Blogien poisto

Sunnuntai 11.10.2009 klo 10.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Poistin kaksi blogiani, jotka liittyivät Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä julkaistuun Heikki Haavikon haastatteluun. Blogit olivat käyneet tarpeettomiksi sen jälkeen kun Mauno Saaren kirja Haavikko niminen mies ilmestyi viime perjantaina 9. 10. 2009

Kirjassa kuvataan akateemikko Paavo Haavikon ajattelutapaa, mielipiteitä ja prosesseja niin syvällisesti, että kuukausiliitteen ilmaisut jäävät omaan arvoonsa.

Paavo Haavikko ja minä

Lauantai 3.10.2009 klo 19.55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Paavo Haavikko tutustui ajatuksiini v.2003 jo ennen kuin olimme tavanneet. Hän oli tulevan aviomieheni suosituksesta lukenut kirjani Ahdingossa luova lapsi ja nuori;tienviittoja kasvuun (Edita)käsikirjoituksen. Hän oli huudahtanut: kustannan tämän heti!Ensimmäisen tapaamisemme jälkeen HYKS:issä 2005 jokaiseen kohtaamiseemme liittyi syvällisiä hetkiä, joilla oli merkitystä molemmille. Haavikon tapa olla läsnä loi mahdollisuuden vuorovaikutukseen. Ainakin minun ajatukseni menivät alueille, joista löytyi käsillä olevaan ajatusrakennelmaani aina uutta. Haavikko puolestaan sanoi, että hän ei aikaisemmin ole tiedostanut itseään vaan kirjoittanut itseään.

Hän oli kiinnostunut kirjassanikin kuvaamastani prosessista kuinka niin sanottu "normaali" todellisuus syntyy. Puhuimme vallasta ja vallankäytöstä. Syrjinnän merkityksestä. Muistan Juholan terassilla käymämme keskustelun hollantilaisen Arthur Japinin kirjasta "De grote wereld", jonka olin lukenut hollanninkielellä. Japin kuvaa kääpiön kokemaa normaalikokoisten suhtautumista itseensä. Kääpiö joutuu ottamaan huomioon kokonsa aiheuttaman kammon tavallisissa kanssaihmisissä. Kammoa  seuraa syyllisyyden ja vihantunteet, jotka kääpiö on sekunnin tarkasti oppinut käsittelemään tekemällä itsensä naurettavaksi, jolloin kanssaihmisen ahdistus ja viha muuttu helpottuneeksi nauruksi.

Puhuimme Haavikon kanssa paljon Urho Kekkosesta koska käsityksemme hänestä olivat hyvin samankaltaiset. Hän luki Kekkosesta kirjoittamani kirjan "Suuri yksinäinen; Urho Kekkonen ja tunteet" käsikirjoituksen kertoen pitävänsä siitä. Hän matki joskus Kekkosen kävelyä ja vertasi sitä Mannerheimin liikkeisiin. Persoonallisuus kehon ilmaisemana kiinnosti häntä. Muutenkin hän halusi kuulla mielipiteitäni politiikasta ja eduskuntavaalien mahdollisesta lopputuloksesta.

Oman kokemukseni perusteella ymmärsin hyvin Paavo Haavikon ja Mauno Saaren suhteen merkityksen. Heidän luovaa tunteiden ja tietoisuuden yhteyttä ja keskinäistä yhteisymmärrystä  ja sen ainutlaatuisuuta olisi pitänyt vaalia loppuun saakka. Mikään ei voi korvata luovaa merkityksellistä yhteyttä henkisen hengissäpysymisen kannalta.

Olin toiminut Euroopan neuvoston kidutusta ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua tutkivan komitean psykiatrian asiantuntijana ja kuullut eduskunnan lakivaliokunnan jäsenenä muiden asiantuntijoiden käsityksiä eristämisen merkityksestä ihmisen henkiselle tasapainolle.

Jorma Palo korosti eristämisen neurologisia, orgaanisia vaikutuksia, psykiatrit vuorostaan mielen hajoamisen eli psykoosin vaaraa.

Kun Paavo Haavikon puoliso Ritva Haavikko soitti juhannuksen alla 2008 Paavo Haavikon sairaalakierteen aikana äärimmäisen huolissaan miehensä mielenterveydestä, tiesin kaikki riskit ja menin  auttamaan häntä niinkuin menisin auttamaan ketä tahansa hengen vaarassa olevaa. Jos tästä tai muista tietoisista Paavo Haavikon, monen muun kollegan kanssa tekemistäni auttamistoimenpiteistä Haavikon viimeisen elinvuoden aikana minua halutaan arvostella, koen sen ymmärtämättömyytenä tai asiantuntemattomuutena. Elämänsä lopulla Haavikko joutui valitsemaan kahden todellisuuden välillä eikä hänellä ollut voimia valita sitä todellisuutta, jota hän piti ensisijaisena.

Saksan vaalien odotettu tulos

Tiistai 29.9.2009 klo 16.26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Saksan sosialidemokraateille on käynyt samoin kuin suomalaisille. Porvarihallituksessa toimien oikeudenmukaisuuteen pyrkivää politiikkaa on mahdotonta toteuttaa. Roikkuminen vallassa vieroittaa kansalaisista. Kansalainen miettii miksi äänestää kun ei halua äänestää oikeistoa eikä oikeistolaista demaripolitiikkaa. Seuraa masennus ja passivoituminen.

Saksan demareilla olisi ollut neljä vuotta sitten aivan uudenlaisen politiikan aloittamisen mahdollisuus. Vaalien tulos loi mahdollisuuden punavihreän hallituksen muodostamiseen. Punavihreä hallitus olisi ollut loistavassa asemassa laman alettua. Niin kansallisesti kuin kansainvälisesti Saksa olisi ollut paljon nykyistäkin voimakkaampi tekijä uusien globaalien talouden rakenteiden aikaansaajana. Punavihreä hallitus olisi hyötynyt kansalaisten kanssa hahmotetusta keinottelun kritiikistä ja korjaavista toimenpiteistä.

Saksan sosialidemokraatit eivät suostuneet minkäänlaiseen yhteistyöhon Linken, vasemmistopuolueen kanssa.Tämän periaatteen seurauksena oltiin valmiita prosessiin, jonka päätepiste nähtiin viime sunnuntaina. Linken kasvaessa käytäntö paikallistasolla johtaa vähitellen kuitenkin siihen, että yhteistyö on luonnollista ja että sitä täytyy tehdä kansalaisten etujen vuoksi.

Aivan kuin Suomessa, niin myös Saksassa vasemmistopuolueiden kyvyttömyys rakentaa yhteistyötä osoittautuu katastrofiksi. Siksi viime lauantaina Tiedonantaja-lehden 40-vuotisjuhlan yhteydessä järjestetty panelikeskustelu vasemmistoyhteistyöstä oli tärkeä.

Vasemmistoliiton Minna Sirnö,SDP:n Jukka Gustafsson ja SKP:n Yrjö Hakanen kykenivät alustamaan vilkkaan ja antoisan keskustelun.

