Yle, Helsingin Sanomat ja fasismi

Torstai 23.7.2015 klo 10.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle kiinnittää pieteetillä huomiota fasistisen ideologian omaksuneen norjalaisen miehen suorittamaan joukkomurhaan ja tragedian vuotuisiin muistotilaisuuksiin.

Yle ohittaa tuhansien fasistisen ideologian omaavien Oikean sektorin jäsenten ja kannattajien soihtukulkueen Kiovassa 21.7.2015. Tuon liikkeen Israelissa (Haarezin mukaan) ja Puolassa koulutetut kommandot osallistuivat Maidanin verilöylyyn. Verilöylyn seurauksena USA:n ja EU:n myötävaikutuksella valittu hallitus valitsi Oikean sektorin jäsenen armeijaa ja sisäministeriötä valvovan sihteeristön johtoon.

Oikean sektorin jäsenet uhkasivat siirtyvänsä Itä-Ukrainaan tekemään saman kuin Maidanilla. Samaan aikaan he koristivat eduskunnan seinustat fasistisin tunnuksin varustetuilla lipuillaan.

Oikean sektorin aseelliset joukot ovat saaneet USA:n yksityiseltä kenraalien MPRI:ltä koulutusta kuten Kroatian nationalistit 1990-luvulla. Maidanin väkivallan valtaan nostanut hallitus julisti sodan Itä-Ukrainan tasaveroisia kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia vaativalle väestölle väittäen demokratiaa vaativien olevan terroristeja.

Yle esittää uutistoiminnan ulkopuolella kulttuuriohjelmissaan kiitettävästi toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia. Saksan ja Kroatian fasistien päämäärät, juutalaisten holokausti, jopa serbien holokausti vilahtaa eräissä dokumenteissa. Ukrainaan liittyen puuttuu sen todellisuuden kuvaus, joka valaisisi tataarien liittoutumista fasistien kanssa. Myös muslimijihadistit muodostivat omat fasistiset taistelujoukkonsa liittyäkseen taisteluun liittoutuneita vstaan.

Päinvastoin Yle esittää tataarit ja tsetseenit uhreina. 

Näihin päiviin saakka Suomen media on esittänyt myös Balkanin muslimit uhreina. Maltilliset muslimit, jotka taistelivat serbien rinnalla olivatkin uhreja. Media kuitenkin kuvaa nimenomaan jihadistit uhreina.

USA oli sallinut Bosnian muslimikalifaattia rakentavan presidentti Izetbegovicin tuoda maahan jihadisti-taistelijoita Afganistanista ja Lähi-Idästä. Niin kutsutussa demilitarisoidussa Srebrenicassa oli kokonainen jihadisti-divisioona. Bosnian serbi-kenraali Mladic kysyikin CNN:n toimittajalta mitä Yhdysvallat tekisi jos joku jihadisti-terroristi tavattaisiin Washingtonissa. Toimittaja totesi, että hänet pidätettäisiin ja hän olisi vankilassa pitkään. Tähän Mladic totesi että se ei pidä paikkaansa vaan poliisi ampui Valkoisen talon lähellä tavatun terroristiepäillyn juuri hiljattain." Meillä on täällä kokonainen terroristi-divisioona!"

Ukrainan laittoman hallituksen julistaman sodan ja Oikean sektorin fasististen asejoukkojen "terrorismin vastaisen sodan" seurauksena on kuollut yli 7000 Itä-Ukrainan asukasta. Minkälaisia muistojuhlia näille viattomille Itä-Ukrainan asukkaille tai Ukrainan armeijan asevelvollisille on järjestetty.

Helsingin Sanomat on tämän päivän 23.7.2015 pääkirjoituksessaan joutunut paljastamaan tietävänsä Oikean sektorin joukkojen olemassaolosta.(ei kuitenkaan tuhansista mielenosoittajista Kiovan kaduilla) Nyt suomalaisen median on vaikea myöntää sitä, että Venäjä oli alusta alkaen oikeassa. Fasismi on Ukrainassa ollut alusta alkaen olemassa ja USA:n tukemat aikaisemmat hallitukset ovat palauttaneet kunniaan toisen maailmansodan aikaisia fasisti- johtajia, joille on pystytetty patsaita ja nimetty puistokatuja.

USA:n strateginen tavoite on vahingoittaa Venäjää niin sotilaallisesti kuin taloudellisesti. Jotta Suomen media olisi vakuuttavasti USA:n rinnalla sen on kuvattava kaikki ne kansanryhmät olivat ne sitten Bosniassa, Ukrainassa tai Syyriassa, joiden toiminta vahingoittaa Venäjän totuus- ja demokratiakäsitystä myönteisesti.

Malesialaiskoneen alasampumisesta tehtiin välittömästi, samana päivänä, ase suoraan presidentti Putinia vastaan. Lukemattomilla provokaatioilla Balkanin sodissa tähdättiin vuorostaan serbejä. Venäjä on vaatinut ainoastaan normaalia ilmailuonnettomuuksiin liittyvää tutkintaa tapahtuman politisoinnin sijaan. Miksi koneen mustan laatikon tietoja ei ole saatettu julkisuuteen kuten Lufthansan maahansyöksyssä välittömästi tehtiin. Miksi ei ole paljastettu Ukrainan lennonjohdon vuoropuhelua koneen kapteenin kanssa. Hollannin kokenein, kaikkiin Hollannin ilmailuonnettomuuksien tutkintaan osallistunut henkilö on suljettu pois tutkinnasta. Miksi?

Yle:llä ja Helsingin Sanomilla olisi tehtävää oikeustajunsa kanssa. Ei riitä, että 70 vuoden takaisia tapahtumia kyetään kuvaamaan totuudenmukaisesti. Yleissivistys ja humanismi auttaa tavoittelemaan obektiivisuutta valheen ja propagandan puolitotuuksien sijaan.

Yle:n rikkiammuttu sopimus

Perjantai 22.5.2015 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n Ulkolinjan Rikkiammuttu sopimus oli erinomainen esimerkki Yle:n linjasta. Puuduttava ohjelma toisti kaikki mahdolliset läntisen propagandan kliseet. Se oli ikäänkuin yhteenveto 40v Euroopan historiasta anglo-amerikkalaisen propagandan silmälasien läpi. Tästä ohjelmasta olisi hyvä tehdä tieteellinen analyysi jossakin tiedonvälityksen tutkimukseen keskittyvässä opinahjossa.

Ohjelma alkaa jo alkulauseessa lukijan intonaation kielteisyyttä vahvistavalla voimalla Neuvostoliiton hyökkäyksestä Afganistaniin. Kulunut aikajänne antaisi jo etäisyyttä tarkastella asioita totuuspohjaisesti.

Afganistan oli 1970-luvulla feodaalinen maa, jossa 4000 perhettä omisti 17 miljoonan asukkaan maan kastelujärjestelmät ylläpitäen  valtaa. Yläluokka pystyi kouluttamaan lapsensa Yhdysvalloissa tavallisen kansan pysyessä köyhänä ja 90 prosenttisesti lukutaidottomana. 

Saur-vallankumous 1978 nosti valtaan voittopuolisesti nuorten opiskelijoiden toimesta kommunistit, jotka alkoivat muuttaa yhteiskunnallisia oloja tasa-arvoisemmiksi. Jo ennen vallankumousta Neuvostoliiton ja Afganistanin välillä oli ystävyys- ja avunantosopimus. Afganistanin viennistä yli 40% suuntautui Neuvostoliittoon.

Afganistanin hallitus kutsui Neuvostoliiton apuun Yhdysvaltojen, Pakistanin, Iranin ja Ison-Britannian alkaessa aseistaa voimakkaan uskonnollisesti suuntautuneita ja osin feodaaliherroja tukevia aseryhmiä nk. sotaherroja. Neuvostoliitto tuki kansainvälisten lakien mukaisesti Afganistanin laillista hallitusta.

Tasa-arvoa edistävä hallitus ei ollut Yhdysvaltojen mieleen sen enempää kuin Syyrian nykyhallitus. Valtion tuhoaminen on se hinta, jonka Yhdysvallat on valmis maksamaan oman väkivaltaisen maailmanjärjestyksen aikaansaamiseksi.

TV-ohjelman jokainen osio kaipaisi omaan analyysinsä, johon tässä ei ole mahdollisuuksia. Toisen maailmansodan holokaustin uhrit serbit päätyivät tässäkin ohjelmassa teloittajiksi ja ansaitsivat mielenosoituskulkueessaan selostajan halveksivan intonaation. Srebrenica- myytti, joka on läntisen propagandan valtti, esitettiin itkevien muslimivaimojen kautta, kuten asiaan kuuluu. Tosiasiassa näiden vaimojen miehet olivat 4 vuoden ajan, hollantilaisten YK-joukkojen mukaan, tehneet osana Srebrenicaan sijoitettua jihadisti-muslimidivisioonaa hyökkäyksiä ympäröiviin serbikyliin tappaen 2000 miestä naista ja lasta - usein juhlapyhinä, jolloin asukkaat eivät osanneet olla varuillaan.

Kylät poltettiin, uhrien päät katkottiin ja iskettiin aidan seipäisiin. Joukon muslimi-johtaja Naser Oric otatti videoita hirmutöistä,"Naser Oricin parhaat palat", joita hän esitteli naureskellen toimittajille. Ilmeisesti Yle ei päässyt näkemään.

Niin kutsuttujen Srebrenican uhrien ruumiinavaukset ovat ainoa tieteellinen todiste siitä miten uhrit ovat kuolleet. Lääkäri ei voi muusta päätellä kuolinsyytä. Tästä huolimatta jo muutama päivä sen jälkeen kun pieni joukko serbiarmeijan jäseniä oli saapunut lähes autioon kaupunkiin, ICTY- kansainvälinen Jugoslavia-tribunaali haastoi Republika Srbskan presidentin ja armeijan ylipäällikön Haagiin syyttäen heitä kansanmurhasta ja sotarikoksista.

You-tubesta voi nähdä videon kenraali Mladicin neuvotteluista Srebrenicassa YK- joukkojen päällikön ja muslimisiviilejä edustavien asukkaiden kanssa. Kenraali totesi selkeästi, että ne jotka haluavat jäädä, voivat jäädä, niille, jotka haluavat lähteä Srebrenicasta järjestetään bussikuljetus. YK maksaa bensiinit. Kansanmurhaa tai etnistä puhdistusta suunnitteleva tuskin on kiinnostunut haavoittuneiden muslimien sairaalahoidosta yhdessä YK:n edustajien kanssa ja kansalaisten pääsystä haluamilleen alueille.

Muslimiarmeija oli yhdessä aseita laskemaan haluttomien siviilien kanssa lähtenyt etenemään Srebrenicasta kohti 60km päässä olevaa , muslimien hallussa olevaa Tuzlan kaupunkia. Matkan varrella he joutuivat kulkemaan sekä omien että serbien miinakenttien läpi. Muslimien ja serbijoukkojen taisteluja oli koko matkan varrella.

Taistelussa kuolleita ei kutsuta teloitetuiksi. Serbien toimesta teloitettuja oli satoja. Yle:n ohjelma sanoi niitä olleen, tavanomaisen "8000 teloitettua muslimimiestä ja -poikaa" sijaan 7000. Erittelen toisessa yhteydessä ruumiinavausten tulokset.

Taistelupaikkoja oli ainakin 19. Kamenica, Konjevi Polje, Lipanj, Sandici, Jadarin alue, Buljin, Buljinin lähellä oleva metsä, Susnjarin alue, Baljkovica, Suceska, Kravica, Kaldrmica, Udrc-Baljkovican tie, Crni Vrh, Snagovo, Jaglic, Siljkovicin kylä, Pervanin kylä, Velja Glava, Lolicin tie, Cerska, alue 8km Kamenicasta, Kovacevic Sadik, Kadric Midhat, Muratovic Kardrija, Oric Meho, Salcinovic Sadik, Vejzovic Gadafi, Muminovic Sejdalija. Kussakin taistelupaikassa uhrimäärät vaihtelivat muutamasta uhrista tuhanteen - molemmin puolin.

Yhdysvaltojen ja Saksan provosoimassa sodassa muslimit ja kroaatit olivat hyökkääjiä ja serbit puolustivat kotiseutujaan. Srebrenica-myyttiä tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunut kroaattien ja yhdysvaltalaisten kenraalien johtama 250.000 Krajinan serbin etninen puhdistus ja tuhansien tapot. Kroaattien rahoittama mainostoimisto Ruder-Finn hoiti propagandan koko Jugoslavian hajottamissotien ajan. 

Kiinnostuneet voivat tutustua lähemmin Jugoslavian hajottamissotiin ja niiden Saksan ja USA:n etua ajaviin yksityiskohtiin esimerkiksi You-tubista nähtävissä olevasta elokuvasta The Weight of Chains. George Szamuely:n kirja Bombs for Peace; NATO:s humanitarian war on Yugoslavia on myös varteen otettava lähdeteos.

Surullista, että Suomen Yle:llä ei riitä rehellisyyttä välittää edes auttavasti totuutta vaan se jatkaa jo vuosikymmeniä jatkunutta anglo-amerikkalaista sotapropagandaansa. Nyt propaganda jatkuu Syyrian, Ukrainan, Libyan ja Jemenin kohdalla. Tarvitsisimme yhdysvaltalaista "Democracy now" TV-kanavaa muistuttavan kanavan. DN lähettä 1 t ohjelman joka päivä. Yksi tunti riittää, kun se antaa mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan maailman tapahtumista.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan

Keskiviikko 20.5.2015 klo 10.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan. 20.5.2015 Jussi Niemeläinen kuvaa venäjämielisen ukrainalaisen päätoimittajan murhan tapahtuneen sopivaan aikaan, jotta "Ukraina saatettaisiin näyttämään kaoottiselta". Niemeläinen viittaa ukrainalaisen tutkija Fesenkon käsityksiin. Jos ajatusta jatkaa pidemmälle varmaankin venäläisten on ollut pantava pystyyn fasistinen näytelmä Ukrainassa jotta maa saataisiin näyttämään epäluotettavalta ja kaoottiselta.

HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria.

Asioita seuraavat tietävät, että päätoimittajan lisäksi on murhattu kansanedustajia, kaupunginvaltuutettuja ja muita poliitikkoja. Sadat ukrainalaiset ovat kokeneet uhkauksia, pahinpitelyjä roska-astioihin heittämisiä. Fyysinen väkivalta siviilialueilla on jokapäiväistä.Televisionkatsojat näkivät Maidanin synkän väkivaltaisen terrorin, jonka tekijöitä ei ole pyrittykään saamaan kiinni koska heidän toimintansa sai aikaan Yhdysvaltojen ja EU:n tukeman vallanvaihdon.

Uusfasistit palasivat Eurooppaan Jugoslavian hajottamisen yhteydessä. Saksa ja Yhdysvallat etunenässä tukivat heitä asehankinnoin ja taloudellisesti. Kroatian uusfasistit ja Bosnian jihadistista kalifaattia rakentavat voimat saivat Saksan, Yhdysvaltojen ja NATO:n tuen. Pääomapiirien tavoitteita ajettiin kammottavilla sodilla.

