Urheat Venäjä-vastaisen hybridisodan ritarit

Keskiviikko 8.8.2018 klo 13.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kyyneleet silmissä olen voinut seurata Hesarin, Ylen ja ulkoministeriön syvää uskollisuutta USA:n edellyttämälle Venäjä-vastaiselle hybridisodalle – nyt Georgian sodan viitekehyksessä. Yle kertoi Puolan, Latvian,Lettuan ja Ukrainan voimakkaista "vaatimuksista Venäjälle" Georgian sodan kompensoimiseksi.

Helsingin Sanomat vuorostaan tekstissä aivan oikein kuvasi sodan tapahtumien kulun kuta kuinkin objektiivisesti, mutta runsailla kuvilla kuuliaisesti demonisoi Venäjän. 

Ulkoministeriö on kunnostautunut kymmenen vuoden ajan disinformaatiossa. Heti tapahtumien jälkeen ulkoministeri Alexander Stubb (joka  osoittaakseen lojaaliuttaan presidentti Bushille, ilmoittautui etelä-valtiolaiseksi) ETYJ:n puhenjohtajamaan edustajana ilmoitti Venäjän aloittaneen sodan. Onneksi Ranskan presidentti ilmoittautui hätiin ja aloitti asialliset neuvottelut. Viime päivinä taitava ulkoministerimme, USA:n presidentin aamiaisvieras Timo Soini, liittyi hybridisotaa käyvien maiden kuoroon, kuten myös muut aikaisemmat ulkoministerimme.

Nämä info-soturit eivät mainitse sanallakaan Georgian presidentti Saakashviliä ja hänen oppi-isiään Yhdysvalloissa. Saakashvilihan oli USA:n kouluttama "demokratiaa" edistävä värivallankumouksellinen, joka tosin sittemmin on joutunut pakenemaan Georgiasta väärinkäytösten vuoksi. Hän yritti USA:n suojatti Poroshenkon avulla uutta nousua Odessan pormestarina (saaden Ukrainan kansalaisuuden, mutta nopeasti myös menettäen sen) ja vaeltaa nyt ilmeisen kansalaisuutta vailla, ehkä Yhdysvalloissa.

Georgian sodan yksi sivupäämäärä oli pilata samanaikaisten Pekingin olympialaisten kiinalaisille tuoma ilo ja ylpeys– samalla tavalla kuin Ukrainan vallankaappauksella haluttiin pilata Sotshin olympialaisten juuri tuoma ilo ja ylpeys Venäläisille, tai Salisbyriyn myrkkyiskulla haluttiin pilata Venäjän MM-jalkapallokisat.

Varsinainen Georgian kriisi alkoi Saakashvilin hyökätessä Georgian armeijan avulla Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin tappaen venäläisiä rauhanturvaajia ja siviilejä. USA ilmeisesti ei ollut samaa mieltä ajankohdasta, mutta tuki Saakshviliä. Venäjä vastasi sotatoimilla ja pakotti Georgian armeijan vetäytymään.

Venäjä pysäytti sodan alkuunsa. Helsingin Sanomat kuvaa sodan ikäänkuin vain Venäjän sotatoimet synnyttäisivät uhreja. Georgian mieltä vailla oleva yritys palauttaa Etelä-Ossetia väkivalloin oli tragedia. Muutaman päivän kestäneen sodan uhrien muistoksi Tshinvalissa järjestettiin muistokonsertti, jonka johti kapellimestari Gergiev. Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija arvioi konsertin "Venäjän voiton konsertiksi". Jokainen joka näki konsertin (Hesarin musiikkiarvostelija ei nähnyt sitä eikä kuullut) saattoi kokea pimeässä illassa kynttilöiden valaistessa portaita, jolla orkesteri soitti, syvän surun ja myötäelämisen tapahtumaksi, josta voitonhuuma oli kaukana.

Entä sitten näiden Baltian maiden, Puolan ja Ukrainan esiintyminen Georgian sodan vuosipäivänä? Nämä maat ovat USA:n maailmanvallan ja valedemokratian keskeisiä, siitä syvästi riippuvaisia tukijoita. Osa näistä maista on pitänyt CIA:n salaisia vankiloita maaperällään. Ukraina vuorostaan oli Maidanin vallankaappauksen aikana ja sen jälkeen Yhdysvaltojen hallituksen suoraan siimaohjaama valtio. CIA:n toiminta tai NED ei riittänyt vaan itse varapresidentti Biden uhrasi paljon aikaansa neuvomalla paikan päällä parlamentissa ja ohjaamalla Ukrainan itse valitsemaansa pääministeriä puhelimitse. 

Suomen valtioneuvosto ja ulkoministeriö synnyttävät vuolaimmat kyyneleet. Venäjä-vastaista hybridisotaa oppimaan ja käymään on valjastettu 100 nimetöntä toimijaa tiedotusvälineistä virkamiehiin. Tulokset nähdään päivittäin. Kuinka paljon haaskattua aikaa?

Suomen tasavallan presidentti sekä molemmat viimeiset valtioneuvostot ovat sallineet Suomen liukumisen yhä syvemmälle USA:n maailmanvallan (joka on sotilaallista– ei demokraattista) osaksi. Tämä edellyttää Venäjän ja monen muun suvereenin valtion turvallisuustarpeiden huomioon ottamatta jättämistä. Se on edellyttänyt valehtelun ottamista käyttöön tiedonvälityksen sijaan.

Entisille siirtomaavalloille Ranskalle, Saksalle ja Iso-Britannialle vallankäyttö demokratian sijaan on tuttua ja luonnollista. Osana EU:ta nämä maat ovat siirtäneet tuon vallankäytön tavan myös EU:n ulkopolitiikkaan. EU-maat eivät ulkopolitiikassaan ole demokratian ja oikeusvaltion kannalla. Ne rikkovat kansainvälisiä lakeja ja normaalia oikeustajua räikeästi. EU perustettiin edistämään suurpääoman tarpeita; työvoiman vapaata liikkuvuutta, joka nykyisin tehostuu halpatyövoiman maahanmuutolla. Demokratian edistäminen ei ole EU ssa olennaista.

Valehtelu Georgian sodasta, Ukrainan Maidanin vallankaappauksesta, Salisburyn myrkkyiskusta ja Syyrian kaasuiskuista on arkipäivää. Oikeustajun murtaminen valehtelulla ja poliittisella oikeudenkäytöllä juridiikan sijaan johtaa väkivaltaan. Entisten siirtomaavaltojen Ranskan ja Iso-Britannian ilmavoimat sotivat USA:n rinnalla laittomasti Syyriassa. Heidän motiivinsa perustellaan maksetuilla Valko-kypärät -näyttelijöillä, jotka on palkattu propagandatarkoitukseen, mutta joiden toimet totuuden vääristelijöinä, johtavat kokonaisten kansakuntien tietoisuuden vääristymiseen.Suomen median voittopuolisena lähdeaineistona Syyriasta ovat suurpääomaa palvelevat tietotoimistot sekä SOHR, yhden miehen kapinallisten näkökulman välittävä henkilö Lontoon lähiöstä.

Suomen kansa uskoo Yle:n ja muun valtamedian puhuvan totta. Valtamedia ilmoittautui jo 20 vuotta sitten päätoimittajiensa julistuksilla olevansa NATO:on liittymisen kannalla. Jostakin syvältä Suomen kansan sisältä kumpuaa realismi ja oikeudentunto, joka sallii samaan aikaan uskoa valheita, mutta ei anna sen vaikuttaa omiin mielipiteisiin. Suomen kansasta alle 20 % haluaa liittyä NATO: on. Mutta USA:n Venäjä-vastaisen hybridisodan toimijat jatkavat yhdessä USA/NATO -hybridikeskuksen kanssa liikuttavaa yritystään, joka viime päivinä on yrittänyt puhaltaa yhteen hiileen Georgian sodan hiilloksella.

Suomi, oikeusvaltioko?

Tiistai 27.3.2018 klo 17.54

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti presidentti Niinistön johdolla karkottaa Suomesta venäläinen diplomaatti, seuraamuksena oletettuun syyllisyyteen Salisburyn myrkytykseen. Jään miettimään, onko Suomi oikeusvaltio?

Vietimme viime viikolla yli miljoona uhria vaatinen Irakin sodan alkamisen muistopäivää.  Tuohon USA:n aloittamaan sotaan liittyi solidaarisuudesta muun muassa Britannia ja Tanska, myöhemmin moni muu NATO-maa. Britannian tuolloisen pääministeri Tony Blairin syyllisyys brittien osallistumiseen on ollut pitkän aikaa komitean tutkittavana. Koko läntinen media eli sotaa kuin omaansa eivätkä puoli miljoonaa lapsiuhria herättäneet USA:n ulkoministeri Albrightissa muuta kuin kyynisen kommentin siitä, että nuo uhrit olivat "sopiva hinta".

Toinenkin vuosipäivä sattui viime viikolle – nimittäin Jugoslavian pommitusten vuosipäivä. USA:n ja Saksan ahneus sekä halu sotilaallisen ja taloudellisen vallan anastamiseen Balkanilla johti Jugoslavian hajottamiseen sodalla. Tuo hanke edellytti toisen maailmansodan holokaustin uhrien, serbien demonisoimista. Siihen käytettiin Ruder-Finn markkinointitoimistoa, jonka rahoittivat Yhdysvalloissa asuva albaani- ja kroaatti diaspora. Serbit näet halusivat säilyttää Jugoslavian liittovaltion, jossa kaikki kansanryhmät olivat saman arvoisia. Kansanmurha oli aiheuttanut serbeissä syvän turvattomuuden.

Kuten edellisessä blogissani palautin mieleenne, Suomi osallistui pommitusten mahdollistamiseen karulla tavalla. Suomen ulkopoliittinen johto esti kansainvälistä yhteisöä kuulemasta totuutta Racakin taistelusta, minkä totuuden suomalaiset oikeuslääkärit tiesivät, mutta Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto estivät tuon tiedon julkistamisen. Väärää tietoa tekosyynä hyväkseen käyttäen presidentti Clinton ja NATO ryhtyivät pommittamaan Jugoslaviaa, joka sitä ennen oli kieltäytynyt suostumasta koko valtionsa alueen NATO-miehitykseen. Tuhoiskuissa käytettiin uraanipommeja.

Pommitusten päätyttyä kesäkuussa 1999 Yhdysvallat ryhtyi välittömästi rakentamaan massiivista sotilastukikohtaansa Serbian alueelle Kosovoon. Saksa vuorostaan hankki itselleen Kroatian, Slovenian ja vähitellen koko muun Jugoslavian alueen maiden infrastruktuurin; vakuutuslaitokset, pankit, hotellit ja tiedotusvälineet.

Kyseinen tapahtuma oli ensimmäinen Suomen palvelus globaalia valtaa haalivalle USA:lle sekä siitä riippuvaiselle Saksalle. Teko merkitsi Suomen luopumista totuudesta kansainvälisissä suhteissa. Sen jälkeen Suomi "pääsi" osaksi samanmielisten joukkoa, josta tilasta ei ole enää paluuta entiseen. Olen kutsunut sitä nilkin rooliksi gangsteriporukassa.

Suomi hyväksyy nykyisin kyselemättä USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ja nykyisten NATO-maiden edelleen jatkuvat sodat Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä. Taloudellinen ja aseellinen tuki terroristeille, silloin kun se edistää "liittolaisten" geopoliittisia päämääriä, joudutaan hyväksymään.

Useat brittipolitiikot ovat viitanneet oikeusistuimen Britanniassa tulleen siihen tulokseen, että ei ole varmaa, mitä Salisburyssa käytetty kemiallinen aine oli.Sen lisäksi ei ole mitään näyttöä siitä, että aine olisi peräisin Venäjältä.

Normaalin syyllisyyden selvittämisprosessin ohittaminen ja syyllisyyden julistaminen välittömästi tapahtuman jälkeen viittaa provokaatioon. Britannian hallitus on toistaiseksi tuntemattomin motiivein halunnut voimistaa russofobiaa ja erityisesti jo vuosia kestänyttä Putinin vastaista kampanjaa.

WILPF- rauhanjärjestön 100- vuotis juhlakokouksessa Haagissa muutama vuosi sitten saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja Sabine Schiffer totesi Putinin vastaisen kampanjan olevan hyvin suunniteltu ja sitä edistämään on palkattu Hill&Knowlton markkinointitoimisto. Tällä markkinointitoimiston johdolla oli itselläänkin kytkös Ukrainan ja USA:n välisiin liikesuhteisiin. Toisin sanoen markkinointitoimisto edisti paitsi tilaajan etua, myös omaa taloudellista etuaan.

Suomen Yle on tarjonnut niukasti tietoa Salisburyn myrkytyksestä. Se on kokonaan unohtanut oikeusistuimen päätökset. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän tiedotustiaisuuden jälkeen olisi luullut, että Yle ja muut tiedotusvälineet olisivat kiireesti hankkineet ohjelmiinsa ja haastatteluihinsa kansinvälisen oikeuden asiantuntijoita. Sen sijaan Yle kutsui A-studioon mielipiteistään tunnetun ex-suurlähettiläs Himasen ja varmemmaksi vakuudeksi viittaa nettisivuilleen – jälleen mielipiteistään tunnettuun UPI:n johtajaan Teija Tiilikaiseen.

Tiedotusvälineet ovat visusti vaienneet myös siitä, mitkä maat eivät ole karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Luxemburg on edellyttänyt joitakin todisteita, ennenkuin reagoidaan. Irlanti, Portugal, Itävalta, Malta,Slovenia, Kypros ja Bulgaria eivät ole kiiruhtaneet päätöksissään. Miksi Suomi?

Harva poliitikko on kyseenalaistanut presidentin ja pääministerin päätöksen. Erkki Tuomioja on ilmoittanut facebook-sivuillaan, että hän ei olisi moista päätöstä tehnyt. Tosin hän heittää skorpionin piston Venäjälle päin – selustansa varmistaakseen. Hän toivoo, että Suomen oikeusvaltioperiaate ei laskeutuisi Venäjän tasolle!

Katsotaanpa: Montako miljoonia uhreja vaatinutta laitonta sotaa USA/EU on käynyt?

Ryhmä, johon Suomen halutaan samaistuvan on käynyt Irakin sotaa Irania vastaan, Jugoslavian hajottamissotaa, Afganistanin sotaa, Irakin sotaa, Libyan sotaa, Syyrian sotaa, Jemenin sotaa sekä välillisesti tukenut Israelia sen hyökätessä Libanoniin ja tuhotessa Gazan.

Toisen maailmansodan aikana 25 miljoonaa venäläistä uhrasi itsensä pelastaakseen Venäjän ja Euroopan natsismilta. Käsittääkseni Venäjä ei tule sallimaan Euroopassa nousevan natsismin hyväksymisen  ja juutalaisvastaisuuden leviämistä omien rajojensa sisälle.

Suomi tunnusti kiihkeän katolisen ja fasistisen Kroatian toisen maailmansodan aikana vaikka maa oli säätänyt serbien ja juutalaisten tuhoamisen oikeuttavat lait. Moni seikka politiikassamme muistuttaa tuota aikaa. Venäjä-vastaisuus on tullut serbi- ja juutalaisvastaisuuden tilalle. Venäläiset ja serbit ovat ortodokseja. Kuinka paljon Suomen ja EU:n päätöksissä heijastuu toisen maailmansodan kauhujen vastuun kieltäminen?

Britannian motiivit ehkä paljastuvat myöhemmin. EU:n edellyttämä solidaarisuus oikeusvaltion murentamisessa ennustaa pahaa. Suomen median myötäily on vastuutonta.

Valehteleeko presidentti Niinistö Suomen kansalle median suojellessa

Lauantai 27.1.2018 klo 10.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle otti viimeisessä vaalitentissään, Suomen solmiman NATO: n isäntämaasopimuksen käsittelyyn.Lähes puolet äänestäjistä oli jo äänestänyt. Käsille ottaminen oli nihkeää asian koskiessa lähinnä presidentti Niinistöä.

Presidentti Niinistö näytti kiemurtelevan ja kiertävän asiaa ottaen muita puheenaiheita esille ensin. Toimittajien tivatessa, yllättävää kyllä, vastausta siihen miksi isäntämaasopimus on solmittu, Niinistö aloitti paljon puhuvan kiertelyn.

Hän väitti ympäripyöreästi isäntämaasopimusta käsitellyn eduskunnan valiokunnissa. Niinistö vetosi ulkoministeri Erkki Tuomiojaan väittäen tämän kertoneen valiokuntakäsittelystä. Hän loi myös mielikuvaa kuinka NATO:n toiminta olisi lähinnä harjoituksia ja että sopimus koskisi materiaalisia asioita ja niiden hankkimiseen liityviä taloudellisia vastuusopimksia.

Lopuksi hän ikäänkuin puolustuksekseen asian käsittelemättömyyden puolesta totesi syyksi sen, että puolueetkaan eivät vaatineet eduskuntakäsittelyä.

