commandin komentaja kenraali Joseph Votel on ilmoittanut Yhdysvalloilla olevan lisäksi salaisia lennokki-operaatioita Syyriassa. Mitä Yle uutisoi? Arvelee Turkin alasampuman lennokin olleen venäläisen. Tietysti?

Yhdysvaltojen Special Operations Command toimii 135 maassa ympäri maapallon. Noam Chomskyn mukaan Yhdysvallat on vuodesta 1945 lähtien yrittänyt kaataa laillisen hallituksen yli 50 maassa, viimeksi Ukrainassa, sekaantunut 30 maan demokraattisiin vaaleihin ja pudottanut pommeja yhtä monessa maassa

Presidentti Niinistön haastattelu Yle:n lauantaivieraana oli pettymys. Presidentti ei tiennyt, tai halunut tietää, että Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ovat ISIS:in synnyttäneet ja tehneet mahdolliseksi sen kalifaatin rakentamisen.( Samat maat synnyttivät Al Qaidan Afganistanissa ja tukivat jihadisteja rakentamaan kalifaattia Bosniaan.) Presidentti ei tiedä, eikä toimittaja tiedä tai kysy kuinka Turkki on noussut niin arvostettuun asemaan pakolaisten vastaanottajamaana? Miten Turkki 2 miljoonan pakolaisen vastaanottajana on arvokkaampi kuin Syyria, joka oli sisällissodan alkuun mennessä ottanut vastaan 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista ja jolla entuudestaan oli 0,5 miljoonaa Palestiinan pakolaista. Miksi EU keskittyy auttamaan Turkkiin siirtyneitä syyrialaisia, mutta ei miljoonia Syyrian sisällä olevia pakolaisia.Osa Irakista tulleista pakolaisista on todennäköisesti joutunut pakenemaan edelleen pois Syyrian sodan jaloista.

Yhdysvaltojen ja EU:n sijaan, Yle arvostelee Venäjää. Yle:n uutis-ja ajankohtaisohjelmien lisäksi Yle tilaa yksityisilta toimijoilta Uutisvuotoja ja muita viihdeohjelmia,  joissa suhtaudutaan rasistisesti venäläisiin ja Venäjään. Ihmisarvoa kunnioittavissa ja totuutta etsivissä ihmisissä Yle:n avaaminen aiheuttaa pahoinvointia. Pahantahtoinen ilmapiiri ja tiedottamisen valta antaa mallin koulukiusaajille. Yle kehuu 3:n neljästä suomalaisesta katsovan Yle:n uutisia. Pelkästään suomenkielisen tiedonvälityksen varassa olevat ihmiset ovat aivopesun kohteena.

Kuvatessaan Venäjää tai Venäjän politiikka Yle-uutiset käyttää tietolähteenä yhdysvaltalaista Carnegie Moscovta tai haastattelee parlamenttiin valitsematta jääneitä poliitikkoja. Voisiko vastaavasti ajatella olevan mahdollista, että Yhdysvaltojen tilaa kuvaava tietoaines pyydettäisiin venäläisiltä tutkijoilta tai poliitikoilta? Ei taitaisi olla.

Yle- uutiset kristallisoi Venäjä- asenteensa Ukrainaan. Se mitä Ukrainassa on tapahtunut antaa perustan kielteiselle suhtautumiselle Venäjään. Tämä asenne osoittaa, että Yle:n toimituksella ei ole kiinnostusta tutkia asioita demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta. Yhdysvallat ilmoitti sijoittaneensa 5 miljardia dollaria Ukrainaan/ muokatakseen mielipideilmastoa mieleisekseen. Saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja tohtori Sabine Schiffer'in mukaan Hill&Knowlton mediakonserni toimi Yhdysvaltojen propagandan toteuttajana. EU katsoi vierestä kun USA:n tavoittelema verinen vallankaappaus Kiovassa suoritettiin.

Kiovan vallankaappaushallituksen julistama sota ja EU:n vastuuton sivustaseuraaminen muutetaan Yle:n propagandassa hyveeksi ja se, että Venäjä puolusti väkivallan uhan edessä olevia krimiläisiä pitämään puolensa väkivallattomasti onkin pahasta ja tästä täytyy Venäjää USA:n tahdon mukaisesti rangaista.

Tämän päivän Iltalehdessä oli erinomainen Nada ja Erkki Kettusen kuvaus Syyriasta. Vaikka se ei kuvaa globaalia valtapolitiikkaa, se kuvaa Syyrian arkea monipuolisesti. Se ei jätä mainitsematta sitä, että monilla alueilla väestö on riemuissaan Venäjän tuesta Syyrialle. Tällaista monipuolisuutta toivoisi Yleltäkin.

Yhdessä sopiminen vai vastakkainasettelu

Maanantai 21.9.2015 klo 17.36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime viikon mielenilmauksen ympärillä on ollut paljon puhetta Suomelle tyypillisestä sopimisen kulttuurista. Sipilän porvarihallitus on astunut yksipuolisten pakkolakien kannalle, mikä monen mielestä rikkoo hyväksi koetut toimintatavat.

Onko Suomi todella yhteistyön yhteiskunta? Ulkopolitiikassa nykyisen presidentin aikana on siirrytty suoran konfrontaation ja sotapolitiikan aikaan suhteessa naapurimaahamme Venäjään. Ensimmäisessä mieleeni jääneessä kohtaamisessa presidentti Niinistö suhtautui yliopistolla puheen pitäneeseen venäläiseen kenraaliin objektina, alentuen. "Olette pitänyt puheen".. Niinistö opetti paheksuen, julkisesti TV-kameroiden edessä. Samoin vuotuisessa ulkopolittisessa laajaa julkisuutta saavassa Kultaranta-seminaarissa 2015 hän läksytti Venäjän edustajaa Kudrinia " kuulinko oikein"... Siis venäläiset eivät ole tasaveroisia subjekteja omine mielipiteineen ja taustoineen. Seuraavaksi presidentti esti Venäjän parlamentin puhemiehen pääsyn ETYK-juhlaseminaariin, mutta otti vastaan samalla viikolla vastaavaa arvoa edustavan USA:n Boehnerin Yhdysvaltojen laivaston vieraillessa Etelä-satamassa ja USA:n sotilasoittokunnan konsertoidessa Suomenlinnan kirkossa.

Muistan elävästi TV-n vaalihaastattelun, jossa haastattelija tivasi NATO:sta. "Älkää yrittäkö työntää NATO:a kurkustani alas" kiivaili Niinistö muka tuohtuneena jättäen yleisölle sen käsityksen, että hän ei ainakaan toimisi suomalaisten tahtoa vastaan. Kuitenkin jo syksyllä 2014 hän paikalla ollen valvoi kun puolustusvoimien komentaja allekirjoitti NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen suomalaisten selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomenkielelle.

Ulkopolitiikkaan nähden voidaan sanoa, että Suomi on tehnyt täydellisen käännöksen rauhan ja yhteistyön politiikasta kaikkien maiden kanssa. Suomi on siirtynyt tiiviiseen liittoon USA:n ja sen johtaman NATO:n kanssa, joka jo määritelmän mukaisesti suhtautuu vihamielisesti paitsi Venäjään myös kaikkiin sellaisiin maihin, jotka eivät alistu USA:n väkivaltaan perustuvaan toimintatapaan. Presidentti Niinistö edellytti puoluejohtajille pitämässään puhuttelussa että neljän tärkeimmän asian joukossa olivat puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Molemmat merkitsevät kielteistä painotusta suhteessa Venäjään Suomen oman puolustuspoliittisen painotuksen ohella.