Kymmenistä yleisöpuheenvuoroista näki, että kansalaisilla on sanottavaa ja halua vaikuttaa lähipiirissään. Tuntuukin, että puolueiden byrokratia ja jäykkä puoluejohtokeskeisyys on eräs tärkeä syy kannatuksen katoamiseen. Erilainen kokemuspohja,joka johtaa erilaisiin aatteellisiin painotuksiin, ei saisi olla yhteistyön ja voimien kokoamisen este. Lokeroimisen ja nimittelyn ajan toivoisi olevan ohi. Sen sijaan kokemusten vaihtaminen ja työstäminen on välttämätöntä yhteisten päämäärien suuntaan etenemiseksi.

Lama on keinottelijoille toivetila

Tiistai 29.9.2009 klo 16.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Länsimainen yhteiskuntarakenne takaa rikkaiden rikastumisen ja köyhien köyhtymisen. Lama on rikkaiden elämässä toivetila. Keinottelijat ovat jo voittonsa keränneet kun pankit, heidän jäljiltään, anovat valtion köyhiltä ja keskiluokkaisilta palkansaajilta keräämiä verorahoja sen kuopan täyttämiseen, jonka keinottelijat ovat kaivaneet.

Rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähävaraiset. Vähävaraiset ovat maksaneet veroja ylläpitääkseen kouluja, terveyskeskuksia ja julkista liikennettä. Keinottelijoiden aiheuttaman laman seurauksena verovaroja riittää entistä vähemmän varattomien ja keskituloisten palvelujen ylläpitämiseen. Rikkaat tyydyttävät tarpeensa osin ilmaiseksi (pääomaveroa maksamattomat kansalaiset) osin yksityisesti kuten terveyspalvelut ja yksityisautoilu.

Yhteiskunnan pyramidimainen rakenne näkyy myös kunnissa. Jos pääomaveroa kerättäisiin, kunnille saataisiin 1,5 miljardia lisää palveluihin ja ongelmien ennaltaehkäisyn tukemiseen.

Myös kuntien sisällä eriarvoisuus kukoistaa. Terveyskeskuksen omahoitajani kertoi tapaavansa minut seuraavan kerran paria kerrosta ylempänä, uudessa työhuoneessa, jolloin omalääkäri on viereisessä huoneessa. Ilahduin toiminnan järkiperäistymisestä. Jo seuraavassa hetkessä olin pudota tuolilta. Hoitaja kertoi, että muuttaminen tulee olemaan mielenkiintoista. Seuraavassa tilassa ei nimittäin ole yhtään huonekalua. Uusia ei saa ostaa eikä entisen huoneen huonekaluja voi viedä mukanaan!

Samaan aikaan sosiaalijohtaja hankkii 70.000 euron huonekalut.

Hoitajani kertoi lisää yksityiskohtia huonekalukurjuudesta. Lääkärit istuvat hajoavilla työtuoleilla. Mieleeni tuli myös erään toisen kaupungin vanhustenhuoltolaitoksen henkilökunnan kommentti. He kertoivat ostaneensa omilla rahoillaan potilaiden huoneisiin joulukoristeita, samalla kun he varoittivat istumasta huoneessa olevaan räsään tuoliin.

Viimeisen vuosikymmenen aikana varat ja virat on keskitetty erikoissairaanhoitoon vaikka järkevän terveyspolitiikan mukaisesti rahat olisivat kuuluneet perusterveydenhoitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Herooiset leikkaukset ehkäistävien sairauksien taudinkulun loppupäässä ovat mitä suurinta tuhlausta niin taloudellisesti kuin inhimillisesti.

Globaalin pyramidin huipulla ovat Yhdysvaltojen keinottelijat, joiden voittoja Suomenkin köyhät ja sairaat ylläpitävät. Vain globaali pyramidin kääntäminen ylösalaisin voi muuttaa tilanteen. Ellei, kansainvälinen pääoma ja keinottelijat jatkavat kuten ennenkin ja odottelevat uutta lamaa ja uusia mega-voittoja.

 

Teija Tiilikainen UPI:n johtajaksi

Keskiviikko 9.9.2009 klo 18.06 - Pirkko Turpeinen-Saari

Huomaan olleeni tänä aamuna pettynyt lukiessani uutista Teija Tiilikaisen valitsemisesta UPI:n päälliköksi.

Perusteluissa korostettiin kokemusta tieteellisyyden sijasta. Ei sanottu poliittisuutta tieteellisyyden sijasta.

Monessa asiassa tieteellinen objektiivisuus ja viileä harkinta ovat ulkopoliittisessa keskustelussa ja varsinkin eduskunnan linjauksia suunniteltaessa arvoja sinänsä.

Suomen ulkopolitiikassa Venäjä-suhteet ovat äärimmäisen tärkeät. Se, että UPI:n johtaja olisi vapaa suomalaiskansallisesta Venäjä-traumasta ja Venäjä-vihasta olisi suotavaa.

Kuuntelin toissa kesänä Savonlinnassa Teija Tiilikaisen alustusta Suomen Venäjä-suhteista. Psykiatrina en voinut olla havaitsematta sitä, että hän suhtautui Venäjään objektina eikä subjektina. Totesin tämän hänelle käyttämässäni puheenvuorossa. Systemaattisesti hän puhui mitä Venäjälle pitäisi TEHDÄ. Ikäänkuin Suomi olisi tekijä, joka tekee jotakin Venäjälle tai Venäjällä. Tällainen ylemmyydentuntoinen,jopa kyyniseltä tuntuva perusasenne ei tuntunut hyvältä.

Vaikka en ole ollut Raimo Väyrysen kaikista painotuksista samaa mieltä, on hänessä ollut tunnistettavissa pohdiskeleva, sittenkin asioille avoimena pysyvä asenne. Teija Tiilikaisesta ainakin silloin kuin olen häntä kuunnellut on ollut ehkä lähinnä kaikkitietävältä tuntuva pohjavire. Kun se on näyttänyt olevan lähellä nykyisen ulkopoliittisen johdon asenteita, en voi muuta kuin pahoitella tapahtunutta.

Jouko-palvelubussi,Helsingin joukkoliikenteen helmi

Keskiviikko 9.9.2009 klo 17.52 - Pirkko Turpeinen-Saari

Jouko-palvelubussin pysäkki on kerrostalomme edessä olevalla aukealla. Seuraan tuota katolla olevat liput hulmuten etenevää pientä sinistä olentoa kuin perheenjäsentä. Suunnittelen kaupunkimatkat siten, että käytän tätä pikkubussia metrolle mennessäni.

Bussissa matkustavat tervehtivät kuljettajaa ja toisiaan. Bussissa tutustutaan naapureihin ja matkan varrella mukaan tuleviin uusiin matkustajiin.Kuljettaja auttaa ystävällisesti lapsia ja vanhuksia. Auto lähtee liikkeelle vasta kun kaikki ovat istahtaneet. Pysähdykset eivät tapahdu vain pysäkeillä vaan matkustaja saa kuljettajan pysäyttämään auton reitin varrella kättä nostamalla.

Pienen bussin tunnelma on ystävällinen ja lämmin. Vaikka sen reitti mutkittelee omakotialueen keskellä ja metreissä mitattuna on pidempi kuin normaalivuorojen reitit, reittiopas julistaa sen nopeimmaksi, mikä johtuu siitä, että reittiopas laskee myös normaalivuorojen pysäkeille kävelymatkat matka-aikaan.