Tosiasiassa puolustusvoimien komentaja Jorma Lindberg allekirjoitti 4.9.2014 pääministeri Stubbin hallituksen ja presidentin valtuuttamana Walesin NATO-kokouksessa Suomen hallituksen puolesta ja presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen.

Sopimus antaa NATO-joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää, lentokenttiä, satamia ja ilmatilaa NATO:n harjoitus ja hyökkäystoimintaan Venäjää vastaan. Venäjä-sanaa ei sopimuksessa mainita, mutta tietäen Yhdysvaltojen kongressin sodanjulistuksen Venäjälle, Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon 172 maassa ja NATO:n vaikutuspiirissä olevien maiden suorittaman Venäjän piirityksen, ei asiasta ole epäselvyyttä. Suomi tuli osaksi USA/NATO-EU:n hyökkäysoperaatiota Venäjälle, mitä täydellä voimalla on harjoiteltu jo vuosia.

Presidentti Niinistön ei tarvitse mennä ulkoministeri Tuomiojan selän taakse koskien allekirjoitukseen päätynyttä prosessia. Vuoden 2014 kansanedustajat tietävät yhtä hyvin kuin presidenttikin, että NATO:n isäntämaasopimusta ei käsitelty eduskunnassa. Eduskunnan jotkin valiokunnat saivat muistion aikeesta, mutta yhdelläkään valiokunnalla ei ollut mitään tietoa sopimuksen sisällöstä. Nimenomaan siitä, että sopimuksessa käsitellään myös maamme alistamista Venäjälle suoritettavan sotilaallisen hyökkäystoiminnan alustaksi.

Eduskunta oli niin asian valmistelun kuin allekirjoituksen aikaan kesälomalla.

Paljon allekirjoituksen jälkeen jotkut suomalaiset poliittiset toimijat hankkivat englanninkielisen sopimuksen käsiinsä. Yksityisin varoin ja voimin teksti käännettiin suomeksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla eikä presidentillä ollut mitään aikomusta kertoa kansalle tai eduskunnalle mitä sopimus sisälsi. Ulko-ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan, NATO:on innokkaasti halunneen kokoomuksen Alexander Stubbin pääministerikaudella, kuuluivat Erkki Tuomioja ja Carl Haglund (RKP), joista Tuomioja on ilmoittautunut Niinistön uudelleen valinnan kannattajaksi, samoin NATO:a kannattava RKP.

Presidentti Niinistön väite, että eduskuntaryhmät eivät olisi halunneet/vaatineet sopimuksen käsittelyä eduskunnassa, ei Vasemmistoliiton silloisen puheenjohtaja Arhinmäen mukaan pidä paikkaansa.

TV:n vaalitentin toimittajat pelastivat jälleen Niinistön, kuten koko 6 vuoden ajan. Muiden osallistujien yrittäessä kommentoida Niinistön väitteitä siitä, että eduskunnassa asiaa olisi käsitelty, toimittajat nopeasti lopettivat keskustelun tästä aiheesta ja siirtyivät toiseen aiheeseen.

Paavo Väyrynen on ainoa presidenttiehdokas, joka on pysyvän liittoutumattomuuden kannalla. Hän on jopa ehdottanut allekirjoitukseen päätyneen prosessin selvittämistä eduskunnassa. USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen on poliittinen viesti Suomelta. Vaikka sopimus voidaan 6 kuukauden varoitusajan jälkeen purkaa, jokainen voi kuvitella mitä siitä seuraisi! Se olisi isku NATO:n kasvoille, enkä usko, että kukaan sitäkään haluaisi tehdä. Suomi on siis presidentti Niinistön johdolla ajettu umpikujaan.

Pahinta tässä on se, kuten muutamaa blogia aikaisemmin totesin, että tämä umpikuja on presidentti Niinistön ja NATO:on kallellaan olevan median pitkäaikaisen yhteistyön tulos, jolla on vahvistettu militaristista äärioikeistoa. Meillä on tällä hetkellä leppoisaksi maanisäksi naamioitu presidentti ja populistista äärioikeistoa edustavat ulkoministeri ja puolustusministeri. Tilanne on pahempi kuin toisen maailmansodan alla.

Ylipäällikkö Mannerheim kutsui elokuussa 1940 presidentin selän takana 200.000 saksalaista sotilasta Suomeen. Tämän teon hyväksyttäminen kansalla edellytti Mannerheimin sankarikuvaa,vahvaa sensuuria ja sotapropagandaa sekä median tukemaa Saksan ihannointia. Eduskunta kuuli asiasta kuukautta myöhemmin, kun saksalaiset jo olivat Suomessa.

Presidentti Niinistön teot ovat edellyttäneet median kehittämää russofobiaa, jota vaalien alla on Yle:ssä tuettu yhdysvaltalaisella propagandaelokuvalla "Putinin kosto". Yle:n vaalitentit ovat olleet puuduttavaa viihdettä koska oleelliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset aiheet ovat olleet median itselleen hyväksymiä tabuja.

Yle:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy pois Yle:stä. Hän on tehtävänsä suorittanut. Valtioneuvoston hankkimalla Harvardin propagandakoulutuksella militaristista uusliberalismia aidosti edustava presidentti on hoidettu Yle:n toimesta niin hyvin jatkokaudelle kuin mahdollista. Kansan itsensä verorahoilla maksama tiedotusväline on keskittynyt hula-hula-viihteeseen ja Lennu-koiran hyvinvointiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asemasta.

Median faktantarkastus

Keskiviikko 24.1.2018 klo 12.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Media ilmoittautuu omien mielipiteittensä pohjalta kykeneväksi tarkastamaan poliitikkojen mielipiteitä.

Tarkastellaanko laajoja kokonaisuuksia ja globaaliin todellisuuteen liittyviä faktoja vai näperrelläänkö pikkuseikoissa?

Helsingin Sanomat ilmoittaa paperilehdessään  24.1. 2018 suorittaneensa poliitikkojen puheiden faktantarkastusta. Kuka tuon tarkastuksen on tehnyt, ei näy ainakaan nopealla silmäilyllä. Kommentit näyttävät lähinnä saivartelulta.

Mielenkiintoisin on 6000 päivää ulkoministerinä ja vuosikymmeniä eri parlamentaarisissa tehtävissä toimineen Paavo Väyrysen faktojen tarkastus.

Paavo Väyrynen on koko vaalikampanjan ajan ilmoittanut, että Suomi vietiin perustuslain vastaisesti euroon.

Hesarin faktantarkastaja toteaa lakonisesti "Väite on väärä". Tarkastaja jatkaa "Perustuslakivaliokunta totesi vuonna 1998 lausunnossaan, että hallituksen toimintatavassa ei ollut moitittavaa."

HYVÄNEN AIKA! Nyt Hesari asettuu Niinistön tueksi!

Hesarin faktantarkastaja ei tiedä, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi lakien perustuslainmukaisuutta. Siten perustuslakivaliokunnan päätökset ovat poliittisia.

Joka kerta kun Väyrynen on ottanut asian esille, hän on todennut, että tuo euroa käsitellyt perustuslakivaliokunnan päätös oli poliittinen ja on perustellut käsityksensä. Hän tarkastelee joka esityksessään Euroopan unioniin liittymistä ja euroon liittymispäätöstä yhtenä prosessina, jossa poliittinen vallankäyttö ohittaa perustuslaillisuuden.Faktantarkastaja jättää perustelut huomioonottamatta ja ottaa itsekin poliittisesti kantaa!

Muutoinkin faktantarkastajat liikkuvat heikolla jäällä. Suomessa ei pitkään aikaan ole tarkasteltu kansainvälisiä tapahtumia laillisuuden näkökulmasta. Samainen tämän päivän Hesari kuvailee Syyrian tilannetta monien asiantuntijoiden avulla antaen kuvan varsinaisesta sekasotkusta. Siinä sekasotkussa on kuitenkin kansainvälisten lakien mukaisia toimijoita ja täysin mielivaltaisia paikallaolijoita.

Syyrian hajottamista ajavat Yhdysvallat ja Saksa ovat toimineet yhdessä jo vuodesta 2001 lähtien, Ranska sivustatukenaan. Mikään näistä maista toimiessaan Syyriassa ei toimi kansainvälisten lakien mukaisesti. USA:n tukikohdat Syyrian alueella ovat laittomia, samoin aseapu kapinallisille. Hesari tai Yle ei ole havaintojeni mukaan maininnut ydinasevalta Israelin ohjusiskuja Syyriaan laittomiksi, ei myöskään Saudi-Arabian tai sen liittolaisten toimia.

Suomen media hämmentää ihmisten mieliä yksityiskohdilla antamatta selkeätä kokonaiskuvaa. Haastatellaan ISIS:in taistelijoiden puolisoita tai uhreja ja suunnataan huomio pois kokonaiskuvasta, joka paljastaisi suurvaltojen laittomuudet ja auttaisi kansalaisia ottamaan kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.

Yle on tarjonnut jo toista tai kolmatta kertaa, amerikkalaista Harvardin propaganda -ohjeitten mukaista ja varmasti USA/NATO-hybridikeskuksen hyväksymää dokumenttielokuvaa "Putinin kosto". Sen sijaan yhdysvaltalaisen tunnetun elokuvaohjaaja Oliver Stonen dokumenttia Ukrainasta ei ole ollut hyväksyttyä näyttää suomalaisille ennen presidentin vaaleja.Joutuisivathan Ukrainan natsien tukemiseen osallistuneet USA ja EU-maat, epäedulliseen valoon, Niinistö ja Haavisto samoin.

Niinistön Suomeen kutsuma USA/NATO- hybridikeskus ja Suomen sotilaalliset yhteistyökumppanit NATO, USA, Iso-Britannia ja Saksa haluavat varmuudella Niinistön ja Haaviston kaltaisten myötäilijöiden tuen jatkossakin. Rauhaa, puolueettomuutta ja suomalaisten itsemääräämisoikeutta kannattava Väyrynen on näille voimille vähemmän miellyttävä.

Rauha ja totuus ovat Suomessa muuttuneet kirosanoiksi

Sunnuntai 10.9.2017 klo 12.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Rauha on Suomen mediassa muuttunut kirosanaksi. Jo yli kymmenen vuotta sitten kaikki pääpäivälehtien päätoimittajat ilmoittautuivat NATOn kannattajiksi. Kokoomuksen valta-asema Suomen mediassa Yle muaanluettuna on johtanut militarismin voimistumiseen, isäntämaasopimuksen merkityksen vähättelyyn ja russofobian lisääntymiseen käytännössä kaikissa tiedostusvälineissä.

Viime päivien keskustelunaiheisiin ovat kuuluneet Mannerheimin ideologia ja Ahvenanmaalla järjestetty ruotsalaisten ja venäläisten sodanvastustajien rauhanleiri.

Ruotsalaisen toimittajan väite Mannerheimista pikku-Hitlerinä on saanut julkisuudessa valikoidusti käytettyjen historioitsijoiden tuomion. Militarismin vallassa oleva media on tottunut käyttämään vain omaa ideologiaansa tukevia historioitsijoita.

Hänen tulkintansa on samansuuntainen kuin minun esittämäni, tutkimuslähteisiin perustuva käsitykseni teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja;marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Helsingin kirjamessujen johto ilmoitti kustantajalleni, että teostani ei saa esitellä kirjamessuilla.

Vastaperustetun kansainvälisen hybridikeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith onkin vaatinut nykyistä historiakäsitystäme sekä sisällissodasta että toisesta maailmansodasta sementoitaviksi siten, että jos jonkin ulkovallan edustaja (nyt siis ruotsalainen toimittaja) esittää siitä poikkeavia käsityksiä, sitä on kutsuttava hybridisodaksi.

Oliko Manneheim natsi tai fasisti? Siinäpä pulma.

Mannerheimin elinikäinen tavoite oli "juutalaisbolsevismin ja kommunismin" kitkeminen juurineen, Leningradin ja Itä-Karjalan valloittaminen ja valkoisen vallan palauttaminen Venäjälle.

Hänen sankarimuistelmansa ja kiilotetun kuvan kirjoitti CIA:n palveluksessa työskennellyt ja Ranskan tiedustelua palvellut Aladar Paasonen. Kun suurin osa raakuuksista, ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista kertovasta materiaalista Mannerheimin toimesta tuhottiin, jäljelle jäi työläs tehtävä paljastaa totuus valheiden seasta.

Juhani Suomi on kuvannut erinomaisessa kirjassaan Mannerheim viimeinen kortti kuinka Mannerheimin tehtäväksi jäi taluttaa Suomen kansa takaisin rauhan polulle siltä valloitushaluiselta tieltä jonne Mannerheim itse oli sen johtanut.

Mannerheimin tavoitteet eivät palvelleet Suomen kansaa vaan hän käytti suomalaisia sotilaita palvelemaan omia tarkoitusperiään, joihin ei demokratia eikä rauha ollut koskaan kuulunut.

Sisällissodan raakuudet ja epäinhimilliset tavoitteet näkyvät kaikissa Mannerheimin päiväkäskyissä. Sisällisodan jälkeen heimosotureiden sotaretket Itä-Karjalaan ja raakuudet siellä saivat Mannerheimin tuen.

Oikeusoppineen presidentti Såhlbergin mukaan Mannerheim pyrki pystyttämään suojeluskunnista oman yksityisen armeijansa, jonka toimen Ståhlberg esti.

Fasismin nostaessa päätään Mannerheim toimi taustalla kun sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajat pidätettiin vaikka Ståhlbergin mukaan mitään perustetta pidätyksille ei löytynyt. Ståhlberg ei hyväksynyt uutta "tynkäeduskuntaa" vaan määräsi uudet vaalit.

1930-luvulla Lapuan liikkeen äärioikeistolaiset johtomiehet valmistautuivat Mannerheimin nostamiseen diktaattoriksi hänen suopealla lapualaismyönteisellä myötävaikutuksellaan. 

Vuosikymmenen puolivälistä lähtien Mannerheim tiivisti suhteitaan saksalaisiin ja tiesi keskitysleirien perustamisesta. Saksalaisjohtajat vierailivat luontevasti kesäisessä Suomessa 1930-luvulla.

Talvisotaan Mannerheim valmistautui huolella. Kesällä 1939 niin Saksan asevoimien ylipäällikkö Halder kuin Ison-Britannian asevoimien päällikkö Kirke vierailivat Suomessa ja seurasivat sotaharjoituksia Karjalassa. Akateeminen Karjala-seura uhosi syyskuussa "Nyt on aika iskeä". Pohjolan päämiehet pitivät yhteisen kokouksen juuri sodan alla ja päättelivät Suomen kyllä selviävän. Hitler oli luvannut, että Ruotsi saa auttaa Suomea tulevassa sodassa.

Talvisodan häviön jälkeen, kesällä1940, Mannerheim kutsui Saksan armeijan Suomeen presidentin selän takana. Eduskunta kuuli asiasta vasta kun sotajoukot olivat jo Lapissa. Suomen pohjoinen armeijakunta taisteli Saksan sodanjohdon alaisuudessa, ei Mannerheimin. Hitler oli tiedustellut Mannerheimilta, missä itärajan tulisi kulkea. Mannerheim oli asettanut vaihtoehtoja riippuen siitä tulisiko Leningrad tuhotuksi. Raja olisi häne mukaansa voinut olla Äänisessä. Hitler lupasi tuhota Leningradin ja antaa sen sitten Suomelle.

Hyvissä ajoin ennen kesän 1941 liikekannallepanoa Manneheim laaditutti suunnitelman Itä-Karjalan venäjää puhuvan siviiliväestön siirtämisestä keskitysleireihin. Yli 20 000 naista, vanhusta ja lasta lukittiin ala-arvoisiin oloihin, joissa esim heinäkuussa 1942 yli viisisataa henkeä kuoli kuukauden aikana nälkään, sairauksiin ja pahoinpitelyihin.

Onko henkilö, joka rasistisin perustein johtaa maan sotiin, perustaa keskitysleirejä ja estää alkeellisen inhimillisyyden sotavankien kohtelussa sankari vai natsi ja sotarikollinen?

Suomen lapset opetetaan koulussa ja median sotapropagandassa pitämään Mannerheimia sankarina. Helsingin kaupunki nimesi pääkatunsa Mannerheimintieksi samaan aikaan vuonna 1942 kun sadat uhrit kuolivat Suomen keskitysleireillä ja vankileireillä, joissa pidettiin myös suomalaisia toisinajattelijoita ja natsismin vastustajia. Ratsastajapatsas pystytettiin Mannerheimin kuoleman jälkeen vahvistamaan Mannerheim-myytillä ylläpidettyä sotapropagandaa.

Tämän päivän militarismi tarvitsee sotapropagandaa. Saimme seurata hiljattan Yle:llä 5 tunnin ajan Jörn Donnerin ohjaamaa Mannerheimin sankari-myyttiä tukevaa propaganda-elokuvaa. Iltapäivälehdet julkaisevat sotapropagandan suoria toisintoja. Päivälehdet julkaisevat sydäntäsärkeviä kuvia kesän 1941 pommitusten tuhoista Helsingissä kertomatta sitä, että jo hyvissä ajoin ennen sitä Suomen lentokentiltä oli hyökätty pommittamaan Neuvostoliiton kaupunkeja.

