Toivottomuus johtaa fasismiin

Perjantai 11.6.2010 klo 13.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Aljazeeran tärkeimpiä ulkomaanuutisia eilen oli Suomen painuminen takaisin taantumaan. Toisin sanoen mitkään merkit eivät viittaa siihen, että taloudellinen kehitys olisi meillä kohenemassa.

Huolestuttavinta on se, että Suomen eliitti ja poliittiset toimijat ovat kaukana tavallisen kansan arjen todellisuudesta.

Kuntien yhdistämiset, palvelujen siirtyminen maantieteellisesti yhä kauemmas käyttäjistä, byrokratian lisääntyminen, toimeentulon epävarmuus ja asukkaita palvelemaan palkattujen virkamiesten vallankäyttö johtavat kansalaiset avuttomuuteen ja toivottomuuteen. Poliittinen näytelmä eduskunnassa ja puolueiden vaalituki- ja tekstiviestifarssit osoittavat kuinka vieraita eliitin ja tavallisen kansan todellisuudet ovat toisilleen.

Työväenjärjestöt olivat viime vuosisadalla tavallisen työväestön tuki ja neuvonantaja niin arjen ongelmissa kuin poliittisessa toiminnassa asioiden parantamiseksi eduskunnassa.

Heikki Hiilamon erinomainen yksityiskohtainen artikkeli Sata-komitean työstä, joka ilmestyi keväällä Voima-lehdessä, osoittaa kuinka ammattijärjestöt eivät ajaneet köyhimpien etua vaan aivan omimmikseen kokeneidensa ryhmien etuja.

Kansalainen ei enää tiedä mistä ja minkänimisestä paikasta hänen tulisi etsiä apua ongelmiinsa. Oliko se Blue lake communications (ent.Savonlinnan puhelin) vai Stroke unit, Itella vai Kela, jonka puoleen piti kääntyä.

Italiassa kansalaiset ovat perustaneet kotiensa ja katujensa turvaksi kodinturvajoukkoja. Useassa muussa maassa tehdään samoin.Moni suomalainen kokee enään ainoaksi rehelliseksi henkilöksi kokemansa poliisin viimeiseksi turvakseen.

Ei ole ihme, jos kasvava määrä turvattomiksi, avuttomiksi ja syrjään heitetyiksi kokevia ihmisiä ryhtyy yhdessä kaipaamaan vahvaa auktoriteettia.Epätoivo ei johda rakentaviin yhteistyössä tehtäviin uudistuksiin vaan vallankäyttöön ja väkivaltaan.Ajattelu ja pohdinta loppuu suoran toiminnan ja vihan purkamisen vallatessa mielen.Poliittisen eliitin piittaamattomuus "hyvän sään aikana" johtaa osasyyllisyyteen kehityksestä, jota lopulta kukaan ei haluaisi, mutta, jota prosessin liikkeellelähdettyä ei pystytä enään pysäyttämään.

Juuri päättyneissä Hollannin vaaleissa rasistinen puolue sai 24 paikkaa 150 edustajan parlamenttiin ollen maan kolmanneksi suurin puolue. Suomen media nostaa myös meidän perusuomalaisen puolueen ilmettä viihteellistämällä sitä. En ole koskaan nähnyt mediassa eriteltävän perussuomalaisten todellisia poliittisia tavoitteita tai saavutuksia.

Kirjallisuus ja elokuvateollisuus ,varsinkin Bertoluccin elokuva 1900, on erinomaisesti ja psykologisesti kuvannut fasismin juuria, keistä tuli fasismin kannattajia tai myötäilijöitä, sekä sen epäinhimillistä tuhovoimaa ja sadismia.

Tuntuu kuin tämä eliitin ja sen johtaman byrokratian piittaamattomuus vallitsevasta tilanteesta johtuisi siitä, että tämä hallitseva sukupolvi ei ole kokenut eikä historiasta sisäistänyt autoritaarisen fasistisen kehityskulun tragediaa. Kiihkeä menestymisen halu ja vieraantuminen kanssaihmisyydestä estävät tunnistamasta merkkejä, jotka varoittaisivat nykykehityksen seurauksista.

Psykiatristen toimien kummallisuudet

Torstai 10.6.2010 klo 16.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Virassa ollessani monet viranomaisten kaltoinkohtelua kokeneet kääntyivät puoleeni kokiessaan tulleensa väärin kohdelluiksi.Mainitsinkin tuolloin huvittuneena eduskunnan oikeusasiamiehelle tulleeni hänen epäviralliseksi apulaisekseen.

Oltuani nyt yli 10 vuotta eläkkeellä puoleeni kääntyy jälleen hädässä olevia kansalaisia. Hädän piirteet ovat radikaalisti muuttuneet.

Kokemukseni mukaan psykiatrisen hoidon taso on romahtanut. Hoitoon pääsy on entisestään heikentynyt ja mielenterveysalueen toimijoiksi on tullut henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta psykiatrisesta hoidosta tai lääkityksistä ja kuitenkin he käyttävät valtaa asiakkaisiin nähden.Byrokratia on lisääntynyt.

On vanha totuus, että ammattihenkilön koulutus ei vielä takaa hoidon laatua. Hoitavan henkilön persoonallisuus on ratkaiseva. Lämmin, kuunteleva, eläytyvä henkilö pystyy antamaan tilaa autetavan omille kokemuksille ja näkökulmille. Tällöin henkilö ei koe vallankäyttöä vaan tuntee paranevansa yhteistyössä auttajansa kanssa.

Viimeaikaiset kokemukseni ovat olleet suorastaan karmaisevia. Maaseudulla lastensuojelun sosiaalityöntekijä on leimannut henkilön psykoottiseksi ja suljetun hoidon tarpeessa olevaksi vaikka mitään merkkejä psykoosista ei löytynyt. Toinen lastensuojelutyöntekijä on sallinut narsistisen isän puheiden perusteella tämän viedä kolme lastaan, yksi vielä vauvaikäinen, omien vanhempiensa luo pysyvästi asumaan tapaamatta koskaan lasten äitiä ja kuulematta hänen mielipidettään. Pienillä paikkakunnilla epäammatillinen selän takana puhuminen, kyvyttömyys arvioida asiakkaita psykiatrisesti ja omien harhaisten käsitysten sijoittaminen asiakkaissa olevaksi johtaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Ilmeisesti lääkäripula on johtanut psykiatrille kuuluvien asiantuntemusta vaativien tehtävien delegointiin kuntien mielenterveyshoitajille ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöille.Työuraltani muistan hyvin kuinka kokeneet pitkään psykoottisten potilaiden kanssa työskennelleet mielisairaanhoitajat olivat olleet tavattoman ammattitaitoisia ja taitavia auttamaan vakavasti sairastuneita potilaitaan aikana, jolloin ei ollut vielä lääkehoitoja.Heidän turvallinen tapansa hoitaa oli tärkein osa hoitoa vielä lääkehoitojen kehityttyäkin.

Nuorilla työntekijöillä ei ole tällaista pitkää käytännön kokemusta, jonka avulla oikealla persoonallisuudella varustettu työntekijä kehittyy todelliseksi auttajaksi. Epävarmuus saattaa johtaa nopeisiin päätelmiin ja se yhdistettynä vallankäytön taipumukseen voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Ammattitaidon puuttuessa esimiesten tulisi valvoa, että asiakkaita koskevia päätöksiä psykiatrian alalla tekevät henkilöt olisivat kuitenkin persoonallisuudeltaan kypsiä ja asioista monipuolisesti selvää ottavia henkilöitä.

Viranomaisten päätökset ja niistä aiheutuvat toimet ovat usein asiakkaiden elämään voimakkaasti vaikuttavia eivätkä valitukset ja oikeudenkäynnit voi korjata jo aiheutuneita vahinkoja.

 

Terroristi ja "terroristi"

Perjantai 4.6.2010 klo 10.28 - Pirkko Turpeinen-Saari

Israelilla ja Yhdysvalloilla on tämäkin yhteinen ominaisuus:järjestöjen ja ihmisten mielivaltainen luokittelu terroristeiksi. Israel aiheutti täydellisen tietokatkoksen Gazaan pyrkiviin laivoihin tapahtuneen hyökkäyksensä aikana ja sen jälkeen. Sama taktiikka vallitsi runsas vuosi sitten tapahtuneen Gazan verilöylyn yhteydessä.Israelin mielivaltaisesti valitut videopätkät ja tulkinnat olivat usean päivän ajan ainoata uutismateriaalia. Israel leimasi laivojen kansalaisjärjestöt terroristeiksi ja terroristien tukijoiksi.

