Entä juutalaisten Puhdistus?

Sunnuntai 22.4.2012 klo 11.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sofi Oksasen Puhdistus-tuotanolla on ollut voimakas vaikutus. Puhdistus kuvaa Viron uhrina, johon uhriuteen historiaa tuntemattomat suomalaiset eläytyvät voimakkaasti. Sofi Oksanen kuvaa musta-valkoisen todellisuutensa aukottoman johdonmukaisesti kylmän sodan ja Suomen sisällissodan voittajien retoriikan mukaisesti.

Puhdistuksen tapahtumat alkavat ajankohdasta, jolloin Viron juutalaiset, kommunistit ja neuvostoliittolaisten kanssa yhteistyötä tehneet ja kiinnisaadut oli tapettu. Muualta euroopasta junalasteittain tuodut juutalaiset olivat kaivaneet omat hautansa ja ammuttu niihin. Viro oli julistettu juutalaisista vapaaksi maaksi. Oksasen Puhdistus-tuotannossa näistä tapahtumista ei näy jälkeäkään.

Historian kulku on prosessi, jossa edeltävät seikat vaikuttavat tuleviin. Historian ja ihmisyyden ymmärtäminen edellyttävät pohjakseen totuutta. Taide muuttuu propagandaksi ellei totuus ihmisestä ole sen ytimenä.Propagandakin vaikuttaa voimakkaasti tunteisiin, mutta se ei lisää ymmärrystä. Siksi propagandistinen taide voi johtaa fasismiin, josta näemme voimistuvia trendejä Euroopassa.

Sofi Oksanen on osunut aikakautemme markkinarakoon.Viron todellisen historiankulun selvittämisen lykkääminen auttaa Suomea lykkäämään oman historiansa objektiivista tarkastelua. Siksi Suomi tarrautuu Oksasen tuotantoon. Nyt kun siihen on liitetty Neuvostoliiton vankileirien saaristo, suomalaiset huokaavat helpotuksesta. Stalinin ja hänen salaisen poliisinsa rikokset asetetaan yhtäläisyysmerkkeihin kommunismin kanssa. Siten totuudenvastaisella yhtäläisyysmerkillä voidaan rinnastaa fasismi ja kommunismi.

Ylipäällikkö C.G.Mannerheim määrääsi 1941 jaottelemaan Suomen miehittämän Itä-Karjalan asukkaat kansalliseen ja  "epä-kansalliseen" väestöön.Venäjänkielinen "epä-kansallinen" osa suljettiin keskitysleireihin. Epä-kansallisia oli 46 295 henkilöä. Vuonna 1942 kuolleisuus leireillä oli 500-600 henkilöä kuukaudessa. Kun Mannerheimin ansioihin lisätään "Ammutaan paikalla"-päiväkäsky sisällissodan ajalta, olisi Suomen kirjallisuudella ja filmiteollisuudella runsaasti aiheita julmuuksien kuvaamiseen omassa maassamme.

Monissa suomalaisissa seminaareissa ihmetellään kuinka Venäjällä edellen on ihmisiä, jotka ihailevat Stalinia tai Serbiassa niitä, jotka ihailevat Mladicia. Nämä ihmettelijät kävelevät kuitenkin itsestään selvästi tyytyväisinä Mannerheimin ratsastajapatsaan ohi joka päivä.

Sofi Oksanen ja Viron kansan tällä hetkellä hallitusvallassa oleva väestö tekevät Suomen kansalle karhunpalveluksen antamalla lisäaikaa omien hirmutekojen kieltämiseen. Suomalaiset projisioivat omat ihmisoikeuspuuttensa ja ongelmansa Venäjälle, Kiinaan, Tsetseniaan, Tiibetiin,Syyriaan, jotta tunne omasta hyveellisyydestä voisi jatkua.

Sosiaaliviranomaisten väärä vallankäyttö Suomessa

Keskiviikko 18.4.2012 klo 10.44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen hallintovalta kieltäytyy katsomasta peiliin todetakseen vallan väärinkäytön vääristyneet kasvot sen heijastuksessa. Media yleensä tukee tätä kieltämistä kiinnittämällä huomionsa muualla tapahtuviin vallan väärinkäytöksiin oman maamme sijasta.

Vääryyttä kokeneet kansalaiset ovat kääntyneet puoleeni vuosikymmenten ajan kokiessaan oikeutensa tulleen loukatuiksi. Näistä kokemuksista syntyisi paksu kirja, jos suomalaiset kustantajat sellaisia kustantaisivat. Näin ei kuitenkaan ole. Kansallisten ongelmien kieltämisen puolustusmekanismi on kattava.

Tänään 18.4. nähdään TV 2:lla ruotsalainen dokumentti ruotsalaisesta sosiaaliviranomaisten väärästä vallankäytöstä. Ohjelmassa kuvataan perhettä, josta viranomaiset ottivat, yhden puhelinsoiton perusteella, kaksi lasta huostaan suoraan koulusta, neuvottelematta lainkaan vanhempien kanssa. Kyseessä oli insestiepäily. Ohjelman esitietojen mukaan mitään tutkimuksia ei ollut tehty, eikä huostaanotolla ollut faktapohjaa. 

Suomalainen esimerkki olisi voinut olla samankaltainen. Perheneuvolan psykologi neuvoo avioeroa suunnittelevalle isälle keinon saada lapset itselleen: "Vie lapset kotoa ja tee vaimostasi lastensuojeluilmoitus niin minä hoidan lastensuojelun kanssa loput". Näin tehdään. Perheen äitiä ei tutkita, kodin olosuhteita ei tarkasteta. Lapset jäävät perheen isälle. Prosessin jatkuttua kaksi vuotta ex puolisoille tehdään vanhemmuden arvio. Äiti todetaan erinomaiseksi kasvattajaksi, isälle ei tutkimuksen perusteella olisi annettu huoltajuutta. Oikeudessa lastensuojelun epäammatillisuuden aiheuttamaa katastrofia ei myönnetä vaan oikeusprosesseissa ja tutkimuksissa esitietojen antajana on aina tuo virkavirheitä tehnyt lastensuojelu. Virheiden peittelystä tulee lumipalloa pyörittävä voima. Lasten ja äidin hirvittävät kärsimykset ovat sen hinta.

Luimme lehdestä Laajasalon perhesurman lyhyen historian. Surmaaja oli pyrkinyt murha-aamuna päihdehoitoon. Varmaankaan ei pyrkinyt ensimmäistä kertaa. Hän ei päässyt hoitoon koska ei ollut lähetettä.Viranomaiset tietävät hyvin, että ainoa raitistava hoito on Minnesota-hoito, jota Suomessa tarjotaan muutaman kymmenen vuodepaikan verran. Ruotsissa vastaavia Minnesota-hoitopaikkoja on 3000. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja ehdottaa rattijuopoille vapausrangaistusta. Olisiko syytä ensin perustaa edes 1000 Minnesota-hoitopaikkaa, jotka tarjoaisivat todellisen mahdollisuuden alkoholistien hoitoon. Alkoholistin pakkojuominen johtaa säännön mukaisesti myös toistuvaan rattijuoppouteen. Alkoholistien palloittelu tehottomissa avohoidoissa on vain rahan ja energian tuhlausta, josta vastuun kantavat hallinnosta päättävät poliitikot ja viranhaltijat. Kieltäytyminen hoidon järjestämisestä yhdelle merkittävimmistä sairauksista kärsivälle ryhmälle on mielivaltaa. Sairaudesta rankaiseminen palauttaa terveydenhoidon keskiajalle.

Yle, Syyria ja Kuuba

Lauantai 14.4.2012 klo 10.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen seurannut myötähäpeällä Ylen uutisointia Syyriasta ja Kuubasta.

Ylen uutistoimitus oli lähettänyt toimittajan Syyrian ja Turkin rajalle. Toimittaja kertoi että oli kuultu laukauksia ja ilmoitti kuinka Turkin puolelle paenneet Syyrian hallituksen ja presidentti Assadin vastustajat vastustavat hallitusta ja haluavat, että Assad siirtyy syrjään.Miten on mahdollista, että valtiollisesti ylläpidetty kanava voi Suomessa tarjota näin alkeellista informaatiota? Mainitut tiedot tarjoiltiin A-studiossa, jonka pitäisi olla joillakin tavoin taustoihin perehtynyt, uutistoimintaa syvällisempää pohdintaa tarjoava ohjelmapaikka. TV-uutiset kauhistelee sinänsä valitettavia tuhansiin nousevia pakolaismääriä, mutta ei suhteellista niitä Irakin sotaa pakenemaan joutuneihin 1,5 miljoonaan pakolaiseen, joille Syyria on antanut suojan. Myös Syyrian 0,5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista unohtuu.Syyrian hallitus kuitenkin suojelee näitä pakolaisjoukkoja omassa maassaan.