Presidentti Niinistön kaudella vahvistunut doktriini edellyttää Venäjän vastaisen propagandan voimistumista mediassa. Median on syötettävä kansalaisille paikkansa pitämätöntä todellisuutta. Venäjä leimataan uhkaksi koska se ei antanut Yhdysvaltojen ottaa haltuunsa Krimillä sijaitsevaa Venäjän Sevastopolin sotilastukikohtaa. Yhdysvaltojen 800 sotilastukikohtaa takaa sen sotilasmahdin maapallolla. USA:lla on edelleen Saksassa 174 tukialuetta/tukikohtaa, joista eräs toimii USA:n suorittamien lennokkimurhien keskeisenä solmukohtana. Suomi on liittynyt Saksan ja muiden USA:n sotilaallisten alusmaiden rinnalle osallistumaan jatkuvan sodan logiikkaan. Se edellyttää tosiasioiden salaamista ja korvaamista propagandalla. Suomen suurimmat tiedotusvälineet Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset toimivat ihailtavan aukottomasti tuon sotadoktriinin palvelijoina.

Entä sitten sisäpolitiikka. Takaavatko ammattijärjestöt sopimisen kulttuurin laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa porvarillisen hallituksen sanelupolitiikasta huolimatta. Pääministeri Sipilän väitetään uhkailleen, että EU-komissio alistaa Suomen talouden itselleen, ellei Suomessa toimita hallituksen tahdon mukaan. Suomen hallituksen jäsen Olli Rehn on tottunut viemään komission pakkotoimia käytäntöön. Siten komission toimintatavat lienevät oikeaksi koetut myös Sipilän hallituksessa.

Ammattijärjestöt eivät ole näyttäneet kykenevänsä olemaan johdonmukaisia globaalilla tasolla. Työehtosopimusneuvottelut käsittelevät sinänsä yksittäisten työntekijöiden oikeuksien kannalta merkittäviä asioita. Ammattijärjestöillä olisi kuitenkin myös kansainvälistä joukkovoimaa, jos se niin tahtoisi. Ylikansallisen pääoman valtaa ei yksittäinen työntekijä, liitto tai ammattijärjestöjen liitto pysty kumoamaan. Yksittäiset kansalaiset kuuluivat he sitten ammattiliittoihin tai eivät odottaisivat, että ammattijärjestöt olisivat myös laajemmin demokratian kannalla. Tämän kanssa on ristiriidassa se, että ammattijärjestöt eivät käsittääkseni ole tuominneet TTIP-hanketta.

TPP ja TTIP niin kutsutuilla kauppa- ja investointisopimuksilla on tarkoitus paitsi tuhota demokratiaa ja valtioiden oikeutta puolustaa niiden luontoa ja kansalaisten päätöksenteko-oikeutta, myös vahingoittaa tiettyjä sopimusten ulkopuolella olevia valtioita. Vain erilaisten järjestöjen kansainvälisellä yhteistyöllä näiden sopimusten voimaantulo voidaan estää.

Liittoutumalla Yhdysvaltojen ja NATO:n kanssa liittoudutaan haluamaan pahaa kaikille muille maille. Yhdysvaltalaisten vasemmistointellektuellien mielestä presidentti Obama on osoittautunut Kissingeriä ja Brezinskiäkin julmemmaksi ja vallanhaluisemmaksi globaalipoliitikoksi.

Ulkopoliittisten valintojen seurauksena ihmisten mieliin on hahmottunut todellisuus, jota seuraten äänestäjiä voidaan johtaa harhaan. Todellinen demokratia ja yhdessäsopiminen perustuu siihen, että yksilöt tietävät mikä on totta. Jos ihmiset tietäisivät enemmän todellisuudesta he eivät alistuisi nykyiseen vihan ja ylikansallisen pääoman hallitsemaan poliittiseen päätöksentekoon.

Tätä totuutta Britannian työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Jeremy Corbyn ja Kreikan entinen valtiovarainministeri Giannis Varoufakis ovat yrittäneet raottaa. Suomalaisilla on pitkä matka pakkovallasta todelliseen yhdessäsopimiseen.

Vaiettu Lapin-sota; sisällissodan toinen näytös

Tiistai 18.8.2015 klo 13.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle-uutiset yllätti suomalaiset epätavallisella paljastuksella. Se kertoi 17.8. tietävänsä natsi-Saksan olleen Suomen Lapissa ja jättäneen räjähteitä maastoon.

Lapin sota on vaiettu osa Suomen historiaa. Lapin sodassa Suomen armeija oli pakotettu poistamaan natsi-liitolaisensa maamme alueelta.

Suomen poliittinen ilmapiiri oli, vuodesta 1918 lähtien Saksan armeijan avulla sisällissodan voittaneen valkoisen Suomen todellisuuden ja ihmiskäsityksen mukainen. Vasemmistolaisesti ajattelevia vainottiin, pidätettiin, estettiin äänestämästä ja muilutettiin itä-rajalle. Valkoinen fyysinen terrori oli pakotettu väistymään (rankaisematta), mutta henkinen terrori oli edelleen itsestään selvyys.

Valkoinen todellisuus johti siihen, että erityisesti akateemiset kansalaiset ja kulttuuriväki ryhtyivat ajamaan Suur-Suomi- aatetta. "Heimosotien"sijaan, joiksi Neuvostoliiton Itä-Karjalaan suoritettuja aseistettuja hyökkäyksiä kutsuttiin, haluttiin vallata Saksan avulla koko Itä-Karjala, hurjimmissa haaveissa maat Uraliin saakka.1930- luvulla Suur-Suomi-aate sai lähes uskonnollisen luonteen.

Hanketta valmisteltiin 1930-luvun tiiviillä Saksan ja Suomen armeijan yhteistyöllä. Suomen johto, presidentti Niinistön ihailema presidentti Ryti ja ulkoministeri Soinin ihailema marsalkka Mannerheim, olivat valmiit sijoittamaan Suomen natsi-Saksan provinssiksi, jos Suomi saisi vastapalveluksi toteuttaa Suur-Suomi haaveensa.

Natsi-Saksan romahduksen lähestyessä Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto joutui tilanteeseen, jossa natsi-Saksa ei enää tarjonnut mahdollisuutta ylläpitää valkoisen Suomen sotapropagandaa, joka piti demokraattisia oikeuksiaan tavoittelevia kommunisteja ja Neuvostoliittolaisia alempiarvoisina itseensä verrattuna.

1944 syyskuussa solmittu aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä edellytti natsi-Saksan armeijan pikaista poistamista Suomen alueelta.

Vuoden 1918 marraskuussa Saksan keisarikunnan romahdus johti siihen, että Saksan armeija joutui poistumaan Suomen maaperältä. Sisällissodan päättyminen täten ei kuitenkaan johtanut demokratiaan sillä valkoiset voittajat säilyttivät porvariston ylivallan rajoittaen työväestön osallistumista yhteiskuntaelämään kaikin mahdollisin tavoin.

Siitä huolimatta, että marsalkka Mannerheim presidenttinä ja ylipäällikkönä jarrutti saksalaisten poistumista ja hyväksyi porvarillisten upseerien  asekätkennän, hän ei voinut kapinoida Neuvostoliiton armeijaa vastaan.

Aseleposopimus edellytti sisällissodan valkoisen armeijan ytimen, suojeluskunnan lakkauttamisen, samoin Lotta-järjestön, jonka johto oli voimakkaan natsihenkinen.

Vuonna 1945 Suomessa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit sitten v.1917 itsenäistymisen. Neuvostoliitto tuli välillisesti pelastaneeksi Suomen demokratian. Sisällissodassa Suomen työläisten tavoitteena oli ollut demokraattinen Suomi, jonka perustuslaki muistutti Sveitsin ja Yhdysvaltojen perustuslakeja. Tämä haave toteutui vasta Neuvostoliiton pakotettua Suomen luopumaan natsi-ideologista, Suur-Suomi-hankkeesta ja järjestämään demokraattiset vaalit.