Samana päivänä kun Israelin armeija hyökkäsi Gazaan runsas vuosi sitten, Israelin hallitus nimesi 40 uutta järjestöä terroristilistalleen. Itse valtioterrorismiin ja sotarikoksiin syyllistynyt hallitus leimaa siis haluamansa henkilöt ja järjestöt terroristeiksi. Yhdysvallat toimii samoin. Terroristiksi leimaamisen jälkeen yksilöt ja järjestöt muuttuvat lainsuojattomiksi ja mikäli kansainvälinen yhteisö menee mukaan näiden kahden maailmassa valtaa pitävän hallituksen määrittelyihin, ei kyseisillä henkilöillä ja järjestöillä ole todellista lainsuojaa maineen suojasta puhumattakaan.

Kuvaavaa näille terroristilistoille on, että maailmassa laajasti arvostettu ja rakastettu Nelson Mandela poistettiin Yhdysvaltojen terroristilistalta vasta pari vuotta sitten. Alkaa näyttää siltä, että suuri osa listojen jäsenistä on mitä arvostetuimpia ihmisoikeuksien puolustajia.

Objektiivisesti ja normaalin oikeustajun mukaisesti Yhdysvaltojen ja Israelin hallitukset toimivat kuin pahimmat terroristit. YK:n satojen päätöslauselmien, joissa on eri tavoin vaadittu palestiinalaisten oikeuksien toteutumista, kumoaminen koko maailman valtioiden tahtoa vastaan on toteutunut Yhdysvaltojen, Israelin ja joskus joidenkin pienten Tyynenmeren valtioiden muutamalla äänellä. Tuo osoittaa, että YK:n toiminta on rakenteestaan johtuen pahasti halvaantunut. Se ei noudata oikeutta vaan välillisesti tukee valtioterrorismia.

YK ei pysty suojaamaan oikeudenmukaisuuden toteutumista. 

Israel terrorisoi jälleen viattomia siviilejä

Torstai 3.6.2010 klo 16.32 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin mielenkiinnolla ja syvän liikutuksen vallassa Turkin päministeri Erdoganin Israelia koskevaa puhettaTurkin parlamentissa tiistaina. Puhe simultaanitulkittiin englanniksi.Ensimmäistä kertaa kuulin asioista puhuttavan syvän rehellisesti ilman diplomaattisia sanakäänteitä. Erdogan julisti kuinka Israel on todella näyttänyt, että se osaa tappaa viattomia ihmisiä ja lapsia, viitaten paitsi laivasaattueen tapahtumiin, myös Gazan tuhoisiin siviilien pommituksiin ja murhiin. Erdogan vetosi kansainväliseen yhteisöön, jolta se vaati vihdoinkin toimia Israelin jatkuvia kansainvälisten lakien rikkomuksia vastaan. Vaikka parlamentissa on hyvin eri tavoin pääministeriin suhtautuvia ryhmiä, nähdäkseni kaikki taputtivat seisaalleen nousten antaakseen yksimielisen tuen Erdoganin vaatimuksille ja solidaarisuuden osoitukselle Gazan väestölle.

Erdogan sanoi olleensa edellisenä päivänä yhdessä Angela Merkelin kanssa Chilessä ja puhuneensa tilanteesta ja aikoen puhua hänen kanssaan uudelleen vielä samana päivänä. Samoin hänellä oli sovittuna puhelu Britannian pääministerin David Cameronin kanssa sekä ilta kahdeksalta presidentti Obaman kanssa. Kaikesta saattoi päätellä, että Erdoganin mielestä on tultu käännekohtaan, josta on aloitettava vaatia Israelilta uudenlaista lakeja ja ihmisarvoa kunnioittavaa käyttäytymistä ja, että hän itse tekee voitavansa saadakseen kansainvälisen yhteisön toimimaan eikä vain puhumaan.

Turkin ulkoministeri vuorostaan antoi lentokentällä palatessaan USA:sta saman päivän iltana suorapuheisen lausunnon. Hän totesi, että Israel on syyllinen veritekoihin. Ei syyllinen voi tutkia syyllisyyttään vaan tutkimus on tehtävä lainmukaisesti ja kansainvälisten tahojen toimesta.

Yhdysvallat, jonka omissa toimissa olisi paljon tuomioistuimille tutkittavaa,on käännepisteessä. Voiko rauhan Nobelisti Obama jatkaa sotarikollisia suojelevaa asennetta kotimaasaan ja niin ollen johdonmukaisuuden vuoksi myös Israelissa. Vai onko Obaman moraalinen selkäranka sellainen, jonka kuvan hän antoi vaalikampanjansa aikana sekä omaelämäkerrallisissa kirjoissaan. Silloin USA:n politiikassa tapahtuisi täys'käännös. 

Mistä vaietaan?

Lauantai 29.5.2010 klo 17.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin junamatkalla Punkaharjulta Helsinkiin De Morgenia, Belgian toiseksi suurinta päivälehteä. Yhdessä ainoassa keskiviikkopäivän numerossa oli neljä merkittävää, tavalla tai toisella ihmisoikeusrikkomuksiin tai massiiviseen piittaamattomuuteen liittyvää ja niitä paljastavaa juttua.Lähes sivun jutussa, joka otsikoitiin " Punainen risti vahvistaa Bagramin vakilan yhteydessä olevan mustan vankilan". Mustalla tarkoitetaan salaista vankilaa ikäänkuin mustaa aukkoa, johon yksilö katoaa.Salainen siksi, että Punaisen ristin tiedoista huolimatta Yhdysvallat sitkeästi kieltää vankilan olemassaolon.

Artikkelissa viitataan BBC:n haastattelemiin yhdeksään entiseen salaisen vankilan vankiin ja heidän kertomuksiinsa sietämättömistä olosuhteista. Sellissä oli koko ajan valo, niin, että vanki ei tiennyt onko päivä vai yö. Sellin kamera näytti, jos vanki oli nukahtamassa, jolloin hänet tultiin herättämään. Yhdeltä haastatellulta puuttui rivi etuhampaita, jotka yhdysvaltalainen sotilas oli pidätettäessä iskenyt sisään kiväärinperällä.

Koska pidätetyt eivät paljastuneet Talibanin kannattajiksi pääsivät he viikkojen kuluttua vapaaksi vannottuaan, että eivät oman etunsa vuoksi!, kerro mitään kokemuksestaan.

Toinen juttu oli Paul Krugmanin, talouden Nobel-palkinnon 2008 voittaneen tiedemiehen ja New York Times-lehden kolumnistin artikkeli Meksikon-lahden öljyvuodosta otsikolla "Seksiä,huumeita ja jättimäinen öljyvuoto". Sisäministeriön tarkastuksen pohjalta on voitu todeta Minerals Management Servicessä vallinneen kulttuurin, joka "on liian shokeeraava kerrottavaksi". Siellä vallitsi "huumeidenkäytön ja promiskuiteetin kulttuuri".

Krugman puolustaa Obamaa yleensä, mutta BP sai Deepwater Horizon ympäristöluvan Obaman jo ollessa presidenttinä, joten tämä yksityiskohta saa Krugmanin tuomion. Toisin sanoen Obaman hallinon olisi tullut olla varovaisempi. Sen lisäksi Krugmanin mielestä Yhdysvalloissa tulisi tapahtua täydellinen suunnanmuutos suhteessa yhteisten asioiden hoitamiseen.

Krugman syyttää virkamiehistössä vallitsevaa hallituksen vastaista ilmapiiriä. Onkin hämmästyttävää, että Obama jatkoi pääasiassa Bushin aikaisella miehistöllä. " Kaivosonnettomuudet ovat huonon hallintokulttuurin seurausta".Tarvitsemme poliitikkoja, jotka uskovat hyvään hallintoon.

Suomalainen media vaikenee yllämainituista asioista. Miksi? 

Obama,Bush ja Helsingin Sanomat

Perjantai 28.5.2010 klo 10.54 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin sanomien Pekka Mykkäsen artikkeli 28.5.2010 "Obama teki selvän pesäeron Bushin turvallisuusstrategiaan"osoitti jälleen sen kuinka lehtimies toimii vain vallanpitäjien propagandan referoijana antamatta omaa kriittistä näkökulmaa, jos sellaista ylipäätään on.

Huvittavaa on lukea The Nationia tai The New York review of booksia rinnakkain suomalaisten tiedotusvälineiden kanssa. New York review of books julkaisi vetoomuksen otsikolla "Crimes are crimes no matter who does them" eli rikokset ovat rikoksia riippumatta kuka niitä tekee. Vetoomuksen allekirjoittajina oli yhdysvaltalaisia intellektuelleja ja moraaliltaan ja oikeustajultaan tunnetusti korkeatasoisia henkilöitä mm Pentagonin papereista tunnettu Daniel Ellsberg ja professori Noam Chomsky.

Vetoomuksen laatijat toteavat Obaman ajan olevan jopa pahempi ihmisoikeusloukkausten näkökulmasta kuin Bushin aika. Vetoomuksen allekirjoittajat luettelevat mm. seuraavia tekijöitä.

