Helsingin Sanomien Ukraina-propaganda

Tiistai 11.3.2014 klo 10.13 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen usein kiinnittänyt huomiota siihen kuinka Helsingin Sanomat editoi uutisiaan. Uutisesta puuttuvat ratkaisevat yksityiskohdat, jotka paljastaisivat kokonaiskuvan. Ukrainan kohdalla jopa toinen suomalainen päivälehti Demokraatti, käyttäen samoja uutislähteitä AFP, Reuters, STT onnistuu paremmin.

Helsingin Sanomat kertoo 11.3. otsikolla: " Krimin hallinto perusti oman armeijan" kuinka "Yhdysvallat ilmoitti odottavansa, että Venäjä osoittaisi halunsa ratkaista Krimin kriisi". Lavrovin HeSa vuorostaan kertoi sanoneen, että ehdotus "ei sopinut Venäjälle kovin hyvin". "Sen sijaan hän kertoi aikovansa esitellä pian Venäjän oman ehdotuksen kriisin ratkaisemiseksi".

Missä on pihvi??

Demokraatti kirjoittaa samoihin lähteisiin viitaten otsikolla "Venäjä tekee vastaehdotuksen Ukrainan kriisin päättämiseksi". "Lavrovin mukaan Venäjä sai Yhdysvalloilta perjantaina ehdotuksen, josta Venäjä ei ole samaa mieltä. Hänen mukaansa ehdotuksen lähtökohdaksi väitetään Venäjän ja Ukrainan välistä konfliktia. Lavrovin mukaan Venäjä ja sen kumppanit pitävät konfliktin lähtökohtana Ukrainan vallankaappausta".

Helsingin Sanomat näyttää jatkavan Toisen maailmansodan aikaista sensuurin periaatetta. Se katsoo tehtäväkseen suojella EU:n, Yhdysvaltojen ja NATO:n markkinoimaa tulkintaa todellisuudesta. Se muistuttaa sitä kuinka Suomen kansa tuli mielen manipuloinnin avulla saada kannattamaan yhteistä sotaa natsi-Saksan kanssa vaikenemalla kansallissosialismin tavoitteista.

Helsingin Sanomat on totaalisesti vaiennut kansainvälisten tiedotusvälineiden laajasti kuvaamista tosiasioista. HeSa ei ole kertonut keitä USA:n ja EU:n valtaan nostamat poliittiset voimat ovat ja mitä hallinnonhaaraa kukin pitää hallussaan. Kuinka suuri kannatus valtaan nostetuilla toimijoilla oli edellisissä laillisissa vaaleissa. Mikä on valtaannostettujen maailmankuva ja tavoitteet. Tuskin kansallissosialistinen puolue tosissaan on EU- myönteinen. Todennäköisempää on, että se on taktisesti sitä. Tuo puolue nousi parlamenttiin liittouduttuaan valtaan nostetun Isänmaa- puolueen kanssa. Siten Isänmaa-puolue samoinkuin USA ja EU pyrkivät sanelemaan Ukrainan asioita kansallissosialistien voimin.

Sanoma Oy:n Ilta Sanomat toimii HeSa:n tavoin. Se spekuloi kattavasti VENÄJÄN eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Krimillä ikäänkuin se olisi asian ydin. Siirtymällä pois asian ytimestä ja spekuloimalla eri seurausvaikutusten välillä, johdatetaan lukijoita taas harhaan.Lehden ylpeydellä esittelemät uutislähteet osoittavat, että ne edustavat yhtä ja samaa NATO-linjaa. Ainoatakaan objektiivisuuteen pyrkivää lähdettä ei Ilta-Sanomien lähteissä näy.

Suurimpien suomalaisten päivälehtien päätoimittajat ilmoittautuivat aikoinaan NATO:n liittymisen kannattajiksi. Tuoretta gallupia ei ole. Lehtien tekstit puhuvat puolestaan.

Valitettavasti "demokratiaa"edustava Yleisradio on muutamaa suurta poikkeusta lukuunottamatta sensaatiouutisoinnin kannalla. Kilpailu uutisvälineiden kesken on ilmeisesti johtanut siihen, että toimitusten päälliköt katsovat, että sensaatio myy, mutta totuus ei.

Illalla tulemme näkemään Yle:ssä kuinka Syyrian armeija vaan huvikseen pommittelee siviilejä. Syyria-uutisointi on propagandaa parhaimmillaan. Syyria oli USA:n destabilointi suunnitelmien kohde jo silloin kun Jugoslavian hajottamissotia vasta suunniteltiin. Syyrian "heikentäminen" on niin pitkään ja hyvin suunniteltu projekti, että se varmasti ottaa kiitollisuudella vastaan Suomen median tuen!

Ukraina ja Venäjä - Helsingin Sanomien huima ohilaukaus

Tiistai 21.1.2014 klo 12.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat esittää 21 tammikuuta pääkirjoituksessaan ja Olli Kivisen kolumnissa harhaanjohtavan katsauksen Venäjän ja Ukrainan todellisuuteen.

Venäjä ja Ukraina eivät elä tyhjiössä vaan maailmanpolitiikan kokonaisuuden viitekehyksessä sekä historiallisten prosessien osana.

Yhdysvallat tavoittelee julkisen strategiansa pohjalta maailmanvaltaa, eikä se anna minkään estää tuota tavoittelua. Presidentti Obaman aikana Yhdysvaltojen salaiset sotilaalliset operaatiot toimivat jo 134 ssä maassa. Bushin presidenttikauteen verrattuna lisäys on 123 prosenttia. Useat sotilastukikohdat ovat Euroopassa. Pelkästään Italian tukikohdat maksavat 600 milj euroa vuodessa. Tuoreet saavutukset ovat valtava Bondsteel-tukikohta Kosovossa, jonka maapohja saavutettiin sodalla yhteistyössä NATO:n kanssa, samoin tukikohta Tuzlassa Bosniassa.

Strategiaan kuuluvat hallituksen vaihdokset ja yhteiskuntajärjestelmän muutokset (Jugoslavia, Jemen, Libya, Syyria).  Tavoitteena on sotilaallisen läsnäolon saavuttaminen sekä infrastruktuurin saaminen omien ylikansallisten sijoittajien haltuun. Talouden romahduttamisen seurauksena kansalaisyhteiskunta saatetaan alamaiseen asemaan kuten siirtomaissa aikanaan.

Oikeistolaista politiikkaa harjoittavan EU:n tavoitteet ovat olleet yhteneväiset USA:n tavoitteiden kanssa.

Helsingin Sanomat muun median ohella paheksui muutaman anarkistin tihutöitä Tampereella itsenäisyyspäivänä. Nyt se nostaa 2 kuukautta Kiovan keskustan lamauttaneen neofasistien väkivaltaisen mielenosoituksen ihailunsa kohteeksi. HeSa ei ihmettele miksi Yhdysvaltojen ex-edustaja NATO:ssa - nykyinen apulaisulkoministeri Nuland kävi jakamassa piparkakkuja mielenosoittajille, miksi Saksan Adenauer-säätiön tukema nyrkkeilijä pyytää Yhdysvaltoja asettamaan Ukrainalle talouspakotteita. Onko talouspakotteiden anominen isänmaallisuutta vai destruktiivisuutta- tuhon pyytämistä.

Trans-Atlanttisten suhteiden saarnamies Olli Kivinen ei näe Venäjän todellisuutta. Häntä ilmeisesti harmittaa, että Venäjä on itsetunnoltaan vahva, itsenäinen kansainvälinen toimija, joka tukeutuu kansainvälisiin oikeusnormeihin.

Venäjä pyrkii takaamaan itselleen ja lähivaltioilleen itsenäisen ajattelun ja toimimisen mahdollisuuden Yhdysvaltojen maailmanvaltapyrkimysten aikana. Yhdysvaltojen globaali, kaiken ja kaikki kattava vakoilu ja propaganda on jo riistänyt meiltä ajattelun vapauden. Jotta ajattelu ja kansalaisyhteiskunta voisi toimia totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta, tulisi toiminnan perustua oikeaan tietoon. Itsenäinen toimiminen edellyttää taloudellista itsenäisyyttä, oli sitten kysymys yksilöstä tai yhteiskunnasta.

Kiina ja Venäjä tarjosivat taloudellista apua Ukrainalle hädän hetkellä 8+11 miljardia. Sitä EU tai USA ei tarjonnut. Sen sijaan ne uhkaavat talouspakotteilla kun Ukrainan hallitus pyrkii lopettamaan anarkian. Suomessa muistetaan Lapuan aika 1930- luvulla, jolloin armeija, suojeluskunnat ja hallitus pyrittiin saamaan anarkian panttivangeiksi ja lähes ainoana demokratiaa ja oikeusvaltiota edustanut entinen presidentti Ståhlberg kyydittiin itärajalle. Ukrainalla on nyt oma Lapuan aikansa, johon se tarvitsee demokraattista Eurooppaa tuekseen, oikeistolaisen Euroopan ja USA:n sijaan.

Demokratia edellyttää Ukrainan hallituksen tukemista sen pyrkiessä saamaan talouden hallintaansa ja anarkian loppumaan. USA ja nyky-EU voisivat rauhassa odottaa seuraavia vaaleja ja kansan tahtoa Ukrainan kehityksestä. Ukrainan oikeudenmukainen kohtelu edellyttää EU:n muuttumista ylikansallisten yhtiöiden vallan palvelijasta kansalaisten ja demokratian ehdoilla toimivaksi, rauhaa ja yhteistyötä rakastavaksi yhteisöksi.