Helsingin Sanomat ja Yle eivät koskaan kertoneet suomalaisille mitä Kroatiassa ja Bosniassa - myöhemmin Kosovossa todella tapahtui. Nyt jälleen tosiasiat on itse haettava, jos haluaa tietää geopoliittisten taustavoimien merkityksen Ukrainan arjessa.

Miksi HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria. Niiden tapa kuvata asioita perustuu tosiasioiden kieltämiseen. Ylivoimainen ahdistus johtaa tarpeeseen kieltää tosiasiat. Miksi HeSa:n ja Yle:n taustavoimat, pääomapiirit, ovat ahdistuneita. Se johtuu heidän kyvyttömyydestään käsitellä meidän suomalaisten omaa historiaa ja sen kipupisteitä.

Suomen oikeisto - pääomapiirit suorittivat sisällissodan aikana suojeluskuntien toimesta kymmenientuhansien työläisperheiden jäsenten miesten, naisten jopa lasten kansanmurhan. Vastuussa oli ylipäällikkö Mannerheim. Vasta presidentti Ståhlberg esti suojeluskunnista muodostumasta Mannerheimin yksityisarmeijaksi velvoittamalla sen liitettaväksi osaksi Suomen armeijaa.

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli alusta saakka liitossa fasistisen Saksan kanssa jopa siten, että Pohjois-Suomen armeija oli Saksan armeijan alainen. Suomi miehitti Itä-Karjalan, jonne perustetun siviili- ja sotilashallinnon päällikkö oli Mannerheim. Hän perusti henkilökohtaiseti valvomansa rotupohjaiset keskitysleirit, joista suurimmat olivat Petroskoissa. Päivässä haudattiin 50-70 ihmistä ja kalmanhaju leijui leirissä, kuvaa leiriltä hengissä selvinnyt nainen Marja-Leena Mikkolan teoksessaa Menetetty lapsuus.

Rauhansopimuksessa fasistisina pidetyt järjestöt kuten suojeluskunnat jouduttiin lakkauttamaan.

Neuvostoliiton hajottua nuo järjestöt kokivat uuden tulemisen. Entistä uhmakkaammin puolustamaan kaikkea sitä mikä oli suomalaisten työläisten arvoja ja venäläisten ihmisarvoa alentavaa ja omaa oikeistolaista suomalaista oikeassaolemista korostavaa.

Tälle ajalle on kuvaavaa, että kieltäminen kattaa koko Euroopan. Yhdysvalloista ja oikeistolaisesta Saksasta on tullut uuden todellisuuden tukijoita. Baltian maissa kieltäminen on johtanut oman fasistisen menneisyyden kieltämiseen, juutalaisvainojen unohtamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Tuo asenne on johtanut yhteistyöhön vankien kidutuskeskuksissa ja NATO:n laittomissa sodissa. YK ja ihmisoikeudet sysätään yhä syrjemmälle ahneuden ja väkivallan ohjatessa pääomapiirien tavoitteiden toteutumista.

Yle ja Helsingin Sanomat omaavat tiedonvälityksen vallan Suomessa. Todellisuuden kieltäminen vaikuttaa koko Suomen kansaan.

Puheenjohtaja Soini ja moni muu median ohjaamaa todellisuutta kantava poliitikko ottaa mielellään valokuvan itsestään marsalkka Mannerheimin patsaan edessä. Entä jos hevosen kaulaan olisi ripustettu kyltti " tämä henkilö on vastuussa viattomien suomalaisten työläisten teloituksista ja Itä-Karjalan keskitysleirien perustamisesta venäläisille."

Tämä suomalaisen todellisuuden kieltäminen aiheuttaa sen, että sitä ei ole voitu käsitellä eikä surra. Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki auttavat tietoisuuden avautumisessa totuudelle. Suomalainen kirjallisuus ei tarjoa rakennuspuita. Päinvastoin. Sofi Oksasen historiallisiin puolitotuuksiin pohjautuvat tekstit tukevat kieltämistä. Niiden saama suosio kuitenkin heijastaa niiden välttämättömyyttä torjunnan vahvistajina.

Presidentti Niinistö on ilmoittanut arvostavansa eniten presidentti Rytiä- ei Ståhlbergia, Kekkosta tai Paasikiveä. Hän on näyttäytynyt voimistuvan militarismin tukijana. Hän pitää Sofi Oksasta ulkopoliittisena asiantuntijana Jari Tervon rinnalla. Presidentti Poroshenkon tapaamisessa ruumiinkieli ilmensi liittolaisuutta.

Näissä olosuhteissa median sallitaan jatkaa sairauden asteen ylittänyttä propagandaa. Ukrainan fasistisia soihtukulkueita ei nähdä televisiossa. Odessan joukkomurhaa ei käsitellä, USA:n ja Saksan osuutta väkivallassa peitellään.

Suomi on aina ollut Saksan liekassa. Saksan liittolaisuus USA:n kanssa oli toisessa maailmansodassa peitellympää, nyt salakuuntelu ja lennokkiyhteistyö paljastavat yhteistyön vastenmieliset piirteet. Suomen oikeisto ei koskaan ole halunnut oikeata itsenäisyyttä. Ei nytkään. Koska se ei kykene. Militarismi on aina pidettävä varmuuden vuoksi takataskussa. Jotta työväki ei koskaan enää nouse.

USA ja median sotaporno

Lauantai 18.4.2015 klo 10.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle ja Sanoma Oy muodostavat yhdysvaltalaisen sotapolitiikan tiedotusosaston Suomessa. Totuus ja moraali ovat kadonneet näiden tiedotusvälineiden pyrkiessä lokakampanjallaan Venäjää vastaan synnyttämään Suomeen pelon ilmapiirin.

Yle näytti kokoomuksen puheenjohtaja Stubbin ja puolustusministeri Haglundin vieraiden äärioikeistolaiset mielipiteet monipuolisesti TV-uutisissa. Norjan puolustusministerin fanaatinen ilme kuvasi hänen persoonallisuuttaan loistavasti. Ruotsin kokoomuspuolueen puheenjohtaja sai huomattavasti tilaa Yle:n uutislähetyksissä.

Kun Saksan ulkoministeri Steinmeier kävi ulkoministeri Erkki Tuomiojan vieraana "Rauha Euroopassa" seminaarissa Yle ei löytänyt tilaa tämän merkittävän poliitikon mielipiteille vaan tyytyi esittelemään presidentti Niinistön virka-asunnon tiloja Steinmeierin ja avustajien tepastellessa huoneesta toiseen. Sotapropaganda olisi saanut vaurioita, jos maailman todelliset uhat: ilmastomuutos ja Yhdysvaltojen provosoimat sodat Lähi-Idässä olisivat palanneet katsojien mieliin.

Viimeisenä päivänä ennen vaaleja sotapornon sankaritoimittajat palaavat muistelemaan Kamputsean kauhuja. Amerikkalaisten lähtiessä maa joutui Pol Potin armoille (jota USA aluksi tuki). Kuvauksessa jätetään tarkoituksellisesti kertomatta, että Yhdysvallat oli ennen poistumistaan pommittanut laittomasti Kamputseaa kahdeksan vuoden ajan. Kahdeksan minuutin välein pommikoneet nousivat lennoilleen lannistaakseen maan. Kamputseaan kylvettiin noiden vuosien aikana enemmän pommeja kuin koko toisen maailmansodan aikana yhteensä koko maailmassa. (kertoo Yalen yliopiston tutkimus)Pol Potin kosto yhdysvaltalaisia tukeneille oli äärimmäisen julma. Ihmishenkien menetykset eivät vertautuneet pommitusten uhreihin. Pommitetut ovat aina vain numeroita kun niitä on niin paljon.

Yhdysvaltojen uusi tunkeutuminen Eurooppaan alkoi Jugoslavian hajottamisesta 1990-luvulla. Eurooppahan oli jo tuolloin täynnä Yhdysvaltojen sotilastukikohtia, mutta se ei maailmanvaltaa hamuilevalle suurvallalle riittänyt. Yhdysvallat ja Saksa toimivat suunnitelmallisesti ja systemaattisesti aiheuttaen Balkanin kammottavat sodat. Neuvotteluja kävi "kansainvälinen yhteisö" joksi kutsutaan Yhdysvaltojen kulloistenkin liittolaisten kokoonpanoja.Sosiaaliporno-propaganda on saanut Balkanin sodista pohjattoman lähteen.

Ukrainan kriisi lähti Yhdysvaltojen ja Saksan tukemien poliitikkojen johtamasta vallankaappauksesta, jossa laillinen hallitus kumottiin ja eduskunta tehtiin toimintakyvyttömäksi äärioikeiston temmellyskentäksi.Klitscko oli Saksan mies, Jatsenjuk Yhdysvaltojen. Tämän klikin valvonnan alla irtipäästetyt äärinationalistit uhkasivat fyysisesti itä-ukrainalaisia. Maidanin tappajat tiedetään, mutta niitä ei virallisesti tutkita. Nyt tappajaiset ovat kiihtyneet. Jo kahdeksan nykyhallinnon näkyvää vastustajaa, kirjailijaa tai poliitikkoa on tapettu viime kuukausien aikana. Malesialaiskoneen alasampumisen tutkimukset eivät täytä objektiivisen tutkimuksen kriteereitä. Tulokset jäävät salaisiksi, jos epäilyksenalainen osapuoli, Ukrainan nykyhallitus ei halua tuloksia julkisiksi. Provokaatiota on käytetty Venäjän mustamaalaamiseen täysimittaisesti hyväksi kuten kymmeniä muita provokaatioita aikaisemmin.

Yhdysvaltojen likaiset temput eri puolilla maailmaa, kymmenien johtajien salamurhat, hallitusten väkivaltaiset vaihdokset, miljoonien viattomien ihmisten tappamiset ja epäinhimilliset talouspakotteet kuvaavat suomalaisen median ihannemaailmaa. Aseita, rasismia, kuolemanrangaistuksia ja arjen väkivaltaa. Valtaa.

Suomalaisten käsittelemätön ja surun avulla läpityöskentelemätön historia johtaa sen toistamiseen. Samat tahot, jotka nyt painostavat ja pelottelevat suomalaisia kohti NATO:a ja liittoa Yhdysvaltojen ja oikeistolaisen Saksan kanssa  innostivat suomalaisia 1930- luvun akateemisessa Karjala-seurassa hyökkäämään päin "ryssää". Liittolaisuus natsi-Saksan kanssa ja fasistisen Kroatian tunnustaminen olivat johdonmukainen seuraus sisällissodasta lähtien jatkuneesta sotapropagandasta. Siinä oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa Saksan armeijan avulla vastustaneet valkoiset julistettiin sankareiksi, lähes pyhiksi.Tätä pyhyyttä vahvistettin kirkoissa, kouluissa ja tuomioistuinlaitoksesssa.

Suomen parlamentaarisesti valvotun Yle:n uutispäällikkö on vastuussa sotapropagandan ja oikeistolaisen poliittisen ilmapiirin vahvistamisesta humaaniuden, rauhan ja totuuden asemasta. Sosiaalipornoa levittävä Sanoma Oy on johdonmukaisesti yhdysvaltalaisen sotapropagandan levittäjä, jonka valta näissä vaaleissa on kohtuuttoman suuri. Lisääntyvä kielitaito luo kansalaisille mahdollisuuden tutustua todelliseen tietoon. Nämä vaalit mennään amerikkalaisen sotapropagandan mukaisesti.

Yle:n ja Helsingin Sanomien sotapropaganda

Sunnuntai 12.4.2015 klo 9.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viimeisten puolentoista vuoden aikana olemme kokeneet tiedotusvälineiden, Yle:n, Helsingin Sanomien ja iltapäivälehtien kiihtyvän sotapropagandan. Sen ilmeisenä tarkoituksena on ollut pelotella kansalaisia siirtymään NATO:n kannattajiksi kuten lähes kaikkien päivälehtien päätoimittajat olivat jo vuonna 2007.

Sotapropaganda tarvitsee vihollisen. Siihen Suomen oikeistolaiselle eliitille on jo 100 vuoden ajan tarjoutunut Venäjä. Propagandan tehoa lisää Suomen kielellinen eristyneisyys.Muuta kuin suomenkieltä taitamattomille propaganda jää ainoaksi tietolähteeksi.

Iltapäivälehtien brutaali tyyli ja idiotiaa lähentelevät lööpit herättävät vähänkin itsenäisesti ajattelevassa kansalaisessa huvittuneisuutta. Suureen osaan kansasta Helsingistä Lappiin iltapäivälehtien vaikutus kuitenkin lisää epävarmuutta; mikä mahtaa asian laita olla? Tietojen täydellinen historiattomuus ja globaalien valtasuhteiden kuvan puuttuminen estävät ihmisiä tiedostamasta mistä on kysymys.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda on vaarallisempaa ja ovelampaa. Helsingin Sanomien propaganda sisältyy hienosyisesti kaikkeen mitä HeSa kirjoittaa; kulttuurista talouteen ja ulkomaan uutisiin. Olen seurannut mielenkiinnolla musiikkiarvostelija Vesa Siréniä, joka arvosteli Georgian aloittaman Ossetian sodan päättymisen kunniaksi pidetyn Valeri Gergievin johtaman konsertin Tsinvalissa. Näin konsertin itse televisiosta ja saatoin havaita, että Sirén ei ollut nähnyt koko koserttia. Hän kuitenkin arvosteli kielteisesti Gergieviä. Osoittautui, että hän oli lukenut konsertista jostakin brittilehdestä. Nyt hän arvosteli jälleen Novosibirskin ooperan johtajaan Venäjällä kohdistunutta kritiikkiä. Hän ei kuitenkaan propagandasyistä kertonut millä tavalla loukkaava esitys oli.Krusifiksi oli sijoitettu naisen reisien väliin.

Pääkirjoitussivulla HeSa antaa tilaa eräälle maailman röyhkeimmällä tavalla veronmaksajia kiristämällä rikastuneelle George Sorokselle ja hänen tulkinnalleen Ukrainan tilanteesta. Helsingin Sanomien välittämäksi viestiksi tulee: Venäjä haluaa vahingoittaa Ukrainaa. Soroksen kauhutarina kuvaa Venäjän aiheuttavan pakolaisvirran Ukrainasta muihin länsimaihin. Pakotteiden lopettaminen olisi kaiken loppu.

Soroshan ei voi muistaa kuinka hänen hengeheimolaisensa presidentti Clintonin ja tämän vaimon johdolla suunnittelivat Jaltalla 2013 syyskuussa kuinka Ukraina jaetaan. Nyt jo myrkylliseksi todettu liuskekaasun tuotanto voidaan tietenkin hyödyntää Ukrainan kaltaisessa "kehitysmaassa" yhdysvaltalaisen ylikansallisen pääoman hyväksi. Maatalous tuli ottaa Monsanton geenimuunnellun viljan viljelyalaksi, tietenkin hyödyttämään ylikansallista pääomaa. Sitä voidaan tällaisessa maassa harjoittaa siitä huolimatta, että WHO on todennut Monsanton viljan käytölle välttämättömän Roundup rikkakasvimyrkyn aihettavan syöpää. Ei haittaa! Tällaisessa kehitysmaassa säänöt eivät ole niin tarkkoja! Soros itse lupasi miljardin maatalouteen! Mutta Venäjän syytä kaikki alleviivaa Helsingin Sanomat Soroksen suulla.