1. Obama on määrännyt terroristiyhteydet kieltävän Yhdysvaltojen kansalaisen salamurhattavaksi ilman oikeudenkäyntiä.

2. Yhdysvaltojen joukot ovat ampuneet helikopterista aseettomia siviilejä ja lehtimiehiä. Pentagon on ilmoittanut, että sotilaita vastaan ei nosteta syytteitä. (suomalaisetkin ovat nähneet videon tai kuvia tilanteesta, jossa helikopterissa olevat sotilaat suhtautuvat tappamiseen kuin hauskaan peliin)

3.Yhdysvallat on myöntänyt useiden kieltämisten jälkeen suorittaneensa joukkomurhan Gardezissa Afganistanissa 12.2.2010 jättäen 16 lasta orvoiksi. Yhdysvaltojen erikoisjoukot tappoivat joukossa kaksi raskaana olevaa naista, kaivoivat omat luotinsa heidän ruumiistaan hävittääkseen todistuskappaleet.

4. Guantánamon vankileirin 3 väitettyä itsemurhaa olivatkin yhdysvaltalaisen henkilökunnan tekemiä murhia.

Allekirjoittajat pitävät nykytilannetta joissain suhteissa pahempana siksi, että Obama on julistanut oikeudeksi murhata Yhdysvaltojen kansalaisen pelkästään Obaman tai CIA:n epäilyjen perusteella, mitä Bush ei koskaan tehnyt julkisesti. Pahinta ehkä on, että Obaman hallitus on laajentanut miehittämättömillä lennokeilla tehtyjä surmaiskuja väittäen Yhdysvalloilla olevan kansainvälisen lain mukainen oikeus itsenäisten valtakuntien alueella, joiden kanssa Yhdysvallat ei ole sodassa, tapahtuviin tappoihin, joissa tunnetusti suhteellisesti suurin osa kuolleista on ollut siviilejä.

Bushin aikana intellektuellit ja ihmisoikeuksien puolustajat pitivät vastaavia tekoja raivostuttavina ja ennenkuulumattomina mutta Obaman tekeminä samat asiat menevät vähällä huomiolla. Toisin sanoen Bushin ajan vääryydet ovat muodostuneet Obaman ajan arkipäiväksi.

Obaman hallinto on myös kieltäytynyt tutkimasta tai asettamasta syytteeseen Bushin hallinnon ajan sotarikollisia mukaanlukien vesikidutuksen ja muiden kidutusmuotojen hyväksyjät tehden siten ne hyväksyttäviksi silloin, nyt ja tulevaisuudessa.

Voisi kuvitella, että Helsingin Sanomat eräänä merkittävimmistä poliittisista uutisvälineistä kokisi haasteeksi sen, että ulkomaiset, paikalla olevat kirjeenvaihtajat antaisivat muutakin kuin hallitusten omaa propagandaa. Robert Fisk, eräs lahjakkaimmista toimittajista, kuvaa erinomaisessa Aljazeeran seminaarissa pitämässään puheessa sitä minkälaisiksi vallan sylikoiriksi toimittajat ovat muuttuneet.

Mikä terveydenhuollossa on ensisijaista?

Sunnuntai 23.5.2010 klo 14.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kolmekymmentä vuotta sitten tein käsikirjoituksen Suomen lääkäriliiton ammatinvalintaan tarkoitettuun elokuvaan lääkärin ammatista. Korostin työn ihmisläheisyyttä ja erityisesti yhteistyötä eri ammattiryhmien kuten sairaanhoitajien, lääkäreiden ja psykologien välillä. Lääkärin nopea tavoitettavus ja kotikäynnit olivat tuolloin ajankohtaisia.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Lääkäriliitto teki uuden ammatinvalintaelokuvan. Siinä haluttiin- lehtitietojen mukaan- korostaa lääketieteen teknologiaa, haastavuutta ja sellaisia seikkoja, jotka houkuttelisivat myös miehiä hankkiutumaan ammattiin.

Ajan hengen mukaisesti kaikki valtion liikenevät taloudelliset voimavarat on kohdennettu erikoissairaanhoitoon. Pääministerin mukaan 15.000 uutta virkaa kun samaan aikaan perusterveydenhuoltoon ei yhtään.

Valtakunnan laajalevikkisin sanomalehti kuvaa tänään 23.5.2010 kuinka sydänkirurgit suorittavat sydämensiirtoa herooisessa ilmapiirissä, suihkukoneiden ja taksien osallistuessa elinten kuljetukseen. Tekstin sydänkirurgit ovat kaikki miehiä. Neljäkymmentä vuotta sitten istuin Christian Barnardin vieressä Houstonilaisessa luentosalissa. Hän oli tehnyt ensimmäisen sydämen siirron maailmassa mutta itse kuoli banaaliin allergiakohtaukseen uima-altaan äärellä.

Samaan aikaan kun sydänkirurgit tekevät siirtoaan terve riuska maanviljelijä menee rintakipuisena pienen kunnan terveyskeskukseen. Lääkäriä ei ole paikalla. Hoitaja kehoittaa ottamaan särkylääkettä ja menemään kotiin. Illalla nuori maanviljelijä on kuollut täysin parannettavissa olevaan tulehdustautiin. Jäljelle ovat jääneet pienet lapset, vaimo ja maatila.

Samaan aikaan kun nuori pienet kipunsa hyvin kestävä riuska maanviljelija kuolee on hänellä kymmeniä turhaan kuolevia kohtalotovereita kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Byrokratia, sankaritöiden arvostus ja helpous saada rahaa ja sairausvakuutuskorvauksia hienoihin toimenpiteisiin ja laitteisiin on johtanut siihen, että Suomessa on yksityisiä magneettitutkimuslaitteita, ylellisiä yksityisiä terveysasemia ja palveluita varakkaiden tarpeisiin mutta terveyskeskukset näivettyvät toivottoman alkeellisiin työmenetelmiin ja asenteisiin mutta ensisijaisesti päättävien tahojen ja mielestäni myös Suomen lääkäriliiton yksityislääkäritoimintaa ja erikoissairaanhoitoa suosiviin asenteisiin.

Keneltä HUS:in hallitus kysyy mielipiteen keskeisistä ratkaisuistaan? Lääkäreiltä. Kuka uskaltaa kyseenalaistaa lääkärin perustelut lääketieteellisissä ratkaisuissa? Suomen lääkärilehti toteaa lääkäreiden olevan arvoiltaan oikeistolaisia. Kuinka voimme odottaa silloin muuta kuin  nykyisenkaltaisen tilanteen jatkuminen, jonka myötä koululaisten, varattomien, työttömien ja suuren osan eläkeläisistä terveystilanne edelleen huononee kun samaan aikaan muutamien harvojen erikoissairaanhoitoa ja erikois-erikoissairaanhoitoa tarvitsevien tilanne entisestään paranee, minkä seurauksena perusterveydenhuollon rappeutuminen johtaa entistä mittavampaan kalliin erikoissairaanhoidon tarpeeseen.

Lääkäriliiton tavoite miesten saamisesta tekemään sankarillisia leikkaustoimenpiteitä on toteutunut. Milloin lääketieteen kehittämisessä sydäntautien ja muiden estettävissä olevien tautien ennaltaehkäisy ja ihmisläheinen  myös sydäntauteja ennaltaehkäisevä yhteistyön ja läsnäolon ilmapiiri terveyskeskuksissa määritellään asiantuntijoiden ykköstavoitteeksi?

 

Miksi Katainen raivostui?

Torstai 13.5.2010 klo 18.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jyrki Katainen raivostui eduskunnan Kreikka-keskustelussa demareille. Miksi tuo kiihko? Usein itsensä kanssa umpikujaan joutuva ihminen syytää katkeruuden ja vihantunteet ensin ulospäin; muualla on vika kuin minussa!Nyt vika on demareissa.

Tosiasiassa virtuaalitaloutta kasvattava politiikka on tullut tiensä päähän. Suursijoittaja George Soros totesi jo viisi vuotta sitten mm ruotsalaisille sanomalehdille antamassaan haastattelussa että kapitalismi on vaarallisempi kuin kommunismi! Hän, joka keräsi valtavia omaisuuksia pakottamalla valtiot, niin Euroopassa (Britannia) kuin useissa Aasian maissa pönkittämään valuuttaansa suunnattomilla summilla veronmaksajien varoja. Hän, joka oli virtuaalitalouden todellisia kummisetiä ja sankareita.

Kataisen on pakko alkaa tiedostaa tai ainakin alitajunnassa alkaa kasvaa tietoisuuden poikanen, joka osoittaa, että Euroopan valtioiden keräämä pankkien tukisumma ja Kreikan pelastamiseen kerätty mekanismi ei tule toimimaan. Jos tukipaketti on pienempi kuin globaalin virtuaalitalouden yhden päivän liikevaihto (Christer Lindman A-studiossa 12.5.2010)sen merkitys on kuin syöttäisi nälkäiselle tiikerille pienen pullanpalan.

