Miksi presidentti hämmentää?

Perjantai 10.4.2020 klo 16.08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tasavalla presidentti on puuttunut korona-kriisin aikana hämmentävällä tavalla sisäpolitiikkaan. Hän on ehdottanut kriisi -nyrkin perustamista ja iltapäivälehtien mukaan puuttunut myös huoltovarmuuskeskuksen suojavälinehankintojen ongelmiin,

Mistä on kyse?

Tämän presidentin aikana turvallisuuskomitea ja huoltovarmuuskeskus ovat keskittyneet Venäjän -vastaiseen hybridisotaan. Presidentti on eduskunnan ulkopuolella sitouttanut Suomen NATO: n isäntämaasopimuksella – ei kansainvälisen oikeuden mukaiseen toimintaan – vaan sotilaalliseen ylivaltaan perustuvaan Yhdysvaltojen strategiaan.

Juuri tasavallan presidentin aloitteellisuuden pohjalta Suomen maaperälle on kutsuttu NATO- maiden hybridikeskus, jonka päävihollisia ovat Venäjä ja Kiina. Se antaa kansainvälisen ulottuvuuden huoltovarmuuskeskuksen rahoittamalle Mediapoolille, joka on Suomen valtamedian ja kustannustalojen ylläpitämä hybridisodan väline.

Suomen presidenteistä Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö ovat tukeneet Yhdysvaltojen johtamaa strategiaa, joka julkistettiin Bratislavan kokouksessa vuonna 2000. Kokous oli Yhdysvaltojen ulkoministeriön ja American Enterprise- instituutin järjestämä. Siinä USA vahvisti doktriinin (jota oli toteutettu jo hallituksenvaihdosyrityksissä Kiinassa 1989 ja Neuvostoliitossa 1990-luvulla sekä vihdoin Jugoslavian tuhoamisessa sekä laittomissa pommituksisa).

Doktriinissa ilmoitetaan USA:n olevan valmis siirtämään syrjään kansainvälisen oikeusjärjestelmän. Jos lainsäädäntö olisi esteenä USA:n tavoitteiden toteutumiselle, se eliminoitaisiin. Kosovon itsenäistämisprosessi oli määrä saattaa loppuun. Samoin tavoitteeksi asetettiin Serbian jättäminen Euroopan ulkopuolelle sekä Venäjän pääsyn estäminen Pietarista Suomenlahdelle ja sitä kautta Itämerelle.

Nämä uskomattomalta tuntuvat seikat eivät perustu kuulopuheisiin vaan paikalla olleen arvovaltaisen henkilön kuvaukseen. Hän on Saksan liittopäivien pitkäaikainen jäsen ja turvallisuuspoliittinen valtiosihteeri Willy Wimmer, joka toimi myös ETYJ:n varapuheenjohtajana juuri vuoteen 2000 saakka.

Tämä uusi maailmanjärjestys on ollut käytössä paitsi Jugoslavian hajottamisessa myös Libyassa, Irakissa, Ukrainassa ja Syyriassa. Mielivaltaiset epäinhimilliset talouspakotteet, joiden perusteena käytetään propagandaa, ovat murtamassa Iranin, Kuuban, Venezuelan ja Syyrian kansat.

Sotilaallinen miehitys Irakissa ja Afganistanissa on tuhonnut yhteiskunnat. Massiivinen propaganda ja vuosia kestävät hallitusten kaatamisoperaatiot, jotka Yhdysvaltojen "demokratia"-järjestöt rahoittavat, ovat tiedossa. Suomen mediapoolin Stubbin hallituksen propagandaan kouluttamat toimittajat eivät saa niistä kertoa.

Korona-viruksen leviäminen paljastaa Yhdysvaltojen doktriinin väkivaltaiet kasvot. Yhdysvaltojen röyhkeä suojavarusteiden haaliminen asettaa muut hädänalaiseen asemaan, puhumattakaan Yhdysvaltojen jatkuvien sotien ja talouspakotteiden aiheuttamasta avuttomuudesta kohdemaissa muun muassa Iranissa, Syyriassa, Kuubassa, Irakissa, Venezuelassa, Afganistanissa ja Libyassa.

Suomen presidentit Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto olivat rauhan, yhteistyön ja sovittelun puolella. Presidentti Koivisto kuvasi teoksen "Toisenlainen totuus Kosovosta" esipuheessa sitä kuinka hän vihasi NATO-propagandaa.

Nyt rauhan, yhteistyön ja sovittelun fraasit ovat osa näytelmää, jota esitetään Suomen kansalle, mutta jota kukaan ei ei voi kokea aidosti omakseen.

Tunnen surua. Vuodesta 1999 lähtien meidät suomalaiset on alistettu osallisiksi Yhdysvaltojen laittomuuksien puolella olevaan doktriiniin.Kulisseissa Suomea uitetaan osaksi asetelmaa, josta ei voi olla ylpeä. Valhetta seuraa toinen valhe ja Suomen hallitus pakotetaan osaksi todellisuutta, jota se ei ole ollut luomassa.

Mistä USA/EU/NATO-hybridikeskus haluaa mediamme nyt vaikenevan?

Torstai 6.6.2019 klo 13.30 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eilinen ja tämä päivä olivat taas oppitunteja siitä miten NATO:n hybridikeskus hallitsee valtiollisesti sensuroitua mediaamme.

Suomen valtiollisella NATO-riippuvaisella sensuurilla eli Mediapoolilla on sisältötyöryhmä, joka arvattavasti sopii siitä mitä valtamediassa käsitellään.

Katsottuani eilen kansainvälisltä kanavilta uutisia, istahdin katsomaan Yle:n pääuutislähetystä klo 20.30. Muualla pääuutinen oli Kiinan presidentti Xi:n valtiovierailu Moskovaan ja neuvottelut mitä moninaisimmista molempia maita kiinnostavista asioista myös strategisista asioista. Eräs kiinnostavimpia yksityiskohtia oli se, että nämä kaksi suurvaltaa ovat siirtymässä käymään keskinäistä kauppaa kansallisilla valuutoilla dollarin sijaan.

Ehkä näin psykiatrina miellyttävintä oli havaita Kiinan ja Venäjän johtajien lämmin henkilökohtainen ystävyys, jonka presidentti Xi on jo useammassa yhteydessä ilmaissut.

Lisäksi presidentti Xi tulee osallistumaan valtavaan Pietarissa pidettävään bisnesfoorumiin.Forumissa etsitään yhteistyötä ja sitä, että kaikki voisivat hyötyä siitä.

Olin pudota tuolistani havaitessani, että Mediapooli on päättänyt vaieta tästä suurvaltatapaamisesta. Sen sijaan Yle suitsutti melko yhdentekevää markkinahenkistä Normandian maihinnousun vuosipäivää, johon presidentti Putin, todellisen natsismin selättäjä  valtion Venäjän presidentti, oli jätetty kutsumatta.

Normandian maihinnousun vuosipäivää värittivät herttuatar Meganin ja presidentti Trumpin keskinäinen nokittelu, samoin Lontoon pormestarin kielteinen asenne Trumpiin. Diilit, nokittelu, taloudellinen vallankäytö ja nurjamielisyys ovat vallalla länsiliittoutuneiden piirissä.Kuka parhaiten kiristäisi Kuubaa, Yhdysvallat vai Kanada. Yhdysvaltalaisia kielletään taas jatkamasta kulttuurisia ryhmämatkoja Kuubaan.

Valtiollisen sensuurin kattavuus ilmeni tänään. Mistään Suomen tiedotusvälineestä ei saanut tietoa presidentti Xi:n valtiovierailusta Venäjälle. Helsingin Sanomat, jota on velvollisuus lukea, ei mainitse asiasta sanaakaan. Myös Iltalehti vaikeni. Urhea toimittajamieheni selasi koko Suomen median nettiarsenaalin – ei mitään.

Päivän uutistarjonnan myönteinen asia oli tasavaltamme uusi hallitus. Antti Rinne ansaitsee lämpimän kiitoksen suuresta itse asissa koko NATO:n Mediapoolia uhmaten tehdystä työstä.

SDP on tehnyt pitkäjänteistä vuosia kestänyttä valmistelutyötä ja ansaitsee nyt saavuttamansa hallitusvallan. Mediapooli teki kaikkensa estääkseen Rinteen pääsyn valtaan. Viimeiset viikot ennen vaaleja se nosti perussuomalaisia ja kokoomusta röyhkeästi. Yle:n valitsemat kuvakulmat Antti Rinteestä olivat ilmiasultaan negatiivisia. 

Ministerivalinnat osoittavat kunkin puolueen pyrkineen ihmisiä huomioonottavaan henkilögalleriaan. Militarismi ja avoin russofobia näyttävät laimentuneen. Silti koko hallituksella on nyt yhteinen vastustaja: valtiollinen NATO:n hybridikeskusta palveleva mediasensuuri.

Mikäli hallitus pyrkii sensuurista vapaaseen totuudelliseen tiedottamiseen sen tulisi irrottaa Yle Mediapoolista. Yle:n ajankohtaislähetykset ja uutiset eivät voi olla totuudenmukaisia niin kauan kun se kuuluu valtiolliseen sensuroituun kartelliin. Yle:n uutisten ja ajankohtaislähetysten päätoimittaja Jouko Jokinen ilmoitti ylpeänä päättäneensä, että vaalikeskusteluissa ei käsitellä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tällainen ei voi demokratiaksi itseään kutsuvassa maassa jatkua.

Venäjän likainen raha ja lännen pankit

Keskiviikko 6.3.2019 klo 11.27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen valtamedia, Yle ja Helsingin Sanomat mukaan luettuna, kuuluu NATO:n hybridikeskuksen propagandaan sitoutuneeseen Mediapooliin. Poolilla on uutisten sisältöjä yhdenmukaistava sisältötyöryhmä. Ryhmä on varmaan pohtinut päänsä puhki miten käsitellä näin vaalien alla Yle:n MOT-ohjelman esiintuomaa muun muassa Venäjältä tulevan rikollisen rahan kulkua suomalaistenkin pankkien kautta.

Helsingin Sanomille 6.3.2019 tuottaa vaikeuksia ratkaista liittäisikö presidentti Putinin suoraan rahanpesuun, mikä sopisi NATO-propagandaan, vai kirjoittaisiko ainakin puolitotuuksia. Lehti ratkaisee asian pilapiirroksella, jossa presidentti Putin käskee viemään "pyykkipussit" pesulaan.

Teksti kertoo:"Venäjällä ansaittu - tai muuten haltuun otettu- omaisuus on siirrettävä pikaisesti pois Venäjän päättäjien ulottuvilta. Näin on, vaikka rikastunut olisi presidentin lähipiirissä, sillä suosio, vapaus ja rahat saattavat kadota yllättäen käsi kädessä."

Hesarin lukija ja Yle:n MOT-ohjelman seuraaja jätetään vaille kaikkia kiinnityskohtia todellisuuteen. Mistä Venäjän yhteiskunnan taloudellisess kehityksessä  tullaan ja mihin mahdollisesti ollaan menossa.

NATO-propaganda ei kerro mitä Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bush, miljardööri George Soros ja Harvardin talousprofessorit tekivät Venäjällä ja kuinka he ryöstivät tai auttoivat ryöstämään Venäjän kansallisvarallisuuden kulta mukaanluettuna 1990-luvulla.

Korruptoidut kenraalit, presidentti Jeltsin ja ryöstössä mukana olleet Yhdysvaltojen ohjailemat Anatoli Chubais ja Jegor Gaidar saattoivat voimaan talouden shokkiterapian, jonka avulla he ja heidän länsimaiset ystävänsä kahmivat omaisuutensa siirtäen ne lännen pankkeihin.

Mediapoolin jäsenet eivät myöskään "paljasta" tietävänsä, että Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden syynä ei ole kansainvälisten lakien rikkominen Krimin "haltuunotossa" vaan kansainvälisiä lakeja jatkuvasti rikkovien NATO-maiden pyrkimys kaataa presidentti Putinin hallinto.

Yle ja Helsingin Sanomat varovat kertomasta totuutta. Totuus syntyy prosessien tietämisestä ja niiden vaikutuksen ymmärtämisestä. Helsingin Sanomat ei pysty olemaan tunnustamatta sitä, että pimeät rahavirrat alkoivat valua länteen erityisesti sen jälkeen, kun äkkirikastuneet oligarkit alkoivat pelätä presidentiksi tulleen Putinin estävän heidän rikollisia menetelmiään.

Näin muistaakseni Aljazeeralta dokumentin, jossa kuvattiin kokousta, jossa presidentti Putin pani oligarkit järjestykseen. Tästä luonnollisesti seurasi oligarkkien sielussa hätäännys: Mihin nyt rahani piilotan?

Amerikkalaiset olivat siirtäneet sujuvasti Venäjällä kerättyjä voittojaan lännen, erityisesti Sveitsin pankkeihin. Soros oli jo 1987 perustanut CIA:han kytkeytyvän Open Society Foundationin Moskovaan, josta käsin hän rahoitti Venäjän hallituksenvaihdosprojektiaan.

Helsingin Sanomat kertoo, että pimeät rahavirrat alkoivat vuodesta 2003 lähtien, jolloin Mihail Hodorkovski pidätettiin." Venäjältä alkoi paeta pääomaa, josta osa laillista, osa ei."

Kun tosiasiat puhuvat sen puolesta, että presidentti Putin pani rikollisia kuriin, mutta lännen pankit auttoivat noiden rikollisten rahojen pyykkäämistä, propaganda syyttää Putinia. Pankkien joutuessa kontrolloimaan rahavirtojaan kun eivät enää kehtaa jatkaa likaisen rahan pesemistä,  NATO-propaganda ei tohdi syyttää pankkeja vaan taas syytetään presidentti Putinia.

Kun rikollinen raha on Hodorkovskin kaltaisten henkilöiden rahaa, jotka käyttävät ne Soroksen tavoin Putinin kaatoyrityksiin, Suomen NATO:n hybridikeskuksesta riippuvainen media ylistää Hodorkovskia ja ymmärtää pankkeja.

Mediapoolin sisältötyöryhmällä on näköjään vaikeuksia löytää raflaavia otsikoita vaaleihin. Mitä rahanpesu-uutisten jälkeen seuraavaksi? 

Niinistö opettaa Kiinan presidentti Xi Jinpingille läntisiä arvoja?

Keskiviikko 16.1.2019 klo 15.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Niinistö kertoo ottannensa Kiinaan kutsuttuna valtiovieraana esiin Kiinan ihmisoikeudet. Lehdistössä mainitaan esille otetun kanadalaiset, joita on pidätetty Kiinassa, sekä uiguurien tilanteen.

Tietääkö presidentti Niinistö kuinka monta uiguuria on Syyriassa taistelevien lännen tukemien jihadistien joukossa? Montako tuhatta? 

Balkanilla ollaan huolestuneita ISIS:in julistuksista, joissa uhataan katkaista serbien, kroaattien ja petturi-muslimien päitä kunhan taistelijat palaavat Syyriasta. Monenko uiguurin oletetaan palaavan kotiseudulleen?

Presidentti Niinistö puolustaa toistuvasti "läntisiä" arvoja, joiden noudattajiin hän sanoo suomalaisten kuuluvan. En ole kuullut kansalaisten suusta tällaista. Poliittinen eliitti ja media toistelevat kylläkin.

Niinistön ihailemiin läntisiin arvoihin kuuluu militarismi. Lännessä on sopivaa puuttua itsenäisten maiden asioihin sotilaallisesti vaikka kansainväliset lait kieltävät sen. Strategic Culture- julkaisu kirjoittaa juuri kuinka tiettyjen USA:n Bagdadin lähetystön kautta kulkeneiden, tietyllä numerolla varustetujen aseiden on havaittu päätyneen Syyriassa taisteleville jihadisteille. Onko tämä "läntisten" arvojen mukaista. Näillä aseilla tapetaan syyrialaisia siviilejä ja Syyrian armeijan sotilaita.

Kun presidentti Niinistö vierailee Yhdysvalloissa, hän ei puutu USA:n suhtautumiseen ihmisoikeuksiin. Hänelle käyvät Yhdysvaltojen sodat – nyt viime aikoina laiton tunkeutuminen Syyriaan. En ole huomannut presidentin tai häntä myötäilevän median kritisoivan USA:n, Ranskan tai Israelin kansainvälisten lakien vastaisia ohjusiskuja Syyriaan.

Presidentti Koivisto puuttui jyrkästi laittomiin Jugoslavian pommituksiin samaan aikaan kun presidentti Ahtisaari mahdollisti nuo pommitukset.

"Minulle tuottaa edelleen vaikeuksia kuvata niitä tunteita, joiden vallassa jouduin seuraamaan NATO:n toimesta suoritettua Jugoslavian ruhjomista vuonna 1999. Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATO:n propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen,"Koivisto puuskahti.

"Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on jo tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan." Näin presidentti Koivisto kirjoittaa esipuheessaan Jarmo Laineen teokseen Toisenlainen totuus Kosovosta.

Presidentti Niinistö näyttäisi toimivan maailmanpolitiikassa osana tuota USA/NATO-propagandaa ja lähestyy tuon propagandatodellisuuden ulkopuolisia tahoja kuten Venäjän ja Kiinan presidenttejä NATO-propagandalasit silmillään.

Kansainvälisen oikeuden pykäliä ei sen mukaisesti tarvita. Highly likely- todennäköisyydet toimivat tutkimusten ja oikeudenkäytön sijaan mittapuina. Tekosyyt ja provokaatiot kelpaavat sotien syiksi.

"Läntinen" NATO-maiden propaganda jatkaa todellisuuden orkestrointia mieleisekseen. Miksi Kiinan presidentti haluaisi ottaa vastaan tällaisten voimien arviota omasta maastaan? Yhdysvaltojen presidentti George H.W. Bush yritti kaataa Kiinan järjestelmää mutta ei onnistunut korruptoimaan kiinalaisia niin kuin joidenkin muiden maiden poliitikkoja ja upseereita.

Suomalaisena tunnen harmistusta siitä, että Suomen presidentti asettaa itsensä arrogantilla tavalla ikäänkuin "läntisten" arvojen edustajana kiinalaisten arvojen yläpuolelle. Kiinalaiseen diplomatiaan ei kuulu arvostella siitä, että Suomen presidentti liittää maansa NATO:n isäntämaasopimukseen kansan selän takana, vaikka kansa vastustaa NATO:a. Tällainen epädemokraattinen teko loukkaa jokaisen suomalaisen ihmisoikeuksia ja turvallisuudentunnetta. Kiina ei puutu Suomen sisäisiin asioihin.

Horjuuko presidentti Niinistön muisti?

Perjantai 28.9.2018 klo 20.12 - Pirkko Turpeinen-aari

Tämän päivän Helsingin Sanomat referoi presidentti Niinistön puhetta Brookings-instituutissa:

"Amerikkalaiset ovat saaneet kantaa harteillaan leijonanosan Euroopan turvallisuudesta".

"Meidän pitäää yhä ajatella hyvää, mutta muistaa, että maailmassa on myös pahaa. Jos olet heikko, ei sinua kukaan kuuntele."

"Kiina ja Venäjä pyrkivät molemmat kasvattamaan vaikutusvaltaansa alueellamme. Venäjä on tehnyt sitä aggressiivisesti, esitellyt sotilaallista voimaansa ja käyttänytkin sitä, kuten olemme Ukrainassa ja Syyriassa saaneet nähdä."

"Tukevamman jalansijan antaminen Yhdysvaltain päävastustajille Euroopan maaperällä ei voi olla maan intresseissä."

"Venäjän kanssa pitää olla suora ja päättäväinen."

"Meillä on vanha suomalainen viisaus: kasakka vie kaiken, mikä lähtee irti. Pitää siis panna asiat kuntoon eikä jättää mitään, mikä lähtee irti."

Missä kuplassa presidentti Niinistö on ollut viimeiset vuosikymmenet?

Venäjän ja Kiinan kuvaaminen aggressiivisiksi ja Yhdysvaltojen vuorostaan turvallisuuden takaajaksi on kuva harhamaailmasta.