Suomi on parasta-aikaa ajautumassa sisällissotaa edeltäneeseen harvainvaltaan. Natsi-Saksan sijaan Suomen uhkana on anglo-amerikkalainen sotapropaganda, jonka Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset ovat täysin omaksuneet. Propagandaa tukee taloudellinen ylikansallinen valta, jonka irvokkkuutta lisää se, että Yhdysvallat käyttää sitä pakotteisiin itseään demokraattisempia maita vastaan. Anglo-amerikkalaisessa globaalissa vallankäytössä demokratiasta ja demokratiaa toteuttamaan pyrkivistä valtioista on tullut Yhdysvalloille ja sen NATO-liittolaisille vihollisia, jotka täytyy tuhota joko sodalla tai tai tahallisella epävakauden lietsonnalla.

USA:n ja Saksan Ukraina-tango opittiin Jugoslaviassa

Lauantai 6.6.2015 klo 16.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Huomaan miettiväni onko nyky-Saksa erilainen kuin toisen maailmansodan Saksa. Toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen USA:n ja Saksan taloudellinen yhteistyö oli merkittävää. Tavoitteena oli Neuvostoliiton lyöminen sotilaallisesti ja taloudellisesti. Saksojen yhdistymisen jälkeen Saksan ekspansiopyrkimykset ovat voimistuneet. Kuka olisi uskonut, että Saksa jälleen pommittaa eurooppalaista pääkaupunkia, Belgradia 1999, rinnallaan Yhdysvallat, jonka tavoitteena oli nimenomaan Jugoslavian siviilikohteiden pommittaminen köyhdytettyä uraania sisältävillä pommeilla.

Kuka olisi uskonut, että Saksa osallistuu USA:n ja neljän muun anglo-amerikkalaisen maan, Australian, Uuden-Seelannin, Kanadan ja Ison-Britannian -kanssa laittomaan salakuunteluun ja tietojen keräämiseen? Kuka olisi uskonut, että Saksa osallistuu Yhdysvaltojen kanssa lennokkisurmiin Afrikan mantereella, joissa kuolee viattomia ihmisiä?

Belgradin pommituksia olivat  edeltäneet Kroatian ja Bosnian sodat, joissa Saksa auttoi aseistamaan neofasisteja Yhdysvaltojen keskittyessä kalifaattia rakentaviin Bosnian muslimeihin. Maailman yleisölle myytiin serbit konnina (Ruder-Finn mainostoimiston avulla) ja kroaatit ja muslimit demokraatteina ja uhreina. Molemmissa sodissa USA:n eläkkeellä olevien kenraalien järjestö auttoi organisoimaan hirmutöitä. Sarajevossa US-kenraali John Galvin johti joukkoja. Jihadisti-muslimit hoitivat provokaatiot, joihin NATO-pommikoneet vastasivat pommittamalla serbien sotilas- ja siviilikohteita. Maajoukkojen aseet lennätettiin presidentti Clintonin henkilökohtaisella panostuksella Lähi-idästä ja myös Clintonin siunauksella sallittiin jihadistiarmeijan maahantulo Afganistanista ja Lähi-idästä.

Näytelmän ohjaajana toimi "kansainvälinen yhteisö", joka muodostui Yhdysvaltojen hyväksymien liittolaismaiden diplomaateista ja asiantuntijoista.

Ukrainassa toimii nyt sama teatteriseurue. Vallankaappaus suoritettiin tökerösti. Osa tiedotusvälineistä pääsi kuvaamaan parlamentin seinustalle kiinnitettyjä fasistisia lippuja, jotkut fasistien soihtukulkueita. Osa kertoi CIA:n valtaamasta sisäministeriön kerroksesta, mutta pääosin propaganda on pystynyt kuvaaman vallankaappauksen kansannousuna ja pyrkimyksenä demokratiaan. Tällä kertaa propagandaa hoitaa suurempi firma Hill et Knowlton ja konnaksi onkin maalattu Venäjän presidentti, joka uskaltautui puolustamaan ihmisoikeuksia. Saksan ja Yhdysvaltojen tavoitteena oli energiaväylien ja maatalouden haltuunotto ja Ukrainan liittäminen osaksi USA-EU puolustusliittoa.

Vallankaappaushallitus julisti sodan ihmisoikeuksia puolustavalle Itä-Ukrainalle. Näytelmälle oli saatava uskottavampi sankarihahmo, joten vaalit oli järjestettävä. Ne jotka pääsivät äänestämään, saivat äänestää. Omistamallaan TV-kanavalla suvereenisti esiintynyt ehdokas Poroshenko valittiin presidentiksi. Tämä presidentti ilmoitti, että Ukrainassa on aina ollut vain yksi kieli ja se on Ukrainan-kieli. Maan hallitukseen valittiin kansainvälistä joukkoa Liettuasta, Georgiasta ja Yhdysvalloista, perustuslailla päätettiin pyyhkiä pöytää. Ihmisoikeussitoumuksista luovuttiin. Puolueita lakkautettiin.

Sodan uhrien määrä nousi ja kansalaiset joutuivat pakenemaan kuka minnekin. Rauhanneuvottelut olisi saatava aikaan. Saksa meni kysymään USA:han "mitä tehdään"? Sitten Saksa kutsui mukaan Ranskan esiliinaksi ja lähti Poroshenkon kanssa Minskiin tapaamaan konnaksi maalattua Venäjän presidenttiä.

Yhdysvalloissa oli opastettu, että itä-ukrainalaisten kanssa ei neuvotella. Eihän sota muuten voi jatkua. Sotaa täytyy jatkaa niin kauan että USA:n eläkkeellä olevat kenraalit ehtivät kouluttaa neo-fasisteja hirmutöihin kuten Kroatiassa. Olisihan parempi, että kaikki venäjää puhuvat itä-ukrainalaiset karkoitettaisiin rajan yli Venäjälle kuten Krajinan serbit ajettiin Bosnian puolelle, kuka minnekin kunhan "ei yhtäkään serbiä ole enää Kroatiassa" kuten Kroatian presidentti Tudjiman vannoi.

Poroshenko oli kuullut amerikkalaisilta, että rauhanturvaajat olisivat kätevä linja edetä. Ehdotetaan että NATO-maat lähettävät paikalle YK:n tai ETYJ:in rauhanturvaajia kuten Bosniassa. Siellähän saatiin kätevästii järjestettyä NATO-miehitys. Prosessissa ei tarvittu muuta kuin että miehet vaihtavat siniset kypärät NATO-kypäriin.

Näytelmän ohjaaja mietti montako provokaatiota tarvittaisiin, jotta Yhdysvaltojen kansa alkaisi vaatia rauhanturvaajia Ukrainaan? Mielenkiinto Ukraina-näytelmää kohtaan uhkaa hiipua ellei saada aikaan näyttävämpää pöhinää kuin Malesialaiskoneen alasampuminen. Hill&Knowlton yritti parhaansa markkinoidaksen presidentti Putinin painaneen ohjuksenlaukaisunappia.

Malesialaiskoneita on tuhottu nyt siinä määrin, että olisi ehkä valittava jonkin muun maan kohde. Yksi kone saatiin katoamaan ja toinen ammuttiin alas. Tosin eihän malesialaisten olisi pitänyt tuomita Kuala Lumpurin rikostuomioistuimessa George W. Bushia kumppaneineen sotarikoksista. Jokin rangaistushan heille piti antaa ainutlaatuisen (exceptional) ja koskemattomuuden suojaa nauttivan maan ex. presidentin loukkaamisesta. Kongressihan on säätänyt lain, joka oikeuttaa USA:n sotaväen väkivalloin vapauttamaan mahdolliset syytteessä olevat pidätetyt yhdysvaltalaiset sotilashenkilöt.