Kyse ei ole vain Euroopan tasolla tehdyistä ratkaisuista vaan myös tämän hallituksen omasta sisäpolitiikasta. Hallitushan on edistänyt varakkaiden verohelpotuksilla varakkaiden mahdollisuutta sijoittaa virtuaalitalouteen ja pikavoittoihin kun samaan aikaan vähävaraisten peruspalveluihin riittää entistä vähemmän rahaa.

Espanjan ja Kreikan hallitukset ovat olleet pakotettuja pienentämään valtion virkamiesten jo ennestään vaatimattomia palkkoja. Suomessa sama trendi on merkinnyt "maltillisia" palkkaratkaisuja. On vedottu yhteisvastuuseen ja samassa veneessä olemiseen. Ei kuitenkaan taideta olla samassa veneessä vaan virtuaalirahan määrätön ahneus riisuu pienipalkkaisten toimeentuloonsa tarvittavat perusedellytykset; ruoan, terveydenhoidon ja opetuksen. Kun näiden katoamisen jälkeen vähävaraisilla on pelkkä nahkansa jäljellä on kapinahenki ja suuttumus ne tunteet, jotka ohjaavat yhteiskuntia.

Koska virtuaalitalouden mekanismit ovat nopeita joutuu Katainen aavistamaan, että katastrofi on edessä mieluummin pian kuin tuonnempana. Viime viikkojen tapahtumat ovat toivottavasti olleet Kataiselle ja hänen tovereilleen tapahtumia, jotka järkyttävät maailmankuvaa ja osoittavat, että virtuaalitalouden valta ei ole valtaa, jota tunteva ihminen haluaa. Siten  veroparatiisilaki vedettäneen pois ja sen sijaan lähdetään kansainvälisillä arenoilla kehittämään mekanismeja, jotka palauttavat maailmaan talouden alueen demokratiaa. Virtuaalitalouden massiivisten rahavirtojen valta suhteessa globaaliin reaalitalouteen on murskaava. Toimenpiteillä on kiire ja on kyseenalaista pystyykö konservatiivisen maailmankuvan vallassa oleva EU ratkaisemaan ongelman.

Suomen järjetöntä osallistua Afganistanin sortoon

Sunnuntai 9.5.2010 klo 16.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Luin juuri loppuun Afganistanilaisen kansanedustaja Malalai Joyan syvällisen, rehellisen kirjan Een vrow tussen krigsheren (Nainen sotaherrojen keskellä).Kirja on saatavilla myös englanniksi, mutta Malalain ajatuksiin voi tutustua hänen ja hänen tukiryhmiensä nettisivuilla esimerkiksi googlaamalla hänen nimensä.

Kattava väkivallan, korruption ja naisten alistamisen lisääntyvä läsnäolo on tosiasia niin yhteiskunnassa yleensä kuin parlamentissa erityisesti. Voiko suomalainen äänestäjä tai eduskunnan jäsen kuvitella joutuvansa istumaan parlamentissa voimatta sanoa sanaakaan. Malalain johdonmukainen epäkohtien paljastamisen politiikka johti siihen, että puheenjohtaja sulki hänen mikrofoninsa kesken puheen niin Loya jirghassa kuin parlamentissa.Hän ei voinut käyttää puheenvuoroakaan parlamentissa, josta sotaherrojen enemmistö laittomasti äänesti hänet ulos!

Neljän turvamiehen kanssa kulkemaan joutunut Malalai Joya pitää puheita naisten oikeuksien parantamisesta sodan ja miehityksen avulla pelkkänä propagandana. Hän osoittaa kuinka parlamentti on täynnä sotarikollisia, jotka kuuluisivat Haagin rikostuomioistimeen eikä parlamenttiin.Hän kuvaa kuinka Yhdysvaltojen taloudellinen ja sotilaallinen tuki ylläpitää sotarikollisten valtaa. Sotaherroilla on omat armeijansa, kidutuskammionsa ja vankilansa eikä Afganistanin kansallisella armeijalla ole arvovaltaa näiden toimintaa rajoittamaan.

Malalai Joya päättää kirjansa kolmeen vaatimukseen.1.Sota on lopetettava.Pienten maiden ei pidä alistua Yhdysvaltojen talutusnuoraan sen hoitaessa omia strategisia intressejään. 2.Sotaherrojen valta on riisuttava. Sotarikolliset ja huumekaupalla rikastuvat naisia alistavat ja raiskauksen hyväksyvät henkilöt on poistettava vallasta.3. Ulkomaiset joukot on vedettävä pois. Yhdysvallat,NATO ja palkka-armeijat eivät nauti suurten kansanjoukkojen tukea.

Malalai Joya on tavannut suuren määrän eri kansalaisjärjestöjen ja tavallisen kansan edustajia laajoilla ulkomaan kiertueillaan. Hän katsoo, että Afganistanin kansalla ja näillä eri maiden kansalaisilla on yhteinen tavoite: aito demokratia. 

TIME-magazine valitsi Malalai Joyan yhdeksi sadan maailman vaikutusvaltaisimman henkilön joukossa. On poikkeuksellista, että näiden joukossa on yksi näin rehellinen ja aito ihminen miksi Malalai osoittautuu kirjan perusteella. Suomalaisten tulisi ryhtyä perehtymään syvällisemmin Afganistanin todelliseen tilanteeseen. Tietoa on saatavilla vaikka päivälehdistä sitä on turha hakea.

Maapallon manipuloinnin kauhuskenaario

Sunnuntai 25.4.2010 klo 18.42 - Pirkko Turpeinen-Saari

On hätkähdyttävää todeta oma tietämättömyytensä maapallon manipulointiaseista, joista Dr.Rosalie Bertell on jo 2002 kirjassaan Planet Earth the Latest Weapon of War, kirjoittanut. Tuhkatiheään toistuvat maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, lentokoneen katoaminen jäljettömiin kaikkien laitteiden lakatessa yht'äkkiä toimimasta saattaa saada selityksensä HAARP-järjestelmästä.

Kymmenen päivän lomamatkamme sattui Islannin tulivuorenpurkauksen aikana. Kouriintuntuva paluumatkan järjestymisen odotus lisäsi motivaatiota miettiä mitä kaikkea järjettömältä ja vastuuttomalta tuntuvalla Yhdysvaltojen "sotakoneen" Pentagonin kokeilulla saatetaan aiheuttaa. Eikä vain Yhdysvaltojen vaan todennäköisesti myös Venäjä, Britannia ja Saksa osallistuvat kokeisiin.

Rosalie Bertell osoittaa, että ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden jätökset muodostavat 750 mailin syvyisen säteilykerroksen ilmakehässä, joka on vuorovaikutuksessa maan nestemäisen ytimen kanssa. Toisaalta HAARP ja siihen liittyvät laitteet saattavat synnyttää sykkiviä,äärimmäisen matalajaksoisia (ELF) aaltoja, joita on suunnattu suoraan syvälle maan sisään, kyeten häiritsemään maan kuoren tektonisia levyjä. Näiden kokeiden seuraukset ovat arvaamattomia.

Kenellä on oikeus manipuloida kaikkien yhteistä maapalloa kokeilla, joiden seuraukset ovat joko täysin arvaamattomia tai kuten ionosfääri-linssin aiheuttamat tuhot tiettyyn paikkaan tahallaan suunnattuja katastrofeja.

Suomalaisen median henkinen laiskuus osoittautuu jälleen todeksi. Mistä olemme voineet nähdä tai lukea HAARPista. Missä on Rosalie Bertellin haastattelut? Miksi näin tärkeästä Euroopan parlamentissä käsitellystä asiasta ei ole nähty uutisia? Miksi Catherine Ashtonilta ei kysytty HAARPista kun toimittajat parveilivat hänen ympärillään. Mitä mieltä rauhan- ja konfliktintutkimuksen asiantuntija Tarja Cronberg on asiasta? Ei näy missään.

Espanjalaisissa lehdissä puhuttiin jatkuvasti syvistä moraaliin ja tietoisuuteen liittyvistä asioista otsikolla "muistaminen on oikeudenmukaisuuden perusta". Asia oli vireillä äärioikeiston yrittäessä savustaa kansainvälisesti tunnetun lakimies Garzónin virastaan. Garzón on sitä mieltä, että Francon diktatuurin ajan rikokset on otettava käsittelyyn ja teloitettujen ja tapettujen tasavaltalaisten omaisten on saatava oikeutta.

Suomalaiset ovat unohtaneet niin paljon, että muistamattomuuden ylläpitämiseksi tarvitsemme pinnallisen median, joka "viihdyttää" ja tyhmistää. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että maamme hallitukselle ja suurimmalle osalle mediaa on tärkeää mielistellä NATO:a, jonka annetaan kokoontua ja pitää harjoituksiaan maassamme. Sen sijaan, että vaatisimme NATO:n johtavaa maata Yhdysvaltoja ilmoittamaan, mitä kokeita ja milloin se on HAARPilla ja muilla maapalloon vaikuttavilla laitteilla tehnyt ja mitä ne ovat aiheuttaneet. 