Iäkäs ystäväni, joka asuu kivenheiton päässä meiltä käyttää toista Jouko-bussia kuin minä. Hänen sininen Joukonsa pysähtyy aivan hänen palvelutalonsa vieressä ja kiertelee sen ympäristössä poimimassa halukkaita matkustajia. Hän pääsee bussilla kätevästi ostoskeskukseen, terveyskeskukseen ja apteekkiin. 94-vuoden ikä ei aseta esteitä liikkumiselle kun Jouko-palvelulinja on apuna.

Mikäli joukkoliikenteen suunnittelijoille annetaan tunnustuspalkintoja, Jouko-palvelubussin toteuttaja ansaitsisi sellaisen.

Onnittelut maailmanmestareille!

Keskiviikko 9.9.2009 klo 17.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomalainen nuori muurari Ville Rämö ja hiusmuotoilija Elina Salminen voittivat Kanadan Cargaryssa pidetyissä nuorten mestaruus kisoissa ammattialojensa maailmanmestaruuden!

Lisäksi Marianna Luoma voitti hopeaa muoti-ja vaatetuslajissa.Pronssia tuli automaalari Harri Jaloselle sekä lähihoitajille Jaana Pakaselle sekä Tiina Aholalle.

Missä ovat torvisoittokunnat, TV-uutiset ja lentokenttävastaanotot. Mitään innostavampaa, liikuttavampaa ja jokaista suomalaista koskettavampaa tapahtumaa kuin nuorten onnistuminen ponnisteluissaan hienon ammattitaidon saavuttamiseksi ja sen julkiseksi osoittamiseksi voi tuskin kuvitella.

Mediassa esitellään päivittäin kymmenien eri urheilulajien mestaruus-, liiga-, suomi-, väli-,  maakunta- ja piiritason ja mitä erilaisimpien ammattilaisurheilulajien kilpailuja.

Lapsia ja nuoria käsitellään juhlapuheissa ja ylevissä kirjoituksissa. Silloin kun tarjoutuisi mahdollisuus aitoon perusteltuun kannustukseen valtamedia vaikenee, valtion budjetintekijät vaikertavat. Lapsia ja nuoria käytetään rekvisiittana kun ministerit ja pääjohtajat tarvitsevat julkisuutta. Käytännön työssä oma etu asetetaan rekvisiitan edelle. Silti homeisista kouluista ja täyteen tupatuista opinahjoista sukeltautuu esiin ikäänkuin salaa ja yllättäen loistavia maailmanmestareita.

Onnittelut Kuopioon,Pirkkalaan,Tampereelle,Vantaalle, Iihin ja Ouluun!

 

Nyt vasemmisto töihin

Torstai 3.9.2009 klo 10.19 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Timo-Erkki Heinon ohjelma TV:n Ulkolinjassa 31.9.2009 toi häkellyttävän konkreettisesti esiin viimeisten vuosien eriarvoisuuden kasvun taustat ja syyt. Yhdeksänkymmentä luvun alun pääomaveroratkaisulla eduskunnassa Kokoomus ja Keskustapuolue loivat edellytykset rikkaiden rikastumiselle ja köyhien köyhtymiselle.

Kuten kahdeksankymmentä luvun optiolaki myös tämä pääomaverolaki tehtiin tietoisena sen seurauksista. Kokoomus ja Keskusta halusivat eriarvoisuuden kasvavan ja erityisesti rikkaiden rikastuvan. Samat rakenteelliset tavoitteet näkyvät samojen puolueiden toiminnassa myös nyt laman aikana.

Miksi vasemmistopuolueet eivät tähän mennessä ole pyrkineet korjaamaan tätä epäoikeudenmukaisuutta eivätkä ole pitäneet tilastoa kuten toimittaja Heino nyt toi esille? Johtuisiko se siitä, että oikealle kallistuvat sosialidemokraatit ovat käyttäneet valtaa yhdessä Kokoomuksen ja Keskustan kanssa.

SDP:n puheenjohtaja Urpilaisen puheenvuoro eduskuntaryhmän kesäkokouksessa 2.9. toi selkeästi esiin uudenlaisen oikeudenmukaisuuteen tähtäävän linjauksen. Byrologisesta puheesta tulisi vielä pinnistäytyä selkeyteen ja käytännöllisyyteen.

Vasemmistopuolueiden tulisi paljastaa optiolakien ja pääomalakien aikaisten eduskuntapuheiden sisällöt. Kansalaisille tulisi näyttää henkilökohtaisesti, kädestä pitäen, miten eri kansanedustajat kyseisten lakien säätämisen yhteydessä puhuivat ja toimivat. Miten yhteiskunnalliset muutokset synnytetään koska ne eivät synny luonnonlakeina. Jokainen eriarvoisuutta lisäävä muutos on tietoisesti aiheutettu.

Media peittää totuuden mielikuvilla. Juuri kun asiantunteva toimittaja on juurta jaksaen ja perusteellisesti kuvannut todellisuutta, seuraava korruptoitu median edustaja esittää eriarvoisuutta edistävän poliitikon kokonaisen sanomalehden aukeamalla, toisessa yhteydessä, ihailun keskellä esimerkiksi koululaisten ympäröimänä ja yhteiskunnallisesta yhteydestä irroitettuna perheenjäsenenä ja rakastavana kumppanina.

Lastenpsykiatri Vappu Taipale kuvasi ilmiötä kirjassaan Rauhan lapset: Lapset opetetaan rakastamaan perheenjäseniään ja metsän pupujusseja mutta ei eläytymään kanssaihmisiinsä. Tällainen asenne on opetettua mutta ei perustu syvään yhteyteen omien tunteiden kanssa. Toisen köyhyyttä ja kurjuutta tavoitteleva on kadottanut aidon yhteyden syviin tunteisiin, jotka jokaisella on syntyessään.

Jo 1700-luvun runoilija Edward Young totesi ihmisen syntyvän aitona mutta kuolevan kopiona. Vasemmiston pitäisi pyrkiä lisäämään aitouden määrää ja vähentämään kopioiden valtaa. Ellei itse ole aito, toiminta ei voi tuottaa tulosta.

Epäsosiaalisuus valtaa maailman

Maanantai 31.8.2009 klo 10.23 - Pirkko Turpeinen-Saari

Epäsosiaalisuus on aikaisemmin rajattu käsittämään kaikki sellainen toiminta,joka on laitonta, lähinnä rikollisuuden synonyyminä.Psykologiselta tai psykiatriselta kannalta epäsosiaalisuudella kuvataan ihmistä,jolle on luonteenomaista kyvyttömyys ottaa toiminnassaan huomioon toisten ihmisten tunteita ja oikeuksia. Rakkaudettomuus johtaa tällaiseen ihmisluonteen muovautumiseen.

Viimeiset vuosikymmenet ovat nopesti muuttaneet yhteiskunnan ilmapiirin läpeensä epäsosiaaliseksi. Se ilmenee kaikenlaisena piittaamattomuutena toisista ihmisistä, ympäristöstä tai luonnosta. Väkivallan eri muodot läpäisevät arjen on sitten kysymys mediasta, koulusta,työyhteisöistä tai pihapiireistä.

Koulutettujen,varakkaiden henkilöiden epäsosiaalisuus ilmenee sotina,veronkiertona, rahanpesuna, veroparatiisitoimintana, korruptiona ja muina demokraattisen toiminnan puutteina. Osattomien epäsosiaalisuus vuorostaan saa ilmentymänsä koulukiusaamisena,ilkivaltana,humalassa riehumisena,paikkojen tuhoamisena,ryöstöinä ja pahoinpitelyinä.