Huomaan, että eurooppalainen todellisuus on muuttumassa saksalais-amerikkalaisessa ohjauksessa niin kammottavaksi, että sitä voi kuvata vain parodian keinoin.

Suomen voimistuva militarismi

Lauantai 16.5.2015 klo 14.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Oikeistohallitus ja porvarienemmistöinen eduskunta päättivät 1918 tammikuussa porvarillisen armeijan perustamisesta. Tietokirjailija Unto Kiiskinen kuvaa teoksessaan Kaksi kansanmurhaa minkälaisen kohtalon työläisperheet kokivat tuon armeijan ja sen tukijoiden käsissä.

Teloittajien toimet pyhitettiin kirkoissa ja oikeusistuimissa minkä johdosta historiankirjoitus on tuon ajan kohdalta kesken. Saksan suurvaltapoliittiset intressit olivat läsnä sen osallistuessa porvarillisen armeijan kanssa sotatoimiin.

!930-luvulla Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian pankkiirit tukivat Hitlerin valtaannousua ja suuri osa Saksan strategisesta teollisuudesta oli yhdysvaltalaista tai Yhdysvallat sijoitti siihen. Voltairenet.org sivustolla on Valentin Katasonovin erinomainen artikkeli siitä kuinka toinen maailmansota pelasti Yhdysvaltojen kapitalismin.

Suomen polku toiseen maailmansotaan kävi Saksan rinnalla. Sisällissodan jälkeinen sotapropaganda jatkui maassamme katkeamattomana lukuunottamatta Ståhlbergin presidenttikauden selvää oikeusvaltioperiaatteen hetkellistä voimistumista. Akateeminen Karjala-seura, suojeluskunnat, Lotta-järjestöt ja Isänmaallinen kansanliike puhalsivat sotaintoa maahan.

Muutos vähemmän militaristiseen suuntaan tapahtui rauhansopimuksen seurauksena. Valvontakomission fasistisina pitämät järjestöt oli lakkautettava ja rauhantahtoiset ja demokratiaa rakentamaan pyrkivät voimat oli vapautettava vankiloista.

Presidentti Kekkosen valtakausi oli tänä päivänä käsittämätöntä rauhan aikaa. Hänen valtakautensa päättyi samaan aikaan kun pääomaliikkeitä alettiin vapauttaa Suomessa ja Suomi liittyi selkeämmin läntisen kapitalismin armoille.

Psykiatrina havaitsin muutoksen selkeästi. 1970- luvun lopulla ja vielä 1980-luvun alussa luennoin tutkimuksista, joissa oli osoitettu, että vauva synnyttää kyvyn hoivata yhtä hyvin miehissä kuin naisissa. Tanskalaisen lastenpsykiatri Lene Lierin videoimana katsojat näkivät kuinka niissä miehissä, jotka olivat vastuussa pienen vauvan hengestä, olivat siis niin paljon läsnä pienokaisen kanssa, että suhde syntyi, vuorovaikutus ja ilmeet olivat samat kuin äideillä. Päätelmäksi tuli, että kyky hoivata ei ole synnynnäistä vaan opittua. Viimeisen vuoden aikana ilmiö on saanut myös aivojen kemiassa todennetun vahvistuksen.

Jo 1980-luvun lopulla muotiin tulivat psykiatrit, jotka katsoivat, etttä pojat ovat poikia ja että aggressiivisuus kuuluu pojan elämään. Puheet aseistakieltäytymisestä ja rauhanmarssit katosivat. Itsekkyys ja taloudellisen voiton tavoittelu tuli muodikkaaksi.

Itsekkyys ja yhteisvastuun puute yhteiskunnassa johtaa vieraantumiseen lämpimistä tunteista ja eläytymisestä. Väkivaltavideoiden katsominen ja väkivaltaviihde ovat muodostuneet väyliksi tuntea olevansa elossa. Militarismi on yhteiskunnan tarjoama ratkaisu olemassaolon tarkoitukseen.Tarvitaan vain vahva johtaja, riittävä propaganda niin huomaamatta havaitaan suomalaisten olevan valmiita tappamaan.

1990-luvulla ei ihmetelty, että Ison-Britannian yliopistot ja Anglikaaninen kirkko sijoittivat aseteollisuuteen. Saksojen yhdistyminen toi esiin laajenemistarpeen, joka ilmeni Saksan ja Yhdysvaltojen pankki- ja teollisuuspiirejä hyödyttävissä Jugoslavian hajottamissodissa. Propagandan merkitys voimistui. Holokaustin uhrit serbit, jotka vastustivat hajottamista leimattiin Ruder-Finn mainostoimiston  avulla valheellisesti aggressoreiksi. Sen sijaan fasististen asenteiden uusi nousu Kroatiassa painettiin villaisella. Jugoslavia oli eräänlainen Kreikan esiharjoitus.

Baltian maissa ja Suomessa mielellään unohdettiin omat maailmansodan aikaiset keskitysleirit ja esimerkiksi Eestin julistaminen juutalaisista vapaaksi. Sen seurauksena pakon sanelemana kielletyt fasistiset järjestöt ja suojeluskunnat kokivat uuden tulemisen, joka jatkuu nyt Ukrainassa fasististen järjestöjen sallimisena sekä sodan aikaisten hirmutöiden mitätöimisenä. Samoin Baltian-maiden harrastama venäjänkielisen väestön sorto hyväksytään.

Hill+Knowlton mainostoimiston lanseeraama Venäjä- ja Putinvastainen propaganda on saanut Suomessa ja Baltiassa erinomaisen vastaanoton. Kuten Jugoslaviassa rauhaa ja tasaveroisia ihmisoikeuksia kannattavat serbit leimattiin aggressoreiksi myös Ukrainan venäjänkielisten tasa-arvoisia oikeuksia ajavat itä-ukrainalaiset leimataan Suomessakin aggressoreiksi. Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien väkivaltaisten joukkioiden toimista ei puhuta.

Muutama päivä sitten Yle:n pääuutislähetyksessä nähtiin presidentti Niinistö tavattoman tuttavallisessa ja suorastaan ilakoivassa tapaamisessa Ukrainan presidentti Poroshenkon kanssa Saksassa. Tuntui kuin Niinistö olisi tuntenut kuuluvansa samaan Yhdysvaltojen johtamaan "jengiin" kuin Poroshenkokin. Samaan aikaan Poroshenko laillistaa fasistiset järjestöt, kertoo jatkavansa aseellista taistelua "viimeiseen veripisaraan" eikä piittaa Minskin sopimuksesta.

Jäin myös miettimään presidentti Niinistön esiintymistä vaalien aluspäivän pääuutislähetyksessä Santahaminan varuskunnassa maastopukuisten lukiolaisten kanssa.

Viime vuoden näytelmä Venäjän aggressiosta on ollut kuvaava kun tosiasialliset aggressorit olivat USA:n ja EU:n ylikansalliset yritykset tavoitteineen. He saivat sivustatukea yhdysvaltalaisilta palkkasotureilta. Suomalainen militarismi on saanut runsain mitoin sivustatukea Yhdysvalloista riippuvaiselta EU:lta. Lähellä kotivesiään ja -ilmatilaansa liikkuvat venäläiset sotilaskoneet ovat saaneet yhdysvaltalaiset ja muut NATO-koneet kimppuunsa suunnattoman suomalaisen ja baltialaisen huomion saattelemana.

Kokoomus ja RKP ovat militaristisimmat puolueet nyt kuten 1918. Pääoman etua ajetaan viime kädessä sodalla. Militarismi hiipii Suomessa kuten se jo avoimesti Yhdysvalloissa on osa poliisitointa. Yhdysvalloissa toisinajattelijat ja kellonsoittajat, jotka paljastavat hallituksen laittomuuksia koetaan vaarallisempina kuin terroristit. Jokaisen meidän viestintää vakoillaan - ei vielä laillisesti suomalaisen lainsäädännön pohjalta- mutta maailmaa hallitaankin Yhdysvaltojen kongressin laeilla.Sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa merkitsee osallistumista sen "jatkuvan sodan logiikkaan". Suoritamme vähintäänkin siivouspalvelua sen sotatantereilla. Afganistanin jälkeen olemme jo jonossa Libyaan.