Onko presidentti Obaman ydinasekokoukset ja MARSiin suuntautuvat retkisuunnitelmat huomion kiinnittämistä muualle kun on tullut aiheutetuksi ydinräjähdystä suunnattomasti merkittävämpi ketjureaktio, jota ei ehkä enään hallita. Kokeet ovat jatkuneet parikymmentä vuotta. Obama ei ollut silloin vastuussa, mutta nyt hän on!

HAARP Sodan käynti luonnonmullistusaseella

Tiistai 13.4.2010 klo 18.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Euroopan parlamentti on käsitellyt Pentagonin Alaskassa sijaitsevaa HAARP-asetta raportissaan ref.nr. A4-0005/99 otsikolla "Ympäristö, turvallisuus ja ulkopolitiikka". Tuolloinen komissaari Wahlström totesi 3.6.2003 HAARP: in olevan sotilaallinen ohjelma. Euroopan parlamentti luonnehti HAARP: ia asejärjestelmäksi, joka vahingoittaa ilmastoa ja jota pitkäaikaisen ympäristövaikutuksensa vuoksi tulisi valvoa riippumattoman kansainvälisen tahon toimesta.

Belfort-ryhmä, Greek Movement against Chemical Aerial Spraying ja The Capodistrias-Spinelli-Europe Initiative lähettivät Catherine Ashtonille avoimen kirjeen pyytäen hänen kannanottoaan HAARPIIN.

Kirjeessä kuvataan Euroopan Unionin  demokratiavajetta käyttämällä esimerkkinä komission puuttuvia toimenpiteitä köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden kieltämisen suhteen, vaikka Euroopan parlamentin jäsenistä 94% vastustaa uraaniaseita.

Kirjeessä kuvataan elävästi Catherine Ashtonin kommentteja häneen kohdistettuihin arvosteluihin  koska hän ei kiirehtinyt Haitin maanjäristyksen uhreja katsomaan. Kirjeen kirjoittajat ymmärtävät, että mahdollisesti tahallaan aiheutetun maanjäristyksen seurausten lievittämiseen ylimitoitetun hyväntekeväisyys-tyyppisen huomion kiinnittäminen poliitikon taholta olisikin vähemmän tärkeää kuin maanjäristyksen syiden selvittäminen.

Huomattava yhdysvaltalainen tutkija ja maailmankuulu säteilyasiantuntija ja useiden kansainvälisten palkintojen saaja Dr.Rosalie Bertell, kuvaa kirjassaan "Planet Earth the Latest Weapon of War" niitä menetelmiä, joilla mm maapallon ilmakehän ominaisuuksiin puuttumalla sekä magneettikenttää manipuloimalla saadaan aikaan luonnonmullistuksia.Hänen mielestään näiden käyttämisen kutsumista turvallisuutta tuoviksi menetelmiksi on kuin katsoisi, että itsemurhapommittajaksi ryhtyminen lisäisi elinajan odotusta.

Suurin ongelma on siinä, että ionosfäärin manipuloinnin seurauksista kukaan ei voi tietää mitään. Maapallon elintärkeiden kerrosten muuttamisen seurausten luulisi kuuluvan kaikille eikä yhden valtion sotakoneella voi olla oikeutta vaikuttaa näin ratkaisevalla tavalla planeettamme kohtaloon.

Kun yksi valtio siirtyy sotimaan luonnonkatastrofeilla, joiden alkuperä on vain tekijöidensä tiedossa, muut lähtevät luonnollisesti mukaan samankaltaisilla menetelmillä. Bertellin mukaan HAARPin lisäksi on kehitetty ällistyttävän voimakkaita ja keskenään vaikuttavia laitoksia, joiden elektromagneettisten kenttien voimakkuus ylittää 60.000 kertaisesti maan oman magneettikentän voimakkuuden.

Hän arvostelee mm sitä, että HAARPin kehittäminen ja sillä aiheutetut muutokset ovat Pentagonin alaisuudessa eikä siviilitutkijoita ole konsultoitu. 

Kirje Ashtonille on kokonaisuudessaan Greek Movement against Chemical Aerial Spraying-järjestön sivulla ja HAARPista saa tietoa esimerkiksi HAARP weapons hakusanalla.

Elokuvatarkastamon lopetus

Tiistai 30.3.2010 klo 12.22 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimin kymmenen vuotta Valtion elokuvalautakunnan psykiatrian asiantuntijana. Tunnen kaupallisuuden ja mielen suojelun välisen taistelun varsin hyvin. Karkeat kaupalliset intressit pyrkivät alentamaan vertatirskuvien ja väkivaltaa vyöryvien elokuvien ikärajoja.Oli jatkuvaa henkien taistelua saada edes jossain määrin myönteisiä ratkaisuja lasten ja nuorten etujen puolesta.

Yli 47.000 lasta ja nuorta on erityisopetuksen piirissä. Levottomuuden, keskittymiskyvyttömyyden, oppimisvaikeuksien ja masennuksen kanssa painivien lasten toivotaan selviävän koulusta henkilökohtaisemman ja psykologista oivallusta keskimääräistä enemmän sisältävän opetuksen avulla.

Kysymys ei kuitenkaan ole vain koulusta selviämisestä vaan suuresta kärsimyksestä, jota elämä on näihin nuoriin keskittänyt. Suuren osan käyttäytymistä kutsutaan epäsosiaalisuudeksi. Kärsivää epäsosiaalisuutta. Nämä nuoret ovat alttiimpia lyhytjännitteisyydessään viihdyttämään itseään käsiin sattuvalla väkivaltaviihteellä.

Nyt valmistellaan lakia, jonka seurauksena elokuvia ei enää tarkastettaisi vaan ongelma poistuisi lasten mediakasvatuksella. Kuka uskoo, että mediakasvatuksen seurauksena nuori pystyy DVD:n kannesta päättelemään onko tuote hänelle sopiva?Televisiokuuluttaja varmaan kertoo ikärajan sijasta oman arvelunsa ohjelman sopivuudesta mikäli sitä enään katsotaan tarvittavankaan.

Kyse on puhtaasta kaupallisesta intressistä. Elokuvatarkastuksen lopettamisella saadaan sisään "vapaasti" vyöryvää väkivaltaa, jonka kaupallinen hyödyntäminen kasvattaa epäsosiaalisen mielenlaadun omaavien aikuisten pankkitilejä.

Epäsosiaaliset aikuiset kiinnittävät huomionsa peilikuvansa sijasta avuttomiin, keinottomiin epäsosiaalisesti käyttäytyviin nuoriin. Nuoret päätyvät pian vankilaan mutta epäsosiaaliset aikuiset muuttavat oman epäsosiaalisen toimintatapansa laeiksi, elleivät ne jo ole sitä. Verojen kierto, optiot, veroparatiisit - nehän ovat jo laillisia. Nyt empatian ja toisista ihmisistä välittämisen turruttava video- ja elokuvaväkivalta tehdään entistä saatavammaksi ennakkotarkastuksen lopettamisen seurauksena. Empatian puute normalisoidaan. Laillisuus on kunkinhetkisessä eduskunnassa vallitsevan oikeustajun taso. Yhä enemmän eduskunnan päätökset ylittävät humaaniin ajatteluun liittyvät periaatteet. "Suomi veroparatiisiksi"! ja elokuvatarkastuksen lopettaminen ovat vain eräitä esimerkkejä tässä väkivallan ja eriarvoisuuden lisääntymisen kierteessä. 

 

Hormonikorvaushoitotutkimusten tieteellisyys

Tiistai 30.3.2010 klo 11.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään 30.3.2010 Uutispäivä demarissa kerrottin lääket.lis.Pauliina Tuomikosken tutkimuksesta otsikolla "Hikoilu on sydämen kannalta hyvä ominaisuus". Jo vuosikymmenten ajan yleisön saatavilla on ollut ristiriitaisia tietoja hormonikorvaushoidon vaikutuksista vaihdevuosien jälkeen. Alkuvaiheen kaikin puolin myönteisiä vaikutuksia osoittaneiden tutkimusten jälkeen yhä enemmän on saatu uhkakuvia sisältäviä tutkimustuloksia.

Kriittistä lukijaa on hämmästyttänyt tutkimusjoukkojen erilaisuus. Joihinkin tutkimuksiin on sisällytetty tutkimuksen alkaessa jo 70v ylittäneitä koehenkilöitä. Sen lisäksi usein on oletettu, että tutkittavat naiset ovat muuten samanlaisia mutta toiset koehenkilöt ovat käyttäneet hormonikorvaushoitoa, toiset eivät.