Yhdysvallat on tuhonnut monia valtioita ja tappanut yli miljoona ihmistä viimeisten 25 vuoden aikana. Venäjästä ja Kiinasta ei voi sanoa samaa.

Pelkästään Yhdysvaltojen suorittama Balkanin sotilaallinen haltunotto pommitusten avulla, Bosnian sotilaallinen miehitys, Kosovon riistäminen Serbialta ja suurimman Yhdysvaltojen sotilastukikohdan Bondsteelin rakentaminen Serbialle kuuluvaan Kosovoon on enemmän kuin kasakan suorittama irrallisen asian haltuunotto.

Tämä Euroopassa.

Sen lisäksi tulevat Irakin, Libyan, Syyrian, Afganistanin ja Jemenin tuhoaminen.

Yhdysvallat suorittaa ja on suorittanut päivittän laittomia lennokkimurhia, joiden kohteista Yhdysvaltojen presidentti päättää viikottaisissa murhapalavereissa.

Presidentti Niinistölle ei pitäisi tarvita muistuttaa Yhdysvaltojen suorittamasta kidutuksesta ja salaisista vankiloista. Guantanamon käsittämätön vankileirijulmuus ei liene presidentiltämme unohtunut.

Niinistö vaikenee ilmeisesti tarkoituksella Yhdysvaltojen ja EU:n tukemasta ja välillisesti  suorittamasta Ukrainan väkivaltaisesta vallankaappauksesta, jossa laillisilla vaaleilla valittu presidentti ajettin maanpakoon oikeistolaisten, ulkomailla koulutettujen natsihenkisten tarkka-ampujien avulla.

Vallankaappausta ja Ukrainan haltuunottoa oli valmisteltu syyskuussa 2013 Jaltalla, Krimillä kokouksessa, johon osallistui niin Bill kuin Hillary Clinton, suuri määrä EU:n poliittista "sisäpiiri"-eliittiä ja ukrainalaisia oligarkkeja vallassa oleva presidentti Janukovits ja tällä hetkellä vallassa oleva presidentti Poroshenko mukaan luettuna. Presidentti Janukovits uhrattiin, kun hän irrottautui  EU:n heikosti valmistelemasta lähentymissuunnitelmasta EU:un sen kalleuden vuoksi.

Presidentti Niinistö on juristi. Oikeusvaltioon ei kuulu rikoksesta tuomitseminen ilman tutkimuksia ja oikeudenkäyntiä. Siitä huolimatta tunnetussa Salisburyn myrkytystapauksessa presidentti Niinistö ei katsonut tarvittavan todisteita, kun Suomi kiiruhti karkottamaan venäläisen diplomaatin, pelkästään siksi, että moni muu EU-maa  alistui tukemaan Iso-Britanniaa, joka muutama tunti myrkytyksen jälkeen syytti Venäjää, ilman minkäänlaista rikostutkintaa.

Itävalta ei toiminut kansainvälistä oikeutta rikkoen "solidaarisuudesta",kuten Suomi.

Presidenttimme uskoakseni tietää, että Venäjä on täysin laillisesti Syyriassa auttamassa valtiota sen pyrkiessä puolustamaan suvereniteettiaan monen vihamielisen ulkomaan tukemia   terroristisia hyökkäyksiä vastaan. Ukrainassa vuorostaan Venäjä antaa humanitaarista apua itä-ukrainalaisille, joita vastaan Kiovan hallitus on julistanut terrorismin vastaisen sodan, lopettanut koululaitoksen, eläkkeiden maksun, pankkitoiminnan ja jonka alueen asukkaat presidentti Poroshenko on julkisessa puheessaan toivottanut kuolemaan kellareihinsa.

Selväsanaiseksi muutettuna presidentti Niinistö toivoo Yhdysvaltojen "päävastustajille" Venäjälle ja Kiinalle pahaa, vähemmän vaikutusvaltaa ja mikä pahinta, hän demonisoi nämä maat. Asian tekee huolestuttavammaksi se, että Venäjä ja Kiina eivät ole osoittaneet haluavansa pahaa Yhdysvalloille. Venäjä kutsuu yhdysvaltalaisia kumppaneikseen samaan aikaan kun Yhdysvaltojen kongressi on valtuuttanut jo Obamana aikana presidentin aloittamaan sodan Venäjää vastaan.

Tarkoittaako Presidentti Niinistö sitä, että hän itsekään ei halua Venäjälle ja Kiinalle lisää vaikutusvaltaa Euroopassa vaan vetoaa Yhdysvaltojen apuun tässä torjunnassa?

Presidentti Niinistön puheet heijastelevat hänen ideologiaansa, jonka voi koota hänen reaktioittensa virrasta viime vuosien aikana. Ideologia muistuttaa vanhaa pilapiirtäjä Karin piirrosten tuttua kypäräpappia ja se nousee vuosi vuodelta vahvemmin esiin. Näin yksipuolista kansainvälisen politiikan tulkintaa en kuitenkaan olisi osannut presidentiltämme odottaa.

"Tukevamman jalansijan antaminen Yhdysvaltain päävastustajille Euroopan maaperällä ei voi olla maan intresseissä." Siis lisää Bosnian miehityksiä ja Kosovon terroriako? Sotaretkiä Afganistanin lisäksi moneen muuhun itsenäiseen valtioon?

Jos ideologia on tämän kaltainen, kansan selän takana tehty NATO:n isäntämaasopimus, 100 suomalaisen toimijan kouluttaminen  Harvardissa Venäjän vastaiseen hybridisotaan (joka tarkoittaa keskeisesti Venäjän demonisointia ja Venäjä-vastaista propagandaa), kahdenkeskiset sotilaalliset yhteistyösopimukset Yhdysvaltojen, Saksan, Iso-Britannian, Ranskan ja Ruotsin kanssa ilman että niitä käsitellään eduskunnassa sekä USA/NATO:n hybridikeskus Helsingissä tulevat käsitettäviksi vaikka eivät hyväksyttäviksi.

Presidentti Niinistön johdolla olemme tietämättämme joutuneet USA/NATO:n vasalliksi, josta ei näytä olevan ulospääsyä.

Valtiollista natsismia

Perjantai 31.8.2018 klo 13.09 - Pirkko Turpeinen-Saari

"Sunnuntaina elokuun 19. päivänä 1932 lääkäri Hilde Bruch, joka oli erikoistumassa psykiatriaan, astui Leipzigin lastensairaalan ruokasalin ovesta sisään. Puolet sairaalan henkilökunnasta oli lomalla ja Hilde Bruch sattui olemaan ainoa sairaalassa sillä hetkellä läsnä oleva juutalainen. Päivässä ei ollut mitään erikoista, mutta astuessaan tuttuun ruokasaliin, yht'äkiä kaikki keskustelu vaimeni. Saksalaiset olivat valinneet sinä päivänä Adolf Hitlerin presidentikseen." (lainaus Hilde Bruchin amerikkalaisesta elämäkerrasta)

Tuo hiljaisuuden seinä, joka tervehti Hilde Bruchia tuona päivänä saattoi pelastaa hänen henkensä, sillä se paljasti millaisen uhkan natsismi modostaisi juutalaisille.

Vaikka tapahtuma oli pieni, siinä kristallisoitui Bruchin pelko natsismia kohtaan, mikä vuorostaan sai hänet jättämään synnyinmaansa Saksan taakseen.

Hilde Bruchista tuli tunnettu psykoanalyytikko, psykiatrian professori, johon tutustuin Baylorin yliopistossa Houstonissa.Istuin hänen työhuoneensa sohvalla keskustelemssa muutaman muun kollegan kanssa lapsen kehityksestä, kerran viikossa vuoden ajan 1968-69.

Ajatellessani Suomen poliittista tilannetta, tunnen samaa kauhua kuin ystäväni Hilde Bruch vuonna 1932. 

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ja Martti Ahtisaaren presidenttikaudesta ja hänen NATO-intoisuudestaan lähtien Suomi on liukunut petosten ja valheiden kulttuuriin. Suomi on eduskunnan ja kansan selän takana sidottu Yhdysvaltojen ja rikkaiden ylivaltaa ajavaan yksinapaiseen ja militaristiseen prosessiin, joka johtaa ensin inhimillisyyden, luovuuden ja totuudellisuuden tuhoon mutta lopulta myös ihmiskunnan tuhoon.

Hilde Bruchin kaltainen intuitiivisuus ja luovuus ei ole Suomessa sallittua. Valtiojohdon sitoutumista sotilaallisen väkivallan käyttöön tai sen sallimiseen ei voi kyseenalaistaa.

Martti Ahtisaaren toiminta on karu esimerkki tuosta valheellisuudesta. Hänen toimintansa loi edellytykset Jugoslavian pommituksiin. Hän tuki USA:n ja NATO-maiden propagandaa holokaustin uhrien, serbien demonisoimiseksi. Hänen toimestaan Saksan, USA:n ja Iso-Britannian hallitukset saattoivat aloittaa pommitukset valheellisin perustein.

Suomalaiset oikeuslääkärit olivat saaneet EU:lta tehtäväksi määrittää olivako tietyt tapahtumat Racakin kylässä teloitustapahtuma vai taistelu terroristien ja terroristien hallitseman ja juoksuhaudoittaman kylän ottamiseksi takaisin järjestyneen yhteiskunnan hallintaan.

Oikeuslääkäreiden mukaan mikään ei viitannut teloituksiin. Suomen ja Saksan ulkoministeriöt piilottivat tulokset, minkä seurauksena pommittamaan halukkaat valtiot saivat tehdä mitä niitä huvitti.

Saksa ja Yhdysvallat olivat pitkään suunnitellet Balkanin haltuunottoa sotilaallisesti ja taloudellisesti. Ne tuhosivat 24. parhaan kansantalouden niin, että miehitetyt jäännösvatiot putosivat kehitysmaiden tasolle. Saksa ja USA CIA:n johdolla aseisti ja koulutti Albaniasta vyöryviä terroristeja. USA:n tähtäimessä oli perustaa sotilastukikohta Serbian Kosovoon.

USA:n tavoitteena oli miehittää koko Jugoslavia. Se ei onnistunut kuin Kosovon miehityksessä, mutta pommitusten lopettamiseksi aikaansaadussa YK:n päätöslauselmassa 1244 todetaan Kosovon olevan osa Serbiaa. Tuota päätöslauselmaa ei ole kumottu.

YK:n päätöksestä huolimatta USA alkoi presidentti Clintonin johdolla rakentaa suurinta sotilastukikohtaa sitten Vietnamin sodan, Camp Bondsteeliä, Serbian maakuntaan Kosovoon.

NATO-miehityksen kanssa samanaikaisesti alkoi YK:n siviilihallinto. YK antoi Martti Ahtisaaren tehtäväksi vetää neuvottelukuntaa Kosovon tulevan aseman suunnittelemiseksi. Miehitys oli YK:n päätöksessä tarkoitettu tilapäiseksi. Tilapäisyyden sijaan Ahtisaari valmisteli Kosovon itsenäistämistä. YK:n hallinto aloitti Serbian valtion omaisuuden laittomat yksityistämistoimet, vaikka selaista mandaattia sillä ei ollut. Miehityksen aikana ja siitä huolimatta albaanit jatkoivat serbien pogromeja samoin kuin toisen maailmansodan aikana.

Kosovon presidentiksi ja hallituksen päämiehiksi julistautui mafia-pomoja, joiden osallistumisesta elin- ja huumekauppaan on runsaasti todisteita. Rikosepäilyjen johdosta Euroopan neuvosto asetti tutkimusryhmän ottamaan selvää Kosovon tilanteesta. Sveitsiläinen senaattori Dick Marty osoitti laajassa tutkimuksessaan Kosovon olevan klaaneihin pohjautuva mafia-valtio,jonka johtajat ovat kaikkein vaarallisimpia mafia-pomoja.

Ilmeisistä Kosovon ongelmista huolimatta Martti Ahtisaari suositti, Yhdysvaltoja myötäillen, Kosovon itsenäistämistä, mikä itsenäisyysjulistus tapahtui YK:n hallinnon alaisen parlamentaarisen neuvoston 109 jäsenen äänestyksellä, joiden ICJ tulkitsi  äänestäneen yksityishenkilöinä, sillä muuten he olisivat rikkoneet YK:n päätöslauselmaa 1244. Siten itsenäisyysäänestys oli juridisesti ongelmallinen.

Kosovon mafia-pomojen rikosten tutkimiseksi on perustettu Kosovo Specialists Chambers -tuomioistuin Haagiin. Sen rahoittaa EU, mutta tuomareista ja tuomioprosessista vastaa Yhdysvallat.Tuomioistuimen olisipitänyt jo olla vauhdissa, mutta Yhdysvallat laahaa jalkojaan ja viivyttelee liittolaistensa rikosten tutkintaa. Tuomari toisensa jälkeen on joutunut vaihtoon eikä yhtäkään syytettä ole vielä nostettu. Viimeisin pääsyyttäjä nimitettiin tänä kesänä, mutta hän on sanonut tarvitsevansa vuoden aikaa perehtyäkseen aikaisempaan materiaaliin. Useita odistajia on tapettu,joten kuka sitten jää todistamaan kysyy Dick Marty.

YK:n turvallisuusneuvoston enemmistö vastusti Kosovon itsenäisyyttä.

Jugoslavian hajottamiseen liittyvien sotien aikana Yhdysvallat tuki sekä Kroatiaan palaavia että siellä olevia natseja samoin kuin Bosnian muslimipresidentin paikalle kutsumia, myös Osama bin Ladenin rahoittamia, Lähi-Idän jihadistitaistelijoita, joiden taistelumenetelmiin kului serbien kaulojen katkominen ja päiden lähettäminen rahoittajilleen. Samoin Saksa tuki ja koulutti natseja sekä Kosovoon tulevia ja siellä asuvia albaaniterroristeja. Sotavuosien ajan NATO-pommitusten aikaansaamiseksi käytettiin provokaatioita. Samoin viime aikoina USA, Ranska ja Iso-Britannia ovat käyttäneet rahoittamiaan jihadisteja provokaatioiden(kaasuiskujen) aikaansaajina Syyriassa. Näin ne saavat tekosyyn suorittaa ohjusiskuja tai osallistua taisteluihin paikan päällä.

Saksa ja Yhdysvallat suunnittelivat heti Jugoslavian pommitusten jälkeen Syyrian tuhoamisen, jota alkoivat toteuttaa 2011. Ukrainan haltuunottoa niin Clintonit kuin USA:n ja EU:n taloudellisen eliitin kerma juhlivat jo etukäteen syyskuussa 2013 Krimin Jaltalla.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat korruptoi George H.W.Bushin johdolla Venäjän johtoa, Jeltsiniä ja KGB:n kenraaleita, Suomessa kulttuurieliitti nosti Jeltsinin demokratian airueeksi. Tykkituli parlamenttiin oli vain viihteellinen huutomerkki. Venäjän kansallisvarallisuus siirrettiin oligarkkien taskuihin ja presidentti Bushin haltuun Sveitsiin.

Nyt Yhdysvaltojen kongressi kuuntelee mielellään venäläisiä, julkisesta russofobiasta huolimatta, kunhan venäläiset ovat "meidän venäläisiä". Toisin sanoen Venäjän etua ja moninapaista maailmaa kannattavat venäläiset ovat pahoja, mutta yksinapaista Yhdysvaltojen johtamaa maailmaa edustavat venäläiset ovat kumppaneita. Olisikohan joku heistä, vaiko heitä tukevat  USA:n tai Iso-Britannian tiedustelupalvelut  vastuussa salamurhista Britannian maaperällä.

Presidentti Niinistön kerrotaan varoittaneen presidentti Macronia Venäjän suhteen "kaksista rattaista". Sen mukaan taloudellisia pakotteita ei pitäisi höllentää ellei Ukrainan ja Krimin tilannetta saada ratkaistua. Toisin sanoen hän näyttäisi olevan täysin tietämätön natsien vallasta Ukrainassa ja siitä, miltä katastrofilta Venäjä pelasti krimiläiset. Hän ei myöskään pane painoa sille, että Ukrainan hallitus ei ole toteuttanut yhtäkään Minskin sopimuksen yksityiskohtaa, joiden toteuttamisen jälkeen Ukrainan ja Venäjän rajaa koskevat sopimukset tulisivat ajankohtasiksi. Toisin sanoen Venäjällä ei ole mitään mahdollisuutta edistää Minskin sopimuksen täytäntöönpanoa ennen kuin Ukraina on tehnyt osuutensa.

Presidentti Niinistö ajaa itse kaksilla rattailla. Hän on kansan ja eduskunnan selän takana liittänyt Suomen USA- johtoisen NATO:n isäntämaasopimkseen, mitä esimerkiksi suurlähettiläs Heikki Talvitie vertaa Mannerheimin, Suomen eduskunnan ja hallituksen selän takana, Saksan kanssa tekemään  "kauttakulkusopimukseen", joka itse asiassa oli sopimus  miehityksestä. Olisi mielenkiintoista tietää, millä tavalla presidentti Niinistö kieltäisi USA:n joukkoja saapumasta sotimaan Suomen maaperälle Venäjää vastaan, jos USA ilmoittaisi niin tekevänsä. USA:n presidentillä on kongressin antamat  valtuudet aloittaa sota Venäjää vastaan tarvitsematta kääntyä asiassa kongressin puoleen.

Lisäksi Suomen valtioneuvoston johdolla on Yhdysvalloissa koulutettu 100 toimihenkilöä Venäjän vastaiseen hybridisotaan, mitä koulutusta vahvistaa Helsingissä sijaitseva EU:n ja NATO:n hybridiosaamiskeskus.

Samaan aikaan, kun USA:n, Saksan ja NATO-EU:n valtiolliset armeijat toimivat päämääriään saavuttaakseen yhteistyössä natsien ja jihadistien kanssa, samat valtiot ja niiden valtamediat kauhistelevat natsien mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa erityisesti Saksassa.

Miten Saksan valtion toiminta Kroatian infrastruktuurin haltuunottamiseksi yhteistyössä natsien kanssa on demokraattisempaa kuin natsien suora toiminta Saksan kaduilla? Miten yhteistyö jihadistien kanssa Bosnian miehittämiseksi ja holokaustin uhrien serbien tappamiseksi on demokraattisempaa kuin jihadistien terroriteot, joissa kuolee kymmeniä tai satoja kun USA:n ja NATO-maiden sodissa kuolee miljoonia?

Presidentti Niinistö välttää puhumasta natsien ja CIA:n sivustatuella tehdystä, EU-maiden myötäilemästä Maidanin vallankaappauksesta, parlamentissa edustetun kommunistisen puolueen kieltämisestä ja alueiden puolueen edustajien pogromeista ja venäjänkielisten vainosta.

Valtioneuvostomme toimenpiteiden ja tiedotusvälineiden russofobia muistuttaa 1930-luvun "nyt on aika iskeä"- sotapolitiikkaa. Sipilän hallituksen uusliberaali politiikka on tarkoituksellisesti lisännyt turvattomuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa. Subjektiivisen päivähoidon peruutus on henkisen julmuuden osoitus lapsia kohtaan. Se osoittaa kuinka piittaamaton hallitus on ihmisten erityisesti työttömien hädästä tasaveroisten oikeuksien puutteesta. Yhden prosentin kannatusta nauttivan puolueen edustajat puolustus ja ulkoministereinä on demokratian pohjanoteeraus.

Tahallisen nopeat uusliberaalit yksityistämiset, taksiuudistus, kilpailutukset, joissa kukaan ei vastaa kokonaisuudesta luovat yhteiskuntaan turvattomuuden ilmapiirin, josta äärioikeistolaisuus saa elinvoiman.

1930-luvulla Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian keskuspankit tukivat Hitlerin aseistamista. Nyt demokratiaa näyttelevät EU-maat kehottavat varustautumaan sotaan. Jotta näytelmä olisi toimiva on rakennettava vihollinen. Tuo vihollinen on totuus.

Suomi, oikeusvaltioko?

Tiistai 27.3.2018 klo 17.54

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti presidentti Niinistön johdolla karkottaa Suomesta venäläinen diplomaatti, seuraamuksena oletettuun syyllisyyteen Salisburyn myrkytykseen. Jään miettimään, onko Suomi oikeusvaltio?