Itävaltalaiset kokevat puolueettomuuden positiivisena osana identiteettiään. Itävallan ulkoministerin ja erään professorin haastattelu 15.5. Ylen pääuutisissa löi varmasti suomalaiset televisionkatsojat ällikällä. NATO:sta ei Itävallassa edes keskustella. Kahdeksankymmentä prosenttia vastusti NATO:a. Venäjä ei Itävallan ulkoministerin mukaan ole uhka Itävallalle eikä myöskään NATO-maille! Itävallan hallitus ei pidä Venäjä-pakotteista. Kuinka on mahdollista, että tällainen uutinen lähetetään Yle:n toimesta. Vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen on moisen harhalaukauksen aikana täytynyt olla lomalla vieden NATO-propagandan salkussaan.

USA ja median sotaporno

Lauantai 18.4.2015 klo 10.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle ja Sanoma Oy muodostavat yhdysvaltalaisen sotapolitiikan tiedotusosaston Suomessa. Totuus ja moraali ovat kadonneet näiden tiedotusvälineiden pyrkiessä lokakampanjallaan Venäjää vastaan synnyttämään Suomeen pelon ilmapiirin.

Yle näytti kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin ja puolustusministeri Haglundin vieraiden äärioikeistolaiset mielipiteet monipuolisesti TV-uutisissa. Norjan puolustusministerin fanaatinen ilme kuvasi hänen persoonallisuuttaan loistavasti. Ruotsin kokoomuspuolueen puheenjohtaja sai huomattavasti tilaa Yle:n uutislähetyksissä.

Kun Saksan ulkoministeri Steinmeier kävi ulkoministeri Erkki Tuomiojan vieraana "Rauha Euroopassa" seminaarissa Yle ei löytänyt tilaa tämän merkittävän poliitikon mielipiteille vaan tyytyi esittelemään presidentti Niinistön virka-asunnon tiloja Steinmeierin ja avustajien tepastellessa huoneesta toiseen. Sotapropaganda olisi saanut vaurioita, jos maailman todelliset uhat: ilmastomuutos ja Yhdysvaltojen provosoimat sodat Lähi-Idässä olisivat palanneet katsojien mieliin.

Viimeisenä päivänä ennen vaaleja sotapornon sankaritoimittajat palaavat muistelemaan Kamputsean kauhuja. Amerikkalaisten lähtiessä maa joutui Pol Potin armoille (jota USA aluksi tuki). Kuvauksessa jätetään tarkoituksellisesti kertomatta, että Yhdysvallat oli ennen poistumistaan pommittanut laittomasti Kamputseaa kahdeksan vuoden ajan. Kahdeksan minuutin välein pommikoneet nousivat lennoilleen lannistaakseen maan. Kamputseaan kylvettiin noiden vuosien aikana enemmän pommeja kuin koko toisen maailmansodan aikana yhteensä koko maailmassa. (kertoo Yalen yliopiston tutkimus)Pol Potin kosto yhdysvaltalaisia tukeneille oli äärimmäisen julma. Ihmishenkien menetykset eivät vertautuneet pommitusten uhreihin. Pommitetut ovat aina vain numeroita kun niitä on niin paljon.

Yhdysvaltojen uusi tunkeutuminen Eurooppaan alkoi Jugoslavian hajottamisesta 1990-luvulla. Eurooppahan oli jo tuolloin täynnä Yhdysvaltojen sotilastukikohtia, mutta se ei maailmanvaltaa hamuilevalle suurvallalle riittänyt. Yhdysvallat ja Saksa toimivat suunnitelmallisesti ja systemaattisesti aiheuttaen Balkanin kammottavat sodat. Neuvotteluja kävi "kansainvälinen yhteisö" joksi kutsutaan Yhdysvaltojen kulloistenkin liittolaisten kokoonpanoja.Sosiaaliporno-propaganda on saanut Balkanin sodista pohjattoman lähteen.

Ukrainan kriisi lähti Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien poliitikkojen johtamasta vallankaappauksesta, jossa laillinen hallitus kumottiin ja eduskunta tehtiin toimintakyvyttömäksi äärioikeiston temmellyskentäksi.Klitscko oli Saksan mies, Jatsenjuk Yhdysvaltojen. Tämän klikin valvonnan alla irtipäästetyt äärinationalistit uhkasivat fyysisesti itä-ukrainalaisia. Maidanin tappajat tiedetään, mutta niitä ei virallisesti tutkita. Nyt tappajaiset ovat kiihtyneet. Jo kahdeksan nykyhallinnon näkyvää vastustajaa, kirjailijaa tai poliitikkoa on tapettu viime kuukausien aikana. Malesialaiskoneen alasampumisen tutkimukset eivät täytä objektiivisen tutkimuksen kriteereitä. Tulokset jäävät salaisiksi, jos epäilyksenalainen osapuoli, Ukrainan nykyhallitus ei halua tuloksia julkisiksi. Provokaatiota on käytetty Venäjän mustamaalaamiseen täysimittaisesti hyväksi kuten kymmeniä muita provokaatioita aikaisemmin.

Yhdysvaltojen likaiset temput eri puolilla maailmaa, kymmenien johtajien salamurhat, hallitusten väkivaltaiset vaihdokset, miljoonien viattomien ihmisten tappamiset ja epäinhimilliset talouspakotteet kuvaavat suomalaisen median ihannemaailmaa. Aseita, rasismia, kuolemanrangaistuksia ja arjen väkivaltaa. Valtaa.

Suomalaisten käsittelemätön ja surun avulla läpityöskentelemätön historia johtaa sen toistamiseen. Samat tahot, jotka nyt painostavat ja pelottelevat suomalaisia kohti NATO:a ja liittoa Yhdysvaltojen ja oikeistolaisen Saksan kanssa  innostivat suomalaisia 1930- luvun akateemisessa Karjala-seurassa hyökkäämään päin "ryssää". Liittolaisuus natsi-Saksan kanssa ja fasistisen Kroatian tunnustaminen olivat johdonmukainen seuraus sisällissodasta lähtien jatkuneesta sotapropagandasta. Siinä oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa Saksan armeijan avulla vastustaneet valkoiset julistettiin sankareiksi, lähes pyhiksi.Tätä pyhyyttä vahvistettin kirkoissa, kouluissa ja tuomioistuinlaitoksesssa.

Suomen parlamentaarisesti valvotun Yle:n uutispäällikkö on vastuussa sotapropagandan ja oikeistolaisen poliittisen ilmapiirin vahvistamisesta humaaniuden, rauhan ja totuuden asemasta. Sosiaalipornoa levittävä Sanoma Oy on johdonmukaisesti yhdysvaltalaisen sotapropagandan levittäjä, jonka valta näissä vaaleissa on kohtuuttoman suuri. Lisääntyvä kielitaito luo kansalaisille mahdollisuuden tutustua todelliseen tietoon. Nämä vaalit mennään amerikkalaisen sotapropagandan mukaisesti.

Yle:n ja Helsingin Sanomien sotapropaganda

Sunnuntai 12.4.2015 klo 9.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimeisten puolentoista vuoden aikana olemme kokeneet tiedotusvälineiden, Yle:n, Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien kiihtyvän sotapropagandan. Sen ilmeisenä tarkoituksena on ollut pelotella kansalaisia siirtymään NATO:n kannattajiksi kuten lähes kaikkien päivälehtien päätoimittajat olivat jo vuonna 2007.