Rauhanliike oli voimissaan vielä ennen kuin Suomi liittyi EU:hun. Sen jälkeen Suomi on nopeasti uinut jälleen Saksan vanaveteen. Kokonaisuuteen on kuulunut USA:n ja Saksan yhteistyössä suorittamat Jugoslavian hajottaminen ja Ukrainan vallankaappaus, joiden Suomen poliittisen johdon mielestä on tulkittava edistäneen demokratiaa ja rauhaa. 

Psykiatrina suurimmaksi huolekseni jäävät lapset ja nuoret, joiden mieli pyritään muokkaamaan niin, että totuudesta tulee valhe. Rauha opetetaan vaaralliseksi ja turvattomuutta aiheuttavaksi. Sota, liittoutuminen ja asehankintojen pohtiminen on opittava pitämään asiallisena ja toivottavana.Rauhanpalkinnon saavat maat ja presidentit, jotka ovat viime aikoina tehokkaimmin pommittaneet. (EUlle rauhanpalkinto Jugoslavian pommitusten jälkeen. Obamalle, tietämättä siitä, että hän tulee laajentamaan USA:n sotia ja lennokkimurhia)

Presidentti Urho Kekkonen varoitti kokoomuksesta ja militarismista. Tällä hetkellä presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä vain Paavo Väyrynen edustaa pitkään Suomessa vallinnutta rauhantahtoista linjaa. Vaihtoehtoista rauhaa ja demokratiaa arvostavaa valtamediaa edustavaa julkaisua ei enää ole. Yle, jonka pitäisi palvella Suomen kansan tarpeita, edustaa eliittiä ja militarismia. Ei ihme, että kansalaiset eivät äänestä. Vain Yle:n militarismin omaksuneet löytävät oman suosikkipuolueensa.

Yle:n ja HeSa:n kesäpropagandaa

Keskiviikko 28.6.2017 klo 10.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien USA:n kirjeenvaihtaja Laura Saarikosken uutisoinnin on ilmeisesti myötäiltävä USA:n sotapropagandaa ehtona toimipaikassa pysymiselle. Mikään ei erota tämän päivän uutista "Obama tiesi Venäjän operaatiosta" propagandasta. Saarikosken tekstit ovat sotaisan Obaman puolustuspuheenvuoroja kauttaaltaan. Sivistynyt lennokkimurhaaja ja terroristien tukija saa Saarikosken hyväksynnän.

Menemättä tarkempaan Saarikosken tekstien totuudenvastaisuuteen otan vain joitakin esimerkkejä."Obama ei antanut Ukrainalle aseita" ei pidä paikkaansa. Kongressi päätti antaa aseita nimenomaan fasistiselle Azovin pataljoonalle, muutamaa kuukautta aiemmin kieltäydyttyään siitä. Lisäksi Obama on myöntänyt USA.n osallistuneen Ukrainan vallankaappaukseen ja CIA:lla oli oma kerroksensa Ukarainan sisäministeriössä.

Ukrainan haltuunottoa oli valmisteltu USA/EU vaikuttajien kokouksessa Jaltalla mm. molempien Clintonien läsnäollessa syyskuussa 2013 oligarkki Pintchukin koolle kutsumassa kokouksessa, jonka osallistujaluetteloa en tässä kertaa enempää. 

Ukrainan haltuunotto, jossa Suomen Olli Rehn EU:n laajentumis- ja talouskomissaarina oli vaikuttamassa varsin kielteisesti, olisi syytä raportoida suomalaisille yksityiskohtaisesti.

Saarikosken propaganda liittyy myös Syyriaan. Hän toteaa:" Kun Syyrian diktaattori Bashar al-Assad ylitti Obaman asettaman rajan ja käytti kemiallisia aseita, Obama ei tehnyt mitään, koska se olisi voinut vain pahentaa tilannetta." Tosiasiassa MIT, eräs maailman arvostetuimmista yliopistoista on tutkimuksissaan osoittanut, että kaasuisku ei voinut tulla hallituksen hallussa olevalta alueelta. Sen totesi jo tapahtuma aikaan Carla del Ponte, joka johti asiaa tutkivaa työryhmää.

Näiden valheiksi todettujen väitteiden jatkuva toistaminen ei muuta niitä totuuksiksi. Sen sijaan ne alentavat entisestään HeSa:n uskottavuutta.

Kesän alettua myös Yle jatkaa melko avuttomalta tuntuvaa Kokoomus/NATO-propagandaansa. Venäjän hävittäjien lentoa kansainvälisessä ilmatilassa kritisoidaan ja katsotaan, että näitä normaaleja lentoja on syytä käydä tunnistamassa. Miksi? Yle:n raportoinnin mukaan Venäjän saartaminen, sen oikeuksien kyseenalaistaminen kuten USA ja EU tekevät on myöskin Suomen hyväksyttävä toimintamalli. USA:n ja NATO:n ja aseteollisuuden edun mukaiset kauhukuvat Venäjän milloin mistäkin aikeista halutaan uutisoida, jotta suomalaiset peloissaan vaatisivat lisää kalliita hävittäjiä. Itsenäinen ajattelu halutaan estää pelon ja painostuksen vallatessa alaa.

Laura Saarikoskelle ja muille valtamedian propagandisteille suosittelisin Broadwaylla esitettävää Orwell 1984 näytelmää. Se kertoo dystopiasta, jossa kriittinen ajattelu on kielletty totalitaarisen hallinnon alla. Yhdysvaltojen sotilaallinen ja taloudellinen mielivaltaan perustuva maailmanjärjestys valtamedian lakeijoineen on juuri tällainen totalitarismi. Fasistien ja terroristien käyttäminen ehdottoman vallan saavuttamiseksi on muuttunut arkipäiväiseksi. Suunnitelmalliset Syyrian ja  Jugoslavian murskaamiset USA ja Saksa etunenässä ovat karuja esimerkkejä siitä mihin suomalaisina EU:n tahdottomina jäseninä olemme alistuneet. Syyria-esimerkin voi luke blogistani otsikolla "Arrogantit Saksa ja USA nyt Syyrian kimpussa" 29.1.2016.Jugoslavian suunnitellun hajottamisen vuorostaan teoksestani "Lahtari, Punikki ja Teurastaja".

Yle ja oikeuslaitos flirttailevat natsismin kanssa

Lauantai 22.4.2017 klo 11.25 - Pirkko Turpeinen-Saari

1930-luvulla Suomessa vallitsi myötämielinen suhtautuminen Saksaan ja natsismiin. Sisäministeri Urho Kekkosen yritykset vuodesta 1938 lähtien lakkauttaa fasistisena pitämänsä järjestö, IKL, tyssäsivät oikeuslaitoksen ja lehdistön heijastelemaan kansalaismielipiteeseen. Eduskunta päätti lakkauttamisesta, lehdistö nosti metelin ja raastuvanoikeus kumosi päätöksen äänestyksellä. Myöhemmin korkein oikeus vahvisti raastuvanoikeuden päätöksen.

Tämä Suomessa vallinnut ilmapiiri loi Mannerheimille tilaisuuden paitsi toimittaa tuhannet toisinajattelijat kaltereiden taakse tai teloitettaviksi, myös miehittää Neuvostoliiton Itä-Karjala, jakaa sen väestö rasistisin perustein "kansallisiin" ja "ei-kansallisiin" väestöyhmiin ja sulkea "ei-kansalliset" naiset, vanhukset ja lapset keskitysleireihin. 23.984 siviiliä virui leireillä kuollen nälkään, tauteihin ja epäinhimilliseen työntekoon. Menehtyneitä oli pelkästtä 1942 kesällä 500-600 henkilöä kuukaudessa.

Eilen 21.4.2017 saimme kokea kaksi tapahtumaa, jotka palauttavat mieliin sen, että kehitys on menossa hyvää vauhtia 1930-luvun suuntaan. Toinen tapahtuma oli käsittämätön oikeuden päätös ja toinen Yle:n natsismia vähättelevä, itse asiassa sitä markkinoiva Perjantai- niminen ohjelma.

Jyväskylässä tapahtunut neo-natsien väkivaltainen mielenosoitus painettiin oikeudessa lähes villaisella. Mielenosoittajat olivat hyökkännet ihmisten kimppuun, kaataneet maahan, potkineet päähän ja estäneet poliisia pääsemästä pelastamaan uhreja. Väkivaltaiset henkilöt saivat lieviä ehdollisia tuomioita.

Perjantai-ohjelmaan vuorostaan oli otettu perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaat Sampo Terho ja Jussi Halla-aho. Heitä täydensi Suomen sisu uusnatsijärjestön edustaja. Suomen sisu sai esitellä itseään pehmeässä valossa. Hätkähdyttävin oli Sampo Terhon leikittelevä, kepeä puheenvuoro Suomen jatkosodan aikaisesta Itä-Karjalan miehityksestä.

Terho piti miehitystä pikkujuttuna, eivätkä Perjantain toimittajat mitenkään pyrkineet/kyenneet valottamaan Suomen toimien rikollista luonnetta.

Miehitetty Itä-Karjala oli Mannerheimin luomus. Hän oli päiväkäskyllän määrännyt rasistisista toimista alueella. Alue oli sotilashallinnon alainen ja sen johtoon määrättiin suoraan päämajan alainen sotilashallintoesikunta. Kaikki rikokset sotatoimialueella määrättiin käsiteltäviksi sotatoimiyhtymien kenttäoikeuksissa.

Flirttailu natsismilla ei onnistu vastaavalla tavalla esimerkiksi Saksassa. Mies päätyi vankilaan natsitatuoinnin perusteella, joka oli näkyvillä uimahallissa käynnin yhteydessa joitakin tunteja.

Suomen oikeuslaitos ja media näyttävät löytäneen toisensa 1930-luvun malliin. Mannerheimia ja Saksan roolia sisällissodassa ja toisessa maailmansodassa ihannoivat teokset myyvät hyvin. Satavuotisen Suomen itsenäisyysjuhla saa valkoisen Suomen militaristisen kuorrutuksen. Pahaa aavistamaton nuoriso ja nuoret aikuiset ovat altis kohde tälle mediavyörytykselle. Sota ja rasismi myyvät hyvin.

Hybridikeskus rohkaissut Yle:n siirtymään puhtaaseen sotapropagandaan

Perjantai 14.4.2017 klo 11.00 - Pirkko Turpeinen-Saari

USA:n ja NATO:n hybridikeskuksen perustaminen Suomeen näyttää rohkaisseen Yleä siirtymään alkeellisestikin totuuteen pohjaavasta tiedonvälityksestä paljaaseen sotapropagandaan.

"Damaskoksen despootti"- ohjelma piirsi Syyrian presidentti Bashar al Assadista ja hänen johtamastaan Syyriasta kuvan, joka muistutti Linnanmäen huvipuistossa aikanaan nähtyjen väärentävien peilien muodostamia kuvia. Esitys oli traagisuudessaankin huvittava. Vääristelyt ja puolitotuudet korvasivat tapahtumien todelliset kulut.

"Dokumentti" alkaa dramaattisesti Libanonin pääministerin Haririn murhasta autopommilla. Syyrian taakseen jättänyt aiempi syyrialainen vaikuttaja kertoo kuinka Assad oli pari päivää aikaisemmin sanonut, että Hariri ei ole Syyrian ystävä. Tämä lause jää leijumaan ikäänkuin todisteena sille, että Assad oli teon takana.

Historiasta muistamme, että välittömästi murhan jälkeen Ranska alkoi syyttää siitä Assadia. Suurvaltapoliittisiin toimiin ryhdyttiin heti ilman tutkimuksia, kuten aina ennenkin. Jos tutkittaisiin, asiat muuttuisivat liian monimutkaisiksi. 

Perusteellisissa tutkimuksissa ei löydetty mitään näyttöä al Assadin osuudesta murhaan. Sen sijaan vuosia kestäneet tutkimukset johtivat Libanonin sisäpoliittisiin motiiveihin. Silti "dokumentti" jätti Assadin syyllisyyden leijumaan ikäänkuin todisteena seuraaville yhtä toteen näyttämättömille hirmuteoille.

Jutun haastateltavat olivat mielenkiintoisia. Assadin neuvonantaja ja Assad itse saivat avata pienet ikkunat omaan todellisuuteensa. Pääosan saivat Syyrian aseellista oppositiota tukevat Yhdysvallat ja Ranska, entinen siirtomaaherra. Filmissä esiintyvät entiset syyrialaiset poliitikot, jotka kaikki asuvat ulkomailla.

Turkkilaiset kansanedustajat ovat todistaneet kuinka Turkki on ostanut ISIS:in Syyriasta varastamaa oljyä. Ilmakuvissa on nähty tankkiautojen vievän sitä Turkin rajan yli. Nyt nähty juttu kertoo kuitenkin Syyrian hallinnon jollakin merkillisellä keikauksella olevankin ISIS:in öljykauppojen hyötyjä ja ISIS:in tukija.

Senaattori Mc Cain on nähty neuvottelemassa ISIS:in edustajien kanssa Syyriassa. Obaman hallinto rahoitti julkisesti ja salaisesti useita aseellisia kapinallisryhmiä. Trumpin hallinto vuorostaan lopetti näiden rahoittamisen. Viime viikolla nähtiin FSA:n al Nusra-terrorijärjestöön liittyvän kapinallisryhmän edustajan puhe videolta, jossa hän uhkasi länsimaita elleivät nämä jatkaisi heidän rahoittamistaan ja aseistamistaan. Hän pyrki kiristämään USA:ta sillä, että hän paljastaisi kuka kemiallisten aseiden iskujen takana todellisuudessa on.

Damaskoksen Goutan alueella suoritettu kaasuisku esitettiin Damaskoksen despootti "dokumentissa" Syyrian hallituksen tekemänä. Tosiasiat puhuvat muuta. Heti iskun jälkeen v. 2013 asiaa tutkimaan lähetetty YK:n ryöryhmä tunnetun diplomaatin Carla del Ponten johdolla piti heti tuoreeltaan iskun todennäköisimpänä suorittajana kapinallisia. Luultavasti presidentti Obama tiesi asian oikean laidan ja esti ohjushyökkäyksen vaikka "dokumentissakin" nähdään kuinka Ranskan ulkoministeri Fabius on täpinöissään päästäkseen käyttämään siirtomaajohtajan valtaansa Syyria vastaan. Obama aiheutti pettymyksen. Myöhemmin MIT Massachusets Institute of Technology on myös todistanut, että Syyrian hallitus ei ollut teknisesti voinut olla iskun suorittaja.

Assad "dokumentti" on dokumentti häikäilemättömästä valehtelusta. Se jatkaa Goutaan liittyvää valhetta, koska se hyödyttää Yhdysvaltoja, Ranskaa ja NATO:a.

Venäjän aloitteesta asiassa päädyttiin rakentavaan päätökseen - Syyrian kemialliset aseet vietiin varmuuden vuoksi pois maasta tuhottaviksi.

Yle:n "dokumentti" jatkaa kuin mitään tutkimuksia ei olisi tehtykään. Propagandistinen syyllinen kaasuiskuihin on Syyrian hallitus. Dokumentti esittelee kaasuiskussa kuolleiden ruumiita tunteisiin vetoavasti osoituksena Assadin hirmuhallinnosta.

Samanlaisia kuvia viikko sitten esitteli USA:n YK-edustaja Nikki Haley osoittaakseen mihin kaikkeen Trumpin eläimeksi luonnehtima Assad on valmis. Viimeinen kaasuisku oli yhtä todennäköisesti kapinallisten tekemä kuin edellisetkin. Suomen presidentti oli kuitenkin valmis jo seuraavana päivänä osoittamaan syyttävän sormensa kohti Assadia. Miksi? Siksikö, että syyttävä sormi siinä tapauksessa osoittaisi myös Venäjään Syyrian valtion suojelijaan?

"Dokumentti" unohti kertoa minkälainen maa Syyria on. Keskustelin Syyrian ulkomisterin  kanssa vuonna 1985. Hänen maailmanpolitiikan tilan kuvauksestaan kävi ilmeiseksi, että Syyria ei kannata imperialismia, eli suurvaltojen yksinvaltaa. Sehän tietenkin on USA:n ja liittolaisten mielestä sietämätöntä. Syyria on liittoutumaton ja kannattaa kansalaisten mahdollisiman tasaveroisia oikeuksia.Syyria on sekulaarinen eikä korosta minkään uskonnollisen suuntauksen valtaa. Henkilötodistuksessa ei ole merkintää uskontokunnasta. Valtio takaa terveydenhuollon ja koulutuksen kaikille, myös pakolaisille. Tästä taloudellisesta vastuusta huolimatta suurvallat ovat arroganssissaan asettaneet Syyrialle talouspakotteet "sodan vuoksi".