Venäjä esti suunnitelmaan kuuluneen Krimin Sevastopolin sotilastukikohdan siirtymisen Venäjältä yhdysvaltalaisille. Jugoslavian pilkkominen sen sijaan antoi yhdysvaltalaisille valtavan sotilastukikohta Bondsteelin Serbian alueelle, mikä maapohja oli kuitenkin "itsenäistettävä"Kosovoksi. Venäjä ei kuitenkaan ole Jugoslavia vaikka Saksa ja USA näyttävät niin luulevan.

Saksa ja USA eivät halunneet Minskin sopimuksen tuovan rauhaa. Mikäli olisivat, sopimus olisi edellyttänyt Poroshenkon aloittavan suorat neuvottelut Donbassin kanssa. Sen sijaan USA ja Saksa ( tosin USA vain kulisseissa) antavat USA:n Ison-Britannian, Kanadan, Liettuan, Puolan etc voimistaa varustelua sodan jatkamista varten. Kroatiassa v. 1995 varustelu amerikkalaisten kenraalien MPRI järjestön johdolla jatkui 8-10 kk, jonka jälkeen nationalistiset kroaatit suorittivat 250.000 Kroatian serbin etnisen puhdistuksen. Nyt amerikkalaiset kenraalit ovat Ukrainassa toimineet yhtä kauan kuin Kroatiassakin. Osa venäjänkielisistä ukrainalaisista on jo puhdistettu Venäjälle. Vaikka Ukrainan hallitus tukijoineen ei toimi rauhan puolesta syyttävä sormi osoittaa Venäjää!

Tänään sunnuntaina Saska Saarikoski kertoo uudesta vallitsevasta todellisuudesta. Totuudella ei ole väliä kunhan asiat toimivat. Koko jutun clou on se, että tämä hänen mielestään pätee erityisesti Venäjällä!

Yle:n propagandan vaarallisuus liittyy siihen, että kansa luulee Yle:n uutisten ja ajankohtaisohjelmien olevan jotenkin totta. Uutisista puuttuu kuitenkin objektiivisuus. Vaalien alla sotapropaganda on ollut huipussaan. Suggestiivinen musiikki saattelee hävittäjien lentoa. Vaaliohjelmissa tasapuolisesti Venäjään suhtautuvia keskustalaisia kutsutaan milloin milläkin negatiivisella ryhmänimellä. En ole havainnut vaalikeskusteluissa kysyttävän mitään Yhdysvaltojen osuudesta maailmarauhaan. Yhdysvaltojen vakoilukoneiden läsnäoloa Venäjän ilmatilan reunalla ei ihmetellä ei myöskään sitä, että Yhdysvallat katsoo Kiinan uhkaavan USA:n turvallisuutta kun Kiinan omat sotalaivat valvovat Kiinan omaa rannikkoa.

Yle ei kyseenalaista USA:n itse julkituomaa tavoitetta maailmanvallasta. 34% yhdysvaltojen kansasta äänestää ja rikkaat asteollisuuden tukijat päättävät kenet vaaleilla valitaan. Kaiken kattavat talouspakotteet ovat USA:n muiden sotatoimien kammottavia jatkeita. (Irak,Kuuba,Venezuela, Iran)

Aljazeera teki ennen viimeisiä Venäjän presidentin vaaleja laajan haastattelusarjan Venäjän Kauko-Idästä Pietariin. Moniosaisesta ohjelmasta kävi 100% selväksi, että venäläiset kannattivat Putinia. Kun vaaleissakin näin tapahtui, Suomen media arvosteli Venäjän demokratiaa.

Suomen eduskuntaan tulisi valita henkisesti kypsiä, tosiasioihin kantansa perustavia kansalaisia, joilla on realistinen käsitys maailman valtasuhteista niin Aasiassa kuin Lähi-Idässä. Jo presidentti Kekkonen totesi eduskuntaan valittavien olevan usein selvillä maakunnan asioista mutta ei kansainvälisestä politiikasta. Yle on valitettavasti edelleen kansainvälisissä suhteissa maakuntatasolla, ilmeisen tahallisesti yksipuolinen ja siten vaarallinen.

Suomen poliitikkojen todellisuus ei ole minun

Maanantai 2.2.2015 klo 9.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pekka Haavisto käsittelee blogissaan suomalaisille poliitikoille tuttuun tyyliin Venäjän arvoja ylhäältä alaspäin. Hän tietää mikä Venäjälle olisi hyväksi, mutta kun se ei tottele. Länsimainen demokratia, ihmisoikeudet, vapaat vaalit, naisten tasa-arvo, ilmaisuvapaus ja kansalaisyhteiskunta, ne meillä "läntisessä maailmassa" ilmeisesti on, mutta Venäjällä ei?

Pertti Salolainen, Heidi Hautala ja Jussi Niinistö pohtivat 29.1. A-studiossa Suomen osallistumista Yhdysvaltojen Virossa järjestettävään lentosotaharjoitukseen. Vihreiden Heidi Hautala, joka on uskaltanut puhua suunsa puhtaaksi Venäjän kauheuksista eduskunnan juhlakokouksessakin, syytti nyt Venäjää Euroopan oikeiston tukemisesta.

Tässä on ongelma. Suomalaiset poliitikot joko eivät tiedä tai eivät tunnusta sitä, että Yhdysvallat sekä omassa roolissaan, että NATO:n ylipäällikön roolissa pyrkii määräämään sen miten asioiden tulee olla. Se haluaa, että maailmaa hallitaan 80 rikkaimman yksilön ja Wall Streetin ja aseteollisuuden etujen mukaan. Presidentti Obama julisti valtion tilaa koskevassa puheessaan Yhdysvaltojen olevan maailman johtaja.

Jos Pekka Haavisto katsoo meidän "läntisten arvojen" olevan samat kuin Yhdysvaltojen arvot, joita se edistää aseiden voimalla, silloin vaalien ostaminen rahalla on demokratiaa parhaimmillaan. Osoittivathan kuuluisat 8 vuoden takaiset Suomen eduskuntavaalit, että rahalla voidaan ostaa porvarihallitus. Kidutusta harjoittavat salaiset USA:n vankilat Liettuassa ja Puolassa edustavat länsimaista demokratiaa. Yhdysvaltojen kansalaisen nimittäminen Ukrainan valtiovarainministeriksi, liettualaisen talousministeriksi vastoin Ukrainan omaa perustuslakia lienee myös länsimaista demokratiaa.

Istuin viime torstaina tyttären tyttäreni kanssa Doc Pont dokumenttielokuvafestivaalin katsomossa. Näimme Laura Poitrasin elokuvan Citizen four, joka kuvaa tunti tunnilta Edward Snowdenia Hong Kongilaisessa hotellihuoneessa, hänen paljastaessaan NSA:n suorittamaa maailmankattavaa vakoilua .

Urkinnan laajuus, ei ollut vaikuttavin asia elokuvassa vaan se kuinka Iso-Britannia ja Saksa ovat täysin rinnoin mukana. Sama Ison-Britannian Menwithhillin tukikohta, joka jo 1960-luvulta lähtien palveli USA:n Uuden Seelannin, Australian, Kanadan ja Ison-Britannian yhteistä Echelon-satelliitti vakoilua, toimii myös NSA:n keskuksena. Nyt Saksa on myös massiivisesti mukana ja sen alueen keskus toimii myös Yhdysvaltojen murhalennokkien tärkeänä toimintapisteenä.

Yhdysvallat toimii kaikkien kansainvälisten lakien yläpuolella. Kun se katsoo haluavansa murhata kaikki kommunistit, se lähtee liikkeelle miljoonista aasialaisista, tuhoten ihmisten ohella luonnon ja elinkeinot, kun kommunistit loppuvat, vuoroon tulevat edistykselliset etelä-amerikkalaiset, sen  jälkeen arabisosialistit, jotka ajattelevat liian itsenäisesti oman maanosansa etua eivätkä ylikansallisen pääoman etua. Yhdysvallat rahoittaa sotilasdiktatuureja, jihadisteja, fasisteja voidakseen edistää maailman valloitustaan.Nyt CIA tukee Syyrian ISIS:tä ja Pentagon pommittaa sitä.

Kun CIA vuorostaan kysyi Bosnian sodan aikana, miksi tietty kuljetuskone, joka eilen oli Istanbulin lentokentällä, on nyt Zagrebissa, presidentti Clinton vastasi ettei tarvitse huolehtia, asia on hoidossa. Clinton nimittäin hoiti Kroatian suurlähettiläs Zimmermanin kanssa asekuljetukset kroatialaisille ja Bosnian Izetbegovichin jihadisteille aseidenvientikiellon aikana.

Yle ei ole näyttänyt viime vuoden Oscar-ehdokasta Dirty wars- dokumentti elokuvaa, jossa toimittaja Jeremy Sachill kuvaa Yhdysvaltojen rikollisia toimia Afganistanissa, Jemenissä ja Somaliassa. Yhdysvalloilla on salaisia armeijoita, salaisia tuomioistuimia, asioita, joista niin presidentti kuin NSA valehtelevat kongressille ja senaatille. Läntisiä arvoja nekin.

HeSa:n Laura Saarikoski kertoi 1.2. kuinka Yhdysvaltojen poliitikot vaativat lisää aseita Ukrainaan perustellen sitä yksittäisillä Itä-Ukrainan alueella tapahtuneilla iskuilla, joista syytetään kapinallisia. Malesialaiskoneen alasampuminen on jo tyhjennetty propaganda-arvosta.Venäjä olisi halunnut kansainvälisen tutkijalautakunnan, lännelle riitti, että tutkinta on Kiovan hallituksen peukalon alla.Mistä syystä lännelle tutkinnan sabotointi on yht'äkkiä demokratiaa.

Samalla tavalla presidentti Izetbegovich Bosniassa kertoi kalifaattia rakentavalle puolueelleen presidentti Clintonin luvanneen NATO:n pommittavan serbialueita, jos Srebrenicassa saadaan 5000 kuollutta.(Tästä kokouksesta on You-tube video) Monet muut provokaatiot synnyttivät samankaltaisia tilanteita. Ensin provokaatio ja sen jälkeen nopeat vaatimukset vastapuolen pommittamisesta. Racsakin kylän "sotarikoksen"lavastus oli erinomainen esimerkki, mikä provokaatio toimi sopivana Jugoslavian pommitusten tekosyynä.

Istuessani elokuvakatsomossa totesin lopullisesti, että tämä valheellinen todellisuus, jossa suomalaisten poliitikkojen enemmistö, koko Sanoman media ja Yle toimivat, ei ole minun todellisuuteni. Asian vahvisti se, minkä vaikutelman sain tuosta A-studion omahyväisestä, pinnallisesta, kaiken eettisyyden ja itsenäisen ajattelun puutteessa olevasta todellisuudesta. Lentoharjoituksella tuon kaikkia lakeja kunnioittamattoman maan ilmavoimien kanssa ei ole mitään tekemistä demokratian tai ihmisoikeuksien kunnioittamisen kanssa. Suomi on Saksan kanssa niin 1918 kuin 1941 pyrkinyt kaikin tavoin tuhoamaan Neuvostoliittoa ja sen sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvaa järjestelmää. Suomi on viekkaasti yhdessä Saksan kanssa miinoittanut Suomenlahden 1941 niin, että Tallinnasta väestön evakuointia suorittavat laivat räjähtivät ja upposivat vieden tuhansia ihmisiä meren pohjaan. Nyt tietenkin yhteiset lentosotasuunnitelmat ja talouspakotteet maailmanvalta Yhdysvaltojen kanssa ajavat samaa asiaa, Venäjän vaurioittamista jopa tuhoamista. Yhdysvallat on korvannut Saksan pyrkimyksessä maailmanvaltaan, Suomi vapisee. Ottaisiko makean palan vallasta?

Jos suomalaiset poliitikot eivät kykene ajattelemaan mikä etu todellisesta liittoutumattomuudesta on demokratialle ja itsenäiselle ajattelulle, toivottavasti kansa ei ole menettänyt Sanoma Oy:n ja Yle:n rumputulesta huolimatta vielä arvostelukykyään. Todellinen liittoutumattomuus on oman edun mukaisesti arvioitua halua elää rauhassa. Yhdysvaltojen ja EU:n provosoima traaginen Ukraina- näytelmä ei saisi johtaa harhaan.

Uskon, että Venäjällä ei ole unohdettu sitä, mitä merkitsi kun päiväkoti, terveydenhuolto, koulu yliopistokoulutukseen saakka oli ilmainen. Miltä tuntui kun sosiaalinen oikeudenmukaisuus oli yhteiskunnan kehittämisen keskiössä. Kun luottamustehtäviin valittu henkilö oli tuttu työpaikalta.Käsitys poliittisesta demokratiasta länsimaissa ei ole totta. Raha ratkaisee vaalit.

Mitä merkitsee se, kun presidentti Putin sanoo, että Venäjällä on toiset arvot. Münchenin puheestaan lähtien tuo paljon kärsineen maan presidentti ilmoitti, että Venäjä ei alistu Yhdysvaltojen ja NATO:maiden pakkovaltaan ja arvoihin. Ihmisoikeuksien puolustaminen nyt Ukrainassa on edellyttänyt todellista ihmishenkien pelastamista Krimilla. Venäjän puolustaminen vuorostaan edellyttää Sevastopolin tukikohdan säilyttämistä.

Venäjä puolustaa objektiivisesti omaa maa-aluettaan. Kiovan laiton hallitus aloitti sodan ihmisoikeuksiensa tunnustamista edellyttäviä itä-ukrainalaisia vastaan. Nürnbergin sotarikostuomioistuin katsoi, että sodan aloittaminen on suurin sotarikos. Siten Kiovan hallitus on vastuussa sodan aloittamisesta, joten sen on päätettävä myös sen lopettamisesta. Suomen media ja poliitikot vaikenevat Yhdysvaltojen osuudesta Ukrainan kriisissä. Victoria Nuland, apulaisulkoministeri sanoi Yatsenjukin olevan heidän miehensä, Klitschko vuorostaan on Saksan Kondrad Adenauerin säätiön tukema poliitikko.

Yhdysvaltojen sodat on käyty sen oman maa-alueen ulkopuolella. Laittomien sotien jäljet ovat korjanneet muut. Yhdysvallat pitkitti Bosnian sotaa, se pitkittää Syyrian sotaa. Ihmisten kärsimysten lievittäminen delegoidaan YK:lle ja pakolaisvirrat saa hoitaa Eurooppa. Suomi osoittaa uskollisuutta USA:n laittomille sodille osallistumalla paikkaustyöhön, ensimmäistä kertaa sotatoimiin Afganistanissa. Sotatoimille annetaan sieviä nimiä, jotta voidaan omaa sotaisuutta nimittää rauhantahtoisuudeksi.