Helsingin Sanomien Kuuba-pääkirjoitus peräisin Valkoisesta talosta?

Tiistai 14.1.2014 klo 10.44 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jo lastenlastenkin takia on pakko puuttua Helsingin Sanomien yksisilmäiseen pääkirjoitukseen "Kuuba tarvitsee houkuttimia".

HeSa kertoo EU:lla olleen jo 20v ajan yhtenäinen linjaus suhteessa Kuubaan.Moniarvoisen demokratian kehittämistä, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja elintason kohottamista!

Siirtomaavallan ylemmyydellä Helsingin Sanomat tulkitsee EU:n hyväntekeväisyysasennetta Kuubaan.

Ei Kuuba tarvitse almuja vaan oikeutta. Helsingin Sanomat ei tiedä, että kaikki maapallon maat, myös jokainen EU-maa, lukuunottamatta Yhdysvaltoja ja Israelia ovat vuosikymmenien ajan vaatineet YK:ssa Yhdysvaltoja lopettamaan Kuuban taloussaarron.Yhdysvallat on estänyt kaikin keinoin Kuubaa kehittymästä omien kuubalaisten arvojen pohjalta.Yhdysvallat on pakottanut muut maat sopeutumaan omaan taloussaartoonsa uhkailemalla boikotoida niitä maita, jotka tekisivät kauppaa Kuuban kanssa.

Kuubalaisia arvoja ovat olleet ilmainen koulutus yliopisto-opiskelu mukaanluettuna, ilmainen terveydenhuolto, subventoidut elintarvikkeet ja asuminen.Vielä kolme vuotta sitten jokaisen kuubalaisen palkka oli sama, riippumatta siitä oliko hän lääkäri vai siivooja.Tärkein arvo on ollut Yhdysvaltojen pakkovallasta huolimatta solidaarisuus. Solidaarisuus toisia kuubalaisia kohtaan mutta myös solidaarisuus kehittyviä maita kohtaan.Kuubalaiset ovat rientäneet opettamaan nicaragualaisia lukemaan ja sadat lääkärit ovat auttaneet Etelä-Afrikan terveydenhuollossa.

Helsingin Sanomat ei nykyisessä yltiökapitalismin ilmapiirissä kykene näkemään eikä kokemaan miltä keskinäinen solidaarisuus tuntuu. Miltä tuntuu kun jakaminen ja toisten auttaminen on tärkeämpää kuin raha ja tavara.

Kuubalaiset ovat lukutaitoisempia kuin taloussaartoa käyttävä Yhdysvallat. Kuuban lapsikuolleisuus on alhaisempi kuin Yhdysvaltojen lapsikuolleisuus.Ehkä pääkirjoitustoimittaja voisi tehdä ajatuskokeen, minkälainen maa Suomi olisi, jos millään maalla ei olisi 60 vuoteen ollut oikeutta käydä kauppaa Suomen kanssa.Jos presidenttejä olisi jatkvasti yritetty murhata tuon talouspakotteisiin turvautuvan vallankäyttäjän toimesta.

Helsingin Sanomat ei pysty näkemään ultrakapitalismin tunkeutumista yhteiskuntaamme. Björn Wahlroos ja Alexander Stubb ovat tuon suuntauksen keskeiset markkinamiehet.

Sen jälkeen kun pankit on pelastettu verorahoilla, Stubb alkaa markkinoida USA:n ja EU:n kauppa-ja investointisopimusta, jossa yksityistetylle oikeusjärjestelmälle suotaisiin mahdollisuus haastaa valtiot omaan oikeuteensa mikäli joillakin valtion toimenpiteillä haitattaisiin yritysten voittoja.Siis veronmaksajat pantaisiin maksumiehiksi. Toisaalla hallitus siirtää varoja kaikelle yhteiskunnan kehitykselle tärkeästä yliopistojen ja tutkimuslaitosten perustutkimuksesta kahden ministeriön omaan käyttöön, rahastoksi. Tämän rahaston hallinnoinnin Wahlroos yksityistäisi, jolloin veronmaksajien rahoja myös tältä osin siirrettäisiin pois demokratian ulottuvilta.

Helsingin Sanomat valtakunnan päälehtenä ei näytä tarkastelevan yhteiskunnan ilmiöitä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Tämän hetkinen arvoiltaan oikeistolainen EU ei ole alunperin propagoidun rauhan tavoitteen mukainen EU. Sen sijaan sen monet jäsenmaat ovat moraalittoman veronkierron mahdollistajia ja taloudellisen voitontavoittelun symboleita.Keskeiseksi arvoksi on rauhan sijasta tullut yhtenäinen talousalue, jonka sisällä vauraammat EU-maat sekä Yhdysvallat voivat hallita infrastruktuuria ja edistää ultrakapitalismia mahdollisimman laajalle. Helsingin Sanomat tukee yksipuolisella ja harhaanjohtavalla Kuuba-pääkirjoituksellaan arvoja, joiden johdonmukainen toteuttaminen purkaa demokratian ja aidon ihmisyyden lopullisesti.

EU harhauttaa Ukrainaa ja muita Itä-Euroopan maita kauppasopimuksilla

Torstai 14.11.2013 klo 9.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Oli jälleen mielenkiintoista lukea Helsingin Sanomista Kristi Raikin vieraskynää "EU:n yhteismarkkinat laajenevat itään". Mielenkiintoisinta asiassa oli se mistä EI kirjoitettu. Ukraina on tarkoitus liittää niin sanottuun "syvään vapaakauppa-alueeseen". Kunhan Venäjä vaan ei panisi kapuloita rattaisiin. Kirjoittaja maalailee Venäjän tuon hienon kaupan haittaajaksi.

Kirjoittaja eikä myöskään HS itse omien toimittajiensa kirjoituksissa suin surmin kerro mistä laajentumisessa on pitkällä tähtäyksellä kyse.

Mikäli Ukraina nyt liittyisi EU:n syvään vapaakauppa-alueeseen tulisi se liittymään elimelliseksi osaksi myös myöhemmin solmittavaksi suuniteltua EU:n ja USA:n kauppa- ja investointisopimusta. Sen sopimuksen myötä valtiollinen parlamentaarinen demokratia tulee tiensä päähän yksityisten suuryritysten saatua vallan haastaa valtiot yksityiseen oikeusistuimeen, jonka yritykset ovat perustaneet, ratkaisemaan yritysten ja valtioiden välisiä kiistoja. 

TPP-sopimus USA:n ja Tyynenmeren valtioiden välillä on allekirjoitusta ja USA:n kongressin päätöstä vaille valmis USA:n puolesta. Äärimmäisen salaisesti sopimuksen valmistelun aloitti Geoge W Bush ja sen innokas edistäjä on presidentti Obama. Obama tuleekin jäämään historiaan demokratian myyjänä suurpääomalle. TPP:n seurauksena sekä demokratia että oikeuslaitos menettävät merkityksensä taloudellisissa asioissa.

Prof. Michel Chossudovski kysyikin olisiko Yhdysvaltojen valtion hiljattain tapahtunut tilapäinen toimintakyvyttömyys (shut down) valtion toimintojen yksityistämisen kenraaliharjoitus.

Trans Atlantic Trade and Investment Partnership-sopimus on rakenteeltaan TPPn kanssa samanlainen. Sen tarkoitus on aikaansaada laaja Tyynenmeren alueen ja Euroopan valtioiden alueen kattava yksityisten yritysten määräysvallassa oleva kaupallista hyötyä ensisijaisena pitävä toimintajärjestelmä. Samalla tavalla kuin EUta perustettaessa 20 merkittävintä eurooppalaista yritysjohtajaa laativat EU:n toimintalinjat, jotka tulivat EU:n päätöksiksi, nyt salaisilla kauppasopimuksilla lyödään lukkoon demokratian hävittäminen kertaheitolla.

Helsingin Sanomien kritisoima Venäjä pyrkii saamaan Ukrainan ja muut Itä-Euroopan maat liittymään kanssaan tulliliittoon. Venäjä tulee siten toimimaan kyseisten valtioiden demokratian puolustajana. Tulliliittoon liittyminen ei poista yksittäisten valtioiden oikeutta päättää asioistaan. 

EU:n tarjoaman sopimuksen tekee koomiseksi se, että EU väittää näillä sopimuksilla lisäävänsä demokratiaa liittyvissä maissa, muun muassa Ukrainassa.

Tilanne on vähän niin kuin merinäköala-huoneiston ostajalla, jolle asunto myydään juuri näköalan takia vaikka myyjä tietää, että kaavassa on merkitty talon ja meren väliin rakennettavaksi korkea kerrostalo. Sen asukas näkee vasta parin vuoden kuluttua maiseman sulkeutuessa tavoittamattomiin.