Kuuba uutisointi on vieläkin hämmästyttävämpää. Hiljattain Ylen uutiset ovat tarjonneet kahdesti uutisia Kuubasta. Yksi kuvasi joitakin kymmeniä naisia, jotka osoittavat mieltään poliittisten vankien puolesta ja toinen kuvasi Havannan vanhojen rakennusten restaurointia.Ylellä olisi ollut jo 50 vuotta aikaa perehtyä Kuuban tilanteseen. Kuubassa vallitsi 1960-luvulle saakka feodaalinen diktatuuri. Kuuba oli toiminut eräänlaisena Yhdysvaltalaisten viihde maana bordelleineen. Kuuban vapautumisen jälkeen Yhdysvallat asetti maan totaaliseen taloussaartoon, mikä merkitsi sitä, että mikään maa, joka halusi tehdä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa, ei saanut Yhdysvaltojen määräyksestä tehdä kauppaa Kuuban kanssa. YK:n yleiskokous on kymmeniä kertoja tuominnut saarron. Taloudellisesta kurjuudesta huolimatta Kuuban lapsikuolleisuus on vallankumouksen jälkeen laskenut alle Yhdysvaltojen lapsikuolleisuuden ja muutenkin Kuuban terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä ovat erinomaiset. Vielä kaksi vuotta sitten kaikilla oli koulutuksesta riippumatta sama palkka. Tällainen idealistinen toimintamalli ärsyttää Yhdysvaltoja suunnattomasti. Yhdysvalloissahan rahan annetaan ratkaista kaiken, nyt jopa vaalirahoitus on täysin vapaa ja salainen.

Täysin kohtuuton taloussaarto pakottaa Kuuban hallituksen ja kuubalaiset kekseliäisyyteen, jotta keskinäinen solidaarisuus säilyisi, mutta myös kansalaisten toimeentulo olisi turvattua. Ei ole oikein, mutta ymmärrettävää, että Yhdysvaltojen kaltaista rahanvaltaan perustuvaa "demokratiaa" ajavat henkilöt koetaan maanpettureina.

Luulisi, että Ylellä olisi varaa valita toimittajia, joilla olisi jonkinlaiset yleistiedot kohdemaastaan, jossa he toimivat. Mediassa yleisesti vallitseva kaupallisuus vaatisi vastapainokseen edes yhden väylän, josta tavallinen englantia osaamaton suomalainen saisi ajantasaista kansainvälistä tietoa. Muuten ajatteleva katsoja saattaa saada sen käsityksen, että yhdysvaltalainen tiedotushegemonia määrittelee laajemminkin YLE:n uutisten näkökulman, kuten jo Venäjä- ja Kiina-uutisoinnissa usein on asianlaita.

Kotihoidontuki-keskustelu sivuraiteella

Torstai 22.3.2012 klo 9.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kotihoidontuki-keskustelu ohittaa lapsen luovan kasvun ehdot. Psykologi Keltikangas-Järvinen, sanavalmis keskustelija, käyttää hyväkseen tutkimuksia jotka tukevat hyvin konservatiivista maailmankuvaa. Siihen hänellä on oikeus. Tuo maailmankuva ei tyydytä minua, joka olen tehnyt elämäntyöni psykoottisten lasten ja nuorten parissa pyrkien tutkimaan mikä estäisi lasten mielenterveyden vaarantumisen.

Perinteiset konservatiiviset teoriat liittävät lapsen terveen kasvun äitiriippuvuuteen. Äitiriippuvuutta kuitenkin seuraa tyypillinen neuroottinen persoonallisuuden rakenne, joka johtaa epäitsenäisyyteen ja autoritaariseen alistumiseen tai hallitsemiseen.

Kuvaan teoksessani Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun (EDITA) luovan kasvun idean, joka eroaa täysin konservatiivisesta historiallisesta käsityksestä.

Pitkän urani aikana havaitsin toistuvasti, että lasten ikätoverisuhteiden mahdollisimman varhainen kehittyminen lisää lapsen omaa ajattelua, omien tunteiden käyttöä ja uteliaisuutta. Ryhmä suomalaisia lastenpsykiatreja korosti vauvojen ikätoverisuhteiden ja aikuisten ystävyyssuhteiden merkitystä hyvän mielenterveyden pohjana. Katsoimme isien ja muutamien säännöllisten aikuissuhteiden olevan ikätoverisuhteiden rinnalla tärkeitä vauvojen mielenterveydelle. Vauvojen aivot ja tunne-elämä kehittyvät vilkkaasti jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Äitiriippuvuuden tuhoisa vaikutus johtaa eroahdistukseen, kyvyttömyyteen tuntea ja arvioida ympäristöä realistisesti. Äitiriippuvuus johtaa muihin riippuvuuksiin, joista meillä kansallisella tasolla on surullisia esimerkkejä.

Kotihoidontuki on äitien tukea ei  lasten tukea. On luonnollista, että äiti, joka työskentelee kotona, kuten maataloissa tehdään, kokee kotihoidontuen kompensaationa kaupunkilaisten verovaroin saamille päivähoidon kustannuksille. Siksi on selvää, että poliittisena kannanottona Keskusta tukee kotihoidontukea mahdollisimman pitkään. Sitten on ryhmä, joka haluaa siirtää oman maailmankuvansa, on se sitten uskonnollinen suuntaus tai muu ideologia, sellaisenaan lapsen tajuntaan ja kannattaa mahdollisimman pitkään lapsen hoitamista kotona.

Edellämainituista näkökohdista huolimatta äitiysloman jälkeinen kotihoito ei ole pienen lapsen etu luovuuden, omien tunteiden kehittymisen ja itsenäisen ajattelun näkökulmasta.

Lapsen etu, äitien etu kysymyksen lisäksi tulee yhteiskunnan etu.

Yhteiskunta kaipaa luovia innovaatioita, itsenäisesti ajattelevia ja tuntevia työntekijöitä. Passiivinen sopeutuminen ja "kuten ennenkin" tekeminen ei riitä. Yhteiskunta on kustantanut kotiin jäävien äitien, "nuoreläkeläisten" opinnot. Pyrkiessään korjaamaan kestävyysvajetta terve yhteiskunta ei voi pitää perusteltuna koulutetun nuoren työvoiman oleilua kotona 3-6-9 vuotta vailla perusteita.

Lapsen kannalta paras ympäristö on päiväkoti. Lämpimät koulutetut aikuiset ja ikätoverit tulevat itsestään. Kuntien byrokraattinen laiskuus yhdistettynä kotona olevien naisten passiivisuuteen on johtanut aikapommiin, jonka purkamisen vaikeus jo nyt näyttää ylittävän kaikki järjelliset tosiasiat. Kestävyysvajeen järkevää hoitamista kohtaavaa muutosvastarintaa tukemaan löytyy aina sopivia asiantuntijoita, kuten viime päivien julkinen keskustelu osoittaa.

Seikko Eskola ja Svinhufvudin monarkistisuus

Perjantai 9.3.2012 klo 10.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seikko Eskola ilmoitti Helsingin Sanomien mielipideosastossa Svinhufvudin monarkistisuuden ja halun lujaan järjestysvaltaan kehittyneen vasta kapinan jälkeen. En halua kyseenalaistaa Seikko Eskolan tieteellisyyttä. Psykiatrille totuus on tärkeä.Siten en voi olla tuomatta esiin käsitystäni Svinhufvudin monarkistisuuden olemuksesta.

Syksyllä 1917 käytiin tiiviitä neuvotteluja saksalaisten kanssa aseostoista ja mahdollisesta sotilaallisesta tuesta. Saksassa koulutettiin jääkäreitä.

Marraskuussa 1917 Svinhufvudin senaatti toi eduskuntaan esityksen tsaarin valtaa korvaavasta monarkistisesta kolmoisjohdosta. Sosialidemokraatit vastustivat sitä ja vaativat edellisenä kesänä päätetyn valtalain voimaansaattamista, jonka perusteella eduskunta ottaisi itselleen ylimmän hallintovallan. Sosialidemokraattiset edustajat toivat puheenvuoroissaan esiin pelkonsa siitä, että monarkistisella päätöksellä Svinhufvud valmistelisi tietä saksalaisten tuloon Suomeen ja kuninkaan hankkimista Saksasta.

Ennenkuin kolmoisjohto oli saatu aikaan maalaisliiton Santeri Alkio esitti yllättäen, että eduskunta päättäisi sittenkin ottaa itselleen korkeimman vallan. Tämä tulikin eduskunnan päätökseksi koska muut porvarilliset puolueet ja mm. Svinhufvud eivät pystyneet sitä estämään.Siten Svinhufvud joutui vasten tahtoaan luopumaan monarkistisesta tavoitteestaan.