Sotapropaganda tarvitsee vihollisen. Siihen Suomen oikeistolaiselle eliitille on jo 100 vuoden ajan tarjoutunut Venäjä. Propagandan tehoa lisää Suomen kielellinen eristyneisyys.Muuta kuin suomenkieltä taitamattomille propaganda jää ainoaksi tietolähteeksi.

Iltapäivälehtien brutaali tyyli ja idiotiaa lähentelevät lööpit herättävät vähänkin itsenäisesti ajattelevassa kansalaisessa huvittuneisuutta. Suureen osaan kansasta Helsingistä Lappiin iltapäivälehtien vaikutus kuitenkin lisää epävarmuutta; mikä mahtaa asian laita olla? Tietojen täydellinen historiattomuus ja globaalien valtasuhteiden kuvan puuttuminen estävät ihmisiä tiedostamasta mistä on kysymys.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda on vaarallisempaa ja ovelampaa. Helsingin Sanomien propaganda sisältyy hienosyisesti kaikkeen mitä HeSa kirjoittaa; kulttuurista talouteen ja ulkomaan uutisiin. Olen seurannut mielenkiinnolla musiikkiarvostelija Vesa Siréniä, joka arvosteli Georgian aloittaman Ossetian sodan päättymisen kunniaksi pidetyn Valeri Gergievin johtaman konsertin Tsinvalissa. Näin konsertin itse televisiosta ja saatoin havaita, että Sirén ei ollut nähnyt koko koserttia. Hän kuitenkin arvosteli kielteisesti Gergieviä. Osoittautui, että hän oli lukenut konsertista jostakin brittilehdestä. Nyt hän arvosteli jälleen Novosibirskin ooperan johtajaan Venäjällä kohdistunutta kritiikkiä. Hän ei kuitenkaan propagandasyistä kertonut millä tavalla loukkaava esitys oli.Krusifiksi oli sijoitettu naisen reisien väliin.

Pääkirjoitussivulla HeSa antaa tilaa eräälle maailman röyhkeimmällä tavalla veronmaksajia kiristämällä rikastuneelle George Sorokselle ja hänen tulkinnalleen Ukrainan tilanteesta. Helsingin Sanomien välittämäksi viestiksi tulee: Venäjä haluaa vahingoittaa Ukrainaa. Soroksen kauhutarina kuvaa Venäjän aiheuttavan pakolaisvirran Ukrainasta muihin länsimaihin. Pakotteiden lopettaminen olisi kaiken loppu.

Soroshan ei voi muistaa kuinka hänen hengeheimolaisensa presidentti Clintonin ja tämän vaimon johdolla suunnittelivat Jaltalla 2013 syyskuussa kuinka Ukraina jaetaan. Nyt jo myrkylliseksi todettu liuskekaasun tuotanto voidaan tietenkin hyödyntää Ukrainan kaltaisessa "kehitysmaassa" yhdysvaltalaisen ylikansallisen pääoman hyväksi. Maatalous tuli ottaa Monsanton geenimuunnellun viljan viljelyalaksi, tietenkin hyödyttämään ylikansallista pääomaa. Sitä voidaan tällaisessa maassa harjoittaa siitä huolimatta, että WHO on todennut Monsanton viljan käytölle välttämättömän Roundup rikkakasvimyrkyn aihettavan syöpää. Ei haittaa! Tällaisessa kehitysmaassa säänöt eivät ole niin tarkkoja! Soros itse lupasi miljardin maatalouteen! Mutta Venäjän syytä kaikki alleviivaa Helsingin Sanomat Soroksen suulla.

Venäjä esti suunnitelmaan kuuluneen Krimin Sevastopolin sotilastukikohdan siirtymisen Venäjältä yhdysvaltalaisille. Jugoslavian pilkkominen sen sijaan antoi yhdysvaltalaisille valtavan sotilastukikohta Bondsteelin Serbian alueelle, mikä maapohja oli kuitenkin "itsenäistettävä"Kosovoksi. Venäjä ei kuitenkaan ole Jugoslavia vaikka Saksa ja USA näyttävät niin luulevan.

Saksa ja USA eivät halunneet Minskin sopimuksen tuovan rauhaa. Mikäli olisivat, sopimus olisi edellyttänyt Poroshenkon aloittavan suorat neuvottelut Donbassin kanssa. Sen sijaan USA ja Saksa ( tosin USA vain kulisseissa) antavat USA:n Ison-Britannian, Kanadan, Liettuan, Puolan etc voimistaa varustelua sodan jatkamista varten. Kroatiassa v. 1995 varustelu amerikkalaisten kenraalien MPRI järjestön johdolla jatkui 8-10 kk, jonka jälkeen nationalistiset kroaatit suorittivat 250.000 Kroatian serbin etnisen puhdistuksen. Nyt amerikkalaiset kenraalit ovat Ukrainassa toimineet yhtä kauan kuin Kroatiassakin. Osa venäjänkielisistä ukrainalaisista on jo puhdistettu Venäjälle. Vaikka Ukrainan hallitus tukijoineen ei toimi rauhan puolesta syyttävä sormi osoittaa Venäjää!

Tänään sunnuntaina Saska Saarikoski kertoo uudesta vallitsevasta todellisuudesta. Totuudella ei ole väliä kunhan asiat toimivat. Koko jutun clou on se, että tämä hänen mielestään pätee erityisesti Venäjällä!

Yle:n propagandan vaarallisuus liittyy siihen, että kansa luulee Yle:n uutisten ja ajankohtaisohjelmien olevan jotenkin totta. Uutisista puuttuu kuitenkin objektiivisuus. Vaalien alla sotapropaganda on ollut huipussaan. Suggestiivinen musiikki saattelee hävittäjien lentoa. Vaaliohjelmissa tasapuolisesti Venäjään suhtautuvia keskustalaisia kutsutaan milloin milläkin negatiivisella ryhmänimellä. En ole havainnut vaalikeskusteluissa kysyttävän mitään Yhdysvaltojen osuudesta maailmarauhaan. Yhdysvaltojen vakoilukoneiden läsnäoloa Venäjän ilmatilan reunalla ei ihmetellä ei myöskään sitä, että Yhdysvallat katsoo Kiinan uhkaavan USA:n turvallisuutta kun Kiinan omat sotalaivat valvovat Kiinan omaa rannikkoa.

Yle ei kyseenalaista USA:n itse julkituomaa tavoitetta maailmanvallasta. 34% yhdysvaltojen kansasta äänestää ja rikkaat asteollisuuden tukijat päättävät kenet vaaleilla valitaan. Kaiken kattavat talouspakotteet ovat USA:n muiden sotatoimien kammottavia jatkeita. (Irak,Kuuba,Venezuela, Iran)

Aljazeera teki ennen viimeisiä Venäjän presidentin vaaleja laajan haastattelusarjan Venäjän Kauko-Idästä Pietariin. Moniosaisesta ohjelmasta kävi 100% selväksi, että venäläiset kannattivat Putinia. Kun vaaleissakin näin tapahtui, Suomen media arvosteli Venäjän demokratiaa.

Suomen eduskuntaan tulisi valita henkisesti kypsiä, tosiasioihin kantansa perustavia kansalaisia, joilla on realistinen käsitys maailman valtasuhteista niin Aasiassa kuin Lähi-Idässä. Jo presidentti Kekkonen totesi eduskuntaan valittavien olevan usein selvillä maakunnan asioista mutta ei kansainvälisestä politiikasta. Yle on valitettavasti edelleen kansainvälisissä suhteissa maakuntatasolla, ilmeisen tahallisesti yksipuolinen ja siten vaarallinen.