Vietimme viime viikolla yli miljoona uhria vaatinen Irakin sodan alkamisen muistopäivää.  Tuohon USA:n aloittamaan sotaan liittyi solidaarisuudesta muun muassa Britannia ja Tanska, myöhemmin moni muu NATO-maa. Britannian tuolloisen pääministeri Tony Blairin syyllisyys brittien osallistumiseen on ollut pitkän aikaa komitean tutkittavana. Koko läntinen media eli sotaa kuin omaansa eivätkä puoli miljoonaa lapsiuhria herättäneet USA:n ulkoministeri Albrightissa muuta kuin kyynisen kommentin siitä, että nuo uhrit olivat "sopiva hinta".

Toinenkin vuosipäivä sattui viime viikolle – nimittäin Jugoslavian pommitusten vuosipäivä. USA:n ja Saksan ahneus sekä halu sotilaallisen ja taloudellisen vallan anastamiseen Balkanilla johti Jugoslavian hajottamiseen sodalla. Tuo hanke edellytti toisen maailmansodan holokaustin uhrien, serbien demonisoimista. Siihen käytettiin Ruder-Finn markkinointitoimistoa, jonka rahoittivat Yhdysvalloissa asuva albaani- ja kroaatti diaspora. Serbit näet halusivat säilyttää Jugoslavian liittovaltion, jossa kaikki kansanryhmät olivat saman arvoisia. Kansanmurha oli aiheuttanut serbeissä syvän turvattomuuden.

Kuten edellisessä blogissani palautin mieleenne, Suomi osallistui pommitusten mahdollistamiseen karulla tavalla. Suomen ulkopoliittinen johto esti kansainvälistä yhteisöä kuulemasta totuutta Racakin taistelusta, minkä totuuden suomalaiset oikeuslääkärit tiesivät, mutta Suomen ja Saksan ulkopoliittinen johto estivät tuon tiedon julkistamisen. Väärää tietoa tekosyynä hyväkseen käyttäen presidentti Clinton ja NATO ryhtyivät pommittamaan Jugoslaviaa, joka sitä ennen oli kieltäytynyt suostumasta koko valtionsa alueen NATO-miehitykseen. Tuhoiskuissa käytettiin uraanipommeja.

Pommitusten päätyttyä kesäkuussa 1999 Yhdysvallat ryhtyi välittömästi rakentamaan massiivista sotilastukikohtaansa Serbian alueelle Kosovoon. Saksa vuorostaan hankki itselleen Kroatian, Slovenian ja vähitellen koko muun Jugoslavian alueen maiden infrastruktuurin; vakuutuslaitokset, pankit, hotellit ja tiedotusvälineet.

Kyseinen tapahtuma oli ensimmäinen Suomen palvelus globaalia valtaa haalivalle USA:lle sekä siitä riippuvaiselle Saksalle. Teko merkitsi Suomen luopumista totuudesta kansainvälisissä suhteissa. Sen jälkeen Suomi "pääsi" osaksi samanmielisten joukkoa, josta tilasta ei ole enää paluuta entiseen. Olen kutsunut sitä nilkin rooliksi gangsteriporukassa.

Suomi hyväksyy nykyisin kyselemättä USA:n ja entisten siirtomaavaltojen ja nykyisten NATO-maiden edelleen jatkuvat sodat Afganistanissa, Irakissa, Syyriassa, Jemenissä. Taloudellinen ja aseellinen tuki terroristeille, silloin kun se edistää "liittolaisten" geopoliittisia päämääriä, joudutaan hyväksymään.

Useat brittipolitiikot ovat viitanneet oikeusistuimen Britanniassa tulleen siihen tulokseen, että ei ole varmaa, mitä Salisburyssa käytetty kemiallinen aine oli.Sen lisäksi ei ole mitään näyttöä siitä, että aine olisi peräisin Venäjältä.

Normaalin syyllisyyden selvittämisprosessin ohittaminen ja syyllisyyden julistaminen välittömästi tapahtuman jälkeen viittaa provokaatioon. Britannian hallitus on toistaiseksi tuntemattomin motiivein halunnut voimistaa russofobiaa ja erityisesti jo vuosia kestänyttä Putinin vastaista kampanjaa.

WILPF- rauhanjärjestön 100- vuotis juhlakokouksessa Haagissa muutama vuosi sitten saksalaisen Media Responsibility Instituutin johtaja Sabine Schiffer totesi Putinin vastaisen kampanjan olevan hyvin suunniteltu ja sitä edistämään on palkattu Hill&Knowlton markkinointitoimisto. Tällä markkinointitoimiston johdolla oli itselläänkin kytkös Ukrainan ja USA:n välisiin liikesuhteisiin. Toisin sanoen markkinointitoimisto edisti paitsi tilaajan etua, myös omaa taloudellista etuaan.

Suomen Yle on tarjonnut niukasti tietoa Salisburyn myrkytyksestä. Se on kokonaan unohtanut oikeusistuimen päätökset. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän tiedotustiaisuuden jälkeen olisi luullut, että Yle ja muut tiedotusvälineet olisivat kiireesti hankkineet ohjelmiinsa ja haastatteluihinsa kansinvälisen oikeuden asiantuntijoita. Sen sijaan Yle kutsui A-studioon mielipiteistään tunnetun ex-suurlähettiläs Himasen ja varmemmaksi vakuudeksi viittaa nettisivuilleen – jälleen mielipiteistään tunnettuun UPI:n johtajaan Teija Tiilikaiseen.

Tiedotusvälineet ovat visusti vaienneet myös siitä, mitkä maat eivät ole karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Luxemburg on edellyttänyt joitakin todisteita, ennenkuin reagoidaan. Irlanti, Portugal, Itävalta, Malta,Slovenia, Kypros ja Bulgaria eivät ole kiiruhtaneet päätöksissään. Miksi Suomi?

Harva poliitikko on kyseenalaistanut presidentin ja pääministerin päätöksen. Erkki Tuomioja on ilmoittanut facebook-sivuillaan, että hän ei olisi moista päätöstä tehnyt. Tosin hän heittää skorpionin piston Venäjälle päin – selustansa varmistaakseen. Hän toivoo, että Suomen oikeusvaltioperiaate ei laskeutuisi Venäjän tasolle!

Katsotaanpa: Montako miljoonia uhreja vaatinutta laitonta sotaa USA/EU on käynyt?

Ryhmä, johon Suomen halutaan samaistuvan on käynyt Irakin sotaa Irania vastaan, Jugoslavian hajottamissotaa, Afganistanin sotaa, Irakin sotaa, Libyan sotaa, Syyrian sotaa, Jemenin sotaa sekä välillisesti tukenut Israelia sen hyökätessä Libanoniin ja tuhotessa Gazan.

Toisen maailmansodan aikana 25 miljoonaa venäläistä uhrasi itsensä pelastaakseen Venäjän ja Euroopan natsismilta. Käsittääkseni Venäjä ei tule sallimaan Euroopassa nousevan natsismin hyväksymisen  ja juutalaisvastaisuuden leviämistä omien rajojensa sisälle.

Suomi tunnusti kiihkeän katolisen ja fasistisen Kroatian toisen maailmansodan aikana vaikka maa oli säätänyt serbien ja juutalaisten tuhoamisen oikeuttavat lait. Moni seikka politiikassamme muistuttaa tuota aikaa. Venäjä-vastaisuus on tullut serbi- ja juutalaisvastaisuuden tilalle. Venäläiset ja serbit ovat ortodokseja. Kuinka paljon Suomen ja EU:n päätöksissä heijastuu toisen maailmansodan kauhujen vastuun kieltäminen?

Britannian motiivit ehkä paljastuvat myöhemmin. EU:n edellyttämä solidaarisuus oikeusvaltion murentamisessa ennustaa pahaa. Suomen median myötäily on vastuutonta.

Valehteleeko presidentti Niinistö Suomen kansalle median suojellessa

Lauantai 27.1.2018 klo 10.56 - Pirkko Turpeinen-Saari

Yle otti viimeisessä vaalitentissään, Suomen solmiman NATO: n isäntämaasopimuksen käsittelyyn.Lähes puolet äänestäjistä oli jo äänestänyt. Käsille ottaminen oli nihkeää asian koskiessa lähinnä presidentti Niinistöä.

Presidentti Niinistö näytti kiemurtelevan ja kiertävän asiaa ottaen muita puheenaiheita esille ensin. Toimittajien tivatessa, yllättävää kyllä, vastausta siihen miksi isäntämaasopimus on solmittu, Niinistö aloitti paljon puhuvan kiertelyn.

Hän väitti ympäripyöreästi isäntämaasopimusta käsitellyn eduskunnan valiokunnissa. Niinistö vetosi ulkoministeri Erkki Tuomiojaan väittäen tämän kertoneen valiokuntakäsittelystä. Hän loi myös mielikuvaa kuinka NATO:n toiminta olisi lähinnä harjoituksia ja että sopimus koskisi materiaalisia asioita ja niiden hankkimiseen liityviä taloudellisia vastuusopimksia.

Lopuksi hän ikäänkuin puolustuksekseen asian käsittelemättömyyden puolesta totesi syyksi sen, että puolueetkaan eivät vaatineet eduskuntakäsittelyä.

Tosiasiassa puolustusvoimien komentaja Jorma Lindberg allekirjoitti 4.9.2014 pääministeri Stubbin hallituksen ja presidentin valtuuttamana Walesin NATO-kokouksessa Suomen hallituksen puolesta ja presidentti Sauli Niinistön läsnäollessa USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen.

Sopimus antaa NATO-joukoille mahdollisuuden käyttää Suomen maaperää, lentokenttiä, satamia ja ilmatilaa NATO:n harjoitus ja hyökkäystoimintaan Venäjää vastaan. Venäjä-sanaa ei sopimuksessa mainita, mutta tietäen Yhdysvaltojen kongressin sodanjulistuksen Venäjälle, Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon 172 maassa ja NATO:n vaikutuspiirissä olevien maiden suorittaman Venäjän piirityksen, ei asiasta ole epäselvyyttä. Suomi tuli osaksi USA/NATO-EU:n hyökkäysoperaatiota Venäjälle, mitä täydellä voimalla on harjoiteltu jo vuosia.

Presidentti Niinistön ei tarvitse mennä ulkoministeri Tuomiojan selän taakse koskien allekirjoitukseen päätynyttä prosessia. Vuoden 2014 kansanedustajat tietävät yhtä hyvin kuin presidenttikin, että NATO:n isäntämaasopimusta ei käsitelty eduskunnassa. Eduskunnan jotkin valiokunnat saivat muistion aikeesta, mutta yhdelläkään valiokunnalla ei ollut mitään tietoa sopimuksen sisällöstä. Nimenomaan siitä, että sopimuksessa käsitellään myös maamme alistamista Venäjälle suoritettavan sotilaallisen hyökkäystoiminnan alustaksi.

Eduskunta oli niin asian valmistelun kuin allekirjoituksen aikaan kesälomalla.

Paljon allekirjoituksen jälkeen jotkut suomalaiset poliittiset toimijat hankkivat englanninkielisen sopimuksen käsiinsä. Yksityisin varoin ja voimin teksti käännettiin suomeksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla eikä presidentillä ollut mitään aikomusta kertoa kansalle tai eduskunnalle mitä sopimus sisälsi. Ulko-ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan, NATO:on innokkaasti halunneen kokoomuksen Alexander Stubbin pääministerikaudella, kuuluivat Erkki Tuomioja ja Carl Haglund (RKP), joista Tuomioja on ilmoittautunut Niinistön uudelleen valinnan kannattajaksi, samoin NATO:a kannattava RKP.

Presidentti Niinistön väite, että eduskuntaryhmät eivät olisi halunneet/vaatineet sopimuksen käsittelyä eduskunnassa, ei Vasemmistoliiton silloisen puheenjohtaja Arhinmäen mukaan pidä paikkaansa.

TV:n vaalitentin toimittajat pelastivat jälleen Niinistön, kuten koko 6 vuoden ajan. Muiden osallistujien yrittäessä kommentoida Niinistön väitteitä siitä, että eduskunnassa asiaa olisi käsitelty, toimittajat nopeasti lopettivat keskustelun tästä aiheesta ja siirtyivät toiseen aiheeseen.

Paavo Väyrynen on ainoa presidenttiehdokas, joka on pysyvän liittoutumattomuuden kannalla. Hän on jopa ehdottanut allekirjoitukseen päätyneen prosessin selvittämistä eduskunnassa. USA-johtoisen NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittaminen on poliittinen viesti Suomelta. Vaikka sopimus voidaan 6 kuukauden varoitusajan jälkeen purkaa, jokainen voi kuvitella mitä siitä seuraisi! Se olisi isku NATO:n kasvoille, enkä usko, että kukaan sitäkään haluaisi tehdä. Suomi on siis presidentti Niinistön johdolla ajettu umpikujaan.

Pahinta tässä on se, kuten muutamaa blogia aikaisemmin totesin, että tämä umpikuja on presidentti Niinistön ja NATO:on kallellaan olevan median pitkäaikaisen yhteistyön tulos, jolla on vahvistettu militaristista äärioikeistoa. Meillä on tällä hetkellä leppoisaksi maanisäksi naamioitu presidentti ja populistista äärioikeistoa edustavat ulkoministeri ja puolustusministeri. Tilanne on pahempi kuin toisen maailmansodan alla.

Ylipäällikkö Mannerheim kutsui elokuussa 1940 presidentin selän takana 200.000 saksalaista sotilasta Suomeen. Tämän teon hyväksyttäminen kansalla edellytti Mannerheimin sankarikuvaa,vahvaa sensuuria ja sotapropagandaa sekä median tukemaa Saksan ihannointia. Eduskunta kuuli asiasta kuukautta myöhemmin, kun saksalaiset jo olivat Suomessa.

Presidentti Niinistön teot ovat edellyttäneet median kehittämää russofobiaa, jota vaalien alla on Yle:ssä tuettu yhdysvaltalaisella propagandaelokuvalla "Putinin kosto". Yle:n vaalitentit ovat olleet puuduttavaa viihdettä koska oleelliset ulko- ja turvallisuuspoliittiset aiheet ovat olleet median itselleen hyväksymiä tabuja.

Yle:n toimitusjohtaja Lauri Kivinen siirtyy pois Yle:stä. Hän on tehtävänsä suorittanut. Valtioneuvoston hankkimalla Harvardin propagandakoulutuksella militaristista uusliberalismia aidosti edustava presidentti on hoidettu Yle:n toimesta niin hyvin jatkokaudelle kuin mahdollista. Kansan itsensä verorahoilla maksama tiedotusväline on keskittynyt hula-hula-viihteeseen ja Lennu-koiran hyvinvointiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asemasta.

Suurpääoma, propaganda ja sensuuri Niinistön kampanjan tukena

Sunnuntai 21.1.2018 klo 13.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö on käynyt koko toimikautensa ajan vaalikampanjaa seuraavalle kaudelle. Hänen keinonsa ovat ennenkuulumattomia. Valtiollinen sensuuri ja propaganda ovat tulleet vielä sotien aikaista toimintaakin tehokkaampina voimaan.

Niinistön aikaisemmin johtama puolue, selvimmin Alexander Stubb'in toimesta, on median päätoimittajien ohella ilmoittautunut Suomen Nato:on liittymisen kannattajaksi keinoja kaihtamatta. Stubbin väitteitä esimerkiksi Georgian sodasta ei mediamme ole välittänyt korjata vaikka Stubbin puheissa hyökkääjä muutettiin uhriksi ja päinvastoin. Toisin sanoen propagandassa tarkoitus pyhittää keinot.

Propagandan tehtävänä on saattaa yleinen mielipide kannattamaan asioita, joita normaalin harkinnan perusteella yksilöt eivät kannattaisi. Kyselyissä suomalaiset eivät kannata sotilasliitto NATO:on liittymistä mutta presidentinvaali-gallupeissa he sanovat kannattavansa Niinistöä, joka on jo vienyt Suomen isäntämaasopimuksen avulla, sivuovesta NATO:on ja aikoo "Eurooppalaisen pilarin" avulla jykevöittää tätä liittoutumista.

Media on omien ylikansallisia pääomapiirejä palvelevien tavoitteidensa perusteella tukenut mielikuvia, joilla presidentistä on annettu kuva tavallisena tietokonepelejä pelaavana, rullaluistelua harrastavana, valtionpäämiehiä kunniallisesti tapaavana rehtinä miehenä, joka on säästäväinen ja tuleva suloisen pikkulapsen isä.

Tosiasiassa Suomessa ei koskaan ole käyty vaaleja niin karkean uusliberaalin valtiollisen vallankäytön, sensuurin ja propagandan vallassa kuin nyt.

Lähes 20 vuotta sitten suurimpien sanomalehtien päätoimittajat ilmoittautuivat NATO:n kannattajiksi, minkä seurauksena lehtien linjana on ollut toteuttaa sellaista uutisointia ja tukea poliitikkoja, jotka tukevat tätä tavoitetta.

Sauli Niinistön valinta presidentiksi 6 vuotta sitten oli kuin lottovoitto näiden suurpääoman päämäärien toteuttamiseksi. Pääomat ovat tietenkin ylikansallisia ja siten propagandan täytyy myös olla ylikansallista.

Kansalaisten ei kuitenkaan pidä huomata olevansa propagandan kohteena, joten tiedonvälityksen täytyy pystyä ylläpitämään illuusiota oikeudenmukaisuuden toteutumisesta siitä huolimatta, että ylikansallisesti tarkasteltuna oikeudenmukaisuus ei toteudu.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen ja saaliinjaon yhteydessä Suomen media ja diplomaatit tukivat näiden valtioiden pyrkimyksiä. Toisen maailmansodan uhrit, serbit, leimattiin natseiksi, mikä oikeutti heidän kimpuunsa käymisen toistamiseen. Saksan ulkoministeri Klaus Kinkel jopa vaati toimittajille, että "serbit on saatava polvilleen" kun Saksa samaan aikaan julkisuudelta piilossa tuki aseellisesti ja taloudellisesti entisiä Kroatian natsi-liittolaisiaan. Samalla USA ja Saksa tukivat kalifaattia rakentavia muslimi-jihadisteja ja albaaniterroristeja nostaen nämä terroristit valtaan Serbian Kosovossa.

Sama tapahtui Syyriassa ja Ukrainassa. Syyriassa tuettiin jihadisteja ja Ukrainassa natseja.

Suomen media ei ole selvittänyt Ukrainan natsien historiaa ja nykyistä valtaa. Aina kun USA:n "värivallankumouksissa" tukemat poliittiset voimat ovat päässeet valtaan, toisen maailmansodan juutalaisia tappaneet natsirikolliset ovat saaneet patsaita ja heidät on julistettu Ukrainan sankareiksi. Sama tapahtui myös Maidanin väkivaltaisen vallankaappauksen jälkeen. Puolueita lakkautettiin, juutalaisia ja venäjää äidinkielenään puhuvia alettiin vainota ja jälleen edellisen eduskunnan kieltämät natsirikolliset nostettiin sankareiksi.

Baltian maissa toimitaan samoin. Toisen maailmansodan aikaisista juutalaisten ja komunistien joukkomurhista vaietaan. Eestin julistautuminen, murhien jälkeen, ylpeästi juutalaisista vapaaksi maaksi ei kiinnosta Suomen mediaa. Ei myöskään se, että kirjailijat, jotka uskaltavat tuoda esiin näitä joukkomurhia, joutuvat pakenemaan ulkomaille tai piileskelemään kotimaissaan. Liettuassa suoritetut 200.000 juutalaisen murhat painetaan villaisella. Sen sijaan heidän tappajiensa saadessa seurauksia teoistaan, nämä kuvataan uhreina.

Baltian maiden todellisuus on muokattu sellaiseksi, että siellä protestoidaan, kun EU katsoo, että venäjänkielisillä kansalaisuutta vailla olevilla balteilla on oikeus äänestää Euroopan parlamentn vaaleissa. Baltian maissa heillä ei ole oikeutta äänestää valtiollisissa vaaleissa.