Jokainen tietää, että syöpään sairastumisen todennäköisyys kasvaa iän myötä. Siten 70 vuotiaan todennäköisyys saada syöpä on suurempi kuin 45 vuotiaan juuri vaihdevuodet ylittäneen henkilön todennäköisyys. Siten syöpäriskin arvioinnissa aineiston näin laajat ikäerot ovat arveluttavia.

Naisetkaan eivät ole robotteja. Jo sukukypsässä iässä he ovat erilaisia hormonien määrän vaihdellessä kuukauden eri jaksoissa. Toisilla estrogeenimäärän vähetessä ja progesteronin lisääntyessä vaivoja on enemmän kuin toisilla.Kuukautisvaivat vaihtelevat suuresti.

Eräs tutkimuksia tulkitsevien henkilöiden pääväittämä syöpäriskin suhteen on ollut se, että mitä pidempään estrogeenia käyttää, sitä suurempi riski on. Kuitenkin pääosassa tutkimuksia jätetään kysymättä, mitä raskaudenehkäisymenetelmää nainen on elämänsä ajan käyttänyt. Varsinkin alkuvaiheessa 1960-luvulla ehkäisytablettien hormonimäärät olivat suuria. Siten nainen ollessaan 45-50-vuotias oli saattanut käyttää yli 30 vuotta hormonipillereitä. Missään en ole nähnyt tutkimusaineistoa, jossa hormonien kokonaiskäyttömäärä olisi otettu huomioon riskiä arvioitaessa.

Eräs gynekologian professori totesi korvaushoidon riskin pienuutta määrittäessään suhteessa varsinkin vanhoihin ehkäisypillereihin eron olevan sama kuin tarkkuuspistoolin ja hirvikiväärin välillä.

Hormonikorvaushoidon myönteisiä vaikutuksia vähätellään tässä ja nyt. Tärkeämpiä kuin mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset luukatoon tai sydän-ja verisuonitauteihin ovat sen vaikutukset mielialaan, unensaantiin ja yleiseen elinvoimaan arjessa. Psykiatrina pidän näitä elämänlaatuvaikutuksia kaikkein merkittävimpinä. Jokainen voi itse ratkaista tavoitteleeko 90v ikää ja mahdollista Altzheimerin tautia kieltäytyen hormonikorvaushoidosta vai haluaako elää ihmisarvoista naisen elämää tässä ja nyt useimmiten ilman uni- ja masennuslääkkeitä.

Sen, joka pitää tärkeänä mahdollisuutta hormonikorvaushoidon käyttöön kun sen aika tulee, on syytä turvautua kondomin tai pessaarin käyttöön yhdynnässä. Olenkin ihmetellyt suomalaisten naisten tietämättömyyttä pessaarin käytön hyödyistä. Jos kondomi ei miellytä miksi ei käyttäisi pessaaria?

Onneksi meillä on Ashton

Sunnuntai 14.3.2010 klo 12.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jo näkemäni ensimmäisen Catherine Ashtonin haastattelun jälkeen pidin valintaa poikkeuksellisen onnistuneena. Tietojeni mukaan Espanjan pääministeri Zapatero oli ehdottanut Ashtonia EU:n ulkoministeriksi. Haastattelussa hän oli selkeä ja ystävällinen.

Eilisessä, 13 maaliskuuta Yle:n TV-uutisten uutispätkässä käsitykseni vahvistui. Ashton puhui luovasta prosessista. Hän vaikutti ihmisenä aidolta, konstailemattomalta eikä hänellä ollut mitään roolikäyttäytymistä. Harmi vain, että julkisuudessa häntä kommentoivat toimittajat eivät tunnista aitoutta eivätkä luovuuden ja tietoisuuden tuomaa sisäistä voimaa.

Toimittajat, nyt lähinnä Helsingin Sanomien Kari Huhta ja Anna-Mari Sipilä keskittyvät lähinnä referoimaan juoruja ja ulkonaisia asioita. Mitä tarkoittaa, että "leppoisan ulkonäön ei pidä antaa pettää .... leppoisan ulkokuoren alla raksuttavat poliitikon aivot". Mitä tarkoittaa poliitikon aivot?

Suuri osa poliitikoista on menettänyt kontaktin omiin tunteisiinsa ja kansalaisten tunteisiin. Tunne oikeudenmukaisuudesta on aikapäivää kadonnut romukoppaan muiden tunteiden kanssa.

Jos Euroopan Unioni on saanut korkeimpaan johtoonsa aidon elossa olevan ihmisen, eikö sitä tulisi juhlia suurena saavutuksena? Tulisi pyrkiä analysoimaan Ashtonin käymiä prosesseja. Lissabonin sopimuksen läpivienti Ison-Britannian ylähuoneen läpi on vaatinut tietoisuutta niistä tekijöistä, jotka prosessiin vaikuttavat sekä oikeanlaisia toimenpiteitä tavoitteen aikaansaamiseksi.

Ulkopolitiikka on samanlaista samaan aikaan vaikuttavien prosessien tunnistamista ja näihin tekijöihin vaikuttamista kuin muutkin kansainväliset prosessit. Siten Catherine Ashton ei ole lainkaan kokematon. Sen sijaan nykyaikaisessa itsekkyyden ja itsekkäiden pyrkimysten ristipaineessa sellaisten prosessien aikaansaaminen, joiden tuloksena on parempia ihmisoikeuksia vaatii todellista taitoa ja ponnistuksia.

Tässä suhteessa Ashton mitä ilmeisemmin on loistava poikkeus. Hänellä on ainakin teoriassa sellainen varustus, joka voisi toimia luovien prosessien voimistamisen suuntaan.

Catherine Ashton ei tuo omaa itseään esiin, mikä on poikkeus moniin johtaviin poliittisiin toimijoihin nähden. Hän ei koreile muotisuunnittelijoiden merkkivaatteilla, laukuilla eikä kampauksilla. Sen sijään hänen lämmin hymynsä ja vinot hampaansa vakuuttavat. Hän keskittyy sisältöön ja asiaan antaen niiden puhua.

Pentagon puijasi koko maailmaa

Perjantai 12.3.2010 klo 15.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Arvostelin 16.8.2009 blogissani HeSa:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakalaa totuudenvastaisista tiedoista, jotka liittyivät Afganistanin sodan alkuvaiheisiin.

Tänään Pekka Hakalan artikkeli on otsikoitu "Pentagon puijasi koko maailmaa". Tuon artikkelin lopussa Hakala toteaa: "Natsi-Saksan propagandaministerin Joseph Goebbelsin nimiin pantu Suuren valheen teoria on taas todistettu todeksi:valheet uppoavat meihin hidasälyisiin, kun ne ovat tarpeeksi julkeita ja niitä toistetaan riittävästi".

Hakalan huumorin sävyttämä julkinen itsekritiikki on kunnioitettavaa ja ihailtavaa.Suhtaudun henkilöön ystävänä totuudenetsintä matkalla.

Totuuden löytäminen nykyisestä uutisvirrasta vaatii työtä. On päästävä tapahtumien keskelle, tapahtumapaikalle, joko fyysisesti tai tiedollisesti ja tunteellisesti. Monien käsien kautta välitetyt uutistoimistojen viestit ovat seurausta monista tulkinnoista. Ne voivat olla tarkoitushakuisia kuten Pentagonin viestit aina ovat. Jos toimittaja pääsee tapahtumapaikalle ainoastaan miehittäjän kolonnan mukana joutuu hän välttämättä yksipuolisten kokemusten varaan.

Pentagonin osoittautuminen puijaajaksi ei ole enään varsinainen uutinen.Viime viikkoina Yle:ssä nähty dokumentti Pentagonin salaisista papereista kuvaa vuosikymmeniä jatkunutta ulko- ja sotapolitiikkaan liittyvää valehtelua ja Yhdysvaltojen kansalaisten harhaanjohtamista. Yhdysvaltojen presidentit yksi toisensa jälkeen valehtelivat karkeasti riippumatta siitä olivatko he "hyvinä" pidettyjä ihmisiä vai "huonoina".Valehtelun paljastajaksi ja julkistajaksi kehittyi syvän rehellisyyden ja aitouden todellisuuden tavoittanut Pentagonin entinen tutkija.Eräs presidenteistä kutsui häntä Yhdysvaltojen vaarallisimmaksi mieheksi. Henkilö joutui uhraamaan paljon ja häntä uhkasi elinikäinen vankeus. Sanomalehtien uskallus julkaista salaiset paperit kehittyi myös hyvin vähitellen. Tuo kehitys edellytti sitä, että riittävä määrä ihmisiä uskalsi olla välittämättä sanomalehtensä lakkauttamisesta kostona paljastuksille.

Jokainen liikahdus siihen suuntaan, että joku ryhtyy tutkivan journalismin parhaita perinteitä noudattaen etsimään totuutta ja tuomaan sen julki on kunnioitettavaa.Tai edes siihen, että toimittaja noudattaa hyvää toimitustapaa ja yhteisesti sovittuja sääntöjä vaikka ei itse olisi kasvanut aitouden ja totuuden haltijaksi.