Mainosrahoista riippuvainen media tukee rahakkaita puolueita. Lähes 20 vuotta jatkunut epäsosiaalisesta politiikasta johtuva eriarvoisuuden kasvu ei ole saanut kansalaisten tajuttavaa selitystä tiedotusvälineissä. Rahakkaiden ja koulutettujen epäsosiaalinen toiminta laillistetaan eduskunnassa. Osattomien epäsosiaalisuus vuorostaan saatetaan rangaistavaksi eduskunnassa.

Mitkään poliisivoimat eivät tule riittämään pitämään osattomien epäsosiaalisuutta kurissa mikäli osattomuutta vuodesta toiseen lisätään.

Ainoa ratkaisu luovuuden ja rakkauden kasvamisen suuntaan olisi kansainvälinen koulutettujen ja varakkaiden epäsosiaalisuuden tekeminen mahdottomaksi. Taloudellinen eriarvoisuus tulisi muuttaa lisääntyväksi oikeudenmukaisuudeksi. Päiväkotien ja koulujen voimavarat tulisi lisätä sellaisiksi, että opettajien olisi mahdollista luoda päiväkoteihin ja kouluihin empatian ja välittämisen ilmapiiri.Poliisien tehtävän tulisi jäädä tuloksia taustalla varmistavaksi voimaksi eikä nykyisenkaltaiseksi voimattomaksi vallitsevan epäsosiaalisuuden sattumanvaraiseksi kontrolloijaksi.

Rikosten sovittelu

Sunnuntai 30.8.2009 klo 16.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ystäväni Rotterdamin yliopiston kriminologian professori Louk Hulsmannin mielestä nykyinen rikosseuraamusjärjestelmä tulisi kokonaan lopettaa. Hän on suosittu puhuja ympäri maailman. Hän osoittaa kuinka nykyisen rikosseuraamusjärjestelmän vallitessa rikoksesta epäilty leimatuu alusta lähtien. Hän menettää subjektiutensa eikä voi saada oikeudenmukaista kohtelua.

Jo 1970-luvulla, jolloin Hollannin vankimäärä oli pienempi kuin Suomen, hollantilaiset harrastivat rikosten sovittelua. Sovitteluprosessi on saanut jalansijaa myös Suomessa. Sovittelussa rikoksen tekijä ja rikoksen kohde tapaavat toisensa sovittelijan läsnäollessa, tutustuvat toisiinsa ja mahdollisuus keskinäiseen eläytymiseen syntyy.

Keskinäinen eläytyminen tuo uusia mahdollisuuksia nähdä taustoja sekä luo mahdollisuuksia sopia miten rikos voidaan sovittaa ilman varsinaista rikosoikeudellista prosessia.

Konsultoin työssä ollessani psykiatrina seitsemässä ns suojelukasvatuslaitoksessa. Rikoksentekijän ja rikoksen kohteen ystävystyminen sovintoprosessin kuluessa näissä laitoksissa oli palkitsevaa. Ennakkoluulot puolin ja toisin vähenivät ja tarve kostoon tai katkeruuteen kävi tarpeettomaksi. Viha ja katkeruus syövät ihmistä sisältäpäin.

On paradoksaalista, että yhteiskuntien kehitys voi myös pysähtyä ja taantua. Nyt Hollannin yhteiskunta on moninverroin kovempi ja eriarvoisempi, jolloin myös vankimäärät ovat nousseet rakettimaisesti. Hulsman on suositumpi puhuja Brasiliassa, Kolumbiassa ja Espanjassa kuin kotimaassaan. Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuuden,piittaamattomuuden ja väkivallan kasvu johtanee nopeasti paineeseen ratkaista yhteisöllisiä ongelmia entistä useammin rikosoikeuden keinoin.

Harri Holkerin onnettomuus ja media

Lauantai 29.8.2009 klo 18.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

Entisen valtuustotoveri Harri Holkerin kärsimys liikuttaa ja tuntuu kohtuuttomalta. Toisaalta onnettomuuden toinen osapuoli,Iltalehden 29.8.2009 mainitsema "kondomivaras" liikuttaa myös sekä herättää lukijan mielenkiinnon.

Jukisuudessa tapahtumaa on kutsuttu aluksi pahoinpitelyksi, nyt myöhemmin onnettomuudeksi. Iltalehden kuvauksen mukaan onneton kondomivaras ryntää kaupasta ulos törmäten ovella Holkeriin, joka kaatuu ja murtaa lonkkansa.

Lehti ei ole haastatellut tapahtuman toista osapuolta, kondomivarasta. Miten hän on törmäykseen suhtautunut? Miksi hänellä oli kiire kondomivarkaisiin ja kaupasta ulos?

Lukijan ainoaksi vaihtoehdoksi jää käyttää mielikuvitustaan: Onneton mies, jolla on aikaisempia rikoksia, joutuu rahan puutteessa varastamaan kondomeja. Hän ei halua saattaa rahan puutteesta huolimatta kumppaniaan raskaaksi vaan varastaa tuotteen ja kiiruhtaa mielenliikutuksen vallassa treffeille.

Harri Holkeri sattuu onnettomuudekseen ovella törmäyskurssille. Jos Harri Holkeri olisi hiihtoladulla törmännyt puuhun ja kaatuessaan murtanut lonkkaluunsa samoin seurauksin kuin nyt kaupan portailta kaatuessaan, Iltalehden juttu ei olisi saanut yhtä sensaatiomaisia sävyjä kuin nyt.

Tämänkin päiväinen uutinen olisi ollut lukijan kannalta antoisampi, ellei jälleen olisi syyllistytty nykymedialle niin tavalliseen vähävaraisen ihmisen leimaamiseen" rikolliseksi", jonka jälkeen hän ei ansaitse empatiaa eikä tasa-arvoista kohtelua hyvin toimeentulevaan kansalaiseen verrattuna. Hyvin toimeentuleva kansalainen voi median tuella vaatia korvausta varattomalta henkilöltä ja sen lisäksi saada lukijoiden sympatian puolelleen.

Kommunistien kortistointi Suomessa

Lauantai 29.8.2009 klo 16.03 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kimmo Rentolan kirjoittaman SUPO:n historiikin julkistamisen jälkeen kaikki suomalaiset, ei vain kommunistit, tietävät minkälaista syrjintää heikoimpien oikeuksia ja demokratiaa puolustavat suomalaiset kommunistit ovat nykypäiviin saakka saaneet kokea.

Minkälaisen yhteiskunnan poliisi kortistoi esimerkiksi vielä 1970-luvulla yhden laillisen puolueen jäsenet.

Kansalaisoikeuksien vaatiminen aseelliseen taisteluun joutumisen uhallakin 1918 johti tragediaan. Sodan hävinneitä punaisia teloitettiin ja vangittiin myös sisällissodan jälkeen. Kun teloittaminen ei enää ollut mahdollista, tehtiin yhteiskunnallisen toiminnan mahdollisuudet ja tavallinen elämäkin muilla keinoin vaikeiksi. Kokonaisen eduskuntaryhmän vangitseminen, kokoontumis- ja muiden toimintaoikeuksien kieltäminen ja rajoittaminen leimasivat 1920- ja 1930-lukuja. Demokraattisia oikeuksia rajoittavia lakeja oli täysin mahdollista säätää eduskunnassa.