Mustan kääntäminen valkoiseksi on propagandan ja aivopesun tarkoitus. Psykiatrina arvioin, että nykyinen keski-ikäisten toimittajien ja poliitikkojen polvi on elänyt väkivaltavideoiden, itsekkyyden ja manipulaation maailmassa huomaamatta sitä, että eläytyminen, tunteet ja todellinen tasa-arvo vasta tekevät ihmisestä ihmisen. 

Presidentti Niinistö ja Venäjän propaganda

Lauantai 24.1.2015 klo 14.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Sauli Niinistö on käynyt Brysselissä. Hän nosti siellä esiin Venäjän propagandan ja välttämättömyyden lisätä EU:n yhteisiä toimia tuota propagandaa vastaan nimittäen sitä yhteisiksi toimiksi kyberturvallisuuden puolesta.

Yle:n uutistoiminnansta vastaava Atte Jääskeläinen on myös pahoitellut itseensä kohdistuvaa, mielestään aiheetonta kritiikkiä, Venäjä-uutisoinnissa.

Presidentti Niinistö on Yhdysvaltojen johdon rinnalla kritisoimassa Venäjän uutistoimintaa. Yhdysvaltojen valtiollisen tiedotuksen valvonnan johtaja on nostanut Russia Today-uutiskanavan ISIS:in ja Boko Haramin rinnalle maailman suurimpina uhkina.

Mistä nyt on kysymys? Viime vuosiin saakka läntisillä uutistoimistoilla on ollut tiedotuksen monopoli. USA:n ja entisten siirtomaavaltojen johtajat ovat voineet kutsua harvainvaltaa demokratiaksi, käydä rauhassa laittomia sotia ja teloittaa haluamiaan valtioiden johtajia, joutumatta kiinni. Uutistoimistot ovat selittäneet kaiken parhain päin. Kesti 60 vuotta ennenkuin salaiset operaatiot paljastuivat esimerkiksi USA:n rikoksista Aasian ja Etelä-Amerikan maissa.

Olin vuonna 1986 Kabulissa Aasian ja Afrikan maiden järjestämässä kokouksessa, jossa käsiteltiin demokraattista tiedonvälitystä. Siellä kritisoitiin käytäntöä, jossa suurvaltojen toimittajat matkustavat kriisimaihin ja tulkitsevat siellä tapahtumia pikaisesti analysoiden omasta näkökulmastaan. Kokouksessa pidettiin suositeltavana sitä, että paikalliset toimittajat, jotka tuntevat poliittiset ja taloudelliset prosessit parhaiten, lähettäisivät uutisia.

Tilanne on nyt toinen kuin 60 vuotta sitten. Yhdysvaltojen ja Saksan toimet "kansainvälisen yhteisön" tuella Balkanilla 1990- luvulla on selvitetty tarkoin  George Szamuelyn kirjassa: Bombs for peace, NATO:s humanitarian war on Yugoslavia. Paljastumiseen meni 20 vuotta. Yhdysvallat pääsi tunkeutumaan yksipuolisen läntisen uutisoinnin voimalla Eurooppaan miehittäen Bosnian ja Kosovon.

Ukrainan valloitusta sen sijaan voidaan seurata tosiaikaisesti. Sitä tietoa ei kuulla EU:n poliittisesta johdosta eikä Suomen yleisradiosta. Tieto on haettava useista läntisistä, venäläisistä, ukrainalaisista, israelilaisista, ranskalaisista, iranilaisista, kanadalaisista, yhdysvaltalaisista jne. lähteistä.

Atte Jääskeläinen pahastuu itseensä kohdistetusta kritiikistä suotta. En nimittäin ole kertaakaan nähnyt YLE:n televisiouutisissa objektiivista kuvaa tapahtumista. Viimeisin harhaanjohtava viikko on juuri eletty. Presidentti Poroshenko määräsi suurhyökkäyksen aloitettavaksi kaikilla rintamilla 18.1. sunnuntaiaamuna klo 6. Samana päivänä hän kuitenkin osallistui näyttävään rauhanmarssiin pappien rinnalla kansalaisten kantaessa osanottokylttejä bussi-iskun uhreille, joka bussi-isku lienee ollut armeijan aikaansaama. Yle ei kertonut suurhyökkäyksestä mitään.

Mietin mielessäni mitä mainostoimistoa Poroshenkon mm. yhdysvaltalaiset avustajat nyt käyttävät? Balkanin sodissa Yhdysvallat käytti valloituksessaan apuna kroatialaisia fasistisia joukkoja ja Bosnian jihadisteja, joiden yhteisenä mainostoimistona oli yhdysvaltalainen Ruder-Finn. Terroristiset provokaatiot käännettiin mainostoimiston propagandan avulla nopeasti serbien syyksi. Mielipide muokattiin suotuisaksi serbialueiden pommituksille. Georgian presidentti käytti aloittamassaan sodassa Etelä-Ossetiassa belgialaista mainostoimistoa. Heti sodan alkamisen jälkeen julkisuuteen syötettiin Venäjän syyllistävää propagandaa ja pääkaupungin kaduilla nähtiin ilmapalloja kantavia "rauhankulkueita". 

Oikeudentuntoisena pitämäni presidentti Niinistön asenne vaikutti tyrmäävästi. Se, että EU:n ja Suomen poliittiset toimijat ja tiedotusvälineet eivät kuvaa totuudenmukaisesti Ukrainan tapahtumia on tosiasia. Se on vaarallista ihmisten tietoisuuden ja demokratian kannalta. Halu asettua syystä tai toisesta USA:n väkivaltaisen maailmanvalloituksen ja voimapolitiikan kannalle olisi perusteltava toisin kuin olemalla kertomatta mitä tapahtuu.

Euroopan poliittiset toimijat ja YLE eivät ole kertoneet vaikutusvaltaisesta 2013 syyskuussa pidetystä Jaltan kokouksesta, jossa Clintonien ja Ukrainan oligarkkien avulla sovittiin Ukrainan tulevaisuudesta. Maidanin väkivaltaisten, osittain Israelissa ja Puolassa koulutettujen kommandojen tekemät murhat on sivuutettu. Parlamentin rasistiset lakialoitteet Itä-Ukrainan venäläisten kieltä ja oikeuksia kohtaan on painettu villaisella.Juutalaisten ja kommunistien vainosta ollaan hiljaa. Alasammutun malesialaiskoneen tutkinnan johto on annettu todennäköiselle syylliselle Kiovan hallinnolle eikä kansainväliselle puolueettomalle tutkimuslautakunnalle. Fasistisin tunnuksin varustettuja yksityisiä armeijoita ei mainita. CIA:n ja yhdysvaltalaisten kenraalien yksityisen yrityksen suorittama näiden fasististen joukkojen valmennus sivuutetaan. Kroatiassa tämä kenraalien yritys valmensi 250.000 serbin etnisen puhdistuksen ja n 4000 tappamisen.

Mihin sanavapaus katoaa silloin kun on kysymys venäläisten sanavapaudesta. Seuraan päivittäin monien muiden ohella Russia Today- kanavaa. RT haastattelee maailman johtavia asiantuntijoita, joista YLE voi vain haaveilla. Suosittelen sitä lämpimästi myös presidentti Niinistölle, jotta hänelle tulisi oma käsitys venäläisestä tiedonvälityksestä.

Presidentti puuttui myös lapsikiistoihin ja piti niitä Venäjän propagandana. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tiedän kokemuksesta, että Suomessa on paljon epäkohtia juuri lastensuojelussa. Kirjoitin kirjan aiheesta, mutta en löytänyt kustantajaa. Kukaan ei halunnut kustantaa "kauhutarinoita". Kun Venäjän lapsiasiamies nosti asian esiin julkisuudessa, ajattelin, että olisi hyvä perustaa pieni työryhmä pohtimaan asiaa. Mitä haittaa siitä olisi, että Venäjän ja Suomen edustajat yrittäisivät parantaa yhteisymmärrystä ja siten myös kehittää suomalaisten omaksikin eduksi lastensuojelua.

Mielestäni jotain on pahasti vialla, jos nettivakoilua, kidutusta, salaisia vankiloita, taloudellisia pakotteita, laittomia sotia ja muuta mielivaltaa käyttävää maata miellyttääkseen Euroopan itseään sivistysvaltioina pitävien maiden on alistuttava projisioimaan paha todellisen pahan sijasta Venäjään.

US-kongressin sodanjulistus Venäjälle

Tiistai 9.12.2014 klo 12.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yhdysvaltojen kongressi valtuutti 4.12.2014 presidentin aloittamaan sodan Venäjää vastaan ilman erillistä kongressin uutta valtuutusta.Päätös no:758. Päätös edellyttää senaatin vahvistuksen. Tämä miljoonia maapallon ihmisiä koskeva päätös ei ole saanut julkisuutta mediassa.

Olen katsonut kaksi yhdysvaltalaisen Venäjä-tutkimuksen professori Steven Cohenin haastattelua kahdella yhdysvaltalaisella TV-kanavalla. Niissä on tieteellisyyttä, analyysiä ja objektiivisuutta mistä Helsingin yliopiston ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat voivat vain unelmoida. Suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka koskee Venäjää näyttää riittävän pelkkä tutkijan mielipide.

Vuoden kestänyt presidentti Putinin demonisointi peittää sen, että demonisoijilta puuttuu sekä faktatiedot, että analyysi. Kuten edellisessä blogissani totesin, syy tähän asiain tilaan johtuu halusta miellyttää "äitiä" (USA:ta) auktoriteettia, josta ollaan, tai uskotellaan oltavan riippuvaisia.

NATO:n laajentaminen Venäjän ympärille, on johtanut siihen, että Venäjää ympäröivät maat /EU:n NATO-maat eivät enää katso tarpeelliseksi käyttää diplomatiaa, neuvotteluja ja pyrkiä objektiivisiin kaikkia osapuolia ja kaikkien turvallisutta palveleviin ratkaisuihin. Pienille Baltian-maillekin riittää NATO:n 5.artikla, jolloin voidaan liittyä vallankäyttäjien joukkoon, suurten vallankäyttäjien vasalliksi.Itse asiassa jonkinkaan asteinen demokratia on korvattu puhtaalla voimapolitiikalla, jonka ytimenä on globaalia valtaa käyttävä aseteollisuus.

Professori Cohenin, kuten myös  monen muun kanta on se, että Ukrainassa käydän Yhdysvaltojen ja Venäjän etäsotaa. Läntinen valtamedia ja suomalainen media erityisesti kaihtaa visusti sanomasta sanaakaan Yhdysvaltojen osuudesta Ukrainassa. Helsingin Sanomat julistaa tänään 9.12. "Yhdysvalloista tuli venäläisten inhon kohde". Pitäisikö venäläisten rakastaa maata, jonka kongressi on ryhtymässsä sotaan omaa kansaa vastaan.

Suomen media on vaiennut syyskussa 2013 ukrainalaisen oligarkki Pinchukin organisoimasta Ukrainan tulevaisuutta koskevasta kokouksesta, jossa Bill ja Hillary Clinton, entinen CIA:n johtaja David Petraeus, entinen Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Lawrence Summers, entinen Maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin silloinen ulkoministeri Carl Bild, Israelin presidentti Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schroeder, Dominique Stauss-Kahn, Italian ent pääministeri Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan silloinen ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich ja Petro Poroshenko sekä entinen US energiaministeri Bill Richardson kävivät paikallaolleiden mukaan euforista keskustelua, voinee sanoa, maan jakamisesta (kuten aikoinaan Jugoslavian saaliinjaosta).

Jaltan kokouksen läsnäolijoissa kiinnittää huomiota se, että niin Liettua, Puola kuin Ruotsikin ovat Yhdysvaltojen suhteen erityisasemassa. Liettuan ja Puolan maaperällä on ollut salaisia, kidutusta harjoittavia, vankiloita. Ruotsi on ollut läheisessä yhteistyössä NSA:n kanssa, josta Obama on osoittanut kiitollisuuttaan. Italiaan vuorostaan siirretään yhä enemmän Yhdysvaltojen sotilasyksiköitä, koska halutaan olla lähempänä Afrikkaa.

On selvää, että näin arvovaltainen ja omaan suunnitelmaansa sitoutunut, jo Jugooslavian pommitukset kokenut, joukko ei säikähdä pientä väkivaltaa Maidanilla. Lentokoneen alasampuminen mahdollisena provokaationa on pientä, siihen nähden kun tavoitteena on Venäjän alistaminen ja sen palauttaminen Lännen vasalliksi, mikä prosessi oli Jeltsinin aikana jo hyvässä vauhdissa. Putin on pilannut kaiken! Hänelle kostetaan

Objektiivisen tiedonvälityksen sijaan Suomen media on keskittynyt Venäjän presidentin demonisointiin. HeSa analysoi presidenttiä Interpolin etsintäkuuluttaman yhdysvaltalaisen liikemiehen silmin. Toisen näkökulman lehdelle on antanut Puolan entinen presidentti Kwasniewski, joka heti Ukrainan vallankaappaushallituksen valtaantulon jälkeen nimitettiin Ukrainan suurimman yksityisen energiayhtiön hallitukseen kuten myös Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin poika Hunter Biden. Näitä nimityksiä HeSa ei kuitenkaan halunnut mainita.

Suomen media ei myöskään ole tuonut esiin niitä riskejä, joita NATO:n laajeneminen ja lisääntynyt aktiviteetti Venäjän rajoilla aiheuttaa. Jos Venäjään rajoittuvan NATO-maan rajalla tapahtuisi pienikin konflikti, johon Venäjä vastaisi aseellisesti, mitä siitä seuraisi. Kun Eestiin ja Puolaan ja Ukrainaan on sijoitettu yhdysvaltalaisia nopean toiminnan joukkoja, Ukrainaan palkkasotureita, mitä merkitsisi, jos yksikin yhdysvaltalainen menettäisi mahdollisessa provokaatiossa henkensä.

Kun järjen käyttö ja kaikki halu neuvotella upotetaan massiiviseen propagandaan, kuten Suomessa on tapahtunut, riittääkö median ilakointi siitä, että NATO:n kannatus on hivenen lisääntynyt. Media voi kehuskella, "sain kaiken tämän vihan ja pelon aikaan ja syntipukkikin on ihan itse rakennettu".

Pari iltaa sitten YLE pani vielä paremmaksi.Kaikkien viime kuukausien innokkaiden NATOn harjoituksiin liittyvien sotaisien haastattelujen, kumppanuuksien ja talvisodan alkua muistuttavan Ruotsi-yhteistyöinnon jälkeen YLE ilmoitti ruumiiden keruunkin olevan kunnossa. Ruumispussifirmat ja hautaustoimistot voivat olla tyytyväisiä, armeijalla on jo suunnitelmat valmiina!

YLE:n uutiset, juoruämmien tasolle

Maanantai 17.11.2014 klo 9.29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Uutistuotanto koki huomattavan tason laskun Yle:n ottaessa vastuun itselleen siihenasti uutisista vastanneelta Suomen tietotoimistolta. Kymmenien vuosien kokemus heitettiin romukoppaan Yle:n itseriittoisuuden voimistuessa.Nykyisin Yle:stä ei pääse eroon koska uutistoiminta kustannetaan verovaroin. Päivittäin on katsottava itse kustannettua roskaa.