Helsingin Sanomien säälittävä Syyria-pääkirjoitus

Maanantai 4.11.2013 klo 10.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Maanantai 4.11. avasi Helsingin Sanomien pääkirjoitustodellisuuden tason. HeSa toteaa "Diplomatia ei piittaa siviileistä"-kirjoituksessaan, kuinka Syyria tappoi pitävän todistusaineiston mukaan hermokaasulla jopa yli tuhat omaa kansalaistaan. Helsingin Sanomat unohtaa mainita, että "pitävä todistusaineisto" on Yhdysvaltojen ilmaisu, samoinkuin "yli tuhat" uhria. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole näyttänyt mitään konkreettisia todisteita missään yhteydessä. Lääkärit ilman rajoja ilmoitti uhrien luvuksi alle 500.

Irakin kemialliset aseet tai Jugoslavian hajottamissotien satelliittikuvat ovat samanlaisia "pitäviä todisteita", jotka eivät koskaan materialisoituneet.

Sen sijaan kemiallisten aseiden laukaisukärjistä on esitetty kouriintuntuvia todisteita. Paikalta löydetty kärki on venäläisvalmisteinen, mutta sellaisia kärkiä ei ole myyty Syyrian hallitukselle. Sen sijaan sen tyyppisiä aseita on myyty Egyptiin, Libyaan ja Jemeniin. Pääkirjoitustoimittaja olisi voinut analysoida kuka olisi voinut laukaista kemialliset aineet tämän tyyppisellä aseella, varsinkin kun tiedetään suuren osan palkkasotureista olevan Libyasta. Lisäksi on monia silminnäkijöitä, joiden todistusaineistot on lähetetty YK.hon, jotka tukevat pääkirjoituksen esittämän väitteen kumoavaa näkökulmaa.Jugoslavia tribunaalin entinen pääsyyttäjä Carla del Ponte tutkiessaan YK:n tarkastusryhmän johtajana aikaisemmin keväällä tapahtuneita kaasuiskuja totesi iskujen olleen todennäköisimmin kapinallisten tekemiä.

Pääkirjoitus toteaa myös" presidentti Bashar al Assadin jatkaneen veristä taisteluaan" hallituksensa vastustajien kanssa. Vastustajinahan on useampi divisioona (arviot ovat kymmenissä tuhansissa) Al Qaidan terroristeja. Herääkin kysymys onko näiden terroristien taistelu veretöntä. Jos Yhdysvalloissa tai Suomessa olisi yksikin terroristi vapaana terroritekoja suorittamassa olisi kai ainoa keino loptettaa hänen mahdollisuutensa tehdä niitä.

Syyrian sota sen sijaan jatkaa klassista kaavaansa. Yhdysvaltojen ja Israelin globaali tavoite on ylläpitää valta-asemaansa Lähi-Idässä liittolaisinaan epäpyhä Saudi-Qatar diktatuuri- liittoutuma. Syyria on ollut johdonmukainen USA:n maailmanvallan ja palestiinalaisten sorron kriitikko. Voidakseen toimia ulkopoliittisten tavoittensa eteen, se on joutunut käyttämään maansa sisäisessä kontrollissa ei hyväksyttäviä keinoja, pyrkien vuosi vuodelta lievittämään niitä. Nykyinen perustuslaki ja parlamentaarinen järjestelmä ovat varsin tyydyttäviä, seuraavien presidentinvaalien ajoittuessa kesään 2014.

Yhdysvaltojen ja "läntisen kansainvälisen NATO-yhteisön" tavoitteena on USA.n maailmanvallan kriitikon tuhoaminen, hallituksen vaihtaminen ja vallan siirto sekulaariselta valtiolta "maltilliselle sunnimuslimikoalitiolle". USA olettaa, että vallansiirto johtaisi vastapalvelukseen, joka olisi maan miehittäminen USA-myönteisillä voimilla, USA:n sotilastukikohdat alueelle ja maan infrastruktuurin ja talouselämän siirtäminen "ao kansainvälistä yhteisöä" edustaville yksityisille yrityksille.(Nykyistä Syyriaahan voi pitää sosialistisena, jos katsoo parlamentin puoluekarttaa)

Näin suoritettiin sosialistisen Jugoslavian suunnitelmallinen hajoittaminen, joka alkoi 1980 Yhdysvaltojen kongressin säätämällä Foreign operatios appropriation lawlla. Samassa laissa mainittiin Syyria.

Oleellinen osa tällaista vallansiirtoa on taloudelliset pakotteet sekä propaganda. Talouspakotteissa Yhdysvallat on käyttänyt kongressia,joskus YK:ta ja Maailman pankkia. Propagandassa vuorostaan "National endowment for democracy" peitejärjestöä, jonka tehtävänä on valmistella maita vallansiirroille. (Ei ole ihme, että Venäjä ei halua kyseistä "demokratian"kehittäjää ja vastaavia yhdistyksiä vaikuttamaan maansa sisäisiin asioihin)

Myös sotien aikana propaganda on oleellinen osa globaalin läntisen maailmanvallan laajenemista. Helsingin Sanomat näyttää olevan antaumuksellinen Yhdysvaltojen ja sen liittolaisen "kansainvälisen yhteisön" propagandan tukija. Toimittajien on syytä istua hotelleissa, joissa saa asian edistämisen kannalta oikeaa tietoa. On muistettava kuka on isäntä eli mistä kaupallisella tiedotusvälineellä on odotettavissa eniten hyötyä.

Vielä saamme odottaa Helsingin Sanomista tietoa siitä, minkälainen valtio Syyria on. Minkälainen sen perustuslaki on. Minkälainen on parlamentin kokoonpano. Minkälainen maa on verrattuna Turkkiin, Saudi-Arabiaan, Qatariin tai Egyptiin. Minkälainen on palestiinalaisten asema ollut Syyriassa verrattuna muihin Lähi-Idän maihin. Montako pakolaista Syyria on ottanut Yhdysvaltojen tuhoamasta Irakista. Miksi Helsingin Sanomat valitsee puolekseen USA:n, entiset siirtomaavallat Ison-Britannian ja Ranskan sekä diktatuuri Saudi-Arabian.

Sotien alkaessa ensimmäisenä kuolee totuus.Syyrian siviilit kaipaavat totuutta eikä diplomatiaa. 

Himasen tulevaisuusselonteko vailla pohjaa?

Torstai 31.10.2013 klo 10.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kirjoitin vuonna 2004 kirjassani Pirkko Turpeinen:Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun, luovan kasvun merkityksestä tuottavuuden edellytyksenä. Kuvasin tuon luovuuden syntymistä yksilön, koulun ja työyhteisöjen kehittämisen näkökulmasta. Taloudellinen tuottavuus kasvaa ihmisyhteisöjen luovan yhteistyön seurauksena, jolloin tuottavuus ei voi olla destruktiivista.Taloudellinen tuottavuus on luovan yhteistyön itsestään selvä seuraus mutta ei mekaaninen tavoite.Lahjoitin kirjani jokaiselle kansanedustajalle 5v sitten.

Pekka Himasen kallis tuote ei ole jotunut käsiini. Mikäli tulevaisuusselonteko pitäytyy luovuuden ja hyvän kierteen käsitteisiin eikä ota huomioon TPP ja USA-EU- kauppasopimusten demokratiaa tuhoavan rakenteen voimaan tulon estämistä, selonteko osoittautuu mitättömäksi hössötykseksi.

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 31.10. ensimmäisen Trans Pacific Partnership ja USA-EU, Kanada-EU kauppa- ja investointisopimuksia kriittisesti arvioivan Markus Krögerin vieraskynä-kirjoituksen. Kirjoituksesta käy hyvin ilmi jo vuosi sitten blogissani esiin tuomani kriittisen näkökulman TPP-sopimukseen. Obama on ajanut tätä sopimusta suuren salaisuuden vallitessa niin, että hän on pyrkinyt saamaan kongressista niskalenkin yrittämällä hyväksyttää sopimuksen nopeutetussa käsittelyjärjestyksessä.Käsittääkseni sopimusta ei vielä ole allekirjoitettu, eikä se ole vielä kongressin käsittelyssä.

Kauppa- ja investointisopimukset asettavat valtiot suurten yritysten pelinappuloiksi. Kuten pankkikriisissä "rikollisesti" toimivat pankkiirit pelastettiin veronmaksajien rahoilla, nyt yhtä rikollisesti toimivat suuryritykset yrittävät tehdä saman ja saada veronmaksajat maksamaan korvauksia, jos investoinnit eivät tuota sitä mitä yritykset ovat odottaneet. Jopa niin, että yritykset voisivat haastaa valtiot oikeuteen siitä, että ne eivät toteutakaan ympäristöä vahingoittavia kaivoksia tai teollisuuslaitoksia.Kauppa- ja investointisopimuksilla menettelystä yritetään tehdä "laillista".

Trans Pacific Partnership sopimukseen tulisi liittymään Vietnamin kaltaisia kehittyviä talouksia. USA:n sotateollisuuden Vietnamille sodassa aiheuttaman ympäristön, kasvillisuuden ja ihmisten täystuhon jälkeen USA pyrkii nyt talouden pakkokeinoilla alistamaan tuon köyhän kansan suuryritysten palvelijaksi. 

USA:n ja EU:n "kauppasopimus" tekisi saman tuhon Euroopan maiden demokratialle ja taloudelle. Kauppasopimuksen hyväksyminen voisi olla mahdollista vain, jos se toteutetaan salassa komission kammioiden uumenissa.

Heikki Patomäki kuvasi kolumnissaan Rauhan Puolesta lehdessä kuinka EU:n perussopimusta tulisi muuttaa, jos mielitään siirtyä "rahan vallasta" demokratiaan EU:ssa.