Olkoonkin, että Neuvostoliitossa vallitsi totalitaarisesti hallittu sosialistinen diktatuuri, sen voitto toisessa maailmansodassa pelasti suuren määrän suomalaisia kommunisteja vankiloista ja teloituksilta, joita ehdittiin toteuttaa hieman yli 500. Suomalaisten ja Saksan voitto olisi ollut kohtalokas.

Suomen eliitin ja kaupallisen median lähes vainoharhainen suhtautuminen suomalaisiin kommunisteihin on eräs syy siihen, että tavallisten kansalaisten on ollut otettava annettuina mielikuvat, jotka eivät vastaa todellisuutta.

Olisi tärkeätä saada vireille yliopistollinen tieteellinen työ tai opinnäyte siitä, minkälaisia aloitteita suomalaiset kommunistit ovat tehneet ja kuinka äänestäneet sodanjälkeisessä eduskunnassa.

Suuri osa oikeistososialidemokraatteja ja heistä oikealle olevia poliitikkoja pyrkivät hyötymään taktisesti sellaisesta sanamagiasta ja tapahtumien tulkinnasta, jossa Länsimaiden kommunistit samaistettaisiin totalitaaristen diktatuurien kommunisteihin. Puhutaan kommunismin kukistumisesta kun tarkoitetaan mahdottomaksi osoittautuneen totalitaarisen sosialistisen diktatuurin kukistumista.Kommunistista maata ei ole maapallolla missään tähän mennessä vielä ollut. Näillä samaistuksilla pyritään siihen, että aito demokratian tavoittelu nykyaikaisessa finanssipääoman diktatuurissa ei voisi onnistua. Sanamagialla eriarvoisuuden lisääminen muuttuu huolenpidoksi kansalaisista. Eliitin etujen ajaminen työväen asialla oloksi.

Finanssipääoman ja mediavallan kytkeytyessä toisiinsa Suomessa on vain vähän korruptiosta ja yhä eriarvoisemmaksi yhteiskuntaa muuttavasta lainsäädännöstä ja vaalivilpistä irrallaan olevia puolueita. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet joukossa SKP lienevät näistä puutteista vapaimpia.

Vaalien alla median valtaavat eliitin tarpeita myötäilevat toimittajat. Vain harvoin saamme nauttia Timo-Erkki.Heinon (YLE Ulkolinja) dokumenttien kaltaisia ohjelmia siitä mitä ahneuden aika käytännössä tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että köyhät köyhtyvät demokraattisesti ja rikkaat rikastuvat keinottelemalla. Poliittinen ja taloudellinen opportunismi ei ole koskaan juhlinut niin räikeästi kuin nyt.

Toistettu valhe Afganistanin sodasta=totuus

Sunnuntai 16.8.2009 klo 18.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen eliitti on jälleen vakuuttanut, että Afganistanissa ei ole sotaa ja että ainakaan Suomi ei ole sodassa. HeSan toimittaja Pekka Hakala vahvistaa tiedonvälityksen toistamia puolitotuuksia HeSa 16.8.2009.Hän väittää Afganistanin sodan poikkeavan Irakin sodasta siinä, että Afganistanin sodalla on YK:n mandaatti, minkä vuoksi Suomen on oikeutettua osallistua siihen.

Näinhän asia ei ole. Yhdysvallat ja Iso-Britannia aloittivat Afganistanin pommitukset Enduring freedon operaationa lokakuussa 2001. Ei sodan aloituksella ollut minkäänlaista YK:n mandaattia. Pommitusten perusteluna pidettiin terroristijahtia, taleban-hallituksen kaatamista ja sotaa huumeita vastaan. Kyseessä oli eräänlainen sisällissodan aloittaminen ulkoa päin.

Joitakin kuukausia sodan alkamisen jälkeen sen rinnalle perustettiin ISAF-"rauhanturvaoperaatio" YK:n valtuutuksella. Myöhemmin sotilasliitto NATO otti ISAF-joukot johtoonsa ensimmäisessä Euroopan ulkopuolisessa operaatiossaan.

Varmaa on, että pommitukset ja täsmäohjatut murha-ohjusiskut eivät ole rauhanturvaamista. Sotilasliiton puhdas rauhanturvaoperaatio on myös sanamagiaa samalla tavalla kun aseteollisuus on puolustusvälineteollisuutta.

Varmuudella ISAF on sodan osapuoli. Sen tehtävänä on tukea hallitusta taleban-joukkoja vastaan. Hallitus edustaa "rauhaa" ja Taleban "häiriötä", "uhkaa" tai muuta puuttumista edellyttävää toimintaa. Maan hallitus on Yhdysvaltojen "asettama", joka myöhemmin vahvistettiin näennäisen demokraattisella äänestyksellä. Tosiasiassa Afganistanin kaltaisessa maassa valtaa käyttävät kymmenet eri tavoin toimivat ja yllättävästikin yhteistyökumppaneita vaihtavat sotaherrat ja huumeparonit sekä aikaisempi rikas Yhdysvalloissa koulutettu eliitti. Afganistanilaisilla ei voi olla rahasta riippumatonta tiedonvälitystä kun tiedämme, että sitä ei ole Suomessakaan. Raha ja valta ovat tässä yhdessä maailman köyhimmistä valtioista täysin kietoutuneet toisiinsa.

Korruptio, huumeraha ja eliitin valta ovat vieraannuttaneet ja vieraannuttavat yhä enemmän köyhiä kansalaisia länsimaisista toimijoista. He siirtyvät talebanin tukijoiksi. Ratkaisut ovat käytännöllisiä mutta johtavat traagisiin seurauksiin. Vaalivilppi, äänten ostaminen, monet meistä mielikuvitukselliset ongelmat tekevät väkivallan ohella Afganistanin vaaleista täysin arvaamattomat. Äänestäminen sodan oloissa on mielettömyyttä.Tuloksen tulkitseminen jää jälleen eliitin tehtäväksi.

 

Ulkoministeri Stubbin kylmä kyynisyys

Perjantai 14.8.2009 klo 10.59 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkominsteri Alexander Stubb väitti Kirkon ulkomaanavun nostavan vain omaa profiiliaan sen vaatiessa Israelilta lisäselvityksiä syistä, jotka johtivat Kirkon ulkomaanavun klinikan tuhoamiseen viime tammikuussa. Ulkoministeri julisti Suomen valtion lopettavan lisävaatimukset ja siten jättävänsä KUA:n yksin ponnistelemaan.

Aiemmin ulkoministeri Stubb on pitäytynyt kritiikissään juuri tuon suomalaisen klinikan tuhoamiseen välttäen siten laajempia ja kokonaisvaltaisempia kannanottoja, joihin olisi ollut syytä ja joita eri ihmisoikeusjärjestöt ja suurin osa YK:n jäsenmaista ovat ottaneet.

Ulkoministeri paljasti maailmankuvansa kaksijakoisuuden. Luotettaviksi luulemiensa toimittajien läsnäollessa hän paljasti kyynisen pinnallisuutensa. Julkisessa esiintymisessä hän sen sijaan näyttelee roolia, jonka mediat tähän mennessä ovat kuvanneet hänen persoonanaan.