Viimeisen vuoden ajan moni kokenut poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja on ollut kanssani samaa mieltä. Henkilöt, joille merkitsee totuus, on se sitten tieteellistä totuuttaa tai juridista totuutta tai oikeudenmukaisuutta, viimeinen vuosi Yle:n parissa on ollut tuskastuttavaa aikaa.

Kansanedustuslaitosta tieteellisillä analyyseillä ruokkiva Ulkopoliittinen instituutti on tarjonnut tuon itseriittoisen tiedotusvälineemme avulla poliittisia mielipiteitä analyysin ja tieteellisen erittelyn sijaan.

Helsingin Sanomat julkaisee tunnetusti propagandaa, mutta sen voi päätellä johtuvan kaupallisista ja polittisista intresseistä. Lukija on varautunut siihen. Yle:n kohdalla totuusarvon tulisi olla suurempi.

Viimeisten kahden vuorokauden Ukraina- ja malesialaiskoneuutiset ovat pohjanoteeraus aivopesuvaikutuksessaan. Taustana on se, että kukaan ei tiedä varmuudella mikä ja kuka tuhosi malesialaiskoneen. Ylen iltauutiset 15.11. kuvailee oman toimittajan raportissa taivaalta putoilevia lapsen ruumiita syöttäen voimakkaan tunnelatauksen katsojassa. Sen jälkeen hän esittää ikäänkuin voimassaolevan arvion siiitä, että separatistien uskotaan tuhonneen koneen, perustelematta mitenkään.

Seuraavan päivän, 16.11. iltauutisissa Yle lisää arvovaltaa peliin. Toimittaja väittää separatistien  estäneen tutkijoiden pääsyn paikalle. Lisäksi uutisessa kerrotaan amerikkalaisten ja EU:n mielestä separatistien ampuneen koneen alas.

Koneen ampuja ei selviä vaikka amerikkalaiset, presidentti Obama ja EU sanoisivat mitä tahansa. Kaikki sanominen on tulkittavissa tarkoitushakuiseksi propagandaksi ennenkuin asianomaiset esittävät tosiasioita mielipiteittensä tueksi. Paras analyysi eri vaihtoehdoista esitetään mielestäni www.voltairenet.org sivustolla. Siinä suljetaan BUK-ohjus pois laskuista siksi, että sen laukaiseminen aiheuttaa niin voimakkaan äänen ja useita minuutteja näkyvän savuvanan, että sen olisivat todentaneet tuhannet silminnäkijät. Päättelyssä todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi jää Ukrainan hävittäjän/hävittäjien tulitus. Jos Yle:llä olisi taipumusta objektiivisuuteen, olisi se voinut kutsua sotilaspoliittisia asiantuntijoita kertomaan, minkälainen tapahtuma BUK-ohjuksen laukaisu on. Minkälainen puolestaan on hävittäjän suorittaman tulituksen seuraus.

Presidentti Obama valehteli televisiossa koko maailmalle NSA:sta. Obama valehteli YK:n puheessaan Venäjän ampuneen Malesialaiskoneen alas ja siksi olevan uhka maailmanrauhalle. Hän väitti Venäjän kiusaavan pientä naapurimaataan. Tosiasiassa Obamalla ei ole mitään perusteita väitteelleen. Hän itse kiusaa naapurimaataan Kuubaa totaalisella taloussaarrolla, jonka seurauksena Kuuba joutuu selviämään äärimmäisen alkeellisissa oloissa. Obama on teloittanut lennokeilla sekä Yhdysvaltojen kansalaisia että muita valitsemiaan henkilöitä kymmenien siviilien ohella monin verrroin enemmän kuin ISIS on teloittanut uhrejaan. Obama pommittaa parastaikaa laittomasti Syyrian alueen siviili-infrastruktuuria ja ilmoittaa tarkoituksenaan olevan hallituksen vaihdoksen Syyriassa. Millä oikeudella?

Se, että presidentti Obama väittää Venäjän ampuneen malesialaiskoneen alas, ei muuta asiaa totuudeksi.

Yle ja Helsingin Sanomat viestittävät G-20 kokouksen johtajien, erityisesti Australian ja Kanadan pääministerien sekä presidentti Obaman osoittamasta jäätävästä kohtelusta presidentti Putinia kohtaan. Olisi ollut mielenkiintoista, jos edes yksi tiedotusväline Suomessa olisi analysoinut miksi? Jäätävästi esiintyneet Kanada, USA, Australia, Uusi-Seelanti ja Iso-Britannia muodostavat "rikollisjengin", jolle oman käden oikeus on itsestään selvyys. He vakoilevat yhdessä koko maailmaa ja jakavat tiedot keskenään. He aloittavat laittomia sotia ja suorittavat taloussaartoja palvelemaan omia taloudellisia intressejään. He käyttäytyvätkin kuin koulukiusaajat tai rikollisjengin johtajat. Ellet osallistu rikoksiin meidän kanssamme, olet meitä vastaan ja sinut tuhotaan.

EU on nyt osa tätä rikollisengiä NATO:n toimiessa liimana. Suomi on sitoutunut yhteiseen moraaliin, jota pidetään median avulla yllä. Sitoutuminen merkitsee piittaamattomuutta tunteilla ja tietoisuudella tunnistettavasta oikeudenmukaisuudesta. Tuo vieraantuminen on vahingollista yksilölle, sillä se estää itsenäisen ajattelun.

Jokainen G-20 jäsenmaa niin nuo jäätävät viisi valtiota kuin muut tietävät tarkoin kenelle tuo "jäätävä" näytelmä on tarkoitettu. Näytelmä on tarkoitettu median välityksellä esitettäväksi taustoista tietämättömälle yleisölle. Halukas, valtaa miellyttämään pyrkivä media, täyttää mielellään tehtävänsä. Median taloudellinen menestys on riippuvainen vallasta.

Kirjoittautuessamme hiljattain keskiyöllä tunisialaiseen hotelliin kävimme lyhyen keskustelun Pohjoismaista vastaanoton työntekijän kanssa. Kuullessaan Norjan kuuluvan NATO:n hän spontaanisti sanoi kaikkien arabien vihaavan NATO:a. NATO suoritti hallituksenvaihtosotaansa Libyassa tappaen kymmeniätuhansia libyalaisia jättäen ennen kukoistavan, liittoutumattoman maan roskavaltioksi. Jihadistien nyt hallussaan pitämän Libyan naapurimaana Tunisia on jatkuvan pakolaisvyöryn kohteena.

Minäkään en tunne jakavani NATO:n moraalia päinvastoin tunnen häpeää entisten siirtomaavaltioiden ja NATO:n edelleen jatkuvasta vallankäytöstä Afrikassa.

"25 menetetyn vuoden opetukset"

Maanantai 22.9.2014 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sveitsiläisessä Tages Anzeigerissa oli kahtena peräkkäisenä päivänä 18.9. ja 19.9. mielenkiintoiset Euroopan kehityksen kohtalonvuosia koskevat artikkelit. Viimeinen Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatsov kuvaa prosessia kylmän sodan lopettamiseksi ja yhteisen eurooppalaisen kodin rakentamiseksi. Sveitsin vihreän puolueen puheenjohtaja Jo Lang kuvailee kylmän sodan loppumisen jälkeistä aikaa "menetettyinä vuosina".

Suomalaiset voisivat lisätä kylmän sodan lopettamisen jatkumoon vielä presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton yhdessä aikaansaaman ETYK:in,Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän kokouksen, joka antoi voimakkaan sysäyksen liennytykselle ja suurvaltojen vastakkainasettelun purkamiselle.

Marraskuussa 1990 35 valtion- ja hallitusten johtajaa allekirjoittivat Pariisissa "Uuden Euroopan kartan". Tavoitteena oli muodostaa kaikkien Euroopan maiden Venäjä mukaanluettuna yhteinen rauhanomainen projekti. Turvallisuuden takeeksi kaavailtiin Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön järjestöä ETYJ:ia, Yhdistyneiden kansakuntien eurooppalaista haaraa. Sotilasliitto NATO kävisi tarpeettomaksi myös sosialististen maiden puolustamiseksi perustetun yhteenliittymän, Varsovan liiton purkautuessa.

YK:n roolin vahvistuminen aiheutti NATO:ssa identiteettikriisin. Vetäytymisen sijaan se alkoi laajentaa reviiriään, kohti Venäjän rajoja. Erityisesti Jugoslavian hajottamissodissa USA-johtoinen NATO otti YK:sta niskalenkin.Salainen MC 327 sopimus johti siihen, että YK ei enää toiminut aseidenriisunnan eteen, mikä rauhanomaisen kehityksen epäonnistuminen,Jo Langin mukaan, ilmeni Bosniassa. 1990-luvun lopulla näimme heikentyneen YK:n ja Venäjää saartavan, vahvistuneen NATO:n.

Tuoreimmassa Foreign Affairs -lehdessä artikkelissaan "Miksi Ukrainan kriisi on lännen vika?" John J. Mearsheimer viittaa yhdysvaltalaisen diplomaatin George F. Kennanin toteamukseen vuodelta 1998 "Olen sitä mieltä, että NATO:n itälaajentuminen on traaginen virhe."

Niin Lang kuin Gorbatsovkin viittaavat militarismiin ja sotateollisuuteen etsiessään syitä nykytilanteeseen.Eräät tahot juuri haluavat kylmän sodan voimistumista. Gorbatsov korostaa myös varakkaiden miljardöörien vaikutusta parlamenttien päätöksiin samoinkuin näiden vaikutusta joukkotiedotusvälineiden kautta yleiseen mielipiteeseen.

Gorbatsov on lähestynyt sekä presidentti Putinia että Obamaa kirjeellä Ukrainan kriisin poliittiseksi ratkaisemiseksi. Gorbatsov toivoo, että Itä-Ukraina voisi Krimin tavoin päättää kohtalostaan äänestyksellä. Hän toteaa, että jos Yhdysvallat ja Venäjä ovat onnistuneet päättämään kylmän sodan, luulisi niiden pystyvän ratkaisemaan ajankohtaisetkin konfliktit.

ETYJin piti muodostua Euroopan rauhan ja yhteistyön takaajaksi. Yhdysvallat ja ahneimmat EU-maat ilmeisesti havaitsivat, että ylikansallisen pääoman tavoittelemat yhteiskunnat eivät ole saavutettavissa rauhanomaisin keinoin. Demokratiaan ja yhteistyöhön tottuneet ihmiset eivät luovu siitä hevin. EU liittää laajenemisehtoihinsa sotilaspoliittisia ehtoja. EU-syötti sisältää NATO-ongenkoukun. Tämän yhdistelmän Venäjä kokee pettävän Pariisin-sopimuksen tavoitteet.

Nykyisistä ETYJ-maista monet ovat nykyisin NATO:n jäseniä. NATO-maiden armeijat eivät ole itsenäisiä vaan yhdysvaltalainen neljän tähden kenraali on ylipäällikkönä. Tämän yksityiskohdan vuoksi Ranska erosi de Gaullen presidenttikaudella NATO:sta, jolloin Ranskan armeija itsenäistyi. Vasta Chiracin aikana Ranska palasi NATO:on ja täydellisesti vasta Sarcozyn aikana.

Suuri määrä NATO:n jäseniä ETYJ:ssa vaikuttaa siten, että yhteistyö ja pohdiskeleva tosiasioiden käsittely heikkenee ja militarismi saa tilaa yhä enemmän. Gorbatsov katsoo, että NATO (USA) on ostanut Baltian maat. Tilaa kuvaa hyvin se, että ETYJ erotti Venäjän toiminnastaan tämän vuoden ajaksi Krimin liittämisen takia. Keskusteluyhteyden katkaiseminen kriisitilanteessa, joka edellyttäisi entistä syvällisempää kokonaisuuden hahmottamista ja käsittelyä yhdessä, tuntui järjettömältä.

Seurattuani viikonloppuna suomalaisia iltapäivälehtiä, YLE:n uutisvuotoja,Helsingin Sanomia,Yle:n ajankohtaisohjelmia voi niitä kuvata yhdellä sanalla "oksennus". On todella vaikea kuvitella, mitä toimittajien ja käsikirjoittajien päässä liikkuu. Ehkä 1930-luvun sotapropaganda on ensimmäinen mieleen tuleva vastaavanlainen todellisuus. Silloin oltiin valmiita luokittelemaan Itä-Karjalan asukkaita kansallisiin ja epäkansallisiin. Epäkansalliset heitettiin keskitysleireihin kuolemaan, koska olivat rodullisesti alempiarvoisia. Tästä toiminnasta rakennettiin sankaritarina, joka kannattelee nykytoimittajien egoa.

Venäjän ja USA:n arvomaailma

Perjantai 19.9.2014 klo 11.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n uutis- ja ajankohtaistoimituksella on oma Venäjävastainen, propagandistinen ideologia.18.9.A-studio oli hyvä esimerkki. Keskustelijoina olivat Tuomioja, Väyrynen, Kanerva ja Hautala. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan katselijoille olisi ollut mahdollista välittää tosiasioita, joita maan parhaat kansainvälisissä neuvotteluissa läsnäolleet poliitikot olisivat voineet antaa.

Mutta ei. Toimittajan taustavoimilla oli oma agenda. Taustoituksella ja filminpätkillä tarjottiin Venäjä-vastainen agenda ja läsnä oli Venäjä-vastaisuuden johtaja, Heidi Hautala. Keskustelussa kävi ilmi, että EU:n jäsenmaat eivät ole yksimielisiä. Miksi olisivat? Jokainen totuutta etsivä katsoja olisi halunnut kuulla Tuomiojalta, näistä erilaisuuksista. Kanerva totesi käyneensä hiljattain Moskovassa neuvotteluja, joiden ilmapiiristä hänellä oli sanottavaa. Kuuntelu, tiedon välittäminen, yhdessä pohtiminen ei ollut toimittajan ohjelmassa. Sen sijaan hän keskeytti puhujat juuri kun olisi saatu murunen asiantuntijoiden käsityksiä.

Haastateltavat olettivat Venäjän kääntyvän pois läntisestä arvomaailmasta ja siirtyvän euraasialaiseen arvomaailmaan.Oli se euraasialaisuus mitä tahansa, olisi se varmaan jotakin alempiarvoista. Poliitikot ja asiantuntijat katsovat oikeudekseen käsitellä Venäjää objektina, ei subjektina. "Mitä Venäjälle olisi tehtävä"-tyyliin. Psykiatrina näkisin, että parasta politiikkaa olisi kysyä venäläisiltä itseltään. Milloin Yle on antanut ulkoministeri Lavroville tai presidentti Putinille puheenvuoron.Yle:n tapana on ollut tarjoilla katsojille virke sieltä toinen täältä ja sen jälkeen antaa "ulkopoliittiselle asiantuntijalle" Marja Manniselle tai muulle toimittajalle oikeus, hieman alentuvasti, esittää tulkinta siitä mitä Lavrov tai Putin tarkoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajakunta kyllä tietää paremmin.

Yle antaa runsaasti tilaa eläkkeelläoleville syystä tai toisesta syrjään joutuneille, Yhdysvaltojen palvelukseen siirtyneille venäläisille tutkijoille, oligarkeille tai poliitikoille.