Suomessa ei kansan vieläkään haluta tietävän, miten Suomi ryhtyi talvisotaan. Sen sijaan propagandassa Suomi esitellään uhrina. Tämä uhrius ei salli kansakunnan ottavan vastuuta historian tosiasioista. Marsalkka Mannerheimin sankariroolilla estetään suomalaisia kokemasta, että hirvittävät ihmisuhrit, joita suomalaiset perheet joutuivat kohtaamaan, olivat  tuon sankarin heimosotien ja valloitushalun syytä. Mannerheimin keskitysleirit ovt tabu. Auschwitz ei ole.

Ukrainan lähentymisneuvottelujen kariutuminen EU:hun on esitelty ulkopoliittisen johtomme ja median avulla Venäjän ja "venäjämielisen" presidentti Janukovichin syyksi. Tosiasiassa syyllisiä ovat ahneet USA:sta käsin toimivat ylikansalliset toimijat, ja EU:n taitamattomat asian valmistelijat, Suomen Olli Rehn etupäässä. The Economist lehti kuvasi syyskuussa 2013, puoli vuotta ennen Maidanin väkivaltaa, Jaltalla pidetyn suunnittelukokouksen, jossa voitonriemuiset Clintonit, Poroshenko, Janukovich, Carl Bild, Mario Monti ja monet muut ylikansallista pääomaa palvelevat piirit riemuitsivat jo etukäteen Ukrainan haltuunotosta.

Suomen ulkopoliittinen johto, presidentti Niinistö, ulkoministeri Tuomioja ja puolustusministeri Carl Haglund yhtyivät mielihyvin suurpääoman tukemaan propagandaan, jossa kriisi vieritettiin Venäjän syyksi, siitä huolimatta, että niin Venäjä kuin Kiina olivat ennen vallankaappausta valmiita lainaamaan Ukrainalle sen lähentymisessä tarvitsemaa rahaa – Kiina 8 miljardia ja Venäjä 13 miljardia, kaasualennusten lisäksi.

Ukrainan vallankaappaushallitus julisti sodan Itä-Ukrainalle, joka ei hyväksynyt vallankaappausta ja demokratiaa kaventavia päätöksiä. Krimin asukkaita suojellakseen, Venäjä, jolla oli Krimillä Sevastopolin sotilastukikohta ja siten paikalla 20 000 sotilasta, turvasi ilman väkivaltaa, krimiläisille mahdollisuuden vaaleilla päättää tulevaisuudestaan.

Jugoslavian hajottamisen yhteydessä USA ja sen NATO-liittolaiset, Saksa etunenässä perustulakiaan rikkoen, pommittivat Serbian ja Kosovon niin, että uraanipommitukset aiheuttivat valtavan ekokatastrofin. Heti pommitusten päätyttyä USA/NATO alkoi miehittää Kosovoa (tosin USA olisi halunnut miehittää myös Serbian, mutta sitkeä vastarinta esti sen). 

Suomen ulkopoliittinen johto tai media ei ole verrannut Kosovoa ja Krimiä.

Suomen mediassa ja presidentti Niinistön kampanjassa historia alkaa "Krimin laittomasta miehityksestä ja Ukrainan sodasta" koska ylikansallisen pääoman intressit edellyttävät sitä.

Mitä Ukrainassa todella tapahtui on sensuroitu. Miksi?

Jotta presidentti Niinistö ja häntä tukeva ylikansallinen pääoma ja valtamedia säilyttäisivät propagandan ylivallan tarvittaisiin sensuuria. Toivottavaa olisi, että viestintä olisi mahdollisimman yhdensuuntaista ja kattavaa. Miten se toteutettiin?

Vaikuttaa siltä, että presidentti Niinistö, pääministeri Stubbin hallitus, ulkoministerinään Tuomioja ja puolustusministerinään Carl Haglund olisivat päätyneet siihen, että Venäjän syyllisyys Ukrainan kriisissä olisi sementoitava ja kaikki ehjää tiedotuskokonaisuutta rikkova materiaali olisi siivottava pois. Samoin Syyriasta olisi raportoitava vain kapinallisia ja jihadisteja tukevien tahojen tiedotusta. 

Valtioneuvoston kansliassa päädyttiin ottamaan mallia VIA/SAT –vakoilu- ja tiedotusverkostosta, joka oli vallalla 70 vuotta takaperin. Valtioneuvosto päätti yhdenmukaistaa tiedonvälityksen propagandan ja sensuurin viitekehykseen. Se järjesti kansanedustajille keväällä 2014 seminaarin, jossa johtavien tiedotusvälineiden päätoimittajat pohjustivat "likaisen" työn. He kukin esittelivät Venäjän uhkaa ja hybridivaikuttamista, jolta kansalaisia pitäisisuojella.

Pian asiaan saatiin ratkaisu. Valtioneuvosto päätti lähettää 100 toimijaa Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin oppimaan menetelmiä, joilla oletettua Venäjän hybridivaikuttamista voitaisiin torjua. Selvää varmasti oli myöskin se, että ylikansallisen pääoman etuja loukkaavaa tiedonvälitystä ei tultasi sallimaan.

Nyt olemme saaneet kokea, mitä tuo aivopesu-oppi on saanut aikaan.

Olemme oppineet postmoderniin tyyliin, että historia ei ole prosesseja, vaan se alkaa siitä kun Venäjä valloitti Krimin ja "aloitti" sodan Itä-Ukrainassa.

Me emme saa omasta mediastamme tietää, että nuo ylikansallista pääomaa palvelevat Clintonit, Bushit, Merkelit ja Blairit tukevat natseja ja kalifaattia rakentavia jihadisteja aina kun nuo ryhmät voivat toimia välineinä, joilla suurpääoma saa vallattua itselleen tärkeätä infrastruktuuria. Kosovon pommittamisella USA sai koko Balkanin reitit hallintaansa, jonka hallintaan se heti pommitusten jälkeen alkoi rakentaa valtavaa sotilastukikohtaa valloittamansa Serbian maaperälle.

Helsingin Sanomat kertoo 21.1. 2018 riipaisevaa tarinaa Auschwitzin keskitysleiriltä selvinneestä lapsesta, joka asuu Ruotsissa. Tämä viehättävä vanhus varoittaa siitä, että tulevaa "katastrofia on vaikea huomata, jos elää sen keskellä". "Moni finanssimies tuki Hitleriä ja ajatteli tekevänsä hänestä sätkynukkensa. Ei siinä niin käynyt."

Nyt tasavallan presidenttimme ja muu poliittinen eliittimme Ahtisaari etunenässä haluavat meidän kuvittelevan, että USA:n, Saksan ja muiden NATO-maiden johtajien tukemat natsit ja jihadistit ovat vain sätkynukkeja koska finanssipääoma haluaa meidän niin uskovan. Että natseja voi käyttää muuttumatta itse natsiksi?

Suurpääoma tukee Niinistöä avokätisesti. Propaganda on sekoittanut myös hyvää tarkoittavien rauhanjärjestöjen ja taiteilijoiden päät. Jihadistien taistelun tukeminen Syyriassa saa kyyneleet valumaan myötätunnosta ja kirkonkellot soimaan. Puolitoista miljoonaa Irakin pakolaista ja puoli miljoonaa palestiinalaista vastaanottanut Syyrian valtio ja Assad sen sijaan on raivon kohteena. Miksi? Suurpääoman tukeman propagandan voima on kattava. 

Propagandakoulutuksen tulokset nähtiin Yle:n presidentivaalitenteissä. Niinistö ja Haavisto käsiteltiin silkkihansikkain. Haavisto on edustanut parhaiten Venäjän hybridisodalla pelottelevia tahoja, jotka olivat Harvardin koulutuksen taustalla. Niinistöltä ei kysytty mitään isäntämaasopimuksesta, jossa Niinistön, Tuomiojan ja Haglundin toimesta Suomi liitettiin syyskuussa 2014 NATO:n isäntämaasopimukseen eduskunnan ja kansan selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi puhumattakaan, että siitä olisi käyty laaja kansalaiskeskustelu.

Media on ihmettelevinään Niinistön hurjaa kannatusta. Tämä kannatus on saatu huolellisella totuuden välttelyllä, kattavalla median propagandalla ja sensuroimalla kaikki halutusta suurpääomaa palvelevasta "totuudesta" poikkeavat argumentit. 

Mannerheim ja presidentti Niinistö

Maanantai 9.10.2017 klo 10.39 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mannerheimin toiminnan pohjavire oli militarismi ja antihumanismi. Suomessa toimiessaan hänen tavoitteekseen muodostui työväenluokan murskaaminen sekä Itä-Karjalan ja Leningradin valloittaminen johtamansa armeijan avulla ja valkoisen vallan palauttaminen Neuvosto-Venäjälle ja Neuvostoliittoon.

Saksalaiset tarjosivat Mannerheimille sisällissodan voittajan kruunun. Työväen miesten, naisten jopa lasten mielivaltaiset teloitukset sodan jo päätyttyä tulivat mahdollisiksi Mannerheimin päiväkäskyjen tulkintojen perusteella. Suomessa porvarillisen tynkäeduskunnan kansanedustajat saivat täysistunnossa tuossa ilmapiirissä heinäkuussa 1918 rauhassa pohdiskella mestaajien pestaamista koska teloittaminen ampumalla olisi liian hidasta. Ongelmaksi muodostui se, että ammatti ei olisi suosittu, joten kansanedustajat harkitsivat mustalaisten palkkaamista tehtävään.

Valtionhoitaja-aikanaan heti sisällissodan jälkeen vuonna 1919  – valkoisen armeijan rikosten tultua armahdetuiksi ja asiakirjojen tuhotuiksi –  Mannerheim tuki laittomien heimosoturijoukkojen taisteluita  Venäjän puolella. Ståhlbergin tultua presidentiksi sisäministeri Ritavuori lopetti retket ja sai maksaa siitä hengellään. Salamurhaaja tappoi hänet kotiovelle.

Seuraavina vuosina Mannerheim pyrki muodostamaan suojeluskunnista itselleen porvarillisen yksityisarmeijan. Sen presidentti Ståhlberg esti.

Mannerheim toimi pitkälti kulisseissa. Hänen seurassaan usein nähty oikeusministeri Åkesson pidätytti koko sosialistisen työväenpuolueen eduskuntaryhmän ja puolueen johtajat, kaikkiaan 200 ihmistä, valtiopetoksen valmistelusta 3. elokuuta 1923. Perusteita pidätyksille ei kuitenkaan löytynyt. 

Fasistisen lapuanliikkeen noustessa esiin sen johtajat halusivat nostaa Mannerheimin diktaattoriksi. Hanke epäonnistui. Presidentti Svinhufvud ei tohtinut tukea lapualaisia enempää, vaan tultuaan presidentiksi valitsi Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Se oli ollut lapuanliikkeen vaatimus.

Lapuanliikkeen aattetta jatkamaan synnytettiin isänmaallinen kansanliike IKL, joka yhteistyössä kokoomuspuolueen kanssa sai vaaleissa 1933 14 kansanedustajaa. Fasistista puoluetta pyrittiin turhaan lakkauttamaan. Vaikeus heijasteli fasistista asennetta, joka oli pesiytynyt sisällissodan jälkeen oikeuslaitokseen, akateemiseen sivistyneistöön, papistoon, lehdistöön ja yleiseen oikeustajuun.

1930-luvun puolivälistä lähtien Mannerheim ryhtyi opportunistiseen tyyliinsä tiivistämään suhteitaan Saksan johtoon ja asevoimiin. Hän käytti Saksaa ja suomalaisia sotilaita omien pyrkimystensä toteuttamisen välineinä.Tavoitteena oli vallan vaihtaminen Neuvostoliitossa ja Suur-Suomen muodostaminen.

Ennen talvisotaa Mannerheim pidätytti kaikki toisinajattelijat ja kommunisteiksi epäilemänsä henkilöt. Myytti talvisodan yhteishengestä synnytettiin peittämään kyynisen laskelmoinnin aiheuttamat ihmisuhrit ja aluemenetykset. Kuolema ylevöitettiin sankaruudeksi ja oikeutettu katkeruus oli työväestössä painettava jälleen kerran voimattomuuden ja alistumisen kuoreen.

Valtaa pitävien ryhmien oli kehitettävä strategia yhteishengen voimistamiseksi. Niinpä maahan luotiin Suomen Aseveljien Työjärjestö ja Vapaus Isänmaa Aseveljeys.( SAT ja VIA.) Järjestöt harjoitti propagandaa ja mielialojen hoitoa siviiliväestön keskuudessa välirauhan ja jatkosodan Suomessa vuosina 1940 - 1944. Niiden johdossa toimi joukko Suomen vaikutusvaltaisimpia henkilöitä esimerkiksi työmarkkinajärjestöistä, puolustusministeriöstäja valtiollisesta poliisista. Keskeisenä tehtävänä oli talvisodan synnyttämän kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen. ( Lähde mm. Karoliina Vuopalan opinnäytetyö.)

Liittoutuminen Saksan armeijan kanssa Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 oli Mannerheimin oma salainen hanke, joka hän teki presidentti Kallion selän takana. Eduskunta sai tietää asiasta vasta, kun saksalaiset joukot olivat jo Lapissa.

Joka kylään ulottuvien SAT/VIA – organisaatioiden avulla Suomen kansan todellisuudentaju muovatiin myötäilemään militaristista ja fasistista asennetta. Toisinajattelijoiden vangitsemiset olivat arkipäiväisiä ja sisällissodan oikeuskäytäntöjen aiheuttamat kansalaisoikeuksien menetykset ja työväenluokan osattomuus oli koettava hyväksyttävänä.

Ulkopolitiikassa fasistisen Kroatian tunnustaminen ja serbien ja juutalaisten holokausti, joka Kroatiassa oli sinetöity lainsäädännöllä, ei näyttänyt vaikuttavan Suomen ilmapiiriin mitenkään. Ehkä siksi serbien kokema holokausti on ollut helppo unohtaa NATO/EUn pommittaessa heitä uudestaan 1995 ja 1999.

Presidentti Urho Kekkosen lämmin persoonallisuus, myötäeläminen alistettuja kohtaan ja rauhantahtoisuus loivat hänen presidenttikaudestaan rauhan kauden suomalaisten elämässä. Hän varoitti militarismista eikä halunnut  muun muassa siksi kokoomusta Suomen hallituksiin.Liittoutumattomuus ja puolueettomuus olivat hänelle tärkeitä. Hän piti Palestiinan-kysymyksen ratkaisua mittarina. Hän sanoi, että vasta kun palestiinalaiset saavat oikeutta, voi maailmassa vallita rauha.

Kekkosen jälkeen ja erityisesti EU:hun liittymisen jälkeen tilanne on jyrkästi muuttunut. Karuinta muutos kielteiseen on ollut Sauli Niinistön presidenttikaudella. 

Suomen valtamedia ilmoittautui päätoimittajiensa suilla jo yli 10 vuotta sitten NATO:on liittymisen tukijaksi. NATO:n johtavan maan Yhdysvaltojen yli 130 sotilastukikohtaa ja jatkuvat sodat, joihin se sitoo toiset NATOon kuuluvat maat, ei mediassamme herätä kritiikkiä. NATO:n Jugoslaviassa suorittamat laittomat pommitukset ja sen nauttima rankaisemattomuus  eivät kohota kenenkään kulmakarvoja.

Massiivisella propagandalla musta muutetaan valkoiseksi ja valkoinen mustaksi.

USA:n ja Saksan johtaman Jugoslavian hajottamisen yksityiskohdista Srebrenican "kansanmurha"-väite antaa esimerkin valtapolitiikasta, johon Suomi osallistuu USA:n ja Saksan lakeijana. Srebrenican kansanmurhaväitettä, jonka mukaan 7000 muslimipoikaa ja miestä tapettiin, tarvittiin peittämään samaan aikaan tapahtunutta todellista serbien joukkomurhaa ja 250.000 serbin karkotusta kotiseudultaan Kroatian Krajinasta. Serbien karkotus oli yhdysvaltalaisten kenraalien johdolla tapahtunut kroatialaisten asemiesten operaatio Myrsky (Operation Storm).

Tapahtumien yksityiskohdat olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. (Kirjan voi tilata Into-kustantamosta.)

Propagandan ylläpidon vuoksi Srebrenica-myytti on pidettävä elossa. Tämä tapahtuu monin dokumentein, valedokumentein ja uhriksi leimattujen haastatteluin. Suomalaiset Elisabeth Rehnistä, Helena Rantaan ja Pekka Haavistoon ovat sitoutuneet ylläpitämään myyttiä.

Srebrenica on rinnastettu 6 miljonan juutalaisen holokaustiin. (Jugoslavia-tribunaalin oikeuslääkeopillisissa ruumiinavauksissa on todettu Srebrenican "kansanmurhan" yhteydessä n. 400 henkilön tulleen teloitetuiksi.) Serbien holokaustissa uhreja oli vähemmän kuin juutalaisten kokemassa. Unohtamalla serbit unohdetaan myös se, että he olivat rakentaneet Jugoslavian liittovaltion turvakseen. Tuon demokraattisen ja humanismia korostavan valtion tuhoamista NATO:n uraanipommeilla ei ole kriminalisoitu mutta puolustaneet serbit on.

 Euroopan parlamentissa, Bosniassa ja Serbiassa on pakkosäädetty lakeja joilla  kriminalisoidaan Srebrenican "kansanmurhan" kieltäminen. Jotta sellainen laki voidaan säätää, on tietenkin ensin "myönnettävä" että kansanmurha on totta. Sen jälkeen on säädettävä laki, että kansanmurhan kieltäminen on rikollista.

Jugoslaviaa laittomasti pommittanut Iso-Britannia on vaatinut YK:ta julistamaan Srebrenican kansanmurhan kieltämisen rikolliseksi. Tämä kuvaa NATO-maiden röyhkeyttä.

EU:n taloudellisesta tuesta riippuvaiset maat on ollut helppo ostaa propagandan taakse. Jugoslaviaa pommittaneen Ison-Britannian pääministeri ja  sotarikoksista syytetty Tony Blair on ollut Serbian nyky-hallituksen neuvonantajana EU:n lähentymisessä. Kiristämällä Serbiaa taloudellisesti ja estämällä normaali kauppa Serbian ja Venäjän välillä myös serbejä on painostettu säätämään laki, joka kriminalisoi Srebrenican kansanmurhan kieltämisen. Vasta sitten NATO/EU suhtautuisi serbeihin myötämielisesti. Siis maata laittomasti pommittanut entinen pääministeri saisi laatia ehdot.

Tämän asteinen propaganda on massiivisempaa kuin Suomessa vallinnut VIA/SAT propaganda. Kyvyttömyys omaksua sen edellyttämä maailmankuva (Srebrenican "kansanmurha") johtaa vankilaan samoin kuin Suomessa aikanaa toisinajattelijat raahattiin vankiloihin ja keskitysleireille.

Presidentti Niinistö on käyttänyt hyväkseen tätä USA:n vaikutuksesta Euroopassa vallitsevaa  laittomuuden ilmapiiriä. Kyse ei ole äärioikeistolaisista pikkuryhmistä vaan militaristisen oikeiston hegemoniasta EU:ssa – samanlaisesta ilmapiiristä, joka vallitsi Suomessa ja Euroopassa laajemmin 1940-luvulla.

Suomessa rasistinen venäjä-viha on ollut vallitsevaa. Välillä se on ollut pinnan alla, mutta nyt EU:n militarisoitumisen myötä se on saanut pulputa erityisesti Yle:ssä, valtamediassa ja varsinkin kulttuuripiireissä. Kulttuuriväki ja kansanedustajat näyttävät omaksuneen kaiken sen mikä palvelee USA/NATO:n etuja.

Tässä NATO:a ja EU:ta koskevassa rankaisemattomuuden ilmapiirissä presidentti Niinistö yhdessä Stubbin ja Sipilän hallitusten kanssa on rakentanut Suomeen uuden SAT/VIA- propaganda -ja vakoilujärjestelmän.

Stubbin hallituksen ulkoministeri Tuomiojan ja puolustusministeri Haglundin kanssa kenraali Lindbergin allekirjoituksella vahvistettiin NATOn isäntämaa-sopimus. Se mahdollistaa USA/NATO:n toimimaan Suomessa sille tyypillisellä rankaisemattomuuden periaatteella.