Ajatteleva median seuraaja on havainnut ristiriidan jo kauan. Kidutusta ja muita pimeitä toimia kannattaneen George W.Bushin ollessa Yhdysvaltain presidenttinä Alexander Stubb julistautui Etelä-valtiolaiseksi miellyttääkseen Texasista kotoisin olevaa presidenttiä. Samoin kidutuksen hyväksyneen Condoleezza Ricen ulkoministerikaudella Stubb kertoi juostessaan ajattelevansa tämän sääriä.

Mielikuvamaailman vallitessa ja median ruokkiessa mielikuvia todellisuuden ja tunneaitouden sijaan, Stubb on nostettu kyynisyydestään ja ihmisoikeuksista piittaamattomuudestaan huolimatta suosikiksi, jota suuri osa suomalaisista olisi valmis äänestämään jopa presidentiksi.

Stubb on valitettavasti virallisen Kokoomuksen tyypillinen edustaja. Mainostoimistojen ja median avulla suomalainen todellisuus on muuttunut täysin mielikuvilla käyväksi. Valheet käyvät totuudesta.Poliitikoille on opetettu miten pitää esittää asiat riippumatta siitä millaisia ne ovat. Poliitikot ovat muuttuneet eräänlaisiksi totuuden muokkaus tehosekoittimiksi, jolloin kansalaiset nauttivat juoksevaksi muuttuneen tuotteen pillillä tarvitsematta itse pureskella.Puolueiden kannatusluvut ovat erinomainen näyte sekä  tuottajista että kuluttajista.

Ostoksilla KOKOOMUS-tavaratalossa

Torstai 13.8.2009 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Björn Wahlroos, Peter Fagernäs, Heikki Tavela ja Antti Piippo kumpaneineen ovat olleet ostoksilla Kokoomus-tavaratalossa. Hinta veroparatiisilaista on määritetty. Maksetaan kauppiaan määrittämä vaaliraha ja saadaan veroparatiisilaki, jolla kauppahinta korvataan moninkertaisesti.

Asevalmistaja Patrian vallankäyttäjät käyvät myös ostoksilla. Vaadittu summa maksetaan ja korvaukseksi Kokoomus lupaa nostaa valtion asehankintamäärärahoja pysyvästi vuosittain. Kokoomus on reilu kauppias. Toimitukset ovat nopeita, jollei välittömiä. Asehankinta päätökset on jo toteutettu ja sijoitusrahasto-veroparatiisilaki nopessa valmistelussa.

Kokoomustavaratalon mielipuolisilla päivillä tyydytettiin kaikkein varakkaimpien pikkutarpeita. Jokainen riittävän varakas sai lohdutuslahjan - veronalennuksen- vaikka ei olisi maksanut mitään. Tämä osoittaa että Kokoomus on Reilu kauppias kuten mainoksissa luvattiin.

Toivosta ei myöskään joudu luopumaan. Kokoomus on TOIVON puolue. Rikkaiden rikastuminen tulee jatkumaan, aseiden käyttämiseksi sotia tullaan myös tulevaisuudessa löytämään. Sen takaa Kokoomuksen vaalimainoksista kassaansa täyttävä kaupallinen tiedonvälitys. Sodat muuttuvat rauhanturvaamiseksi, aseteollisuus puolustusteollisuudeksi, NATO rauhanjärjestöksi. Tätä  ilosanomaa levittää kokoomuksen Toivo,Alexander Stubb.

Jutta Urpilainen-este vasemmiston nousulle

Tiistai 4.8.2009 klo 11.15 - Pirkko Turpeinen - Saari

Antti Kalliomäki avasi mm Uutispäivä Demarissa 3.8.2009 julkaistulla puheenvuorollaan tulpan, joka oli ollut vasemmiston voimakkaan toiminnan virran esteenä. Kalliomäen kädenojennus koski kaikkia sellaisia voimia, jotka kykenevät yhteistyöhön oikeudenmukaisen kohtelun ja turvallisen elämän takaamiseksi kaikille.On selvää, että vain selkein yksinkertaisin sanoin ilmaistulla johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä rehellisellä ja ymmärrettävällä toiminnalla puolueet voivat saada muuhun kuin harhautukseen pohjautuvaa kannatusta.

Kokoomuksen ja tällä hetkellä myös Keskustan kannatus pohjautuu taitavaan sanamagiaan ja totuuden peittelyyn, jotka estävät kansalaisia saamasta selville mihin näiden puolueiden yhteistoiminta johtaa. Osittain korruptoitunut rahasta riippuvainen tiedonvälitys tukee tätä totuuden peittelyä.

Tarvittiin kuitenkin kaupallinen Helsingin Sanomat paljastamaan 4.8. se, mistä johtuu, että Kalliomäen tavoittelema linjaus saattaa olla "unelma".

Jutta Urpilainen tapaa puhua unelmista. Kovan paikan tai normaalin poliittisen tilanteen tullen unelmat saavat jäädä ja vallanhalu pääsee voitolle. Mikäli Helsingin Sanomien haastattelu pitää paikkansa Jutta Urpilainen on valmis yhteistyöhön kokoomuksen kanssa, jos vain hallitusohjelmasta voidaan sopia. Saman on tuonut esille Guzenina-Richardsson. Miapetra Kumpula-Natri kokee ilmeisesti Kalliomäen esityksen marginalisoitumisena. 

 SDP:n puheenjohtajana on poliitikko, joka ei käsitä kuinka pitkä ja perusteellinen, huolellista ja henkilökohtaista kansalaisten lähestymistä vaativa työ on edessä, jotta kansalaiset pystyvät avaamaan silmänsä, tunteensa ja tietoisuutensa siihen missä yhteiskunnassamme tällä hetkellä ollaan menossa.

SDP:n viimeinen puoluekokous vielä uskoi, että mielikuvapolitiikalla kannatus vielä nousee. Se valitsi puheenjohtajan tyydyttämään porvarillisia, mielikuviin ja huonoon itsetuntoon perustuvia tahoja.Ei ymmärretty, että porvarilliset puolueet suurine rahoineen hoitavat mielikuvamainonnan moninverroin demareita paremmin.

Puolueen puheenjohtaja on keulakuva ja symboli. Jos hän toistuvasti on muiden voimavaroja kuluttava, nolostuttava aidon oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvokehityksen jarru on hänen ymmärrettävä tehdä siitä johtopäätöksiä.On ymmärrettävä, että pinnallisella opportunismilla on nykyisessä kansainvälisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa rasistiset ja jopa fasistiset piirteet ovat voimistumassa, katastrofaaliset seuraukset. Myös SDP:n puheenjohtajan on valittava onko hän oikeudenmukaisuuden lisäämisen vai vähentämisen puolella! Molempia ei voi olla.

 

Fasismin edellytykset olemassa;rikollisjengit turvallisuutta luomassa Kööpenhaminassa

Maanantai 20.7.2009 klo 20.06 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kohta kymmenen vuotta, maailmanlaajuisen sodan terrorismia vastaan nimissä, on ollut yleisesti hyväksyttyä suhtautua arabeihin ja muihin islaminuskoisiin ihmisiin ennakkoluuloisesti ja syrjivästi. Passijonossa jokainen arabi tai arabien ystävä on potentiaalinen terroristi.