Aamulla 19.9. saan sähköpostiini Yhdysvaltojen demokraattien, Barack Obama mukaanluettuna, sähköposteja, joissa pyydetään lahjoitusta demokraattien vaalikampanjaan koska republikaaneja rahoittava miljardööri on juuri antanut miljardiluokan lahjoituksen republikaanien loanheittoon presidentti Obamaa vastaan.

Samana aamuna Yle:n klo 10 uutiset antavat runsaasti tilaa Virossa luennoineelle yhdysvaltalaista ajatushautomoa edustavalle venäläiselle, joka antaa neuvoja suomalaisille.

Olemme itse yhä syvemmällä yhdysvaltojen republikaanihaukkojen arvomaailmassa, jossa ristiriidat ratkaistaan asein, ei neuvottelemalla. Presidentti Obama on liukumassa yhä kauemmas aiemmista periaatteistaan. Hän on lähdössä sotimaan ISIS:tä vastaan vaikka itse hyvin tietää Yhdysvaltojen synnyttäneen jihadisti-liikkeen rahoittamalla heitä. Ensin 1980-luvulla Afganistanissa, sen jälkeen 1990-luvulla Bosniassa ja Kosovossa, 2000-luvulla uudestaan Afganistanissa, Somaliassa, Jemenissä, Libyassa ja viimeiset 3 vuotta Syyriassa. Yle:n Ulkolinja ei voi vaikuttaa dokumenttiensa sisältöön ja juuri siksi katsojat saavat joskus objektiivistakin tietoa. Viikko sitten nähtiin dokumentti Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Tanskan laittomasta hyökkäyssodasta Irakiin 2003. Yhdysvaltojen johdon ja armeijan touhu ja tuho oli käsittämätöntä ottaen huomioon miljoona irakilaista uhria.

Käsityksekseni Venäjän arvomaailmasta on tullut se, että sen jälkeen kun se on vuosikymmenten ajan tukenut demokratiaa, rotusorron vastaista toimintaa ja vapautusliikkeitä niin Etelä-Amerikassa kuin Afrikassa, se jatkaa samalla tiellä. Sen sijaan Yhdysvallat, joka tuki rotusortoa Etelä-Afrikassa ja tukee edelleen mm palestiinalaisten sortoa, ylläpitää rotusortoa omassa maassaan, on militarisoinut kansalliset poliisivoimat ja ylläpitää maapallon laajuista netti- ja puhelinvakoilua, tappaa lennokeilla henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta missä tahansa haluamassaan valtiossa voidakseen kontrolloida koko maapalloa, katsoo edustavansa muita korkeampia arvoja.Se on kuitenkin aloittanut, viime aikoinakin,  laittomia sotia (Bosnia,Jugoslavia,Afganistan,Irak,Syyria), mikä Nürnbergin oikeusistuimen mukaan on pahin sotarikos. Montako yhdysvaltalaista on tuomittu sotarikoksista tai onko Yhdysvalloille asetettu talouspakotteita? Malesialainen ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi George.W.Bushin ja hänen avustajansa sotarikoksista, mutta sillä ei ole arvovaltaa, koska se ei ole lännen rahoittama, kuten Haagissa sijaitsevat tribunaalit.

Käsittääkseni Venäjä vastustaa tätä Yhdysvaltojen arroganssia, jonka tukemiseen Suomikin on vajonnut yhä syvemmälle, lojaliteetista EU:n USA:ta myötäileviä maita kohtaan. Ellei Suomi itse myönnä EU:n virheitä Ukrainassa, joihin on ollut osallisena, ellei näitä virheitä käsitellä, Suomi joutuu mukautumaan epädemokraattisiin, jopa fasistisiin käytäntöihin. Elleivät suomalaiset tiedä USA:n pyrkimyksiä Ukrainan ja Euroopan infrastruktuurin suhteen. Elleivät suomalaiset myönnä EU:n säädösten syntyneen Euroopan suurimpien teollisuusjättien pyöreän pöydän piirustusten tuloksena, eikä jonakin rauhanprojektina, Suomi jatkaa itsepetostaan eikä voi ainakaan kehua edustavansa joitakin yleviä arvoja, kun todellinen arvopohja on osallistuminen puhtaaseen ylikansalliseen ahneuteen toivoen siitä olevan hitusen hyötyä itsellekin.

Yle:n ja Ulkopoliittisen instituutin propaganda lähentelee aivopesua

Tiistai 22.7.2014 klo 12.36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Puolen vuoden ajan Yle on tarjonnut verovaroilla maksettua Venäjän vastaista propagandaa niin viihteessä, uutisissa, kuin ajankohtaisohjelmissa.

Ulkopoliittisen instituutin tehtävä oli perustamisajankohtanaan tukea ulkopoliittista päätöksentekoa tieteellisellä taustatiedolla varmistettuna. Mieleeni nousi kysymysmerkkejä, kun instituutin johtajaksi nimitettiin Teija Tiilikainen. Olin kuullut hänen alustuksensa Venäjästä. Hän kohteli Venäjää objektina, ei tasaveroisena, vuorovaikutuksen arvoisena subjektina.Laitoksen johtajalla on suuri vaikutus alaistensa moraaliin ja tieteelliseen objektiivisuuteen.

Seurasin Yle:n A-studiota 21.7. 2014. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola esitti halventavia käsityksiään presidentti Putinista ja Venäjästä liittyen malesialaisen koneen turmaan. Hänen mielipiteensä eivät sisältäneet yhtäkään tosiasiaa, joihin hän olisi voinut perustaa itsevarmat mielipiteensä. A-studion toimittaja oli samalla aaltopituudella, joten esityksestä tuli Ulkopoliittisen instituutin historiaan painuva näytelmä.

A-studion kaikkia tosiasioita karttava ohjelma saa tukea eräiden kokoomus-poliitikoiden ja Yhdysvaltojen propagandasta, jossa Putinia nimitetään esimerkiksi Hitleriksi. Entinen ulkoministeri Hillary Clinton puolestaan sanoi Putinia "vaaralliseksi". New York Timesin artikkelin mukaan presidentti Obaman tavoitteena jo alkukeväästä oli lopettaa keskustelu presidentti Putinin kanssa, eristää Venäjä lännestä ja tehdä siitä "hylkiövaltio" (rogue state).

Malesialaiskoneen turmasta tulee mieleen monet Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelun likaiset temput Etelä-Amerikassa. Presidentti Clintonin tukemien ja salaisesti aseistamien Bosnian muslimien suorittama Sarajevon torin räjäytys, josta välittömästi, ilman tutkimuksia, syytettiin serbejä ja jonka lukuisat siviiliuhrit sitten toimivat tekosyynä NATO:n Bosnian serbialueiden pommituksille. Toiminta oli niin nopeaa, että lupaa pommituksiin ei ehditty odottaa kunnes pääsihteeri Boutros Ghalin lentokone olisi ehtinyt laskeutua vaan lupa saatiin apulaispääsihteeriltä Kofi Annanilta.

Samoin Yhdysvaltojen propagandan ydinalueisiin kuuluvan Srebrenica- tarinan oli tarkoitus peittää Kroatian armeijan, Yhdysvaltojen kenraalien työnohjaama Krajinan alueen serbien tappaminen ja etninen puhdistus. Kaikista näistä tapahtumista on tieteellisesti pätevää ei-poliittista tietoa saatavilla, esimerkiksi George Szamuelyn kirja Bombs for Peace, Amsterdam Univ. Press.

Nyt Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja kiiruhtaa toimenpiteitä ennen tutkimuksia. Miksi?

Samassa ohjelmassa Yle:n toimittaja Marja Manninen esittää näennäisesti objektiivisen mutta Kiovan hallituksen rikokset peittävän tilannekatsauksen Ukrainasta. Ohjelman jälkeen istuin tietokoneeni ääreen lukeakseni juuri ilmestyneestä "The Nation"- lehdestä Steven Cohenin artikkelin otsikolla "The Silence of American Hawks About Kiev's Atrocities, "Yhdysvaltojen haukkojen hiljaisuus Kiovan hirmuteoista". Osasta Suomen ulkopoliittista eliittiä ja mediaa voisi tehdä saman otsikon. Hirmuteoista vaikeneminen on osa niiden hyväksymistä. The Nation tuo esiin Yhdysvaltojen sotilasasiantuntijoiden soluttautumisen Ukrainaan, asetoimitukset sekä Oikean sektorin ja Svobodan jäsenten integroimisen osaksi niin sanottua kansalliskaartia, joka toimii mitään kaihtamattomana osana Ukrainan virallista armeijaa.

Suomessa ei kirjoiteta syyskuun 2013 Jaltan kokouksesta, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan eliitit suunnittelivat oligarkki Victor Pinchukin koollekutsumassa seminaarissa Ukrainan "länsimaistamista" USA:n ehdoilla. USA:n valtaan saattama epäparlamentaarinen hallitus loi uuden poliittisen kulttuurin. Sen mukaisesti suurimman Ukrainalaisen yksityisen kaasuyhtiön hallitus sai jäsenekseen Yhdysvaltojen varapresidentti Bidenin pojan. Jos merkit pitävät paikkansa, kehitys on Jugoslavian jäännösvaltioiden kaltainen myös Ukrainassa.

Venäjä ei osoita alistumista Yhdysvaltojen saneluun. Sen sijaan se rakentaa BRICS maiden kanssa toisenlaista yhteisöä, jossa ihmisarvo voittaa rahan arvon. IMF:n ja Maailmanpankin rinnalle luodaan vaihtoehto. Tämä on ehkä Clintonin mielestä vaarallista! Itsenäiset tai toisenlaiset maat ovat Yhdysvaltojen tähtäimessä. Yhdysvaltojen kongressi asetti muun muassa talouspakotteet Venezuelalle. Miksi? 

Yhdysvallat ei voi sietää humanismia, ihmisen arvoa ihmisenä, vaan kaikki mitataan rahassa. Venäjän pyrkimykset toisenlaisten arvojen luomiseen tulevat kohtaamaan vastarintaa. Suomen on valittava linjansa.

Nykyinen median aivopesu vahingoittaa lapsia ja nuoria. Nuoret uskovat propagandan olevan totta. 

Steven Cohen writes in "The Nation"  "The Silence of American Hawks About Kiev's Atrocities". It is a wise and objective analysis. I am writing about the silence of the Finnish media and most part of the political elite in Finland. The anti-Putin propaganda is at its height when the Institute of Foreign Policy of Finland representative is giving his statement about the downing of the Malesian passanger plane, without any evidence what so ever. 

The Institute of Foreign Policy's task is to give scientific support to the Finnish Parliament on questions on foreign policy. Now it seems to have degraded to the status of a propaganda machine. 

Puoluejohtajien Venäjä- pelko johtuu puuttuvasta todellisuudentajusta

Perjantai 25.4.2014 klo 8.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle-Femin Eurovaalikeskustelu oli suuri kielteinen yllätys. Lapsista suuri osa ei pelännyt Venäjää mutta jokainen läsnäollut puoluejohtaja pääministeriä myöten ilmoitti pelkäävänsä. Onneksi Jutta Urpilainen ei ollut paikalla. Toivon, että hän tiedostaisi globaaleja suhteita niin kuin ne ovat.

Ukrainan tilanne vaikuttaa vaaleihin. Kuitenkaan poliittiset johtajat eivät ole selvillä tilanteeseen vaikuttavista tekijöistä. Propaganda näyttää vallanneen heidän mielensä. Yle ja Helsingin Sanomat ovat keskeisiä sopankeittäjiä.

Toinen keskeinen vaaliteema on suhtautuminen maahanmuuttajiin. Pitäisikö heitä ottaa enemmän ja miten jaetaan taloudellinen vastuu kustannuksista.

Ongelmat liittyvät toisiinsa. Yle-Femin illan ainoa valon sekunti välähti miestoimittajan USA-kommentista.

Yhdysvallat on  kymmenen vuoden ajan pyrkinyt destabiloimaan Ukrainaa globaalin valtapolitiikkansa osana 5 miljardilla dollarilla. Tavoitteet ovat sekä taloudellisia että sotilaspoliittisia. EU osallistui tähän destabilointiin auttamalla perinteisessä USA:n suorittamassa hallituksenvaihdos-operaatiossa. 10v kestänyt destabilointi on nostanut äärioikeistolaisia voimia. Toisen maailmansodan aikaiset fasistijohtajat ovat saaneet patsaat ja heidän aatemaailmaansa kannattavat joukot ovat kasvaneet. Hallituksen vaihdos johti siihen, että armeija, turvallisuuspalvelu ja tiedustelu on äärioikeistolaisen pääsihteerin vallassa. Toisin sanoen Maidanin aseelliset joukot ovat siirtyneet johtoon.

Tilanne on identtinen Kroatian 1990 aseellisen itsenäistymisprosessin kanssa. Saksasta ja Itävallasta Unkarin kautta toimitetut aseet päätyivät puoluejohtaja Tudjimanin fasistissävytteisen puolueen jäsenten käsiin. Toisen maailmansodan aikaisten fasistien Pavelicin ja Stepanecin maine palautettiin. Kun Jugoslavian liittovaltion presidenttineuvosto(kroaatti puheenjohtaja) päätti laittomien aseiden riisumisesta, Tudjiman painatti 50.000 poliisin identiteettikorttia jakaen ne asemiehille. Siten aseet muuttuivat laillisiksi. Myöhemmin aseellinen vahvistus tuli presientti Clintonin järjestämistä asetoimituksista ja 250.000 serbiä karkotettiin väkivaltaisesti yhden viikonlopun aikana ikiaikaisilta asuinsijoiltaan. Tuhansia tapettiin. Serbien kansalaisoikeudet Kroatiassa muutettiin, kyrilliset kirjaimet kiellettiin."Lähtivät niin että eivät ehtineet ottaa edes likaisia rahojaan tai alusvaatteitaan" totesi Tudjiman.

Pakolaispolitiikan taustalla on Yhdysvaltojen edun mukaiset sodat. Vietnam, Chile, Irak, Syyria luku on lähes loputon. Mitä useampi EU:n jäsenmaa liittyy NATO:on sitä varmemmin näiden maiden silmät sulkeutuvat todellisuudelta. Miljoonat pakolaiset ovat sotapolitiikan seurausta. Euroopan maista Jugoslavian väkivaltainen hajottaminen aiheutti mittavimman pakolaisongelman kuolonuhreista puhumattakaan. EU-maat erityisesti Saksa, Iso-Britannia ja Ranska, vanhat siirtomaat pyrkivät hyötymään taloudellisesti hajotussodista Yhdysvaltojen rinnalla.

Aluksi USA perusteli sotiaan kommunistien tappamisella, sitten tulivat vuoroon vasemmistolaiset ja nyt riittää se, että on liittoutumaton ja/tai suhtautuu kriittisesti Yhdysvaltojen hallituksen laittomuuksiin. Syyria on esimerkki viimeksimainitusta.

