Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Nukkeruusunkuja 4 A 17, 00990 Helsinki
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Blogin arkisto

Helsingin homekoulut ja ajalle tyypillinen välinpitämättömyys

Lauantai 1.11.2008 klo 9.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Soitin eräässä asiassa lapsenlapseni opettajalle. Hän mainitsi ikäänkuin sivulauseessa ehtivänsä rauhassa puhua koska on homeoireiden vuoksi sairaslomalla. Oireet tulevat vakavina aika ajoin, jolloin kuumepiikin vuoksi joutuu jäämään sairaslomalle. Sen jälkeen tuli mieleeni, että lapsenlapsellanikin on usein aivan lyhyitä selittämättömiä kuumeita.

Koulussa on todettu homeongelma, joka on ilmeisesti jatkunut pitkään. Jo keväällä odotin, että koulutoiminta järjestettäisiin pikavauhtia tilapäistiloissa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Sadat lapset, opettajien tavoin keräävät kroonisen tautitaustan itselleen voimatta tehdä mitään. Sen lisäksi lapset väsyvät ja oppiminen vaikeutuu kun hengitysilman laatu on huono.

Minusta näyttää siltä, että Helsingin koulujen ongelmien ratkaisujärjestys heijastelee vallitsevia arvoja. Jos asiat priorisoitaisiin inhimillisyyden näkökulmasta, lasten ja nuorten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi olisivat ensisijaisia. Kauniisti sisustetut viihtyisät koulut, joissa opettajista pidettäisiin työnohjauksella hyvää huolta loisi lasten ja nuorten terveydelle ja mielenterveydelle olosuhteet, jotka eivät tuottaisi asiakkaita terveydenhoitajille ja lääkäreille.

Itse kävin koulua tiloissa, jotka koostuivat tavallisen kerrostalon huoneistoista. Voimistelusalina ja juhlasalina toimi puuparakki. En usko, että nykyvanhemmatkaan nyrpistäisivät nenäänsä lastensa koulun vaatimattomille puitteille, jos vain tietävät lasten ja opettajien terveydestä pidettävän huolta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lasten terveys, opettajien terveys

Tuomioja nosti peilin puolueen eteen

Torstai 30.10.2008 klo 8.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eräät sosialidemokraatit ovat paheksuneet kansanedustaja Erkki Tuomiojaa siitä, että hän on omassa blogissaan ilmaissut mielipiteensa puolueensa ja sen puheenjohtajan kunnallisvaalikampanjasta. Hän ei siis jakanut käsitystään STT:lle vaan harrasti yksinpuhelua, jonka sisällöstä kukin aktiivinen utelias saattoi tietenkin ottaa selvää.

Tuomiojaa väitettiin narsistiksi, raukkamaiseksi kun ei itse osallistunut vaaleihin.

Mielestäni Tuomioja on vain nostanut peilin puolueen eteen. Hän itse tarjoutui vaivojaan säästämättä osallistumaan puheenjohtajakilpaan. Puheenjohtajakiertueeseen, jonka syvänä punaisena lankana oli estää Tuomiojan valinta, jonka molemmat edelliset puheenjohtajat julkisesti monin tavoin ja useasti ilmaisivat.

Tuomioja nauttii laajaa kannatusta. Jos SDP:n puheenjohtajavaalissa olisi käyty neuvoa-antava jäsenäänestys, voittaja olisi ollut Tuomioja.Kannatus ei rajoitu puolueen jäseniin vaan kattaa laajat kansankerrokset. Tuomiojan ei tarvitse etsiä yhteyksiä rauhanliikkeeseen, ATTACiin, muihin kansanliikkeisiin- hän on jo siellä- luontevasti ja nuorekkaasti.

Narsisti hän ei ole. Päinvastoin hienotunteisuus ja sovittelunhalu saattaa aiheuttaa jopa sen, että hänen oma mielipiteensä, solidaarisuudesta esim tasavallan presidenttiä kohtaan, voi jäädä julkisuudessa näkymättä.

Jos hän olisi puheenjohtaja, uskottavuuskriisiä ei laman aikana olisi.Hänen toiminnassaan sisältö ja aatteellisuus ovat ensisijaisia.Sitä puolueen nyt kokonaisuudessaan toivoisi hakevan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sdp, kunnallisvaalikannatus, Tuomioja-kritiikki

Kunnallisvaalit 30-lukulaisittain

Tiistai 28.10.2008 klo 17.06 - Pirkko Turpeinen-Saari

Georgian sodassa Belgialainen mainostoimisto sai, ulkomaisten televisiokanavien välittämänä, sodan näyttämään iloiselta kansanjuhlalta ilmapalloineen ja ihmisketjuineen,joiden keskellä urhea presidentti Saakashvili puhuu. Hyökkääjäksi osoitettiin Venäjää, jonka kansainvälisten lakien mukaisia rauhanturvaajia Georgia oli alkanut ampua.Georgialaisia tankkeja tai pommikoneita ei näytetty.Samoin useat Jugoslavian sodan osapuolet käyttivät mainostoimistoja ja lobbaajia, jolloin musta alkoi näyttää valkoiselta.Tähän väriin EU-politiikka perustettiin

Eittämättä tämä tuli kunnallisvaalienkin aikana mieleen.Paras kampanja oli kokoomuksella.

Kolmekymmentäluvulla äärioikeisto IKL oli vallassaolijoiden suojeluksessa mutta vasemmisto sosialidemokraattien vasemmasta laidasta vasemmalle joko kielletty tai syrjitty ja lehdistö julkaisu-ja painokiellossa.Osa toimijoista vankilassa.

Parlamentaarisesti hallitun Yleisradion vaalitentit eivät näissä vaaleissa tuoneet esiin epäkohtia, koska toimittajille totuus ja valhe olivat samanarvoisia.Toimittajat eivät olleet tehneet alkeellisiakaan kotiläksyjään. Itsenäisyyspuolue ja kommunistit saivat yhden puheenvuoron jotka olivat ohjelman asiallisimmat, jonka jälkeen demari, kepu ja kokoomuslapset, joita ei mikään erottanut toisistaan, saattoivat jatkaa leikkiään hiekkalaatikolla.

Perussuomalaiset,oikeistopuolue, on lellikki, johon valtapuolueet suhtautuvat hyväntahtoisesti.Poliittisen demokratian ulkopuolelle jätetyt puolueet ja sanomalehdet toimivat ilman verovaroista otettua vaalitukea,mediapimennossa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vähäväkisten syrjintä, mainostoimistojen valta

Tappaminenko normaalia?

Torstai 16.10.2008 klo 16.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sveitsiläinen psykoanalyytikko Arno Gruen kuvaa kirjassaan " Insanity of normality" kuinka normaalius, joka hallitsee maailmakuvaamme on itseasiassa hyvin väkivaltaista.

Psykiatrin työssäni näin kuinka usein nuoret miehet joutuivat keskeyttämään armeijan sotilasvalan jälkeen. Valaseremoniassa miehet joutuvat ikäänkuin luovuttamaan omat arvonsa pyhitetyille isänmaan arvoille. Kyky tappaa on ensisijainen omiin vähemmän tuhoisiin arvoihin verrattuna. Tämä käsitys on opittava ulkoa ja tunnettava syyllisyyttä jos ei toimi juuri opetettujen arvojen mukaan. Viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni pyhän ja pahan liitosta.