Suomen sotapuolueet ja Saksa

Sunnuntai 29.3.2015 klo 10.37 - Pirkko Turpeinen-Saari

RKP ja Kokoomus pärisyttävät sotarumpuja yhdessä Saksan kanssa. Saksan liittolaisuus on tuottanut Suomelle kautta historian tragedioita, joita olemme nyt vaarassa toistaa.

Saksa pyrki saamaan Suomen osana Baltiaa haltuunsa 1918. Suomen porvarillinen eduskunta sääti lain porvarillisen armeijan perustamisesta. Sen avulla oli tarkoitus johdattaa Suomi kohti liittymistä Saksaan kuningaskuntana. Saksa edellytti Suomen itsenäistymistä Venäjästä ensi askeleena ennen siirtymistä Saksan alaisuuteen. Sen jälkeen itsenäinen porvarillinen Suomi saattoi pyytää apua Saksan armeijalta demokratiaa ja tasavaltaa vaativan kansanosan kukistamiseksi. Saksan oma vallankumous teki lopun kokoomuksen ja RKP:n edeltäjien epädemokraattisesta hankkeesta vuoden 1918 lopulla, mutta tragedia oli jo tosiasia.

Keisarillisen Saksan ja Itävalta-Unkarin pääiskulause ensimmäisessä maailmansodassa oli "Serben muss sterben! serbien on kuoltava!" Toisessa maailmansodassa saksalaiset yhdessä fasistisen Kroatian kanssa suorittivat serbien holokaustin. 1991 Saksan ulkoministeri Kinkel vaati" serbit on saatava polvilleen". Nämä demokraattista Jugoslavian valtiota puolustavat ortodoksiset slaavit olivat esteenä Saksan taloudelliselle ja USA:n taloudelliselle ja sotilaalliselle ekspansiolle. Saksa ja Yhdysvallat NATO-liittolaisineen pommittivat serbejä.

Sotapuolueet kokosivat voimansa Suomen talvisotaan. Massiivinen sisällissodasta lähtien vallinnut demokratian tukahduttaminen teki mahdolliseksi muuttaa propagandalla kansalaisten sisällissodan joukkokuolemat ja vankileirien kärsimykset kansalliseksi voiton tarinaksi. Suomen innokkuus lähteä talvisotaan, ruotsalaisten saatua itseltään Hitleriltä suostumuksen ennen sotaa apujoukkojen lähettämiseen Suomen armeijan tueksi peitettiin. Sen sijaan Suomi kuvattiin uhrina. Talvisodan henkeä ylistettiin sisällissodan haavojen parantajana kun tosiasiassa toisinajattelijat ja rauhanaktivistit oli pantu vankilaan. Osa heistä joutui Koveron keskitysleiriin. Hitlerin lupaus Suur-Suomen saavuttamisesta yhteisessä sodassa Saksan kanssa hiveli suomalaisten itsetuntoa.

Saksassa pahimmat natsit pakenivat maasta katolisen kirkon avulla, Suomen sotarikollisista vain osa. Suurin osa rasistisia ja natsiasenteita omaavista henkilöistä jatkoi toimissaan niin kuin ennenkin.

Vaikka Venäjä/Neuvostoliitto pelasti Suomen ja Saksan itseltään eli fasistiselta hirmuvallalta, niin suomalaiset kuin saksalaiset eivät ole kyenneet tuntemaan empatiaa näitä ortodoksisia slaaveja kohtaan. Päinvastoin. 25 miljoonan neuvostoliittolaisen kuolema ei nosta surua suomalaisten tai saksalaisten sydämiin. Suomalaiset ja saksalaiset ovat menettäneet kyvyn empatiaan. Kuinka muuten on selitettävissä, että saksalaiset ovat 1990-luvulla pystyneet pommittamaan holokaustin uhreja serbejä tai että Saksa ja Suomi osallistuvat talouspakotteisiin Venäjää vastaan vaikka Ukrainan kriisi on Saksan ja Suomen osittain aiheuttama. Venäjän toimet ovat reaktiota USA:n ja EU:n tukeen Ukrainan väkivallalle.

Yhdysvallat on miehittänyt sotilallisesti Saksaa toisesta maailmansodasta lähtien. Saksa osallistuu läntisen arvomaailman mukaisiin lennokkimurhiin yhdessä USA:n kanssa. USA:n johtajat eivät peittele maailmanvallan tavoitteluaan ja ovat ylpeitä pakkovallan keinoistaan, joilla he hallitsevat paitsi maapallon ihmisten mieliä NSA:n avulla myös fyysisellä aseylivoimalla.

Suomen sotapropagandaa hallitsevat suuresta rahasta riippuvaiset mediat. Yle:n yksityiset tuotantoyhtiöt tuottavat yhä alkeellisempaa Venäjä-vastaista propagandaa, jolle ei löydy enää mitään koulunumeroa. Kokoomuksen ja RKP:n vaalibudjetit vastaavat heidän valtaansa talouselämässä. Yle:n uutiset ovat propagandaa ja sosiaalipornoa. Toimittajat käyvät sotatantereilla tai lentotukialuksilla ilman minkäänlaista viitekehystä jutuissaan. Verorahoilla maksetut uutiset ovat roskaa. Pelon ilmapiiriä lietsomalla on yllytetty lähes kaikki eduskuntapuolueet lisäämään asemäärärahoja. Uutis- ja ajankohtaistoimituksesta vastaava toimittaja Atte Jääskeläinen kehui eduskunnan järjestämässä turvallisuuspoliittisessa infossa miten uutiset ovat tasapuolisia. Hän itse varmistaa, että iltauutisissa Ukraina uutisen jälkeen uutisten lukija hokee "Venäjä kiistää". Tällä tasolla on vastaavan toimittajan objektiivisuus!

Jääskeläinen ei päästä televisioon muita kuin eduskuntapuolueita keskustelemaan keskenään. Tilaisuudet ovat loputtoman tylsiä ja vaikuttavat äänestysprosenttiin. Eduskunnan ulkopuolella olevat puolueet ovat keskusteluboikotissa. Sen sijaan Venäjä-uutisoinnissa Yle haastattelee vain katuparlamenttia, opposition jäseniä, jotka eivät ole koskaan päässeet parlamenttiin. Kuperkeikka on hullunkurinen. Yle syyttää Venäjää epädemokraattisuudesta kun Yle ei itse päästä Suomen oppositiota keskusteluihin lainkaan. Venäjän parlamentaarikkoja tai virkamiehiä ei haastatella koska tarkoituksena on saada suomalaisille Putin-kritiikkiä venäläiseltä katuoppositiolta.

Saksan Kroatiassa tukemat nationalistit ovat siirtyneet Ukrainaan taistelemaan. Oligarkkien fasistisin tunnuksin varustetut vapaaehtoispataljoonat taistelevat venäjänkielisiä itä-ukrainalaisia vastaan näiden eri maista tulevien joukkioiden kanssa.

Saksa ja Suomi katsovat virallisella tasolla, että rasismi on pahasta, mutta käytännön toimet puuttuvat. Jos venäläisiin kohdistuvan rasismin kaltaista toimintaa kohdistettaisiin somaleihin, olisi tasa-arvovaltuutettu, oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja tavalla tai toisella puuttunut siihen. Nyt jokainen pieni koululainenkin ymmärtämättä mitä puhuu laukoo halveksuvia kommentteja naapurimaan presidentistä ja kansalaisista.

Muistamme pääministeri Stubbin taannoin kertoneen ajattelevansa juostessaan sotarikollisen Condoleezza Ricen sääriä ja olevansa USA:n etelä-valtiolainen (rotusorrosta tunnettu osa USA:ta) ja kannattavansa läntistä (USA-johtoista) arvoyhteisöä ja NATO:a. RKP:n Carl Haglund vaikuttaa vielä kireämmältä NATO:n kannattajalta. Saksan ollessa paitsi NATO:n jäsen, myös suuri Yhdysvaltojen armeijan asemamaa, ei Suomi Merkelin Saksan kyljessä voi olla humanismin ja empatian kannattaja. 