Ihmisen pahuudelle rajat?

Sunnuntai 28.2.2010 klo 11.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

"Vanhuksille hoitolaki", "Isälle sakot pikkupoikansa haukkumisesta", "Henkisestä parisuhdeväkivallasta tulossa rikos Ranskassa", tässä otsikoita viime päivien sanomalehdistä.

Ongelmia lähestytään kaarrellen. On helppo säätää laki vanhusten hoidosta tietäen, että hoidon parempi toteuttaminen ei ole mahdollista nykyasenteilla. Ranska lähestyy kipeätä aihepiiriä osittain unohtaen, että parisuhdeväkivalta ei ole ainoa lähisuhdeväkivalta. Itä-Suomen hovioikeus päättää esimerkillisesti tuomita isän pikkupoikansa haukkumisesta kunnian loukkauksesta sakkoihin.

Alistetun, lähi-ihmisistä tavalla tai toisella riippuvaisen yksilön väkivaltainen kohtelu ei tyhjene kunnianloukkaus nimikkeeseen. Lähi-ihmissuhde väkivalta on julmempaa. Kun läheinen saa niskalenkin omaiseensa, ulkopuolisen on vaikea vaikka kuinka ilmiselvässä asiassa auttaa uhria.

Uhri pelkää ja häpeää. Uhri usein puolustaa kiduttajaansa koska tämä on läheinen. Vanhus pelkää poikaansa, lapsi isäänsä tai äitiänsä, puoliso lähimpäänsä. Erään psykoanalyytikon sanoin; "asiaan ei hoitava henkilö voi puuttua vaikka näkisi verta lattialla.Paikanpäällä toimenpiteisiin pyrittäessä uhri itse kieltää ongelman olemassaolon vaikka edellisellä viikolla olisi vastaanotolla itkenyt surkeaa asemaansa".

Lähisuhdeväkivalta on kuin liisteriä. Siihen osallisia ihmisiä on vaikea erotella yksilöiksi ja toimijoiksi. Uhri pelkää riippuvuutensa takia joutuvansa entistä huonompaan asemaan ellei näyttele pärjäävää. Lapsi pelkää tulevansa hyljätyksi, vanhus pelkää menettävänsä liikkumiseensa tai arjen toimiin tarvitsemansa avun ellei alistu.

Henkinen ja tunteellinen väkivalta on jopa julmempaa kuin fyysinen väkivalta. Lapseen kohdistuessaan se muovaa lapsen persoonallisuutta pysyvästi, vanhuksen kohdalla mieli hajoaa psykoosiin tai syvään masennukseen ja toivottomuuteen. Sama pätee parisuhdeväkivallassa. Vallankäyttäjä leimaa uhrin ja tämän ystävät. Lapsi ei voi tavata tukea antavia aikuisia tai ystäviään. Vanhusta estetään pitämästä yhteyttä tukijoihinsa. Menetelmiä on kymmeniä. Puhelimen käyttö estetään, valehdellaan ystävistä, manipuloidaan uhrin mieltä. Vähitellen uhri ei tiedä mikä on totta ja mikä valhetta. Oma tunnetodellisuus horjuu.

Vähitellen uhri joutuu turvautumaan vallankäyttäjään. Samaistumaan tämän todellisuuteen. Pysyäkseen jonakin ehjänä henkilönä.Tätä kutsutaan "Tukholman syndromaksi". Panttivangit samaistuivat pelon seurauksena ryöstäjiin.

Panttivankitilanteissa yleisö tietää kuka on "pahis" ja kuka "hyvis". Lähisuhdeväkivallan osapuolista vallankäyttäjä, jopa kiduttaja, omaa usein välineet, joilla saa kuvattua itsensä hyväntekijäksi. Markku Salo on kuvannut näitä "narsistisia valehtelijoita" oikeuslaitoksessa toimivan juristin näkökulmasta. Nämä vallankäyttäjät saavat ulkopuoliset uskomaan omiin valheisiinsa kohtalokkain seurauksin.

Lainsäädäntöä kehitettäessä tulisi entistä paremmin kiinnittää huomiota yksittäisten henkilöiden subjektiuteen. Millä tavalla eri ikäisten yksilöiden itsenäisyys voidaan taata. Ensi askel myönteiseen suuntaan olisi lähisuhdeväkivallan, niin taloudellisen, fyysisen kuin henkisen-ja tunne-elämän alueella tapahtuvan väkivallan tiedostaminen ja nostaminen keskusteluun. Ranskassa naisen oikeus taloudelliseen itsenäisyyteen on historiallisesti verrattain tuore asia. Nyt Ranska kuitenkin on hyvää vauhtia kirimässä parisuhdeväkivallan kieltävän lainsäädännön muodossa edelle useita muita EU-maita.

Vanhusten turvakoteja kehitellään Suomessa. Varsin harva lähisuhdeväkivallan uhri päätyy tällaiseen. Esteet ovat edellämainittuja henkisiä ja tunteellisia esteitä. Uhrit alkavat puolustaa omaisiaan ja kääntävät syyllisyyden itseensä. Vanhus kokee, että ei ole ollut riittävän hyvä isä tai äiti nyt keski-ikäiselle lapselleen silloin kun tämä oli pieni. Oma kärsimys on hyvitystä tästä. Täten puutteet ja pahuus on pantu ikiaikaiseen kiertoon, jossa pahuus on voimakkaampi kuin hyvyys. 

Voiko ulkopuolinen tuoda hyvyyttä tällaisen uhrin maailmaan? Voiko laki, vaikkapa vanhustenhuollosta olla avain. Vai tulisiko lähi-ihmissuhteiden dynamiikkaan saada hyvyyttä muilla keinoin?

Vieraat joukot ulos Afganistanista sanoo Malalai Joya

Torstai 25.2.2010 klo 10.10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Afganistanin parlamentin naiskansanedustaja Malalai Joya on vihainen. Hän on kirjoittanut omaelämäkerran "Nainen sotaherrojen keskellä" ( Een vrouw tussen de krijgsheeren"). Malalai on varma,että Afganistanin ongelmia ei voida ratkaista millään "siivousoperaatiolla".

Hän kuvaa haastattelussaan De Morgen-lehdessä kuinka hämmästynyt hän oli kun hän istui ensimmäistä kertaa Loya Jirghassa tai myöhemmin parlamentissa keskellä sotapäälliköitä, jotka muualla maailmassa olisivat oikeudessa sotarikoksistaan. Hän kuvaa kuinka sotapäälliköt ovat ympäröivien valtiomahtien, Intian, Kiinan, Iranin ja Pakistanin taloudellisesta tuesta riippuvaisia omia etujaan ajavia vastenmielisiä tyyppejä.

Malali Joyan mielestä naisten oikeudet tämän päivän Afganistanissa eivät ole yhtään sen paremmat kuin Talibanin hallinnon aikana. Naisten oikeuksien parantamista on turha pitää perusteena vieraiden joukkojen Afganistanissa pitämiselle.

Malalai näkee neljä vihollista, joita vastaan on taisteltava.

" Ulkomaiset joukot on saatava pois maasta, Karzai on siirrettävä pois valtaistuimeltaan, mitään neuvotteluja Talibanin kanssa ei tule suunnitella eikä etenkään sotapäälliköiden eikä heidän rahoittajiensa kanssa. Vasta sen jälkeen voidaan kehittää aitoa afganistanilaista demokratiaa".

Malalai erottelee ulkoiset viholliset sisäisistä. "Ulkoisia vihollisia ovat Nato-joukot, jotka miehittävät maatamme ja aiheuttavat siviiliuhreja sekä alueelliset mahdit kuten Intia, Iran, Kiina ja Pakistan, jotka tukevat sotaherroja. Sisäisesti meidän tulee taistella näitä sotapäälliköitä vastaan ja Talibania vastaan".

"Maassamme ei voi olla minkäänlaista rauhaa ja tasapainoa jos ulkopuoliset puuttuvat asioihimme tyydyttääkseen strategisia intressejään. Pelätään, että Nato-joukkojen vetäytymisestä seuraisi sisällissota. Onko nykyinen sota sitten parempi"?

Malalai puheet parlamentissa ottivat niin sotaherrojen kunnialle, että parlamentti äänesti hänen erottamisestaan, jonka presidentti Karzai hyväksyi. Tämä on siis rahavallan, korruption ja demokratian suhde Afganistanin parlamentissa.

Milloinkahan Euroopan unionin maat lakkaavat tukemasta Yhdysvaltojen ja Naton sotaretkeä Afganistanissa, mikä sotaretki uhkaa laajentaa turvattomuuden käsittämään myös kaikki ympäröivät maat. Vai pystytäänkö pinnallisella tiedonvälityksellä manipuloimaan nyt sotaan osallistuvat maat Suomi mukaan luettuna jatkamaan harhaista projektiaan?