Sunnuntain 19.7.2009 HeSa:n artikkeli Kööpenhaminan jengisodista ja väkivallasta toi tärkeän piirteen esille. Hell's Angelsin toimitilaa vastapäätä asuva vanhus koki nämä tapoistakin tuomitut rikolliset turvanaan arabeja ja muita maahanmuuttajia vastaan. Vaikka luoti oli läpäissyt ikkunan turvallisuus perustui tähän pohjoismaisen väkivallan läsnäoloon. Näinhän fasismi nousee. Nyt kohteena eivät ole kommunistit ja juutalaiset niinkuin Hitlerin Saksassa vaan nimenomaan Kööpenhaminan kyseessä ollen, arabit.

Italiassa itseään jo fasisteiksi nimittävätkin ryhmittymät järjestäytyvät "kodinturvajoukoiksi" maahanmuuttajia vastaan, kierrellen iltaisin katuja, terrorisoiden turvattomia ulkomaalaisia.

Professori Arno Gruen, sveitsiläinen psykoanalyytikko kävi vuosi sitten Helsingissä puhumassa kirjastaan "Tahdon maailman ilman sotaa". Hän on kirjoittanut useita syvällisiä teoksia terrorismin ja fasismin problematiikasta.Der Fremde in Uns tulisi kääntää suomeksi.

Hän on juutalaisena paennut Hitlerin Saksasta Yhdysvaltoihin. Nyt hän on kääntynyt kritisoimaan Yhdysvaltojen hallitusta maailman pelottavasta kehityksestä. Fasismin vainoamat eivät enää ole juutalaisia vaan arabilta tai muslimilta näyttäviä ihmisiä uskonnosta riippumatta ja demokratia itse.

Kansainväliset lait ja demokraattinen päätöksenteko saavat hiljalleen väistyä omankädenoikeuden ja väkivaltaisen vallankäytön vallatessa tilaa niin yksilöiden kuin kansakuntien toiminnassa. Mielten manipulaatiolla on luotu tähän edellytykset. Jokainen on voinut käytännössä havaita kuinka itsestään selvästi armeija, aseteollisuus,turvamiehet ja poliisit ovat siirtyneet korvaamaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen piiriin aikaisemmin kuuluneita asioita.

Ystävyys, erilaisuuden hyväksyminen ja tutustumista seuraava yhteistyö muuttuu luonnottomaksi ja harvinaiseksi. Osa meistä on elänyt 30-luvulla. Suurin osa ei. Osa on unohtanut kuinka fasismiin päädyttiin.Suuri osa ei ole siitä edes kiinnostunut. Lapset opetetaan samaistumaan, rahaa omistajilleen tahkoavien väkivaltapelien avulla aikuisten väkivaltaiseen maailmaan. Rakkaus ja empatia eivät taivu kaupallisiksi tavaroiksi. Siksi ne myös harvinaisina katoavat kuten norpat ja suomalaiset luonnonpuistot.

 

 

Valhe ja moraali

Lauantai 18.7.2009 klo 11.12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kirjoitin pyydetyn artikkelin espanjalaiseen psykiatriseen tieteelliseen julkaisuun, jonka johdannossa totean psykiatrian mahdottoman tehtävän aitojen tuntevien potilaiden hoidossa nyky-yhteiskunnassa. Nykyinen yhteiskunta perustuu sellaiseen henkiseen ja tunteelliseen manipulaatioon, jossa kansalaisen on mahdotonta erottaa valhetta totuudesta. Tällaista yhteiskuntaa pidetään normaalina. Psyykkisesti sairastuva herkkä yksilö on usein aito ja tunteva eikä kestä tätä totuuden ja valheen sekamelskaa, joka heijastuu yhteiskunnassa vallassa olevien tekojen moraalittomuutena ja rikoslain sisältöjen suhteettomuutena ja yksipuolisuutena.

Näitä ajatellessani luen Saimaan norppakuolemista. Saan tietää, että Keskusta on ollut harrastajakalastajien verkkopyynnin jatkamisen vahva tukija. Uhanalainen laji ei Keskustan näin toimivien poliitikkojen arvomaailmassa ole kunnollisen suojelun arvoinen. Puolitotuuksin ja kulisseissa toimien on liu'uttu tilanteeseen, jossa yksi vuosi suojelua on taas menetetty.

Mieleeni tulee toinen uhanalainen laji - ihminen. Kansanedustaja-aikani vuotuinen farssi oli margariiniveron nostaminen. Jotta voita saatiin myytyä, halvemman margariinin hinta tuli veron avulla nostaa voin hinnan tasolle. Niin sydäntauteja estävä jääkaappimargariini kuin kiinteä margariini saivat osakseen kohtuttoman veron.

Jo 50-luvun lopulla oli tieteellisesti todettu öljypohjaisten levitteiden suotuisuus kiinteisiin rasvoihin verrattuna. Maalaisliitto/Keskusta pystyi jarruttamaan kansanterveyden edistämistä vuosikymmeniä. Oli vaikeata kiemurtelematta kuunnella niitä voin terveellisyyttä kehuvia kansanedustajien puheenvuoroja.

Vuosikymmeniä on myös tiedetty maanviljelyn olevan eräs Suomenlahden pahin saastuttaja. Jo kolmekymmentä vuotta sitten eduskunnassa puhuttiin suojavyöhykkeiden välttämättömyydetä Suomenlahden saastumisen estämiseksi. Tehokkaiden toimenpiteiden sijasta syyttävä sormi on käännetty osoittamaan Pietariin, jonka osuus on tärkeä mutta vähemmän merkittävä kuin suomalaisen maanviljelyn osuus. Kun tiedetään suomalaisten kyvyttömyys korjata omia virheitään on ilmeisesti katsottu tehokkaammaksi tukea Pietaria sen osuuden vähentämisessä.

Kaksinaamaisuus,valheet ja puolitotuudet ovat yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa heijastusta yhteiskunnan moraalin tilasta ylipäänsä. Kuitenkin Keskusta näyttää kokoomuksen rinnalla saavuttavan kaikki nyky-yhteiskunnalle tyypilliset toimintatavat.

 

Miksi suomalaiset eivät äänestä,demarien ongelmat

Lauantai 20.6.2009 klo 18.28 - Pirkko Turpeinen-Saari

EU-vaaleissa useimmat suomalaiset jäivät kotiin. En ihmettele. Tarjolla oli vain rahan ja yksipuolisen tiedonvälityksen mahdollistamia ehdokkaita. Parlamentin ulkopuoliset puolueet ja liikkeet olivat median täydellisessä boikotissa. Tuttuun tapaan yhtään syvällistä tai korkealentoista keskustelua ei nähty.

Vallan, varakkaiden ja itsekkäiden koulutettujen etuja puolustavien näkyvyys on itsestään selvyys. Valitettavaa vain on se, että hyvää ammattitaitoa käytetään etuoikeutettujen puolustamiseen.

Ongelmaksi jää vasemmisto. Miksi vasemmiston ääni ei kuulu eikä asiantuntemusta näy.

Näkyvyys: Sekä parlamentaarinen TV että muu media palvelee oikeiston maailmankuvan ja arvojen tavoitteita. Vasemmistolainen lehdistö on käytännössä kadonnut. Uutispäivä Demari pitää esillä demareiden oikeaa laitaa. Demaria lukemalla oli jo selvää ketkä demareista tulevat valituiksi EU parlamenttiin.

Demarin vaalityöllä ei ollut pienintäkään mahdollisuutta tavoittaa tavallisia järjestöihin kuulumattomia työntekijöitä. Vaalijunassa ehdokkailla näytti olleen hauskaa keskenään mutta eihän kukaan voi olettaa, että tavallinen kaupan kassa tai kampaamon työntekijä tulisi radan varteen ehdokkaita kuulemaan. Toritapahtumat ja kauppakeskustilaisuudet eivät korvaa pitkäjänteistä henkilökohtaista koteihin ja työpaikoille ulottuvaa työtä. Olemme nähneet kuinka Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa ehdokkaat ja heidän tukijansa käyvät kodeissa ja arkisissa tapahtumissa.

Olen myös ihmetellyt kuinka innostavaa työttömälle olisi osallistua tapahtumiin, joita juhlistetaan kuohuviinillä ja hemmottelutapahtumilla, joihin osallistuminen maksaa enemmän kuin työttömällä on rahaa omiin arkisiin tarpeisiin. Vasemmistoliitosta oikealle olevilla puolueilla todellisuus on erkaantunut tavallisten ihmisten, jopa tavallisten korkeakoulutettujen ihmisten elämästä.

Puheenjohtaja Urpilainen ei ole kyennyt luomaan imagoa, joka tarjoaisi luotettavan myönteisen vaihtoehdon. Viikoa ennen vaaleja hän ehdotti äänestämään kokoomusta tai demareita! Miksi? Poliittinen peli jatkuessaan vie koko vasemmiston perikatoon. Vasemmistoliiton nälviminen  tai kokoomuksen ja demareiden yhteishallituksen suunnittelu ei johda demareita nousuun.Kokoomus osaa demareita paremmin kokoomuspolitiikan.

Naton vastustajalle, joita Suomessa on enemmistö, luotettavaksi vaihtoehdoksi jää vain demareista vasemmalle olevat puolueet ja toistaiseksi vihreät. Todellisen vaihtoehdon rakentaminen edellyttää totaalista irtisanoutumista viime vuosikymmenten eriarvoisuutta ja militarisoitumista lisäävästä politiikasta.

Vanhan työväenpuolueen juhlan lähestyessä tulisi kyetä kokoamaan kaikki ne voimat, jotka muodostivat tuon puolueen,yhteen keskinäisen arvostuksen hengessä. Mikäli jokainen osanen jatkaa nykyisen kaltaista erillistä elämäänsä edessä on vain jokaisen tappio erikseen. Niiden, jotka ovat olleet luomassa nykyistä eriarvoisuutta on nöyrryttävä tunnustamaan se ja päätettävä linjan muutoksesta. Niiden, jotka ovat ulkopuolelta aivan oikein arvostelleet vallassaolleita puolueita, on kyettävä hillitsemään kritiikkinsä ja tarjoamaan rakentavaa yheistyötä.

Keskustan heikkeneminen kokoomuksen vahvistuessa ei edesauta suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoistumista. Keskustan heikkeneminen lisäisi militarisoitumista ja yltiöpäistä ulkopolitiikkaa. Tuo kehitys ei olisi vasemmiston etu.

Valta turmelee alunperin korkeatasoisetkin moraaliset aatteet, ellei vallankäyttö sinänsä sisällä sisäistä kontrollia vallan väärinkäytön estämiseksi. On harvoja ihmisiä, jotka ovat moraalisesti niin syvällisiä ja vahvoja, että kykenevät luontaisesti valtaa saatuaankin ylläpitämään alkuperäisen moraalinsa. Tällaisia poliitikkoja ja toimittajia maailmankaikkeudessa on, mutta he ovat harvinaisia.

 

 

Suomalainen media ja politiikka toimii fasismin kasvualustana

Lauantai 23.5.2009 klo 17.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tämän viikon TV:n ulkolinja kartoitti fasistista toimintatapaa eri puolilla Eurooppaa. Pahimmalta tilanne näytti Italiassa, jossa jo kauan media ja politiikka ovat tukeneet Berlusconin myös fasistisiin liikkeisiin perustuvaa valtaa. Berlusconi on pystynyt kiertämään lakeja tai muuttamaan niitä mieleisikseen. Jatkuvan pilailun ja shown ilmapiirin kulississa maa liukuu kammottavaan suuntaan. Monissa maissa on julkisesti toimivia fasistisia ryhmiä. Suomessa tällaisia ei näy.

Onko tilanne Suomessa jotenkin parempi? Mielestäni ei. Suomalainen valtamedia ja sen välittämä politiikan todellisuus näyttää toimivan tehokkaasti fasistisen kehityksen kasvualustana. Kun valmisteleva työ tehdään kunnolla, tilanne voi pahentua räjähdysmäisesti.

Fasismin pohjana on itsenäisesti tietoa hankkimaan kykenemättömät huonosti voivat kansalaiset. He kaipaavat yksinkertaisesti auktoriteettia, joka lupaa pelastuksen ja vallan. Totuus ei ole tärkeä vaan ilmiasu. Se vaikuttaa miltä asiat saadaan näyttämään.

Suomalainen yhteiskunta on viime vuosina muuttunut nopeasti. Tiedotusvälineet harvoin välittävät totuutta Suomen hallituksen tai virkamiesten toimista. Eri puolueiden poliittiset väitteet saavat totuusarvon vaikka ne sisältäisivät valheita. Toimittajat joko eivät tiedä tai eivät ehdi ottaa selvää asioiden hoitamisen prosesseista.

Kokoomus julistaa vastuuta lähimmäisestä noin naapurusten kesken mutta kun olisi otettava poliittisesti vastuu lähimmäisestä kokoomus ottaa vastuun vain hyvinvoivista kansalaisista. Tiedotusvälineet toistelevat vain tätä kokoomuksen vastuu-väitettä ei todellisia tekoja.

Media pitää esillä perustuslaillisten Timo Soinia koska hän muistuttaa erilaisia mielipiteitä töräyttäessään mediaseksikästä Berlusconia. Kuitenkin juuri hänen puolueensa sisällä on vahvoja rasistisia vivahteita ja niiden voimistuminen valmistaa fasistiselle kehitykselle.

Kuitenkin Timo Soiniakin hälyttävämpää on intellektuelleihin lukeutuvan väestön osan kehityskulut. Sofi Oksasen palkitseminen ja esilläpitäminen vaikka hän ei puheissaan muista tai tuo esiin Viroa juutalaisten tuhoajana ja kommunistien teloittajana. Virohan julistettiin hirmutekojen jälkeen juutalaisvapaaksi alueeksi, mikä esitettiin myös Ranskan vastarintaliikettä esittävässä sarjassa YLE-teemalla. Oksasen julkisuudessa esittämä ajatusmalli muistuttaa holocaustin kieltämistä. Ne jotka ovat lukeneet Suur-Suomea ihannoivaa kirjallisuutta ja tietävät suomalaisista keskitysleireistä voivat ymmärtää miten tällaisella yksipuolisella ajatusmallilla voidaan lievittää suomalaisten mahdollisia syyllisyydentuntoja.Tulevan yhteiskunnallisen kehityksen kannalta se kuitenkin voi johtaa rasistiseen ja fasistiseen kehitykseen.

Lue lisää »