Jo seitsemänkymmentäluvulla Vappu ja Ilkka Taipale vaativat sotalelujen ja käsiaseiden rajoittamista median ilkkuessa. Kahdeksankymmentäluvulla eduskunta pyrki karsimaan videoväkivaltaa- median ilkkuessa.Moskovalainen kirjasto vaihtoi kirjan päivänä jokaisen lapsen tuoman sotalelun kirjaan- media vaikeni.

Presidentti George Bushin johdolla satojatuhansia viattomia tapetaan Irakissa ja Afganistanissa. Häntä pidetään mieleltään terveenä ja hänen kannanottojaan ei seurata kauhulla vaan päinvastoin mediakohulla ja suomalaiset poliitikot pyrkivät samaan kuvaan - normaalina asiana.Arno Gruen vertaa Bushin persoonallisuutta Hitlerin lapsuuden ja persoonallisuuden kehitykseen.Paljon samankaltaisuuksia.

Voidaanko yksittäisiä väkivaltaisia tapahtumia ennaltaehkäistä ilman syvää kulttuurista arvojen muutosta?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tappava persoonallisuus, media, arvot, sotilasvala

Ahtisaaren lausunto hävettää

Lauantai 11.10.2008 klo 21.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Juuri Nobelin rauhanpalkinnos saanut presidentti Martti Ahtisaari osoittaa arvostelukyvyttömyyttä ja loukkaamisen halua antaessaan lausuntoa TV yhden iltauutisille 11.10. Hän väittää, että Venäjä ei ole demokratia ja että se on verrattavissa kehitysmaahan ja ilmaisi Venäjän potevan alentunutta itsetuntoa. Lisäksi hän kehoittaa Suomea liittymään NATOon, jotta Suomi ei näyttäisi kummalliselta. ( Aikaisemmin hän on kehottanut Suomea liittymään NATOon, jotta suomettumispuheet loppuisivat). Molemmat NATOon liittymisperusteet tuntuvat ohuilta ja varsin merkityksettömiltä.

Rauhanpalkinnon saajalta toivoisi sydämen sivistystä ja viisautta sekä halua rakentaa yhteistyötä ja rauhaa. Alentuva loukkaava suhtautuminen lähimpään naapurimaahamme ja kehotus liittyä sotilasjärjestöön tuntuvat hätkähdyttäviltä ja ainakin minä  häpesin Ahtisaaren lausuntoa. Namibian presidentti Sam Nujoman käsitys Ahtisaaresta taloudellisesti mahtavien suurvaltojen palvelijana ja oman uran kaiken edelle asettajana tuntuu tämän päivän valossa entistä perustellummalta.

Arvostellessaan lähintä naapuriamme hän loukkaa paitsi venäläisiä Venäjällä myös Suomessa asuvia venäläisiä. NATO-puheillaan hän loukkaa suomalaisten enemmistöä, jotka ovat NATOon liittymistä vastaan. Hän loukkaa Irlantia, Itävaltaa, Sveitsiä ja muita maita, jotka eivät ole NATOn jäseniä.Itävallan perustuslaki suorastaan kieltää sotilasliiton jäsenyyden.

On valitettavaa, että Nobel.komitea lisäsi palkinnolla Ahtisaaren painoarvoa esittää suomalaisten edustajana alentuvia loukkaavia kantoja maailmanpolitiikasta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: loukkaaminen, arvostelukyvyttömyys, Venäjä, NATO

Läntisten suurvaltojen myötäilijälle Nobelin rauhanpalkinto

Perjantai 10.10.2008 klo 19.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto vahvistaa rauhaan pakottamisen kannatusta Nobelkomiteassa kestävän, vuorovaikutukseen ja historiallisten prosessien ymmärtämiseen perustuvan rauhantyön asemasta. Ahtisaari itsekin myöntää, että tulosten saavuttamiseksi on oleellista, että neuvottelijan on saatava ratkaisuun oleellisesti vaikuttavien tahojen tuki. Rauhaan pakottamisessa tuki on ollut saatava taloudellista valtaa käyttäviltä läntisiltä suurvalloilta.

Jokainen Namibian itsenäisyystaistelua ja tiedotusvälineitä tuolloin seurannut muistaa kuinka Ahtisaari päästi Etelä-Afrikkalaiset miehittäjät vapaustaistelijoiden ja siviilien kimppuun tietoisesti, minkä seurauksena oli valtava määrä myös siviiliuhreja. Namibian presidentti on muun muassa muistelmissaan arvostellut Ahtisaarta kärkevästi. Ahtisaarelle oli hänen mukaansa tärkeätä kuunnella Margaret Tacheria ja apartheid Etelä-Afrikan ja miehittäjävaltion ulkoministeriä Pik Bothaa. Nujoman mukaan Ahtisaarelle oli tärkeämpää palvella Yhdysvaltojen ja Ison Britannian taloudellisia etuja kuin uskoa Namibian vapaustaistelijoita SWAPOA.

Ahtisaari toi tiedotustilaisuudessaan 10.10.esiin väitteen SWAPOn rauhansopimusrikkomuksesta, joka nimenomaan on asia, jonka presidentti Sam Nujoma kiistää. Miksi?

Kosovon rauhanprosessissa on sama muoto kuin Namibiassa. Yhdysvaltojen ja monien EUn jäsenmaiden etuna oli saada Kosovoon Yhdysvaltojen jättimäinen sotilastukikohta takaamaan länsivaltojen taloudellisia intressejä alueella.Jugoslavian laittomat NATO pommitukset toimivat pakotteina, samoin lopulta YKn miehityshallinto Kosovon alueella.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ahtisaari, länsivaltojen taloudelliset intressit, rauhaan pakottaminen

Kapitalismin Stalingrad?

Torstai 2.10.2008 klo 16.44 - Pirkko Turpeinen - Saari

Juha Siltala vertaa osuvasti Uutispäivä Demarin haastattelussa talouskriisiä Stalingradin taisteluun. Taistelu merkitsi ratkaisevaa käänettä Saksan ja Suomen siihen saakka menestykselliselle sodalle liittoutuneita vastaan toisessa maailmansodassa ja oli perääntymisen ja myöhemmin häviön voimakas signaali.Voittamattomana pidetty Saksa murtui.

Kapitalismin nykymuoto investointipankkien kuplatodellisuuksineen on merkinnyt menestystä ja ihailua tavattoman pienelle mutta tavattoman suurta valtaa käyttävälle ihmisryhmälle. Tunteeton itsekkyys ja oman edun tavoittelu on soluttautunut kaikkialle. Vallan ylläpitämiseksi etuoikeutetut ovat pönkittäneet itsekkyyttään ja oman edun tavoitteluaan asein.

Tarmo Kunnas kuvaa hienosti  2.10. HeSan yliössä nyky-yhteiskuntaa pahan ja pyhän liittoutumaksi viitaten mm Pompidou-keskuksessa olleeseen ja nyt Münchenin Haus der Kunstissa esillä olevaan "Pyhyyden jäljet" näyttelyyn. Hyvyyden ja pyhyyden liittoa voi pitää hyvyyden ulkoistamisena auktoriteetille, johon itse on osallisena.Uskonnollinen kokeminen saattaa olla tätä. Kun nyky-yhteiskunnassa hyvyys ei edistä pienen aseellista ja taloudellista valtaa käyttävän eliitin etua on ikäänkuin liu´uttu kokemaan pahuus välttämättömänä tai ainakin vaihtoehtona. 