Rahan ja suuryritysten valta on toistaiseksi ollut EU:ssa niskan päällä. Mikäli Suomen tulevaisuusselonteko ei lainkaan ota huomioon perussopimuksen uudistamisen välttämättömyyttä ja Patomäenkin kuvaamien vääristymien korjaamista se ei puutu oleelliseen hyvinvoinnin kehittämisen näkökulmasta. Ellei selonteko ota huomioon USA:n ja EU:n kauppa- ja investointisopimksesta pidättymisen välttämättömyyttä paperi on tyhjää puhetta.

Luovuutta ei voi kehittää ilman demokratiaa. Tänään ensimmäinen demokratiaa edistävä tehtävä olisi ottaa yhteyttä USA:n kongressin jokaiseen mahdolliseen edustajaan ja vaikuttaa siihen, että kongressi ei hyväksyisi TPP- sopimusta, joka tuolloin raukeaisi myös Vietnamin osalta. Seuraavaksi jokaisen kynnelle kykenevän  suomalaisen tulisi estää USA:n ja EU:n välisen kauppa- ja investointisopimuksen toteutuminen demokratiaa tuhoavassa muodossa. 

Suomen tulevaisuusselonteko ei ole globaali, jos se ei pyri vaikuttamaan globaaleihin asioihin siten, että demokratia syvenee. Suomen tulisi muuttua tarkkailijasta toimijaksi. Demokratian syventämiseen ei riitä Ruotsin sosialidemokraattien esittämä pääoman ja demokratian kompromissi. Demokratian on oltava määräävässä asemassa ja yritysten ja pääoman tulee olla demokraattisessa valvonnassa.

Helsingin Sanomat ja "urkinnan alkunäytös"

Sunnuntai 20.10.2013 klo 11.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien tuore päätoimittaja kuvailee Irakin,muiden diktatuurien ja läntisten "demokratioiden" urkintaa.Hän toteaa, että läntisillä demokratioilla ei syynä ole toisinajattelijoiden vainoaminen.Mikä se sitten on? Miksi oman maan kansalaisia urkitaan. Päätoimittaja Niemi toteaa kuinka Kiinalla on miljoonia (2?)valvomassa verkkoa. Yhdysvalloilla taitaa olla käytänössä sama määrä.

Yhdysvaltojen merkittävät senaattorit "heittivät huulen", että lähetettäisiinkö lennäkki tappamaan Snowden. Huuli herätti positiivista riemastusta.

Toisinajattelija Awlaki surmattiin lennäkillä, tosin toisella yrittämällä, Jemenissä. Kaksi viikkoa myöhemmin hänen teini-ikäinen poikansa surmattiin samalla tavalla.

Se mikä lukijaa eniten vaivaa kolumnia lukiessa on sen harhaanjohtavuus. Jotta demokratia voisi toimia, kansalaisten pitäisi tietää mitä tapahtuu. 

Kirjoittaja kertoo Irakista yli kymmenen vuoden takaa, jolloin nahkatakkiset vakoilijat käyttivät kännyköitä toimissaan. Mitä Yhdysvallat teki samaan aikaan? Yhdysvallat, Iso-Britannia, Uusi Seelanti ja Australia vakoilivat jo 60-luvulta lähtien vakoilusatelliittien avulla kaikkea maapallolla. Ei tarvittu nahkatakkia eikä kännykkää.

Samoin on herkullista kuvata DDR:n kansalaisvakoilua, jonka jokainen tiesi. Samaan aikaan vaiettiin yllämainitusta satelliittivakoilusta.

Yhdessä vakoilevat maat muodostavat hyvä-veli verkoston, joka pyrkii vaikuttamaan kaikkeen valtapolitiikkaan yhdessä NATO:n ja sotateollisuuden kanssa.

Suomi ihmetteli, miksi se ei päässyt turvaneuvostoon kun valinkauhan toiset maat olivat Australia ja Luxemburg. Australia on ollut Yhdysvaltojen liittolainen vakoilun alalla jo kauan. Samoin Luxemburg on luotettava NATO-maa sekä pääomien piilottamisen keskus. Ruotsi on myös kunnostautunut vakoiluyhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa sekä nyt kurkottaessaan niin pitkälle kuin mahdollista NATO:n suuntaan olematta kuitenkaan vielä jäsen.

Ei tarvitse muuta kuin katsoa mitä liittoutumattomille, omaa itsenäisyyttä ja ajattelua korostaville maille tapahtuu. Mitä tapahtui liittoutumattomien maiden Jugoslavialle, mitä tänään tapahtuu liittoutumattomalle Syyrialle. "Läntinen" kansainvälinen yhteisö, joka on väestöltään pienempi kuin liittoutumattomat yhteisöt haluaa määrätä mitä maapallolla tapahtuu. Tämä " kansainvälinen yhteisö" pyrkii näyttäytymään koko maapallon kaiken hyvän edustajana. Tuon näytelmän propagoiminen on onnistunut käsittämättömän hyvin esimerkiksi Helsingin Sanomissa.

Yhdysvaltojen pääomapiirien 1%:n päätavoite on turvata omaisuuden ensisijaisuus demokratiaan nähden valtapolitiikassa. Sen ylläpitämiseen tarvitaan ennennäkömätöntä propagandakoneistoa, jonka läntinen kaupallinen tiedotusvälineistö tarjoaa. Sellainen tieto, joka tuntevalle demokratiaa kannattavalle kansalaiselle olisi välttämätöntä, halutaan tietoisesti tai luonnonlainomaisesti kätkeä.Kautta läntisen historian omistamisen oikeus ja sen puolustaminen on mennyt ihmisyyden ja demokratian edelle. Tämä luonnonlainomainen tila hallitsee ihmisten suuren osan ajattelua. Tätä ajattelua ovat Snowden ja Assange pyrkineet paljastamaan ja osoittamaan tuon tietämättömyyden tuhoisuuden.

Mitä siitä on seurannut. Propagandakoneisto pyrkii kuvaamaan nämä humaanit kellonsoittajat tuholaisiksi ja valtion vihollisiksi.

Rikollisjengin jäsenyyteen kuuluu johtajan ehdoton totteleminen on sitten kysymys rahasta, tietojen välittämisestä tai murhista. Jokainen voi arvioida missä vaiheessa jengin jäsenyyttä kukin maa on.

Helsingin Sanomat, Venäjä ja EU

Lauantai 12.10.2013 klo 16.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat avaa jälleen pääkirjoituksessaan 12.11. asennettaan Venäjään otsikolla " Kun Venäjä myrskyää, EU lämmittää. Lehti väittää Venäjän "kiristävän" otettaan entisistä "alusmaistaan".

Alentuva asenne ja puolitotuudet ovat ilmeiset. Lehti katsoo että Neuvostoliiton entisten osien, silloisten sosialististen tasavaltojen suorittamat EU:n lähentymisneuvottelut eivät ole vain kauppaneuvotteluja vaan pyrkimystä mahdollisimman kauas Venäjästä. Onko tämä itse asiassa pääkirjoittajan toive?

Lehti ei suin surmin kerro mistä EU:n ja USA:n välisissä Trans Atlantic Trade and Investment Partnershipissä on kyse. Kyse on vastaavista neuvotteluista, joita Yhdysvallat on salassa jo vuosia käynyt TPP-sopimuksena Tyynenmeren monien valtioiden kanssa. Neuvottelut ovat olleet niin salaisia, että psesidentti Obama ei ole vieläkään antanut kongressin jäsenille mahdollisuutta tutustua sopimuksen tekstiin. Obama ei tosin pystynyt matkustamaan Balille allekirjoittamaan sopimusta, joka oli tarkoitus viedä lokakuussa kongressissa läpi nopeutetulla menettelyllä. Mikäli Obama saa mahdollisuuden nopeutettuun menettelyyn, sopimuksesta ei voi käydä kuin lyhyen keskustelun ja se voidaan vain hyväksyä tai hylätä. Muutoksia siihen ei voi tehdä.

Tihkuneiden tietojen mukaan kyseessä on vallansiirto Wall Streetille. Yhdysvaltojen 1%:lle ei riitä nykyinen harvainvalta vaan tuon vallan piiriin täytyy saada mahdollisimman suuri osa maapallon maita.

Helsingin Sanomat haluaisi tämän lämmittävän Wall Streetin auringon lankeavan myös paitsi EUn jäsenmaiden, myös Venäjän lähinaapureiden ylle. Lehti katsoo ilmeisesti, että nykyisin vielä EU:ssakin vallitseva jonkinasteinen demokratia olisi korvattava Yhdysvaltalaisella puhtaalla pääoman vallalla. On ymmärrettävää, että Venäjä, jolle viime vuosina on entistä enemmän langennut jonkinlainen kansainvälisen lainsäädännön kunnioittamisen vaatijan rooli, saattaa katsoa, että demokratialla olisi enemmän annettavaa ystävämaille kuin Wall Streetillä.

Helsingin Sanomat totesi viimeksi kirjoittaessaan Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasopimuksesta sen olevan "kauppa-NATO" Venäjää ja Kiinaa vastaan. Nyt lehti siis haluaa myös tähän asti Venäjän kumppanimaat liittymään tähän kauppa-NATO:on. Toki nämä entiset sosialistiset maat on saatu uskomaan, että olisi "hienoa" olla lähempänä NATOa ja "länttä". Tosiasioiden salailulla voidaan päästäkin siihen, että kansakunnat tekevät pelkästään sen perusteella mikä on "saatu näyttämään hienolta" pitkälle meneviä ratkaisuja.Propagandalla synnytetty huonommuudentunne voikin johtaa tähän.