USA:n kongressi valtuutti keväällä 2015, puoli vuotta ennen isäntämaasopimuksen allekirjoittamista, Yhdysvaltojen presidentin ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta uudelleen kääntyä kongressin puoleen. Tästä sodanjulistuksesta tietäen Niinistön Suomi allekirjoitti sotilaallisen rajoittamattoman yhteistyösopimuksen täydentäen katastrofia vielä kahdenvälisillä sotilaallisilla yhteistyösopimuksilla USAn ja NATO-Iso- Britannian ja Yhdysvaltojen miehittämän NATO-Saksan kanssa.

Näiden Venäjää vastaan rakennettujen sopimusten lisäksi Suomi on Sipilän hallituksen ja presidentti Niinistön tuella tarjoutunut maksamaan Venäjää vastaan toimivan USA/NATO hybridikeskuksen toiminnan Suomen maaperällä, jossa kuin silmänlumeeksi on Ruotsi mukana. Keskusta koskeva laki meni läpihuutojuttuna eduskunnassa.

Monikansalliset sotaharjoitukset maassamme ja Suomen armeijan osallistuminen Venäjää vastaan suunnattuihin sotaharjoituksiin milloin missäkin, ovat paitsi ylettömän kallista, myös kaikkea muuta kuin maailmanrauhaa rakentavaa toimintaa.

Suomen ilmapiiriä on muokattu militarismia ihailevaksi ja Yhdysvaltojen yksinapaista maailmaa tukevaksi EUhun liittymisestä lähtien. Presidentti Ahtisaari oli aktiivinen USA:n sotadoktriinien toteuttaja ja NATO:n kannattaja. Presidentti Halonen kykeni YK-puheessaan kutsumaan Irakin sotaa laittomaksi, mutta muuten keskittyi muuhun kuin valtapolitiikkaan. Vasta presidentti Niinistö edustaa puhdasta militarismia, josta Kekkonen varoitti. Niinistö tukee EU:n militarisoitumisen vahvistamista ja propagandalla kansalaisten mieliin syötettyä Venäjä-kuvaa.

Niinistön suhtautuminen Venäjään ja venäläisiin on röyhkeätä. Paras esimerkki on ETYK:in juhlakokous vuonna 2015. Suomi esti, ETYK:in idean luojan ja Kekkosen tässä asiassa yhteistyökumppanin, Venäjän pääsyn Suomeen juhlakokoukseen. Sen sijaan se salli Yhdysvaltojen laivastovierailun Helsingin satamaan samaan aikaan ja laivaston orkesterin konsertin Suomenlinnan kirkossa.

Negatiivisen suhtautumisensa Venäjään hän ohjaa sännönmukaisesti EU:hun. En minä, mutta EU. Niinistön käyttäytyminen vahvistaa median propagandaa. Niinistö ja media pelaavat erinomaisesti yhteen.

Yle:n Docventures -ohjelman juontaja kehoitti katsojia ryhtymään trollijahtiin. Paljastamaan Venäjän trolleiksi epäilemiään henkilöitä. Erkki Tuomioja istui vaieten vieressä. Stubbin hallitus  päätti lähettää 100 henkilöä Harvardin yliopistoon opiskelemaan Venäjän oletettua hybridivaikuttamista. Toisin sanoen toimimaan VIA/SAT- propagandan ja mielipiteisiin vaikuttamisen menetelmien mukaisesti.

Niinistö vertautuu Mannerheimiin siinä, että militarismi on sekä keino että tavoite.

Presidenttien Ståhlberg ja Kekkonen oikeudentunto ja selkeä lämpö kanssaihmisiä kohtaan ja pyrkimys rauhaan näyttäytyy tällä hetkellä selkeimmin Paavo Väyrysessä. Hänen kansainvälisen uransa rinnalla hän on kotitilallaan Pohjanrannassa johtanut syrjäytyneiden lasten nuorisokotia. Esitelmöidessäni siellä syrjäytymisuhasta ja luovasta kasvusta en voinut olla huomaamatta sitä lämpöä, joka henkilökunnan ja Paavo Väyrysen ja nuorten välillä vallitsi. Väyrynen oli läsnäoleva ja läheinen kanssaihmisilleen.

Tarvitsemme lämpimän, oikeudentuntoisen presidentin, emme fraaseja toistelevaa yhdysvaltalaisen sotilasvallan ja hyvin toimeentulevien etujen puolustajaa. 

Mannerheim toimi kulisseissa ja toimet tehtiin myös piilossa eduskunnalta. Niinistön presidenttikaudella eduskunta on ohitettu keskeisten itsenäisyyttämme rapauttaneiden asioiden valmistelusta. Herääkin kysymys, elämmekö Mannerheimin haaveilemassa mutta Niinistön toteuttamassa diktatuurissa, jossa media, erityisestí Yle ja eduskunta ovat tulleet niin aivopestyiksi, että eivät itse sitä edes huomaa. Sallimme hybridisodan omia kansalaisiamme vastaan. Totuuden tavoittelu on jälleen tullut kielletyksi.

Helsingin Sanomat ja trolli-presidenttiehdokkaat

Tiistai 19.9.2017 klo 12.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtamedian hybridisota Suomen kansalaisia vastaan kiihtyy. Eilinen Laura Halmisen kolumni "Pelon lietsonta voi johtaa harhaan" oli erinomainen esimerkki hybridivaikuttamisesta. Hän toimii kuin pyromaani palovartijana.

Laura nimeää Venäjää hyödyttävät presidenttiehdokkaat, joiksi hän nimeää kaikki muut, tavalla tai toisella, paitsi Sauli Niinistön.

Hän kertaa kuinka "Marine le Pen lainasi rahaa Venäjältä, vaalivoittaja Emmanuel Macronin sähköposteja vuodettiin julki. Yhdysvaltojen Hillary Clintonin kampanjaviestintää hakkeroitiin, eikä Clinton voittanut vaaleja. Voittajan hyväksi askarreltiin valeuutisia, somemainontaa, mielenosoituksia. Näistä vippaskonsteista epäillään Vladimir Putinin hallintoa."

Hän jatkaa "Myös Suomessa moni odottaa nyt miten Venäjän vaikutus nousee syksyn mittaan esiin vaalikampanjoissa."

Halminen varoittaaa lopuksi: "Tuskin kukaan nyt vakavissaan uskoo, että niin monet presidenttiehdokkaat ajaisivat naapurimaan etuja Suomen ohi tai että sota syttyisi tuota pikaa. Me olemme vastuussa myös niistä mielikuvista, joita luomme, sekä siitä, mitä niistä mielikuvista voi seurata."

Pelon lietsonta sekä Helsingin Sanomissa sekä Sanoma Oy:n Ilta-Sanomissa on jatkunut jo vuosia. Suomen valtamedia mutta myös monien kansalaisjärjestöjen julkaisut ovat suoristaneet rivinsä ja tarjoavat ainoastaan USA:n ja NATO-EU:n tulkintaa suurvaltapolitiikasta. Mutta kyseessä ei ole vain suoranainen pelonlietsonta vaan varsin taitava puolitotuuksien ja tulkintojen keitos,  joilla pelon lisäksi lietsotaan epävarmuutta, mitä ihmisen psyyke ei jaksa loputtomiin kantaa.

Suomen ulko- ja puolustuspolitiikka on EUhun liittymisen edellytysten luomiseksi sekä liittymisen jälkeen kadonnut itsenäisenä toimintana. Suomen ulkopoliittinen johto ja valtamedia tukivat 1990-luvulla tapahtunutta suunnitelmallista USA:n ja Saksan suorittamaa Jugoslavian väkivaltaista hajottamista ja haltuunottoa. 

Suomen EU-politiikka ja ulkopolitiikka olivat vahvasti näennäisesti sosialidemokraattien käsissä, mutta ideologia ei ollut sosialidemokraattinen vaan uusliberaali linja. Politiikka muistutti Suomen 1930-luvun lopun ja 1940-luvun alun kokoomuksen ja tannerilaisten sosialidemokraattien yhteistyötä.

Myös Saksan sosialidemokraattinen puolue hajosi entisen puheenjohtajan Oskar Lafontainen erotessa hallituksesta keväällä 1999 ennen Jugoslavian laittomien pommitusten aloittamista (jotka pommitukset olivat Saksan perustuslain vastaisia) Saksan sosialidemokraattien enemmistö mukautui EU:n demokratian vastaiseen USA:n mielivaltaan ja sotilaalliseen väkivaltaan perustuvaan rankaisemattomuuden periaatteeseen.

Hajottamiseen osallistuneet henkilöt (mm.Martti Ahtisaari) ja järjestöt kuten EU palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Tämä osoittaa keinot, joilla mieliä pyritään manipuloimaan. Väkivalta ylevöitetään propagandalla, mitä ylevöittämistä Suomen media ei tähän päivään mennessä ole purkanut. Sen seurauksena yhä uudet mielivaltaiset kansakuntien hajoittamiset ja tuhoamiset (Ukraina, Syyria) tulevat hyväksytyiksi ja ehkä jälleen uusilla Nobelin palkinnoilla palkituiksi. (ehdokkaina Joe Biden, Vicoria Nuland, Jeffrey Feldman, Volker Perthes)

Suomea johdatetaan USA:n ja NATO:n hybridikeskuksen avulla omaksumaan totuus valheena ja valhe totuutena.Demokratia katoaa ja mielivallasta tulee uusi normaali. Pelkoa ja epävarmuutta synnyttämällä kansa pyritään ajamaan kuin karja "oikean" ajattelun ja toiminnan aitaukseen.

Yle aloitti taannoin Docventures-ohjelmassaan, jossa ulkoministeri Erkki Tuomioja vaieten oli läsnä, trollijahdin, jossa pyydettiin katsojia ilmoittamaan tietämistään Venäjä-trolleista. Edellinen hallitus, jossa Tuomiojaoli ulkoministerinä, lähetti 100 henkilöä Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin opiskelemaan Venäjän oletetun hybridisodan vastaista toimintaa.

Samaan aikaan Suomen demokratiaa ja itsenäisyyttä on ajettu alas liittämällä Suomi NATO:n alaisuuteen isäntämaasopimuksella ja hankkimalla maaperällemme nk  hybridikeskus, jonka USA kokee osaksi sotilaallista maailmanmahtiaan. Tämän itsenäisyyden menettämisen aiheuttaneita henkilöitä ei ole vaadittu vastuuseen.

Laura Halmisen teksti toimii hybridikeskuksen tavoitteiden mukaisesti. Hänen ja 100 muun koulutetun hybriditoimijan tuotoksia koemme päivittäin. Hybridisota kansalaisten itsenäisen ajattelun ja toiminnan murtamiseksi on voimissaan. Psykiatrina pidän tällaista valtioneuvoston suojeluksessa tapahtuvaa toimintaa vastuuttomana, Hitlerin kansanvalistusosaston päällikkö Göebbelsin propagandaan verrattavana manipulointina.

Hyvää itsenäisyyspäivää 18.7.!

Tiistai 18.7.2017 klo 11.26 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen eduskunta julisti Suomen eduskunnan korkeimman vallan haltijaksi ja itsenäiseksi 18.7. 1917. Eduskunta oli sosialidemokraattienemmistöinen, puhemiehenään sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Kullervo Manner.

Päätöstä tuki 136 edustajaa ja 55 vastusti sitä. 

Eduskunta oli päättänyt ensimmäisessä käsittelyssä myös kunnallislain (osalla kansasta ei ollut kunnallista äänioikeutta) ja kahdeksantuntisesta työpäivästä. Yleisen kunnallisen äänioikeuden ikäraja laskettiin 20 vuoteen. Päätökseksi tulemiseen olisi edellytetty toista ja kolmatta eduskunnan käsittelyä.

Itsenäisyyspäätöksen jälkeen riemu eduskunnassa oli valtava. Edustaja Lucina Hagman ehdotti puhemiehelle, että yhdyttäisiin kolminkertaiseen eläköön-huutoon vapaalle Suomelle, ja että myös yleisö voisi siihen yhtyä. Eduskunnan jäsenet ja lehteriyleisö yhtyivät eläköön-huutoon voimakkaasti.

Demokratian ja kansalaisoikeuksien voimistuminen ei tyydyttänyt äänestyksessä häviölle jääneiden porvarillisten edustajien toiveita. He ryhtyivät toimimaan. Ernst Nevanlinna otti yhteyttä ministerivaltiosihteeri Carl Enckeliin Pietariin. Pienen porvariryhmän painostuksesta, mutta myös ilmeisesti omasta vakaumuksestaan tämä halusi pysäyttää demokratisoitumis- ja itsenäistymisprosessin Suomessa. Enckell taivutti Venäjän väliaikaisen hallituksen hajottamaan Suomen eduskunnan, siitä huolimatta, että eduskunta oli juuri julistautunut riippumattomaksi Venäjästä. Tämä toimi täytti porvarillisen vallankaappauksen tunnusmerkit.

Eduskunta oli päättänyt, että se ei enää alista päätöstä Venäjän hallitukselle, vaan antaa sen ainoastaan tiedoksi. Enckell ja Venäjän väliaikainen hallitus eivät tästä piitanneet vaan Venäjän hallitus lisäsi sotajoukkojen määrää Helsingissä ja lopuksi sinetöi Heimolan (eduskunnan) ulko-ovet.

Osa sosialidemokraateista piti hajotettua eduskuntaa laillisena, joten uusiin vaaleihin valmistautuminen oli kaksijakoista. Porvarilliset puolueet muodostivat vaaliliitot ja saivatkin kaadettua eduskunnan sosialidemokraattisen enemmistön.

Tällainen mielivaltainen toiminta maassa, jossa suuri osa kansaa kärsi epäoikeudenmukaista, lähes feodaalista kohtelua, mutta myös nälkää, oli omiaan voimistamaan vastakkainasettelua.

Syksy 1917 oli Suomessa kaoottinen. Maalaisliiton alkiolaisen siiven avulla vallankaappaus ei johtanut monarkistiseen hallintoon vaan päätyi siihen, kuten valtalaissa, että eduskunta oli Suomessa korkeimman vallan haltija. 

Odotettiin mahdollista saksalaisten maihinnousua. Venäjällä bolsevikit ottivat vallan ja solmivat aselevon Brest-Litovskissa. Nyt porvarienemmistöinen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen, mutta välittömästi alkoivat eduskunnassa myös kiireiset valmistelut suojeluskunnista muodostettavan porvarillisen armeijan perustamiseksi 11.1.1918.

Venäjä ilmoitti, että se ei tule puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, vaan vetää kaikki joukkonsa niin pian kuin on mahdollista, jäiden lähdettyä. Tästä huolimatta Mannerheim alkoi omavaltaisesti riisua venäläisiä aseista väittäen suomalaisille nyt taisteltavan venäläisiä vastaan. Tosiasiassa tavoitteena oli Itä-Karjalan valtaus. Suomalaiset työläiset rinnastettiin bolsevikkeihin ja Mannerheim aloitti heidän tappamisensa. "Ammutaan paikalla" oli kuuluisa päiväkäsky, joka mahdollisti suomalaisten työläisten joukkomurhan ja keräämisen vuosikausiksi vankileireille.

Valtalain ja Suomen itsenäisyyden kohtalo, pienen porvarillisen vähemmistöryhmän toimesta tulee väkisinkin mieleen tämän päivän eduskunnan asemaa ja valtaa tarkastellessa. Suomi liitettiin NATO:n isäntämaasopimukseen porvarillisen presidentin ja hänen kanssaan yhteistyössä toimivan muutaman ministerin avulla. Sopimusta ei ollut eduskunnan saatavilla eikä sitä edes ollut käännetty suomeksi. Ruotsissa edellytettiin eduskuntakäsittelyä vastaavassa tilanteessa.

Sote-lakia yritetään ajaa läpi perustuslain vastaisin sisällöin presidentin valitessa oikeuskansleriksi perustuslakiasiantuntijan sijasta henkilön, joka on valmistellut ja esitellyt hallitukselle tämän perustuslain vastaisia pykäliä sisältävän lakiehdotuksen. Virassaan oikeuskanslerin odotetaan käsittelevän omien lakipykäliensä lainmukaisuutta kokoomuspuolueen ja kokoomuspresidentin edellyttämällä tavalla.

Vallankäytössään Suomen porvaristo on tukeutunut ylikansallisiin vaikuttajiin. Sata vuotta sitten ensimmäisen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin porvarillista Venäjää ja Venäjän armeijaa pitämään kurissa demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaativia suomalaisia työläisiä. Kun porvarillinen suojeluskunta-armeija talvella 1918 yhdessä Saksan armeijan kanssa löi sisällissodassa/ kapinassa Suomen työläiset, sanottiin demokratian voittaneen kun tosiasiassa laittomuus, vankileirit, teloitukset, porvarillinen tykäeduskunta ja Saksan miehitys vallitsivat.

Sata vuotta myöhemmin porvarilliset voimat ja ylikansallisten yritysten lobbarit ovat ottaneet tuekseen rankaisemattomuuden periaatteesta nauttivan USA- ja Saksa-johtoisen NATO-armeijan. Päämääränä on huolehtia, että porvarillinen NATO-propaganda ja -media kuvaavat ylikansallisen laittomuuden laillisuudeksi ja Suomen "hyvinvoinnin" edellytykseksi. Ylikansallisella medialla on rahaeliitin tuki. Se joutuu toimimaan sen ehdoilla, mutta myös sen hyväksi. Ylikansalliset, miljoonia uhreja vaativat sodat ovat median leipää, eivät rauha ja demokratia. Tavalla tai toisella itsenäinen ajattelu on saatava häviämään. Ihmisten suojelu väkivallalta on saatava näyttämään tuomittavalta silloin, kun mainostoimistot niin edellyttävät. Oikeudenmukaisuus, ilmainen terveydenhuolto, koulutus ja uskonnonvapaus on tuomittava, silloin kun niitä ylläpitävät maat toimivat NATO-maiden taloudellisia etuja vastaan.

Ylikansallinen Suomi on muttunut isäntiensä kaltaiseksi. NATO ja Sote purkavat oikeusturvaa, mutta vallanpitäjät haluavat näin olevan.

Kari Huhdan epärehellistä journalismia

Keskiviikko 2.11.2016 klo 11.16 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tiedämme Kari Huhdan olevan uskollinen NATO:n kannattaja. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä hänen olevan myös epärehellinen toimittaja. Hänen toimintatapansa on jatkunut vuosia, eikä kaikkeen voi puuttua. Mutta tänään 2.11. 2016 mitta tuli täyteen.

Kuuntelin melko suuren osan Valdai-seminaarin keskusteluista, eikä todellisuus voi olla kauempana siitä, kuinka Yle:n Kerstin Kronvall ja Kari Huhta asioita esittelevät.

Kari Huhta aloittaa puuttumalla presidentti Putinin persoonaan. Sen jälkeen hän selittää kuinka"Aleppossa siviilit eivät ole oheiskärsijöitä vaan maalitauluja. Aleppossa siviilien tappamista on käytetty harkitusti aseena." Huhta selostaa Putinin sanoneen, että "kuulemme koko ajan, että Aleppo, Aleppo, Aleppo. Mutta mistä tässä on kysymys?"

Huhta jättää tarkoituksellisesti Putinin lauseen kesken. Hän ei "muista" Putinin toivoneen, "että kirkonkellot soisivat myös Irakissa, Afganistanissa ja Jemenissä tapahtuneiden iskujen uhreille."

Koomiseksi asian tekee se, että Huhdan oma lehti referoi edellisenä päivänä Putinin toivomuksen asiallisesti oikein.

Huhta ei halua kertoa koko totuutta. Hän ei kerro, että ISIS-terroristijärjestö on syntynyt Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten raa'an Irakin sodan seurauksena. Hän ei kerro, että Euroopan pakolaiskriisi on Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotien seurausta. Eurooppa toimii USA:n sotien siivouspartiona. Yhdysvallat vähät välittää hyökkäystensä kohteena olevien maiden kansalaisista. Näin muodoin ei myöskään Kari Huhta.