Useat väkivaltaan turvautuneet potilaani kokivat väkivaltaa kokiessaan ikäänkuin olevansa elossa. Kun hyvyys ei enää tunnu miltään pahuus korvaa sen. Kun pahuus ulkoistetaan auktoriteetille - siis pahaa nähdään itsen ulkopuolella valtioiden itsekkyytenä, itsekkäinä sotina, aseteollisuuden etujen ensisijaisuutena, väkivaltaviihteenä, terrorina on mahdollista pyhittää pahuus itsensä ulkopuolella olevaksi auktoriteetiksi- ei itseksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: virkamiesvalta, poliittinen valta

Mihin ryhdyttävä Kauhajoen tragedian jälkeen

Keskiviikko 24.9.2008 klo 16.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen kouluihin on vihdoin saatava muutos. Varsinainen tarvittava muutos käsittää opettajien ja lasten välisen myönteisen tunnesuhteen herättämisen ja vaalimisen. Opettajien ammattijärjestön vanha sanonta " Koti kasvattaa, opettaja opettaa!" on kauan sitten joutanut romukoppaan. Rehtorien vaatimus kouluterveydenhuollon lisäämisestä ei osu asian ytimeen. Opettajien valintaperusteita on jo uudistettukin kiinnittämään huomiota vuorovaikutustaitoihin, mutta koulun kehittäminen seisoo tai kaatuu nykyisten opettajien varassa.

 Moni opettaja onkin lämpimästi kiintynyt oppilaisiinsa. Opetussuunnitelmat ja luokkien lukujärjestys on muutettava sellaisiksi, että lapset ja aikuinen voivat kouluaikana kokoontua kerran viikossa joko luokan- tai jos luokkaa ei ole - varsinaisen sitä varten muodostetun 10 lapsen ja yhden aikuisen ryhmän kanssa keskustelemaan minkälainen mennyt viikko on ollut. Miten on sujunut koulussa, kotona, harrastuksissa ja nimenomaan miltä on tuntunut.Vasta sen jälkeen kun kukin yksittäinen lapsi tai nuori kokee, että juuri hän on koulussa tärkeä ja kuuluu ryhmään, voi hän eläytyä myös siihen miltä muista tuntuu. Muiden huomioon ottamista ei voi opettaa ulkoa; siihen kasvetaan sisältä päin.

Kirjoitan kirjassani  " Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun" mm siitä kuinka Helsingin nuorisopsykiatrian yksikkö  yhteistyökumppaneiden kanssa järjesti Helsingin Etu-Töölön yläasteen kanssa projektin, jossa luokattomat yläasteen oppilaat jaettiin viikottain kokoontuviin ryhmiin ja lukukauden alussa ryhmät saivat viikon ajan tutustua toisiinsa retkillä ja muilla valitsemillaan tavoilla.Kokeilua pidettiin hyvänä.Lasten viisaus tuli käyttöön.

Jokelan jälkeen kouluissa on järjestetty poistumisharjoitteluja ja lisätty hälytysjärjestelmiä, mitkä eivät ratkaise yhteisöllisyyden puutetta eivätkä myöskään auta ampumatapauksissa. Valtioneuvoston komitea on juuttunut tiedonsaantivaikeuksiin ikäänkuin ongelmat eivät olisi tiedossa ja ilmiselviä ilman " onnettomuustutkintalautakunta"-tyyppistä käsittelyjärjestystä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppilasryhmät, kuntien valtionapu,

TV 1 aloitti jälleen epädemokraattiset "hömppä" vaaliohjelmat

Perjantai 19.9.2008 klo 16.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

TV 1:n Vaalitoriohjelma aloitti vanhan tutun mallin. Eduskuntapuolueet istuivat tyylikkäissä lavasteissa korokkeella ja eduskunnan ulkopuolisten liikeiden ja puolueiden edustajat seisoivat alapuolella  nuhjuisen, rypistyneen ja retkottavan " kahvikatoksen" alla.Asetelma symboloi hyvin sitä, että eduskunnan valvoma ja verorahoilla ylläpidetty tiedotusväline osoittaa kunnioitustaan valtiaalleen, mutta vallan ulkopuolella olijat jäävät varjoon.Vain eduskuntapuolueet saavat verorahoista puoluetukea, johon vaalituki on nyt lisätty. Eduskunnan ulkopuolelta päättäviin elimiin pyrkivät kustantavat vaalinsa itse.

Eduskunnan ulkopuoliset liikkeet saivat n. 9 min aikaa puolentoista tunnin ohjelmassa. Heitä ei esitelty ihmisarvoa kunnioittavasti, sen sijaan heistä letkauteltiin ikäänkuin he olisivat jotenkin humoristisesti " vajaita". TV-toimittajat haastattelivat yleisön joukossa joitakin ehdokkaita ikäänkuin sattumalta mutta säännönmukaisesti he olivat eduskuntapuolueiden ehdokkaita.

Korokeväen ja kahvikatosväen kesken ei sallittu vuorovaikutusta. Korokeväki esitteli samoja aihepiirejä kuin 158:ssa televisio-ohjelmassa ennen eduskuntavaaleja. Köyhien asialla liikkeen edustajan puheenvuoro puuttui vaalien epädemokraattisuuteen. Muiden eduskunnan ulkopuolisten puheenvuorot olivat myös ihmisläheisiä, aitoja ja tietorikkaita.He ehkä osittain edustavat sitä 40- 45 prosenttia äänestysikäisistä, joka ei äänestä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalien epädemokraattisuus

Kokoomuksen NATO-tukikohta SDP:ssä

Keskiviikko 17.9.2008 klo 17.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Europarlamentaarikko Lasse Lehtinen julistaa 16. 9. Iltalehden kannessa. "Venäjä vaatii tukikohdan Suomesta". Lehtisen todellisuudentaju on aikaisemminkin ollut omanlaisensa mutta tämä julistus on kaiken huippu.Psykiatrina mietin mihin tällä pyritään: pelon ja epävarmuuden syntymiseen kansalaisten mielissä. Juttu jatkuu sisäsivuilla: " Väinö Tanner sanoi, että (ei) maailma niin hulluksi voi tulla, että sota syttyy." Ja kuitenkin sota syttyi.

Paavo Haavikko on todennut, että Suomi ei voi oppia historiasta koska se ei ole koskaan tehnyt virheitä! Liittoutuminen on Suomen historiassa aina johtanut katastrofiin. Suomen kansa, joka on itse elänyt sodan kauhut on liittoutumista vastaan. Eliitti sen sijaan toistaa historiaansa.Liittoutumisen kannattajat käyttävät yhä paljaammin Venäjää leimaavaa viha- ja pelkopolitiikkaa saadakseen kansan kääntymään NATOn kannattajiksi.

Euroopan unionin kasvaessa se alkaa käyttäytyä yhä enemmän imperiumin tavoin. Sosialidemokraattiset hallitukset ovat aikaisemmasta poiketen unohtaneet työväenliikkeeseen perinteisesti kuuluvan rauhan politiikan.Vihreissä on tapahtunut vastaavanlaista etääntymistä. Yhä useampi Euroopan maa on saanut konservatiivisen hallituksen eikä kansalaisilla ole vaihtoehtoista rauhan ja liittoutumattomuuden näköalaa.