Israel miehittää edelleen Syyrialle kuuluvia Golanin kukkuloita ja makeanveden lähteitä. Israel uhkaa läsnäolollaan Syyriaa ja suorittaa ohjusiskuja tuon tuosta, ilman että kansainvälinen yhteisö piittaisi näistä kansainvälisen oikeuden loukkauksista.

Yhdysvaltojen ja NATO:n barbaarisen Irakin sodan yhteydessä Syyria joutui tarjoamaan turvan 1,5 miljoonalle pakolaiselle sen lisäksi, että maa oli tarjonnut turvapaikan jo 0,5 miljoonalle palestiinalaiselle. Syyria ei saanut mitään ulkopuolista taloudellista apua tuohon taakkaansa.

Irakin sodan velloessa Bushin ulkoministeri Condoleezza Rice kirjoitti 2008 New York Timesissa kuinka Syyriaan on saatava hallituksen vaihdos. Tutkiessani Jugoslavian hajottamiseen liittyviä USA:n lakeja, saatoin todeta Syyrian esiintyneen hajotuksen kohteena jo 1980-luvulla.

Assad-"dokumentti" unohtaa Syyrian hallituksen ja Venäjän roolin sodan lopettamisessa. Syyrian hallituksessa on sovittelusta vastaava ministeri. Hänen tehtävänään on johtaa toimia, joilla kapinalliset voivat aseista luovuttuaan saada armahduksen ja integroitua jälleen normaaliin yhteiskuntaan. Monin paikallisin tulitaukosopimuksin ja neuvotteluin halltus on pyrkinyt vähä vähältä lisäämään tätä toimintaa.

Tämän myönteisen prosessin ollessa täydessä vauhdissa kaasuisku ja USA:n ohjusisku keskeyttivät sen. Tuntui kuin hallituksen vaihdokseen alunperin pyrkineet USA, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia olisivat pettyneet siihen, että Syyrian hallitus Venäjän tuella olisi luomassa edellytyksen rauhanprosessiin ja siihen, että asukkaat voisivat vähitellen palata vapautetuille alueille ja koteihinsa. Siten aseellisen hallituksen vaihdoksen kannattajilla oli motiivi tuohon iskuun, hallituksella ei.

Yle:lle moisen "dokumentin" esittäminen on mahdollista vain nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Sotapropaganda korvaa totuuden. Suomen presidentti hyväksyy NATO:n ja USA:n lisääntyvän läsnäolon Suomessa niin sotaharjoituksina ilmassa kuin valtamediassa. Sini- punahallituksen trollijahtiin valmistanut koulutus Harvardissa Yhdysvalloissa on tehnyt propagandasta hyväksyttävän ja itse asiassa ainoan vaihtoehdon toimittajille.

Sotapropagandalla sotilaallisella toiminnalla vahvistettuna on meillä jo satavuotiset perinteet. Kun Suomen ensimmäinen itsenäisyysjulistus kesällä 1917 tuhottiin ja eduskunta hajotettiin, Venäjän porvarillinen hallitus lisäsi armeijan läsnäoloa Helsingissä. Kesällä 1918 Saksan armeija vuorostaan takasi sen, että työläiset pysyivät keskitysleireissään valkoisten juhliessa "demokratian" voittoa. Talvisodan alla toisinajattelijat olivat vankilassa Mannerheimin määräyksestä ja sotapropagandaa varten oli jokaiseen kylään ja torppaan saakka ulottuva vakoilu/ mielipiteenhallintaorganisaatio. Hitler oli luvannut, että Saksa ei hyökkää Ruotsin selkään, jos se auttaa Suomea tulevassa talvisodassa. Venäjän porvarillinen armeija, Saksan armeija ja nyt Yhdysvallat NATO-liittolaisineen ja hybridiuhkatoimistoineen takaavat sen, että suomalaiset saavat valtamediasta vain pääoman vallalle suotuisaa tietoa. 

Sadassa vuodessa ei mikään ole muuttunut.

Sotapropaganda ja todellisuus sen takana

Tiistai 23.8.2016 klo 9.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Heinäkuun 10.päivänä 1997 entinen Bosnia ja Hertsegovinan autonomisen Republika Srpskan alueella sijaitsevan Prijedorin turvallisuuspäällikkö Simo Drljaca oli varhain aamulla palannut kalastusretkeltään ja istui rannalla uimahousuissaan nauttimassa perheensä ja ystäviensä kanssa aamukahvia musiikin soidessa. Paikalle saapui neljä NATO-sotilasta, kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi brittiä. Simo nousi seisomaan ja samassa kajahti kaksi laukausta. Vaimo huusi: "Simo, Simo!" Mies makasi kouristellen maassa. Sotilas astui viereen, ampui lähilaukauksen ja päätti Simon elämän. Simoa ei ollut haastettu oikeuteen.

Kirjassani "Lahtari,Punikki ja Teurastaja; Marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä" (Into)kuvaan sitä kuinka Suomen sisällissodasta lähtien maassamme on vallinnut valkoisten voittajien sotapropaganda, minkä seurauksena suomalaisten käsitys oman maan todellisuudesta on vääristynyt.

Tuo vääristyminen on voimistunut Suomen EU: hun liittymisen seurauksena. Suomi on sitoutunut yhä tiiviimmin Saksan ja sen myötä Yhdysvaltojen globaaliin, militarismin ja propagandan avulla ylläpidettyyn maailmanvaltaan. Yllä kuvaamani Simon murha on esimerkki Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten toimiin kohdistetusta rankaisemattomuuden periaatteesta.

Kuvaan kirjassani Yhdysvaltojen tietoisen ja omaan lainsäädäntöönsä pohjautuneen Jugoslavian hajottamisen sekä siihen liittyen USA:n presidentti Clintonin laittomat asetoimitukset Kroatian natsi-diasporalle ja Bosnian islamilaista kalifaattia rakentamaan pyrkineelle presidentti Izetbegovicille. Taloudellista tukea saivat niin kauloja katkaisevat Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotetut jihadistit kuin Kanadasta paluun tehneet natsit perillisineen.

EU:uhun liittyminen heikensi suomalaisten todellisuudentajua. Uusliberaalia politiikkaa edustavat hallitukset ja vihdoin kokoomuslainen presidentti, jotka olisivat rauhantahtoiselle presidentti Kekkoselle olleet kauhistus, alkoivat sekä lainsäädännöllä, mielivallalla että propagandalla muokata suomalaista todellisuutta.

Viime päivien raportit niin HeSa:ssa kuin Yle:ssä ovat irronneet todellisuudesta täysin. Ulkoministeriön virkamiesten puuhat sekä haastateltujen Venäjän ja Ukrainan Suomen suurlähettiläiden lausunnot kuvaavat mainiosti sitä millä tasolla diplomatiamme tällä hetkellä on.

Liittokansleri Kohlin neuvonantajana ja ministerinä toiminut Willy Wimmert on kuvannut kuinka Kohl ja hän lähtivät pois kesken USA:n johtamaa NATO-harjoitusta, jossa tarkoituksena oli ampua ydinohjuksia itään. Voisin kuvitella suomalaisia seuraamassa samanlaista harjoitusta innoissaan.

Yhdysvaltojen politiikan historian erinomaisesti tunteva Noam Chomsky selostaa toisesta maailmansodasta lähtien jatkunutta Grand Area- projektia, jonka mukaisesti Yhdysvallat pitää omaa maailmanvaltaansa itseoikeutettuna, mitä tarve kansanmurhaan, sotaan tai kidutukseen ei voi estää. Miljoonat uhrit, tuhotut maaperät ja kaikenlaisen yhteisvastuun pirstominen ovat luonnollisia ja vain teknisiä kysymyksiä. Puoli miljoonaa kuollutta irakilaislasta oli USA:n ulkoministeri Albright'ille vain "due price", asiaan kuuluva hinta.

Suomen tasavallan presidentin ja jossakin määrin kohdemaidensa suurlähettiläiden luulisi olevan eräitä parhaiten informoituja henkilöitä. Kuitenkaan ei presidentti eivätkä Suomen Venäjän ja Ukrainan suurlähettiläät osoita tietävänsä, että USA oli ratkaisevassa asemassa Maidanin verilöylyssä ja sitä seuranneessa vallankaappauksessa. Myöskään Minskin sopimus ei näytä olevan tiedossa. Ukrainan presidentti Poroshenkon ongelmana ovat Yhdysvaltojen kongressin päätöksellä tukemat neo-natsi-pataljoonat. Neo-natsit eivät salli Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa. Mikäli presidentti Poroshenko päättäisi järjestää vaalit Itä-Ukrainassa kuten Minskin sopimus ensiaskeleina edellyttää, ovat neo-natsit luvanneet päästää hänet päiviltä.

Suomalaiset - ratkaisevasti tietenkin Suomen hallitus ja virkamiehet- eivät tunne historiaa. He eivät havaitse neo-natseja natseiksi, koska natsiliittolaisuus on Suomelle ollut luonnollinen asia. He eivät myöskään paheksu Isäntämaasopimusta, jossa USA:lle, NATO-Saksalle ja muille NATO-maille, rankaisemattomuuden periaatteeseen liittyen on jo annettu valtuudet murhata Simoja ja muita epämiellyttäväksi koettuja henkilöitä, jotka ehkä tietävät liikaa.

Suomen tasavallan presidenttiä tai suurlähettiläitä ei näytä vaivaavan lainkaan se, että Suomi tomii murhaajien kumppanina. Presidentti Obaman lennokkimurhat tappavat tuhansia siviilejä. Cian Westmoreland, entinen lennokkiohjelman työntekijä, nykyinen kellonsoittaja, kuvaa maapallonlaajuista lennokkimurhaohjelmaa, jonka tarkoituksena on ilman seuraamuksia tappaa salaa ihmisiä. Hän kuvaa kuinka kyläparlamentin kokoukseen kokoontuvat eivät koskaan tiedä milloin tämä "humanitaarinen ase" kohdistuu heihin. Lennokkimurhat ovat terrorismia, jonka  seurauksena kuolee enemmän viattomia ihmisiä kuin Nizzan tai Brysselin iskuissa.

Suomen presidentti, hallitus ja media kantavat vastuun siitä, että suomalaisille valehdellaan maailmanpolitiikasta. Nämä tahot toteuttavat Yhdysvaltojen maailmanvalloitusohjelmaa käyttäen arkaaista Venäjä-vihaa apuvälineenä.

Jugoslavian siviilikohteiden NATO-pommitukset aloittivat uuden epävakauden ajan Euroopassa. USA:n ja Saksan taloudellista ja sotilaallista hyötyä hakeva arroganssi saa Simon murhassa kiteytyksensä.

Suomen median propaganda on hiipien muuttunut sensuuriksi

Maanantai 1.8.2016 klo 10.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen media julistaa itse olevansa sanavapauden mallimaa. Ulkopuolinen tarkkailija havaitsee median sanoman muuttuneen hiljalleen kesän aikana propagandasta sensuuriksi.

Propaganda ja sensuuri ovat Suomen valtiojohdon suojeluksessa - olleet jo sadan vuoden ajan. 1930-luvulla kommunisteiksi epäillyt toisinajattelijat pidätettiin ja vangittiin. Toisen maailmansodan jälkeen monipuolinen lehdistö ja militarismin suitseminen rajoittivat propagandaa joskin taloudellinen valta jatkoi vaikutustaan harvainvaltaa tukien.

Samat henkilöt, jotka yhdessä Mannerheimin kanssa riisuivat aseista venäläisiä varuskuntia Pohjanmaalla, johtivat valkoisten rikoksia sisällissodan jälkeen ja pystyttivät patsasta Mannerheimintien varteen toisen maailmansodan jälkeen. Samat tahot pitävät edellen tiedotuksen valtaa Suomessa.

Mikään ei ole muuttunut. Valtiojohto on päättänyt, että 100 suomalaista koulutetaan Yhdysvalloissa propagandan saloihin.

Yhdysvaltalaiset tutkijat ja intellektuellit kuvaavat Mc Carthyismin palanneen Yhdysvaltoihin. Tuo vaino ilmeni homo- ja kommunistijahtina 1950 ja 1960-luvuilla. Se sai vainoharhaisuuden luonteen. Intellektuellit odottivat, professori Steven Cohenin John Batchelor showssa pari viikkoa sitten kertoman mukaan, turvallisuuspalvelun etsivien koputusta ovellaan, kuten suomalaiset kommunistit ohranan koputusta 1930-luvulla.

Presidenttiehdokas Clinton väittää Yhdysvaltojen valtamedia tuella Venäjän hakkeroineen demokraattisen puolueen sähköposteja, kykenemättä kuitenkaan esittämään väitteelleen mitään todisteita. Suomen media toistaa samoja perustelemattomia väitteitä, koska Suomen valtio luottaa Yhdysvaltoihin. Se riittää.

Suomen media ei kerro, kuinka Oregonin puoluekokousvaltuuskunta esti Obaman entisen puolustusministerin puheen huutamalla "No more war". Kun huutelu ei loppunut, järjestäjät sammuttivat valot kyseisen valtuuskunnan alueelta. Silloin edustajat panivat kännykköjensä valot päälle, jatkaen huutamista, johon Californian valtuuskunta yhtyi.

Suomen media antaa siloisen kuvan lennokkimurhia valtuuttavasta presidentti Obamasta, joka on myynyt enemän aseita kuin kukaan aikaisempi presidentti ja lisännyt sotilastukikohtien määrää ulkomailla ja delegoinut kidutuksen muiden maiden alihankkijoille, kun USA itse ei tohdi sitä tehdä samassa määrin kuin ennen.

Obama lisäsi lennokkaaseen puoluekokouspuheeseensa uuden vanhan vihollisen; kommunistit, jihadistien ja muiden kauheuksien rinnalle, joiden murskaamiseen Yhdysvallat tarvitsee aikaisempaa enemmän tulivoimaa ja aseteollisuuden uusia keksintöjä. Syyrian parlamentissahan on totta tosiaan jopa kahdenlaisia kommunisteja, sen lisäksi, että maa on sekulaarinen eikä Yhdysvaltojen tukemien äärisunnien hallitsema.

Suomen media esittää Syyrian tilanteen tottelevaisesti yhdysvaltalaisemmin kuin yhdysvaltalaiset itse. Ratkaisevan tien katkaiseminen Turkista Syyrian Aleppoon kuvataan Helsingin Sanomissa lähes sotarikokseksi, jossa Turkissa piileskelevät lääkärit eivät pääse palaamaan "tahallaan Venäjän ja Assadin pommittamiin" sairaaloihin. Al Nusra- terroristijärjestö pitää osaa Aleppon kaupungista vallassaan estäen siviilien paon hallituksen ja Venäjän järjestämiä turvakäytäviä pitkin. Suomen media esittää Al Nusran tulkinnan tilanteesta, koska Yhdysvallat on pitkään tukenut sitä "maltillisena".

Tie Alepposta Turkkiin oli myös pääväylä jihadistien varastaman öljyn kuljetuksiin  Turkkiin myytäväksi. Samoin turkkilaiset sairaalat hoitivat haavoittuneita ISIS-taistelijoita. Suomen media kuvasi Turkin ISISin vastaisen taistelun etulinjassa.

Entä sitten Ukraina? Ranskalaisten kansanedustajien matkaraportti Krimiltä on hyvin  erilainen kuin USA/Suomen propagoima kuvaus Ukrainan vallankaappauksen jälkeisestä tilanteesta. Helsingin Sanomat rohkeni kertoa suomalaisten turistien matkasta Itä-Ukrainaan. Lehti ei kertonut, mitä matkailijat siellä näkivät tai kokivat vaan käytti koko artikkelin kuvatakseen kuinka matkat ovat laittomia.

Eurokansanedustaja Nils Thorvaldsin Helsingin Sanomien pitkään haastatteluun oli päässyt livahtamaan virke siitä, että hän ei hyväksy EU:n näkemystä Ukrainasta. Lukija jäi mielenkiinnolla odottamaan MIKSI? Mutta sitä lehti ei paljastanut.

Kesän mittaan on luonnollisesti saatu lukea ja kuulla monia juttuja Brasiliasta. Yleensä kauhistelevia. Milloin faveloista, liasta, väkivallasta ja muista epäkodista. Tänään 1.8. Helsingin Sanomat kirjoitti koko aukeaman Brasiliaan tuoduista orjista. Brasiliasta sai kuvan kammottavana orjia hyödyntävänä maana. Suurennuslasilla, yhden sivulauseen verran oikein tarkkaan koko jutun lukenut sai välillisesti tietää, että portugalilaiset siirtomaaherrathan niitä orjia toivat. Brasiliahan on BRICS- maa, joka on liittoutunut taloudelliseen yhteistyöhon Venäjän, Intian, Kiinan ja Etelä-Afrikan kanssa voidakseen tukea kehittyviä maita Yhdysvaltojen väkivaltaisen kauppapolitiikan paineessa. Suomen medialle ja merkittävälle osalle talouseliittiä presidentti Obaman kaikin voimin ajamat TPP ja TTIP - sopimukset on kuvattu pääkirjoitussivuilla myönteisinä. Se, että Obama on pyrkinyt viemään sopimukset läpi pikamenettelynä, ilman kongressin jäsenten mahdollisuutta vaikuttaa sisältöön, ei ole nostanut kulmakarvoja.

Suomen EU-jäsenyyttä seurannut militarisoituminen ja perustuslaillisuuden murentuminen ovat tosiasioita. NATO-presidentti Ahtisaaren jälkeen presidentti Halosen kaudet näyttäytyvät vielä YK-painotteisina perustuslaillisuuden aikoina vaikka USA:n ja Saksan vaikutus ulkopolitiikkaan vinoutti ajattelua ja tietoisuutta varsinkin Jugoslavian hajottamisen suhteen.

Suomen media kuvaa huolellisesti Puolan oikeusjärjestelmän murentumista, mutta ei huomaa, että Suomessa ei edes ole perustuslakituomioistuinta. Suomen perustuslakivaliokunta on oikeistopoliittinen elin, jota liike-elämän eliitti haluaisi ryhdistää entistä oikeistolaisempiin tulkintoihin. Perustuslakivaliokunta tai media ei ole nostanut minkäänlaiseksi ongelmaksi sitä, että Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan päätösvalta on siirtynyt presidentille ja armeijalle. YK:n sijaan kaikki median huomio on NATO:ssa ja sen voimapolitiikkaan liittyvässä toiminnassa. Isäntämaasopimuksen solmiminen tapahtui parlamentista riippumatta, toisin kuin Ruotsissa.

Kuljin 25 vuotta sitten eri puolilla Suomea luennoimassa autoritaarisuudesta ja väkivallasta luovuuden vastakohtana. Mukanani oli elokuva, jossa osoitettiin tieteellisesti kuinka vihantunteiden vallassa ei voi olla luova. Suomen valtiojohdolle tiedoksi; kansan vapauttaminen luovuuteen ei kulje militarismin tietä. Luovuuden polun löytämisen ensiaskeleita olisi oman historiamme uudelleen arviointi, jotta meidän ei tarvitsi toistaa sotiemme virheitä.

Putin ja Niinistö

Lauantai 2.7.2016 klo 10.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin Yle:n ohjelmatarjontaa Venäjän presidentti Putinin vierailusta presidentti Niinistön luona Kultarannassa. Näytelmä oli mielenkiintoinen.

Jos presidentit laiturilla seisoessaan näkisivät hukkuvan kamppailevan meressä, Putin hyppäisi ja uisi pelastamaan häntä Niinistön jäädessä seisomaan laiturille, koska laiturin päähän oli kiinnitetty kyltti: Laiturilta hyppääminen kielletty!

Tämä Niinistön legalistinen asenne sitoo hänet siihen porvarilliseen valtaan, jota hän kokoomuspuolueen valinneena edustaa. Globaalissa vallankäytössä hän on lojaali sille yhden prosentin vallalle, joka hallitsee globaalia taloudellista valtaa, josta aseteollisuuden osuus on suuri.

Suomen historian henkilöinä Putin edustaisi 1900-luvun alun työväenjoukkojen johtajaa Kullervo Manneria, joka eläytyi voimakkaasti köyhien piikojen, torppareiden ja muiden vähäväkisten asemaan ja toimi niin eduskunnan puhemiehenä kuin punaisten joukkojen "diktaattorina" näiden aseman parantamiseksi ja demokraattisen lainsäädännön aikaan saamiseksi.

Niinistö edustaisi 1918 tammikuun porvarillista hallitusta, joka perusti porvarillisen valkoisen armeijan eriarvoisuutta tukevan politiikkansa pönkäksi.

Presidentti Putin on toiminut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen edustamaa yksinapaista, harvojen taloudelliseen valtaan pohjautuvaa vallankäyttöä vastaan. Hän on korostanut YK:n merkitystä.

Yhdysvaltojen presidentit toinen toisensa perään ovat korostaneet aseellista valtaa taloudellisten etujensa takaajana. Ei Yhdysvaltojen johtama NATO ole Euroopassa Euroopan pikkuvaltioita puolustamassa vaan takaamassa omaa taloudellisen valtansa laajenemista ja varmistamista. USA:n varapresidentti Biden on useasti korostanut sitä kuinka hän joutui painostamaan EU:ta panemaan Venäjä-vastaiset pakotteet voimaan.

Presidentti Putinin kommentti siitä, että Suomi tottelee kiltisti pakotemääräyksiä, ei tyhjentynyt EU:n määräyksiin vaan USA-EU riippuvuuteen. Niinistö vastasi tuttuun tapaansa uhmakkaasti, Suomen olleen itse tekemässä pakotteita. Sehän ei täysin pidä paikkaansa, sillä USA:han Suomen mielipiteellä ei juuri ole vaikutusta.

Suomen tämän hetkinen poliittinen- varsinkin ulko-ja turvallisuuspoliittinen tilanne muistuttaa yllättäen enemmänkin vuotta 1918 kuin 1930-lukua. Eriarvoisuus alkaa tulla yhä arkaaisemmaksi. USA-johtoiseen NATO:on kytkeytyminen yhä tiiviimmin kytkee Suomen kansainväliseen 1% :n valtaan ja militarismiin saumattomasti.

Tällainen kehitys edellyttää sotapropagandaa, viholliskuvaa, joksi USA on valinnut klassisesti Venäjän. Propaganda on rakennettu huolella markkinointitoimisto Hill& Knowltonin ja USA:n valtaa myötäilevän kansainvälisen median avulla. EU on toiminut liukastusaineena. Yhdysvaltojen monen vuoden vaivalla ja miljardeilla rahoitetut värivallankumoukset Ukrainassa, joista viimeisin päättyi verisesti osoittavat sen, kuinka sen taloudellisen vallan laajentaminen tapahtuu yhä kouristuksenomaisemmin. Verisen vallankumouksen johtajat on koulutettu osin myös saksalaisella rahoituksella.

Kun Olli Rehn kutsuttiin presidenttien päivällispöytään Kultarantaan, ajattelin, että nythän olisi tilaisuus avata vähän sitä EU:n väkivaltaan päättynyttä laajentumista Ukrainaan. Kuinka EU ei Yhdysvaltoja palvellessaan ja kiireessään kyennyt ottamaan huomioon Ukrainan syviä taloudellisia riippuvuuksia Venäjästä. EU ei myöskään ollut huomaavinaan eikä kokenut tarvetta neuvotella Venäjän kanssa siitä, että tullit ja muut kauppasopimukset saattavat olla ristiriidassa EU:n järjestelyjen kanssa. EU:n vastuuton käytös johti siihen, että Ukraina joutui ojasta allikkoon niin taloudellisesti kuin turvallisuuspoliittisesti.

Vallankäyttäjille ei usein ole tyypillistä, että ne ottaisivat vastuuta toimiensa seurauksista. Olen juuri painokoneissa olevassa kirjassani "Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöina" pyrkinyt kuvaamaan globaalien valtasuhteitten vaikutusta henkilöihin ja heidän rooleihinsa.

Presidentit Putin ja Niinistö tulevat olemaan oman persoonallisuutensa ja toimintansa perusteella oman aikakautensa symboleita. Tällä hetkellä suomalaisen median kattava sotapropaganda muistuttaa viime vuosisadan alun lukutaidottomuuden, kirkon ja lehdistön vaikutusvaltaa ihmisten mieleen.Niinistö, omasta poliittisesta vakaumuksestaan ja "lännen" liittolaisuudestaan johtuen on suomalaisessa mediassa maalattu "hyväksi" kun sen sijaan USA:n viholliseksi julistama presidentti Putin on leimattu systemaattisen dogmaattisesti kielteisin värein, mistä 1.7. Yle:n ohjelma näytti johdonmukaisen esimerkin. Edes vahingossa Yle:een ei pääse luikahtamaan asiantuntijaa, joka kuvaisi globaalia valtapolitiikkaa niin kuin se on.

Laura Saarikoski ja Perjantai, missä todellisuudessa elätte?

Lauantai 21.5.2016 klo 17.57 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luettuani 20.5. Laura Saarikosken kolumnin HeSa:ssa, jossa hän referoi Robert Kaganin kuvausta fasismin tulosta Trumpin mukana USA:han sekä katsottuani Perjantai-ohjelman TV 1ssä, jossa haastateltiin tsetseeni-terroristien kannattajaa ja Venäjän infosodasta propagoivaa tutkijaa,mietin vakavasti, missä todellisuudessa nämä toimittajat elävät.

Ulkonäöstä päätellen Saarikoski on iältään lasteni ja lastenlasteni väliltä ja Perjantain toimittajat lähempänä lastenlasteni ikiä. Kaikki toimittajat vaikuttavat sympaattisilta ja hyvää tarkoittavilta. Mutta miksi he eivät kerro todellisuudesta mitään.

Robert Kagan ennustaa siis fasismin tulevan USA:han Trumpin mukana. Laura Saarikosken mielestä "ennustus on pelottava koska se on mahdollinen. Tähän asti Yhdysvallat on ollut vastavoima maailman Mussolineille ja Putineille. Entä jos johtava demokratia siirtyy autoritaarisen diktatuurin suuntaan?"

Demokratiako? USA? Presidentti Jimmy Carter kertoi Thom Hartmanin haastattelussa 28.7.2014 kuinka USA on enää oligarkia, jossa rajoittamaton korruptio luo edellytykset ehdokkaaksi pääsemiseen presidentin virkaan. Kuinka valinnan jälkeen lahjoittajat odottavat palkintoja itselleen. Hän viittaa haastattelussa korkeimman oikeuden vuoden 2010 Citizens United päätökseen sekä 2014 Mc Cutcheon päätökseen, joiden läpimenon ratkaisivat 5 republikaani tuomaria. Näiden päätösten seurauksena vaaleissa ehdokkaan on mahdollista saada rajoittamaton määrä salaista rahaa, vaikka ulkomailta, totesi Carter.

Mitä tämä viimeinen Nobel-palkittu presidentti on tehnyt tällä mandaatillaan? Yhdysvaltojen Special Operations Command on laajentunut sitten presidentti Bushin päivien. Nick Tursen mukaan (The Nation Sep. 24,2015)Bushin virkakauden  lopussa nämä sotilasyksiköt toimivat 70 maassa, kun tänä vuonna ne ovat aktiivisia 135 maassa, mikä tarkoittaa 70 prosentissa maailman maista. Nämä 135 maata ovat Obaman aikana joutuneet taloudelliseen ja lojaliteettiriippuvuuteen USA:sta, mitä riippuvuutta Yhdysvallat sumeilematta käyttää.Obaman erinomainen retoriikka peittää hyytävät teot. Eräs karu esimerkki oli Jemeniin tehty lenokki-isku, jossa kokonainen kylä, 35 ihmistä, menehtyi. Jemeniläinen toimittaja kirjoitti siitä lehteen. Obama soitti silloiselle presidentti Salehille ja vaati toimittajan vangitsemista. Näin tapahtui.Obama päättää henkilökohtaisesti lennokki-iskuista. Tehtävää tietokoneruudulla suorittavien miesten mielenterveysongelmat ovat merkittäviä. Oheisuhreja on vuosittain satoja.

Yhdysvallat tukee uskonnollisia fanaatikko-islamisteja Syyriassa ja sabotoi rauhanneuvotteluja yhdessä Saudi-Arabian kanssa. Al-Qaidan liittolaisryhmän edustaja on valittu johtamaan "kapinnallisosapuolta" Geneven neuvotteluissa aivan kuten ennen Jugoslavian pommitusten aloittamista Rambuilletin neuvotteluihin USA oli valinnut albaani-terroristien johtajan edustamaan albaaneja eikä maltillista Rugovaa.USA:lla ei ole mitään demokraattisia (kansainvälisen oikeuden mukaisia) oikeuksia olla läsnä Syyrian maaperällä. Silti Obama on lähettänyt sinne erikoisjoukkojen sotilaita.

Tämä Yhdysvaltojen itselleen ottama rankaisemattomuuden periaate koskee myös USA:n johtamia muita NATO-maita. Maailmaa hallitsee demokratiasta piittaamaton sotilasmahti, jota Laura Saarikoski luonnehtii dmokratiaksi ja vastavoimaksi Putinille.

Erona presidentti Obamaan, Putin on pyrkinyt ratkaisemaan ongelmia eikä pahentamaan niitä.Ukrainan vallankaappaushallituksen viedessä venäjänkielisiltä ukrainalaisilta tasaveroiset ihmisoikeudet ja uhatessa heitä järjettömällä väkivallalla, josta elävältä polttaminen Odessan ammattiliittojen taloon oli eräs esimerkki, Putin otti Venäjälle vastaan yli miljoona Ukrainan pakolaista ja takasi Krimin asukkaille mahdollisuuden valita elämän, johon ei kuulunut väkivallan uhkaa. Venäjän toimia tulee arvostella lopputuloksen näkökulmasta. Jos Ukrainan nykyhallitus pystyy takaamaan Itä-Ukrainalaisille normaalit ihmisoikeudet ja vapauden valita hallintonsa äänestämällä, myös itä-ukrainalaisten toiveet voivat toteutua.

Yle ei ole kyennyt näyttämään toissavuoden Oscar-ehdokasdokumenttia Dirty Wars (www.Youtube.com/Dirty Wars), joka kuvaa erinomaisesti Yhdysvaltojen salaisia operaatioita.

Perjantai-ohjelman sympaattiset toimittajat haastattelivat tsetseeni-terroristien tukijaa mainitsematta sanallakaan sitä miten tsetseeni-terroristit taistelevat parhaillaankin Syyriassa. Kuinka heidän paluunsa Venäjälle on samanlainen uhka kuin minkä ISIS -terroristien pelätään aiheuttavan EU:lle. Vuosia TV:ssä muualla jatkunut erittäin voimakas USA:sta lähtöisin oleva presidentti Putinin ja Venäjän mustamaalaus on johtanut siihen, että terrorismiin Venäjällä suhtaudutaan lähes vahingoniloisesti - ei ainakaan uhreja kohtaan myötäeläen.

Ukrainan euroviisuakin käsiteltiin Perjantaissa ikäänkuin Venäjä olisi pillastunut vain siitä, että ei voittanut. Tosiasiassa laulun kuvaama tarina antoi Hitlerin SS-joukkoihin kuuluneista tataareista kuvan uhreina kun todellisia uhreja olivat tataarien tappamat muut kansanryhmät.

Laura Saarikosken ja Perjantain toimittajien maailmankuvan historiattomuus muuttuu uhaksi maailmassa, joka on monimutkainen ja julma. Empatia ja inhimillisyys on muuttunut sotajoukkojen määrän laskemiseksi ja hävittäjien laadun vertailuksi.

Loppupäätelmäksi jää, että vika ei ole toimittajissa vaan siinä, että he eivät työpaikkojensa vuoksi voi puhua totta. NATO:n kannattajaksi ilmoittautunut Helsingin Sanomat on johdonmukaisesti sitä mieltä kuin NATO:n ylipäällikkökin on, joten toimittajan liikkumavara on heikko. Sama koskee Yle:ä. Jyrkän oikeistolaisen hallituksen aikana pohdiskelevaa historiatietoista TV-keskusteluareenaa ei yksinkertaisesti ole. Ehkä sisällissodasta lähtien jatkunut sotapropaganda voi kadota porvarillisista tiedotusvälineistämme vain jonkinlaisen "totuuskomission" kaltaisen prosessin kautta. Prsidentti Jimmy Carterin rauhanvälitystyöryhmässä, johon  kuuluu psykoanalyytikkoja ja psykologeja, havaitaan usein kuinka konfliktien juuret saattavat olla satojenkin vuosien historiallisten tapahtumien päässä.

Sain eilen viehättävä runopalautteen, jossa runoilija surumielisesti pohtii mihin kykymme tuntea on kadonnut.

Ukrainan euroviisu on osa natsismin kunnianpalautusta

Torstai 12.5.2016 klo 14.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan euroviisu kertoo surullisen tataari-isoäidin tarinan siitä kun Stalin karkotti Krimin tataarit, isoäiti mukaanluettuna, Aasiaan toisen maailmansodan jälkeen.Ukraina on johdonmukainen natsismin kunnianpalautuksessaan. Jo yli kymmenen vuoden ajan maahan on nimetty uudelleen katuja natsimielisten taistelijoiden kunniaksi. 

Miksi Stalin sitten karkoitti tataarit? Tataarit kunnostautuivat Hitlerin liittolaisina ja olivat erityisen tunnettuja julmuudestaan. Suomen saksalaisia, siviilejä, jotka eivät olleet syyllistyneet mihinkään rikoksiin, siirrettiin leireihin kuten monissa muissa maissa. Stalin ilmeisesti menetettyään yli 25 miljoonaa ihmistä saksalaisten joukkojen ja tataarien julmuuksissa halusi toisenlaisen seuraamuksen.

Miksi Euroopan yleisradioyhtiö katsoo, että Ukrainan laulu ei ole poliittinen? Siihen ei voine olla muuta syytä kuin se, että ilmapiiri Euroopassa on laajasti ottaen myönteinen Ukrainan ja monen muun maan natsismin rehabilitoinnille. 

Lukiessani tämän päivän Helsingin Sanomien myönteistä artikkelia Yhdysvaltojen "sotilaspuolustuskilvestä", toista artikkelia Romanialaisesta kylästä, johon on rakennettu Yhdysvaltojen sotilaspuolustus tukikohta sekä kolmannen myönteisen artikkelin Ukrainan Euroviisu-kappaleesta, en voinut tulla muuhun johtopäätökseen kuin että Suomen media, ainakin näiden esimerkkien mukaan, tukee vahvasti natsismin uutta nousua.

Yleisradio näytti eilen dokumentin modernista saksalaisesta natsismista, jonka ilmentymänä murhattiin useita maahanmuuttajia. Nähdyssä osassa ei vielä paljastunut se tosiseikka, että pitkittyneiden tutkimusten jälkiselvittelyissä todettiin osan viranomaisista tietäneen asiasta.

Katsoessani dokumenttia en voinut olla ajattelematta sitä suurempaa kuviota, joka tekee kaiken tämän mahdolliseksi. Läntisessä maailmassa natsismi on yhä hyväksyttävämpää vallan välineenä. Yhdysvallat on yhdessä Saksan kanssa Jugoslaviaa hajottaessaan tukeutunut sekä kalifaattia rakentaviin jihadisteihin, että neo-fasisteihin. Kammottavimmaksi asian tekee se, että toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit, olivat uhreina myös 1990-luvulla. Ukrainassa länsipropaganda on häivyttänyt Yhdysvaltojen osuuden neo-natsien ja äärioikeistolaisten puolueiden tukijana, mutta myös siellä juutalaiset, kommunistit ja itsenäisesti ajattelevat ihmiset ovat samalla tavalla neo-natsien väkivallan kohteina kuin Jugoslaviassakin.

Siten Euroopan yleisradioyhtiö voi nukkua yönsä rauhassa. Sillä on asenteelleen maailman suurimman sotilasmahdin aatteellinen tuki.

Venäjä on protestoinut Ukrainan laulun hyväksymistä kilpailuun sen poliittisuuden vuoksi. Kulttuurisesti kypsä ja sivistynyt Venäjä ei laula siitä kuinka tataarit polttivat natsismin vastustajia elävältä. Ranskalaiset eivät laula siitä kuinka tataarit polttivat ranskalaisen kylän asukkaat elävältä.Venäjä ei myöskään laula siitä kuinka suomalaiset rahtasivat kylmässä tavaravaunussa kymmeniätuhansia siviilejä keskitysleireihin kuolemaan ja kitumaan Itä-Karjalassa.Saksalaiset eivät laula siitä kuinka rankkaa Hitlerillä oli kun oli pakko tehdä itsemurha. Ballaadi Hitlerin surusta odottaa tulemistaan.

Suomen mediapropaganda on lyömätöntä. Yhdysvallat, maailman eniten sotarikoksia tehnyt, sotilaallista- ja taloudellista pakottamista käyttävä epähumaani järjestelmä kuvataan myönteisenä voimana. Sotilastukikohta on "puolustustukikohta", asevoimat on puolustusvoimat. Yhdysvallat "puolustaa" Eurooppaa. Itämerellä vain kilometrejä Venäjän rajasta liikkuvat sota-alukset puolustavat meitä kaikkia Iranilta. Yhdysvallat puolusti Eurooppaa pommittamalla liittoutumatonta Jugoslaviaa uraanipommeilla tähdäten nimenomaan siviilikohteisiin. Voi vain kuvitella minkälainen ääni tulee kelloon, jos jokin sotilastukikohdan alusmaa äänestäisi demokraattisesti, että tukikohta on poistettava. Miten kävisi, jos jokin EU-maa katsoisi tarpeelliseksi palauttaa normaalit suhteet USA:n yksipuolisesti viholliseksi julistamaan Venäjään?

Yle-uutiset ja Voitonpäivä

Tiistai 10.5.2016 klo 10.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mietiskelen hiljaa psykiatrin mielessäni miltä Yle:n uutistoimituksessa TUNTUU kun toimittajat joutuvat toteuttamaan valtioneuvoston sotapropagandaa, johon on oikein kouluttauduttu yhdysvaltalaisessa ohjauksessa. Niin sairailta Yle:n uutiset tuntuvat.

Moskovassa vietettiin eilen voitonpäivää. Sadat tuhannet kansalaiset marssivat presidentti Putin kärjessä, aurinkoisessa säässä läpi Moskovan katujen kantaen käsissään toisessa maailmansodassa menehtyneiden omaistensa valokuvia. Lapset istuivat isiensä niskassa, monilla kulkueen iloisesti hymyilevillä ja huiskuttavilla ihmisillä oli kukkia ja ilmapalloja käsissään. Mitalein koristetut veteraanit olivat joko marssilla tai katsomossa. Juhlittiin maailman pelastamista natsismilta ja fasismilta. Ei siis vain Neuvostoliiton vaan maailman.Neuvostoliitto menetti yli 25 miljoonaa kansalaistaan. Se pelasti myös Suomen itseltään.

Oli myös sotakaluston ja armeijan paraati, mutta päähuomio oli luonnollisesti kansalaisten osallistumisessa ja ilossa. Musiikki oli mukaansa tempaavaa, tunnelmallista ja muistoja herättävää. Venäläinen tunteikkuus ja aitous on koskettavaa.

Mitä tekee Yle. Toimittaja Kerstin Kronvall valittaa kahdesti kuinka monet Afganistanin ja Tsetsenian sodan veteraanit haluaisivat enemmän kunnioitusta. Hän on löytänyt veteraanin, jonka osallistumista Talvisotaan toimittaja haluaa tuoda esiin, muistuttaakseen, että Neuvostoliitto taisteli Suomea vastaan, huomatkaa!

Mihin toimittaja pyrkii tuomalla esiin sotia, joilla ei ole mitään tekemistä eilisen juhlapäivän kanssa? Uutistenlukijan kuvamateriaalissa on sotakalustoa ja presidentti Putin, josta hän mainitsee, että VAIN Kazakstanin presidentti oli läsnä. Ei kuvan kuvaa satojentuhansien kansalaisten aurinkoisesta tunnelmallisesta kulkueesta.

Mietiskelin, mikä on propagandakoulutuksen osuutta Yle:n tiedotuksessa ja mikä on valtiojohdon ja eliitin omaksumaa ja hyväksymää käsitystä historiankulusta. Neuvostoliiton voiton ansiosta Suomi sai demokratian. Vasemmistolaiset ja Neuvostoliiton ystävät oli vapautettava vankiloista ja teloitukset oli lopetettava. Liittolaisuus Hitlerin Saksan kanssa oli katkaistava ja Saksan sotilasjohdon alaisuudessa ollut Pojois-Suomen armeija oli saatava poistamaan saksalaiset Lapista. Tosin suomalaiset SS-joukot saivat vapautuksen tehtävästä koska he eivät halunneet taistella aatetovereitaan vastaan.

Ennen presidentiksi tuloaan presidentti Niinistö kehui kuinka hän ei itsenäisyyspuheessaan maininnut, että Suomi sai itsenäisyyden Leninin kädestä. Koko poliittinen johto hyväksyy USA:n sotilasdoktriinin Venäjää vastaan tai ei ainakaan julkisesti paheksu sitä. He hyväksyvät talouspakotteet Venäjää vastaan Krimin liityttyä Venäjään pääosin turvallisuussyistä. Ukrainan presidentti Poroshenko pitää samanlaisia rasistisia puheita kuin myös USA:n tukema Kroatian presidentti Tudjman. "Mädäntyköön itä-ukrainalaiset kellareihinsa ilman ruokaa, koulutusta, eläkkeitä pankkeja ja ihmisoikeuksia" tai Tudjman ajettuaan 250.000 serbiä Kroatiasta tykkitulessa ja ilmapommituksissa, joissa kuoli tuhansia "eivät ehtineet ottaa mukaansa likaisia alusvaatteitaan tai likaisia seteleitään".

Euroopan liukuminen kohti fasismia ei tapahdu joidenkin äärioikeistolaisten joukkioiden tai puolueiden toimesta. Se on jo tapahtunut hitaasti ja hivuttamalla EU:n johtajien toimesta. USA:n vaikutuksen tunkeutuminen EU-eliitin sisään on samankaltaista kuin 1930-luvulla, jolloin USA:n taloudellinen eliitti tuki taloudellisesti Hitlerin aseistamista. EU ei ole demokratian ja rauhan linnake kuten viralliseen propagandaan kuuluu. Se on puhtaasti suuryritysten intresseihin perustuva rakennelma, joka toteuttaa Yhdysvaltojen konservatiivisen talouseliitin ja sotateollisuuden tavoitteita.

Yhdysvallat johtaa Eurooppaa kohti kaaosta. Olisiko voitu vielä 1970-luvulla kuvitella, että Eurooppaa johtaa Naton johtovaltion Nobel-palkittu sotarikollinen, joka määrää viikottain murhapartioita vieraiden valtioiden alueella, joissa oheisvahinkoina tapetaan hääseurueita, hautaussaattueita saatoine siviileineen.

Jaltalla syyskuussa 2013 kokoontuneet USA:n ja EU:n merkkihenkilöt Ukrainan oligarkit ja Clintonin pariskunta etunenässä päättivät Ukrainan haltuunotosta suuren riemastuksen vallassa.Rahoitettuaan Maidanin väkivaltaista vallankaappausta he ovat jatkaneet väkivaltaista rasistista toimintaansa niin, että lähes 2 miljoonaa Itä-Ukrainalaista on paennut turvaan Venäjälle.

Natsi-Saksan propagandaministeri Göebbels osasi propagandan erinomaisesti. USA ja EU ovat yhdistäneet propagandansa, jossa syylliseksi on otettu venäläiset ja Venäjä. Ensimmäisessä USA-EU- aallossa syyllisiä olivat ortodoksiset serbit ja Jugoslavian liittovaltio. Natsipropagandassa syyllisiä olivat juutalaiset, kommunisti-bolsevikit ja mustalaiset. Serbien holokaustista vaiettiin myös jälkikäteen kun 6 miljoonan juutalaisen tuhosta ei kuitenkaan voitu vaieta.

Suomen Yle toistaa traagisella tavalla jo sisällissodasta lähtien toteutettua mustan muuttamista valkoiseksi. Yle ei voisi toimia niin epähumaanisti ja totuudenvastaisesti Venäjän mustamaalaten ellei sillä olisi Yle:n johdon ja valtioneuvoston siunausta. 

Voitonpäivän paraatissa venäläiset osoittivat, että myös tämän päivän neo-natsismilta pelastaa vain ihmisten humaanius ja inhimillinen voima, jonka varmistamiseksi tarvitaan aseita kuten toisessa maailmansodassa.On hienoa, että meillä on tuollainen naapuri!

Mikä neuvoksi kun valtamedia valehtelee?

Sunnuntai 6.3.2016 klo 9.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtamedian päätoimittajat ovat ilmoittautuneet totuutta puolustaviksi ritareiksi.Miksi sitten päivittäin heidän julkaisemansa uutiset sisältävät paniikin lietsontaa, valheita tai puolitotuuksia, joissa vaihtoehtona ovat vain sävyt? Saat karkeita valheita, peiteltyjä valheita, puolitotuuksia tai hienostuneita valheita tai sitten osasta kokonaisuuteen oleellisesti vaikuttavista tekijöistä vaietaan.

Eilinen 5.3.2016 Helsingin Sanomat tarjoaa oivan esimerkin. Pääkirjoituksessa "Päätös valmiudesta kuuluu poliitikoille" kerrotaan nopeiden sotilaallisten valmiuksien olevan tärkeitä, koska Venäjä toistuvasti yllättää lännen voimankäytöllä. HeSa:n mukaan yllätysten sarja alkoi Venäjän sotaretkestä Georgiaan.

Kyseessä ei ollut Venäjän sotaretki Georgiaan vaan Georgian hyökkäys Etelä-Ossetian Tshinvaliin ja alkupaloiksi venäläisten rauhanturvaajien tappaminen. Georgian hyökkäys oli huolella valmisteltu Yhdysvaltojen suojatti presidentti Shaakashvilin toimesta nykyinen USA:n varapresidentti Biden tukenaan. Jo ensimmäisen hyökkäyspäivän jälkeen Tbilisin kaduilla hyvin organisoidut rauhanketjut ilmapalloineen belgialaisen mainostoimiston ohjailemana.

Suomen ulkoministeri Alexander Stubb valehteli tarkoituksellisesti siitä, kuka oli hyökkääjä. Hän on kertonut olleensa tuolloin päivittäin puhelinyhteydessä Condoleezza Rice:en, jonka sääriä hän kertomansa mukaan juostessaan ajatteli.Ei ole salaisuus, että Stubb ajaa Yhdysvaltojen agendaa ja on jopa George W. Bushin aikana ilmoittautunut etelä-valtiolaiseksi miellyttääkseen sieltä kotoisin olevaa "ylipäällikköään".

Pääkirjoitus jatkaa: Kaksi vuotta sitten alkanut Ukrainan horjuttaminen Krimin valtauksella ja sotatoimilla Itä-Ukrainassa vei pohjan luottamukselta (Venäjän ja länen välillä). Helsingin Sanomat ilmeisesti ajattelee että kun valheen toistaa riittävän monta kertaa, että se muuttuu totuudeksi.

Vuoden 2013 syksyllä presidentti Janukovich näki, Eurooppa-myönteisyydestään huolimatta, että EU:n lähentymissopimus on Ukrainalle liian kallis eikä ainakaan heti toteutettavissa. Hän hankki lainaa ja sai Venäjältä 13 miljardin laina-lupauksen ja Kiinalta 8 miljardia. USA oli sijoittanut Ukrainan horjuttamiseen apulaisulkoministeri Nulandin mukaan jo 5 miljardia ja odotti, että oligarkkien ja lännen Jaltan sopimuksen mukaisesti länsi ottaisi Ukrainan haltuunsa. Kommandot oli harjoitettu ja aluksi spontaanit mielenosoitukset helmikuussa haltuunotettu. Muutoksen kannattajat eivät kaihtaneet kymmenien ihmisten tappamista. Tämän väkivallan avulla muodostettiin laiton hallitus, mitä Venäjä ei hyväksynyt. Se ei myöskään hyväksynyt väkivaltaisten joukkojen aietta siirtyä Itä-Ukrainaan ja Krimille suorittamaan niiden alueiden asukkaiden  alistamista.

Helsingin Sanomat taikoo totuuden katoamaan ja jatkaa tarinointiaan. Se ottaa käyttöön, itse keksimänsä epävakauden johdosta, tarpeen liikekannallepanoon ja ikäänkuin kainostellen toteaa, että päätöstä ei ehkä kuitenkaan voisi antaa yhden ministeriön vastuulle!

Toisin sanoen Venäjä-uhalla saadaan nostatettua militarismia,mielellään paniikkia, lisättyä voimatoimia Itämerellä yhteistyössä USA:n ja sen johtaman NATO:n kanssa.

Aina hillitty Unto Hämäläinen muuntaa totuutta hienovaraisemmin. Hän tarinoi pitkästi presidentti Niinistöstä kietoen artikkelin Suomen lähihistoriaan. Hämäläinen toteaa Ukrainan sisäisestä vallankumouksesta että "Venäjäkin oli siihen osallisena, nyt häviäjien puolella. Venäjän tukema presidentti Janukovits ajettiin maanpakoon (ikäänkuin sadussa) ja sai turvapaikan Putinin hoivista."

Käsittääkseni Janukovits ei ollut sen enempää Venäjän tukema kuin ei-tukemakaan. Venäjä tuki vaaleilla valittua laillista presidenttiä ja laillista parlamenttia.

Sitten Hämäläinen siirtyy kertomaan kuinka Venäjä ei hyväksynyt Ukrainan uutta länsimielistä hallitusta vaan aloitti kovaotteisen painostuksen. Unto Hämäläinen unohtaa ehkä tarkoituksella kuinka verinen tuon "hallituksen" vallankaappaus oli ollut. Länsi tai ainakaan osa länttä ei tunnustane gangsterihallitusta omakseen. Sen kannattajat levittivät fasistisia lippuja parlamentin seinien koristeeksi, heittivät polttopulloja ei-toivottujen poliittisten johtajien koteihin, polttivat elävältä ammattiyhdistysten taloon kymmeniä sinne paenneita ihmisiä Odessassa.

Hämäläinen kuvaa kuinka Putinin otteet hirvittivät Niinistöä. Siis Putinin, ei vallankaappaushallituksen tai oligarkkien yksityisten armeijoiden valta.

Kaaosta hyväkseen käyttäen USA, jonka osuutta vielä kahden vuoden jälkeenkään Suomen valtamedia ei ole paljastanut, alkoi infrastruktuurin haltuunoton. Varapresidentti Bidenin poika Hunter nimitettiin Puolan entisen presidentin kanssa Ukrainan suurimman yksityisen energiayhdistyksen hallitukseen.

Soroksella on omat suunnitelmansa GMO-viljelyn suhteen Ukrainassa.Yhdysvallat ajaa GMO-n hyväksymistä TTIP:n yhteydessä.Yhdysvaltojen hallitus rahoittaa ja kouluttaa pahamaineista neofasistista Azovin pataljoonaa.

Hämäläinen kuvaa ETYJ:juhlakokouksenabsurdeja tapahtumia kuin ne olisivat asialliset ja diplomatian ja kansainvälisten säädösten mukaiset. Niinistö kieltäytyi ottamasta vastaan Venäjän duuman puhemiestä Naryshkinia.Hämäläinen jättää mainitsematta, että Niinistö sen sijaan otti vastaan USA:n kongressin puhemiehen Boehnerin, USA:n laivasto oli ankkuroituna Etelä-satamaan ja tuon laivaston soittokunta soitti Suomenlinnan kirkossa.

Hämäläinen kuvaa kuinka presidentti Niinistö ei olisi hyväksynyt Venäjän duuman vierailun kieltävää ratkaisua. Ei vaikuta uskottavalta. Hän antoi liiittää Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansan ja parlamentin selän takana. Niinistöllä on selkeä linja, jota Helsingin Sanomat valkopesee. 

Valtamedia vaatii, että sitä kunnioitetaan ja siihen luotetaan. Aikaisemmin pidin tärkeänä suosittaa koululaisille sanomalehtien lukua. Nykyisin toivon, että he hakisivat mahdollisimman monipuolista tietoa netistä ja seuraisivat Yle:ä ja HeSa:a mitä suurimmalla epäluulolla.

Yle ja yksityisetsivä Kalle Blomqvist

Lauantai 16.1.2016 klo 10.20 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pari iltaa sitten Yle-uutisten toimittaja esiintyi kuin lapsuuteni seikkailukirjojen "Yksityisetsivä Kalle Blomqvist". Murrosikäinen Kalle tutki ja paljasti salaperäisiä rikoksia. Ylen toimittaja oli käyttänyt veronmaksajien rahoja yksityisiin tukimuksiin siitä, kuka oli tunkeutunut ulkoministeriön tiedostoihin. Keskeistä ei ollut se, että hän ei luonnollisestikaan voinut sanoa asiasta mitään varmaa. Sen sijaan hän saattoi käyttää "tutkimuksiaan" esitellessään uutisensa kuvituksessa Venäjän sotilasparaateja ja muuta "uhkaavaa" rekvisiittaa. Tutkimuksesta käteen jäi se tosiasia, että materiaalista tunnistettiin kaksi, jotka todennäköisesti puhuivat venäjää. Mitä sadat muut toimijat puhuivat?

Uutisesta tuli mieleen toinenkin esimerkki. Tähän päivään saakka parhaana esimerkkinä vakoilun kauheuksista on käytetty entisen DDR:n STASI:n vakoilua. Vielä viikko sitten näin HeSa:n kirjallisuusarvostelun, jossa STASI:n vakoilua käytettiin esimerkkinä vaikka olisi luullut, että tarjolla olisi nykyisin parempiakin vaihtoehtoja. STASI:n vakoilu oli fyysistä, konkreettista ja kaikki tiesivät siitä.

Samaan aikaan kun STASI vakoili julkisesti, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti vakoilivat Echelon satelliitin avulla kaikkea ja kaikkia ilman, että siitä media puhui mitään. Satelliitti paljasti esimerkiksi mitä Leonid Brezhnev puhui puhelimessa Kremlissä, puhumattakaan salaisista kauppaneuvotteluista, joista tiedot valuivat hyödyttämään Echelon-maiden viisikkoa.

Vaikka Yle näyttää pyrkivän selvittämään vakoilua, se ei ole pystynyt kertomaan suomalaisille mitä Ukrainassa tapahtuu. Yhdysvaltalainen the Nation-lehti kertoi tällä viikolla kuinka Yhdysvaltojen kongressi on antanut puolustusministeriön painostuksesta luvan rahoittaa Ukrainan äärioikeistolaista, fasistista Azovin pataljoonaa, jota yhdysvaltalaiset sotilashenkilöt ovat Daily Beastissa kirjoittaneiden toimittajien Will Cathcartin ja Joseph Epsteinin mukaan jo pitkään myös kouluttaneet. Yhdysvallat on antanut Ukrainalle 760 miljoonaa dollaria sotavarusteluun.

Fasistien tukeminen ei ole vierasta myöskään EU:lle. EU tuki Ukrainan nationalistien lisäksi Kroatian ultranationalisteja heidän suorittaessaan 1990-luvulla serbien etnisen puhdistuksen Krajinan alueelta. EU tuki Yhdysvaltojen rinnalla terroristeiksi luokittelemiaan Kosovon albaaneja ja kalifaattia rakentavia Bosnian jihadisteja koska Yhdysvallat halusi miehittää Balkanin. Vaikka EU:n NATO- maat pommittivat miehitystä vastustavia serbejä, EU sai rauhan Nobelin.

Ukrainan Azovin pataljoonan koulutuksesta ja rahoituksesta vaikeneminen osoittaa Yhdysvaltojen voimapolitiikan tulleen hyväksytyksi myös EU:ssa. Yhdysvaltojen ja NATO:n sotien seurausta ovat myös nyt nähtävät pakolaisvirrat. Sen sijaan, että kritiikki suunnattaisiin ongelman alkulähteeseen Yhdysvaltojen ja NATO:n sotiin, syyttävät sormet osoittavat pakolaisia.

Yle on uutisissaan ja ajankohtaisohjelmissaan kattavasti vaiennut pakolaisvirtojen syistä. Sen sijaan se keskittyy sosiaalipornoon. Jos sukupuolisesti kypsässä iässä olevia miehiä suljetaan vastaanottokeskusten painekattiloihin ilman seurustelumahdollisuutta ja fyysistä kanssakäymistä naisten kanssa, mitä voi odottaa? Seksuaalinen ahdistelu on mediaseksikästä.

Ylen suurin vaikeus on siinä, miten kääntää Yhdysvaltojen ja NATO:n sotapolitiikan ja maailmanvalloituksen kauhut Venäjän syyksi. Neuvostoliitto/Venäjä tuki siirtomaiden itsenäistymistä ja esimerkiksi Etelä-Afrikan vapautumista apartheidista 1990-luvulla. Yhdysvallat tuki apartheidia ja Mandelan pitämistä vankilassa. Kun Mandela kuitenkin oli vihdoin pakko vapauttaa Yhdysvaltojen terroristien listalta noin 10 vuotta sitten, tarvittiin runsaasti propagandaa peittämään tosiasiat.

Yle:n ongelmana on syvällisyyden, demokratian kunnioittamisen ja humanismin puute. Englanninkieltä taitavien kannattaa klikata tietokoneelta Russia Today kanavalle, valita LIVE- näppäin ja katsoa loistavia keskusteluohjelmia taitavien toimittajien ja hienojen humaanien asiantuntijoiden kanssa. Päinvastoin kuin Yle:llä haastateltavat ovat presidenttejä, Maailmanpankin ja YK:n korkeita virkamiehiä, henkilöitä, joille ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö ovat tärkeitä. Yhdysvalloille vihan lietsominen asekaupan voittojen ylläpitämiseksi johtaa tiedonvälityksen muokkaamiseen tukemaan tätä asennetta. RT:n Oksana Boykon Worlds Apart ohjelmat ja monet muut luovat humaanin  rentouttavan ilmapiirin, josta puuttuu ahdistava väkivallan ylläpitämistä edellyttävä Yle:n suppea todellisuus.

Suomi sukeltaa yhä syvemmälle osalliseksi USA-johtoista gangsterismia

Torstai 3.12.2015 klo 14.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eilen oli jälleen Suomen median propaganda-päivä. Kansainväliset uutislähteet ja Princetonin yliopiston ja NY-yliopiston Venäjätutkimuksen emeritusprofessori Steven Cohen antoivat valaistusta ISIS:in öljykauppoihin ja Ukrainan tilanteeseen. Yle vuorostaan lyhyessä Turkin öljykauppaa ISIS:in kanssa uutisoidessaan väitti Turkin pitävän Venäjän varapuolustusministerin todisteita omien kansalaisten vakuuttamiseen tarkoitettuina.

Yle siis asettuu rikollisen puolelle rikoksen paljastanutta vastaan. Näin Turkin presidentti Erdogankin toimii. Turkkilaiset toimittajat, jotka paljastivat Turkin rajalla sen turvallisuuspalvelun  Syyriaan viemät aselastit, pidätettiin ja heitä uhkaa 45vuoden vankeusrangaistus. Samoin toimii presidentti Obama. USA:n lennokki murhasi "oheistappiona" 35 erään kylän asukasta Jemenissä. Jemeniläinen toimittaja kirjoitti tästä. Obama soitti silloiselle presidentti Salehille ja määräsi toimittajan pantavaksi vankilaan, kertoi the Nation-lehti.

Steven Cohen kertoi viime tiistain John Batchelor showssa melko karmaisevia asioita Ukrainasta. Krimille vievien sähkölinjojen räjäyttäminen oli fasistisen oikean sektorin ja tataarien yhteistyötä (samat voimat olivat liitossa Hitlerin kanssa toisen maailmansodan aikana). Steven Cohen toi Turkin turvallisuuspalvelun roolin esiin räjäytyksessä. 

On mielenkiintoista kuinka Ilkka Kanerva on muuttunut. Kaksikymmentä vuotta sitten hän esitti melko tasapuolisia kannanottoja Venäjää koskeviin tosiasioihin. Nyt ETYJ:in edustajana hän ei näe mitään eikä kuule mitään eikä kerro mitään mikä viittaisi Ukrainan todellisuuteen. Steven Cohen tietää verkostojensa kautta USA:n roolista Ukrainassa ja Syyriassa. Viime tiistain ohjelmassa hän mainitsi Wikilieksin nappaamasta Odessan georgialaisen kuvernööri Shakashvilin puhelusta. Tämä Georgian maanpaossa oleva entinen presidentti on USA:n lakeija monien muiden joukossa. Cohenin referoimat kommentit viittavat Shakasvilin vakavaan luonnehäiriöön.

Kanervan kehitys liittynee siihen, että ETYJ:ssa on jäsenenä yhä vähemmän itsenäisiä valtioita. Suuren osan jäsenmaista ollessa NATO:n jäseniä ETYJ:ia voikin kutsua NATO-ETYJ:ksi. Jo Kosovon kriisin aikana ETYJ tarkkaili, mutta ei todistanut mitä näki, koska se olisi ollut vastoin NATO-maiden pyrkimyksiä miehittää Kosovo amerikkalaisia varten.

Nykyisen Syyrian kriisin aikana Suomen media on ollut kiltisti NATO-media. USA:n tavoite "ottaa Syyria" kuten edellisessä blogissani kerroin kenraali Wesley Clarkin maininneen, on Suomen medialle hyvin varjeltu salaisuus. Kun Venäjän presidentti on vuodesta 2007 lähtien yhä selkeämmin lähtenyt suoran puheen tielle, salaisuudet paljastuvat tiedonhaluisille kansalaisille. Ei Suomen mediasta, mutta muualta.

Venäjän presidentin satelliittikuvat paljastavat vain sen, minkä suuri osa valveutuneita asioiden seuraajia on tiennyt jo kauan. Se vain ihmetyttää kuinka Saksan liittokansleri ja Ranskan presidentti, joiden tiedustelupalvelut ovat maailman parhaita, viitsivät näytellä USA:n kirjoittamaa näytelmää. Totta kai USA:n kaikkialle tunkeutuva tiedustelu ja yhteistyö Turkin kanssa on paljastanut Syyriasta varastetun öljyn laajamittaisen kaupan Turkin rajan yli. USA tietää ISIS:in taistelijoiden kulun Turkista Syyriaan. Se tietää presidentti Erdoganin perheen yhteydet tähän ISIS:ia hyödyttävään öljybisnekseen. USA:n harjoittama ISIS:in tukeminen on vain jatkoa al-Qaidan hyväksikäyttöön Afganistanissa ja Bosniassa. USA hyödynsi ultra-nationalisteja Kroatiassa ja nyt Ukrainassa.

Taloudelliset ja sotilaalliset sidokset Yhdysvaltojen ja NATO-maiden välillä johtavat siihen, että rikollisesta toiminnasta vaietaan. Kaikki ovat samassa liemessä. Jotta kansalaisille saadaan syötettyä tuo USA:ta hyödyttävä todellisuus, on oltava yhteinen vihollinen. USA on rakentanut vihollisen ensin Neuvostoliitosta ja nyt Venäjästä. Tosiasiassa viholliseksi kelpaa mikä tahansa demokraattinen maa, joka ei alistu Yhdysvaltojen ultrarikkaan yhden prosentin tavoitteisiin.

Tällaiseksi viholliseksi ovat nyt joutuneet myös Yhdysvaltojen aitoa demokratiaa kannattavat kansalaiset. Presidentti Carterin mukaan USA ei ole demokratia. USA:n vaalit voi ostaa vaikka Saudi-Arabia. USA:n presidenttiehdokkaiden puheita seuratessa joutuu hieromaan silmiään. Onko tämä totta! 

Silti Suomen uutis- ja viihdemedia on täynnä USA:ta ihannoivaa propagandaa. Suomi vajoaa myös maan hallituksen toimesta yhä syvemmälle eriarvoisuutta ja yhteisvastuun puutetta ilmentävään todellisuuteen. Suomen kansalaisilla on jostakin ihmeellisestä syystä terve järki vielä tallella. Suomalaiset luottavat vähiten työnantajiin ja toiseksi vähiten mediaan. Vain 25% prosenttia kansalaisista kannattaa NATO:a.

YLE-uutisten ja ajankohtaisohjelmien sotapropaganda vaarantaa suomalaisten mielenterveyden

Maanantai 19.10.2015 klo 14.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle on mainostanut viime päivinä omien toimittajiensa työteliäisyyttä, vilpittömyyttä, halua antaa kaikkensa Suomen kansan parhaaksi. Jospa näin olisikin.

Psykiatrin näkökulmasta Yle:n uutiset ja ajankohtaisohjelmat presidentti Niinistön haastattelu mukaan luettuna ovat mielenterveydelle vaarallisia.

Suomalaiset ovat sisällissodasta lähtien saaneet tottua porvarilliseen sotapropagandaan. Taloudellinen valta ja sitä käyttävät ihmiset ovat hyötyneet tästä. Porvarillinen propaganda ei edellytä pahoja ihmisiä. Eivät ne kansanryhmät, jotka sata vuotta sitten katsoivat taloa myytäessä palkollisten olevan osa myytäviä huonekaluja ajatelleet niin pahuuttaan, vaan siksi, että oli totuttu ajattelemaan niin.

Useat Yle:n toimittajat ovat samalla tavalla vilpittömiä maailmankatsomuksessaan. Hollywood on opettanut venäläisten olevan pahiksia joten Yle:n toimittaja, joka kirjoissaan myös kuvaa venäläiset näin, on omasta mielestään aivan oikeassa. Jos on lukenut Sofi Oksasen kirjoista historiallisen todellisuuden, ei ole fasisteista kuullutkaan, puhumatta siitä, että Eesti julistettiin juutalaisista vapaaksi maaksi sen jälkeen kun toisen maailmansodan aikana kaikki Eestin juutalaiset oli tapettu.

Yle- uutisissa ei ole vaarallista se, mitä kerrotaan, vaan se, mitä ei kerrota.

EU-komission puheenjohtaja Juncker totesi viikko sitten eräässä haastattelutilaisuudessa, että EU:n olisi irtauduttava USA:n ohjauksesta ja alettava toimia itsenäisesti. Hän oli sitä mieltä, että EU:lla olisi oltava "säälliset" suhteet Venäjään siitä huolimatta, että se ei ole seksikästä. - Tätä emme kuulleet suomalaisista tiedotusvälineistä..

Suomi oli kansainvälisessä politiikassa viimeisen kerran linjakas presidentti Tarja Halosen todetessa YK:n yleiskokouksen puheessaan, että Irakin sota on laiton. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Tanska muiden muassa hyökkäsivät laittomasti Irakiin. Sotavuosien jälkeen Irakin infrastruktuuri, kulttuuri ja kansa oli murskattu. Suomi ei osallistunut pommituksiin. Siten ei ole lainkaan ihme, että irakilaiset hakeutuvat mielellään Suomeen. Emme kuulu NATO:n emmekä ole Euroopan sotaisimpia.

Presidentti Niinistö ei todennut YK:n puheessaan Yhdysvaltojen eräine liittolaisineen olevan laittomasti Syyrian ilmatilassa. Ei suvereenin valtion ilmatilaloukkausta voi perustella omilla intresseillä. Se, että yle kauhistelee Venäjän muutaman sekunnin ajan tapahtunutta Turkin ilmatilan loukkausta ei ole missään suhteessa siihen, että eräät maat ovat kuukausikaupalla Syyrian ilmatilassa. Yhdysvaltojen Special Operations Commandin komentaja kenraali Joseph Votel on ilmoittanut Yhdysvalloilla olevan lisäksi salaisia lennokki-operaatioita Syyriassa. Mitä Yle uutisoi? Arvelee Turkin alasampuman lennokin olleen venäläisen. Tietysti?

Yhdysvaltojen Special Operations Command toimii 135 maassa ympäri maapallon. Noam Chomskyn mukaan Yhdysvallat on vuodesta 1945 lähtien yrittänyt kaataa laillisen hallituksen yli 50 maassa, viimeksi Ukrainassa, sekaantunut 30 maan demokraattisiin vaaleihin ja pudottanut pommeja yhtä monessa maassa

Presidentti Niinistön haastattelu Yle:n lauantaivieraana oli pettymys. Presidentti ei tiennyt, tai halunut tietää, että Saudi-Arabia ja Yhdysvallat ovat ISIS:in synnyttäneet ja tehneet mahdolliseksi sen kalifaatin rakentamisen.( Samat maat synnyttivät Al Qaidan Afganistanissa ja tukivat jihadisteja rakentamaan kalifaattia Bosniaan.) Presidentti ei tiedä, eikä toimittaja tiedä tai kysy kuinka Turkki on noussut niin arvostettuun asemaan pakolaisten vastaanottajamaana? Miten Turkki 2 miljoonan pakolaisen vastaanottajana on arvokkaampi kuin Syyria, joka oli sisällissodan alkuun mennessä ottanut vastaan 1,5 miljoonaa Irakin pakolaista ja jolla entuudestaan oli 0,5 miljoonaa Palestiinan pakolaista. Miksi EU keskittyy auttamaan Turkkiin siirtyneitä syyrialaisia, mutta ei miljoonia Syyrian sisällä olevia pakolaisia.Osa Irakista tulleista pakolaisista on todennäköisesti joutunut pakenemaan edelleen pois Syyrian sodan jaloista.

Yhdysvaltojen ja EU:n sijaan, Yle arvostelee Venäjää. Yle:n uutis-ja ajankohtaisohjelmien lisäksi Yle tilaa yksityisilta toimijoilta Uutisvuotoja ja muita viihdeohjelmia,  joissa suhtaudutaan rasistisesti venäläisiin ja Venäjään. Ihmisarvoa kunnioittavissa ja totuutta etsivissä ihmisissä Yle:n avaaminen aiheuttaa pahoinvointia. Pahantahtoinen ilmapiiri ja tiedottamisen valta antaa mallin koulukiusaajille. Yle kehuu 3:n neljästä suomalaisesta katsovan Yle:n uutisia. Pelkästään suomenkielisen tiedonvälityksen varassa olevat ihmiset ovat aivopesun kohteena.

Kuvatessaan Venäjää tai Venäjän politiikka Yle-uutiset käyttää tietolähteenä yhdysvaltalaista Carnegie Moscovta tai haastattelee parlamenttiin valitsematta jääneitä poliitikkoja. Voisiko vastaavasti ajatella olevan mahdollista, että Yhdysvaltojen tilaa kuvaava tietoaines pyydettäisiin venäläisiltä tutkijoilta tai poliitikoilta? Ei taitaisi olla.

Yle- uutiset kristallisoi Venäjä- asenteensa Ukrainaan. Se mitä Ukrainassa on tapahtunut antaa perustan kielteiselle suhtautumiselle Venäjään. Tämä asenne osoittaa, että Yle:n toimituksella ei ole kiinnostusta tutkia asioita demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta. Yhdysvallat ilmoitti sijoittaneensa 5 miljardia dollaria Ukrainaan/ muokatakseen mielipideilmastoa mieleisekseen. Saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja tohtori Sabine Schiffer'in mukaan Hill&Knowlton mediakonserni toimi Yhdysvaltojen propagandan toteuttajana. EU katsoi vierestä kun USA:n tavoittelema verinen vallankaappaus Kiovassa suoritettiin.

Kiovan vallankaappaushallituksen julistama sota ja EU:n vastuuton sivustaseuraaminen muutetaan Yle:n propagandassa hyveeksi ja se, että Venäjä puolusti väkivallan uhan edessä olevia krimiläisiä pitämään puolensa väkivallattomasti onkin pahasta ja tästä täytyy Venäjää USA:n tahdon mukaisesti rangaista.

Tämän päivän Iltalehdessä oli erinomainen Nada ja Erkki Kettusen kuvaus Syyriasta. Vaikka se ei kuvaa globaalia valtapolitiikkaa, se kuvaa Syyrian arkea monipuolisesti. Se ei jätä mainitsematta sitä, että monilla alueilla väestö on riemuissaan Venäjän tuesta Syyrialle. Tällaista monipuolisuutta toivoisi Yleltäkin.

Helsingin Sanomien ja Yle:n Syyria-satu

Perjantai 11.9.2015 klo 12.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

10.9. 2015 Yle:n maahanmuuttopanelin maahanmuuttaja jäsen totesi "Venäjähän on oikeassa, mutta eihän niin voi sanoa" häkeltyen hetkeksi. Tämä panelisti oli ainoa, joka yritti sanoa jotakin USA:n roolista ja tuli käyttäytyneeksi kuin lapsi sadussa "Keisarin uudet vaatteet". Suomalaiset, kumartelevat ja nöyristelevät maailmanvaltias USA:n edessä; ihastelevat, valehtelevat, puhuvat puolitotuuksia pysyäkseen keisarin suosiossa. 

Toinenkin satu tulee mieleen: Seven blind men, eli Seitsemän sokeaa miestä. Sadussa jokainen yrittää kertoa minkälainen otus norsu on. Yksi saa käteensä hännän ja toteaa, että norsu on siimamainen. Kukin kuvailee norsun olemusta sen mukaan, mikä kohta norsusta käteen sattuu.

Helsingin Sanomien Syyria raportti 11.9. oikein kädestä pitäen ja kaavioilla näyttää minkälainen HeSa:n käsitys on. Propaganda tässäkin tulee lopputulokseksi.

Helsingin Sanomat unohtaa että USA synnytti al Qaidan Afganistanissa. Nyt HeSa ei mainitse, että USA tukee edelleen al Qaidaa, nyt Syyriassa samoin kuin Bosniassa 1990-luvulla. USA on eräine ex-siirtomaavalta NATO-liittolaisineen rahoittanut ja kouluttanut terroristeja Jordaniassa taistelemaan Syyrian hallitusta vastaan koko sodan ajan.  Sotilasvallankaappaus Syyriassa oli USA:n ohjelmassa jo v.2006 samalla tavalla kuin Libyan tuhoaminen oli ohjelmassa jo 1980-luvulla, jolloin Gaddafi yritettiin surmata ohjuksella.

Olisihan sota jo loppunut ellei USA NATO- ja Lähi-Idän liittolaisineen olisi aseistanut ja kouluttanut yhä uusia terroristiryhmiä. USA:n vierittää kemiallisten aseiden käytön Syyrian hallituksen syyksi tilanteessa, jossa asian selvittämistä varten paikalle saapunut Carla del Ponte piti todennäköisimpänä tekijänä kapinallisia. HeSa:n Laura Saarikoski pitää Syyrian hallitusta syyllisenä; ei siihen todisteita tarvita.

Läntinen propaganda Syyrian sekulaarista, sotilaallisesti liittoutumatonta hallitusta vastaan alkoi jo kauan ennen sisällissotaa. Libanonilaisen poliitikon Rafik Haririn murha vieritettiin välittömästi Syyrian syyksi - niinhän provokaatiot toimivat. Kenelle oli hyötyä Syyrian armeijan vetäytymisestä Libanonista? Israel miehittää edelleen Syyrian Golania ja tärkeitä puhtaan veden lähteitä.

Israel ja Turkki, USA:n liittolaiset, hoitavat ISIS:in haavoittuneita ja toimivat muutenkin yhteistyössä. HeSa unohtaa huolellisessa kaaviopiirroksessaan, että Turkki pommittaa kurdeja. Demokratiaa ja itsemäärämisoikeuttaan puolustavat kurdit ovat äärimuslimikalifaattia perustavien ISIksen ja sen tukijoiden vihollisia.

Kuten Yle-panelin maahanmuuttajaedustaja totesi Venäjä on oikessa - vaikka sitä ei Suomessa saa sanoa. Venäjä on ollut oikeassa Irakin, Libyan ja Syyrian suhteen. USA liittolaisineen on ollut paitsi väärässä, myös aiheuttanut mieletöntä kärsimystä ja tuhoa Lähi-Idässä. Mielivaltaan perustuva suhtautuminen YK:n jäsenmaan, liittoutumattoman Syyrian presidenttiin on ollut käsittämätöntä. Miten USA:n presidentti ja kongressi liittolaisineen olisi saanut vallan nostaa tai laskea peukalonsa tämän valtion kohdalla. Presidentin leimaaminen julmuriksi tai rikolliseksi vielä suurempien julmureiden toimesta ontuu. Jos tarkastelee presidentti Assadin lähestymistapoja ulkovaltoihin ja omaan perustuslakiinsa, voidaan sanoa, että hän on pyrkinyt kehittämään suhteita ulkovaltoihin ja viimeisin perustuslaki on hyväksyttävä. Suomi antoi korkeimman kunniamerkkinsä Assadille v. 2009. Tuskin sitä nykypäivänä ihan pahimmille julmureille annetaan.

Loppukevennyksenä anekdootti: Juuri ennen sotaa Helsingin Sanomat kirjoitti arvostelevassa sävyssä uutisen silmälääkäri, presidentti Assadin ja tämän englantilaisen vaimon ostosmatkasta Pariisiin. He olivat ostaneet 10.000 euroa maksaneen ruokasalin kaluston itselleen. Samana päivänä luin toisen uutisen. Michelle Obama, presidentti Obaman vaimo oli Qatarin emiirin vaimon kanssa Tiffanylla timantti-ostoksilla.

.

Helsingin Sanomien ja Yle:n Ukraina- propaganda kiihtyy

Maanantai 24.8.2015 klo 11.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle-uutisten Ukraina propaganda näyttää kiihtyvän syyskauden alkaessa. 23.8. Ylen iltauutiset kertoi Merkelin "näpäyttäneen" Putinia, kun Putin ei osallistu tänään Berliinissä pidettävään Hollanden, Merkelin ja Poroshenkon Ukrainan tilannetta käsittelevään kokoukseen. Helsingin  Sanomat vuorostaan otsikoi pääkirjoituksensa "Venäjä säätelee sotimista Ukrainassa".

Tarkastellaanpa hieman Ukrainan sisällissotaa. Ukrainan laiton hallitus julisti sodan demokraattisia oikeuksiaan vaativille pääosin venäjää puhuville itä-ukrainalaisille. Nürnbergin sotarikostuomioistuin piti sodan aloittamista pahimpana sotarikoksena. Kiovan hallitus lopetti itä-ukrainalaisilta pankkitoiminnan, eläkkeiden ja sosiaalitukien maksun, koululaitoksen jne. Osittain laillisilla vaaleilla (itä-ukrainalaiset eivät voineet osallistua) valittu presidentti Poroshenko julisti hallituksen voittavan sodan koska itä-ukrainalaiset saavat nääntyä kellareissaan ja koululaiset jäävät vaille koulutusta.

Tietoinen nälkään näännyttäminen on sotarikos.

Presidentit Hollande, Putin, Poroshenko ja liittokansleri Merkel solmivat sodan lopettamiseen tähtäävän Minskin sopimuksen. Helsingin Sanomien ja Yle-uutisten tiedonvälityksen ulkopuolelle jäänyt Yhdysvallat vastustaa tuota sopimusta ja on lisännyt asevientiä ja sotilasneuvonantajia Ukrainaan ja aloittanut massiiviset NATO:n sotaharjoitukset Ukrainassa.

Yhdysvaltalainen Venäjä-tutkimukset professori Steven Cohen on erittäin hyvin perillä yhdysvaltalaisten poliitikkojen ja tiedustelupalvelun toimista Ukrainassa. Muun muassa hänen mukaansa USA:n varapresidentti Biden on puhelinyhteydessä joko Poroshenkoon tai pääministeri Yatsenukiin useita kertoja viikossa. Apulaisulkoministeri Nuland seuraa paikan päällä ukrainalaisten poliitikkojen päätöksentekoa. Ukrainan valtiovarainministeri on  yhdysvaltalainen. Varapresidentti Bidenin poika on Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallituksessa. Ehkä suorastaan huvittavaa on se, että vararikon partaalla oleva Ukraina on Clintonin säätiön viime vuoden suurin rahoittaja!

Yhdysvallat on pyrkinyt destabiloimaan Ukrainaa 5 miljardilla. Syyskuussa 2013 Jaltalla pidettiin "läntisten voimien" (USA,EU, rahaeliitti) Ukrainan haltuunoton suunnittelukokous, the Economistin mukaan suuren euforian vallitsessa. Molemmat Clintonit olivat paikalla samoin sekä Yanukovich että Poroshenko. Kokouksen järjestäjänä oli oligarkki Pintshuc.

Liittokansleri Merkel ja presidentit Hollande ja Putin yrittivat neuvotella Ukrainalle tien ulos kriisistä. Presidentti Poroshenko ja Kiovan hallitus ei ole kuitenkaan pystynyt panemaan täytäntöön yhtäkään Minskin sopimuksen edellyttämää sopimuskohtaa.

Yle-uutisten sympaattinen toimittaja esitti ulkoaopitun tuntuisesti, että Merkel näpäytti Putinia olemalla kutsumatta tätä Berliinin kokoukseen. Tuo tuntuu keittiöfilosofialta. Miksi liittokansleri Merkel ja presidentti Hollande kokoontuisivat kesken lomakauden näpäyttelemään? Jos olisin Merkel, kutsuisin Poroshenkon vakavaan neuvotteluun sen vuoksi, että tämä ei ole saanut aikaan yhdenkään sopimuskohdan täytäntöönpanoa.Yle-uutisten toimittaja kertoi mielipiteenään, että Venäjä ei hyväksy Itä-Ukrainan autonomia-lakia koska se ei täytä Venäjän tavoitteita. Toimittaja ei huomannut kertoa, että Venäjä ei hyväksy autonomia-lakia koska se ei ole Minskin sopimuksen mukainen vaan vesitetty. Venäjä on johdonmukaisesti ilmoittanut tukevansa Minskin sopimusta.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus vierittää tapansa mukaan vastuuta Venäjälle. Lehti ei halua paljastaa lukijoilleen tietävänsä mitään Yhdysvaltojen, EU:n ja NATO:n roolista Ukrainassa.

Kuten Kroatiassa, Kosovossa, Bosniassa ja  Lähi-idässä, myös Ukrainassa Yhdysvaltojen sotateollisuutta tottelevat poliitikot tukevat terroristeja olivat ne sitten kalifaattia rakentavia äärimuslimeja tai äärioikeistolaisia/fasisteja. Näitä tukemalla Yhdysvaltojen rahalla ostetut poliitikot tuhoavat muiden maiden järjestyneitä yhteiskuntia ja valtioita.  Yhdysvallat ei ole (mm. presidentti Carterin mukaan) demokratia. Siten se ei arvosta valtiota eikä valtion merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin takaajana.

Yhdysvaltojen jatkuvan sodan periaatteeseen perustuvasta tuholaistoiminnasta seuraavat massiiviset pakolaisvirrat. Yhdysvallat eräine ex siirtomaavalta- liittolaisineen ja Saudi Arabian avulla ovat ylläpitäneet Irakin, Syyrian ja Libyan kaaosta. Eurooppa maksaa nyt hintaa tämän liittolaisuuden myötäilemisestä ja avustamisesta. Syyriassa ja Libyassa ihmisillä oli ennen USA:n operaatioita ilmainen koulutus yliopistoon saakka, ilmainen terveydenhuolto, sanalla sanoen järjestynyt elämä ulkopuolisesta uhasta huolimatta.Syyria tarjosi turvapaikan, koulutuksen ja terveydenhoidon 1,5 miljoonalle Irakin pakolaiselle sekä 0,5 miljoonalle palestiinalaiselle.

Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset eivät tarjoa todenmukaista tietoa vaan kiihtyvässä yhä myyttisempiä piirteitä omaavassa Venäjä- vastaisuudessa ja Yhdysvaltojen väkivallan unohtavassa tiedonvälityksessä näyttävät vajoavan keskiaikaa muistuttavaan todellisuuteen, jolloin uskomukset ja taikausko rehottivat antaen tilaa milloin inkvisitiolle tai muille järjestelmille, joita vallanpitäjät milloinkin tarvitsivat.