Kari Huhta vaikenee siitä, että Aleppon pommitusten kohteena on pieni terroristien hallussa pitämä osa miljoonakaupunki Aleppoa. Kari Huhta ei mainitse, että Yhdysvallat liittolaisineen on laittomasti Syyrian alueella tukien YK:n terroristeiksi luokittelemia Al Nusra terroristeja. Itä-Aleppon terroristit ovat saaneet aseensa ja palkkkansa joko suoraan Yhdysvalloilta tai sen tukemalta Saudi-Arabialta.

Kari Huhta antaa tunnustuksen presidentti Tarja Haloselle tämän kertoessa Suomen ja monen muun maan kirkonkelloja soitettavan Aleppon pommitusten uhreille.

Suuri osa maailmaa tietää Venäjän olevan ainoa merkittävä maa, joka on taistellut terrorismia vastaan Afganistanista Tsetsenian kautta Syyriaan. Venäjä on myös kärsinyt useista terrorihyökkäyksistä Moskovan metroon, juniin, muihin liikennevälineisin ja kouluihin.

Monet suomalaiset kansanedustajatkin ovat tukeneet tsetseeni-terroristeja Venäjän turvallisuusetuja vastaan. Jopa terroristien netti-sivusto on ollut Suomesta käsin toimiessaan erään kansanedustajan huolenpidon kohteena.

Presidenttien Halosen ja Niinistön uskoisin olevan hyvin informoituja. Siitä huolimatta presidentti Halonen vielä 2000-luvulla puhui Suomen erillissodasta eikä Hitler-liittolaisuudesta. Presidentti Niinistön viimeaikaiset puheet Baltian maiden johtavien poliitikkojen rinnalla ovat antaneet kuvan hänen tosiasiallisesti todellisuudenvastaisesta retoriikastaan. Niinistö ei huomaa Baltian maiden yhteistyötä USA:n salaisten vankiloiden pystyttäjänä tai natsien kunnian palauttajina jo kauan ennen Ukrainan kriisin syntymistä.

Presidenttimmekään eivät ole paljastaneet tietävänsä ketkä suorittivat Ukrainan vallankaappauksen ja kuka julisti sodan Itä-Ukrainalle ja miksi. Ukrainan Yhdysvaltojen tukema vallankaappaushallitus kielsi venäjänkielen, kyrillisten aakkosten kirjoittamisen ja tasaveroiset oikeudet itä-ukrainalaisilta. Vallankaappaushallitus julisti sodan - ei Venäjä. Venäjä otti vastaan  miljoona ukrainalaista pakolaista.Eivät presidenttimme eikä Kari Huhta ole paljastaneet, että EU sitoo jo lähentymissopimuksessaan EU-kandidaattimaat sotilaallisin artikloin Venäjälle vihamieliseen NATO:on.

Presidentti Halosen tuki Venäjä-vihamieliselle kirkonkellojen soitolle antaa ymmärtää hänen hyväksyvän terroristien ohjusiskut Länsi-Aleppoon. Terroristien valkokypäräiset Ranskan ja USA:n rahoittamat propaganda-joukot näkyvät päivittäin niin Yle:ssä kuin HeSa:ssa.

Jugoslavian hajottamissotien aikana terroristien suorittamat provokaatioiskut milloin Sarajevon leipäjonoon tai hedelmätorille tai Racakin kylään hyväksyttiin Ruder-Finn- mainostoimiston ja Yhdysvaltojen lehdistön mukaisesti serbien tekemiksi tosiasioiden vastaisesti. Siten "laillistettiin" kansainvälisten lakien vastaiset uraanipommi-iskut serbien siviilikohteisiin.

Jihadistien aseistaja ja rahoittaja Bill Clinton pyrkii nousemaan puolisonsa rinnalla Valkoiseen taloon. Olemme saamassa armeijamme ylipäälliköksi äärimmäisen epärehellisen naisen, jonka puolison rahoittamat nimeltä tiedetyt jihadistit suorittivat WTC-tornien iskut.

Niin kauan kun Yhdysvaltojen kansalaiset eivät itse kykene asettamaan sotarikollisia presidenttejään vastuuseen, Kari Huhta ja ulkopoliittinen eliittimme voi nukkua yönsä rauhassa myötäillen Yhdysvaltojen valheellista ja tuhoisaa terrorismia tukevaa maailmanpolitiikkaa. 

Entinen presidenttiehdokas Bernie Sanders totesi RT:n haastattelussa presidentti Obaman suurimman virheen olleen se, että hän ei heti virkakautensa alussa asettanut edellisiä presidenttejä syytteeseen näiden sotarikoksista.

Myös Kari Huhta voi jatkaa epärehellistä journalismiaan presidentti Carterin luonnehtiman Yhdysvaltojen oligarkian parhaaksi niin kauan kuin tuon suurvallan demokratia on demokratian irvikuva ja tiedonvälitys sen mukaista.

Presidentti Putin ja autoritaarisuus

Maanantai 21.3.2016 klo 9.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

Odottelimme eilen Yle:n klo 18 uutisten alkamista. Halusimme välttää näkemästä sekuntiakaan Uutisvuotoa, joten olimme muutaman minuutin Maikkarilla, jossa oli meneillään Enbuske, Veitola& Salminen ohjelma, jossa parasta-aikaa Salminen haastatteli räppäri Mikael Gabrielia. Salminen tölvi muusikkoa tämän facebookissa ilmaisemasta Putin-myönteisestä asenteesta. Nuori muusikko ei tästä häkeltynyt vaan totesi iloisesti hyvällä itsetunnolla, että Youtubesta ja Netflixista saa iltapäivälehtiä objektiivisempaa tietoa Krimin valtauksesta ja Ukrainasta. Salminen tuohtui ja väitti 95% suomalaisista olevan eri mieltä kuin Mikael Gabriel. Muusikko totesi, että ei väitä olevansa oikeassa, mutta tärkeintä on, että itse hankkii monipuolista tietoa.

Olen viime päivinä miettinyt Venäjän ja presidentti Putinin merkitystä maailmanpolitiikassa. Yhdysvaltojen ja EU:n vastakkainasettelu Venäjän kanssa on selviö. Vastakkainasettelu ei ole Venäjästä lähtöisin, vaan USA:n ja EU:n omien tekojensa kieltämisestä ja projisioinnista Venäjän syyksi. Toisin sanoen  USA:n ja EU:n omat virheet Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat synnyttäneet ongelmia, jotka länsi propagandan avulla projisioi Venäjään.

Yhdysvallat on jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien pyrkinyt tuhoamaan Neuvostoliiton/Venäjän. Sen talouseliitti tuki Hitlerin sotaponnisteluja. Heti sodan jälkeen Yhdysvallat liittoutui Saksan liittotasavallan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Idän taloudellinen eristäminen,sotilaallinen vastakkainasettelu ja propaganda kuluttivat sosialistisen maailman resursseja ja pakottivat maat sisäisen puolustuksen siiliasentoon ja kansalaisten kontrolliin. Molemmin puolin rautaesirippua kansalaisten todellisuudentaju muovautui epärealistiseksi. Lännessä illuusio vapaudesta huolimatta talouseliitin suorittamasta demokratian alasajosta ja idässä tasa-arvon illuusio huolimatta sisäisestä pakkovallasta.

Neuvostoliiton sosialismi kaatui populistin ja alkoholismia sairastavan presidentti Jeltsinin ja kolmen muun tasavallan johtajan toimenpiteiden seurauksena. Länsi oli korruptoinut heidät puolelleen. Yli 70% neuvostoliiton asukkaista olisi halunnut säilyttää sosialistisen järjestelmän kunkin tasavallan autonomian lisäämisen myötä. Baltit eivät osallistuneet äänestykseen.

Neuvostoliiton hajoaminen oli WHO:n mukaan maailman suurin sosiaalipoliittinen katastrofi. Venäjällä miesten odotettavissa oleva elinikä putosi 15 vuotta. Sosiaaliturva, terveydenhuolto ja elintarvikehuolto romahti. Neuvostoliiton kansallisvarallisuus siirrettiin ulkomaille (myös suomalaiset avustivat tässä rikoksessa). Mitä Suomelle tapahtuisi, jos vastaava prosessi suoritettaisiin Yhdysvaltojen toimesta täällä? Ehkä meillä on SSS-hallituksen toimesta menossa samanlainen ylikansallista pääomaa tukeva sosiaalisen infrastruktuurin purku kuin Neuvostoliitossa. Suomi lienee liian lähellä sosialismia, jos tilannetta katsotaan Yhdysvalloista käsin.

Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen länsi alkoi massiivisen propagandan sosialismin arvon mitätöimiseksi. Autoritaarisen sosialismin jälkeistä aikaa alettiin kutsua kommunismin jälkeiseksi ajaksi. Jopa yhdysvaltalainen jo edesmennyt arvostettu professori Tony Judt  käytti tätä totuudenvastaista luonnehdintaa. Hän kuitenkin toteaa viimeisessä kirjassaan, että hän ihmettelee kuinka hänen kaikkein älykkäin ja luovin ystävänsä on ilmoittanut olevansa kommunisti kuolemaansa saakka. Kommunisteja olivat myös Saramago, Pinter ja monet muut.

Kommunismiahan ei ole ollut missään maapallolla. Kommunistisen yhteiskunnan määritelmän mukaan jokaiselta yhteisön jäseneltä edellytetään kykyjensä mukaista panosta ja hänen tulee saada tarpeidensa mukaan. Esimerkkinä voisi mainita kehitysvammaisen, jonka panos voi olla vähäisempi tai erilainen kuin jonkin toisen panos, mutta tarpeet voivat olla suuremmat. Ne tulee tyydyttää.

Kommunistisen maailmankuvan omaavat johtajat ovat nopeasti törmänneet mahdottomuuteen toteuttaa ihanteellista olotilaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallisen, taloudellisen ja propagandasodan vallitessa. Kuuba, joka sitkeimmin ja rakentavimmin on pyrkinyt tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, ylläpiti samanpalkkaisuutta vielä viisi vuotta sitten. Tuolloin ilmaisen koulutuksen saaneiden lääkäreiden palkka ei ollut muita suurempi. Yhdysvaltojen totaalinen taloussota Kuubaa vastaan on ollut murskaava. Yhdysvallat on edellyttänyt kaikilta muilta mailta pidättymistä kaupankäynnistä Kuuban kanssa, jos haluavat käydä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa. Siten Kuuba on ollut totaalisen kauppasaarron kohteena.

Presidentti Putinilla on perheensä kohtalon kautta kouriintuntuva kokemus fasismista ja toisen maailmansodan aikaisesta Leningradin/Pietarin saarrosta. Jugoslavian hajottamissodat ovat olleet käytännön esimerkki siitä minkälaiseen mielivaltaan ja tuhoon USA EU-NATO-liittolaisineen on valmis sotilaallisen- ja taloudellisen valtansa laajentamiseksi. Jugoslavia oli kammottava enne siitä, mikä Venäjää odottaa. USA liittolaisineen on valmis liittoutumaan neo-fasistien ja jihadistien kanssa pyrkiessään päämääriinsä.Romahduttamalla ja pommittamalla Jugoslavian, maan jäännösvaltiot putosivat kehitysmaiden kastiin oltuaan sijalla 24 maailman hyvinvointitilastossa ehyessä Jugoslaviassa.

Itsenäinen ja todellisuudentajuinen presidentti Putin totesi Münchenin puheessaan 2007, että Venäjä ei ole samanlainen kuin USA-NATO-liittolaisineen. Hän kannattaa moninapaista maailmaa ja YK:hon tukeutumista oikeudenmukaisemman maailman takaamiseksi.

Yhdysvaltojen kongressi on valtuuttanut presidentti Obaman ryhtymään sotaan Venäjää vastaan, tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen sen aloittamiseksi. Yhdysvallat on aloittanut taloussodan pakotteiden muodossa käyttäen verukkeena itseaiheuttamaansa Ukrainan kriisiä, jonka seurausta Krimin valtaaminen on. Hill&Knowlton mainostoimiston avulla tuotettu Putinin demonisointikampanja on kattanut koko läntisen maailman, niin, että pienen Suomen Mainos-TV:n haastattelija pitää suomalaisten Putin-vastaisuutta faktana ja tätä kyseenalaistavan räp-artistin mielipidettä halveksittavana.

EU on NATO-EU edellä alistunut USA:n vaatimukseen taloudellisten pakotteiden pystyttämisestä Venäjälle. Pakotteiden ylläpitäminen on edellyttänyt massiivista propagandaa. Kyseessä on vakava taloussota, jota kärjistetään NATO:n massiivisella ja aggressiivisella sotilaallisella tunkeutumisella Venäjän rajoille, myös Suomeen.

Sotaproagandan ohella valtamedia ja poliitikot edellyttävät Venäjän demokratisoimista ja vaativat Putinia olemaan vähemmän autoritaarinen. Tällaisia vaatimuksia ei tule ainoastaan lännestä vaan myös Venäjän sisältä. Luin entisen poluejohtaja ja presidentti Gorbatshovin kirjoituksen yhdysvaltalaiselta East-West-accord sivustolta, jossa hän vaatii lopettamaan kansalaisten jakamisen hyviin ja pahoihin ja lisäämään demokratiaa.

Siten presidentti Putin on niin maan ulkopuolelta kuin sisäpuolelta tulevan arostelun kohteena. Tosiasiat huomioonottaen sitä on vaikeata käsittää.

Venäjän kimppuun on hyökätty. Länsi on julistanut sodan Venäjää vastaan. Suunnitelmat Venäjän hajottamisesta juontavat jo aikojen takaa. Nyt on ryhdytty tosi toimiin. Taloussodalla pyritään hajottamaan maa sisältäpäin. Myös Suomi on sodassa Venäjää vastaan. On turha maalailla mitään ystävyysmeikkiä kun tosiasiat puhuvat muuta. Taloussota on fakta ja USA:n sotavoimat tulevat harjoittelemaan sotaa suomalaisten kanssa Venäjää vastaan.

Onko sodankäynti demokratiaa? Jos äiti katsoo lastaan vihaisesti, mutta edellyttää, että lapsi tulee hänen luokseen, lapsen mieli vaurioituu. Viestien ja tekojen ristiriita aiheuttaa mielen hajoamisen. Presidentti Putin on selväjärkinen ja tajuaa mitä propagandan takana on.

Suomen sisällisodassa työläiset, urheiluseurojen ja kylien komppaniat valitsivat johtajansa äänestämällä. Kuria ei ollut ja taistelut olivat sattumanvaraisia. Kurinalaisille saksalaisjoukoille ja suomalaisille jääkäreille työläislaumojen ja heidän perheitttensä ajojahti oli helppoa ja tuhoisaa.

On valitettavaa, että edes Gorbatshov ei näe, että Venäjään kohdistuu sotatila, jossa kyse ei ole vain taloudesta vaan neo-fasistien ja jihadistien kanssa liittoutuvasta Yhdysvalloista neo-fasisteja tukevine NATO-maineen. Hänen liberaalidemokratia vaatimuksensa tuntuu naivilta vihamielisessä todellisuudessa, jossa lännen demokratia on yhden prosentin vallankäyttöä humanismin haudalla.

Putinin tehtävänä on puolustaa humanismia fasismia vastaan. Krimin valtaaminen pelasti krimiläiset ukrainalaisten neofasistien ja Azovin-pataljoonan väkivallalta ja mielivallalta. Kun talon palamisen sallinut palokunta seisoo tumput suorana ja naapuri pelastaa ihmiset palavasta talosta media huutaa, että väärin sammutettu.

Presidentti Putin tarvitsee globaalia humanismia puolustaakseen tuekseen yhtenäisen kansan. Sen lisäksi hän tarvitsee lännestä ne ihmiset, joille humanismi on vielä tuttu. Venäjän kansa tietää mitä fasismi merkitsee. Presidentti Putinilla ei ole varaa antaa yhdysvaltalaisten tukemien mielipiteen muokkaajien ja ajatushautomoden levittää sotatilan aikana propagandaansa. Neuvostoliitto joutui uhraamaan 25 miljoonaa ihmistä ja tuhotun infrastruktuurin puolustaessaan maailmaa natsismin hirmuvaltaa vastaan. Tuon uhrin jäljet näkyvät vielä Venäjän väestössä. Sosialismin romahduttaminen näkyy edelleen. Niin kutsuttu pääoman ylivaltaan perustuva demokratia ei lisää humanismia.

Tämä näkyi myös Mainos-TV:n viihdeohjelmassa. Kirkasilmäinen, itsenäinen humaanisti ajatteleva rap-artisti ei näytä kuulvan valtamedian suosikkeihin. Alapään jutut ovat niin Yle:n kuin maikkarin viihteen suola. Leipää ja sirkushuveja näyttää myös läntinen pääomien "vapaus" tarvitsevan valtansa pönkäksi.

Presidentti Niinistön voimattomuus

Tiistai 29.12.2015 klo 10.05 - Pirkko Turpeinen-Saari

Iltapäivälehdet kertovat presidentti Niinistön tunteneen voimattomuutta Suomen kahtiajaon johdosta. Maahanmuuttoon myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat ovat kaukana toisistaan.

Mikä muu kuin maahanmuutto jakaa suomalaisia? NATO. Suomalaisten valtaenemmistö vastustaa tätä USA:n johtamaa yhä arrogantimmin käyttäytyvää sotilasliittoutumaa. NATO:n toimien rankaisemattomuus ja mielivalta tekevät YK:n hienot periaatteet tyhjiksi. Suunnitelmallinen eurooppalaisen maan, Jugoslavian, tuhoaminen ja käsittämätön pommittaminen,terroristien ja jihadistien tukeminen ovat vastauksia vailla olevia tekoja.

Presidentti Niinistö ei tuntenut voimattomuutta liittäessään Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salaa. Tämä teko oli samanlaista mielivaltaa kuin mitä Yhdysvallat ja NATO harrastavat. Suomalaisten enemmistö tuntee voimattomuutta presidentin toimiessa demokratian vastaisesti.

Yhdysvaltojen ja NATO:n mielivalta voi toteutua vain vahvan propagandan tukemana. Suomen media on kunnostautunut tässä. Yhdysvallat, NATO ja vaikutusvaltaiset media- ja markkinointitoimistot ovat luoneet Venäjästä ja presidentti Putinista viholliskuvan, jota vastaan on ryhdytty taistelemaan. Media on jo parin vuoden ajan rakentanut idästä tulevaa kyberuhkaa ja liittänyt sen sotilaalliseen uhkaan.

Presidentti Niinistö tai ainakin hänen neuvonantajansa tietävät, että pahimpia toteutuneita kyberrikoksia ovat tehneet Yhdysvallat ja Israel. Iranin ydinlaitosten tietokoneohjelmien tuhoaminen on eräs kammottavimmista. Yhdysvaltojen vakoiluohjelmat ja presidentti Obaman henkilökohtaisesti valtuuttamat lennokkimurhat kuuluvat samaan kategoriaan.

Yhdysvaltojen ja Turkin yhteistyö ISIS:in tukemisessa, aseiden hankinnassa, joukkojen koulutuksessa ja aseistuksessa täytyy olla Niinistön tiedossa.

Kaikesta tästä huolimatta presidentti vaatii kymmenien suomalaisten asiantuntijoiden kouluttamista Yhdysvalloissa niin kutsuttua Venäjän kyberuhkaa vastaan. Minun 75 vuoden elämäni aikana Venäjä on aina suhtautunut Suomeen ystävällisesti, jopa ansaitsemattoman ystävällisesti. Nyt presidentin ja median synnyttämien mielikuvien avulla suomalaisten olisi alettava kokea, tosiasioista välittämättä, uhkaa Venäjän taholta.

Presidentti Niinistö on tullut voimistaneeksi rasistista Venäjä-vihaa ja negatiivista mielikuvaa naapurimaan presidentistä. Presidentin neuvonantajien on pakko tietää, mikä johti Ukrainan kriisiin. Maidanin tapahtumista ja EU:n ja Yhdysvaltojen roolista ei ole epätietoisuutta. Presidentti Niinistö toimii aivan kuin suomalaiset olisivat itsenäiseen ajatteluun kykenemättömiä ja propagandan ohjailtavissa.