Rauhaan, ystävyyteen ja historiallisten prosessien ymmärtämiseen on Suomessa sekä kansainvälisesti yhä niukemmin taitavia vaikuttajia. Galtung, Carter, Gorbatsov, Zapatero - Suomessa Cronberg ja Tuomioja. Sen sijaan aseelliseen turvallisuuteen ja rauhaan pakottamisen filosofiaan ja liittoutumiseen ajattelunsa pohjaavat poliitikot ja lehtimiehet ovat korottaneet äänensä ja vallanneet lähes kaiken tilan mediassa.Ahtisaari, Lipponen, Lehtinen, Häkämies, Stubb ja mm Helsingin Sanomien, Aamulehden, Turun Sanomien, Kalevan ja Kauppalehden ja tietysti Suomen Kuvalehden päätoimittajat.

Puolueen vaikuttajien liittolaisuus Kokoomuksen haukkojen kanssa ei voi olla vaikuttamatta kielteisesti SDP:n kannatukseen. Kansan enemmistö ei halua NATOon. Haluaako SDP?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liittoutuminen, historian toistuminen, virtuaalitodellisuus

Äänestämättäjättäjät

Maanantai 15.9.2008 klo 17.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kyselyt osoittavat äänestysprosentin laskevan edelleen. Vaalien ulkopuolelle jäävät eivät tunne motivaatiota äänestää. Ainakin osittainen syy lienee se, että ei ole riittävästi tietoa vaihtoehdoista eikä kouriintuntuvista eroista tulevien poliitikkojen toimintatavoissa tai toiminnan sisällössä. Myös media passivoi.

Viime vuosisadan alkupuolella köyhillä ei ollut äänioikeutta. Köyhäinapua eli toimeentulotukea saavilla tai kunnalliskodissa asuvilla ei ollut valtiollista eikä kunnallista äänioikeutta. Sisällissodan aikana kunnallinen äänioikeus puuttui kaikilta, joilla ei ollut omaisuutta tai riittävää veronmaksukykyä. Sisällissodassa työväen asioista jkv tietoisen joukon suuri osa tapettiin. Sodan jälkeen äänioikeus otettiin pois sellaisilta, joilla epäiltiin olleen yhteyttä punakaartiin tai joiden mielipiteet eivät olleet porvarilliselta kannalta hyväksyttäviä. Satoja pidätettiin ja vangittiin mukaanlukien Sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmä.

Näissä vaaleissa ei tarvita viime vuosisadan alkupuolen menetelmiä. Psykologinen manipulaatio on korvannut fyysiset menetelmät. Ei tarvita fyysistä vankilaa, jos suuri osa kansasta on manipuloitu psyykkisesti tiedostamattomuuteen. Suomalainen media on poikkeuksellisen rajoittunut. Kansalaiset, joiden etu edellyttäisi oikeudenmukaisuuden lisäämistä äänestävät puolueita, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Eriarvoisuudesta hyötyvät äänestävät luonnollisesti tietoisesti eriarvoisuutta lisääviä eli omaa etua suosivia. Miksi näin? Eriarvoisuutta lisäävät sanovat olevansa tasa-arvon puolella eikä media paljasta ristiriitaa. Sen sijaan media-  usein maksusta vahvistaa tätä valheellista sanomaa. Sen rinnalla media tarjoaa " hömppää", joka historiallisesti on toiminut kansan viihdyttäjänä ja passivoijana.

Vaalikoneiden mustavalkoiset, luovia ratkaisumalleja tarjoamattomat kysymyksenasettelut eivät nosta sellaisia ehdokkaita esiin, jotka voisivat kiinnostaa äänestämättäjättäviä. Päinvastoin ne joko passivoivat tai tarjoavat vaihtoehdoksi juuri niitä ehdokkaita, jotka jatkavat vaalimainosten ja suuren rahan avulla entisen kaltaista politiikkaa. Siten suomalainen, jo nyt varsin tyngäksi jäävä poliittinen demokratia kutistuu entisestään kansalaisten jäädessä vaalipäivänä kotiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: media, propaganda, passivoituminen

Ovatko suomalaiset vaalit demokraattisia ja moraali korkealla

Keskiviikko 3.9.2008 klo 12.50 - Pirkko Turpeinen-Saari

Media ja suomalaiset puolueet uskottelevat kansalaisille Suomen vaalien olevan demokraattiset mutta muualla, varsinkin Venäjällä ja ns.uusissa demokratioissa on suuria puutteita. ETYJ:n vaalitarkkailua suorittava ODIHR lähetetään tarkkailemaan vaaleja noihin " ongelmamaihin" mutta Suomessa tarkkailijoita ei ole tarvittu. Päinvastoin, "kehittymättömistä" maista kutsutaan Suomeen vierailulle ja ottamaan oppia rehellisistä vaaleista.

Keskustann puoluekokouksessa puoluesihteeri Jarmo Korhonen sai kenttäväeltä voimakkaan tuen hoidettuaan Keskustann hunnigolla olleet talousasiat kuntoon.Korhonen ylpeili sillä kuinka hän oli saanut kompensoitua verovaroista eduskuntapuolueille säädetyn vaalirahamenetyksen verovaroista maksetun puoluetuen nostolla. Toisin sanoen: eduskuntapuolueet ovat sulle-mulle tyyliin säätäneet lain puoluetuesta, jolla eduskuntapuolueet saavat kokonsa mukaan satojentuhansien eurojen summia ns.puoluetukea.Kun ruokahalu kasvoi ja vaalien mediakulut nousivat keksittiin säätää laki vaalirahasta, jossa eduskuntapuolueille jaetaan verovaroista erityista vaalirahaa puoluetuen lisäksi. Tällainen tuki veronmaksajilta on sekä eduskuntapuolueiden että median etu. Ilmeisesti ODIHRin jälkitarkkailussa vaalirahaa pidettiin "epädemokraattisena" ja siitä luovuttaessa Keskustan Korhonen piti omana ansionaan sitä, että tuo menetys kompensoitiin puoluetuen nostolla.

Viime eduskuntavaaleissa 18 puoluetta oli asettanut ehdokkaita.Kahdeksan niistä sai puoluetukea ja vaalirahaa verovaroista. Television 158 :ssa vaaleihin liittyvässä ohjelmassa ja panelissa 12 eduskunnan ulkopuolista puoluetta esiintyi 3:ssa ohjelmassa ja 8 eduskuntapuoluetta 155:ssä.Ulkopuoliset puolueet eivät esiintyneet ainoassakaan ohjelmassa yhdessä eduskuntapuolueiden kanssa.Suuri osa ohjelmista oli Yleisradion kanavilla,jotka ovat eduskuntapuolueiden,yleisradion hallintoneuvoston kautta, hallitsemia kanavia.

Paavo Lipponen sanoi hiljattain tuohtuneena iltapäivälehtien päättävän politiikasta.Media ottaa sen vallan,jonka poliitikkojen ja median yhteiset edut sille antavat.Aidon demokratian ja inhimillisyyden puute poliittisessa elämässä johtaa mielivaltaan ja taloudellisen vallan lisääntymiseen, jossa yksittäiset kansalaiset passivoidaan "roskan" passiivisiksi kuluttajiksi.Ainoa tie on Kimmo Kiljusen ehdottama ETYJ:in vaalitarkkailun laajentaminen myös kaikkiin länsimaihin, jolloin olemme pakotetut näkemään itsemme sellaisina kuin olemme.