Vanhusten kaltoinkohtelu

Perjantai 19.2.2010 klo 14.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Aulikki Kananoja kiinnitti tänään 19.2.2010 Demarin syntymäpäivähaastattelussaan huomiota yhteisössämme vaiettuun vanhusten kaltoinkohteluun kotiympäristössä. Hän toteaa miten "valitettavan usein taloudellinen hyväksikäyttäjä tai fyysinen kaltoinkohtelija on lähin omainen. Vanhukset joutuvat elämään vuosia pelon vallassa. Ikäihmiset eivät halua pyytää apua, koska häpeävät tilannetta".

Samaan aikaan eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio kiinnittää huomiota laitoshoidon puutteisiin.

Oman kokemukseni mukaan kotona tapahtuva vallankäyttö on moninverroin haavoittavampaa kuin laitoshoidon epäkohdat. Laitokset ovat julkista tilaa, jossa hoitajat joutuvat tekemään työtä keskinäisen kontrollin ja omaisten havaintojen kohteena. Kodin yksinäisyydessä kaltoinkohtelu saattaa täyttää kidutuksen tunnusmerkit. Vanhus saattaa henkisestä täysivaltaisuudestaan huolimatta menettää kaiken itsenäisyyden ja ihmisoikeudet. Liikunnan rajoitukset ja näön heikkeneminen saattavat johtaa lähiomaisen mielivaltaan.

Posti saatetaan kontrolloida, ystävien käynnit estää, puhelinnumerot piilottaa, tiliotteet pimittää ja luoda valheilla todellisuus, joka johtaa vanhuksen turvallisuudentunteen menettämiseen ja hajoittaa vanhuksen mielen.

Monasti vanhus tuntee syyllisyyttä siitä, että ei ole antanut kyseiselle lähiomaiselle riittävästi aikaansa silloin kun tämä oli lapsi. Syyllisyytensä vuoksi hän saattaa alistua omaisen vallankäyttöön ja ikäänkuin ymmärtää sen taustoja uhraten itsensä ja oman hyvinvointinsa.

Kananoja toimii puheenjohtajana Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksessä, joka tekee moniammatillista työtä vanhusten auttamiseksi. Mukana ovat kotipalvelu, sosiaalitoimi ja poliisi. 

Usein käytännön vaikeudeksi nouseekin juuri se kenen puoleen kääntyä havaitessaan esimerkiksi narsistisen, ulospäin huolehtivaa lähiomaista näyttelevän, omaisen kohtelevan vanhusta kaltoin. Tavallisimmin kidutus jatkuu hautaan saakka jopa sen jälkeen vanhuksen muiston ja toiveiden vähättelyn muodossa.

Aulikki Kananoja kuvaa kaltoin kohdeltuja vanhuksia auttavien menetelmien olevan vielä kehitteillä ja toivoo toiminnan laajenevan koko maahan. Sitä odotellessa tärkeätä on nostaa ongelma yleiseen tietoisuuteen ja laatia käytännön ohjeet miten kansalaisen tulee toimia havaitessaan vanhuksen kaltoinkohtelua. Koti ei ole läheskään kaikille turvallinen paikka.

Uraaniaseet kieltoon - Belgia eturivissä

Torstai 11.2.2010 klo 18.18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lääkärinä minusta on tuntunut aina mielettömältä, että aseilla ei ainoastaan tapeta vaan aiheutetaan myös pitkäaikaisia sukupolvesta toiseen siirtyviä sairauksia - tietoisesti.Köyhdytetyllä uraanilla varustetut ammukset ovat tällaisia.

Uraaniaseiden käyttö tuli laajemmin julkisuuteen Yhdysvaltojen ja NATO:n suorittamien Irakin ja Jugoslavian pommitusten yhteydessä. Israelin väitetään käyttäneen uraaniaseita fosforipommien ohella Gazassa. 

Asuin 1 998 - 99 Belgiassa. Olin lukenut radiologi Esko Länsimiehen kirjoituksia uraaniaseista. Otin yhteyttä belgialaisen De Morgen-lehden toimitukseen. Lehti oli tuolloin nykyistä aktiivisempi ja työskenteli resurssiensa puittessa tutkivan journalismin periaatteita noudattaen. Lehdestä oli saatavissa melko tyydyttävästi primaarimateriaalia. Toisin sanoen kansainvälisiä sopimuksia kokonaisuudessaan, kriisialueiden presidenttien puheita kokonaisuudessaan, jolloin lehden lukija saattoi itse muovata kantansa tarvitsematta tukeutua toimittajan mielipiteisiin.

Tapasin De Morgen toimittajan, jonka mukaan belgialaisissa tiedotusvälineissä ei tuohon mennessä olisi käsitelty uraaniaseita. Kerroin Esko Länsimiehen puheenvuoroista ja toimittaja ilmeisesti otti yhteyttä tähän koska laajan artikkelin yhteydessä mainittiin Länsimiehen kannanottoja.

Rauhan puolesta-lehden mukaan Belgia on ensimmäinen maa, joka on kieltänyt uraaniaseet. Kuitenkin hämmästelen sitä, että tässäkään asiassa Suomi ei ole ollut erityisen aktiivinen. Suomi suhtautuu ainoastaan myönteisesti asian tutkimiseen. Jos Belgia on vakuuttunut uraaniaseiden vaarallisuudesta niin, että se on kieltänyt ne, miksi ei Suomi? Kymmenen vuoden pohdinta ja tutkimukset ovat riittäneet Belgialle - miksi ei muille?

EU palestiinalaisten kimpussa

Keskiviikko 10.2.2010 klo 15.42 - Pirkko Turpeinen-Saari

Historia toistaa itseään loputtomiin. Nyt sotilaallista ja taloudellista valtaansa käyttävät USA, Israel ja EU mitätöivät perusteellisesti palestiinalaisten rehellisiksi todetuissa demokraattisissa vaaleissa ilmaistun tahdon.

Ei riittänyt se, että heti kun palestiinalaiset olivat muodostaneet hallituksen, jossa oli edustettuna vaalien voittaja Hamas pääministerinä ja vaalit hävinnyt Fatah vähemmistönä kun USA ja EU kieltäytyivät yhteistyöstä hallituksen kanssa. Sen sijaan ne alkoivat kouluttaa Fatahille omia poliisivoimia. Israel toimitti suuren osan ( n.30) Hamasin kansanedustajista vankiloihinsa.

Hamasin otettua vallan Gazassa Israel yritti tuhota elinmahdollisuudet siellä saarrolla sekä sodalla.

Eilisen Aljazeeran uutisen mukaan USA, Israel ja EU ovat kouluttaneet Fatahille 5 pataljoonaa sotilaita Jordaniassa. Meneillään on vielä 10 pataljoonan koulutus. Sisällissodan ainekset ovat koossa. Gazalaiset ovat suljettuina avovankilassaan. Israelin aiheuttamia tuhoja ei ole voitu korjata koska tarvikkeita ei saa kuljettaa rajan yli. Mahdollisen sisällissodan aikana Gazalaiset olisivat täysin puolustuskyvyttömiä.

Israel on kieltänyt viisumit 150 avustusjärjestöltä, joten mitään humanitaaristakaan apua ei tule Gazaan eikä Länsirannalle.

Hiihtoretkelläni mietin, että tämähän on tuttua Suomenkin historiasta. Eliitin pyrkimyksiä tukevat sotajoukot koulutettiin Saksassa sisällissodan voittamiseen tukenaan Saksan armeija ja Ruotsin "vapaaehtoiset".Köyhälistö nujerrettiin niin fyysisesti kuin henkisestikin kymmeniksi vuosiksi. Sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajat pantiin vankilaan, jonka jälkeen säädettiin laki, jonka avulla heidän poliittinen toimintansa kiellettiin eduskunnan säätämällä lailla.

Kongossa siirtomaavallasta vapautuneen maan ensimäinen vaaleilla valittu pääministeri murhattiin belgialaisten entisten siirtomaaisäntien ja USA:n presidentin avulla. Belgian hallitus on tosin pyytänyt toimiaan virallisesti anteeksi USA tuskin on.

Eikö historia ole osoittanut, että demokratian polkeminen mielivallan alle lisää kansojen turhautumista, ääriliikkeiden syntymistä, köyhyyttä, väkivaltaa ja terrorismia. Kurjuuden keskellä uskonnolliset ääriliikkeet tulevat luonnollisesti lisääntymään. Al Qaida ei vaikuttanut aikaisemmin Palestiinassa. Pelättävissä on, että sen toiminta vahvistuu EU:nkin toimien ansiosta. 

Palestiinalaisten tarpeiden kuuntelu ja rakentava yhteistyö kansan kanssa, joka on osoittanut kykynsä demokraattiseen toimintaan ja on merkittävältä osin korkesti koulutettua, on ensisijaista. Miksi EU ei tähän kykene?