Lain lujasta järjestysvallasta käsittely aloitettiin myös Svinhufvudin senaatin esityksestä jo hyvissä ajoissa ennen joulua 1917. Luja järjestysvalta tarkoitti suojeluskuntien legalisoimista Suomen ainoaksi lailliseksi armeijaksi, aikana, jolloin maassa oli lähes yhtä paljon punakaarteja kuin suojeluskuntia. Tammikuun puolella sosialidemokraatit pyrkivät eduskuntakäsittelyssä saamaan esityksen valiokuntakäsittelyyn tai käsiteltäväksi yhdessä lain kaupunkien järjestyksestä yhteydessä, jolloin hankkeella olisi edes näennäisesti jotakin tekemistä kaupunkien ja kylien järjestyksen kanssa, eikä armeijan perustamisen kanssa. Kaikki asian huolellista valmistelua takaavat normaalit menettelyt estettiin porvarillisten puolueiden taholta.

Sosialidemokraatit esittivät lopuksi, että perustettavan armeijan muodostamisesta ja toiminnasta päättäisi hallinnollinen elin, jossa olisi puolet sosialidemokraatteja ja puolet porvareita. Siten armeijan muodostuminen puhtaasti porvarillisen luokan armeijaksi estyisi ja kokoonpano ottaisi huomioon eri kansanosat.

Porvarilliset puolueet päättivät enemmistöllään hyväksyä Svinhufvudin esityksen 12.1.1918. Heti päätöksen jälkeen Mannerheim nimettiin armeijan ylipäälliköksi ja hän matkusti Seinäjoelle valmistelemaan sotatoimia.

Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Svinhufvudin monarkistisuus tai halu lujan järjestysvallan luomiseksi ei ollut kapinan aiheuttamaa eikä sen perua vaan enemmänkin osoitus hänen jo pitkään havaittavissa olevasta persoonallisuudestaan ja tavastaan ajatella.

Makro- ja mikrotason ihmisoikeudet

Keskiviikko 7.3.2012 klo 11.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Demokratian, vuorovaikutuksen ja kehityksen perusta on eläytyminen. Kyky eläytyä erilaisuuteen, erilaisiin kehitysprosesseihin ja erilaisiin arvoihin, jotta vastavuoroisesti voidaan tutkia, minkälainen kanssakäyminen tuo eniten yhteistä hyvää.

Päiväkodeissa pyritään toimimaan yllämainitulla tavalla, mutta aikuisten työyhteisöissä ja kansainvälisessä politiikassa näin toimitaan yhä harvemmin.

Sosiaalisesti tasa-arvoinen markkinatalous on katoamassa sosialismin aatteen tavoin. Tilalle on synnytetty rahan harvainvaltaan perustuva diktatuuri. Tätä diktatuuria monikaan ei hahmota diktatuuriksi koska se on muuttunut luonnolliseksi itsestään selväksi asiaksi. Sen sijaan yksilöiden tai yksinvaltiaiden diktatuurit tunnistetaan ja niitä vastaan taistellaan asein. Se, jolla on valta, määrittää tuhottavat ja säilyttää yhteistyötä tekevät diktatuurit.

Avaruudessa suoritettava vakoilu on hyväksyttävää koska sitä ei havaita eikä tiedosteta. Sen sijaan yksittäisen henkilön suorittama vakoilu tuomitaan jyrkästi. Tietokoneohjelmien tuhoaminen ja salamurhat hyväksytään kun tekijöistä ei ole varmaa tietoa. Miljoonien tappaminen tulee hyväksytyksi kun tuska ja epätoivo eivät näy lukujen takaa.

Suomessa vallitsee uuslukutaidottomuus. Disinformaation vallitessa, ihmisillä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta saada verrattavakseen alkuperäistä tietoa. Vain alkuperäisten hyvien tietojen avulla voi syntyä ymmärrystä prosesseista, jonka seurausta havaittavat ilmiöt ovat.

Katsoin presidentti Obaman hyytävän puheen Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisimman juutalaisjärjestön AIPAC:in kokouksessa. Hän kehui kaikilla niillä toimilla, joilla Yhdysvallat oli estänyt palestiinalaisia saamasta oikeutta YK:n elimissä. Käsittelyssä olivat niin Flotilla kuin Goldstonen raportti.

Samaan aikaan kun Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu ilmoittaa, että Iran ei ole päättänyt ALKAAKO se suunnata ydinohjelmaansa ydinaseen kehittämiseen, Yhdysvallat on lisäämässä entisestään talouspakotteita, EU vanavedessään, eikä sulje pois sodan mahdollisuutta.

Ydinasevalta Israelille, jolla paitsi on ydinase ja joka kiduttaa ja sortaa miehittämiensa palestiinalaisalueiden asukkaita ei ole asetettu talouspakotteita. Israelin "demokratia" tulee kouriintuntuvaksi esimerkistä: New York Review of Booksissa Jonathan Freedland kertoi miehitetyn palestiinalaisalueen Hebronista, jonka yksi osa on israelin valvoma ja osa palestiinalaisten valvonnassa. Eräät kadut on merkitty "vain juutalaisille".Niitä kutsutaan "steriileiksi" kaduiksi.Palestiinalaiset, jotka eivät saa jalallaan koskettaa katua joutuvat kiipeämään kotiinsa takapihan tikapuita pitkin katolle ja sitä tietä kotiinsa, koska kadun varrella oleva etuovi on naulattu kiinni!Vaikeata terveille, vielä vaikeampaa vanhuksille ja invalideille.Toisissa kaduissa on jakoviiva, joka jakaa 2/3 osaa juutalaisille ja 1/3 osan palestiinalaisille palestiinalaisten omassa kaupungissa!

Tällaisessa valheiden, puolitotuuksien ja vahvan kaksinaismoraalin yhteiskunnassa kuvittelemme voivamme kasvattaa lapsiamme eläytyvyyteen, toisten kunnioittamiseen ja totuuteen. Se jolla on eniten aseita voittaa myös tulkinnan totuudesta. Kerrommeko tämän myös lapsillemme.

Syyria,USA,Venäjä

Tiistai 6.3.2012 klo 10.32 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltalainen The Nation-lehti suosittelee pääkirjoituksessaan Hillary Clintonia nielemään turhautumisensa ja palaamaan rakentavaan yhteistyöhön Venäjän kanssa, jonka lehti näkee olevan avainasemassa kriisiä ratkaistaessa. Lehti toteaa Venäjän pyrkimyksenä olleen Assadin tukeminen avoimeen keskusteluun opposition kanssa poliittisista uudistuksista ja uudesta perustuslaista. Lehden mukaan lyhyellä tähtäyksellä ensisijaista on väkivaltaisuuksien loppuminen, johon kaikkien toimijoiden tulisi sitoutua. Moskova voisi tukea tulitauon aikaansaamista ja Arabimaiden liiton paluuta tarkkailijatehtäviin vahvistettuna YK:n ihmisoikeustarkkailijoilla.Tämä antaisi oppositiolle mahdollisuuden järjestäytymiseen ja väkivallan hyödyllisyyden uudelleen arviointiin.

Lehti toteaa, että saattaa olla liian myöhäistä panna sisällissodan henkeä takaisin pulloon. Kuitenkin diplomaattinen rynnistys on parempi kuin mitkä tahansa muut vaihtoehdot.

Eurooppalaista keskustelua seuratessa piittaamattomuus diplomatiasta ja tosiasioiden tunnustamisesta hämmästyttää. Musta-valkoinen todellisuus ja kylmän sodan retoriikka yhdistyneenä fasististen ilmiöiden kasvuun voimistuvat.

Münchenin puheesta lähtien Putinin itsenäinen ajattelu ja kannanotot ovat saaneet Yhdysvaltojen maailmanvalloituksen ja militarismin tukijat hermostumaan. Kaikki mikä ei miellytä Yhdysvaltoja ja Israelia ei miellytä myöskään EU:ta. The Nation näkeekin, samoin kuin Independentin kolumnisti Robert Fisk, että vastakkain ovat USA,EU,USA:sta riippuvaiset Arabimaat ja Al-qaidaan yhteydessä olevat Sunni-jihadistit ja kapinalliset ja toisella puolella Syyrian hallitus, Venäjä ja Iran. Kolmea jälkimmäistä on Yhdysvaltojen toimesta jo vuosia demonisoitu. Jos demonisoinnilla keskinäisen kunnioituksen sijasta saadaan tuloksia niin niitä nähdään nyt.

Talouspakoitteet ovat saaneet Syyrian köyhät (2 dollarilla päivässä elävät) entistä köyhemmiksi. Kaksi miljoonaa pakolaista, joille Syyria on antanut turvan, kokevat asemansa entistä turvattomammaksi. Ehkä Euroopan maat, Suomi mukaanluettuna voisivat kokeilla sellaisen määrän pakolaisia ottamista,jotka muodostavat 10% asukasluvusta. Puolimiljoonaa pakolaista Suomeen? Syyriassa olevat irakilaiset ja palestiinalaiset pakolaiset voitaisiin siirtää meille. Osalle suomalaisista, varsinkin medialle ulkopolitiikaksi riittää usein moralismi ja vallan myötäily. Toivottavasti Syyriassa ei toisteta Ahtisaaren Jugoslavia-politiikkaa.

Poistuuko koulukiusaaminen?

Torstai 1.3.2012 klo 15.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Koulukiusaamisesta on puhuttu vuosia. On kehitetty erilaisia juuri kiusaamisen poistoon perustuvia harjoitteita ja kiusaamisesta poisoppimista.

En usko tällaisiin erillistoiimiin.

Viimeistään tohtori Pentti Arajärveen kohdistuneen maailmanlaajuisen kiusaamistapahtuman luulisi herättävän paatuneimmatkin "sananvapauden"- julistajat. Manipuloidulla videolla nöyryytetään raskaasti mitä ystävällisintä ja vilpittöminta henkilöä.

Monelle on ollut jo vuosia selvää, että elämme kiusaamisen yhteiskunnassa, jossa pääkiusaajia eivät ole koululaiset vaan aikuiset ja heidän kulttuurinsa.

Suomalainen kulttuuri, iltapäivälehdet ja TV-viihde etunenässä myyvät tuotteitaan juuri kiusaamiseen, nolaamiseen ja toisen ihmisen kunnioituksen puutteeseen perustuvilla artikkeleilla ja ohjelmilla.

Tällaisten tuotteiden parissa toimivien persoonallisuus on siinä määrin vääristynyt, että he eivät ymmärrä toimivansa väärin, koska rahaa tulee ja kauppa käy. Kiusaamiseen pohjautuvien tuotteiden kuluttajat ylläpitävät sairaan tuottamisen ja kuluttamisen kehää.

Päiväkodin ja koulun välissä on yhteisöllisyyden raja. Päiväkoti toimii toistaiseksi yhteisönä, jossa otetaan kanssaihmisen tunteet huomioon ja jossa niin aikuiset kuin lapset eläytyvät toisen iloihin ja suruihin.

Koulussa alkaa kova maailma. Jo antropologit ovat kuvanneet kuinka alkuasukasyhteisön hyvä henki ja luova suhde kanssaihmisiin katoaa autoritaarisen koulujärjestelmän ja rahan tultua osaksi yhteisöä. 

Koulukiusaaminen ei poistu opettamalla vaan siihen tarvitaan koko koulun kehittämistä tunteita huomioonottavaksi yhteisöksi. Avainasemassa on mahdollisuuden antaminen viikottaiseen yhteisölliseen "tunnetuntiin", jossa opettaja ja lapset keskustelevat kuluneen viikon tapahtumista ja siitä miltä ne ovat tuntuneet. Kun oppilas tuntee, että hänen tunteensa ja mielipiteensä tulevat kuulluiksi ja huomioonotetuiksi hänen itsetuntonsa kasvaa. Hän alkaa huomioida myös toisten lasten ja opettajien tunteita.

Työnohjauksella ja omien hyvien kokemusten lisääntyessä, opettaja kasvaa yhä keskustelevampaan ja vuorovaikutteisempaan opettamiseen. Keskustelevassa ja vuorovaikutteisessa ryhmässä ei ole tarvetta kiusata.

Psykologit ja koulukuraattorit eivät pysty poistamaan kiusaamista. Opettajat ja rehtorit voivat. Olivat vanhemmat minkälaisia tahansa, koulu pystyy rakentamaan vahvan omaleimaisen identiteetin, jossa päiväkotien yhteisöllisyys pääsee jatkumaan koko nuoren oppivelvollisuus iän. Tunnekoulussa pystytään analysoimaan ja suhtautumaan kriittisesti aikuisten kiusaamiskulttuurin ilmenemismuotoihin. Samoin pystytään avaamaan väyliä kriittisyyteen maapalloa tuhoavien ja sen vaalimisesta piittaamattomien aikuisten puuhiin.

Syyria ja Venäjä

Tiistai 28.2.2012 klo 9.51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Demokratia on "Lännelle" vaikea asia. Yhdysvallat haluaa ylläpitää maailmanvaltaansa liittolaistensa tuella, nähden todellisuuden itse muokkaamallaan tavalla.

Yhdysvallat nimittelee Venäjää halpamaisilla termeillä pelkästään siksi, että Venäjä on vaatinut objektiivisuutta ja tosiasioiden tunnustamista Syyrian kysymyksessä. Tällainen "uppiniskaisuus" herättää vallankäyttäjässä raivoa, jota Hillary Clinton vaivoin pystyy hillitsemään.

Venäjää vaaditaan vaikuttamaan presidentti Assadiin siten, että hän lopettaa ehdoitta väkivallan. Mitä sitten tapahtuisi? Opposition aseelliset joukot etenisivät sitä mukaan kun hallituksen joukot siirtyisivät pois.

Venäjällä ei ole mitään erityissuhteita oppositioon. Eikö Yhdysvaltojen ja "Lännen" EU mukaanluettuna tulisi vaikuttaa oppositioon siten, että hallintovallan ratkaisisivat vaalit, aseellisen eskalaation sijasta. Jos oppositio ryhtyisi neuvottelemaan, kuten Syyrian sisällä vaikuttava oppositio haluaa,(Turkissa vaikuttava Lännen hyväksymä oppositio haluaa aseellista vallanvaihtoa)hengenmenetykset loppusivat heti tulitauon jälkeen.

Sodista on tullut "Lännen" hiekkalaatikkoleikki, jossa hallituksia vaihdetaan sen mukaan palvelevatko ne Yhdysvaltojen hegemoniaa.

Medialla on tärkeä rooli. Syyrian Homsista ei nähdä kuvaa opposition niiden ryhmien toimista, jotka mestaavat vastustajia katkaisemalla pään. Sen sijaan nähdään kuvia nuorista maalaamassa banderolleja ja levittämässä lentolehtisiä. Siten syntyy kuva opposition uhriutumisesta. Hallituksen kannattajia on kaikissa uskonnollisissa ryhmissä Assadin kannatuksen ollessa lähellä 50%. Tiedotusvälineet laskevat kannatusluvut uskontopohjaisesti ja saavat siten pieniä ja vähättelevin kommentein höystettyjä lukuja.

Yhdysvallat on jälleen liittolaistensa kanssa yhteisrintamassa jihadistien ja Al-Qaidan kanssa kuten Afganistanissa, Bosniassa ja Kosovossa. Hillary Clinton jatkaa politiikkaa, joka oli tunnusomaista Bill Clintonille Jugoslavian hajottamisessa.

Syyrian vuosituhantinen kulttuuri, presidenttivaltaisuudesta huolimatta naapurimaita kehittyneempi parlamentti ja oikeuslaitos ei ansaitse tulla palautetuksi keskiajalle kuten tapahtui Irakissa Yhdysvaltojen ja liittolaisten tuhotessa maan. Yhdysvallat ei piittaa siitä, että tukee puhtaan sharia-lain voimaansaattamista opposition vallan myötä myös Syyriaan. Opposition aseistaminen yhdysvaltalaisilla aseilla Qatarin välityksellä palvelisi vain Yhdysvaltojen aseteollisuuden voittoja. Eikö uhreja kiistan molemmilla puolilla ole jo riittävästi.

Jäljet pelottavat - Yhdysvallat Syyrian ja Iranin kimpussa

Sunnuntai 26.2.2012 klo 12.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Vanhaksi elänyt kansalainen näkee silmiensä edessä kaiken sen kauhun ja epäoikeudenmukaisuuden, mitä Yhdysvallat on pääasiassa laittomilla sodillaan ja taloudellisilla pakotteillaan ympäri maailmaa aiheuttanut.Miljoonien kuolonuhrien ja tuhon jälkeen Yhdysvaltojen armeija poistuu paikalta ja jättää kansat itse korjaamaan vaurioita.Myrkytetyt metsät ja miinoja täynnä olevat maat eivät korjaannu vuosisadoissakaan.

Vietnam, Laos, Kambodia,Kuuba,Iran, Irak, Afganistan.Myös Suharton suorittama Indonesian puolen miljoonan kommunistin tappaminen tapahtui Yhdysvaltojen tuella.  Koko Etelä-Amerikan sotilasdiktaattoreiden koulutus ja kidutukseen harjaannuttaminen tapahtuivat Yhdysvaltojen Georgian osavaltion koulutuskeskuksessa. Sotilaskaappausten tukeminen, demokraattisesti valittujen rakenteiden tuhoaminen ja salaiset operaatiot olivat Yhdysvaltojen Etelä-Amerikan   politiikan arkea.

Jugoslavian sodan tavoitteena oli muuttaa maan talousjärjestelmä, estää maata olemasta minkäänlainen johtaja liittoutumattomien maiden joukossa sekä saada alueelle Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Systemaattisella taloussaarrolla saatiin eri kansallisuudet ja uskonnolliset ryhmät toisiaan vastaan, nationalismi ja viha nostivat päätään. Yhdysvaltojen sijasta paha projisioitiin Jugoslavian kansanarmeijaan, maan johtajiin ja maan hajottua lopuksi Serbeihin.Uskonnollisten ryhmien ja kansallisuuksien kansainvaellukset turvalliseksi kokemilleen alueille alkoivat. Ilman kotipaikkaa olevat pakolaiset ovat edelleen alueiden arkea.

Irakin sotaan pyrittiin saamaan mukaan muita maita joukkotuhoaseisiin liittyvien valheellisten tietojen avulla. Afganistanin hyökkäystä perusteltiin Osama bin Ladenin kiinniottamisella. Kameroiden edessä tapahtuva bin Ladenin tappaminen laittoman salaisen operaation avulla toi presidentti Obamalle poliittista kannatusta.Miksi niin paljon Afganistania on tuhottu?

Nyt on vuorossa Syyria ja Iran. Klaaneista, eri uskonnollisista ryhmistä, toisiaan vastustavista ryhmien osista koostuva Syyria on toiminut alueen tasapainottajana oltakoon mitä mieltä tahansa maan presidentistä. Hyökkäys Syyriaa vastaan alkoi Yhdysvaltojen syyttäessä perusteettomasti Syyriaa Libanonin Haririn murhasta. Yhdysvallat julisti liittoutumattoman Syyrian roistovaltioksi ja johtaa mediaa kaikin tavoin tukemaan tätä käsitystä.

Nyt ulkoministeri Hilarry Clinton voitonvarmasti julistaa Syyrian Turkissa edustettuna olevan opposition edustavan Syyriaa! Syyrian sisällä oleva oppositio katsoo neuvottelujen olevan tie ulos kriisistä, mutta Turkissa toimiva oppositio kannattaa väkivaltaa. Malttamaton Yhdysvallat haluaa toimia Turkissa olevan opposition ja siten Jugoslavian kaavan mukaan. Se ei piittaa ihmisuhreista. Se ei piittaa siitä lopputuloksesta, minkä maallisen Syyrian hallituksen vaihtaminen kiihkouskonnolliseen hallitukseen johtaisi. Se ei piittaa siitä, kuinka Alawiittien, Sunnien ja eri klaanien edustajien olisi muutettava nykyisiltä asuinsijoiltaan alueille, joilla on suurempi saman uskontokunnan tai muun ryhmän muodostama yhteisö.

Iranin talouspakotteet eivät edistä demokratiaa. Päinvastoin ahdinkoon joutuvan kansan johtajat vähentävät sitä. Yhdysvallat tietää, että Iran ei kehitä ydinasetta, mutta se käyttää valheellista käsitystä propagandavälineenä saadakseen "liittolaiset" talouspakotteiden kannalle. Mikä oikeus talouspakotteille on?

Yhdysvallat toimii aina oman virallisen ulkopolitiikkansa mukaan, jonka mukaisesti maapallolla ei saa olla yhtään edes alueellista hegemoniaa tavoittelevaa johtavaa maata. Samoin ulkopolitiikka ei hyväksy muuta talousjärjestelmää. Surullista on se, että yhä useammat maat katsovat etujensa mukaiseksi myötäillä tätä Yhdysvaltojen absoluuttista sotilaallista valtaa, Euroopan Unioini mukaan luettuna, Arabimaiden enemmistöstä puhumattakaan. Pieni Suomi saadaan sidottua myötäilyyn Lähi-Idän ydinaseeton vyöhyke kokouksen organisoinnin ylpeydellä sekä hanakkuudella päästä YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Turvallisuusneuvosto ei edusta demokratiaa. Kirjailija Paavo Haavikko totesi Suomen pyrkivän aina sen pöydän alle, jossa päätöksiä tehdään.

Maapallolla käytetään yhä vähemmän diplomatiaa, yhä vähemmän kunnioitetaan kansakuntien oikeutta päättää itse omista asioistaan oman kehityksen lainalaisuuksien mukaisesti. Ihmisten mahdollisuus ajatella itse heikkenee puolitotuuksia ja valheita sisältävän mediavyörytyksen johdosta. Pakkovalta ja viime kädessä militarismi ja sodat ratkaisukeinona näyttävät yhä arkisemmilta. Obaman rauhan Nobel näyttää yhä irvokkaammalta.

Demokratia valuu sekä mikro- että makrotasolla käsistä. 

Armahtakaa päiväkotilapsia

Torstai 23.2.2012 klo 17.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lasten "liian pitkä" päiväkotityöpäivä on noussut viime päivinä otsikoihin Marjatta Kallialan uuden teoksen ansiosta.Hän katsoo lapsia hoidettavan aikuisten ehdoilla. Hänen mielestään pienen vauvan kanssa kotona olevan äidin esikoiselta tulisi poistaa subjektiivinen päivähoito-oikeus.

Mielestäni väitteissä on monta loogista kuperkeikkaa.Lapsen päiväkotipäivä ei mielestäni ole verrattavissa työpäivään, eikä lapsilta siten puutu lainsäädännön tarjoama työsuojelu.Millä tavalla lapsen "työpäivä" päättyy kotiintuloon. Koko lapsen hereilläoloaika on leikkimistä, oppimista, ruokailua, vuorovaikutusta, syömistä ja leikkitovereiden kanssa puuhaamista. Väite siitä, että kotona lapsella on jotenkin vähemmän vaativat olosuhteet eivät pidä paikkaansa. Päiväkodissa lapsella on ammatillinen, taatusti turvallinen ympäristö. Aikuiset eivät huuda, nauti alkoholia,katso aikuisten ohjelmia televisiosta, osoita väsymystään tai ole välinpitämättömiä lasten tarpeille. Tarhassa on säännöt toisten huomioon ottamisesta.

Lapsia hoidetaan niin kotona kuin tarhassa "aikuisten ehdoilla", luonnollisesti.Jokainen perhe säätelee päiväkotihoitopäivän pituuden oman perheensä kokonaisuuden huomioon ottaen.On käsittämätöntä, että joku voi ehdottaa, että perheen esikoisen subjektiivista oikeutta päivähoitoon pitäisi rajoittaa kun sisarus syntyy. Jos kotona oleva, vauvaa hoitava vanhempi hakee esikoisen muita aikaisemmin tarhasta, se olkoon hänen oikeutensa, jos hän katsoo sen olevan lapsen parhaaksi. Lapsen pysyminen tarhassa koko päivän on kuitenkin lapsen subjektiivinen oikeus eikä vanhemman oikeus.Miksi toisen lapsen saaneet vanhemmat eivät saisi edellenkin itse päättää omista asioistaan.

Jokin aika sitten ehdotettiin työttömiltä vanhemmilta riisuttavaksi lapsensa subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Psykiatrin kannalta juuri työttömyydestä kärsivän perheen lapsi tarvitsee enemmän kuin muut päiväkotia ja mahdollisesta kodin masennuksesta ja apeudesta vapaata ilmapiiriä.

Tutkija vaatii lisää koulutusta tarhan työntekijöille ja pitää ongelmana sitä, että korkeasti koulutetut työntekijät tulevat aamuvarhaisella työhön niin kuin muutkin! Oman kokemukseni mukaan lasten hyvä hoito tai kasvatus ei liity pelkästään koulutukseen. Päiväkodin ilmapiiri on tärkein. Lämmin, sydämellinen vähemmänkin koulutusta saanut työntekijä saattaa tehdä lapsen sielulle enemmän hyvää kuin korkeasti koulutettu muodollisesti pätevämpi henkilö. Aamuvarhaisella työhön tullut ekspertti voi ohjata ja opastaa työtovereitaan koulutuksessa saamiinsa saloihin. Käytännön työnohjaus on tässäkin asiassa tärkeää.

Kun lapsilta kysyy, mikä päiväkodissa on ikävintä, saa usein vastaukseksi: päiväunet. Lapsenlapseni, jotka olivat päivähoidossa vuoden vanhasta lähtien, kokivat sen, että sai pysyä hereillä muiden levätessä, eräänlaisena isoksi lapseksi tulona. 

Olisiko sittenkin niin, että lapset kokevat, että päiväkodissa on hauskaa ja aikuiset ovat siitä kateellisia. Silloin tällöin lapsenlapseni huudahtivat hakuhetkellä, "älä vielä tule, me halutaan leikkiä"

Mielestäni tärkeintä olisi se, että lapsiryhmät eivät olisi liian suuria.

Koulut ja rangaistukset

Tiistai 21.2.2012 klo 18.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Rangaistuksen etsiminen on suomalaiskansallinen tapa suhtautua ongelmiin. Opettajien pitkäaikainen ammattiliittojohtaja tokaisi: "koti kasvattaa, opettaja opettaa" sulkien opettajat kasvatusvastuun ulkopuolelle.

Lapset ovat opettajan "johdon" alaisia suurimman osan päivästään. Ryhmän johtaminen voi johtaa kaoottiseen ryhmään, kurissaolevaan ryhmään tai vuorovaikutukseen perustuvaan ryhmään. Opettaja ei voi onnistua työssään ilman johtajan vastuuta. Hän ei voi toteuttaa pelkkää opetuspuhetta vaikka kuinka haluaisi.

Edellinen ammattiliittojohtaja luuli puhtaan opetuksen olevan mahdollista.Luulo ei silloin eikä nyt vastaa todellisuutta.

Kysyin lounaspöydässä kolmelta nuoruusikäiseltä arvostavatko opettajat luokassa lasten mielipiteitä. Kaikki kome vastasivat: "ei". Miten sitten luokassa voisi syntyä keskinäisen vuorovaikutuksen ilmapiiri, jos johtaja ei arvosta alaistensa oppilaiden mielipiteitä.

Suomessa näyttää edelleen vallitsevan autoritaarinen opetustapa. Oppiminen on ulkoaoppimista. Se ei perustu itsenäiseen ajatteluun ja ratkaisujen löytämiseen. Suomalaiset lapset pärjäävät mekaaniseen tietoon perustuvassa kilpailussa. Itsenäinen vuorovaikutus, väittelykyky ja mielipiteiden perustelu ei voi onnistua ellei opettaja arvosta oppilaiden ajattelua.

Erilaiset opppilaat, erilailla oppivat joutuvat helposti silmätikuiksi. Omanarvontunne heikkenee ja oppimissuoritukset laskevat. Nuori tulee levottomaksi kun ei osaa ja häiritsee muita. Muiden häiritseminen johtaa kahnauksiin, joista seuraa jälki-istuntoa.

Suomalaisissa kouluissa on erinomaisia eläytyviä opettajayksilöitä. Opettajien ammattijärjestö sen sijaan ei halua tai kykene edistämään vuorovaikutukseen perustuvaa koulua, jonka kehykset sallisivat laajojen opettajajoukkojen eläytyvän opettamisen.

Eläytyvä opettaja löytää ratkaisumalleja erilaisille oppilaille. Erilaisuuden voi nostaa positiivisen mielenkiinnon kohteeksi. Yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Jokelan surmaaja olisi tarvinnut kannustusta kiinnostukseensa yhteiskunnallisista asioista. Yhteiskunnallisten asioiden kerho tai muu aktiivinen toiminta koulussa olisi kääntänyt kielteisenä koetun mielenkiinnon kohteen myönteiseksi.

Ongelmien ennaltaehkäisy on avain lähes kaikkiin ongelmiin. Luovuutta ja läsnäoloa tarjoava koulu ei tarvitse rangaistusjärjestelmiä.

Kuntauudistuksella finanssieliitti Suomen kuninkaaksi

Perjantai 10.2.2012 klo 11.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansainvälinen finanssieliitti on jo valinnut useiden maiden hallitukset. Obama oli jo edellisissä vaaleissa riippuvainen Wall Streetista, Kreikan ja Italian hallitukset tarvitsivat finanssipääoman luottamuksen. Ne tarvitsivat myös pääministerien henkilökohtaiset sidokset keskeisiin pankkeihin.

Yhdysvaltojen republikaaninen presidenttiehdokas Ron Paul esitti  kongressissa pitämässään puheessa täsmällisesti ja perustellusti, kuinka finanssieliitti on jo päättänyt Iranin sodasta. Yhdysvaltojen militarismi on ainoastaan väline maailmanlaajuisella finanssieliitin hiekkalaatikolla.

Suomen kuntauudistus kääntää suomalaisen demokratian 100 vuotta taaksepäin. 1906 Suomessa vallitsi palkkauslaki, jonka mukaan talon myynnissä isäntä saattoi myydä työntekijänsä irtaimiston mukana seuraavalle omistajalle.

Tampereella päiväkotien, henkilöstöravintoloiden y.m. ruokahuolto keskitettiin Tampereen Ateriaksi. Se tuotti 36,7 miljoonan liikevaihdolla 1,7 miljoonan euron ylijäämän Tampereen kaupungille. Nyt Tampereen Kokoomus ja Vihreät ajavat 0,5 miljoonan aterian ulkoistamiseen ja 9,5 miljoonan aterian "organisoimiseen kokonaisvastuumallilla tuotantotavasta riippumatta". Paitsi 20 työntekijän siirtämistä muihin tehtäviin, 38 kaupungin työntekijää siirtyisi liikkeen luovutuksen yhteydessä muiden työnantajien palvelukseen.

Työntekijät palaavat työnantajiensa irtaimiston kaltaisiksi kappaleiksi menettäen ihmisarvonsa. Tätä myös Tampereen vihreät kannattavat.

Tampereen esimerkki tekee Kokoomuksen valtakunnallisen kuntauudistuksen päämäärät selväksi. Pyritään muodostamaan Kokoomuksen käsissä olevia riittävän suuria terveydenhuollon, koulutuksen tai esimerkiksi lastensuojelun yksiköitä, jotka yksityistetään. Sen sijaan, että tavoitteena olisi onnellisempi täysipainoisempaa elämää viettävä kuntalainen, tavoitteeksi asetetaan liiketaloudellinen voitto. Yksityiset vähitellen yhä ylikansallisemmat yhtiöt piilottavat verotettavat tulonsa veroparatiiseihin. 

EU:n oikeistopuolueiden tavoitteet toteutetaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. EU myötäilee finanssieliitin maapallolle päivä päivältä tuhoisammaksi koituvaa ohjelmaa. Suomen tiedonvälityksen sisällön matala taso ja viihteellisyys estää kansalaisia tiedostamasta mitä maailmassa on meneillään.

Kokoomus halusi 100 vuotta sitten Suomeen kuninkaan, saksalaisen auktoriteetin jatkamaan tsaarin valtaa tai ainakin Venäjän porvarillista valtaa. Nyt Saksa,finanssieliitti ja globaali militarismi tarjoavat jälleen auktoriteetin, jota katsotaan ihaillen ylöspäin. Itsenäisyys, demokratia ja kansalaisten tunne kyvystä vaikuttaa omiin asioihinsa eivät ole tässä ohjelmassa mukana.

Helsingin Sanomat, Syyria, oikeistaju

Tiistai 7.2.2012 klo 10.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ihmisen oikeustaju perustuu oikeisiin tietoihin. Ihmisoikeudet ja oikeustaju voidaan muokata halutunlaisiksi yksipuolisten tietojen avulla. Kun laiton Irakin sota alkoi, suomalaiset tiedotusvälineiden edustajat istuivat yhdysvaltalaisissa tankeissa ja kuvasivat todellisuutta yhdysvaltalaisten, juuri kansainvälistä oikeutta rikkoneiden tahojen silmin. Kukaan ei vaatinut vallanvaihtoa Yhdysvaltoihin vaikka viimeisten saartojen ja sotien seurauksena miljoona Iranilaista oli kuollut, samoin 2 miljoonaa Irakilaista (ensin saarron ja pakotteiden seurauksena, sitten sodan ja miehityksen aikana)Ilmasta kuoliaaksipommitettujen ruumiit eivät näytä yhtä todistusvoimaisilta kuin lähietäisyydeltä ammutut.

Tämän päivän 7.2.2012 Helsingin Sanomissa on sinänsä ansiokas selostus Syyrian tilanteesta. Siinä kuvataan uskonnollisten ryhmien määrät ja taistelupaikat. Siinä referoidaan venäläistä asiantuntijaa ja kiinalaista sanomalehteä. "Venäjän menetetty peli"-kolumnissa Jukka Huusko ennakoi Venäjän vaikutusvallan vähenemistä Lähi-Idässä.

Kiinostavampaa kuin se mitä artikkelissa sanotaan, on se mitä artikkelissa ei sanota. Siinä unohdetaan mainita se, että Israel miehittää edelleen osaa Syyriasta, eikä maiden välillä tietääkseni ole rauhansopimusta. Siinä ei mainita, että muuten esiinnostetuissa sunnivaltioissa Saudi Arabiassa ja Qatarissa on Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Vaikuttaisiko tämä myös maiden kannanottoihin konfliktissa. SaudiArabia on eräs Yhdysvaltojen suurimmista aseostajista.

Lukijalle olisi ollut arvokasta tietää, missä muissa Arabimaissa on Yhdysvaltojen sotilastukikohtia. Asekauppa pyörittää maailmaa. Samaan aikaan kun Venäjää arvostellaan,aivan oikein, aseiden viennistä Syyriaan, samassa yhteydessä unohdetaan USA:n asekaupat Bahrainin kanssa,jossa on Yhdysvaltojen sotilastukikohta ja joka verisesti tukahduttaa oman maansa shiaenemmistön protesteja, joita Saudi Arabia vyöryi viime keväänä  tukahduttamaan.

Kolmantena puutteena näkisin sen, että Helsingin Sanomia ei kiinnosta osana analyysiään kuvata 1,5 miljoonan Irakin pakolaisen asemaa Syyriassa. Pitäisikö näiden pakolaisten nyt paeta johonkin kolmanteen maahan kun Länsimaat heittävät bensiiniä sisällissodan liekkeihin ja vaikeuttavat kansalaisten elin- ja toimeentulomahdollisuuksia koko Syyriassa.

Helsingin Sanomien ei olisi ollut varmaankaan vaikeata saada joko Suomen suurlähetystöstä tai Syyrian viranomaisilta tietoa siitä mikä Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisten kohtalo Syyriassa nyt kriisin olosuhteissa on. Olisi ollut kummallista, jos ulkomaiset toimittajat eivät Suomen sodan jälkeistä tilannetta kuvatessaan olisi olleet kiinnostuneita miten Kanta-Suomeen muuttamaan joutuneet sadattuhannet karjalaiset voivat.

Irak,Syyria, USA ja Venäjä

Tiistai 31.1.2012 klo 11.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen ja Britannian synnyttämässä Irakin sodassa kuoli miljoona ihmistä, pääasiassa siviilejä. Sodan moraalittomuuden ja laittomuuden heijastuksia nähdään  edelleen joka päivä. Yhdysvaltalainen sotilas, joka määräsi murhaamaan kaksi perhettä pääsi oikeudessa kuin koira verajästä. Sota aiheutti myös uskonryhmien keskinäisten välien kärjistymisen ja tuhansien ihmisten kuoleman. 

Sota synnytti ennennäkemättömän pakolaisaallon naapurimaihin. Suurin osa irakilaisista pakeni Syyriaan. Tähän mennessä pakolaisten määrä on nossut 1,2:sta miljoonasta lähes 1,5:een miljoonaan. Syyrian 18 miljoonan asukkaan valtion on ollut integroitava tuo valtava hädänalaisten tulva.

Syyriassa opetus on ilmaista, samoin julkinen terveydenhuolto. Korkeakouluopetuksen lukukausimaksut ovat minimaalisia. Pakolaistulvan seurauksena koulujen luokkahuoneet ovat käyneet pieniksi. Uusia kouluja ja sairaaloita tulisi rakentaa. Elinkustannukset ovat nousseet ja nuorten syrjäytymisvaara kasvaa kun työnhakijoiden määrä on räjähdysmäisesti kasvanut.

Ennen Irakin sotaa, Syyria tarjosi turvan monille palestiinalaispakolaisille ja orvoille, jotka olivat menettäneet vanhempansa esimerkiksi Israelin ja Libanonin kristittyjen suorittamassa Sabran ja Shatillan verilöylyssä, jossa kuoli tuhansia siviilejä, pääasiassa naisia ja lapsia.Ensimmäinen palestiinalainen kummilapseni kävi koulua Damaskoksen lähellä olevassa sisäoppilaitoksessa.

Yhdysvaltojen presidentti ei tunnu piittaavan niistä ongelmista, joita hänen maansa on Irakilaisille aiheuttanut. Tuon tuholaistoiminnan seurakset saavat muut kantaa. Sen sijaan Obama julistaa tuomionsa Syyrian presidentille. Hän ilmoittaa, että Assad on menettänyt legitimiteettinsä.

Voidaan verrata käytännöllisesti lukuja. Miljoona Irakilaista vastaan 5000 syyrialaista siviiliä. Kukaan ei voi väittää, että Assadin sotilailla tai pidätyslaitosten kiduttajilla ei olisi verta käsissään. Kuitenkin aivan lukujen lain mukaan Obamalla ja Israelin hallituksella on karmaisevampi menneisyys ja nykyhetki.

Yhdysvalloilla ei ole mitään legitimiteettiä puuttua sellaisten maiden sisäisiin asioihin, jonka humanitaarisen pakolaisongelman se on itse aiheuttanut. Kuinka monta dollaria Yhdysvallat on antanut Syyrialle ja Jordanialle (jossa 800000 pakolaista) Irakin pakolaisten työllistämiseen ja humanitaariseen apuun? Tuskin yhtään.

Tällaisten haasteiden edessä olevat valtiot tarvitsevat ennenkaikkea vakautta. Venäjän ehdotus dialogista, jota se on tarjoutunut edistämään Syyrian osapuolten välillä, on rakentava. On mielenkiintoista kuinka Yhdysvallat hyväksyi Saudi-Arabian panssareiden vyöryn Bahrainiin, kun Bahrainin sunnivähemmistöä edustava hallitus tappoi shiaenemmistön jäseniä ja vangitsi heitä hoitaneita lääkäreitä.

Kaksinaismoraali tai suorastaan moraalittomuus näyttää voimistuvan yksinapaisessa maailmassamme. Euroopan Unionin moraali ja välitys- ja rauhantyön taito näyttävät olevan hukassa.

EU ja Iran

Sunnuntai 29.1.2012 klo 16.14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kansalainen on hämmästynyt Euroopan Unionin ja tiedotusvälineiden sata prosenttisesta mukaanmenosta Yhdysvaltojen ja Israelin Iran-politiikkaan.

Kysymyksenasettelussa on vain yksi näkökulma, toista ei ole. Kuitenkaan  asiat eivät yleensä ole yksinkertaisia, varsinkaan silloin kun Yhdysvallat ja Israel ajavat omaa asioiden käsittelyjärjestystään.

Yhdysvallat sai Britannian mukaansa hyökkäykseen entistä liittolaistaan Irakia vastaan. Perusteena olivat "olemassa olevat" joukkotuhoaseet. Yhdysvallat valehteli YK:ssa. Suomen presidentti tuomitsi sodan kansainvälisen lain vastaisena.

Nyt Yhdysvallat on saanut koko EU:n mukaansa ajojahtiin Irania vastaan. Talouspakotteet ovat sodankäyntiä, joka vaarantaa kohdemaan kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden. Irakin kohtalo on karmaiseva esimerkki.

IAEA on muuttunut poliittisemmaksi. Hans Blixin ja hänen jälkeensä El Baradein johtama IAEA oli tieteellinen, luotettava yhteisö. Nykyisen IAEA:n tiedot Iranin ydinenergiatilanteesta ovat epäselviä. Iran on allekirjoittanut ydinaseiden leviämistä estävän sopimuksen.

Agendaansa ajava Israel ei ole tällaista allekirjoitusta tehnyt, saati kutsunut IAEA:n tarkastajia ydinaselaitoksiinsa. Sen sijaan mitä todennäköisimmin se on tappanut useita Iranilaisia tiedemiehiä, jotka ovat perehtyneet ydintutkimukseen.

Aljazeeran nettisivuilta www.aljazeera.com voi löytää EMPIRE-ohjelman, jonka videolla loistavat asiantuntijat toimittaja Marwan Bisharan puheenjohdolla käsittelevät Iran-kysymystä. Toimittaja kuvaa loppurepliikissään kuinka jo 1980- luvulta saakka Yhdysvallat on propagoinut, että Iranilla on kahden vuoden kuluttua ydinase, seuraavana vuonna julistetaan, että 6kk kuluttua, sitten taas jotain muuta. Propaganda vyöryy kuin lumipallo. Nyt eletään vuotta 2012 ja taas kuullaan samat puheenvuorot.

Onko EU:lla todella oikeus syöstä EU:n ulkopuolinen maa taloudelliseen katastrofiin pelkästään siksi, että tuo maa haluaa olla itsenäinen ja toivoo, että sitä kohdellaan samalla mittatikulla kuin Israelia kansainvälisessä ydinenergiapolitiikassa.Onko EU:n moraali sama Israelin suhteen kuin Iranin suhteen. Miksi Israelia ei vaadita kutsumaan IAEA:ta ydinlaitoksiinsa vaan annetaan sen uhata naapuriaan, joka myöskään ei halua, tai ei ainakaan väärillä ehdoilla.

Koomista STASI-uutisointia HeSa:ssa

Sunnuntai 29.1.2012 klo 15.58 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat näyttäytyy varmaan tahattoman koomisena STASI-uutisoinnissaan.

Kulmat kurtussa toimittaja Baer esittää tutkijoiden vaativan STASI- tietoja. Hän kertoo saksalaisesta STASI- arkiston paperikorien paperisilpun ja omenan raatojen materiaalista löytyvistä salaisista tiedoista.

Hän ihmettelee kuinka STASI- tiedot ovat päätyneet Yhdysvaltoihin.

Jos toimittaja Baerilla olisi hieman laajemmat tiedot hän kysyisi, miksi saksalaiset kaivelevat paperikoreja kun he saisivat paljon kattavammat tiedot suoraan Yhdysvalloista.

DDR:n vakoojilla ja virkamiehillä oli suuri työ värvätä halukkaita henkilöitä niin kotimaassa kuin ulkomailla tiedonhankintaan.

Samaan aikaan Yhdysvaltojen,Britannian ja Uuden-Seelannin yhteistyönä kylmän sodan aikana jo 1960-luvulta lähtien maapalloa kierteli vakoilusatelliitti Echelon, joka nappasi tietoa koko maapallon miljardien asukkaiden kommunikaatiosta, satelliitin vaikutuspiirissä. Breshnevin puhelut, DDR:n salaisuudet tai Britannian EU:n sisällä tekeillä olevien kauppasopimusten sisällöt tulivat satellitin kautta CIA:n ja osallistujamaiden tietoon ja hyödyksi.

On surkuhupaisaa, että Helsingin Sanomilla ei ole enempää kunnianhimoa vai onko poliittisesti miellyttävämpää kirjoittaa paperikorien kaivelusta vakoilusatelliittien sijaan.

Euroopan parlamentin komitea käsitteli Echelon-satelliittia. Se päätyi lopputulokseen, että vakoilusatelliitille ei voi mitään. Toinen johtopäätös oli se, että EU:lla itsellään tulisi olla vakoilusatelliitti!! Nyt Echelon-satelliitti on ikänsä puolesta saattanut tulla tiensä päähän.

Vielä Jugoslavian hajottamissotien aikana Yhdysvallat keräsi tietoja Echelonilla. Erästä ranskalaista kenraalia ei voitu saattaa vastuuseen tuomioistuimessa sillä perusteella, että tiedot häntä vastaan oli saatu Echelon satelliitin avulla.

Ehkä roskakorien penkominen on lähempänä arkea ja muistuttaa lapsuuden Yksityisetsivä Kalle Blomqvistin touhuja. Voi ainakin kauhistella kotoisen tuntuisesti.

Media ja presidenttiehdokkaiden ihmisoikeudet

Lauantai 28.1.2012 klo 15.07 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomi ei valitettavasti ole ihmisoikeuksien luvattu maa.Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä aikoinaan totesin kuinka Ruotsi on valovuoden Suomea edellä.

Tiedotusvälineet, joista useimmat ovat kauan sitten, päätoimittajiensa sanoin ilmoittautuneet NATO:n kannattajiksi, ovat pääsemässä hiotun tekniikansa avulla maaliin.

Ensimmäisellä kierroksella tenteissä ei puhuttu käytännössä mistään merkittävästä ulkopoliittisesta asiasta. Kierroksellahan oli todellinen ulkopolitiikan konkari ja NATO:n vastustaja.

Kun hänestä päästiin, tiedotusvälineet ovat ottaneet jäljelläolevan NATO:n vastustajan käsittelyynsä.

Helsingin Sanomat referoi tarkoitushakuisesti TV 1:n vaalitenttiä ja oheen merkitsee ehdokkaille plussat ja miinukset. Haaviston miinuksena on "hermostus" ja suupielen nykinä. Samaa hermostusta TV1:n toimittaja yritti istuttaa Haavistoon. 

Haaviston ilmeet ja eleet saattavat johtua aivan muusta kuin tavallisesta hermostuksesta. Se saattaa johtua tunteesta kun joutuu puhumaan esineen roolista ylivoimaa vastaan. Haavisto tietää, että toimittajien asenteet eivät viikossa muutu. Toimittajat pitävät itsestään selvänä, että Haaviston seksuaalinen suuntaus on vähemmän arvokas kuin Niinistön seksuaalinen suuntaus. He kohtelevat Haavistoa objektina subjektin sijaan. Toimittajat pitävät omaa vallankäyttöään normaalina, yleisenä.

Niinistö istuu tyytyväisenä vieressä tietäen, että hänen ylivoimainen asenteensa "normaalin" edustajana säilyy.Jos hänellä olisi eläytyminen tallella, hän ei nauttisi tästä. Mutta ilmeisesti hänelle asenne on yhtä normaali kuin toimittajillekin.

Isovanhempiemme aikaan omistaminen ja omistamiseen liittyvä äänioikeus oli normaalia. Se oli lainsäädännöllä taattua itsestään selvyyttä.Nyt ajassa on uudet itsestään selvyydet - yhtä alistavat kuin ennenkin.

Lasse Lehtisen ja Uutispäivä Demarin kootut selitykset vaalitappiosta

Perjantai 27.1.2012 klo 17.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Uuutispäivä Demari antoi jälleen kokonaisen aukeaman Lasse Lehtisen selityksille. Olisi kuitenkin syytä nostaa kissa pöydälle ja alkaa puhua asiaa.

Lasse Lehtisellä, Paavo Lipposella ja Uutispäivä Demarilla näyttäisi olevan yhteinen linja, joka kuitenkaan ei ole kaikkien demareiden linja.

Lasse Lehtinen luopui näyttävästi presidenttiehdokas- ehdokkuudestaan kun Lipponen, kolme päivää ennen kuin Heinäluoma oli luvannut ilmoittaa mahdollisesta suostumuksestaan ehdokkaaksi, piti näyttävän oman tiedotustilaisuuden.

Yllämainitun linjan edustajat eivät olisi missään tapauksessa halunneet Erkki Tuomiojaa puolueen puheenjohtajaksi, silloin kun tuo vaali oli ajankohtainen. Sen ainakin Lipponen muistaakseni ilmoitti julkisesti TV:ssäkin, mikä kummastutti suurta joukkoa SDP:n jäseniä ja äänestäjiä. Jos puheenjohtajasta olisi järjestetty neuvoa antava jäsenäänestys, Tuomioja olisi mitä todennäköisimmin ollut voittaja.

Viimeisen puolen vuoden aikana ennen eduskuntavaaleja SDP löysi kuitenkin, Lehtisen linjasta poikkeavan, aatteellisen pohjansa ja menestyi vaaleissa tästä johtuen. Jutta Urpilaisesta kehittyi puheenjohtaja, jonka toimiin oli ilmestynyt ideologisesti vankka runko. Tämä johti hyviin hallitusneuvotteluihin ja hyvään ministerilistaan.

Lasse Lehtistä tällainen meno ei näytä tyydyttävän. Uskoessaan Lipposen toteuttavan Lehtisen linjaa hän tyytyi antamaan sivustatukea kirjoituksillaan ja kolumneillaan. Niissä hän haukkuu Suomen kansan typeräksi ja pimeyden laaksossa kulkevaksi, kun se ei ymmärrä NATO:on liittymisen ihanuutta. Hän haluaisi Suomeen Blairin keskustaa kosiskelevaa linjaa, joka Britanniassa on jo kuopattu ja siirrytty pelin politiikasta aatteellisemmalle pohjalle.

Lehtinen saatta ihailla Blairin politiikkaa myös siksi, että Blair oli vankkumaton Yhdysvaltojen sotapolitiikan kannattaja.

Suuri osa sosialidemokraatteja ja puolueen kannattajia varmasti tuskastuneena odotti milloin kiusallinen presidentinvaalitaisto loppuisi. Sen jälkeen päästäisiin kylmältä sodalta kalskahtavasta "länteen asemoitumisesta" ja NATO:n kannattamisesta, lähemmäs puolueettomuus- ja liittoutumattomuus- politiikkaa.Euroopan Unionin jäsenenäkin voi olla puolueeton ja liittoutumaton eli itsenäisesti ajatteleva ja rakentavan panoksensa antava valtio.

Lipponen julistautui kaikkien presidenttien, Paasikiven, Kekkosen, Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen linjan kannattajaksi. Näen kuitenkin yhtäläisyyttä vain Ahtisaaren kanssa. Kekkosen - Halosen-linja on toisenlainen.

Haavisto presidentiksi

Maanantai 23.1.2012 klo 10.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toisella kierroksella valinta tehdään pankkiirin ja ulkopoliittisen asiantuntijan välillä. Toinen yrittää olla puhumatta mitään ja liukua presidentiksi imagolla. Toinen keskustelee, kuuntelee, pohtii ja on selväsanainen ja analyyttinen.

Vaalitulosten erittely on tuskallista. Voiko olla niin että Etelä- ja Itä Suomen maaseutupaikkakuntien äänestäjät jonkin tiedon ja tietoisuuden perusteella äänestävät Niinistöä. 

Väyrysellä oli ensimmäisellä kierroksella ihmiskuntapolitiikan, kestävän kehityksen ja NATO-kriittisyyden ohjelma, pitkä kokemus ja johdonmukainen linja jo 1970-luvulta saakka. Hän olikin ykkönen Keski-Suomesta pohjoiseen, jokaisessa kunnassa. 

Suomen NATO-kriittinen kansa äänesti Etelä-Suomessa kuitenkin NATO-myönteisimmän ehdokkaan johtoon. Voiko median vaikutusta paremmin todistaa. Median hömppä journalismi vältti kaikkea todellista asiakeskustelua.

Haavisto tutki NATO:n köyhdytettyä uraania sisältävien pommien vaikutusta Jugoslavian maaperässä. Irak on täynnä uraani jäämiä, jotka aiheuttavat sikiövaurioita vuosisadoiksi eteenpäin. Yhdysvaltalaiset sotaveteraanit kärsivät uraanijäämien vaikutuksia saamatta hoitoa tai elatusapua.

Haavisto ajaa rauhanpolitiikkaa ja aseidenriisuntaa. Se on suomalaisten etu. Äänestäjä voi sanoa EI! NATO:n ja militarismin myötäilylle.