Korruptionomainen vaalirahasotku oli vain eräs yleisen politiikan moraalittomuuden ja epädemokraattisuuden ilmentymä. Eräissä  puolueissa moraalittomuus ja oman edun tavoittelu on suurempaa kuin toisissa. Kansalaisten kyky erotella jyvät ja akanat on median moraalittomuuden johdosta mahdotonta. Valehtelu on päivän sana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ODIHR, demokraattiset vaalit, politiikan moraali

Suomen ulkopolitiikka ajelehtii

Torstai 28.8.2008 klo 22.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

On helppo yhtyä eläkkeelle jäävän Keski-Suomalainen sanomalehden päätoimittajan Erkki Laatikaisen huoleen Suomen ulkopolitiikan ohuudesta sekä siitä kuinka tällä hetkellä näkyvimmät toimijat eivät ole pitkällä tähtäyksellä ajamassa Suomen kansan edun mukaista politiikkaa.Hän toivoi Keskustalta ja erityisesti pääministeriltä vahvempaa otetta.

Suomen ulkopolitiikasta puuttuu tahallisesti tai tahattomasti kokonaisuuksien taju. Tutkijoiden mukaan suuri osa poliittisista huippujohtajista on menettänyt kykynsä eläytyä toisten ihmisten asemaan omia etujaan ajaessaan. Tämä koskee niin sisäpolitiikkaa kuin kansainvälisiä suhteita.Kansainvälisissä suhteissa seurataan media kohun päiväkohtaisia trendejä kykenemättä ajattelemaan itsenäisesti puhumattakaan itsenäisestä toimimisesta.

Yhdysvallat ovat tukeneet aikanaan Pol Potia, Afganistanin talebaneja,Saddam Husseinia, Al Qaidaa Kosovossa. Se ja osin NATO ovat pommittaneet laittomasti uraanipommeilla Jugoslaviaa, Afganistania ja Irakia ja saartaneet Venäjää tukikohdillaan.Suuri osa EU maista on ollut Jugoslavian hajotussodissa kulisseissa vaikuttamassa ja suuri osa on varsin kyseenalaisen prosessin seurauksena tunnustanut Kosovon itsenäisyyden demonisoiden serbit ja jättäen albaanisotarikolliset tuomitsematta.

Nyt nämä varsin kyseenalaisesti toimineet EU maat ovat miettimässä sanktioita Venäjälle sen puolustettua turvattomia osseetteja Georgian hyökkäykseltä, ei Georgialle.On selvää, että kansainvälisiä lakeja tulee noudattaa.Georgia ja Venäjä eivät noudattaneet niitä.

Venäjä on nostanut peilin U.S.A:nja EU:n eteen.Kuva ei ole kaunis. On valitettavaa, että USA:lle ja EUlle eivät kelpaa neuvottelut ja rauhan turvaaminen vaan Venäjän on käytännössä näytettävä kuinka EU ja USA käyttävät oman käden oikeutta. Puheet ovat kauniita mutta teot eivät.

Kun poliitikot puhuvat tarpeesta muuttaa ulkopoliittista asennoitumista Ossetian kriisin seurauksena tekee mieli kysyä miksi? Aikooko Suomen poliittinen eliitti provosoida Venäjää niin, että Suomen asema tulisi uhatuksi?Se, että Venäjä ei alistu objektiksi vaan puolustaa subjektiuttaan on hyvä asia.Yksinapaisen maailmanpolitiikan onkin syytä tulla tiensä päähän.Suomi on liian pitkään jättänyt eläytymisen ja yhteistyön kansainvälisessä politiikassa sivuraiteelle.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kokonaisuuksien taju, viisaus, kypsyys

Helsingin Sanomien sotapropagandaa kulttuurisivuilla

Sunnuntai 24.8.2008 klo 16.08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Musiikkiarvostelun peruskriteeri on tavallisesti se,että arvostelija on nähnyt ja kuullut konsertin. Vesa Sirén valottaa 23.8.lukijoilleen Valeri Gergijevin konserttia Tsinvalissa  brittiläisen the Times lehden verkkosivujen tekstien välittämillä tiedoilla.Ei konsertin kokeneena.Hän kertoo kuinka Gergijev johti " voitonkonsertissa" Mariinski teatterin orkesteria."Konsertti juhlisti Venäjän armeijan voittoa sen häädettyä Gorgialaiset joukot Etelä Ossetian Tsinvalista"

Suomalaisilla oli mahdollisuus nähdä konsertti kokonaisuudessaan Russia Today satelliittikanavalta samoin Gergijevin puhe ja haastattelu. Varmasti suuri osa saattoi katsoa myös ohjelmaa venäjänkielisiltä kanavilta.

Konsertti oli syvän surun konsertti. Gergijeviä haastateltiin aikaisemmin arkivaatteissaan. Hän oli harmaan kalpea surusta ja väsymyksestä sekä näkemästään. Hän mainitsi,että hänestä on vaikeaa kun hänellä on ystäviä myös Georgiassa.Itse konsertissa koko orkesteri oli mustissa. Gergijev tavallisuudesta poiketen pystykauluksisessa mustassa puvussa ja vakavana.Gergijev puhui surevalle yleisölle- niille, jotka olivat ehtineet palata Tsinvaliin sotaa paosta.Hänen puheensa oli lyhyt, täynnä myötätuntoa ja rohkaisua. Puheen sisältö on arvioitava liittyen siihen yhteyteen, missä se pidettiin. Ilta oli lämmin tumman pehmeä ja orkesteri sijaitsi virasto rakennuksen tasanteella, jolle johtaville portaille oli sytytetty kynttilöitä sodan uhrien kunnioittamiseksi. Yleisö oli harras, kyynelsilmäinen. Television katsojille näytettiin aika-ajoin rinnakkaiskuvana sodan tapahtumia mutta ennen kaikkea repivää tuskaa ja surua.

Tarvitaan kyynisyyttä kyetä esittämään Vesa Sirénin ja samalla sivulla Kirsikka Moringin haastatteleman Dmitri Krymovin tapaisia luonnehdintoja konsertin tarkoituksesta toisaalla ja Valeri Gergijevistä toisaalla. Suomalaiset käyttävät mielellään hyväkseen kuuluisan osseetti-orkesterinjohtajan hyväntahtoisuutta Mikkelin musiikkijuhlien kapellimestarina. Kun hänen kansalaisiaan tapetaan ei ainakaan Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajilta liikene todellisuuteen perustuvaa tekstiä myötäelämisestä puhumattakaan.

Toivon,että Yleisradion Teema-kanava esittäisi konsertin kokonaisuudessaan.Se on varmasti saatavana nauhoituksena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musiikkiarvostelun kriteerit, Vesa Siren, Kirsikka Moring

A-studio ja rasvat

Torstai 7.8.2008 klo 19.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

A-studio esitti 6.8. sensaatiomaisena pitämänsä raportin uusistä tieteellisistä käsityksistä rasvojen terveellisyydestä. Ohjelma kyseenalaisti Pohjois-Karjala projektin ja vähätteli sen tulosta ja merkitystä perustelemalla sitä sillä, että muualla maailmassakin sydäntautikuolleisuus väheni. Keskeisenä asiantuntijana esiintyi n. vuoden väliajoin samalla asialla esiintyvä prof. Salminen, jolla on pitkäaikaiset kytkökset Valioon. Valion kiinnostuksen kohteena on ollut pyrkiä lisäämään voin kulutusta ja takavuosina on siinä aina onnistunutkin.