Yhdysvallat pyrkii tuhoamaan kilpailijansa tai itseään oikeudenmukaisempaa yhteisöllistä elämäntapaa arvostavat valtiot. USA:n tahtoon mukauttamiseen käytetään sotilaallista tai taloudellista valtaa propagandan ohella. Yhdysvallat saartaa Venäjää ja Kiinaa sotilastukikohdillaan. Sen yli 800 sotilatukikohtaa ovat vieraalla maaperällä kun taas Venäjän ja Kiinan sotilastukikohdat ovat näiden omalla maaperällä, siis puolustamassa maiden itsenäisyyttä.

Yhdysvaltojen ja NATO:n valinta yhteistyökumppaneiksi edellyttää suomalaisten todellisuudentajun hämärtämistä. Suomalaiset eivät saa uskoa omia kokemuksiaan vaan heidän on opittava ulkoa Niinistön valitsema doktriini.

Iltapäivälehtien voimattomuusotsikot saattavat olla vaalityötä. Presidentti ei ole tehnyt mitään totuuden puolesta propagandaa avatakseen. Onko hän tunteellinen militaristi kuten hänen ihailemansa presidentti Ryti? Monet arvostamani sotilashenkilöt ovat pragmaattisia asiantuntijoita. Yhdysvaltojen entiset kenraalit, esimerkiksi Wesley Clark, ovat jäkeenpäin alkaneet puhua totta. Vielä Jugoslavian hajottamisen aikaan NATO:n päällikkönä Clark oli innokas pommittaja. Nyt hän kelaa propagandaa takaisin ja nimeää sotasyyllisiä, jotka kaikki ovat poliitikkkoja.

Poliitikot, jotka ovat tunteellisia militaristeja, aloittavat sotia, joita sotilaiden on pakko käydä. Siviilit ja kulttuurit kärsivät eniten. Sodissa ensimmäisenä kuolee totuus. Niin myös siinä propagandasodassa, jota Suomessa on viime vuodet käyty.

Presidentti Niinistö A-studiossa

Torstai 19.11.2015 klo 13.08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pidin Sauli Niinistöä kapean juridiikan alueella oikeudentuntoisena ja rehellisenä. Miksi hän pyrki presidentiksi? A-studion haastattelu 18.11. 2015 osoitti hänen olevan täydellisesti osa läntistä disinformaatiota, jonka mukaan terrorismin syntyä ei tunneta, mutta sotilaallisin voimin, pommein ja konetuliasein sitä vastaan kannattaa rynnätä. NATO:n katsomuksia voi pitää oikeana todellisuutena, Venäjän näkemyksiä vuorostaan hieman alentuvasti ei hyväksyttävinä.

A-studion toimittaja toimi ihailtavasti yhteisymmärryksessä haastateltavan kanssa. Presidentti ei unohtanut Venäjää Ukrainan kriisin toimijana vaikka suhtautui nyt Venäjään aikaisempaa suopeammin. Yhtään kysymystä ei tullut USA:n roolista Ukrainan kriisin synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Ei yhtään kysymystä terrorismin synnyttäjistä, rahoittajista ja aseistajista.

Suuri raha ja suomalainen NATO-media auttoivat Niinistön presidentiksi rauhantahtoisen, globaaleja prosesseja ymmärtävän Väyrysen sijaan. 

Niinistö tai hänen neuvonantajansa eivät näy tietävän, että Yhdysvallat ja SaudiArabia ovat yhdessä synnyttäneet Al-Qaida terroristijärjestön ja tukeneet Osama bin Ladenia 1980-luvulla Afganistanissa. Afganistanin hallitus oli purkanut feodaalisen harvainvallan, jonka aikana 4000 perhettä omisti maan kastelujärjestelmät ja sen mukaisesti vallan. Tuon hallituksen aikana tytöt, naiset ja vanhukset saivat käydä koulua, kaduilla näki varsin vähän hunnutettuja naisia.Tuo hallitus oli kutsunut kansainvälisten lakien mukaan Neuvostoliiton, liittolaisensa apuun ääriuskonnollisia mujahediin taistelijoita vastaan. Afganistanilla ja Neuvostoliitolla oli ystävyys- ja avunantosopimus. Demokraattinen Afganistan ei sopinut Yhdysvalloille vaan se halusi tukea edelleen niitä eriarvoisuudesta hyötyneitä voimia, jotka tukivat Yhdysvaltojen globaaleja tavoitteita.

Vierailin 1986 Afganistanissa, puhuin radiossa ja televisiossa ja jaoin ammatillisen oppilaitoksen oppilaiden innostuksen siitä, että he saattoivat käydä koulua omassa maassaan. Aikaisemmin osa heistä oli saanut koulutuksensa Neuvostoliitossa. Vierailin kylässä, jonka johtajana oli nainen. Lapset ja vanhukset opettelivat pihalla katoksen alla lukemaan. Yhdysvaltalaiset ohjukset ja koulutetut terroristit veivät maan yhä syvemmälle kaaokseen, jossa se edelleen on.

Yhdysvaltojen ja Saksan intressien yhdistyessä 1990-luvulla Jugoslavian hajottamisprosessiin, molemmat maat tukivat, rahoittivat ja aseistivat Bosnian jihadisti-presidentti Izetbegovicia. Vaalit oli voittanut maltillinen muslimi Fikret Abdic, mutta jostain syystä presidentiksi päätyi Izetbegovic. Hän oli kirjoittant 1970 Islamilaisen julistuksen, jossa suunniteltiin ääri-islamilaista kalifaattia Balkanille. Tuon kammottavan lain sisältöön voi jokainen tutustua netissä.

CIA ihmetteli presidentti Clintonille, kuinka tietty (asekuljetus) lentokone oli eilen Turkin lentokentällä ja tänään Zagrebissa. Clinton ilmoitti asian olevan hoidossa eikä CIA:n tarvinnut puuttua asiaan. Clinton nimittäin hoiti aselähetykset kahdestaan Kroatian suurlähettiläänsä kanssa. Useat aselasteista olivat Osama bin Ladenin rahoittamia. bin Ladenilla oli myös Bosnian passi. 

Yhdysvallat auttoi toimittamaan Bosniaan 10.000 jihadisti-taistelijaa Afganistanista ja Lähi-Idästä. Serbien päitä katkottiin kuten nyt syyrialaisten sotilaiden päitä. Kenraali John Galvin johti Bosnian jhadistiarmeijaa Sarajevossa ja eräs amerikkalainen kenraali sanoi Yhdysvaltojen lentokoneiden muodostavan muslimien ilmavoimat näiden pommittaessa Bosnian serbejä. USA ja NATO jatkoivat terroristien tukemista myös Kosovossa.

Presidentti Clinton osoitti tukeaan Izetbegovicille olemalla läsnä hänen kuolivuoteellaan.

Irakin laittomaan sotaan osallistui useita EU-NATO-maita Pohjoismainen Tanska mukaan luettuna. Miljoona Irakin kuolonuhria muuttuivat vain numeroiksi. Yhdysvaltojen silloinen ulkoministeri Albright kysyi onko puoli miljoonaa kuollutta lasta oikea luku. "That is a due price", "Tämä on sopiva hinta", hän tokaisi siihen.

EU-maat julistavat vievänsä demokratiaa "kehittymättömiin" maihin tai "diktatuureihin". Ne asettuvat Yhdysvaltojen johdettaviksi sotilasliitto NATO:n lipun alle. Ne eivät demokratiatietoisuudessaan voi katsoa totuutta silmiin. Totuus on se, että EU- maat sulkevat silmänsä kansainvälisen lain rikkomuksiltaan, väkivaltaisilta hallituksen vaihdoksilta, kidutukselta. Irakin vankiloissa sikisi yhdysvaltalaissotilaiden suorittamien kidutusten seurauksena joukko, johon ei enää saa inhimillistä yhteyttä.

Presidentti Niinistön neuvonantajat eivät ilmeisesti seuraa yhdysvaltalaisia tiedotusvälineitä tai uutiskanavia, joissa haastatellaan CIA:n entisiä johtajia, jotka kertovat avoimesti terrorismin synnyn taustatekijöistä.

Syyria kuului jo presidentti Bushin aikana "pahan akseliin", johon USA liittolaisineen katsoi voitavan suhtautua kuin sillä ei olisi normaaleja valtion oikeuksia. Presidentti Assadia demonisoitiin ja hänen pyrkimyksensä normaalin turvallisen yhteiskunnan ylläpitämiseen kutsuttiin propagandassa "oman kansan murhaamiseksi". Tosiasiassa kansannousu oli alusta lähtien aseellinen ja hyvin valmisteltu. Jo esimmäisten viikkojen jälkeen Saudi-Arabian uskonnolliset johtajat julistivat jihadin alkaneeksi. Saudi-Arabia, Yhdysvallat, Qatar ja Turkki ovat kukin tahoillaan rahoittaneet ja aseistaneet maan destabilointia.

Vuosi sitten Yhdysvallat aloitti kansainvälisten lakien vastaiset pommitukset tuhoten Syyrian infrastruktuuria. USA on väittänyt taistelevansa ISIS:tä vastaan, kun se tosiasiassa taistelee Syyrian hallitusta vastaan. Sen pommitukset ovat mahdollistaneet ISIS:in etenemisen, koska se ei ole halunnut edistää Syyrian hallituksen mahdollisuuksia pitää maa-alueita hallinnassaan. Mm tämän vuoksi Syyrian hallituksen joukot ilmeisesti menettivät arkeologisesti arvokkaan Palmyran alueen hallinnan, minkä seurauksena ISIS on tuhonnut arvokkaita muinaisia rakennuksia kuten Taliban Afganistanissa.

Muinaisaarteet ovat osa kansakunnan kulttuurista identiteettiä. Aarteiden tuhoaminen on rikos ihmisyyttä vastaan.

Vierailin Syyriassa 1980-luvulla parlamenttivaltuuskunnan mukana. Tapasimme ulkoministerin ja useita eri yhteiskunnallisia vaikuttajia, mm. druusi-johtaja Jumblattin ja eri palestiinalaisryhmien johtajia. Sain vaikutelman itsenäisestä USA:n imperialismia ja kolonialismia kritisoivasta maasta. Kävin myös tapaamassa palestiinalaisen kummilapseni sisaruksia syyrialaisessa sisäoppilaitoksessa.

Irakin sodan aikana Syyria antoi turvapaikan 1,5 miljoonalle pakolaiselle sen lisäksi, että sillä oli ennestään 0,5 miljoonaa palestiinalaista pakolaista. Pakolaisia kohdeltiin Syyriassa tasa-arvoisesti omien kansalaisten kanssa.

Tämän taakan alla olevaan Syyriaan ei olisi tarvittu Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian rahoittamaa ja aseistamaa hallituksenvaihdosoperaatiota. Ranska entisenä siirtomaaisäntänä ei kaihda salaisen palvelun ja sotilaallisten toimien käyttöä tavoitteidensa toteuttamiseksi. Ranskan ulkoministeri Fabius kehui pari vuotta sitten terroristijärjestö al-Nusran erinomaisuutta.

Presidentti Niinistön olisi odottanut puhuvan jotakin todellisuudesta kokonaisuudessaan. Haastattelija sentään kahdesti pyysi puhumaan globaalista kokonaisuudesta.

Olisi luullut, että presidentti Niinistö olisi ensimmäisenä terrorismin suitsemiskeinona maininnut terroristien rahoituksen ja aseistuksen lopettamisen. Syyrian hallituksen armeija on ainoa, jonka jalkaväki on uhrannut henkensä maansa puolesta ja terrorismia vastaan koko sodan ajan. Niinistöltä ei liiennyt sanaakaan suurimman uhrauksen antaneiden sotilaiden puolesta. Syyrian armeijan sotilaat ovat kristittyjä, sunnimuslimeja, shia-alawiitteja, toisin sanoen sekulaarisen maan armeija, jonka demokraattinen USA-EU-akseli haluaa vaihtaa saudi-arabialaista wahhabi-ääriuskontoa tunnustavaksi jihadistiarmeijaksi.

Missä on juristi- presidenttimme totuuden-, oikeuden- ja demokratian tunto?

Presidentti sitoi Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen kansalaisten selän takana, salassa. Nyt presidentti haluaa vahvistaa sotilaallista yhteistyötä Euroopan sisällä vastauksena Pariisin terrori-iskuille. Jokainen tunteva ihminen käsittää, että turvallisuus Suomessa ei lisäänny militarismia lisäämällä. Militarismi ei ole ratkaisu terrorismiin eikä se ole ratkaisu turvallisuuteen.

Yhdysvallat ratkaisee kaikki ongelmat sotilaallisesti. Sen sotilastukikohdat kattavat koko maapallon. Sen kansalliset poliisivoimat jopa maakuntatasolla on varustettu armeijan kulkuneuvoilla ja varusteilla. Kansalaisten vakoilu on kattavaa. Tällaiseenko yhteiskuntaan haluamme.

Terrori- iskuja käytetään tekosyynä militarismin voimistamiseen. Se edistää aseteollisuuden voittoja. Tosiasiassa terroristeiksi rekrytointi ja terrorismin rahoitus tulisi lopettaa. Ison-Britannian muslimiväestöstä 70% elää köyhyysrajan alapuolella. Eikö presidentti Niinistöllä riittäisi neuvoja Suomen hallitukselle kuinka väestöä tulisi kohdella, jotta ääriliikkeet eivät saisi kasvuvoimaa Suomesta.

Hallituskriisissä porvarihallitus, presidentin kanssa neuvotellen huolehti yksityisten suurfirmojen hyvinvoinnista ja mahdollisesta veronkierrosta veroparatiiseihin sen sijaan, että olisi huolehdittu vähäväkisten elintason kohottamisesta. Suuri uusi maahanmuuttajaväestö putoaa elintasokilpailussa pohjalle. Eikö presidentiltä odottaisi eläytymistä ihmisiin yhden suurvallan globaalien intressien puolustamisen sijaan?

Palasin toissayönä Zürichistä. Lentokentällä sain esimakua uudesta ajasta naispoliisin juostessa rynnäkkökivääri kädessä pitkin lentoaseman käytävää. Näin sosiaalinen eriarvoisuus poistuu uudessa uljaassa Orwellin maailmassa.

Yhdessä sopiminen vai vastakkainasettelu

Maanantai 21.9.2015 klo 17.36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime viikon mielenilmauksen ympärillä on ollut paljon puhetta Suomelle tyypillisestä sopimisen kulttuurista. Sipilän porvarihallitus on astunut yksipuolisten pakkolakien kannalle, mikä monen mielestä rikkoo hyväksi koetut toimintatavat.

Onko Suomi todella yhteistyön yhteiskunta? Ulkopolitiikassa nykyisen presidentin aikana on siirrytty suoran konfrontaation ja sotapolitiikan aikaan suhteessa naapurimaahamme Venäjään. Ensimmäisessä mieleeni jääneessä kohtaamisessa presidentti Niinistö suhtautui yliopistolla puheen pitäneeseen venäläiseen kenraaliin objektina, alentuen. "Olette pitänyt puheen".. Niinistö opetti paheksuen, julkisesti TV-kameroiden edessä. Samoin vuotuisessa ulkopolittisessa laajaa julkisuutta saavassa Kultaranta-seminaarissa 2015 hän läksytti Venäjän edustajaa Kudrinia " kuulinko oikein"... Siis venäläiset eivät ole tasaveroisia subjekteja omine mielipiteineen ja taustoineen. Seuraavaksi presidentti esti Venäjän parlamentin puhemiehen pääsyn ETYK-juhlaseminaariin, mutta otti vastaan samalla viikolla vastaavaa arvoa edustavan USA:n Boehnerin Yhdysvaltojen laivaston vieraillessa Etelä-satamassa ja USA:n sotilasoittokunnan konsertoidessa Suomenlinnan kirkossa.

Muistan elävästi TV-n vaalihaastattelun, jossa haastattelija tivasi NATO:sta. "Älkää yrittäkö työntää NATO:a kurkustani alas" kiivaili Niinistö muka tuohtuneena jättäen yleisölle sen käsityksen, että hän ei ainakaan toimisi suomalaisten tahtoa vastaan. Kuitenkin jo syksyllä 2014 hän paikalla ollen valvoi kun puolustusvoimien komentaja allekirjoitti NATO:n kanssa isäntämaasopimuksen suomalaisten selän takana. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomenkielelle.

Ulkopolitiikkaan nähden voidaan sanoa, että Suomi on tehnyt täydellisen käännöksen rauhan ja yhteistyön politiikasta kaikkien maiden kanssa. Suomi on siirtynyt tiiviiseen liittoon USA:n ja sen johtaman NATO:n kanssa, joka jo määritelmän mukaisesti suhtautuu vihamielisesti paitsi Venäjään myös kaikkiin sellaisiin maihin, jotka eivät alistu USA:n väkivaltaan perustuvaan toimintatapaan. Presidentti Niinistö edellytti puoluejohtajille pitämässään puhuttelussa että neljän tärkeimmän asian joukossa olivat puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Molemmat merkitsevät kielteistä painotusta suhteessa Venäjään Suomen oman puolustuspoliittisen painotuksen ohella.

Presidentti Niinistön kaudella vahvistunut doktriini edellyttää Venäjän vastaisen propagandan voimistumista mediassa. Median on syötettävä kansalaisille paikkansa pitämätöntä todellisuutta. Venäjä leimataan uhkaksi koska se ei antanut Yhdysvaltojen ottaa haltuunsa Krimillä sijaitsevaa Venäjän Sevastopolin sotilastukikohtaa. Yhdysvaltojen 800 sotilastukikohtaa takaa sen sotilasmahdin maapallolla. USA:lla on edelleen Saksassa 174 tukialuetta/tukikohtaa, joista eräs toimii USA:n suorittamien lennokkimurhien keskeisenä solmukohtana. Suomi on liittynyt Saksan ja muiden USA:n sotilaallisten alusmaiden rinnalle osallistumaan jatkuvan sodan logiikkaan. Se edellyttää tosiasioiden salaamista ja korvaamista propagandalla. Suomen suurimmat tiedotusvälineet Helsingin Sanomat ja Yle-uutiset toimivat ihailtavan aukottomasti tuon sotadoktriinin palvelijoina.

Entä sitten sisäpolitiikka. Takaavatko ammattijärjestöt sopimisen kulttuurin laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa porvarillisen hallituksen sanelupolitiikasta huolimatta. Pääministeri Sipilän väitetään uhkailleen, että EU-komissio alistaa Suomen talouden itselleen, ellei Suomessa toimita hallituksen tahdon mukaan. Suomen hallituksen jäsen Olli Rehn on tottunut viemään komission pakkotoimia käytäntöön. Siten komission toimintatavat lienevät oikeaksi koetut myös Sipilän hallituksessa.

Ammattijärjestöt eivät ole näyttäneet kykenevänsä olemaan johdonmukaisia globaalilla tasolla. Työehtosopimusneuvottelut käsittelevät sinänsä yksittäisten työntekijöiden oikeuksien kannalta merkittäviä asioita. Ammattijärjestöillä olisi kuitenkin myös kansainvälistä joukkovoimaa, jos se niin tahtoisi. Ylikansallisen pääoman valtaa ei yksittäinen työntekijä, liitto tai ammattijärjestöjen liitto pysty kumoamaan. Yksittäiset kansalaiset kuuluivat he sitten ammattiliittoihin tai eivät odottaisivat, että ammattijärjestöt olisivat myös laajemmin demokratian kannalla. Tämän kanssa on ristiriidassa se, että ammattijärjestöt eivät käsittääkseni ole tuominneet TTIP-hanketta.

TPP ja TTIP niin kutsutuilla kauppa- ja investointisopimuksilla on tarkoitus paitsi tuhota demokratiaa ja valtioiden oikeutta puolustaa niiden luontoa ja kansalaisten päätöksenteko-oikeutta, myös vahingoittaa tiettyjä sopimusten ulkopuolella olevia valtioita. Vain erilaisten järjestöjen kansainvälisellä yhteistyöllä näiden sopimusten voimaantulo voidaan estää.

Liittoutumalla Yhdysvaltojen ja NATO:n kanssa liittoudutaan haluamaan pahaa kaikille muille maille. Yhdysvaltalaisten vasemmistointellektuellien mielestä presidentti Obama on osoittautunut Kissingeriä ja Brezinskiäkin julmemmaksi ja vallanhaluisemmaksi globaalipoliitikoksi.

Ulkopoliittisten valintojen seurauksena ihmisten mieliin on hahmottunut todellisuus, jota seuraten äänestäjiä voidaan johtaa harhaan. Todellinen demokratia ja yhdessäsopiminen perustuu siihen, että yksilöt tietävät mikä on totta. Jos ihmiset tietäisivät enemmän todellisuudesta he eivät alistuisi nykyiseen vihan ja ylikansallisen pääoman hallitsemaan poliittiseen päätöksentekoon.

Tätä totuutta Britannian työväenpuolueen uusi puheenjohtaja Jeremy Corbyn ja Kreikan entinen valtiovarainministeri Giannis Varoufakis ovat yrittäneet raottaa. Suomalaisilla on pitkä matka pakkovallasta todelliseen yhdessäsopimiseen.

Suomi Saksan ja USA:n vasallina

Sunnuntai 5.7.2015 klo 14.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Paavo Haavikko totesi kerran, että Suomen itsenäisyydestä on jäljellä vain lippu.

Suomen ulkopolitiikan viime vuosien muutos on painajaismainen. Historia näyttää toistavan itseään. Sivistyneen toinen toistaan kunnioittavan yhteistyön sijaan voimapolitiikka ja militarismi ovat vallanneet alaa.

Viime vuosisadan alkupuolella 1918 Suomi antautui Saksan vasalliksi tuoreesta itsenäisyydestä nauttimisen sijaan. Porvarien maahan kutsuma Saksa miehitti Suomen ja painosti porvarillisen tynkäeduskunnan (jossa sosialidemokraattien toiminta oli estetty vangitsemisten ja teloitusten uhalla) valitsemaan saksalaisen kuninkaan. Eduskunnan päättäessä kuninkaan valinnasta Saksa vahvisti sotilaallista läsnäoloaan ja toi pari sotalaivaansa Etelä-satamaan. Eduskunta valitsi kuninkaan.

Ennen talvisotaa kesäkuun 18 päivänä 1939 Englannin kotijoukkojen päällikkö Walter Kirke saapui silloisen ulko- ja vt puolustusministeri Eljas Erkon kutsumana Suomeen viiden päivän vierailulle. Vierailun aikana Kirke suoritti "tarkastusmatkan" Viipurin alueelle. Hän seurasi tykistöammuntoja ja sotaharjoituksia ja neuvotteli Mannerheimin kanssa Neuvostoliiton ehdotuksista, jotka tarkoittivat yhteistyötä Saksan hyökkässuunnitelmia vastaan.Mannerheim lausui käsityksenään, että jos Neuvostoliiton ehdotukset hyväksyttäisiin, niin se tulisi vaatimaan sanavaltaa Suomen puolustussuunnitelmien laatimisessa, mitä "Suomi ei tietenkään voisi sietää". Ministeri Erkon tarjoamilla juhlapäivällisillä pitämässään puheessa kenraali Kirke viittasi Neuvostoliiton ehdotuksiin ja antoi tunnustuksensa Suomen vallanpitäjien asenteelle.

Neuvostoliiton ja Suomen yhteisen turvallisuuden sijaan Suomi valitsi arrogantisti sodan Saksan rinnalla.

ETYK oli Neuvostoliiton ja Suomen yhdessä ajama hanke. Maiden keskinäinen yhteistyöhön perustuva turvallisuusperiaate haluttiin laajentaa koko maailmaa käsittäväksi.

ETYK-kokouksen jälkeisenä 40 vuotena Suomi on liittynyt Euroopan unioniin ja sen pääomapiirien vallan takaavaan yhteisvaluutta euroon. Fiskaalisen vallan kadottua Suomi joutuu luopumaan hyvinvointivaltiosta siirtyäkseen yhdysvaltalaiseen pienen pääoman omistajien joukon valtapiiriin. Yhteisvastuun moraali katoaa korvautuakseen röyhkeyden valheiden ja keinottelun moraalilla, jonka takuumiehenä on aseellinen valta.

Suomi osoitti uskollisuutensa tälle uudelle valtapiirilleen jättämällä kutsumatta Venäjän ETYK:in 40v juhlakokoukseen. Kuten Saksan laivasto v. 1918 osoitti valtansa tuomalla sotalaivojaan Etelä-satamaan ratkaisevan eduskuntaäänestyksen aikana, myös Yhdysvallat osoitti mahtiaan tuomalla sotalaivansa Helsingin Etelä-satamaan ETYK:in juhlakokouksen ajaksi. Yhdysvaltojen laivaston soittokunta antoi myös konsertin Helsingin edustan Suomenlinnan kirkossa. Suomenlinna symboloi erilaisine vivahteineen niin Ruotsin kuin Venäjän vallan aikaa Suomessa. Missäpä muualla kuin siellä USA:n laivasto näyttää mahtiaan Yhdysvaltojen kansallispäivänä. USA:n sotavoimat osoittavat myös, että sillä on mahti, Suomea välikappaleenaan käyttäen, estää Venäjän pääsy kokoukseen, jonka historia on yhteistyön historia mutta nykyisyys Yhdysvaltojen sotilasmahdin todellisuus.

Suomen ulkopolitiikka on kokoomuspuolueen käsissä. Kokoomuksesta valittu presidentti Niinistö päätti Suomen liittämisestä Yhdysvaltojen sotilaallisen vallan organisaation NATO:n isäntämaasopimukseen eduskunnan ja maan hallituksen selän takana.

Italian ulkoministeri vastusti v. 1999 alunperin Yhdysvaltojen vaatimia Jugoslavian siviilikohteiden NATO-pommituksia. Kun hänelle luvattiin pääsy suurvaltojen johtajien käymiin päivittäisiin keskinäisiin neuvotteluihin, hän suostui. Tämä narsistinen tyydytys vahvojen joukkoon kuulumisesta voi sopeuttaa kammottaviinkin ratkaisuihin.

Presidentti Ryti tunnusti fasistisen Kroatian valtion, joka oli julistanut serbien ja juutalaisten holokaustin.

Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg totesi Yle:n haastattelussa, että Suomi ei ole käsitellyt riittävästi äärioikeistonsa historiaa. Vain tämä historian tuntemattomuus ja käsittelemättömyys voi olla syynä nykyiseen ulkopolitiikan tilaan. Samalla tavalla Suomen ja Venäjän välisen historian tuntemattomuus voi olla syynä nykyiselle median käsitykselle Venäjästä. Kyky tuntea ja eläytyä katoaa nykyisessä rahaa ja USA:n sotilaallista maailmanvaltaa ihannoivassa kulttuurissame.

Presidentti Kekkonen ja hänen toimintaansa tutkineet historioitsijat näkevät että Venäjää ei voi ymmärtää ellei ihmisellä ole kykyä tuntea. Presidentti Kekkosen luovuus ja eläytyvyys loivat edellytykset johtaa Suomen ulkopolitiikkaa ystävyyden ilmapiirissä.

Tutustuin presidentti Kekkoseen henkilökohtaisesti ja syvemmin tutkiessani hänen lapsuuttaan, kirjeitään ja puheitaan kirjaani "Suuri yksinäinen; Urho Kekkonen ja tunteet" varten. 

Kuinka nopeasti nykyiset poliittiset johtajamme ovatkaan pystyneet tuhoamaan Suomen kansan ja Urho Kekkosen rakentaman ystävällisen suhteen Venäjään. Kekkonen varoi kokoomus puoluetta ulkopoliittisista syistä. Nyt hänen pelkonsa ovat käyneet toteen karmealla tavalla.

Sitä saa mitä tilaa

Keskiviikko 17.6.2015 klo 10.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Niinistö lähti virallisesti Suomen edustajana neuvottelemaan presidentti Putinin kanssa. Ennen lähtöään hän haki tuen EU-maiden edustajilta ja neuvotteli kokonaisen viikonlopun Kultarannassa USA:n entisen varaulkoministeri Strobe Talbottin kanssa.

Näistä eväistä huolimatta Ukraina-neuvotteluissa ei syntynyt läpimurtoa, ei edes tiedotusvälineiden tentissä, jossa Suomen media näytti uskovan sodan ratkaisun olevan presidentti Putinin vallassa.

Minkälainen ajattelija oikein on tämä Strobe Talbott, jonka ajatuksia presidentti Niinistö kuuntelee tällaisessa tilanteessa?

Talbott tuli tunnetuksi Jugoslavian NATO-pommitusten kannattajana ja aikaansaajana. Perusteluina oli se, että muiden Jugoslavian hajotusjäännöksenä syntyneiden valtioiden- Kroatian, Slovenian ja Bosnian siirtyessä osaksi transatlanttista yhteisöä ja NATO:a ja niiden poliittisia ja taloudellisia vaatimuksia Jugoslavia (nykyinen Serbia) ei alistunut tähän. Presidentti Milosevic ei halunnut kuulla puhuttavankaan NATO:sta. Tämän johdosta entinen Daytonin rauhansopimuksen sankaripresidentti tuli mustamaalata ja demonisoida.

Ennen pommitusten aloittamista Talbott ilmoitti:"YK, ETYJ, EU ja kontaktiryhmä haluavat yhdesssä estää Belgradin brutaalit aikeet neljännen Balkanin sodan sytyttämiseksi." Samana päivänä Yhdysvaltojen Balkanin lähettiläs Gelbard julisti: "Jugoslavian hallitus ei ansaitse jäsenyyttä kansojen yhteisössä vaan ansaitsee tulla eristetyksi."

Jugoslavian laittomien USA-johtoisten NATO-pommitusten jatkuttua 3 kuukautta Talbott neuvotteli Bonnissa yhdessä presidentti Ahtisaaren ja Venäjän Tsernomyrdinin kanssa. Tavoitteena oli Kosovon NATO-miehitys.(ja myöhemmin USA:n sotilastukikohta Bondsteel sinne)

Ahtisaari lensi Tsernomydrinin kanssa Belgradiin. Venäjän edustaja oli sitoutunut pysymään hiljaa. Presidentti Milosevicin kysyessä voisiko sopimuksen ehtoja muuttaa, Ahtisaari totesi että ei. Milosevic kysyi mitä tapahtuu, ellei hän allekirjoita sopimusta. Silminnäkijöiden mukaan Ahtisaari siirsi pöydän keskellä olevan kukka-asetelman syrjään. " Belgradista tulee kuin tämä pöytä. Aloitamme välittömästi Belgradin mattopommitukset", hän sanoi".

"Siitä seuraa puoli miljoonaa ruumista viikossa".

USA on tosissaan maailmanvalloituksessaan. Se haluaa toteuttaa johtamansa NATO:n avulla haluamansa kaltaisen maailmanjärjestyksen. Se toteuttaa tavoitteitaan väkivallan avulla. Solidaarisuus tai demokratia ei tuo voittoja niitä hamuaville rahamaailman edustajille.

Taloudellisesti ja sotilaallisesti USA:sta riippuvaiset EU-maat alistuvat väkivallan logiikkaan, jota vahvistetaan propagandalla ja kaunaisuudella. Yhdysvaltojen sotajoukkojen saapuminen ensin Balkanille ja sen jälkeen yhä lähemmäksi Venäjän rajoja on Euroopan rauhan järkkymisen syy -  ei Venäjä.

Presidentti Niinistö näyttäytyi Talbottin eikä EU:n lähettiläänä saapuessaan presidentti Putinin tapaamiseen. Miksi Putin näyttelisi Niinistön näytelmää, jossa Niinistö ja suomalaiset tiedotusvälineet eivät lainkaan koskettele Ukrainan sodan todellisia vaikuttajia, USA:ta sen palkkasoturikenraaleita, Poroshenkon laittomuuksia, Itä-Ukrainan kansalaisten sulkemista eläkkeidenmaksun, koulujärjestelmän ja pankkitoiminnan ulkopuolelle,Transnistrian tahallista eristämistä jne.?

Presidentti Kekkosen rauhantyö oli kypsää, kansojen tasa-arvoiseen kohteluun ja YK:n peruskirjaan perustuvaa. Sen jälkeen suomalainen rauhantyö on ollut Yhdysvaltojen laajenemistavoitteita, transatlanttista talouspolitiikkaa ja NATO:n vallankäyttöä tukevaa toimintaa.

Vuoden 2007 Munchenin puheestaan saakka presidentti Putin on yksinomaan edellyttänyt tasa-arvoista kohtelua niin Venäjälle kuin muille maapallon maille vastakohtana USA:n ja siitä riippuvaisten maiden toteuttamaan Yhdysvaltojen ainutkertaisuuteen perustuvaan maailmanvaltaan.

Mikäli presidentti Niinistön lähtökohdat valmisteluineen vastakin ovat niin yksipuoliset kuin nyt, on oltava kiitollinen, että presidentti Putin jaksaa antaa aikaansa hänelle.

Toivoisin, että seuraavassa Kultaranta-seminaarissa olisi tilaa Venäjä-keskusteluiden rinnalla seminaarille USA:n toimintatavoista ja logiikasta suhteessa demokratiaan ja YK:n peruskirjaan.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan

Keskiviikko 20.5.2015 klo 10.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan. 20.5.2015 Jussi Niemeläinen kuvaa venäjämielisen ukrainalaisen päätoimittajan murhan tapahtuneen sopivaan aikaan, jotta "Ukraina saatettaisiin näyttämään kaoottiselta". Niemeläinen viittaa ukrainalaisen tutkija Fesenkon käsityksiin. Jos ajatusta jatkaa pidemmälle varmaankin venäläisten on ollut pantava pystyyn fasistinen näytelmä Ukrainassa jotta maa saataisiin näyttämään epäluotettavalta ja kaoottiselta.

HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria.

Asioita seuraavat tietävät, että päätoimittajan lisäksi on murhattu kansanedustajia, kaupunginvaltuutettuja ja muita poliitikkoja. Sadat ukrainalaiset ovat kokeneet uhkauksia, pahinpitelyjä roska-astioihin heittämisiä. Fyysinen väkivalta siviilialueilla on jokapäiväistä.Televisionkatsojat näkivät Maidanin synkän väkivaltaisen terrorin, jonka tekijöitä ei ole pyrittykään saamaan kiinni koska heidän toimintansa sai aikaan Yhdysvaltojen ja EU:n tukeman vallanvaihdon.

Uusfasistit palasivat Eurooppaan Jugoslavian hajottamisen yhteydessä. Saksa ja Yhdysvallat etunenässä tukivat heitä asehankinnoin ja taloudellisesti. Kroatian uusfasistit ja Bosnian jihadistista kalifaattia rakentavat voimat saivat Saksan, Yhdysvaltojen ja NATO:n tuen. Pääomapiirien tavoitteita ajettiin kammottavilla sodilla.

Helsingin Sanomat ja Yle eivät koskaan kertoneet suomalaisille mitä Kroatiassa ja Bosniassa - myöhemmin Kosovossa todella tapahtui. Nyt jälleen tosiasiat on itse haettava, jos haluaa tietää geopoliittisten taustavoimien merkityksen Ukrainan arjessa.

Miksi HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria. Niiden tapa kuvata asioita perustuu tosiasioiden kieltämiseen. Ylivoimainen ahdistus johtaa tarpeeseen kieltää tosiasiat. Miksi HeSa:n ja Yle:n taustavoimat, pääomapiirit, ovat ahdistuneita. Se johtuu heidän kyvyttömyydestään käsitellä meidän suomalaisten omaa historiaa ja sen kipupisteitä.

Suomen oikeisto - pääomapiirit suorittivat sisällissodan aikana suojeluskuntien toimesta kymmenientuhansien työläisperheiden jäsenten miesten, naisten jopa lasten kansanmurhan. Vastuussa oli ylipäällikkö Mannerheim. Vasta presidentti Ståhlberg esti suojeluskunnista muodostumasta Mannerheimin yksityisarmeijaksi velvoittamalla sen liitettaväksi osaksi Suomen armeijaa.

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli alusta saakka liitossa fasistisen Saksan kanssa jopa siten, että Pohjois-Suomen armeija oli Saksan armeijan alainen. Suomi miehitti Itä-Karjalan, jonne perustetun siviili- ja sotilashallinnon päällikkö oli Mannerheim. Hän perusti henkilökohtaiseti valvomansa rotupohjaiset keskitysleirit, joista suurimmat olivat Petroskoissa. Päivässä haudattiin 50-70 ihmistä ja kalmanhaju leijui leirissä, kuvaa leiriltä hengissä selvinnyt nainen Marja-Leena Mikkolan teoksessaa Menetetty lapsuus.

Rauhansopimuksessa fasistisina pidetyt järjestöt kuten suojeluskunnat jouduttiin lakkauttamaan.

Neuvostoliiton hajottua nuo järjestöt kokivat uuden tulemisen. Entistä uhmakkaammin puolustamaan kaikkea sitä mikä oli suomalaisten työläisten arvoja ja venäläisten ihmisarvoa alentavaa ja omaa oikeistolaista suomalaista oikeassaolemista korostavaa.

Tälle ajalle on kuvaavaa, että kieltäminen kattaa koko Euroopan. Yhdysvalloista ja oikeistolaisesta Saksasta on tullut uuden todellisuuden tukijoita. Baltian maissa kieltäminen on johtanut oman fasistisen menneisyyden kieltämiseen, juutalaisvainojen unohtamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Tuo asenne on johtanut yhteistyöhön vankien kidutuskeskuksissa ja NATO:n laittomissa sodissa. YK ja ihmisoikeudet sysätään yhä syrjemmälle ahneuden ja väkivallan ohjatessa pääomapiirien tavoitteiden toteutumista.

Yle ja Helsingin Sanomat omaavat tiedonvälityksen vallan Suomessa. Todellisuuden kieltäminen vaikuttaa koko Suomen kansaan.

Puheenjohtaja Soini ja moni muu median ohjaamaa todellisuutta kantava poliitikko ottaa mielellään valokuvan itsestään marsalkka Mannerheimin patsaan edessä. Entä jos hevosen kaulaan olisi ripustettu kyltti " tämä henkilö on vastuussa viattomien suomalaisten työläisten teloituksista ja Itä-Karjalan keskitysleirien perustamisesta venäläisille."

Tämä suomalaisen todellisuuden kieltäminen aiheuttaa sen, että sitä ei ole voitu käsitellä eikä surra. Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki auttavat tietoisuuden avautumisessa totuudelle. Suomalainen kirjallisuus ei tarjoa rakennuspuita. Päinvastoin. Sofi Oksasen historiallisiin puolitotuuksiin pohjautuvat tekstit tukevat kieltämistä. Niiden saama suosio kuitenkin heijastaa niiden välttämättömyyttä torjunnan vahvistajina.

Presidentti Niinistö on ilmoittanut arvostavansa eniten presidentti Rytiä- ei Ståhlbergia, Kekkosta tai Paasikiveä. Hän on näyttäytynyt voimistuvan militarismin tukijana. Hän pitää Sofi Oksasta ulkopoliittisena asiantuntijana Jari Tervon rinnalla. Presidentti Poroshenkon tapaamisessa ruumiinkieli ilmensi liittolaisuutta.

Näissä olosuhteissa median sallitaan jatkaa sairauden asteen ylittänyttä propagandaa. Ukrainan fasistisia soihtukulkueita ei nähdä televisiossa. Odessan joukkomurhaa ei käsitellä, USA:n ja Saksan osuutta väkivallassa peitellään.

Suomi on aina ollut Saksan liekassa. Saksan liittolaisuus USA:n kanssa oli toisessa maailmansodassa peitellympää, nyt salakuuntelu ja lennokkiyhteistyö paljastavat yhteistyön vastenmieliset piirteet. Suomen oikeisto ei koskaan ole halunnut oikeata itsenäisyyttä. Ei nytkään. Koska se ei kykene. Militarismi on aina pidettävä varmuuden vuoksi takataskussa. Jotta työväki ei koskaan enää nouse.