Helsingin Sanomat ei ole kyennyt vielä edes suomalaisille selvittämään mikä tämän Yhdysvaltojen ja EU:n välisen kauppa ja investointi sopimuksen sisältö ja tavoite olisi. Ei myöskään sitä mikä Tyynenmeren valtioiden välinen allekirjoitusta vaille oleva sopimus on. Lehti ei ole maininnut sanaakaan Brysselissä nähdyistä mielenosoituksista tätä USA-EU sopimusta vastaan. Salainen valmistelu ja salaiset päätökset ehkä tuovat pääkirjoittajalle mieluisat tulokset.

Suomalaiset tiedotusvälineet ovat kuin lastu laineilla tietämättömyyden merellä. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että Venäjä olisi yhtä tietämätön. Seurattuani Venäjän ulkoministeri  Lavrovin toimintaa, pidän häntä eräänä tämän päivän ansioituneimpana ja tasapainoisimpana kansainvälisenä vaikuttajana.

Uskon, että suomalaiset lehdenlukijat haluaisivat enemmän syvällisiä asiatietoja kuin pelkkää propagandaa liittyen Venäjään.

TTIP USA:n ja EU:n kauppasopimus- niskalenkki valtiosta

Sunnuntai 29.9.2013 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat otsikoi 29.9. pääkirjoituksen: Pk-yritysten portit USA:han pitää avata. Lehti markkinoi USA:n ja EU:n neuvottelun alla olevaa sopimusta siunauksena Suomen maalle. Pk-yritys- porkkanan ohella Helsingin Sanomat kutsuu kauppasopimusta Kauppa-NATOksi. Siis Venäjää ja Kiinaa vastaan turvallisuutta tuovaksi ja USA-Suomi yhteisyyttä tukevaksi sopimukseksi.Siis kaikki NATO:n kannattajat mukaan kannattamaan yksityisten yritysten vallanottoa demokratian kustannuksella!

Unohdetaan vakoilu ja kaiken kattava seuranta. Suomalaisten salaiset kaupalliset tiedot ovat laadittaessa jo samanaikaisesti kauppakumppanin ja eräiden muiden USA:n vielä läheisempien kumppanien tiedossa.

Onko TTIP- sopimus pelkkä kauppasopimus? Kirjoitin noin vuosi sitten blogissani myös parast'aikaa neuvottelun alla olevasta Trans Pasific Partnership sopimuksesta, joka on vastaavanlainen joitakin Tyynenmeren valtioita koskeva aloite. Ei ole pelkkä kauppasopimus. Yhdysvalloilla on jo kyseisten neuvottelukumppaneiden kanssa kauppasopimukset. Kauppasopimuksen sijasta kyseessä on vallansiirtosopimus demokratialta eli valtiolta yksityiselle pääomalle.

Sopimuksen mukaisesti pankit pääsevät eroon tähänkin asti heikosta valvonnasta, kansalaisten terveys vaarantuu huonosti valvottujen tuotteiden maahantuonnin seurauksena. Maiden tulee mukauttaa lakinsa TPP-sopimuksen lakeihin. Jopa se, minkälaisia veroja kussakin maassa on, tulisi alisteiseksi tälle sopimukselle.

Suuret pankit, lääketeollisuus, öljyteollisuus, tupakkateollisuus ja geenimuunneltu agribisnes pääsevät demokratiasta niskan päälle.

Kyseessä on siis vallansiirto demokraattisesti valituilta instituutioilta suuryrityksille ja pääomapiireille. Suunniteltu rakenne antaisi suuryrityksille vallan valtioihin nähden. Yritysten kokiessa voittojensa tulleen häirityiksi, ne voisivat oman tuomiolaitoksensa avulla haastaa valtiot korvauksiin. Riita-asioita tutkisi kolmen yksityisen juristin neuvosto, joista yksi toimisi vuorollaan tuomarina.

"Kauppasopimuksen" vuosia kestänyt valmistelu on ollut salaista. Pyynnöistä huolimatta kongressin jäsenet eivät ole saaneet tietoa valmistelusta. Obaman tarkoituksena on viedä päätös nopeasti tänä syksynä läpi kongressissa.

Yhdysvaltojen presidentti ja kongressin jäsenet ovat rahamaailman ohjuksia, koska he ovat valituksi tullakseen riippuvaisia rahoittajistaan. Joku viisas sanoi vuosia sitten, että kun "kommunismi" on tullut voitetuksi voidaan siirtyä tuhoamaan itse demokratia.

Yhdysvaltojen presidentillä on jo JSOC salainen armeija, joka ei ole minkään demokraattisen valvonnan piirissä. Yksityiset armeijat sotivat maailman kriisipesäkkeissä tai paikalliset taistelujärjestöt saavat salaisen rahoituksen ja aseistuksen Yhdysvalloilta. Valtarakenteessa on salaisia tuomioistuimia.

Obaman toiminnan tarkastelu luo traagisen näköalan. Hän ei aja näillä "kauppasopimuksilla" Yhdysvaltojenkaan kansalaisten etua. Kansalaisten,joista 47miljoonaa joutuu turvautumaan ruokakuponkeihin tullakseen toimeen. Hän ajaa Yhdysvalloissa taloudellista ja aseellista valtaa käyttävän 1%:n etua. EU:n suuromistajien ulkopuolinen varsinainen kansa joutuu yhdysvaltalaisten 99% rinnalle samaan asemaan.

EU:n säädöksiä rakennettaessa Euroopan suurimmat yksityiset yritykset laativat suunnitelmat, jotka käytännössä siirtyivät sellaisenaan EU-komission esityksiksi. Kun Yhdysvaltojen tiedossa on kaiken kattavan vakoilun seurauksena kaikki mitä EU:n jäsenmaissa tai Euroopan Unionissa tapahtuu ei ole vaikeata vaikuttaa EU:n politiikkaan ylikansallisten yksityisten yritysten kautta, jotka lobbaavat EU:ssa.

Helsingin Sanomat tukee Yhdysvaltojen globaalia projektia pääkirjoituksessaan. Samanaikaisesti se hennosti ilmaisee Unto Hämäläisen vasemmiston kuihtumista koskevassa artikkelissa sitä mähdollista "vaaraa", joka demokratian katoamisesta voisi koitua. Onko tämä vahva demokratian vastainen avaus uuden päätoimittajan linja??

Toinen silmä näkee,toinen on sokea

Perjantai 31.5.2013 klo 10.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

"Simo-Pekka Nortamo olisi tullut kotiovelle vaatimaan selitystä, jos toimittajan otsikko olisi ristiriidassa haastateltavan sanojen kanssa" puuskahtaa 60-luvulla Helsingin Sanomien toimittajana työskennellyt aviomieheni usein aamukahvipöydässä Helsingin Sanomia lukiessaan, viimeksi Venäjän puolustusministeriä koskevan jutun johdosta.

Helsingin Sanomien 31.5 2013 numerossa oli Ville Similän ansiokas artikkeli otsikolla Josefin ihme. Siinä kuvataan " tuhannen vihaisen muslimimiehen suorittaman kristittyjen kylän polton" taustat.Median levittämä tarina uskontojen välisestä konfliktista osoittautuukin tarkemmassa tarkastelussa liikemiesten aiheuttamaksi palkatuksi tuhotyöksi maan saamiseksi teollisuusalueen laajentamiseen. Haastatteluissa Similälle paljastunut totuus ei ole vieläkään päässyt kansainvälisten uutistoimistojen ja esimerkiksi BBC:n uutistarjontaan oikeassa muodossaan. Sen sijaan tahallista propagandaa uskonriidasta levitetään ympäri maailmaa.

Samassa HeSa:n numerossa on AFP- HS uutinen otsikolla "Milosevicin tiedustelupomo vapautettiin Haagissa". Tekstissä kerrotaan Haagin Jugoslaviatuomioistuimen vapauttaneen myös tiedustelujohtaja Stanisicin lähimmän apurin. Tekstissä kerrotaan lyhyesti mitä Bosnian sodassa tapahtui: " Serbit tuhosivat sodassa bosnialaisten ja kroaattien kyliä ja ajoivat kymmeniätuhansia heistä pakosalle yrittäessään muodostaa puhtaasti serbialaisia alueita uuden Serbian pohjaksi".

Bosniassa taistelevat serbit olivat bosnialaisia siinä missä muslimitkin. Serbit taistelivat ikiaikaisilla kotiseuduillaan sodan aloittaneita vastaan.

Kun Jugoslavian hajottamissodista on kulunut kohta 20 vuotta luulisi Helsingin Sanomien kaltaisen valtalehden tietävän muutakin sodasta kuin sen, mitä massiivinen tehokas Yhdysvaltalais-kroatialais-fundamentalistimuslimi propagandakoneisto tuotti sodan aikana. Toki tuota propagandaa vaalitaan niiden toimesta, joiden intresseissä tuo propaganda oli. Monet yhdysvaltalaiset tuon ajan poliitikot ovat kirjoittaneet muistelmiaan vahvistamaan sotapropagandaa. Propaganda maalasi Ruder-Finn mainostoimiston avulla Serbit natseiksi ja kroaatit ja fundamentalistimuslimit uhreiksi. Tosiasiassa kroaatit ja fundamentalistimuslimit jatkoivat toisen maailmansodan aikaista serbien kansanmurhaa.