Pohjois-Karjala projektin taustalla ovat suomalaisen prof.Osmo Turpeisen 15v kestäneet tutkimukset, joissa koejärjestelyissä osa tutkittavista söi normaalia suomalaista ruokavaliota ja osa ruokavaliota, jossa kiinteä rasva oli korvattu öljyllä.Öljyä syöneessä ryhmässä sydäntautien esiintyminen ja kuolleisuus vähenivät.Kun öljyryhmä 5v kulutua alkoi syödä normaalia ruokavaliota nousi sydäntautikuolleisuus jälleen.Prof Turpeisen tutkimus oli ilmestymisvuonnaan referoiduin tieteellinen tutkimus maailmassa. Prof Turpeinen kutsuttiin Amerikan sydäntautiyhdistyksen kunniajseneksi.Hän kehitti myös öljyä sisältävän jääkaappimargariinin ja pähkinävoin ystävänä myös Pähkiriinin, jossa kiinteä rasva oli korvattu öljyllä.

Välimeren ruokavalio sisältää runsaasti öljyjä. Kun Välimeren ruokavalioon tottuneille alettiin koejärjestelyssä antaa öljyn sijasta kiinteitä rasvoja lisääntyivät sydäntaudit ja kuolleisuus myös heillä.

On selvää, että kaikkialla maailmassa seurataan tarkasti tutkimuksia, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ennenaikaista kuolemaa. On selvää, että jokainen aikaansa seuraava kansalainen ja lääkäri alkaa noudattaa ja suosittaa järkeviksi havaitsemiaan ruokavalioita voidakseen paitsi estää kuolemia myös vähentääkseen sairastavuutta ja kärsimystä.

Pohjois-Karjala projekti, jossa kokonaisen alueen väestön elintapoja pystyttiin muuttamaan ja sydäntautikuolleisuus väheni on tavattoman kunnioitettava ja koko maailmassa ainutlaatuinen aikaansaannos.Siksi tuntuu merkilliseltä, että A-studio, varsin epä

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveellinen ravinto

Nuorisopsykiatrinen hoito on päälaellaan

Maanantai 4.8.2008 klo 17.46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seitsemänkymmentäluvulla löydettiin Suomessakin nuorisolääketieteen käsite. Nuorisomuoti ja Stockmannin teiniosasto olivat syntyneet jo paljon aikaisemmin. Nuorisolääketieteen ideana oli järjestää palveluja, jotka olivat nimenomaan nuorten tarpeita varten. Auroran nuorisopoliklinikka oli ensimmäinen ja professori Ole Wasz-Höckert oli aktiivinen toiminnan kehittäjä.

Nuorisopsykiatria seurasi perässä ja Helsingin kaupungin nuorisopsykiatria oli valtakunnan lippulaiva.Koko hoidon ideana oli se, että nuori saattoi itse kävelläpoliklinikoille tai varata puhelimitse ajan. Lähetteitä ei haluttu eikä vaadittu.Seitsemän psykiatria, minä ylilääkärinä mukaanluettuna, toimimme päivystysperiaatteella. Se, joka ensimmäiseksi tapasi nuoren potilaan sekä hänen perheensä ja ystävänsä jatkoi myös hänen omana psykiatrinaan niin kauan kuin hoito jatkui oli se sitten viikkoja tai vuosia. Sama psykiatri hoiti potilasta oli hän sitten poliklinikkahoidossa tai osastohoidossa. Siten hoidon jatkuvuus oli taattu eikä nuoren ja hänen läheistensä tai ystäviensä tarvinnut kertoa tarinaansa kuin kerran. Jonoja ei voinut muodostua.

Kaikki hoito perustui psykoterapiaan. Lähes kaikilla pitkäaikaista polikliinista hoitoa tarjoavilla lääkäreillä, psykologeilla ja erikoissairaanhoitajilla oli psykoterapiakoulutus. KELA:n ja sairausvakuutuksen korvausten jatkeeksi nuorisopsykiatrian yksikön budjetissa oli erillinen määräraha psykoterapioita varten, joita ostettiin valikoidusti yksityisiltä terapeuteilta, jotka työskentelivät tiiviissä yhteistyössä nuorisoyksikön kanssa. Lääkehoitoa käytettiin säästeliäästi muun terapian tukena.

Nuorisopsykiatrian tulee perustua päivystysluonteisuuteen. Nuoren tulee päästä suoraan nuorille tarkoitettuun palvelupisteeseen eikä kouluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen kautta lähetettynä. Nuoren täytyy tuntea, että hänen hätänsä on tärkeä eikä häneltä pidä odottaa huoliensa kertomista monille.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: nuorisonäkökulma, hoidon saatavuus,

Murhaaja on uhri

Torstai 24.7.2008 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Heräsin aikaisin aamulla ja huomasin syyn olevan harmin tunne järkyttävällä tavalla pieleen menneestä nuorisopsykiatrisensta hoitojärjestelmästä pääkaupunkiseudulla.

Kun lähdin eläkkeelle Helsingin nuorisopsykiatrian ylilääkärin virasta nuorten hoitojärjestelmä oli kuntien vastuulla. Helsingissä asiat olivat kunnossa. Nuori pääsi samana päivänä hoitoon, lähetettä ei tarvittu, nuori saattoi kävellä poliklinkalle ja oma ilmaistu tarve riitti hoitoon pääsemiseen.Jokainen sai psykoterapeuttisen ilmaisen hoidon ja sama psykiatri ,jota nuori tapasi poliklinkalla hoiti häntä myös sairaalaosastolla jos sairaalahoitoa tarvittiin.Sairaalaosastolle pääsi aina heti.Olen kuvannut hoito-organisaation kehittämisen kirjassani " Ahdingossa luova lapsi ja nuori;tienviittoja kasvuun" Edita

 Keravan nuori surmaaja on lehtitietojen mukaan yrittänyt saada itselleen psykiatrista hoitoa. Hoitoa hän ei ole saanut  vaikka kaikesta päätellen hän olisi sitä jo vuosia sitten tarvinnut.Miten näin voi olla.

Nuori tarvitsee psyykkiseen hätäänsä välittömän avun. Nuoren itse tunteman tarpeen tulee riittää avun saamiseen.Samalla tavalla kun aikuisten aivoveritulppapotilaiden hoidossa käsitetään,että liuotushoito on saatava muutaman tunnin sisällä muutoin tila kroonistuu ja hoito tulee vaikeaksi ellei mahdottomaksi myös nuorten mielenterveysongelmien hoidon on tultava tunneissa ja vuorokauden puolikkaissa laskettuna muutoin tila kroonistuu ja tulee monin kerroin vaikeammin hoidettavaksi.

Miksi pääkaupunkiseudun nuorisopsykiatriset palvelut eivät toimi.