Venäjä on ainoa, joka pystyy asettamaan peilin USA:n ja NATO-EU:n eteen. Se, että kuva on ruma, ei ole Venäjän vika. EU osallistui Ukrainan laittoman hallituksen pystyttämiseen. Se ei pysty tunnustamaan, että seuraukset; Krimin liittäminen ja laitonta hallitusta vastustavien puolustaminen on seurausta USA:n ja EU:n laittomista epädemokraattisista ja epäparlamentaarisista toimista. Psykiatrin näkökulmasta todellisuuden kieltäminen on vakava ongelma.Kansainvälisessä politiikassa ongelma on vaarallinen.

Presidentti Urho Kekkonen totesi, että politiikan pajaan tulevilla ei usein ole kokemusta muuta kuin oman lähiyhteisönsä asioista. Laaja näkökulma, maapallon laajuisesta näkökulmasta puhumattakaan, puuttuu. Kekkosen asenne oli ymmärtäväinen. USA:n globaalin sotilaallisen yksinapaisen vallantavoittelun, kaiken kattavan vakoilun ja pääomapiirien taloudellisen eduntavoittelun maailmassa poliittisilta johtajilta on syytä edellyttää tietoisuuden avartamista.Feissareiden jakaminen ja sosiaalisen median tekstivirta ei riitä ratkaisujen pohjaksi. Propagandasota on aseellisen- ja taloussodan osa.

Summary in English:

The SITUATION IN UKRAINE RESEMBLES THAT OF CROATIA in 1990

Russia puts the mirror in front of the face of the US and NATO-EU. If the picture is not beautiful, is not Russia's Fault. Many politicians in EU have lost the sense of reality. It is dangerous in the present world situation, where the US strives for absolute world power, through military, economical and propaganda means with the help of NATO-countries.

Helsingin Sanomien Ukraina-propaganda

Tiistai 11.3.2014 klo 10.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen usein kiinnittänyt huomiota siihen kuinka Helsingin Sanomat editoi uutisiaan. Uutisesta puuttuvat ratkaisevat yksityiskohdat, jotka paljastaisivat kokonaiskuvan. Ukrainan kohdalla jopa toinen suomalainen päivälehti Demokraatti, käyttäen samoja uutislähteitä AFP, Reuters, STT onnistuu paremmin.

Helsingin Sanomat kertoo 11.3. otsikolla: " Krimin hallinto perusti oman armeijan" kuinka "Yhdysvallat ilmoitti odottavansa, että Venäjä osoittaisi halunsa ratkaista Krimin kriisi". Lavrovin HeSa vuorostaan kertoi sanoneen, että ehdotus "ei sopinut Venäjälle kovin hyvin". "Sen sijaan hän kertoi aikovansa esitellä pian Venäjän oman ehdotuksen kriisin ratkaisemiseksi".

Missä on pihvi??

Demokraatti kirjoittaa samoihin lähteisiin viitaten otsikolla "Venäjä tekee vastaehdotuksen Ukrainan kriisin päättämiseksi". "Lavrovin mukaan Venäjä sai Yhdysvalloilta perjantaina ehdotuksen, josta Venäjä ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa ehdotuksen lähtökohdaksi väitetään Venäjän ja Ukrainan välistä konfliktia. Lavrovin mukaan Venäjä ja sen kumppanit pitävät konfliktin lähtökohtana Ukrainan vallankaappausta".

Helsingin Sanomat näyttää jatkavan Toisen maailmansodan aikaista sensuurin periaatetta. Se katsoo tehtäväkseen suojella EU:n, Yhdysvaltojen ja NATO:n markkinoimaa tulkintaa todellisuudesta. Se muistuttaa sitä kuinka Suomen kansa tuli mielen manipuloinnin avulla saada kannattamaan yhteistä sotaa natsi-Saksan kanssa vaikenemalla kansallissosialismin tavoitteista.

Helsingin Sanomat on totaalisesti vaiennut kansainvälisten tiedotusvälineiden laajasti kuvaamista tosiasioista. HeSa ei ole kertonut keitä USA:n ja EU:n valtaan nostamat poliittiset voimat ovat ja mitä hallinnonhaaraa kukin pitää hallussaan. Kuinka suuri kannatus valtaan nostetuilla toimijoilla oli edellisissä laillisissa vaaleissa. Mikä on valtaannostettujen maailmankuva ja tavoitteet. Tuskin kansallissosialistinen puolue tosissaan on EU- myönteinen. Todennäköisempää on, että se on taktisesti sitä. Tuo puolue nousi parlamenttiin liittouduttuaan valtaan nostetun Isänmaa- puolueen kanssa. Siten Isänmaa-puolue samoinkuin USA ja EU pyrkivät sanelemaan Ukrainan asioita kansallissosialistien voimin.

Sanoma Oy:n Ilta Sanomat toimii HeSa:n tavoin. Se spekuloi kattavasti VENÄJÄN eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Krimillä ikäänkuin se olisi asian ydin. Siirtymällä pois asian ytimestä ja spekuloimalla eri seurausvaikutusten välillä, johdatetaan lukijoita taas harhaan.Lehden ylpeydellä esittelemät uutislähteet osoittavat, että ne edustavat yhtä ja samaa NATO-linjaa. Ainoatakaan objektiivisuuteen pyrkivää lähdettä ei Ilta-Sanomien lähteissä näy.

Suurimpien suomalaisten päivälehtien päätoimittajat ilmoittautuivat aikoinaan NATO:n liittymisen kannattajiksi. Tuoretta gallupia ei ole. Lehtien tekstit puhuvat puolestaan.

Valitettavasti "demokratiaa"edustava Yleisradio on muutamaa suurta poikkeusta lukuunottamatta sensaatiouutisoinnin kannalla. Kilpailu uutisvälineiden kesken on ilmeisesti johtanut siihen, että toimitusten päälliköt katsovat, että sensaatio myy, mutta totuus ei.

Illalla tulemme näkemään Yle:ssä kuinka Syyrian armeija vaan huvikseen pommittelee siviilejä. Syyria-uutisointi on propagandaa parhaimmillaan. Syyria oli USA:n destabilointi suunnitelmien kohde jo silloin kun Jugoslavian hajottamissotia vasta suunniteltiin. Syyrian "heikentäminen" on niin pitkään ja hyvin suunniteltu projekti, että se varmasti ottaa kiitollisuudella vastaan Suomen median tuen!

YLE ja Suomen ja Venäjän ihmisoikeudet

Tiistai 18.2.2014 klo 11.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

YLE on kunnostautunut russofobian lietsomisessa. Toimittaja Marja Mannisen innokkaalla myötävaikutuksella Suomen Amnesty yritti järjestää keskellä Moskovaa oman ihmisoikeusmielenosoituksen. Sotsin kisojen alla MOT esitti mielikuvituksellisen ihmisoikeusloukkaus-ohjelman, jonka tausta ja todenperäisyys jäi arvailujen varaan.

YLE käsittelee Venäjän politiikkaa niin kutsuttujen ihmisoikeusaktivistien haastattelujen avulla. Näillä henkilöillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista poliittista kannatusta parlamentissa tai kunnanvaltuustoissa.Koskaan ei näy vastaavia haastatteluja Suomesta. Milloin on nähty Itsenäisyyspuolueen, Suomen kommunistisen puolueen tai vastaavien EU-vaaleihin osallistuvien puolueiden kommentteja päivän politiikasta? Ei koskaan.

Venäläiseen kulttuuriin kuuluu sosiaalisuus ja yhteisvastuu painokkaammin kuin suomalaiseen yksilökeskeiseen kulttuuriin. Venäläisten käyttäytyminen on arjessa sivistyneempää ja kanssaihmisiä huomioivampaa kuin suomalaisten. Lapset kunnioittavat vanhempiaan aidosti.

YLE toimii kuin norsu posliinikaupassa opettaen venäläisiä vaivautumatta syventymään siihen mitä Pietarin ja Moskovan ulkopuolella mietitään.

Seksuaalivähemmistöjen asiassa YLE:n toimittajat haistoivat suurvaltapoliittisen mahdollisuuden. Kun Yhdysvaltojen lähetystöväki, heti kun homovastainen ilmapiiri USA:ssa hiukan löystyi,osallistuivat näyttävästi Helsingin Pride-paraatiin, YLE huomasi, että Venäjä ei ole mukana. Venäläisten homouden markkinoinnin nuorille kieltävä laki selitettiin homovastaisena lakina. Nostettiin tuulimylly, jota vastaan voidaan taistella.

Jokainen toimittaja tietää Yhdysvaltojen lähetystön roolin "ihmisoikeusaktivismissa" niin Venäjällä, Georgiassa, Ukrainassa kuin kaikissa muissa entisissä sosialistisissa maissa.Jokainen yhdysvaltalaisia kriittisiä lehtiä lukeva toimittaja tietää, että abortteja tekeviä lääkäreitä voidaan ampua USA:ssa, aborttia on äärimmäisen vaikea saada. Raiskaukset ovat armeijan ja vankiloiden massiivisia ihmisoikeusongelmia.Homojen syrjintää käsitellään päivittäin eri osavaltioiden kunnanvaltuustoissa ja oikeusistuimissa. Pussy Riotin pyrkimys propagoida Venäjän huonoja vankilaoloja tyssäsi New Yorkiin järjestettyyn seminaariin. Siellä Pussy Riotille valkeni USA:n vankilaolojen surkeus ja oikeudettomuus.

YLE kunnostautuu myös suomalaisten demokraattisten oikeuksien loukkaamisessa vaaliohjelmissa. Eduskuntapuolueiden mandaattipaikoilla istuvat YLE:n hallituksen jäsenet ovat päättäneet vaaliohjelmien toteuttamisesta. YLE väittää järjestäneensä kaikille puolueille tasaveroisen mahdollisuuden esitellä tavoitteitaan.Tämä pätee ainoastaan eduskunnassa edustettuihin puolueisiin. Eduskunnan ulkopuolella olevat puolueet jätetään esittelemättä.

Jo aikaisempien vaalien yhteydessä ETYJ:n vaalitarkkailuelin ODIHR muistutti YLE:a velvollisuudesta kohdella kaikkia puolueita ilman syrjintää.Nyt tehdyn päätöksen pohjalta syrjintä jatkuu.Hävettää.

Veronmaksajat maksavat YLE:n kustannukset. EU-vaaleissa puolet kansalaisista jättää äänestämättä. Kuinka suuri osa tästä passiivisuudesta johtuu YLE:n tärkeilevien itseriittoisten toimittajien ja ohjelmasuunnittelijoiden kyyttömyydestä hahmottaa aitoa demokratiaa. Kuinka paljon itseriittoisesta omahyväisestä tuomitsevasta asenteesta erilaisuutta kohtaan.

Lasten-ja nuorisopsykiatrina näen, että heikommat, usein lapset ja nuoret on asetettava etusijalle, jotta he voisivat saada äänensä kuuluviin. Uteliaisuus syrjässä olevien ajatuksia kohtaan, kuuntelu ja empatia vain voivat rakentaa yhteiskuntaa.

YLE:stä on tullut valtakunnan uusi sensori, joka innostuu väkivallasta ja menee mukaan propagandaan lähettäen yksisuuntaista viestiä maailmasta. Vain historiadokumentit, joita voidaan esittää salaisuuksien paljastuttua ja vaitiolosäännösten umpeuduttua antavat oikeata tietoa. Kiitos edes niistä.

Kun nyt jännittyneenä odotamme tappaako presidentti Obama tuon Pakistanissa olevan Yhdysvaltojen kansalaisen lennäkillä, niin kuin hän suunnittelee, voimme selailla luetteloa Yhdysvaltojen presidenttien tappamista valtioiden johtajista: voimme aloittaa presidentti Eisenhowerin tapattamasta Kongon pääministeri Lumumbasta, Kennedyn yritykseen tappaa Fidel Castro, Clintonin Jugoslavian Milosevich eri presidenttien yrityksiin tappaa presidentti Mandelan ihailema Libyan Gaddafi, missä Obama onnistui jne jne

YLE kulkee vahvasti vakaumuksellisella linjalla, joka ei välttämättä ilmennä pyrkimystä totuuteen.

Suomen media kiiruhtaa Yhdysvaltojen avuksi

Maanantai 1.7.2013 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yleisradion pääuutiset ja Helsingin Sanomat kääntävät kiitettävästi vakoiluskandaalin päälaelleen. Sen sijaan, että HeSa ja Yleisradio tuntisivat sympatiaa ja kiitollisutta kellonsoittajia kohtaan, juuri nuo tiedotusvälineet vähättelevät USA:n ihmisoikeusrikoksia ja kiinnittävät huomion päivittäisiin kritiikkinsä kohteisiin, Venäjään ja Kiinaan.USA:n halutessa sotilastukikohtia entiseen Jugoslaviaan, serbit piti maalata hyökkääjiksi ja kroaatit ja muslimit, joita USA aseisti, uhreiksi.

Yhdysvaltalainen kriittinen lehdistö kutsuu tapahtumia "Obamas war on whistleblowers"= Obaman sota kellonsoittajia vastaan.  Kellonsoittajia (Manning) kidutetaan, yritetään vetää oikeuteen (Assange) peruutetaan passi ja yritetään pidättää(Snowden). Suomi, tai oikeastaan Suomen keskeinen media, ei omasta luulostaan huolimatta ole mikään ihmisoikeuksien puolustaja, vaan valtaa myötäilevä todellisuutta välttävä propagandakone.

Kun Yhdysvallat on halunnut tuhota kansakuntia; Vietnam, Laos, Allenden Chile, Etelä-Amerikan edistykselliset valtiot, Jugoslavia ja nyt Syyria, taktiikka on ollut seuraava: CIA yrittää löytää kyseisestä maasta sopivat kontaktihenkilöt ja järjestöt, joiden avulla voi levittää propagandaa ja heikentää kyseistä valtiota.Sen jälkeen romahdutetaan talous. Sitten voimistetaan äärioikeistolaisia puolueita tai tahoja, joiden avulla korostetaan vastakkainasettelua kun toimeentulosta judutaan taistelemaan nyt köyhyyden runtelemassa maassa. Ellei sisäinen kaaos riitä,Yhdysvallat ottaa liittolaisineen aseet käyttöön. Ensin aseistetaan itselle mieluisia voimia ja koulutetaan sotilaita. Jollei se riitä  mennään itse liittolaisten kanssa sotimaan.

Suomen media on mielellään Yhdysvaltalaisissa hyökkäysvaunuissa kuvaamassa vallan näkökulmasta mitä tapahtuu. Kun asiantuntemus puuttuu eikä omaa mielipidettä ole, tuloksena on silkkaa propagandaa.

Venäjää on syytetty kansalaisjärjestöjen vainosta. Miksi Venäjän pitäisi suostua Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten rahoittamien kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan kasvuun Venäjällä? Venäjän uusi lakihan ei kiellä kansalaisjärjestöjen toimintaa vaan niiden ulkomaisen rahoituksen. USA  tukee Venäjän yhteiskuntaa terrorisoivia fundamentalisti-muslimeja samalla tavoin kuin se on saanut synnytettyä fundamentalistimuslimien tukikohdat keskelle Eurooppaa, Bosniaan ja Kosovoon. Toimittajat eivät ihmettele miksi Kosovossa on valtava presidentti Bill Clintonin patsas! Kun kosovolaisilta kysyy voiko maa tehdä joitakin päätöksiä ilman Yhdysvaltojen suostumusta, vastaus on EI! Valtavan Yhdysvaltojen sotilastukikohdan maapohjaksi tarvitaan USA:n valtaan alistuva nukkevaltio. Miksi Venäjän pitäisi suhtautua myötämielisesti uskonnollisen fanatismin tukemiseen? Miksi Venäjän pitäisi alistua fundamentalistien samaan salaiseen rahoitukseen ja aseistukseen. Miksi Venäjä suhtautuisi myönteisesti voimiin, jotka haluavat estää maan omatahtisen kehityksen?

Yleisradion pääuutiset esitti vakoiluskandaalin asemasta Yhdysvaltalaisen ihmisoikeusjärjestö Human rights watchin laajan kriittisen jutun siitä, miten Kiina kohtelee tiibettiläisiä. Yhdysvaltalaisen ihmisoikeusjärjestön analyysit ovat usein yksipuolisia, mutta Yleisradion uutinen ylitti reippaasti propagandan rajat. Uutisessa esitettiin vakoilusatelliittien salamyhkäisiä kuvia, joiden sanottiin esittävän kylien tuhoamisia ja uusien rakentamisia. Prosessia kutsuttiin Tiibetin kulttuurin tuhoamiseksi. Katsojalla ei ollut mitään mahdollisuutta saada objektiivista kuvaa. Katsoja ei tiennyt, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA maksoi Dalai Laman palkkiot. Tiibet oli ennen Kiinan valtaa feodaalinen yhteisö ja kaikkea muuta kuin demokratia. On viehättävää käydä turistina alkeellisissa oloissa, mutta osa tiibettiläisistä haluaa varmasti normaalin koulutuksen ja terveydenhuollon. Ehkä jopa asua mukavassa lämpimässä kodissa ja kulkea yleisillä kulkuneuvoilla kuten junalla.

Yhdysvaltojen armeija on parin vuoden ajan sallinut homouden avoimen myöntämisen. Yleisradio esitti näyttävästi kuinka Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystö oli mukana Pride marssilla. Samaan aikaan Yhdysvalloissa tapetaan abortteja tekeviä lääkäreitä ja Texasin 42 aborttiklinikasta 37 uhataan uuden lain perusteella sulkea. Venäjällä aborttiin suhtaudutaan sallivasti. New York Review of Books pitää USA:n vankiloissa tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä maan suurimpana ihmisoikeusongelmana.On hienoa, että seksuaalinen tasa-arvo osittain lisääntyy, mutta se, että tällä Yhdysvaltojen ja Suomenkin yhdellä saavutuksella lyödään Venäjää, joka suhtautuu pidättyvämmin homouden ilmaisemiseen, on propagandistinen vaikutus. Suomi, puhumattakaan USA:sta, ei ole mikään seksuaalisen tasa-arvon mallimaa eikä Suomen media olisi ilahtunut, jos esimerkiksi Hollanti olisi alkanut julkisesti opettaa Suomea 1970- tai 80 luvulla.

Helsingn Sanomien pilapiirros "Kyttääjävaltioita" koskevan tekstin 30.6.2013 yhteydessä näytti psykiatrin mielestä selvältä kieltämisdefenssiltä, mikä puolustusmekanismi  on lapsuuden varhaisin ja totaalisin puolustusmekanismi. "Se mitä näen, ei ole totta, Yhdysvallat ei ole paha vaan pahoja ovat Venäjä ja Kiina!" Helsingin Sanomat voisi laskea sen sotien määrän, joissa Venäjä, Kiina tai vaikkapa Iran olisivat viimeisten 60 vuoden aikana olleet sodan aloittajina (joka on pahin sotarikos) ja sen jälkeen verrata sitä Yhdysvaltojen aloittamiin sotiin. Taitaisi kaikki Yhdysvaltojen presidentit päätyä kansainväliseen rikostuomioistuimeen.

Suomen media ei piittaa tosiasoista. Sen ilmaisu ei ole analyyttistä eikä asiantuntevaa. Muutama kokonaisuudesta poikkeava journalisti nousee kuin majakka hetkittäin valaisemaan pimeää.

Pahoinpitelylle hurrataan!

Torstai 6.9.2012 klo 10.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

En ole käynyt jääkiekko-ottelussa. Siksi en voinut uskoa todeksi nähdessäni TV-uutisissa kuinka yleisö hakkasi käsiään innosta ja kannusti Jokerien jääkiekkoilijaa tämän pahoinpidellessä pelitoveriaan.

Vastaavasti opettajat ja toiset oppilaat taputtaisivat ja huutaisivat innostavia sanoja koulun pihalla oppilaan pahoinpidellessä kaveriaan.

Nakkikioskin ulkopuolella tapahtuvaa pahoinpitelyä kannustettaisiin kuten jääkiekko-ottelussa.

Olen pudonnut todellisuuteen. Siis aikuiset, lasten keralla kannustavat pelaajia hakkaamaan toisiaan.

Vieläkö ihmetellään suomalaista väkivaltakulttuuria.Vuosikymmenten aikana lapsijoukot on ohjelmoitu hyväksymään väkivalta jääkiekon avulla.  Jääkiekkoa kutsutaan kansallisurheiluksi. Toimintaa, jossa pahoinpitely hyväksytään, kutsutaan sankaruudeksi.

Eräät asiantuntijat sanovat monien tulevan katsomaan jääkiekkoa nimenomaan odottaen hyviä tappeluita. Kahakka on kohokohta.

On täysin turhaa vaatia lapsia olemaan tappelematta koulun pihalla tai nuorisojoukkoa olemaan pahoinpitelemättä toisiaan kaduilla, jos yhteiskunnassa vallitsee tällainen kansallinen väkivallan hyväksyvä kulttuuri.

Poliisiylijohtaja Paatero totesi poliisilla olevan nollatoleransssi väkivallan suhteen. Psykiatrina kannatan poliisin kantaa. Sen sijaan ihmettelen jääkiekon järjestöjen vähättelevää kantaa. Olisiko niin, että  väkivallan poistuessa pelikaukalosta myös yleisö katoaisi. Onko siis väkivallassa kyse rahasta ja lipputuloista?

Tämäkö on suomalainen todellisuus?

Yle, Syyria ja Kuuba

Lauantai 14.4.2012 klo 10.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen seurannut myötähäpeällä Ylen uutisointia Syyriasta ja Kuubasta.

Ylen uutistoimitus oli lähettänyt toimittajan Syyrian ja Turkin rajalle. Toimittaja kertoi että oli kuultu laukauksia ja ilmoitti kuinka Turkin puolelle paenneet Syyrian hallituksen ja presidentti Assadin vastustajat vastustavat hallitusta ja haluavat, että Assad siirtyy syrjään.Miten on mahdollista, että valtiollisesti ylläpidetty kanava voi Suomessa tarjota näin alkeellista informaatiota? Mainitut tiedot tarjoiltiin A-studiossa, jonka pitäisi olla joillakin tavoin taustoihin perehtynyt, uutistoimintaa syvällisempää pohdintaa tarjoava ohjelmapaikka. TV-uutiset kauhistelee sinänsä valitettavia tuhansiin nousevia pakolaismääriä, mutta ei suhteellista niitä Irakin sotaa pakenemaan joutuneihin 1,5 miljoonaan pakolaiseen, joille Syyria on antanut suojan. Myös Syyrian 0,5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista unohtuu.Syyrian hallitus kuitenkin suojelee näitä pakolaisjoukkoja omassa maassaan.

Kuuba uutisointi on vieläkin hämmästyttävämpää. Hiljattain Ylen uutiset ovat tarjonneet kahdesti uutisia Kuubasta. Yksi kuvasi joitakin kymmeniä naisia, jotka osoittavat mieltään poliittisten vankien puolesta ja toinen kuvasi Havannan vanhojen rakennusten restaurointia.Ylellä olisi ollut jo 50 vuotta aikaa perehtyä Kuuban tilanteseen. Kuubassa vallitsi 1960-luvulle saakka feodaalinen diktatuuri. Kuuba oli toiminut eräänlaisena Yhdysvaltalaisten viihde maana bordelleineen. Kuuban vapautumisen jälkeen Yhdysvallat asetti maan totaaliseen taloussaartoon, mikä merkitsi sitä, että mikään maa, joka halusi tehdä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa, ei saanut Yhdysvaltojen määräyksestä tehdä kauppaa Kuuban kanssa. YK:n yleiskokous on kymmeniä kertoja tuominnut saarron. Taloudellisesta kurjuudesta huolimatta Kuuban lapsikuolleisuus on vallankumouksen jälkeen laskenut alle Yhdysvaltojen lapsikuolleisuuden ja muutenkin Kuuban terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä ovat erinomaiset. Vielä kaksi vuotta sitten kaikilla oli koulutuksesta riippumatta sama palkka. Tällainen idealistinen toimintamalli ärsyttää Yhdysvaltoja suunnattomasti. Yhdysvalloissahan rahan annetaan ratkaista kaiken, nyt jopa vaalirahoitus on täysin vapaa ja salainen.

Täysin kohtuuton taloussaarto pakottaa Kuuban hallituksen ja kuubalaiset kekseliäisyyteen, jotta keskinäinen solidaarisuus säilyisi, mutta myös kansalaisten toimeentulo olisi turvattua. Ei ole oikein, mutta ymmärrettävää, että Yhdysvaltojen kaltaista rahanvaltaan perustuvaa "demokratiaa" ajavat henkilöt koetaan maanpettureina.

Luulisi, että Ylellä olisi varaa valita toimittajia, joilla olisi jonkinlaiset yleistiedot kohdemaastaan, jossa he toimivat. Mediassa yleisesti vallitseva kaupallisuus vaatisi vastapainokseen edes yhden väylän, josta tavallinen englantia osaamaton suomalainen saisi ajantasaista kansainvälistä tietoa. Muuten ajatteleva katsoja saattaa saada sen käsityksen, että yhdysvaltalainen tiedotushegemonia määrittelee laajemminkin YLE:n uutisten näkökulman, kuten jo Venäjä- ja Kiina-uutisoinnissa usein on asianlaita.

YLE:n likasankojournalismi presidentinvaaleissa

Lauantai 3.12.2011 klo 22.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle:n häikäilemättömän väkivaltainen journalismi yhtä presidenttiehdokasta, Paavo Väyrystä, kohtaan puistattaa. Menneellä viikolla uutisissa näytettiin sellainen leike, Paavo Väyrysen pitkästä puheenvuorosta, joka sai Väyrysen kannan näyttämään päinvastaiselta kuin se on NATO:n suhteen.

Kahdessa perättäisessä Broadcastersin Uutisvuoto-ohjelmassa on neljä kertaa tölväisty "vitsin varjolla" Paavo Väyrystä. Tänään 3.12. yksi tölväisy aloitettiin " narsistinakin pidetty PaavoV.....". 

Kun katsoja oli aamupäivällä nähnyt asiantuntevan, aidon, hyvällä itsetunnolla varustetun Paavo Väyrysen pitkässä haastattelussa, jossa käytiin läpi oleellisia tärkeitä asioita asiallisesti ja hienosti eritellen ei voi käsittää mistä Broadcastersin käsikirjoittajan likasanko, minkä sisällöstä YLE kai kuitenkin vastaa,pulppuaa.

Narsisti valehtelee, manipuloi, muuttaa mielipiteitään, käyttää valtaa. Psykiatri ei näe Väyrysessä tällaisia narsistisia piirteitä. Päinvastoin Väyrynen on ollut vuosikymmeniä linjallaan, missä linjassa ulkopolitiikka ja Suomen puolueettomuus ovat olleet keskeisiä. Se, että Väyrynen on ollut oikeassa, tuntuu ärsyttävän monia.

Niinistön miljoonabudjetissa on varaa vastamainontaan, jos Yle- suuntaisi pientäkin kritiikkiä hänen suuntaansa. 

Yle-uutiset ja Uutisvuoto löytävät kritisoitavaa muiden maiden vaalikamppailun demokraattisuudesta. Malkaa on vaikea löytää omasta silmästä kun presidenttiehdokkaiden ihmisoikeuksista ja tasapuolisesta kohtelusta on kyse.

Voin henkilökohtaisesti pahoin ihmisoikeusloukkauksista koskivat ne sitten palestiinalaisia, maahanmuuttajia tai vaikkapa lapsia. Nyt voin pahoin Ylen systemaattisista ihmisoikeusloukkauksista yhtä presidenttiehdokasta kohtaan. Näin siis toimii parlamentaarisesti hallittu YLE.

Alexander Stubb - Mefisto

Perjantai 18.7.2008 klo 6.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkoministeri Alexander Stubb esiintyi eilen Ylen iltauutisissa juhlavissa kulisseissa Washingtonissa Yhdysvaltojen ulkoministeri Ricen kanssa.Mieleeni tuli Karl Maria Bandauerin mestarillinen suoritus István Szabón elokuvassa Mefisto.Stubbin ruumiin kieli ja Bandauerin balettiharjoitukset, joissa tuntui kuin hänellä ei olisi lainkaan selkärankaa tai luurankoa niin monelle mutkalle vartalo tuntui kääntyvän hänen kiemurrellessaan taiturimaisesti.

Sveitsiläinen psykoanalyytikko Arno Gruen kävi äskettäin alustamassa eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä seminaarissa otsikolla " Poliittiset johtajat ja todellisuudentajun menetys" sekä myöhemmin Maailma kylässä festivaalilla kirjastaan "Tahdon maailman ilman sotaa".Gruen rinnastaa Hitlerin ja George W.Bushin. Hän erittelee Bushin persoonallisuuden kehitystä henkilöksi,joka on menettänyt kyvyn eläytyä toisen ihmisen asemaan ja siksi kykenee aloittamaan sotia ja tappamaan satojatuhansia ihmisiä mitä erilaisimmin tavoin.

Se, että Suomen ulkoministeri haluaa mennä George W.Bushin ulkoministerin vieraaksi ja ilmoittautuu " etelävaltiolaiseksi", joka on helppo mieltää rasismin ja kaiken sen politiikan, mitä etelävaltiolainen Bush ilmentää , hyväksymiseksi identifioitumalla siihen tuntui minusta huikealta.En todella ollut uskoa tuota kokemaani todeksi.Yle on myös ilmeisesti kokenut tehtäväkseen samaistua uutistensa kohteisiin analysoimatta sitä mitä on meneillään.

Vastaava esimerkki oli Ison Britannian ulkoministeri Milibandin vierailun aikana Ylen tekemä haastattelu. Toimittaja kysyi hänen mielipidettään Venäjästä sen sijaan, että hän olisi kysynyt Britannian sekaantumisesta Irakin sotaan tai aiheuttamansa Palestiinan kysymyksen ratkaisumahdollisuuksista.

Alexander Stubbin kohdalla hänen tarjoutumisensa Etelä Ossetian ongelmien ratkaisijaksi oli suorastaan koominen.Tällaiset vallan palvelijat ovat George W.Bushin hirmuvallan realisoituessa historian lehdillä surullisinta luettavaa.Suomen tiedotusvälineet eivät tule nousemaan niillä lehdillä sankareiksi.