Serbit eivät tavoitellet suur-Serbiaa vaan Jugoslaviaa, jossa jokaisella etnisellä ryhmällä oli samat kansalaisoikeudet. Heti itsenäistymisjulistuksen jälkeen kroaatit sen sijaan julistivat maansa kroaattien valtioksi, jossa serbit joutuivat vähemmistökansallisuuden asemaan. Samoin fundamentalistimuslimi Alija Izetbegovichin muslimijulistuksessa serbit julistettiin vähempiarvoiseksi, joiden tulisi parhaassakin tapauksessa ansaita 30% pienempää palkkaa kuin muslimit. Tosin serbien tulisi kääntyä muslimiuskoon. Serbit eivät ole kyseistä eriarvoisuutta toisille etnisille ryhmille etsineet eivätkä toteuttaneet.

Kun puhutaan "pomosta" ja "apurista" tulee mieleen rikollisjoukkio. Se, että Helsingin Sanomat käyttää uutistoimistoja, jotka ovat olleet osallisina propagandan synnyttämiseen ja ylläpitämiseen ei sinänsä ole valitettavaa, jos lehti itse antaa panoksensa uutisen muokkaamiseen totuudenmukaiseksi. Kun lehti sen sijaan antaa uutiselle merkityksiä, jotka voimistavat sodan aikaista propagandaa, tilanne muuttuu vakavaksi.

Nürnbergin tuomioistuin piti sodan aloittamista, toisen maailmansodan jälkeen julistamissaan tuomioissa vakavimpana sotarikoksesa. Helsingin Sanomien toivoisi pitävän mielessään sen, kuka aloitti Jugoslavan hajoittamissodat. Mitkä maat aseistivat salaa aseidenvientikiellon aikana sodan aloittaneita tai rauhaan tyytymättömiä tahoja. Lehden toimituksen toivoisi katsovan esimerkiksi kanadalaisen dokumentti elokuvan "Weight of Chains", joka on netissä nähtävissä.

Laajemmassa mittakaavassa Jugoslavian tuhoaminen oli samanlainen tihutyö kuin kristittyjen asuinalueen polttaminen Pakistanissa. "Liikemiesten" hyötyä siinäkin ajettiin.

Helsingin Sanomat ihailee jihadisteja

Lauantai 2.6.2012 klo 12.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Totuus on aina konfliktien ensimmäinen uhri. Ihmisen kyky empatiaan, itsenäiseen ajatteluun ja maailman hahmottamiseen edellyttää totuudenmukaisia tietoja. Helsingin Sanomat ja suuri osa suomalaista mediaa hahmottaa maailmaa suurvallan, Yhdysvaltojen etujen mukaisesti.

2.6. HeSa:n Jukka Huusko kirjoittaa ihailevan artikkelin, yhdysvaltalaisen kuvaajan tekemän kuvareportaasin yhteydessä, Syyrian kapinallisten yöstä. Haastateltujen tunnusomainen ulkonäkö ja mielipiteet, jotka ovat samat kuin Afganistanin Talibaneilla, valaisee tämän kapinallisryhmän ääriuskonnollisen ideologian.

Raportoidessaan kuvottavista perheiden teloituksista Huusko kirjoittaa niiden tekijäksi aina hallitusta kannattavat joukot, tosin mainiten loppuheitoksi sen, mitä mieltä hallitus on. Kun katsoo teloitusten kohteeksi joutuneiden perheiden haastatteluja filmeillä, asut ovat shia-muslimien. Miksi hallituksen alawiitti-uskontoa tunnustavat joukkiot teloittaisivat oman uskontokuntansa perheitä?

Kiireesti ennenkuin ehditään tutkia, ketkä murhat ovat suorittaneet, Yhdysvallat saa liittolaisensa, näytelmänomaisesti. karkoittamaan Syyrian diplomaatit maistansa. (Ehkä 30 vuoden kuluttua totuus selviää)

Jihadistisen Al Qaidan menetelmiä muistuttavia silmittömiä teloituksia ja lukuisia pommi-iskuja on jo nähty Syyriassa. Toki ne hajanaisen opposition edustajat, jotka eivät ole yhtä synkkien menetelmien kannattajia, eivät halua myöntää niitä oman puolen teoiksi. Mikään ei anna aihetta uskoa, että tällaisten hirmutekojen tekemeninen hyödyttäisi Al Assadia.

Nyt Helsingin Sanomat, muu media mukana, ovat jälleen nousseet Yhdysvaltojen "hyökkäysvaunuihin", kuten Irakissa, tarkastellen Syyriankin tapahtumia näiden amerikkalaisten silmälasien läpi. Jihadistit kelpasivat Yhdysvaltojen liittolaisiksi silloin kun he taistelivat Afganistanissa Neuvostoliittoa vastaan.Samoin Kosovossa. Kun saudi-arabialaiset jihadistit lensivät New Yorkin kaksoistorneihin, alettiin pommittaa Afganistania ja julistettiin sota jihadismia ja yleensä muslimeja vastaan. Nyt suunta on taas kääntynyt kun ääriuskontoa voidaan käyttää shia-Iranin heikentämiseen Syyrian kriisin kautta.

Yhdysvallat on Israelin avulla alkanut käydä cyber-sotaa Syyriaa, Palestiinaa ja Irania vastaan Flame tietokoneviruksen avulla. Israelin pommittaessa Libanonia, tästä sodasta oli jo merkkejä. Näiden militarististen valtioiden vallantunne,joka erinomaisesti heijastuu Hillary Clintonin ylemmyydentuntoisissa kommenteissa Venäjästä, on johtanut sokeuteen. Hakkerit eivät palvele ainoastaan Yhdysvaltoja tai Israelia. Ei kestäne kauan kun joku vuorostaan hyökkää Yhdysvaltojen tai Israelin elintärkeisiin kohteisiin. Cyber-sodassa ei ole voittajia. Näköalana on hirvittäviä katastrofeja.

Seikko Eskola ja Svinhufvudin monarkistisuus

Perjantai 9.3.2012 klo 10.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seikko Eskola ilmoitti Helsingin Sanomien mielipideosastossa Svinhufvudin monarkistisuuden ja halun lujaan järjestysvaltaan kehittyneen vasta kapinan jälkeen. En halua kyseenalaistaa Seikko Eskolan tieteellisyyttä. Psykiatrille totuus on tärkeä.Siten en voi olla tuomatta esiin käsitystäni Svinhufvudin monarkistisuuden olemuksesta.

Syksyllä 1917 käytiin tiiviitä neuvotteluja saksalaisten kanssa aseostoista ja mahdollisesta sotilaallisesta tuesta. Saksassa koulutettiin jääkäreitä.

Marraskuussa 1917 Svinhufvudin senaatti toi eduskuntaan esityksen tsaarin valtaa korvaavasta monarkistisesta kolmoisjohdosta. Sosialidemokraatit vastustivat sitä ja vaativat edellisenä kesänä päätetyn valtalain voimaansaattamista, jonka perusteella eduskunta ottaisi itselleen ylimmän hallintovallan. Sosialidemokraattiset edustajat toivat puheenvuoroissaan esiin pelkonsa siitä, että monarkistisella päätöksellä Svinhufvud valmistelisi tietä saksalaisten tuloon Suomeen ja kuninkaan hankkimista Saksasta.

Ennenkuin kolmoisjohto oli saatu aikaan maalaisliiton Santeri Alkio esitti yllättäen, että eduskunta päättäisi sittenkin ottaa itselleen korkeimman vallan. Tämä tulikin eduskunnan päätökseksi koska muut porvarilliset puolueet ja mm. Svinhufvud eivät pystyneet sitä estämään.Siten Svinhufvud joutui vasten tahtoaan luopumaan monarkistisesta tavoitteestaan.

Lain lujasta järjestysvallasta käsittely aloitettiin myös Svinhufvudin senaatin esityksestä jo hyvissä ajoissa ennen joulua 1917. Luja järjestysvalta tarkoitti suojeluskuntien legalisoimista Suomen ainoaksi lailliseksi armeijaksi, aikana, jolloin maassa oli lähes yhtä paljon punakaarteja kuin suojeluskuntia. Tammikuun puolella sosialidemokraatit pyrkivät eduskuntakäsittelyssä saamaan esityksen valiokuntakäsittelyyn tai käsiteltäväksi yhdessä lain kaupunkien järjestyksestä yhteydessä, jolloin hankkeella olisi edes näennäisesti jotakin tekemistä kaupunkien ja kylien järjestyksen kanssa, eikä armeijan perustamisen kanssa. Kaikki asian huolellista valmistelua takaavat normaalit menettelyt estettiin porvarillisten puolueiden taholta.

Sosialidemokraatit esittivät lopuksi, että perustettavan armeijan muodostamisesta ja toiminnasta päättäisi hallinnollinen elin, jossa olisi puolet sosialidemokraatteja ja puolet porvareita. Siten armeijan muodostuminen puhtaasti porvarillisen luokan armeijaksi estyisi ja kokoonpano ottaisi huomioon eri kansanosat.

Porvarilliset puolueet päättivät enemmistöllään hyväksyä Svinhufvudin esityksen 12.1.1918. Heti päätöksen jälkeen Mannerheim nimettiin armeijan ylipäälliköksi ja hän matkusti Seinäjoelle valmistelemaan sotatoimia.

Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Svinhufvudin monarkistisuus tai halu lujan järjestysvallan luomiseksi ei ollut kapinan aiheuttamaa eikä sen perua vaan enemmänkin osoitus hänen jo pitkään havaittavissa olevasta persoonallisuudestaan ja tavastaan ajatella.

Björn Wahlroosin uskontunnustus

Sunnuntai 12.2.2012 klo 9.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään 12.2.2012 Björn Wahlroos mainitsee Helsingin Sanomien haastattelussa ihmiskäsityksensä pohjaavan uskomukseen ihmisen synnynnäisestä ahneudesta ja itsekkyydestä. Moni jakaa hänen käsityksensä ja perustaa sille myös poliittisen viitekehyksensä. Aikuisen uskomuksiin ja uskontopohjaisiin käsityksiin todellisuudesta on vaikea vaikuttaa.On myös joukko ihmisiä, joiden käsitykset todellisuudesta perustuvat luovaan ajatteluun ja eläytyvään havainnointiin.

Antropologit ovat kuvanneet "sivistyksen" tavoittamattomissa olevia heimoja, joiden synnynnäinen käyttäytyminen on eläytyvää, epäitsekästä ja perustuu luovaan yhteistyöhön. (Sörensen esim) Vasta länsimaisen hierarkisen koulujärjestelmän ja rahan tulo yhteisöön tuhoaa sen nopeasti. Toisin sanoen ihminen on syntyessään luova, mutta yleensä kuolee kopiona. Lasten- ja nuorisopsykiatrinen kokemukseni tukee tätä käsitystä.

Björn Wahlroos kuvaa erinomaisesti Saksan pankkien ja Merkelin osuutta Euroopan kriisissä. Moni meistä on ollut jo 2010 sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi osallistua Saksan pankkien pelastamiseen. Mutta miten tähän mielipiteeseen suhtauduttiin? Koko Suomen Europarlamenttiryhmä, puolueista riippumatta nousi takajaloilleen vaatimaan Suomelta "solidaarisuutta" Kreikkaa kohtaan. Suomen city-kepulainen pääministeri Mari Kiviniemi matkusti oikein paikan päälle tukemaan Merkeliä todeten olevansa kaikesta Merkelin kanssa samaa mieltä. Suomen tiedotusvälineet kirjoittivat lähinnä Kiviniemen vaatetuksesta ja siitä kuinka hyvin hän puhuu saksaa. Suomalaiset eivät ole vapautuneet historiastaan, joka on aina edellyttänyt alistumista Saksan tahtoon.

Tietämys pankkitoiminnasta ja sen lainalaisuuksista ei tee ihmisestä eläytyvää tai empaattista ihmistä. Suomen koulujärjestelmä kasvattaa tietäviä yksilöitä luovien empaattisten nuorten sijaan. Maamme ongelmien ratkaisu edellyttää kuitenkin nuorten luovuuden käytössäoloa. Luovuus ja luovat työyhteisöt vapauttavat aitoon tuottavuuteen. Itsenäisyys on sitä, että ajattelee ja tuntee itse sekä tekee ratkaisunsa tältä pohjalta.

Helsingin Sanomien NATO-hysteria

Sunnuntai 25.12.2011 klo 15.45 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat oli ilmeisesti tarkoittanut järjestämänsä NATO-kyselyn tukemaan Niinistön presidentinvaalikampanjaa. Tulosta ei voinut jättää julkaisematta vaikka suomalaisten NATO-vastustus on entisestään lisääntynyt, päinvastoin kuin Helsingin Sanomat olisi toivonut. Helsingin Sanomien kuten muidenkin johtavien sanomalehtien päätoimittajat ovat jo kauan sitten ilmoittautuneet NATO:n kannattajiksi.

Niinpä Helsingin Sanomat paheksuu, riveillä ja rivien väleissä, pääkirjoituksessaan suomalaisten heikkoa asiantuntemusta ja siten "väärää" mielipidettä. Varmemmaksi vakuudeksi lehti julkaisee samassa numerossa "NATO:sta sanottua" -otsikolla kuusi pääasiassa NATO:a puoltavaa kirjoitusta.

Varmemmaksi vakuudeksi, toimittaja Unto Hämäläinen kaikkitietävän oloisesti julistaa kuinka vaalit on jo ratkaistu ja kyse on vain joidenkin ehdokkaiden panoksesta omien puolueittensa kannatuksen nostamiseksi.

Hän rinnastaa Niinistön ja Koiviston ja tekee kiemurtelusta ja epäselvistä vastauksista hyveen. Hän uskottelee, että ne, jotka eivät kannata Niinistöä, ovat tehneet NATO:sta mörön, jota käytetään poliittisena lyömäaseena.

Hämäläinen väittää, että Suomea ei liitettäisi NATO:oon vaikka Niinistö olisi presidenttinä. Miksi sitten Alexander Stubb, kokoomuslainen viime hallitusneuvotteluiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän vetäjä, on pitänyt NATO:oon liittymistä selviönä? Kokoomuslainen presidentti ja kokoomuslainen pääministeri muodostavat todennäköisimmän NATO:oon pyrkivän värisuoran.

Helsingin Sanomien NATO-propaganda on niin kouristuksenomaista, että Unto Hämäläinen alentuu logiikan lait alittaviin päätelmiin saadakseen ajettua lehden tavoitetta. Toimittaja ei ole elänyt sodan aikaa eikä tunnusta Suomen geopoliittista asemaa. Kylmän sodan ja "suomettumisen" asenteet vaivaavat hänen ikäluokkaansa. Niin nuorisoikäluokka kuin sotia ennen syntyneet ovat Hämäläisen kanssa eri mieltä NATO:sta. Hämäläinen tietää paremmin kuin kirjoittaa.

Helsingin Sanomat vetää mattoa myös Kataisen johtajuuden alta

Lauantai 27.8.2011 klo 10.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat hämmentää Suomen politiikkaa raivoisalla voimalla. Etusivulla on kuva hämmentyneestä pääministeri Kataisesta, joka saadaan näyttämään ikäänkuin syyttämässä Urpilaista siitä, että vakuusasian yksityiskohtia ei tunnettu jokaisessa EU: n jäsenmaassa. Otsikko on kuitenkin Hesarin oma. Seuraavan sivun haastattelutekstissä Katainen korostaa yhtenäisyyttä ja hallituspuolueiden keskinäistä sopua.

Tosiasiassa Hesari itse on hämmentänyt EU-maita oikein toimittajien joukkovoimalla. Tilanne  on kuin alakoulun pihalla, jossa yksi sanoo, että "annatkos ton tehdä sulle noin" ja vetäytyy itse nurkan taakse katsomaan kun kaverukset käyvät toistensa kimppuun.

Hesarin pyrkimyksenä näyttää olevan demokratian pilkkaaminen ja pääomasijoittajien vallan ikuisuuden takaaminen. Olisihan kauhistus, jos muutkin EU-maat alkaisivat kyseenalaistaa tätä huhujen ja sijoittajien yksipuolista vallankäyttöä.Kun EU:n huippukokouksen jälkeen oli sovittu, että Suomi ja Kreikka keskenään sopivat vakuusasian, toimivat Suomi ja Kreikka täysin sovitulla tavalla. Jos Hesari on Hollannilta kaivanut kielteisen mielipiteen, voi siihen todeta, että neuvotteluillahan piti olla kiire, jotta markkinat eivät hermostu!Suomi ja Kreikka toimivat ripeästi. Angela Merkelillä on omat sisäpoliittiset vaikeutensa.

Espanjalaista sivistynyttä El Pais lehteä tulee todella ikävä.

Pilkalliset esitykset Paavo Väyrysestä Unto Hämäläisen artikkelina ja ehdottomuudeksi leimattu SDP:n käyttäytyminen Marko Junkkarin kynästä heijastelevat HeSa:n ideologiaa.Mikä vika Paavo Väyrysessä on? Jopa Sanoma Oy:n Ilta Sanomat kehui keväällä kokonaisella aukeamalla kuinka oikeaan Paavo Väyrynen on jo vuosikymmen sitten osunut ennakoidessaan tulevaa kehitystä. Helsingin Sanomien vaikeneminen NATO:sta, joka lienee oleellisempi tekijä presidentinvaaleissa kuin EU-asiat on ilmaisevaa. Ei kai ole Paavo Väyrysen vika, että viisas Urho Kekkonen katsoi hänen olevan presidenttiainesta.

Helsingin Sanomat hyökkää kaikilla rintamilla

Perjantai 26.8.2011 klo 10.50 - Pirkko.turpeinen-Saari

26.8.2011 Helsingin sanomat hyökkää pääkirjoitussivulla, kotimaassa ja yleisönosastossa pääoma- ja NATO myönteisen ideologiansa mukaisesti. Pääkirjoituksen viimeistä kappaletta lukiessa tuntuu, että kirjoittajan villinlännen logiikka joko johtuu postmodernista historiallisen prosessin tajuamisen katkeamisesta tai ikäkausierosta.Kirjoittaja valittelee Suomen poisjäämistä Naton lento- ja merioperaatioista!

Kuvavalinta valtiovarainministeri Urpilaisesta on ilmaiseva.Helsingin Sanomat ei suin surmin halua nähdä, että vakuuksien vaatimisessa ei ole kysymys populismista vaan demokratiasta.

Kun kylmä sota päättyi, joku viisas totesi, että Yhdysvalloilla ja pääomalla ei ole enää "kommunismia" vastustajanaan. Nyt sen päävastustaja on itse demokratia.

Kansalaiset ja veronmaksajat maksoivat tekemästään työstä ansaitsemillaan rahoilla ensin pankkien ja niiden valvomisen hoitamatta jättäneiden korruptoituneiden virkamiesten virheet.Nyt valtioita huudetaan apuun pelastamaan toisia valtioita, joiden tilasta pankit ovat jälleen keränneet melkoiset voitot.

Helsingin Sanomat antoi tilaa Matti Vanhasen laajalle yleisönosastokirjoitukselle.Myös A-studio oli haastatellut häntä. Vanhanen esiintyy "vanhempana valtiomiehenä",johon Saksan pääministeri Angela Merkel on puhelinyhteydessä Sarkozyn ja Junckersin ohella. Matti Vanhanen ei olisi näiden konservatiivisten poliitikkojen soittolistalla, ellei hänestä olisi pääomapiireille jotakin hyötyä.Vakuudettomat lainat hyödyttäisivät Saksan pankkeja. Vanhasen hallituksen hallintarekisteri- ja osakeyhtiölakien muutokset vapauttaisivat sijoittajat veronmaksusta. Palvelukset tapahtuvat sulle-mulle periaatteella.

Ex-pääministeri, jonka hallitus hukkasi rikkaiden veronalennuksiin saman summan, joka nyt on kerättävä palveluja supistamalla, sopii pääomapiirien mannekiiniksi, mutta ei edusta demokratiaa eikä kansanvaltaa.

Sijoittajien mielialapolitiikkaan ei voi vastata kaatamalla veronmaksajien rahoja kuin kaivoon. Ainoa järkevä ratkaisu on lisätä demokratiaa ja yhteistä näkemystä koko EU:n tasolla. Suomi on tehnyt erinomaisen, rohkean aloitteen. Helsingin Sanomille vastuullisen politiikan tunnistaminen näyttää todellisuuserosta johtuen mahdottomalta.

Siirtolaisryntäys Hollantiin ei tapahtunut vaivihkaa

Tiistai 8.12.2009 klo 12.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien Tuomas Niskakangas kuvaa Hollannin siirtolaistilannetta ja -politiikkaa yksisilmäisesti ja puolitotuuksin.

Siirtolaisryntäys Hollantiin ei tapahtunut vaivihkaa eikä niinkuin Niskakangas kuvaa. Hollanti on eräs merkittävimpiä siirtomaaherroja, jonka miehityksestä ja sorrosta ovat monet kehittyvät maat kuten Indonesia, Etelä-Afrikka ja Surinam saaneet kärsiä. Hollannin siirtomaa-armeijoihin rekrytoitiin myös luotettavia "alkuasukkaita" ja varsinkin Indonesiassa näiden merkitys oli suuri.

Toisen maailmansodan loppuessa 1945 Indonesian Hollannilta vallannut Japani joutui antautumaan. Itsenäistynyt Indonesia joutui Hollannin pommitusten kohteeksi ja uudelleen miehitetyksi kunnes verinen vaihe päättyi YK:n vaatimukseen miehityksen lopettamisesta päättyi vasta vajaa viittä vuotta myöhemmin. Hollannin alokkaat joutuivat vielä 1960-luvulla taistelemaan Uudessa Guineassa.

Hollannin armeijassa palvelleet indonesialaiset, jotka olivat osallistuneet maanmiestensä surmaamiseen joutuivat lähtemään joukottain Indonesiasta miehityksen loppuessa. Tämä ryhmä oli ensimmäinen suuri sijoitettava maahanmuuttajajoukko 50-luvulla. Kuusikymmentäluvulla tulivat Surinamilaiset. Työn perässä muuttaneet turkkilaiset ja marokkolaiset ovat myöhempää perua.

On selvää, että hollantilaisten suhtautuminen kanssataistelijoihin on erilainen kuin työnhakijoihin vaikka uskonto on sama.

Niskakankaan artikkeli antaa yksipuolisen kuvan myös siksi, että hän jättää mainitsematta, että Pim Fortyinin murhaaja oli hollantilainen, ehkä vihreätä aktivistia muistuttava syrjäänvetäytynyt henkilö mutta hän muistaa todeta, että van Goghin murhaaja oli maahanmuuttaja.

Myöskään hän ei ole oivaltanut, että sekä Hirsi Ali että van Gogh suhtautuivat islamiin halveksivasti ja heidän informaationsa oli tahallisesti loukkaavaa. Viha synnyttää vihaa ja epäluuloja molemmin puolin.

Miksi Hollannissa ns kantaväestö ei pysty suhtautumaan asioihin viisaammin. Miksi Suomessa ei suhtauduta viisaasti maahanmuuttajiin.

Niskakangas ei ole onnistunut saamaan haastateltavaksi yhtään viisasta syvällisesti ajattelevaa asiantunijaa. Hänen asiantuntijansa Hans Jensen sanoo vain "muslimien vihaavan länsimaita".Onko se totta? Vai onko asiantuntija omien ennakkoluulojensa vanki?

Samalla tavalla kuin suomalaiset eivät ole käyneet läpi omaa historiaansa myöskään hollantilaiset eivät ole sitä käsitelleet. Hollantilaisista historiankirjoista on mahdotonta löytää tietoja Indonesian siirtomaasotien kuolonuhreista. Siirtomaa-aika kuvataan niin historiassa kuin suuressa osassa kaunokirjallisuutta myönteisenä kukoistuksen aikana. Kuka muistaa poikkeuksellisen Max Havelaar elokuvan Hollannin synkästä vallankäytöstä tai Pramoedya Amanta Toerin hienot romaanisarjat.

Helsingin Sanomat osallistuu pieneltä osaltaan fasistisen kehityksen edistämiseen yksipuolisilla ja puolitotuuksia sisältävillä artikkeleillaan.

Hollanti on eräs Suomen EU-kumppanimaa, jonka ulkopolitiikkaan osa suomalaisia haluaa Suomen harmonisoituvan. Sen edellytyksenä on siloteltu kuva niin Suomesta kuin kumppanimaista, mikä taas edellyttää aikaisempien vallankäytön kohteiden - nykyisten maahanmuuttajien- demonisointia, toisin sanoen todellisuuden kieltämistä

 

Äänestykset YK:ssa ja taloudellinen valta

Lauantai 20.9.2008 klo 11.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kari Huhta katsoo tämän päivän HeSan artikkelissaan YK:n jäsenmaiden äänestyskäyttäytymisen muutosten liittyvän taloudellisen vallan muutoksiin maailman suurvaltojen välillä: Aikaisemmin maailman maat seurasivat EU:n esimerkkiä mm. ihmisoikeuskysymyksissä mutta viime vuosina samat maat seuraavatkin useammin Venäjän ja Kiinan aloitteita.

Olisikohan sittenkin kysymys myös siitä, että EU on menettänyt uskottavuuttaan ihmisoikeuskysymyksissä. Eurooppalaisten on vaikea myöntää omaa demokratian vähittäistä alasajoa. Valtaosa maailman maista ei tue Irakin sotaa, johon moni Euroopan hallitus Yhdysvaltojen taloudellisten vastapalvelusten odotuksessa tukee. Kaikki maailman maat eivät ummista silmiään siltä, että Euroopan Unionissa on kaksoisstandardit ihmisoikeuksissa omassa piirissään.Baltian maiden apartheid-politiikkaa muistuttava kielivähemmistöjen sorto on saanut jatkua ilman, että siihen on puututtu. Kielisorron  jatkuminen halutaan näissä maissa varmistaa sotilaallista varustautumista lisäämällä sen sijaan, että lisättäisiin demokratiaa ja tasa-arvoa.

Kaikilta ei ole jäänyt huomaamatta " hajoita ja hallitse" politiikka Jugoslavian jäämistömaissa tai Kaukasiassa tai Afganistanissa. Lyhyen tähtäyksen sotilaallisilla keinoilla ratkaistaan prosesseja, jotka eivät taivu sotilaallisiin ratkaisuihin. Jos Yhdysvallat ja EU koettaisiin pelastajina Afganistanissa, eikö rauha jo vallitsisi. Sisällissota ei ratkea kärjistämisillä tai ulkopuolisella sotakalustolla.

Kari Huhta ja EU eivät ehkä myönnä, että Neuvostoliiton hajoamisesta odotettiin syntyvän ainutlaatuiset läntisen taloudellisen vallan laajat uudet markkinat, jossa rikkaat voisivat edeleen rikastua. EU:n ytimen vanhat siirtomaavallat eivät jätä yksityistä pääomaansa tuuliajolle vaan puolustaa ja edistää sitä myös väkivalloin kansalaisten toimiessa nostoväki rälssinä. Sodista hyötyy sotateollisuus eivät kansat.YK on edelleen se elin, jonka arvostamiseen EU maidenkin tulisi oppiakseen palata.