Puoli vuotta eläkkeelle jäämiseni jälkeen nuorisopsykiatria siirrettiin  (tiedossa olevasta vastustuksestani huolimatta) HUS iin.Nuorisopsykiatriset virat ja tilat ja vastuu hoidosta siirrettiin yliopistolliseen keskussairaalapiiriin.Psykiatrisessa hoidossa sinänsä ei ole mitään " yliopistotasoa", ei mitään sellaista hoitomuotoa mitä kunnallisessa järjestelmässä ei olisi tarjottu. Sen sijaan yliopistotaso on etäinen, kansalaisten arjesta vieraantunut "opetussairaala", jossa teoretisoidaan mutta käytäntö on osoittanut, että käytännön työstä , nuorten parhaasta ei kyetä ottamaan vastuuta.

On ollut järkyttävää lukea professorin kommentteja Keravan nuoren surmaajan hoidon saannin esteistä."Nuoret eivät osaa hakea hoitoa" "Pitäisi mennä terveyskeskukseen"" Kyllä olisimme kiitollisia jokaisesta uudesta virasta".Kaikki byrokraattisia kommentteja.Yliopistosairaala luulee, että nuorisopsykiatriassa voisi käyttää hoidon porrastusta terveyskeskus- erikoispoliklinikka kuten ruumiillisissa sairauksissa.Näin ei ole asian laita.Yliopistosairaanhoitopiirin edellyttämät lähetteet ja jonot hoitoon ovat vastuuttomia.

Nuorta ei pidä velvoittaa terveyskeskukseen, terveyskeskuksen jonoihin ja terveyskeskuslääkärin hoitoon ylipäätään.Nuoren pitää päästä oma-aloitteisesti nuorisopsykiatriselle poliklinikalle suoraan ilman lähetettä.Jos nuorisopsykiatrit toimivat aktiivisesti, päivystysluonteisesti, humaanisti ja rakkautta osoittaen nuorta kohtaan hoito järjestyy nuoren tarpeiden mukaisesti eikä byrokratiaa palvellen.Koskaan ei nuorisopsykiatriaan ole myönnetty varoja niin paljon kuin nyt.Kyse ei ole rahasta vaan hoidon järjestämisestä .

1 kommentti . Avainsanat: Keravan surma, nuorisopsykiatristen palvelujen organisaatio

Alexander Stubb - Mefisto

Perjantai 18.7.2008 klo 6.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkoministeri Alexander Stubb esiintyi eilen Ylen iltauutisissa juhlavissa kulisseissa Washingtonissa Yhdysvaltojen ulkoministeri Ricen kanssa.Mieleeni tuli Karl Maria Bandauerin mestarillinen suoritus István Szabón elokuvassa Mefisto.Stubbin ruumiin kieli ja Bandauerin balettiharjoitukset, joissa tuntui kuin hänellä ei olisi lainkaan selkärankaa tai luurankoa niin monelle mutkalle vartalo tuntui kääntyvän hänen kiemurrellessaan taiturimaisesti.

Sveitsiläinen psykoanalyytikko Arno Gruen kävi äskettäin alustamassa eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä seminaarissa otsikolla " Poliittiset johtajat ja todellisuudentajun menetys" sekä myöhemmin Maailma kylässä festivaalilla kirjastaan "Tahdon maailman ilman sotaa".Gruen rinnastaa Hitlerin ja George W.Bushin. Hän erittelee Bushin persoonallisuuden kehitystä henkilöksi,joka on menettänyt kyvyn eläytyä toisen ihmisen asemaan ja siksi kykenee aloittamaan sotia ja tappamaan satojatuhansia ihmisiä mitä erilaisimmin tavoin.

Se, että Suomen ulkoministeri haluaa mennä George W.Bushin ulkoministerin vieraaksi ja ilmoittautuu " etelävaltiolaiseksi", joka on helppo mieltää rasismin ja kaiken sen politiikan, mitä etelävaltiolainen Bush ilmentää , hyväksymiseksi identifioitumalla siihen tuntui minusta huikealta.En todella ollut uskoa tuota kokemaani todeksi.Yle on myös ilmeisesti kokenut tehtäväkseen samaistua uutistensa kohteisiin analysoimatta sitä mitä on meneillään.

Vastaava esimerkki oli Ison Britannian ulkoministeri Milibandin vierailun aikana Ylen tekemä haastattelu. Toimittaja kysyi hänen mielipidettään Venäjästä sen sijaan, että hän olisi kysynyt Britannian sekaantumisesta Irakin sotaan tai aiheuttamansa Palestiinan kysymyksen ratkaisumahdollisuuksista.

Alexander Stubbin kohdalla hänen tarjoutumisensa Etelä Ossetian ongelmien ratkaisijaksi oli suorastaan koominen.Tällaiset vallan palvelijat ovat George W.Bushin hirmuvallan realisoituessa historian lehdillä surullisinta luettavaa.Suomen tiedotusvälineet eivät tule nousemaan niillä lehdillä sankareiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alexander Stubb, vallan myötäily, Yle

Suomen terveydenhuolto voisi oppia Espanjasta

Torstai 10.7.2008 klo 10.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomalaista terveydenhuoltoa kehutaan edulliseksi ja tehokkaaksi.Edullisuus pohjautuu merkittävältä osin muita yhtä kehittyneitä markkinatalouksia huonompaan palkkatasoon.Viimeisten kymmenen vuoden aikana palvelutasossa on tapahtunut korjaamattomalta tuntuva romahdus vaikka maksullisten palvelujen osuutta on lisätty ja mm terveyskeskusmaksut on otettu käyttöön.

Espanjassa terveyden ja sairaanhoito on ilmaista. Terveyskeskuksen omalääkäri vastaa potilaansa kokonaishoidosta. Terveyskeskuksessa on lastentautien ja gynekologian erikoislääkäripalvelut sekä laboratorio ja röntgen. Potilaan sairauden vaatiessa terveyskeskuksen tieto-taidon ylittäviä tutkimuksia tai toimenpiteitä omalääkäri lähettää potilaansa erikoislääkärille, kiireellisyyden mukaisessa aikataulussa.Vakavalta näyttävässä ihomuutoksessa ihotautilääkäri tapaa potilaan parin päivän sisällä ja kirurgista toimenpidettä edellytettäessä kirurgin samoin muutaman viikon sisällä. Silmälasien uusimista varten odotusaika voi olla muutaman kuukauden mutta seuraavana vuonna potilas tietää varata ajan hyvissä ajoin, jolloin vastaanotto järjestyy tasan vuoden kuluttua edellisestä jos esimerkiksi silmänpainetta tulee seurata vuosittain.Potilas on koko ajan yhteistyössä omalääkärinsä kanssa, jonka kanssa voi myös keskustella muiden hoitojen kulusta.

Espanjassa on myös yksityislääkäreitä ja yksityisiä sairaaloita.Yksityislääkärin palkkiot ja sairaalakustannukset potilas maksaa kaikki itse. Myöskään yksityislääkärin määräämistä lääkkeistä potilas ei saa sairausvakuutuskorvausta.Yksityislääkäreitä käyttävät ja niitä todennäköisesti haluavat henkilöt ottavat vakuutuksen, jolla kustantavat yksityiset lääkäri- ja sairaalapalvelut.

Espanjan talouden veturissa Cataloniassa n. 20 % väestöstä on ottanut yksityisen vakuutuksen, muualla Espanjassa ei näin ole.