Läntisessä arvoyhteisössä epäitsenäinen toimija joutuu uhraamaan eläytymiseen ja luovaan ajatteluun perustuvan tavan hahmottaa maailmaa ja sen ristiriitoja. Se joutuu sopeutumaan USA:n ja Saksan jatkuvan sodan- ja laajenemisen logiikkaan ja sen perusteluina olevaan mielivaltaiseen valtapolitiikkaan. Ainoa keino Yle:n USA-vetoisen sota- propagandan vallasta pääsemiseen on mahdollisimman monen tietolähteen käyttäminen. BBC, Aljazeera, Russia Today ovat kanavia, joilla on empatiaa ja taustoitusta. Russia Todaylla eniten YK:n päätöksin taustoitettuja paneleita ja asiantuntijoita.Aljazeeralla on laajin toimittajaverkosto kohdemaissa. Sen erityispiirre on vahva sunni-muslimi samaistuminen.

Elämme kolmannen maailmansodan alusaikaa. Suomi asemoituu jälleen oletettujen voittajavaltojen puolelle, joka ei välttämättä ole demokratian ja inhimillisyyden kannalta hyvä asia. Suomi on aina valinnut samalla tavalla niin kauan kun sotapuolueet ovat vallassa.

EU liittoutuu USA:n sotahaukkojen kanssa

Keskiviikko 4.3.2015 klo 11.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU:n suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen ylittää kaikki demokratian ja perustuslaillisuuden noudattamisen rajat. Valtavalla läntisellä propagandavyöryllä yritetään ohittaa ja jättää huomiotta fasistisen äärioikeiston vallankäyttö sen käydessä "valkoisen rodun ristiretkeä venäläisiä ja juutalaisia itä-ukrainalaisia vastaan".

Ukrainan kohtalo muistuttaa niin paljon Jugoslavian hajottamista, että Slovenian presidentin lausunto sopii kuvaamaan sitä, miten propaganda voittaa tosiasiat. Slovenian presidentti totesi pari päivää sitten RT:n Worlds apart ohjelman Oksana Boykon haastattelussa, että Slovenia oli Jugoslavian miehittämä! Näinkö meidän pitäisi historiaa lukea. Slovenialla oli jäsen Jugoslavian liittovaltion presidenttineuvostossa niinkuin kaikilla muillakin Jugoslavian osavaltioilla. Miehittikö Slovenia itseään? Slovenia olisi voinut itsenäistyä neuvotteluilla, mutta se halusi kaiken. Neuvotteluissa olisi tullut ottaa huomioon muiden osavaltioiden kannat ja sovittaa ne yhteen. Slovenian, Kroatian ja Bosnian kansallismieliset USA:n ja Saksan tukemat nationalistiset johtajat ryhtyivät mieluummin piirittämään asejoukoillaan liittovaltion armeijan kasarmeja, katkaisivat sähkön, veden ja ruoanjakelun kuukausiksi aivan kuten Ukrainan laiton hallitus julisti sodan maansa alueille, jotka halusivat ainoastaan tasaveroista kohtelua muiden kanssa.Sodan julistuksen lisäksi Kiovan hallitus katkaisi eläkkeiden maksun, pankkiyhteydet ja sosiaaliturvan Itä-Ukrainassa. Koulut ja päiväkodit oli suljettava. Viimeksi Kiovan hallitus on katkaissut kaasun tulon putken rikkoutumisen verukkeella.

Yhdysvaltojen globaalin vallankäytön tavoitteena on vahingoittaa Venäjää pyrkimällä mm hallitsemaan Euroopan energiantuontireittejä syrjäyttämällä Venäjä. Saksa, joka toimi Jugoslavian hajoittamisessa taloudellisten etujen saamiseksi tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, olisi voinut Ukrainan suhteen ottaa USA:n sotahaukoista poikkeavan linjan.Näin se ei tehnyt. Se teki yhdessä Venäjän kanssa suunnitellun South Stream reitin toteutumisen mahdottomaksi. Miksi?

Näennäisestä rauhantahtoisuudestaan huolimatta liittokansleri Merkel näyttää prof. Steven Cohenin mukaan kallistuneen niiden Saksan teollisuuspiirien puolelle, jotka käyvät kauppaa pääasiassa länteen ja Yhdysvaltoihin. Venäjän kanssa kauppaa käyvä teollisuusjohtajien joukko on pienempi.

Tästä johtuen Merkel on tukenut EU:n Venäjä-pakotteita. Siten Merkel on joutunut yhdessä muun EU-eliitin kanssa sulkemaan silmänsä fasististen joukkojen voimistuneelta vallalta Ukrainassa, omasta osuudestaan äärioikeistolaisessa USA:n tukemassa vallankaappauksessa. Merkel ei myöskään ole vaatinut Maidanin tarkka-ampumisten tutkimusta tai objektiivista Malesialaiskoneen alasampumisen tutkintaa.

Poroshenko on menettänyt luotettavuutensa maansa sisällä. USA pyrkii hinnalla millä hyvänsä pitämään Venäjän propagandansa keskiössä. Jos jotakin poliitikko Nemtshovin murha on hyödyttänyt, niin se on auttanut peittämään kaikkea sitä, mitä Yhdysvallat pikaisesti pyrkii ahmaisemaan itselleen Ukrainassa yhteistyössä amerikkalais-, liettualais-, georgialaisen Ukrainan hallituksen kanssa.

Venäjä on Ukrainan tärkein kauppakumpppani. Venäjällä ei ole halua saada rajanaapurikseen fasististen sotaherrojen palkkasotureiden hallitsemaa roskavaltiota. USA:n sotahaukat haluavat jatkaa sotaa ja kouluttaa ja aseistaa nimenomaan näitä fasististen tunnusten alla taistelevia joukkoja. USA:n vaikutuspiirissä oleva IMF on antanut 17 miljardin dollarin lainan Ukrainalle. Prof. Steven Cohen arvioi USA:n siten kiertävän laittoman asetuen antamalla presidentti Poroshenkon itse ostaa IMF:lainalla aseita Yhdistyneistä Arabiemiraateista.

Yhdysvaltojen talouspiirien intressinä on hallita Ukrainan energiakuljetuksia ja tuotantoa.Liuskekaasun tuotanto sen ympäristöriskeistä huolimatta oli kuuluisan Jaltan konferenssin (jossa Ukrainan lännettämisestä sovitiin)keskeinen aihe. Monsanto pyrkii geenimuunnellun viljan tuotantoon Ukrainan viljavilla mailla. Kenelle gmo vilja aiotaan myydä? Ainakin toistaiseksi Venäjä suhtautuu kielteisesti GMO:on samoin useat EU-maat. Presidentti Obama vuorostaan on innokas GMO-uskon viejä.

Eurooppalaiset ovat heräämässä TTIP:n, Trans-Atlantic-Trade and Investment Partnership sopimuksen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä, epädemokraattisuuteen. Ukraina, joka ei ole EU:n jäsen on Eurooppaakin haavoittuvampi USA:n vallankäytölle. Konkurssitilassaan sen on myytävä satamansa Mustanmeren rannalla, otettava gmo käyttöön, saastutettava maa särötyksellä, alistuttava kaikkeen mitä "siirtomaaherra" haluaa.

USA-EU-Ukraina on kuin painajaismainen teatteriesitys, jossa Venäjälle on annettu pahiksen rooli. Eilen kävellessäni huomasin hymyileväni USA:n ulkomisteri Kerryn vakuutukselle, että USA ei ole kehittelemässä värivallankumousta Venäjällä. USA näyttäytyi mielessäni Isoäidiksi pukeutuneena susihukkana, joka vakuutti huolenpitoaan Punahilkka- Putinille.