Asuin Espanjassa viisi vuotta n. 30.000 asukkaan kaupungissa Barcelonan talousalueella. Omalääkärin vastaanoton sain kuten muutkin tarvittaessa 1 vrk varoitusajalla.Terveydenhoitajien ja omalääkäreiden tiivis yhteistyö vierekkäisissä huoneissa synnytti mielekkään työnjaon ja jatkuvan konsultaation mahdollisuuden.Laboratoriossakäynti ajan sai 15min tarkkuudella aamuisin.

Helsingin kaupunginvaltuustossa ja HUS in hallituksessa koin, että työntekijöiden arkikokemus ei pääse päätöksentekoon. Ongelmia pyritään liiaksi ratkaisemaan organisaatiomuutoksilla, joita suunnittelevat koko ikänsä hallinnossa työskennelleet henkilöt todellisten asiantuntijoiden sijasta.Kokonaisvastuun merkitystä ei nähdä vaan turvaudutaan kunnallisten palvelujen yksityistämiseen (yliopistollistamiseen)asiakaslähtöisyyden sijasta.

Potilas on psykkinen fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus, jonka turvallisuudentunne  ja tunne oikeudenmukaisesta kohtelusta terveydenhuollossa on kaikkein tärkeintä. Terveysturvallisuutta ei voi lisätä pelkällä yksityissektorin laajentamisella.Yksityissektori voi hankkia kalliita laitteita loputtomiin mutta niille tarvitaan tarvitsijoita, jotka kaikki tutkimukset maksavat. Jos tutkimukset eivät ole osa harkittua kokonaisuutta ovat ne turhia.Tämän ylellisyyden maksamme verovaroista perusterveydenhuollon palveluja karsimalla.

Helsinkiläisenä katson, että Helsingin kaupungin omat terveyspalvelut ovat lähinnä kaupunkilaisten arkea ja niitä kehittämällä ja monipuolistamalla Espanjan malliin saadaan inhimillinen terveyden-sairaan-ja kotihoitopalvelut.Helsingssä on työlleen omistautuneita viisaita pitkän linjan terveyskeskuslääkäreitä, sairaala- ja kotihoidonlääkäreitä.Jotta he voivat rakentaa hyvän yhteistyöverkoston missä potilas kulloinkin sijaitseekin on heillä oltava myös vastuu ja valtakunnallisella tasolla lainsäädäntöteitse taattu oikeus toimia potilaan kokonaisedun hyväksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omalääkäri, oikeudenmukaisuus, ilmainen terveydenhuolto

Suomalaisen koulun ongelmista

Lauantai 5.7.2008 klo 13.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tukholmalaiset kouluaiset eivät lehtitietojen mukaan haluaisi käydä koulua Suomessa siksi, että heidän mielestään siellä on autoritaarista. Heidän mielestään ruotsalaisissa kouluissa keskustellaan.

Tämän päivän HeSan yliössä Päivi Nykyri ja Kristina Salonen päättävät koululaisten mielenterveyttä käsittelevän kirjoituksensa:" Yksilönä sosiaalisesti hyväksytyksi tuleminen on kouluyhteisön jokaisen jäsenen mielenterveyden kannalta ensiarvoisen tärkeää."

Ansiokas teksti ei hyvien periaatteiden lisäksi anna viitteitä siitä kuinka tämä hyväksytyksi tuleminen tapahtuu.

Koulukiusaamisesta on myös puhuttu lähes loputtomiin, mutta ratkaisuja etsitään säännöistä ja ongelmasta keskustelusta sen sijaan että paneuduttaisiin kouluilmapiirin kiusaamista edistävien seikkojen ennaltaehkäisyyn.

Koulua ei voida irroittaa itsekkäästä,valehtelevasta omaa etua tavoittelevasta herkkiä ja tuntevia ihmisiä polkevasta aikuisten yhteiskunnasta. Tästä johtuen myös koulu viestittää kilpailun ja menestymisen arvoja.Toistaiseksi koulu antaa myös mahdollisuuden palkita oppilaita, jotka ovat avuliaita toisia kohtaan niin stipendien jaossa kuin luokkayhteisössä, opettajien luonteenlaadusta riippuen.

Eläytymistä ja toisen asemaan asettumista ei voi opettaa oppiaineena vaan sen voi omaksua vain elämällä. Suomalaisissa kouluissa koulujärjestelmänä ei ole vielä aloitettu sitä työtä, mikä loisi edellytykset hyvälle kouluilmapiirille.Ainoa keino on auttaa lapsia ja nuoria keskustelemaan aikuisen johdolla kokemuksistaan ja tunteistaan.Koululla on kaikki mahdollisuudet kehittää järjestelmä, jossa lapset jaetaan n 10 lapsen tai nuoren säännöllisesti viikottain kokoontuviin ryhmiin, jotka aikuisen johdolla saavat mahdollisuuden käsitellä tiedon ja tunteen tasolla vapaasti ajatuksistaan ja mielipiteistään. Tällainen ryhmätoiminta lievittää luokattomuuden aiheuttaman irrallisuuden tunteen mahdollista kehittymistä.Jokainen voi vähitellen tuntea olevansa arvostettu ja paine kahinoihin ja kiusaamisiin vähenee.Keskinäinen auttaminen tulee mahdolliseksi pelkän kilpailun sijasta.

Opettajien ammattijärjestö teki vuosikymmeniä sitten karhunpalveluksen kaikille Suomen lapsille julistamalla että " Opettaja opettaa ja koti kasvattaa" Opettajien palkkaus hienosäädettiin entistä enemmän eräänlaiseksi opetussuoriteautomaatiksi kokonaisvaltaisen lasten kasvatus ja opetustapahtuman sijasta.

Osa opettajista saattaa tuntea, että enhän minä ole mikään psykologi enkä siksi voi vetää jotakin lasten ryhmäprosessia.Siihen voi vain todeta, että äidiksi ja isäksi joutuu täysin ilman koulutusta ja oman perheryhmän kanssa on pärjättävä ilman mitään ulkopuolista apua.Sitäpaitsi opettajan johtamassa LUOKASSA ON JO MENEILLÄÄN HALLITSEMATON PROSESSI joka on joskus kaoottinen.

Jotta luokassa joka tapauksessa kehkeytyvä prosessi olisi positiivinen ja miellyttävä sen on saatava välineet tuohon toteuttamiseen. Luokkien tuntiohjelmaan on varattava oma paikkansa keskusteluihin.Keskustelevan opetustyylin paremmuus on selvä. Jokainen oppilaan tekemä oma oivallus jättää pysyvän jäljen hänen tietoisuuteensa.

Opettajien työnohjauksen tulisi olla itsestään selvä osa koulutyötä.Ryhmäprosessien hallinta antaa opettajalle voimia ja lisää kiinnostusta omaan työhön entistä syvemmällä tavalla.

Kokeilimme Helsingin nuorisopsykiatran,Nuorisotoimen,Lastensuojelun ja Etu-Töölön yläasteen kanssa ryhmäjakoa, tutustumisjaksoa lukukauden alussa ja edellämainitun tapaista keskustelevuuden lisäämistä 1990 luvun lopulla. Uuden toiminnan tuomasta annista innostunut opettaja kehaisi " Voi kuinka nuo lapset ovat viisaita".

Annetaan mahdollisuus lasten viisauden tulla esiin avuksemme.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ryhmätyö, yhteisöllisyys, tunnevuorovaikutus

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »