Yhteystiedot

Pirkko Turpeinen-Saari
Vanha Hangontie 10, 10620 Tammisaari
044-2030031
pirkko.turpeinen40@kolumbus.fi

Uutiset

2.6.2008Nyt voitte osallistua ajatuksiini myös näiden kotisivujeni välityksellä. Toivon keskustelua ja palautetta.Lue lisää »28.7.2014Puolan ja USA:n osuus Itä-Ukrainan väkivallassaLue lisää »1.7.2008Eläkeläisillekin oikeus vapaaseen liikkuvuuteen EUssaLue lisää »

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Blogin arkisto

Helsingin sanomien Kosovo-propaganda

Sunnuntai 24.3.2019 klo 11:51 - Pirkko Turpeinen-Saari

Säälin kyyneleet silmissä luin jälleen Heikki Aittokosken, urhean NATO-soturin, tekstiä NATO:n Jugoslavian pommituksista ja siihen liittyvistä tapahtumista.

Samassa lehdessä 24.3.2019 Kari Raivio, Helsingin Yliopiston entinen rehtori ja kansleri, opiskeluaikojen ystäväni kirjoittaa tieteellisyyden puutteesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Tieteellisyys loistaa poissaolollaan Suomen median, erityisesti Helsingin Sanomien ja Ylen kansainvälistä politiikkaa koskevissa uutisissa. Kansainvälinen politiikka on ihme kyllä Suomen yliopistojen koulutusohjelmissa, mutta sen edustajia ei näy mediassa.

Presidentti Mauno Koivisto kuvasi suuttumustaan ja inhoaan NATO-propagandaa kohtaan Jugoslavian moukaroinnissa. Kertooko Aittokoski tästä? Ei kerro.

Aittokoski ei myöskään kerro sitä, että Jugoslavian hallitus noudatti kansainvälisiä lakeja ja YK:n peruskirjaa. Yhdysvallat, Saksa ja niiden NATO-liittolaiset sen sijaan rikkoivat paitsi omia perustuslakejaan (USA ja Saksa) myös NATO:n peruskirjaa ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.

Kosovon albaanit ja heidän aseellinen terroristijärjestönsä KLA eivät noudattaneet mitään lakeja. Koko 1990-luvun albaaniväestö kieltäytyi osallistumasta demokraattisiin vaaleihin. He kieltäytyivät työskentelemästä valtion yrityksissä mikä johti työttömyyteen. He kieltäytyivät osallistumasta koulunkäyntiin ja käyttämästä liittovaltion terveyspalveluja. Sen sijaan he rakensivat oman rinnakkaisen melko alkeellisen koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmän.

Jugoslavian hallitus kannusti albaaneja osallistumaan. Suuri osa albaaniväestöstä tuli hyvin toimeen muiden väestöryhmien kanssa, mutta joutui terroristien väkivallan kohteeksi ja elinkaupan uhreiksi, jos heidän tiedettiin työskentelevän valtion viroissa (poliiseina, opettajina jne) tai jopa istuvan kahvilassa serbien kanssa.

Vuoden 1998 aikana Yhdysvallat, Saksa, Ranska ja Iso-Britannia kouluttivat ja aseistivat KLA-terroristeja muodostaen heistä NATO:n jalkaväen univormuja myöten. Tavoitteena Kosovon miehittäminen ja sotilastukikohdan rakentaminen alueelle.

Suomen ulkoministeriö tuki välillisesti NATO:n päämääriä yhteistoiminnassa Saksan ulkoministeriön kanssa.

USA pyrki saamaan haltuunsa Krimin, Kosovon tavoin, omaksi sotilastukikohdakseen. Syyskuussa 2013 – muutamaa kuukautta ennen suunniteltua Ukrainan vallankaappausta, joukko USA:n ulkoministeriön edustajia (molemmat Clintonit mukaanluettuna seurassaan joukko vaikutusvaltaisia EU-poliitikkoja, Monti, Bild, ukrainalaiset Poroshenko, Janukovic ja monet muut ukrainalaiset oligarkit) piti Krimin Jaltalla The Economist-lehden mukaan euforisen kokouksen aiheesta mitä vallan anastuksen jälkeen tehtäisiin. Ukrainan luonnonvaroja jo jaettiin ja liuskekaasu-kiintiöt oli jaettu. Soros lupasi miljardin GMO-viljelyyn.

Ukrainan vallankaappauksen erittely  – fasistien marssit, juutalaisten ja venäjänkielisten vaino – eivät ole tulleet Suomen mediassa esille.

Kosovon kansainvälisten lakien vastainen "itsenäistyminen" ja sen johtajien väkivalta ja osallisuus Albanian mafiaan ovat tutkimatta. Rikokset serbejä vastaan jatkuvat.

Sen sijaan Krimin asukkaiden halu liittyä Venäjään on ollut ilmeinen vuodesta 1990 lähtien. Liittyminen vuoden 2014 jälkeen on tapahtunut usealla kansanäänestyksellä, ja aivan vime aikoina saksalainen tutkimuslaitos teki tutkimuksen, jossa 87% krimiläisistä ilmoitti halunsa äänestää liittymisestä, jos tuo mittaus tehtäisiin nyt.

Suomen median yhdistyttyä kustannustalojen ja NATO:n hybridikeskuksen kanssa valtion huoltovarmuuskeskuksen rahoittamaksi mediapooliksi NATO:n propagandan mukainen tiedonvälitys on muodostunut kartelliksi, jonka ulkopuolella mielipiteet ja tieteelliset näkemykset mitätöidään tai vaietaan.

Olen tutkinut Jugoslavian hajottamissotia tieteellisesti. Tieteellistä tietoa on runsaasti. Julkaisin kirjan aiheesta otsikolla "Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä".

Kirjan käsittelee Suomen historian vaiettuja asioita sekä Yhdysvaltojen ja NATO:n Balkanin valloitusta NATO:n rauhan aikana tekemiä murhia unohtamatta.

Mediapooli vaikeni kirjan. Suomen kirjamessut, edustaen kustannustaloja ilmoitti kustantajalleni Innolle, että kirjaa ei saa esitellä kirjamessujen lavoilla. Nyt kirjoitan jatko-osaa, johon sisällytän Kosovon haltuunoton ja laittoman itsenäisyysjulistuksen sekä mafia-pomojen elinkaupan. Kustantajani ei uskalla ottaa sitä julkaistavakseen.

Historioitsijoina esiintyvät poliitikot myötäilevät valtamediaa ja sen NATO-propagandaa. Eduskuntaan haluava valtapoliitikko ei halua joutua mediapoolin hampaisiin tai arvostettujen kustannustalojen boikottilistalle.

USA:n ja NATO-propagandan valta on maailmanlaajuinen. Totuutta arvostavat toimijat kokevat kansainvälisen politiikan olevan samanlaisen valtiollisen sensuurin alla myös Britanniassa. Totuus Syyriasta, Ukrainasta, Jemenistä tai Venezuelasta on häivytetty näkyvistä.

Mediapooli on porvarillisen ylikansallisen pääoman etuja palvelevan kokoomuksen ja samoja pyrkimyksiä tukevan Sipilän ja Bernerin keskustan luomus tiivistettynä militaristisen sinisen puolustusministeri Niinistön panoksella. Ei ihme, että ylikansallisen pääoman etuja palveleva Bilderberg- säätiö on kutsunut Bernerin kokoukseensa.

Ylikansallisen pääoman edut tarvitsevat sotillaallisen selkärangan. NATO muodostaa sen tällä hetkellä. Suomessa porvarillisen hallituksen henkinen ja sotilaallinen NATO-liittolaisuus pyrki valmistelemaan EU-komissiosta paimennettua SOTE-ratkaisua. Ylikansallinen pääoma haluaa Suomeen markkina-SOTEn. Ylikansallinen pääoma haluaa "TAKSI"-uudistuksen. Ylikansallinen pääoma haluaa sijoittaa asuntolainojen korkoihin, jotta Yhdysvalloista aloitettu asuinkiinteistöjenhaltuunotto voisi jatkua Euroopassa.

Tulevissa vaaleissa on kysymyksessä Suomen puolueettomuus.

Kokoomuksen tavoite NATOon liittymisestä on estettävä.

Euroopan unionin liittovaltiokehitys on samoin estettävä.

Yleisradio on irroitettava NATO-ehtoisesta mediapoolista. Verorahoilla maksetun tiedotusvälineen on oltava itsenäinen ja luotettava. Nyt se on porvarillisen NATO-propagandan väline.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Heikki Aittokoski, Helsingin Sanomat, kansainvälinen politiikka, NATO-propaganda, Kosovo ja Krim

Venäjän likainen raha ja lännen pankit

Keskiviikko 6.3.2019 klo 11:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen valtamedia, Yle ja Helsingin Sanomat mukaan luettuna, kuuluu NATO:n hybridikeskuksen propagandaan sitoutuneeseen Mediapooliin. Poolilla on uutisten sisältöjä yhdenmukaistava sisältötyöryhmä. Ryhmä on varmaan pohtinut päänsä puhki miten käsitellä näin vaalien alla Yle:n MOT-ohjelman esiintuomaa muun muassa Venäjältä tulevan rikollisen rahan kulkua suomalaistenkin pankkien kautta.

Helsingin Sanomille 6.3.2019 tuottaa vaikeuksia ratkaista liittäisikö presidentti Putinin suoraan rahanpesuun, mikä sopisi NATO-propagandaan, vai kirjoittaisiko ainakin puolitotuuksia. Lehti ratkaisee asian pilapiirroksella, jossa presidentti Putin käskee viemään "pyykkipussit" pesulaan.

Teksti kertoo:"Venäjällä ansaittu - tai muuten haltuun otettu- omaisuus on siirrettävä pikaisesti pois Venäjän päättäjien ulottuvilta. Näin on, vaikka rikastunut olisi presidentin lähipiirissä, sillä suosio, vapaus ja rahat saattavat kadota yllättäen käsi kädessä."

Hesarin lukija ja Yle:n MOT-ohjelman seuraaja jätetään vaille kaikkia kiinnityskohtia todellisuuteen. Mistä Venäjän yhteiskunnan taloudellisess kehityksessä  tullaan ja mihin mahdollisesti ollaan menossa.

NATO-propaganda ei kerro mitä Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bush, miljardööri George Soros ja Harvardin talousprofessorit tekivät Venäjällä ja kuinka he ryöstivät tai auttoivat ryöstämään Venäjän kansallisvarallisuuden kulta mukaanluettuna 1990-luvulla.

Korruptoidut kenraalit, presidentti Jeltsin ja ryöstössä mukana olleet Yhdysvaltojen ohjailemat Anatoli Chubais ja Jegor Gaidar saattoivat voimaan talouden shokkiterapian, jonka avulla he ja heidän länsimaiset ystävänsä kahmivat omaisuutensa siirtäen ne lännen pankkeihin.

Mediapoolin jäsenet eivät myöskään "paljasta" tietävänsä, että Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden syynä ei ole kansainvälisten lakien rikkominen Krimin "haltuunotossa" vaan kansainvälisiä lakeja jatkuvasti rikkovien NATO-maiden pyrkimys kaataa presidentti Putinin hallinto.

Yle ja Helsingin Sanomat varovat kertomasta totuutta. Totuus syntyy prosessien tietämisestä ja niiden vaikutuksen ymmärtämisestä. Helsingin Sanomat ei pysty olemaan tunnustamatta sitä, että pimeät rahavirrat alkoivat valua länteen erityisesti sen jälkeen, kun äkkirikastuneet oligarkit alkoivat pelätä presidentiksi tulleen Putinin estävän heidän rikollisia menetelmiään.

Näin muistaakseni Aljazeeralta dokumentin, jossa kuvattiin kokousta, jossa presidentti Putin pani oligarkit järjestykseen. Tästä luonnollisesti seurasi oligarkkien sielussa hätäännys: Mihin nyt rahani piilotan?

Amerikkalaiset olivat siirtäneet sujuvasti Venäjällä kerättyjä voittojaan lännen, erityisesti Sveitsin pankkeihin. Soros oli jo 1987 perustanut CIA:han kytkeytyvän Open Society Foundationin Moskovaan, josta käsin hän rahoitti Venäjän hallituksenvaihdosprojektiaan.

Helsingin Sanomat kertoo, että pimeät rahavirrat alkoivat vuodesta 2003 lähtien, jolloin Mihail Hodorkovski pidätettiin." Venäjältä alkoi paeta pääomaa, josta osa laillista, osa ei."

Kun tosiasiat puhuvat sen puolesta, että presidentti Putin pani rikollisia kuriin, mutta lännen pankit auttoivat noiden rikollisten rahojen pyykkäämistä, propaganda syyttää Putinia. Pankkien joutuessa kontrolloimaan rahavirtojaan kun eivät enää kehtaa jatkaa likaisen rahan pesemistä,  NATO-propaganda ei tohdi syyttää pankkeja vaan taas syytetään presidentti Putinia.

Kun rikollinen raha on Hodorkovskin kaltaisten henkilöiden rahaa, jotka käyttävät ne Soroksen tavoin Putinin kaatoyrityksiin, Suomen NATO:n hybridikeskuksesta riippuvainen media ylistää Hodorkovskia ja ymmärtää pankkeja.

Mediapoolin sisältötyöryhmällä on näköjään vaikeuksia löytää raflaavia otsikoita vaaleihin. Mitä rahanpesu-uutisten jälkeen seuraavaksi? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalipropaganda, mediapooli, Venäjän rahapyykki, Helsingin Sanomat, presidentti Putin

Valtiollinen sensuuri yliopistoissakin

Keskiviikko 20.2.2019 klo 12:46 - Pirkko Turpeinen-Saari

NATO-sensuuria harrastava Helsingin Sanomat päästää joskus mielipidesivulleen omaa maailmankuvaansa kritisoivia kirjoituksia.

Tänään 20.2.2019 kaksi Turun yliopiston professoria (toinen turvallisesti emeritus) kuvaa valtion kontrollin voimistumista yliopistoissa.

He toteavat: "Poliittiset päätöksentekijät haluavat yliopistolaitoksen nöyräksi palvelijakseen, mikä tulkitaan yliopistoje "kolmanneksi tehtäväksi". Se on sisällytetty jopa yliopistolakiin. Tällöin unohtuu, että varsinainen kolmas tehtävä on kriittisyys yhteiskuntaa ja sen harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että tieteen ja yhteiskunnan välisen suhteen tulisi olla terveen vihamielinen."

Professoreiden tekstin alullepanija on tietenkin parhaillaan mediassa vellova ristiriita eräiden ministerien ja kansainvälisten ja perustuslakiasiantuntijoiden välillä.

Suomessa korkeimman perustuslain toteutumisesta vastaavan elimen muodostaa eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen tehtäväksi on annettu tutkia missä määrin eduskunnan käsittelyyn tulevat lait ovat sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Monissa maissa tämä on annettu perustuslakituomioistuimen tehtäväksi.

Eräät puheenvuoron käyttäjät kuten ministeri Jussi Niinistö kutsuu mielipiteensä julkisuudessa esittäneitä kansainvälisten lakien asiantuntijoita "talebaneiksi". Hänen mielestään kansanedustajien työtä ei tule arvostella ja että se olisi jotenkin tuomittavaa.

Miten perustuslakivaliokuntaan joutunut sairaanhoitaja tai rakennusmies voi olla perustuslain ja kansainvälisten lakien asiantuntija maassa, jossa media on jo vuosikymmeniä hämärtänyt kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan vaatimusten sitovuutta?

Kansanedustajien on turvauduttava lakiasiantuntijoihin tai siirryttävä Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten maailmankuvan seuraajiksi. Silloin sotilaallinen voima, talouspakotteet ja propaganda toimivat ratkaisujen ohjenuorina.

Eduskunnan tiedustelulakien käsittelyssä kävi niin, että hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta eivät piitanneet perustuslakivaliokunnan kaikista huomautuksista. Se johti asiantuntijoiden ärähdykseen. Ministeri Niinistö oletettavasti haluaa NATO:n hybridikeskuksen ja NSA:n kontrollin säilymistä ja voimistumista demokratian kustannuksella.

Mielenkiintoisena yhteensattumana Helsingin Sanomat kirjoittaa "50 vuotta sitten" -palstallaan uutisesta "Espanjan sensuuri kielsi 29 teosta". "Espanjan sensuuriviranomaiset ovat tiukentaneet otettaan maan lehdistöstä ja kulttuurielämästä. Aseenaan 29 kielletyn kirjan luettelo ovat tiedotus- ja matkailuministeriön tarkastajat aloittaneet kierroksensa kirjakaupoissa ja kustantamoissa vaatien näiden teosten myynnistä poistamista."

"Kiellettyjen kirjojen lista käsittää valikoiman vasemmistolaishenkisistä tavanomaisiin historiateoksiin."

Nykyisenä Mediapoolin, huoltovarmuuskeskuksen ja NATO:n hybridikeskuksen välisen valtapoolin aikakaudella sensuuri Suomen mediassa, kustannustaloissa ja yliopistoissa on tanakalla tolalla. On kuitenkin huomattava, että Espanjan sensuuria toteutettiin sotilasdiktatuurissa, miksi Suomen NATO-kontrollia ei vielä kutsuta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, yliopistojen valvonta, sensuuri, sotilasdiktatuuri

Viestinnän professorin harhalaukaus

Tiistai 29.1.2019 klo 15:43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat julkaisi tänään 29.1. pääkirjoitussivulla viestinnän professori Anu Kantolan  kolumnin "Kuuba taistelee sissien ja hipsterin välissä".

Professori on vierailut Kuubassa ja ottanut matkalukemisekseen Svetlana Aleksijevitsin romaanin "Neuvostoihmisen loppu". Vierailun innoittamana hän julistaa: "Kuuba seisoo nyt samassa pisteessä kuin Neuvostoliitto loppuaikoinaan."

Kuuban kuvaus on seuraava: "Kommunistinen puolue pyörittää maata ja valvoo ihmisiä. Vaalit eivät ole vapaita, ja poliittisia vankeja on arviolta muutamia satoja. Ikäjakauma on pahasti kallellaan vanhoihin, kun nuoret valuvat ulos maasta."

"Samalla maan talous sakkaa. Palkat ovat surkeita ja kaupat puolityhjiä. Monet raapivat tuloja vuokraamalla makuuhuoneita kodeistaan. Vuokraisänniksemme osuivat tunnettu elokuvaohjaaja ja pienen kaupungin hammaslääkäri."

On mielenkiintoista, että Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän professorilla on näin puhdas Suomen hallituksen maan turvallisuuden kannalta ainoaksi oikeaksi määrittelemä ideologia. Siinä viestintä on sidottu USA:n ja  NATO:n hybridikeskuksen tunnustamaan todellisuuteen kansainvälisistä suhteista. Juuri siksi hän kirjoittaa näin saman hybridikeskuksen kanssa liittoutuneen Mediapoolin jäsenen, Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla.

Professorin tietoisuuteen ei ole päässyt, että Kuuba on ollut 60 vuotta Yhdysvaltojen hirviömäisen taloussaarron kohteena. Yhdysvallat on sitonut saartoon myös muut maat siten, että jos haluaa tehdä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa, ei voi tehdä kauppaa Kuuban kanssa.  Käytännössä kaikki maat Yhdysvaltoja lukuunottamatta ovat vuodesta toiseen vaatineet YK:n yleiskokouksessa Yhdysvaltoja lopettamaan taloussaarron – ilman tulosta.

Siksi kuubalaisissa kaupoissa ei ole tavaraa, siksi professorin taksikuski ei ole pystynyt hankkimaan autoonsa ehjää tuulilasia.

Professorin mainitsemat "maasta pois valuvien nuorten" enemmistö on auttamassa muita maita. He auttoivat opettajina Nicaraguaa, Etelä-Afrikkaa ja nyt Venezuelaa. Etelä-Afrikassa on työskennellyt satoja kuubalaisia lääkäreitä, ei palkan takia vaan solidaarisuudesta.

Professori ei ole ilmeisesti kokenut, mitä solidaarisuus merkitsee ja miltä se tuntuu. Talouspakotteista huolimatta kuubalaiset ovat tasa-arvoisia. Vielä viitisen vuotta sitten lääkäri sai samansuuruista palkkaa kuin siivoustyötä tekevä koska koulutus oli ollut yhteisesti maksettua.

Lapsikuolleisuus Kuubassa on alhaisempi kuin Yhdysvalloissa.

Tekstin loppupuolella professori kuitenkin mainitsee ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhuollosta sekä elämänmuodon leppoisuudesta.

Professorin kirjoitus etenee Neuvostoliitto-osuuteen Aleksijevitsin romaanin pohjalta. Hän kertoo valtionyhtiöiden omistusten jakamisesta kuponkeina ja markkinoiden vapauttamisesta. Hän pitää nurinkurisena sitä, että moni venäläinen kiroaa markkinatalouden kun "nurinkurisesti syynä ovat neuvostoajan kärsimykset: vankileirit, väkivalta ja sodat". Sitten professori nimeää syyllisen: "Roisto on Mihail Gorbatsov, joka myi halvalla maan, jonka eteen venäläiset olivat vuodattaneet verta koko 1900-luvun."

Mahtaako Mihail Gorbatsovin roiston rooli tulla Aleksijevitsin romaanista vai professorin omista käsityksistä. Tosiasiassa Gorbatsovilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Yksityistämiset ja niin kutsutut talousuudistukset tehtiin USA:n korruptoiman presidentti Jeltsinin aikana. Maanpetoksellisessa toiminnassa Jeltsiniä avustivat Anatoly Chubais ja Jegor Gaidar, jotka kaikki auttoivat Venäjän kansallisvarallisuuden siirtämisessä ulkomaille valtionpankin kultavarannot mukaan luettuna. Hyödyn saivat petturit henkilökohtaisesti, mutta valtaosaltaan USA:n presidentti George H.W.Bush, George Soros ja Harvardin taloustieteilijät Jeffrey Sacs ja Larry Summers.

Professori Kantolan kannattaa lukea romaanien sijaan esimerkiksi F.William Engdahlin teos Manifest Destiny ;Democracy as Cognitive Dissonance. Siinä kuvataan tarkkaan USA:n presidentti George H.W. Bushin ja CIA:n tuki Gorbatsovin kaataneille "vallankaappareille", joiden taltuttamisesta samoin USA:n tukema Jeltsin sai sankarinroolinsa. George Soros oli kyynärpäitään myöten mukana tässä ryöstössä.

Professori Kantolan analyysin osio, jossa hän kuvaa Kuuban seisovan saman jyrkänteen reunalla kuin Neuvostoliitto aikoinaan, on absurdi.

Anu Kantolan kuvaus sosialismista "pahan valtakuntana" ja toteamus että sosialismista ei pääse suoraan markkinauudistusten "hyvän valtakuntaan" on käsittämätön jokaiselle entisen sosialistisen maan asukkaalle esimerkiksi aikaisemmin liittoutumattomassa Jugoslaviassa, jossa sosialismin täystyöllisyydestä, ilmaisesta terveydenhoidosta ja koulutuksesta ja 24. sijasta maailman kansantalouksien vertailussa romahdettiin kehitysmaiden tasolle. Samalla yritysten yhteisöllinen omistus muuttui USA:n ja muiden NATO-liittolaisten hallussa olevaksi yritystoiminnaksi.

Ehkä seuraava kolumni käsittelee Venezuelan öljyn vapauttamista  Venezuelan kansan omistuksesta Yhdysvaltojen käsiin – Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n ilman vaaleja valitseman vapauttaja-presidentin avulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Anu Kantola, Kuuba, Gorbatsov, Jeltsin, tavarapula, USA:n talouspakotteet, NATO-propaganda

George Soros, Helsingin Sanomien ja UPI:n sankari

Keskiviikko 23.1.2019 klo 16:31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Liikutuksen kyyneleet silmissä luin Anni Lassilan kirjoittamaa George Sorosin ylistystä 23.1.2019 Helsingin Sanomista otsikolla "Salaliittoteorioiden pääpiru".

Soros kuvataan sankarina, jota äärioikeisto ja salaliittoteoreetikot vainoavat.

UPI:n Mika Aaltola kuvaa George Sorosia seuraavasti: "Hän loi omaisuutensa johtamalla perustamaansa Quantum Fund -sijoitusrahastoa menestyksekkäästi. Sorosin tunnetuin operaatio on vuodelta 1992, jolloin hän pakotti valuuttakeinottelulla Englannin keskuspankin polvilleen ja Britannian irti Euroopan valuuttajärjestelmästä."

Aaltola kuvaa Sorosin toimintaa Itä-Euroopassa kaikin puolin myönteisesti:

"Poutasään aikaan Sorosin toiminta oli kaikkien mielestä hyveellistä ja Itä-Eurooppaa integroivaa. Sen jälkeen liberalismi on muuttunut näissä maissa paheelliseksi ja epäilyttäväksi aatteeksi, joka tukahduttaa kansallista omaleimaisuutta."

Tutkin kansanedustaja-aikanani vuosina 1983 - 87 yhteisöllisen omistajuuden murskaamista ja ylikansallisen pääoman vallan rajoittamatonta kasvua. Keskeinen tuolloin havaitsemani toimija oli monimiljardööri George Soros. Hän rikastui muun muassa valuuttakeinottelulla.

Laskin tuolloin, että Ison-Britannian keskuspankin joutuessa puolustamaan punnan arvoa, jokainen britti joutui maksamaan verorahoistaan 16 000 markkaa. Soros varasti jokaiselta britiltä tuon summan. Olisiko rahalla ollut parempaa käyttöä Britanniassa kuin Sorosin rahapussissa.

Toki Soros on harrastanut hyväntekeväisyyttä. Olenhan minäkin vieraillut hänen Open Society järjestön toimistossaan New Yorkissa etsiessäni sopivaa asiantuntijaa huumeiden väärinkäyttäjien metadonihoito-asioissa. Sain hyvän suosituksen.

Valuuttakeinottelu on vain pieni osa-alue Soroksen  "demokratia"-työtä. Hän osallistui kaikkien sosialististen maiden ryöstöön yhdessä Yhdysvaltojen presidentti George H.W. Bushin ja Harvardin ekonomisti Jeffrey Sachsin kanssa.

Puolan, Neuvostoliiton ja Jugoslavian vallankaappauksissa sekä myöhemmin Lähi-Idän maiden  "arabikeväissä" ja viimeiseksi Ukrainan natsi-vallankaappauksessa – kaikissa Sorosilla on ollut ahkerat ja ahneet sormensa pelissä.

Soros kehuu itseään surutta kirjoissaan ja katsoo valloitettujen maiden ihmisten elintason laskun kehitysmaiden tasolle hänen ja hänen kumppaneidensa toimesta olleen vain osa onnistunutta projektia.

Yhteisölliseen omistukseen perustuneen kansallisvarallisuuden ryöstö ja muun muassa Venäjän valtion ja kommunistisen puolueen kullan ja varallisuuden salainen kuljetus länteen, muunmuassa Sveitsiin on vain sulka kumppaneiden Bush, Soros ja Sachs hatuissa.

Presidentti Bushin suorittaman ryöstön aikana Soros huolehti ruplan destabilisaatiosta ja arvon rajusta alenemisesta, koska ryöstön vuoksi Venäjällä ei ollut varoja puolustaa ruplaa. Venäjän keskuspankin Gosbankin johtaja Victor Gerashenko joutui ilmoittamaan duumalle, että noin 2000 -3000 tonnia kultaa oli kadonnut keskuspankista ja että hän ei tiennyt minne. F.William Engdahl kirjassaan Manifest Destiny; Democracy as Cognitive Dissonance toteaa, että se, että hän ei tiennyt, oli tietenkin vale.

USA:n korruptoima presidentti Jeltsin keskitti kaiken vallan itselleen. Anatoly Chubais ja Jegor Gaidar toimivat hänen korruptoituneina apureinaan.

George Soros, joka  oli rahoittanut Jeffrey Sachsin toiminnan, ui itse Venäjän yksityistämisprojekteihin yhteistyössä korruptoituneiden venäläisten oligarkkien kanssa, jotka olivat suostuneet kavaltamaan isänmaansa yhteistyössä presidentti Bushin kanssa.

Soros rahoitti kansanäänestyksen yksityistämisprosessin jatkamisesta. Jeltsinin uudelleenvalinnan takasi Yhdysvaltojen veronmaksajat yhdessä Sorosin kanssa. Chubais ja Soros huolehtivat Jeltsinin uudelleenvalintakampanjan 1996.

USA:n presidentiksi oli vaihtunut Clinton, joka seurasi oppi-isänsä Bushin jälkiä. Chubais oli Jeltsinin kampanjapäällikkö. Seitsemän oligarkkia omisti 2 TV-asemaa ja Jeltsin hallitsi valtion TV-kanavaa. Kilpakumppanin Zuganovia estettiin ostamasta TV-aikaa.

The Guardian kirjoitti 1994 kuinka "Sorosin erinomainen rooli, ei vain maailman menestyneimpänä sijoittajana mutta nyt luultavasti loistavana, yksittäisenä kaikkein vaikutusvaltaisimpana ulkopuolisena vaikuttajana koko entisessä Neuvostoliiton valtakunnassa, herättää enemmänkin epäilyksiä kuin uteliaisuutta."

Soros on koonnut voimansa oligarkkien, muun muassa Horodkovskin kanssa kaataakseen presidentti Putinin hallinnon. Heidän Open Society rahastonsa ovat tätä varten.

Siten ei ole ihme, että 30 vuoden ajan NATO-propagandaan vihkiytynyt Helsingin Sanomat ja koko olemassaolonsa ajan tiukkaa Putin-kritiikkiä harrastanut Eduskunnan Ulkopoliittinen Instituutti ovat yhdessä nousseet puolustamaan George Sorosin mainetta.

George Soros ja Yhdysvallat ovat vaikuttaneet kaikkien hajotettujen ja osin pommitettujen maiden vaaleihin. Seurasin huvittuneena Hollannin vaalien aikaan Sorosin rahoittaman Avaaz -järjestön oransseja vaalibusseja. CIA ja monet niin kutsutut "demokratia"-järjestöt kanavoivat rahaa haluamilleen puolueille ja ryhmille.

Tavoitteena ei ole demokratia vaan ylikansallisen pääoman kasvulle tuottoisan ilmapiirin rakentaminen kaikkialle maailmaan. 

Samaan aikaan kun sosialistiset maat, joissa yritykset olivat sosiaalisesti omistettuja, kansalaisilla oli ilmainen terveydenhuolto, koulutus ja täystyöllisyys hajotettiin, Eurooppaan pystytettiin EU, jonka säädöksissä estetään yhteisöllisyyden asema valtiossa. 1990-luvulla perustettu Euroopan Unioni, takaa sopimuksella sen, että pääomien, työvoiman, tavaroiden ja palveluiden vapaalla liikkumisella EU-alueella on perustuslain takaama oikeus. Taloudellisia periaatteita ei määritetä EU:ssa demokraattisesti vaan oikeusistuin tulkitsee ovatko periaatteet sopusoinnussa perussopimuksen kanssa. Pääoman vapaus voittaa aina yhteisöllisyyden ja ihmisten välisen yhteisvastuun.

Helsingin Sanomien ja UPI:n viesti on se, että Soros ryöstelyn ja pääoman vallan symbolina on sankari. Voiko siihen mitään lisätä? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, UPI, George Soros, kansojen ryöstö

Helsingin Sanomien satu Balkanilta

Sunnuntai 20.1.2019 klo 15:10 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi julistaa 22.12.2018 lehdessään kuinka "Faktapohjaisessa journalismissa ei ole sijaa kompromisseille".

17.1.2019 Otsikolla "Trumpin katse nyt Kosovoon", toimittajat Tommi Hannulan ja Jussi Niemeläisen faktat ovat hukassa.

Tekijät toteavat, että "Kosovo irtautui Serbiasta käytännössä vuosina 1998–1999 käydyn sodan myötä ja julistautui itsenäiseksi vuonna 2008. Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä vaan pitää tätä virallisesti maakuntanaan."

Kosovo ei irtautunut Serbiasta. Yhdysvallat ja EU:n NATO–maat halusivat hajottaa liittoutumattoman Jugoslavian ja miehittää sen sotilaallisesti. Hajottamissotien loppuvaiheessa Serbia (tuolloin Jugoslavia) ei halunut antautua koko Jugoslavian NATO-miehitykseen. Sen seurauksena USA ja NATO-EU aloittivat lähes 3 kk kestäneet pommitukset, siviilikohteet mukaanluettuna. Bosnia-Hertsegovina oli jo NATO:n miehittämä ja USA/EU:n hallinnon alainen.

USA ja EU:n NATO-maat tukivat Kosovon albaaniterroristeja niin aseeellisesti kuin taloudellisesti. Terroristiarmeijan KLA:n johtaja oli samalla myös äärimmäisen väkivaltaisena tunnettu Drenica-ryhmän albaani-mafiajohtaja Hashim Thaci, joka tavoitteli etnisesti puhdasta albaani-Kosovoa.

Pommitukset päättyivät YK:n päätöslauselmaan 1244, jossa päätetään Kosovon kuuluvan Serbiaan. Kosovoon päätettiin sijoittaa tilapäinen YK/NATO- miehityshallinto. Päätöslauselmaa ei ole peruutettu YK:ssa. Miksi sitten Serbia tunnustaisi itselleen kuuluvan alueen itsenäisyyden.

Helsingin Sanomat kirjoittaa: "YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen Venäjä tukee asiassa Serbiaa, mikä käytännössä estää Kosovon YK-jäsenyyden."

Tosiasiassa Suomen presidentti Ahtisaari valmisteli Kosovon itsenäisyysjulistusasiakirjan, mutta YK:n turvallisuusneuvosto ei hyväksynyt sitä eikä Kosovon itsenäisyyttä. YK:n turvallisuusneuvoston kaikkien jäsenmaiden enemmistö ei hyväksynyt Ahtisaaren ehdotusta eikä siis pelkästään pysyvä jäsen Venäjä.

Kosovon itsenäisyysjulistus on riidanalainen. Kansinvälinen rikostuomioistuin ICJ totesi kansojen saavan julistautua itsenäiseksi. Julistaa kyllä saa. Lisäksi ICJ edellytti Kosovon YK-hallinnon alaisen parlamenttia muistuttavan joukon äänestäneen itsenäisyydestä yksityishenkilöinä! Muuten näet joukko olisi rikkonut YK:n päätöstä 1244.

HS lainaa vielä Yhdysvaltojen haukkoja edustavan Atlantic Council' in asiantuntijaa Daniel Vajdich'ia "Yhdysvaltojen strategisissa intresseissä on selvittää kiista, jolla Venäjä kiristää Serbiaa alistumaan sen tahtoon ja pitää Balkania alati epävakaana."

Lehti unohtaa mainita faktat. Yhdysvallat ja NATO/EU painostivat liittoutumatonta Jugoslaviaa alistumaan sotilaallisella väkivallalla ja talouspakotteilla tahtoonsa vuosina 1991-1999. Heti viimeisten pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa jättimäistä sotilastukikohtaa Bondsteeliä Serbiaan kuuluvaan Kosovoon.

Presidentti Ahtisaari auttoi kaikin mahdollisin keinoin Yhdysvaltoja ja NATO:a saavuttamaan tavoitteensa. NATO:n hybridikeskuksen sijoituttua Helsinkiin, koko Suomen media, Helsingin Sanomat etunenässä jatkavat 1990-luvulla aloitettua NATO-propagandaa, josta presidentti Koivisto aikoinaan mainitsi tuskastuvansa. 

Sota Jugoslaviaa vastaan rikkoi YK:n peruskirjaa artikla 2, joka kieltää voimankäytön itsenäistä valtiota vastaan, joka ei ole käyttäytynyt hyökkäävästi muita valtioita kohtaan.

Sota rikkoi myös NATO:n peruskirjaa, joka määrittelee NATO:n puolustusliitoksi

Sota rikkoi USA:n perustuslakia

Sota rikkoi kansainvälistä lakia koska pommituksissa käytettiin uraani- ja rypälepommeja

Sota rikkoi Wienin konventiota niin Rambuillet'in neuvottelussa kuin myös Ahtisaaren neuvotellessa pommitusten lopettamisesta. Sopimus kieltää pakotuksen ja voimankäytön.

Sota rikkoi Saksan perustuslakia.

Mielenkiintoisin yksityiskohta on Bondsteelin sotilastukikohta. Onko muilla kuin Yhdysvalloilla otsaa rakentaa sotilastukikohta YK:n hallinnon alaisena olevaan Serbialle kuuluvaan maakuntaan. Tosin presidentti Ahtisaari kiiruhti laillistamaan tilanteen julistuttamalla alueen "itsenäiseksi" kun pommitusten päättymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta.

NATO-propaganda ei ole vain propagandaa, vaan se on myös tekoja. Propagandan seurauksena uhkaillaan sotilaallisesti, asetetaan talouspakotteita, rikotaan kansainvälisiä lakeja.

Propaganda nostaa ihailun kohteeksi henkilöitä, jotka palvelevat NATO-propagandan avulla tehtäviä tekoja. Suomessa näitä vaikuttavia henkilöitä ovat Martti Ahtisaari, Elisabeth Rehn, Helena Ranta ja Pekka Haavisto. Kaiki he ovat julkisuudessa vuodesta toiseen vahvistaneet median propagandaa esiintymällä asiantuntijoina, joiden asiantuntijuus ohjaa ainoastaan propagandan voimistumiseen.

Tutustuin Espanjassa asuessani NATO:n eläkkeelle jääneeseen tiedottajaan. Pitkien keskustelujen aikana totesimme olevamme sama mieltä Kosovon tapahtumista. Kysyin häneltä kummissani, miksi sitten valehtelit? Hän vastasi. "Katsos minulla on kaksi poikaa, joiden opskelut yksityisissä yliopistoissa maksavat. En voinut muuta kuin puhua, sitä mitä minulta odotettiin."

Niinpä! Ahtisaari sai palkinnoksi Nobelin, Rehn, Ranta ja Haavisto ovat NATO-julkisuuden kunnioitettuja jäseniä.Haavisto muisti todeta kun häneltä kysyttiin kemiallisen tehtaan tuhon merkitystä terveydelle:"Kai ne tehtaat olivat heikossa kunnossa jo ennen pommituksia!" siten uhrit olivat itse syyllisiä kohtaloonsa.Propagandaa suoltavat toimittajat kirjoittava usein pakon edessä. Muuten on edessä karkotus Siperiaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Balkanin tilanne, NATO-propaganda

Kari Huhdan analyysi NATO-harjoituksesta Helsingin Sanomissa

Tiistai 30.10.2018 klo 19:12 - Pirkko Turpeinen- Saari

Tunsin sääliä ja myötäelämistä toimittaja Kari Huhtaa kohtaan, joka tämän päivän Helsingin Sanomissa kuvasi NATO:n sotaharjoitusta ja sen merkitystä Suomen liittoutumattomuudelle.

Hän toteaa: "Tiivistyvä yhteistyö ei silti vie Suomea vaivihkaa NATO-jäsenyyteen – Natoon ei edes voi liittyä salaa".

Kuitenkin seuraavassa kappaleessa hän vetoaa Ruotsin entiseen ulkoministeriin Carl Bildtiin. "Skandinaavisen liittoutumattomuuden loppu" on Bildt otsikoinut.

Huhta liittää Bildtin lausuman muihinkin tosin nimettömiin arvioihin: " Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön verkostot muistuttavat jo hyvin paljon sotilaallista liittoutumista".

Carl Bildthän on tunnettu NATO:n palvelija ja propagandisti. Jo Jugoslavian hajottamisen yhteydessä USA nimitti juuri hänet NATO:n miehittämän Bosnian "High commisioneriksi" eli eräänlaiseksi kaikkivaltiaaksi. Hänen lausuntojaan voi tulkita tätä taustaa vasten.

Kari Huhdan artikkeli ja analyysi ovat täynnä toiveikkuutta ja intoa. Hän on etunojassa NATO-jäsenyyden suhteen, missä asennossa tosin hänen Mediapooliin kuuluva työnantajansa Sanoma OY on ollut jo kauan. Eihän Huhta muulla tavalla voisi kirjoittaakaan. Siitä säälin tunteeni nousee.

Jotta Huhta voisi esittää NATO:n harjoituksen myönteisenä eikä pelkästään aseteollisuutta ja militarismia palvelevana uhona, hänen on esitettävä syy miksi Venäjälle on tällä harjoituksella näytettävä voimaa.

"Asetelma muuttui perusteellisesti vuoden 2014 keväällä. Suomen osallistumista NATO:n harjoituksiin ei ole sen jälkeen selitetty pelkällä kriisinhallinnalla."

"Venäjä oli ottanut Krimin Ukrainalta itselleen ja ryhtynyt johtamaan sotatoimia Itä-Ukrainassa. NATO vastasi ottamalla jäsenmaidensa keskinäisen puolustuskyvyn taas päätehtäväkseen, ja siitä tuli myös NATOn harjoitusten päätehtävä. Kriisinhallinta jatkui muun muassa Afganistanissa mutta jäi taustalle."

Jopas jotakin.

"Venäjän ja lännen suhteet tulehtuivat myös Itämeren alueella. Ruotsi ja Suomi ryhtyivät tosissaan tiivistämään puolustusyhteistyötään."

Blogini lukijat muistanevat, että mainitsin äskettäin kuinka Ukrainan vallankaappausta suunniteltiin myös EU:n toimihenkilöiden, Yhdysvaltojen edustajien Clintoneiden, Summersien, Mc Cainien, Victoria Nulandin, puolalaisten, georgialaisten, Ukrainan oligarkkien ja presidentin (niin Janukovitsin kuin nykyisen Poroshenkon) ja lukuisien muiden kanssa jo syksyllä 2013 Krimin Jaltalla pidetyssä kokouksessa. Suuren euforian vallitessa, kertoi The Economist lehti.

Mc Cain ja Victoria Nuland nähtiin natsien ja äärioikeiston kanssa vaikuttamassa tapahtumien kulkuun.

CIA, Stratfor ja Otpor olivat 5 miljardin US -dollarin panoksella vaikuttaneet kansalaisjärjestöihin mielenosoitusten aikaansaamiseksi. Tarkka-ampujia oli palkattu ulkomailta mm Georgiasta (oman ilmoituksensa mukaan). Ukrainassa vallitsi vallankaappauksen aikana ja jälkeen anarkia, joka uhkasi juutalaisia, alueiden puolueen kannattajia, kommunisteja, venäjää puhuvia jne.

Vallankaappauksesta on erinomainen 70 sivua käsittävä Ivan Katchanovskin Ph.D., tutkimus raportti "The Sniper's Massacre on the Maidan in Ukraine. School of Political Studies University of Ottawa.

Kari Huhta joutuu Mediapooliin ja NATO:n siviilipropagandan kanssa yhteistyötä tekevän työnantajan palkkaamana valehtelemaan siitä mitä Ukrainassa todella tapahtui. 

Kun EU, USA ja NATO ovat asianosaisia Ukrainan tapahtumissa, koko länsimedia ja poliittinen eliitti ovat joutuneet muuntamaan totuutta tapahtumien kulusta. Tapahtumat olivat väkivaltaisia ja aiheuttivat yli 100 henkilön kuoleman. Ne on hyvin kuvattu Katachanovskin tutkimuksessa.

Venäjä tuki Krimin pääosin venäjänkielisiä, uhanalaisessa asemassa olevia asukkaita tarjoten  heille mahdollisuuden turvaan. Krim oli autonominen alue, joka jo Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien 1990-luvulla oli halunnut  liittyä Venäjään. Venäjä tarjosi rauhanomaiset puitteet vaalien järjestämiseksi, joilla määritettäsiin Krimin tuleva asema. Tätä Venäjän rauhanomaista toimintaa Kari Huhta ei pysty tekemään tyhjäksi.Venäjä ei ole suorittanut vallakaappauksia eikä voisi kuvitellakaan, että se alentuisi länsimaiden tapaan tukemaan  natseja tai jihadisteja. USA ja EU:n NATO-maat osoittivat vihamielisyytensä Venäjää kohtaan, koska tämä ei luopunut sotilastukikohdastaan Krimillä NATO:n hyväksi eikä sallinut Krimin asukkaiden altistamista natsien väkivallalle.

Kari Huhdan epämääräinen väite Venäjän ryhtymisestä johtamaan Itä-Ukrainan sotaa ei myöskään pidä paikkaansa. ETYJ on osoittanut tämän.

Sen sijaan Ukrainan vallankaappaushallitus julisti Itä-Ukrainan asukkaille "terrorismin vastaisen sodan"kutsuen siis vallankaappausta laittomana pitäviä ja sen valtaan alistumaan haluamattomia kansalaisiaan terroristeiksi.

Venäjä on tarjonnut turvan lähes miljoonalle Ukrainasta paenneelle. Samoin Venäjä ja Kiina tarjosivat mittavaa taloudellista tukea Ukrainalle vuonna 2013 presidentti Janukovitsin todetessa, että Ukrainalla ei ole varaa lähentymissopimukseen EU:n kanssa.

Afganistanissa on sota eikä Suomi ole siellä suorittamassa kriisinhallintaa, kuten Huhta väittää, vaan sotimassa. Yhdysvallat aloitti Afganistanin sodan vuonna 2001 täysin laittomasti. Mikä maa on asettanut talouspakotteita kansainvälisiä lakeja jatkuvasti rikkovalle Yhdysvalloille? Ei kukaan. Sota aloitettiin Yhdysvaltojen aikaisemmin Bosnian ja Kosovon sotien aikana tukemien terroristien suorittessa WTO-torneihin kohdistetut hyökkäykset. Samat terroristit, joita sekä Osama bin Laden että presidentti Bill Clinton rahoittivat 1990-luvulla.

Mediapooliin ja NATOon sidottujen lehtien,Yle:n, MTV:n ja monien kustannustalojen on lojaalisuudesta NATOa kohtaan muunnettava totuutta. He kuitenkin esittelevät itsensä "vastuullisena mediana". Kuinka ne kehtaavat?

Traagisinta asiassa se, että maamme ulkopoliittinen johto on täysin sitoutunut Mediapoolin ja NATO:n propagandatoimiston viitekehykseesn. Presidentti Niinistö on kieltänyt kannattavansa  NATO:on liittymistä, mutta käytännössä hän on lähentänyt Suomea Venäjän saartoa rakentavan NATO:n kanssa niin, että valtalehden toimittaja ei enää tiedä onko Suomi NATO:ssa vai ei.

Eduskunnan ja kansan selän takana vuonna 2014 tehty NATO:n isäntämaasopimus sitoo Suomen NATOon lähemmäs kuin mitä kansan kielteinen NATO-kanta edellyttäisi.

Tasavallan presidentti ei ole ilmaissut tietävänsä, mitä Ukrainassa vallankaappauksen aikana ja sen jälkeen tapahtui. Hän ei myöskään ole juristina kyennyt perustelemaan, miksi Suomesta karkoitettiin venäläinen diplomaatti.

Solidaarisuuden EU:ta tai NATO:a kohtaan ei pitäisi edellyttää länsimaiden valheellisella pohjalla oleviin päätöksiin sitoutumiseen vaan pitäytymiseen tosiasioihin ja edes arkijärkeen. Tämä koskee niin "vastuullisen median" toimittajia kuin tasavallan presidettiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Huhta, Helsingin Sanomat, NATO:n sotaharjoitus, vastuullinen media

Ihanaa olla rosvojoukon jäsen!

Maanantai 8.10.2018 klo 11:33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomissa oli tänään 8.10.2018 erinomainen Jukka-Pekka Raesteen juttu KJK Capital-rahastosta ja sen toimista Baltiassa ja Balkanilla. Riemukas juttu, huikeat voitot. Ei voisi paremmin mennä!

USA:n liittolaisineen suorittamat entisten sosialististen maiden, Neuvostoliiton ja Jugoslavian  tuhoaminen, kansojen polvilleen saattaminen ja maiden taloudellinen ryöstö kuvataan lännen näkökulmasta sankaritarinana. KJK:n tarina kuvaa yksityiskohtaisesti kuinka tästä tuholaistoiminnasta hyödyttiin ja edelleen hyödytään.

Balkanin kohdalla kymmenen vuoden suunnitelmallinen tuhoaminen talouspakotteilla, propagandalla ja pommeilla johti Jugoslavian jäännösvaltioiden vajoamiseen kansantulomittareilla kehitysmaiden luokkaan. Serbia pudotettiin 24. sijalta sijalle 87.

Ennen liittoutumaton, ketään NATO maata uhkaamaton YK:n perustajajäsen tuhottiin USA:n ja EU:n ahneuden vuoksi. Suomen presidentti Ahtisaari toimi eräänlaisena kätilönä prosessissa, joka on edelleen päättymätön. 

Serbian kansa, joka oli 45 vuotta aikaisemmin ollut holokaustin uhri ja virunut fasistisen Kroatian ja Saksan keskitysleireillä, katsottiin parhaaksi tuhota, jotta USA/NATO pääsisi miehittämään Balkanin ja ottamaan sen taloudelliset varat ja sotilaallisen infrastrukstuurin haltuunsa.

Kuten Venäjällä, myös rutiköyhäksi vajonneessa Serbiassa valtio oli pakotettu yksityistämään omaisuuttaan – myös Belgradin lentokentän – Nicola Teslan. Kuten Venäjällä, Harvardin "talousasiantuntijoiden" avustamana, osakkeita jaettiin myös Serbiassa kansalaisille. Rutiköyhäksi ajetut kansalaiset myivät osakkeensa halvalla KJK:n kaltaiselle sijoitusyhtiölle. KJK otti jutun mukaan vain yhteyttä paikalliseen meklariin, sai tietoonsa osakkeita saaneiden kansalaisten nimet ja osti osakkeet itselleen. KJK:sta tuli lentoasemayhtiön toiseksi suurin omistaja. Nyt 1,8 miljoonalla eurolla haalitut osakkeet myytiin 6,2 miljoonalla eurolla. Osinkotulojakin tuli 700 000 euroa. Voittoa tuli siis 5,1 miljoonaa euroa.

Tämän suomalaisen yhtiön sankaritarina on pientä niihin saksalaisten ja yhdysvaltalaisten yritysten sankaritarinoihin verrattuna, joita kehitettiin heti sotien loputtua 1995 alkaen mutta varsinkin 1999 jälkeen. Pommittamalla haalittua rahaa riittää nyt Balkanin vaaleihin sekantumiseen ja yhteiskuntien muuttamiseen ryöstökapitalismin ideologian mukaisiksi.

Jugoslaviassa ennen sen hajottamissotia kansalaiset osallistuivat yritysten hallintoon ja saivat osan yrityksen voitosta. Kansalaisilla oli ilmainen terveydenhuolto, koulutus yliopistoon saakka, kuukauden palkallinen vuosiloma kuten Neuvostoliitossa. Yhteisvastuun tunne oli valtavirtaa.

Toki uudet yritysten-, hotellien-, vakuutuslaitosten-, median omistajat tarvitsevat Balkanin kansalaisia. He kelpaavat hotellien työntekijöiksi, kuluttajiksi, miinojen raivaajiksi ja ostetuiksi poliittisiksi toimijoiksi tai äänestäjiksi.

KJK jää kiitollisuuden velkaan Martti Ahtisaarelle, Helena Rannalle, Elisabeth Rhenille, Alexander Stubbille, Juha Sipilälle – kaikille, jotka tekevät mahdolliseksi humanismin katoamisen maailmasta, propagandan levittämisen ja kansalaisten aivopesun niin että jokainen suomalainen muuttuu sodilla mahdollistetun ryöstökapitalismin kannattajiksi. 

Jo aikaisemmin olen todennut, että Suomea ei tarvitse pommittaa. Pääministerinä Alexander Stubb lähetti 100 suomalaista Harvardin yliopistoon aivopestäväksi Venäjä-vastaisuuteen, ryöstökapitalismin edellyttämän propagandan levittämiseen ja uskoon USA:n yksinapaisen maailman paremmuudesta. Siinä ohessa hänen hallituksensa ja presidentti Sauli Niinistö varmemmaksi vakuudeksi liitti Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen – kaiken tämän  ilman eduskuntakäsittelyä.

Stubb oli osoittanut USA/NATO-uskonsa monin tavoin jo aikaisemmin. Ryöstökapitalismin usko ja NATO:n tulkinta tilanteesta esiintyi jo Georgian konfliktin aikana.  Hänen seuraajansa pääministeri Sipilä on myös osoittanut kykynsä köyhien kyykyttämiseen ja rikkaiden suojeluun. Moraalin katoaminen solidaarisuudessa NATO/EU:ta kohtaan ei tunnu pääministeriä rasittavan. Kun NATO/EU ei toimi kuten oikeusvaltio, Suomenkaan ei "tarvitse" toimia.

Stubb osoittaa nyt Unkaria sormella. Unkari on karkottanut maastaan ryöstökapitalismin kuninkaan George Sorosin. Soros on tukenut poliitikkoja, jotka turvautuvat natseihin ja jihadisteihin sotiensa menestyksen takaamiseksi. Olisiko Stubbin ja Suomen hallituksen syytä tutkia, missä kulkevat tuholaistominnan rajat?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: KJK sijoitusyhtiö, J-P Raeste HElsinginSanomat, Balkanin pommitukset, Ahtisaari, Sipilä, valtion yksityistämiset

"Punatähteä seuraa verivana"

Sunnuntai 23.9.2018 klo 15:29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Serbien kansanmurha tapahtui 1941 -45 fasististen kroaattien, Bosnian muslimien, Kosovon albaanien, katolisen kirkon ja natsi-Saksan toimesta. Pelkästään fasistisen Kroatian alueella oli 17 keskitysleiriä, joista Jasenovac oli suurin ja kooltaan toiseksi suurin Euroopassa. Keskitysleirien johtajina ja hirmutekojen suorittajina oli myös katolisia pappeja. Kroatian hallituksessa oli jäseninä sekä kroaatteja että muslimeja ja katolisen kirkon piispa. Hallitus johti kansanmurhaa säätämällä heti sodan alussa ortodoksisten serbien murhaamisen sallivan lain.

Teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan tuon ajan sekä sitä 45 vuotta myöhemmin seuranneen toisen serbien holokaustin, jota johtivat Yhdysvallat ja yhdistynyt Saksa Nato-armeijan kanssa. NATO: n jalkaväkenä toimivat kroaatit, Bosnian muslimit sekä Kosovon albaanit.

Jo presidentti Reaganin aikana 1980-luvulla USA loi puitteet sosialististen maiden, Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottamiselle sekä haltuunotolle. Varsinaisesti toimeen ryhdyttiin presidentti George H.W. Bushin aikana ja haltuunotto saatiin päätökseen presidentti Clintonin aikana.

Yksityiskohtiin voi tutustua muun muassa F.William Engdahlin teoksessa Manifest Destiny, jossa kuvataan muun muassa Neuvostoliiton/Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstö presidentti Bushin aikana ja häntä henkilökohtaisesti hyödyttäen.

Jugoslavian hajottamisessa käytettiin sekä taloudellista kiristystä että asevoimaa. Itä-Saksan asevarastoista kuljetettiin aseita kroaateille, jotka erityisesti Saksan tuella hyökkäsivät Jugoslavian liittoarmeijan asevelvollisia vastaan Kroatiassa. Saksa painosti muut EC- maat hyväksymään Kroatian ennenaikaisen itsenäistymisen Maastrichtin kokouksessa, jolloin paradoksaalista kyllä EC:n jäsenmaat menettivät kansallisen itsenäisyytensä. Kroatiassa keskiajalta saakka asuneilta serbisuvuilta vietiin Kroatian uudessa perustuslaissa tasa-arvoinen kansalaisuus. Lopulta 250 000 serbiä puhdistettiin etnisesti Kroatiasta yhden viikonlopun aikana. Tuhansia tapettiin.

Jugoslavian hajottamisessa Saksa pyrki saamaan haltuunsa Jugoslavian infrastruktuurin- pankit, vakuutuslaitokset, median ja hotellit. Yhdysvallat vuorostaan halusi miehittää Jugoslavian sotilaallisesti saadakseen Balkanille jalansijan, hallitakseen öljyn-, huumeiden- ja elinkaupan kuljetusreittejä.

Katolinen kirkko oli taannut natseille pakoreitit toisen maailmansodan päättyessä. Nämä päätyivät Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Kanadaan ja Etelä-Amerikkaan. He perustivat  kroaattien ja albaanidiasporan rahoittamia voimakkaita lobbausryhmiä, jotka vaikuttivat Yhdysvaltojen kongressiin. Lisäksi runsaalla rahoituksella synnytettiin Ruder-Finn markkinointitoimiston avulla kattava ja tehokas serbivastainen propaganda, jossa holokaustin uhrit maalattiin rikollisiksi.

Serbit vastustivat Jugoslavian hajottamista, sillä keskitysleirien kauhut ja niiden uhrit suvussa muistuttivat yhtenäisyyden ja yhteistyön tärkeydestä. Serbit olivat Jugoslavian liittovaltiossa enemmistönä, mutta Serbiaa lukuunottamatta muissa osavaltioissa vähemmistönä.

Yhdysvallat kiristi taloudellisesti siten, että irtisanottuaan yhtenä yönä kaikki Jugoslavian liittovaltion lainat, se lupasi antaa lainaa vain osavaltioille. Ehtona oli että ne järjestäisivät vaalit, joissa enemmistöksi tulisi Yhdysvaltojen hyväksymät puolueet mutta Jugoslavian liittovaltio ei saisi järjestää vaaleja!

Kiristyksen ja propagandan avulla kaikissa osavatioissa järjestetyissä vaaleissa Yhdysvallat sai tahtomansa voimat valtaan. Kroatiassa valtaan tuli holokaustin kieltäjä Franjo Tudjman, joka vaati serbien etnistä puhdistamista Kroatiasta.

Yhdysvaltojen, Saksan ja muiden NATO-maiden jalkaväkenä toimivat kroaattisotilaat, jotka esiintyivät samoissa natsiajan mustissa asuissa kuin toisen maailmansodan aikana. Kroaatit tunkeutuivat taistelemaan Jugoslavian liittoarmeijaa ja myöhemmin serbejä vastaan Bosnian puolelle.

Bosnian muslimien johtaja presidentti Izetbegovic kutsui maahan 10.000 jihadistitaistelijaa Lähi-Idästä ja Afganistanista. Nämä katkoivat serbien päitä ja lähettivät niitä rahoittajilleen Saudi-Arabiaan.He myös videoivat ja kuvasivat kaulojen katkaisuorgioitaan. Kroaatit ja muslimijoukot yhdistivät presidentti Clintonin kehoituksesta voimansa serbejä vastan.

Yhdysvaltojen tavoittelema sotilaallinen miehitys onnistui Bosniassa ja Kosovossa. Kosovon miehitys edellytti massiivisia Jugoslavian pommituksia 1999. Seuranneen Nato-miehityksen aikana serbien holokausti on jatkunut. Kosovon albaanit ovat NATO:n estämättä jatkaneet serbien vainoa ja karkotuksia.

Helsingin Sanomat otsikoi tänään 23.9.2018 "Punatähteä seuraa verivana" kuvatessaan serbialaista jalkapallojoukkuetta ja jalkapallon maailmaa. Lehti kertoo kuinka "Punainen tähti tuo jalkapallon mestarien liigaan kannattajajoukon, jonka erikoisalaa oli vielä 25 vuotta sitten pikemminkin kansanmurha kuin oman seuran kannustaminen."

Objektiivisesti historiaa, myös lähihistoriaa tarkastelevat tietävät Jugoslavian liittovaltion/Serbian olleen vuodesta 1992 lähtien hirviömäisten talouspakotteiden kohteena. Diabetekseen kuoltiin lääkkeiden puutteessa, sydäntahdistimia kaivettiin haudatuista ruumiista, syöpäpotilaat kuolivat ilman kipulääkkeitä. Yhdysvaltojen ja erityisesti Saksan asettamat talouspakotteet liittovaltion murskaamiseksi ja haltuunottamiseksi aiheuttivat kansalle tragedian. Inflaatio muuttui mittaamattomaksi, koulutetut ihmiset muuttivat pois, rikollinen liiketoiminta kukoisti ja omankädenoikeus muuttui luonnolliseksi. Rikolliset asuivat luksusasunnoissa ja NATO-propaganda vääristi todellisuuden serbien näkökulmasta tuntemattomaksi harhaksi.

Srebrenican kansanmurhaväite on eräs kohtuuttomimmista tarinoista. USA:n johtaman kroaattiarmeijan suorittama serbien kansanmurha ja etninen puhdistus Kroatian Krajinasta 3 viikkoa sen jälkeen kun serbit ottivat Srebrenican haltuunsa oli pimitettävä läntiseltä yleisöltä. YK sotilastarkkailijat päättelivät että Srebrenican nostaminen myyttisiin mittasuhteisiin auttaisi Yhdysvaltoja ja NATO-maita serbien kansanmurhan salaamisessa. Massiivisella propagandalla se onnistui.

Propagandan lisäksi tarvittiin ICTY-tuomioistuin, jossa tuomarit ovat Yhdysvaltojen ja NATO-maiden valitsemia ja palkkaamia, todistajat ovat NATO-kenraaleita tai NATO:n jalkamiehiä, kroaatteja tai muslimeja.

Tuo kaikki ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan jatkuvasti Helsingin Sanomien kaltaista "verivana"-demagogiaa. Arkanin kaltainen psykopaatti nostetaan keskiöön ja Yhdysvaltojen psykopaatin lailla toimivien presidenttien ja ulkoministereiden ahneuteen pohjautuvat toimet pommituksineen ja kansakuntien tuhoamisineen painetaan villaisella.

Jugoslavian hajottamisen kaltaiset talouspakotteet, jihadistien ja natsien käyttö USA:n ja muiden NATO-maiden ahneuden tyydyttämiseen jatkuu Syyriassa ja Ukrainassa. Tuho on saatettu loppuun Irakissa ja Libyassa.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kysyykö Helsingin Sanomat kohta vierailulle tulevalta presidentti Obamalta, montako sotaa hän aloitti? Tuleeko Hesari kysymään montako lennokkimurhaa Obama valtuutti jokaviikkoisissa valtuutuskokouksissaan. Oliko Ukrainan vallankaappaus vaivan arvoinen? Minkälainen verivana jää Nobel-palkitun presidentin jälkeen Yhdysvalloissa ja Suomessa?

Sanomalehtien lisäksi propaganda tarvitsee kirjallisuutta. Jugoslavian pommitukset määrännyt presidentti Clinton on kunnostautunut kirjoittamalla kirjan Bosniasta. Suomalaisessa dekkarikirjallisuudessa myyvät vain teokset, jossa ideologia on sama kuin Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomien päätoimittaja on kirjoittanut serbejä demonisoivan kirjan, jossa hän on osoittanut lojaaliutensa NATO-maille. Elokuvateollisuus tulee varmasti antamaan sivustatukea.

Hesari on sulkenut jalkapallomaailman propagandansa syliin tänään. Mikä onkaan vuorossa huomenna? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: serbien demonisointi, Helsingin Sanomat, Kaius Niemi, kansanmurha, jalkapallo

Helsingin Sanomat ja kommunismin rikokset

Maanantai 20.8.2018 klo 16:14 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään saimme Helsingin Sanomilta kattavan tarjouksen kommunismin rikoksia. Kaja Kunnas esitteli Tallinnassa paljastettua kommunismin rikosten monumenttia ja ylesönosastoon lehti oli valinnut teemaan sopivan säestyksen.

Olenkin pannut merkille kuinka valtamediamme hitaasti hissutellen on lisännyt natsimyönteisyyttään ja korostanut opin haittojen vertautuvan kommunismin haittoihin.

Toimittaja Kunnaksen teksti keskittyy vuoteen 1941 tapahtumiin ja sitä seuranneisiin teloituksiin, karkoituksiin ja vainoon. Toinen silmä kirjoittajalla on kiinni. Lukija, joka ei ole elänyt vuotta 1941, ei tiedä missä viitekehyksessä tapahtumia tulisi tarkastella.

Samaan aikaan kun tekstin päähenkilön isä teloitetaan valtiopetoksesta neuvostoliittolaisten toimesta, natsi-Saksan miehittäjät saapuivat Tallinnaan. Samana vuonna eestiläiset olivat saamassa loppuun viimeistenkin juutalaisten teloitukset ja maa saattoi ylpeänä julistautua juutalaisista vapaaksi maaksi. 

Teloituksen aikaan kymmenet laivat irtautuivat Tallinnan satamasta, pakoon natseja, evakuoiden siviilejä, sairaaloiden potilaita, sotilaita jotka  törmäsivät natsien kanssa yhteistyössä toimivien suomalaisten ja saksalaisten asettamiin miinoihin. Laivat upposivat pommituksiin, tykkituleen ja miinoihin vieden mennessään 16 000 ihmistä. 

Kommunismin uhrien määrä muistomerkissä on 20 000. Keiden uhreja hukkuneet olivat?

Lehti puhuu kommunismin rikoksista erittelemättä mitä sen mielestä kommunismi on. Käsittääkseni missään maapallolla ei ole ollut kommunismia tai kommunistista yhteiskuntaa. 

Puhuessaan kommunismin rikoksista, tarkoittaako lehti Nelson Mandelaa ja Etelä-Afrikan kommunistien taistelua apartheidia vastaan? Vai tarkoittaako lehti Kauko-Idän maiden kommunistien taistelua siirtomaaherruutta vastaan? Indonesiassa tapettiin ihmisoikeuksia ja ammattiyhdistyksen vapautta tavoittelevia kommunisteja miljoona CIA:n laatimien listojen perusteella.Olivatko nämä tapetut juuri niitä rikoksia tekeviä yksilöitä? Syyrian parlamentissakin on jopa kaksi kommunistista puoluetta. Onko Syyriaan NATO/EU:n ja USA:n tavoittelema jihadistien tuella synnytettaväksi suunniteltu maa hyvinvointivaltiosta, sosialisteista ja kommunisteista vapaa? USA:n synnyttämä mujahedin/Taleban synnytettiin kaatamaan Afganistanin Kabulin yliopistosta nousseiden kommunistien johtama hallitus, joka kutsui Neuvostoliiton maahan tuekseen USA:n tukemia voimia vastaan.

Helsingin Sanomat vaikenee Baltian maiden natsien vuotuisista juhlamarsseista. Se vaikenee Ukrainan Maidanin väkivaltaisesta yhteistyössä natsien kanssa toteutetusta USA/EU-johtoisesta vallankaappauksesta. Se vaikenee Kosovon ja fasistisen Kroatian uudelleen syntyneistä natsijoukoista, jotka ovat laatineet nationalistiset rasistiset perustuslait. Nämä joukot ovat USA:n avustamana ja johdolla suorittaneet toisen maailmansodan aikaisten holokaustin uhrien serbien etnisen puhdistuksen niin Kroatiasta kuin Kosovosta. !995 kolmen päivän Operaatio Myrsky- nimistä yhdysvaltalaisten kenraalien johtamaa taistelua, jossa 250 000 serbiä ajattiin tykkitulella ja pommittamalla kotiseudultaan Kroatian Krajinasta Bosnian puolelle, juhlitaan Kroatiassa mahtavin seremonioin. Yhdysvaltojen puolustusministeri Mattis kutsuu taistelua suurenmoisimmaksi taisteluksi sitten toisen maailmansodan. Taistelun kulkua opetetaan hänen mukaansa kaikissa Yhdysvaltojen sotilasakatemioissa. !941 - 45 holokausti ei riittänyt. Nyt loputkin serbit tapettiin tai ajettiin Kroatiasta. Serbit ajettiin maanpakoon Serbiaan, jossa he eivät koskaan olleet asuneet – 800 000 natsien tai kauniisti sanottuna neonatsien toimesta karkoitettua serbiä Sloveniasta, Kroatiasta, Bosniasta ja Kosovosta.

Göebbels kadehtisi nykyistä valtamedian propagandaa. Paitsi riveillä, myös rivien välissä lukijan on oltava varuillaan. Vasta pari päivää sitten lehden Saksan kirjeenvaihtaja Kauhanen kertoi totena, että Venäjä on myrkyttänyt Skripalit. Ei tarvita oikeudenkäyntejä, median tuomio riittää. Tänään toimittaja Tuukka Tervonen kertoo, että Gazan saarto on kestänyt siitä lähtien kun Hamas väkivaltaisesti otti alueen haltuunsa. Tähän asti olen ymmärtänyt, että Hamas voitti tarkkailijoidenkin mukaan demokraattiset vaalit.

Natsismi saapuu hiipien. Ukrainan voitettua euroviisut natsien liittolaisia, Ukrainan tataareja elegisesti surevalla laululla, mainitsin muistaakseni tässä blogissani, että seuraavaksi saamme laulun, jossa Hitler suree kuinka raskasta hänellä on ollut. Seuraavat euroviisut on äänestetty pidettäväksi apartheid Israelissa.

Helsingin Sanomat on kliinisen puhdas Itä-Ukrainan kuvauksista. Miten siellä jaksetaan natsien liittolaisineen moukaroidessa USA/NATOn- tuella päivittäin? Helsingin Sanomilta ei liikene kiitoksen sanaa Venäjälle, joka on paitsi pelastanut krimiläiset väkivallalta, myös ottanut vastaan satoja tuhansia ukrainalaisia pakolaisia. Suomella on toisen maailmansodan jälkeen natsimyönteisin hallitus mutta niin on myös media.Ne tarvitsevat toisiaan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, natsismin nousu, Eesti, kommunismin rikokset, Kaja Kunnas, Mandela

Urheat Venäjä-vastaisen hybridisodan ritarit

Keskiviikko 8.8.2018 klo 13:15 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kyyneleet silmissä olen voinut seurata Hesarin, Ylen ja ulkoministeriön syvää uskollisuutta USA:n edellyttämälle Venäjä-vastaiselle hybridisodalle – nyt Georgian sodan viitekehyksessä. Yle kertoi Puolan, Latvian,Lettuan ja Ukrainan voimakkaista "vaatimuksista Venäjälle" Georgian sodan kompensoimiseksi.

Helsingin Sanomat vuorostaan tekstissä aivan oikein kuvasi sodan tapahtumien kulun kuta kuinkin objektiivisesti, mutta runsailla kuvilla kuuliaisesti demonisoi Venäjän. 

Ulkoministeriö on kunnostautunut kymmenen vuoden ajan disinformaatiossa. Heti tapahtumien jälkeen ulkoministeri Alexander Stubb (joka  osoittaakseen lojaaliuttaan presidentti Bushille, ilmoittautui etelä-valtiolaiseksi) ETYJ:n puhenjohtajamaan edustajana ilmoitti Venäjän aloittaneen sodan. Onneksi Ranskan presidentti ilmoittautui hätiin ja aloitti asialliset neuvottelut. Viime päivinä taitava ulkoministerimme, USA:n presidentin aamiaisvieras Timo Soini, liittyi hybridisotaa käyvien maiden kuoroon, kuten myös muut aikaisemmat ulkoministerimme.

Nämä info-soturit eivät mainitse sanallakaan Georgian presidentti Saakashviliä ja hänen oppi-isiään Yhdysvalloissa. Saakashvilihan oli USA:n kouluttama "demokratiaa" edistävä värivallankumouksellinen, joka tosin sittemmin on joutunut pakenemaan Georgiasta väärinkäytösten vuoksi. Hän yritti USA:n suojatti Poroshenkon avulla uutta nousua Odessan pormestarina (saaden Ukrainan kansalaisuuden, mutta nopeasti myös menettäen sen) ja vaeltaa nyt ilmeisen kansalaisuutta vailla, ehkä Yhdysvalloissa.

Georgian sodan yksi sivupäämäärä oli pilata samanaikaisten Pekingin olympialaisten kiinalaisille tuoma ilo ja ylpeys– samalla tavalla kuin Ukrainan vallankaappauksella haluttiin pilata Sotshin olympialaisten juuri tuoma ilo ja ylpeys Venäläisille, tai Salisbyriyn myrkkyiskulla haluttiin pilata Venäjän MM-jalkapallokisat.

Varsinainen Georgian kriisi alkoi Saakashvilin hyökätessä Georgian armeijan avulla Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin tappaen venäläisiä rauhanturvaajia ja siviilejä. USA ilmeisesti ei ollut samaa mieltä ajankohdasta, mutta tuki Saakshviliä. Venäjä vastasi sotatoimilla ja pakotti Georgian armeijan vetäytymään.

Venäjä pysäytti sodan alkuunsa. Helsingin Sanomat kuvaa sodan ikäänkuin vain Venäjän sotatoimet synnyttäisivät uhreja. Georgian mieltä vailla oleva yritys palauttaa Etelä-Ossetia väkivalloin oli tragedia. Muutaman päivän kestäneen sodan uhrien muistoksi Tshinvalissa järjestettiin muistokonsertti, jonka johti kapellimestari Gergiev. Helsingin Sanomien musiikkiarvostelija arvioi konsertin "Venäjän voiton konsertiksi". Jokainen joka näki konsertin (Hesarin musiikkiarvostelija ei nähnyt sitä eikä kuullut) saattoi kokea pimeässä illassa kynttilöiden valaistessa portaita, jolla orkesteri soitti, syvän surun ja myötäelämisen tapahtumaksi, josta voitonhuuma oli kaukana.

Entä sitten näiden Baltian maiden, Puolan ja Ukrainan esiintyminen Georgian sodan vuosipäivänä? Nämä maat ovat USA:n maailmanvallan ja valedemokratian keskeisiä, siitä syvästi riippuvaisia tukijoita. Osa näistä maista on pitänyt CIA:n salaisia vankiloita maaperällään. Ukraina vuorostaan oli Maidanin vallankaappauksen aikana ja sen jälkeen Yhdysvaltojen hallituksen suoraan siimaohjaama valtio. CIA:n toiminta tai NED ei riittänyt vaan itse varapresidentti Biden uhrasi paljon aikaansa neuvomalla paikan päällä parlamentissa ja ohjaamalla Ukrainan itse valitsemaansa pääministeriä puhelimitse. 

Suomen valtioneuvosto ja ulkoministeriö synnyttävät vuolaimmat kyyneleet. Venäjä-vastaista hybridisotaa oppimaan ja käymään on valjastettu 100 nimetöntä toimijaa tiedotusvälineistä virkamiehiin. Tulokset nähdään päivittäin. Kuinka paljon haaskattua aikaa?

Suomen tasavallan presidentti sekä molemmat viimeiset valtioneuvostot ovat sallineet Suomen liukumisen yhä syvemmälle USA:n maailmanvallan (joka on sotilaallista– ei demokraattista) osaksi. Tämä edellyttää Venäjän ja monen muun suvereenin valtion turvallisuustarpeiden huomioon ottamatta jättämistä. Se on edellyttänyt valehtelun ottamista käyttöön tiedonvälityksen sijaan.

Entisille siirtomaavalloille Ranskalle, Saksalle ja Iso-Britannialle vallankäyttö demokratian sijaan on tuttua ja luonnollista. Osana EU:ta nämä maat ovat siirtäneet tuon vallankäytön tavan myös EU:n ulkopolitiikkaan. EU-maat eivät ulkopolitiikassaan ole demokratian ja oikeusvaltion kannalla. Ne rikkovat kansainvälisiä lakeja ja normaalia oikeustajua räikeästi. EU perustettiin edistämään suurpääoman tarpeita; työvoiman vapaata liikkuvuutta, joka nykyisin tehostuu halpatyövoiman maahanmuutolla. Demokratian edistäminen ei ole EU ssa olennaista.

Valehtelu Georgian sodasta, Ukrainan Maidanin vallankaappauksesta, Salisburyn myrkkyiskusta ja Syyrian kaasuiskuista on arkipäivää. Oikeustajun murtaminen valehtelulla ja poliittisella oikeudenkäytöllä juridiikan sijaan johtaa väkivaltaan. Entisten siirtomaavaltojen Ranskan ja Iso-Britannian ilmavoimat sotivat USA:n rinnalla laittomasti Syyriassa. Heidän motiivinsa perustellaan maksetuilla Valko-kypärät -näyttelijöillä, jotka on palkattu propagandatarkoitukseen, mutta joiden toimet totuuden vääristelijöinä, johtavat kokonaisten kansakuntien tietoisuuden vääristymiseen.Suomen median voittopuolisena lähdeaineistona Syyriasta ovat suurpääomaa palvelevat tietotoimistot sekä SOHR, yhden miehen kapinallisten näkökulman välittävä henkilö Lontoon lähiöstä.

Suomen kansa uskoo Yle:n ja muun valtamedian puhuvan totta. Valtamedia ilmoittautui jo 20 vuotta sitten päätoimittajiensa julistuksilla olevansa NATO:on liittymisen kannalla. Jostakin syvältä Suomen kansan sisältä kumpuaa realismi ja oikeudentunto, joka sallii samaan aikaan uskoa valheita, mutta ei anna sen vaikuttaa omiin mielipiteisiin. Suomen kansasta alle 20 % haluaa liittyä NATO: on. Mutta USA:n Venäjä-vastaisen hybridisodan toimijat jatkavat yhdessä USA/NATO -hybridikeskuksen kanssa liikuttavaa yritystään, joka viime päivinä on yrittänyt puhaltaa yhteen hiileen Georgian sodan hiilloksella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Georgian sota, Venäjä-vastainen hybridisota, ulkoministeriö, Helsingin Sanomat , Yle

Helsingin Sanomien pötypuheet Ukrainasta ja värivallankumouksista

Sunnuntai 22.7.2018 klo 14:01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Tänään Helsingin Sanomat toistaa Sunnuntai-liitteen Ukraina-jutussa jälleen kaikki jo komiikan rajan ylittävät pötypuheet Ukrainasta. Hesari on toistanut niitä jo neljän vuoden ajan yhtä uskollisesti kuin parhaat CIA:n soturit.

Hesari väittää Ukrainan johdon päättäneen läntisen Euroopan sijaan lähentyä Venäjää! Uskomatonta. Ukrainan talous oli täysin kietotunut Venäjään ja monin tavoin riippuvainen Venäjästä. Presidentti Janukovits oli Eurooppamyönteinen, mutta jopa Yle:n näyttämässä uutispätkässä totesi, että tässä vaiheessa EU:hun liittyminen olisi liian kallista. USA ja EU puskivat päälle kuin sokeat norsut. Suomen Olli Rehn lähentymis- ja talouskomissaarina ei kyennyt suorittamaan toteuttamiskelpoista valmistelua.

Syksyllä 2013 koko USA:n eliitti: Clintonin pariskunta, Soros, talouseliitti sekä EU:n eliitti, jotka olivat myötäilleet CIA:n vahvalla tuella Jugoslavian hajottamista sekä kaikkia ahneuden vaatimia toimia, kokoontuivat Ukrainan oligarkkien johdolla Krimin Jaltalla suunnittelemaan"suuren euforian vallassa" (The Economist) Ukrainan haltuunottoa. EU:n lähentymis artikloissa sotilaalliset artiklat ovat ensisijaisia, eli kaappausta suunniteltiin NATO-suhde edellä.

Maidanin mielenosoitukset olivat hyvin suunniteltuja. Jugoslavian presidentti Milosevicin kaatamisessa kunnostautunut Otpor- järjestö Popovin johdolla valmisteli nuorta väkeä mielenosoituksiin. Monissa lähteissä on paljastunut, että tarkka-ampujat tulivat osin Georgiasta (ovat itse kertoneet), osa oli Haarezin mukaan koulutettu Israelissa.

Helsingin Sanomat jaksaa puuduttavasti väittää, että hallituksen joukot olivat syyllisiä väkivaltaan. Näin ei ollut. Jopa Eestin ulkoministerin puhelussa Cathrine Ashtonin kanssa paljastui, että molemmat tiesivät tarkka-ampujien olleen "meikäläisiä" eli vallankaappaushallituksen kannattajia. Toisin sanoen EU oli sitä mieltä, että vallankaappaus oli "meidän" vallankaappaus. Samoin monissa lähteissä on kerrottu CIA:lla olleen kokonainen kerros käytettävissään Ukrainan sisäministeriössä. Obaman varapresidentti Biden johti vallankaappauksen jälkeistä Ukrainan hallintoa etänä. Vallankaappauksen jälkeisessä hallituksessa oli yhdysvaltalainen valtiovarainministeri. Muut ministerit olivat Liettuasta, Georgiasta, kuka mistäkin, vaikka hallituksen jäsenten olisi lain mukaan pitänyt olla Ukrainan kansalaisia. Bidenin poika tuli Ukrainan suurimman energia-yhtiön hallitukseen yhdessä Puolan ex-presidentin kanssa. Soros oli luvannut miljoonan GMO-viljelyyn. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt olivat myös paikalla.Varapresidentti Biden kävi Radassa, parlamentissa, paikan päällä antamassa neuvoja. Hän kertoi puhuneensa puhelimessa Ukrainan pääministeri Jatsenjukin kanssa "enemmän kuin vaimonsa kanssa".

Helsingin Sanomien jutussa "mieleosoitusten jälkimainingeissa seurasi Krimin valtaus" ja Venäjän tukemat separatistijoukot "aloittivat sodan Ukrainan joukkoja vastaan". Jopas jotakin. Kansainvälisten ja kansallisen lain vastainen vallankaappaushallitus julisti "terrorismin vastaisen sodan" itä-ukrainalaisia vastaan, jotka eivät hyväksyneet vallankaappausta, venäjän-kielen aseman huononnusta, laillisen presidentin ajamista väkivallalla uhaten maanpakoon eikä natsistista mielivaltaa ja murhia.

On ymmärrettävää, että Helsingin Sanomat ei lojaaliudesta kirjoita mitään USA:n rikoksista 1991 Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottamiseen liittyen. Se ei kerro presidentti George H.W. Bushin toimista yhdessä CIA:n, Soroksen ja muiden rahoituskanavien kautta Jeltsinin ja eräiden KGB:n jäsenten korruptoinissa ajamaan USA:n tavoitteita Neuvostoliiton/Venäjän infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja yksityistämiseksi kuten mm. William Engdahl teoksessaan Manifest Destiny kuvaa. Hesari ei tietenkaan kerro myöskään siitä kuinka huolellisesti Reagan, Bush vanhempi ja CIA ja NED valmistelivat ja Clinton taputteli valmiiksi Jugoslavian hajottamisen ja Kosovon haltuunoton sotilastukikohdakseen.

Minkä kaaoksen George H. W. Bush IMF Summers ja talousguru Sacks saivat aikaan Venäjällä.Kansan äärimmäisen kurjuuden ja rikkaiden oligarkkien vallan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo katosivat. Odotettavissa oleva elinikä laski huomattavasti. Kansakunta, joka oli 45 vuotta aikaisemmin menettänyt 25 miljoonaa ihmistä sodassa, asetettiin USA:n ja Jeltsinin yksissätuumin toteuttaman katastrofin seurauksena jälleen paitsi fyysisen, myös henkisen tuhon partaalle.

Minun ikäiseni henkilö muistaa sen kuinka Suomi tässäkin asiassa presidentti Niinistön sanoja lainatakseni tarjosi "palveluksiaan". Kaikkein karmein pettymys Yhdysvaltojen johdolle oli se, että presidentti Putin ei ollutkaan Jeltsinin tavoin ostettavissa. Kun Putin vielä kehtasi ilmoittaa Münchenissä vuonna 2007 kannattavansa moninapaista maailmaa Yhdysvaltojen yksinvallan sijaan, USA ja EU "repivät pelihousunsa" niinkuin nuoriso sanoisi.

Kaikki tämä USA:n johtama ja EU:n myötäilemä gangsterismi oli satava jotenkin Putinin syyksi.

Putin ei alistunut väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksiin, jotka uhkasivat Krimin venäläistä väestöä ja venäjänkielisiä ukrainalaisia Krimillä. Hän ei myöskään alistunut siihen, että Venäjän Sevastopolin sotilastukikohta tulisi NATO:n haltuun. Krimin asukkaat eivät olleet saaneet sanoa mielipidettään kun Krim siirrettiin Hrustsovin toimesta Neuvostoliiton sisällä Venäjältä Ukrainaan (Hrustsov oli ukrainalainen). Koko Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen ajan 1991 lähtien Krimin asukkaat ovat pyrkineet palaamaan osaksi Venäjää. Myös 2014 suoritetun Venäjän mahdollistaman kansanäänestyksen jälkeen ja sen jälkeiset muut valtiolliset äänestykset ovat osoittaneet krimiläisten kokevan olevansa osa Venäjää.

Helsingin Sanomat on Suomen valtamedian valheellisimpia tekstejä tuottava alusta. Yle kompensoi uutistoimituksen pötypuheita kuitenkin aika-ajoin dokumeneilla, joissa globaali todellisuus joskus pilkahtaa. Sekään ei ole uskaltanut esittää Ukrainan natsi-taustaa ja natsi-todellisuutta kuvaavaa Oliver Stonen dokumenttia Ukrainan Maidanista ja siihen liittyvistä faktoista.

Koska valtioneuvoston Venäjä- vastaiseen hybridisotaan koulutettujen toimittajien nimilistaa ei ole julkistettu, Helsingin Sanomien ulkomaisille tiedotusvälineille propagoima "vapaa media" näyttäytyy kyseenalaisena. Pääteltävissä ainoastaan on, että Hesarin päätoimittaja on velvoittanut alaisensa toimimaan Venäjä-vastaisen hybridisodan viitekehyksessä. 

Kansalainen jää miettimään kuinka tehokas CIA:n NED:in ja Sorosin rahoitus on maassamme. Jugoslavian kohdalla asianomaiset rahoituksen saajat; rauhanjärjestöt, demokratia- ja ihmisoikeusjärjestöt, jotka myötäilevät yksinapaista yksityistämisiin ja  pääoman valtaan perustuvaa maailmankuvaa, eivät yleensä itse kertoneet tutkijoille rahoituslähteitä eikä summia. Sen sijaan tutkijat saivat tietää niistä rahoittavilta järjestöiltä itseltään. Youtubess nähtävissä oleva Boris Malagurskin dokumentti Weight of Chains II kuvaa tilannetta Jugoslavian jäännösvaltioiden, Serbian ja Kroatian osalta. Ensin on saatava valituksi johtoon korruptoitavissa olevat johtajat. Jos toiminta ei ole tavoitteiden mukaista, johtaja vaihdetaan tai tapetaan.

Niin yksinkertaista on globaali vallankäyttö länsimaalaisittain.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Putin, länsimainen vallankäyttö, Helsingin Sanomat, Ukraina, CIA, EU, propaganda

Helsingin Sanomat ja Albania

Tiistai 5.6.2018 klo 12:02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Sata vuotta sisällissodastamme on kulunut. Vasta nyt, kun kaikki fyysisesti sodan kokeneet ovat poissa, Helsingin Sanomat uskaltautuu julkaisemaan lähes todenmukaisen kuvauksen eräästä keskeisestä valkoisten pystyttämästä keskitys- ja tuhoamisleiristä.

Julkisuudessa on keskusteltu myös suomalaisten toisen maailmansodan aikaisten SS- miesten osuudesta juutalaisten, myös muiden tuhottavien kansanryhmien joukkomurhiin. Olen kuvannut kirjassani Lahtari, Punikkija Teurastaja myös sitä kuinka SS-miesten palattua Suomeen Mannerheim kaikessa hiljaisuudessa vapautti heidät palveluksesta Lapin sodassa, jotta heidän ei tarvitsisi taistella Hitlerin joukkoja vastaan – olivathan he vannonneet uskollisuutta Hitlerille.

Suomi tunnusti serbien kansanmurhan laillistaneen fasistisen Kroatian.

Suomen historiankirjoitus vaikenee paitsi natsi-liittolaisuudestamme, myös siitä, kuinka tietoisesti ja hyvin suunniteltu lähtömme talvisotaan oli. Asetumme mielellämme marttyyrin rooliin, jotta ei tarvitsisi oikaista selkäämme ja kertoa minkälaisia todella olemme. Surra sitä, mikä on pahaa, ja iloita siitä, mikä on aidosti humaania ja inhimillistä.

Oman historiamme kieltäminen on johtanut siihen, että emme tunnista kansainvälisiä tapahtumia nykyisinkään niin kuin ne tapahtuvat. Helsingin Sanomat muun valtamedian ohella tuottaa materiaalia, jolla ei ole juuri tekemistä todellisuuden kanssa. Siksi kirjoitin viimeisimmän teokseni, osoittaen sen lapsenlapsille, jotta ainakin he tietäisivät sen, mitä isoäiti on tutkinut ja saanut tietää.

Helsingin Sanomien Heikki Aittokoski on nähnyt vaivaa kirjoittaen uuden, läntisen nykypropagandan mukaisen tulkinnan Euroopan historiasta. Nyt hän on siirtynyt muihin maanosiin tulkintoineen. Viime aikoina lehti on keskittynyt kuvailemaan Balkanin alueista Kosovoa ja Albaniaa. Historiattomuus ja kyvyttömyys käsitellä prosesseja on ollut ilmeistä.

Viikon sisällä olemme lukeneet Albaniasta turismin näkökulmasta ja tänään 5.6.2018 otsikolla "Maallistunut muslimimaa". Siinä kuvataan kuinka "Albania erosi kylmän sodan aikaisesta naapurimaastaan Jugoslaviasta merkittävästi. Siellä uskonto tuotiin osaksi politiikkaa tuhoisin seurauksin." "Kun Jugoslavian liittovaltio alkoi hajota 1980-luvulla, aiemmin vähän merkinneitä uskonnollisia jakolinjoja alettiin käyttää hyväksi politiikassa. Se johti vuosikymmenen kestäneisiin raakoihin sotiin, joukkomurhiin ja etnisiin puhdistuksiin"

Artikkeli kuvaa Albanian kaikin puolin sovun yhteiskuntana. Saarnaaja Ahmed Kalajan väitöskirja "Muslimipapiston rooli yhteisymmärryksen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden luomisessa Albaniassa 1912 -45" on ilmeisesti lehden mielestä todistus tästä.

Kunpa se olisikin totta. Balkanilla suoritettiin 1941-45 serbien kansanmurha. Yli miljoona serbiä teurastettiin fasistisen Kroatian, fasistisen Italian ja natsi-Saksan yhteistyössä. Serbit ovat ortodokseja, kroaatit roomalaiskatolisia ja albaanit valtaosaltaan muslimeja.

Fasistinen Italia miehitti Albanian, johon liitetiin Jugoslaviasta Kosovo-Metohija, jotka muodostivat yhdessä fasistisen Suur-Albanian. Italia ja Albania tukivat terroristista väkivaltaa Kosovon serbejä kohtaan. Tavoitteena oli kaikkien etnisten serbien tappaminen tai karkottaminen ja siten muodostuva etnisesti puhdas Suur-Albania.

Suur-Albaniaan kuuluvan Kosovon albaani-nationalistit tappoivat serbisiviilejä ja ottivat näidet talot ja maat haltuunsa. Naisia raiskattiin. Kosovolaisia serbi-pappeja pidätettiin, kidutettiin ja murhattiin. Serbi-muistomerkkejä, luostareita, hautausmaita ja hautakiviä tuhottiin samoin kuin Bosnian puolella fasistisessa Kroatiassa.

Italialaisten lähdettyä paikalle saapuivat natsi-Saksan joukot. Suur-Albaniassa osa albaaneista liittoutui natsien kanssa muodostaen oman natsi-Kosovon albaani-yksikkönsä Balli-Kombetarin. Näiden lisäksi alueella toimi monia rikollisjengejä, jotka vainosivat serbejä, joiden katsottiinolevan ainoa miehitystä vastustava kansanryhmä.

Toisen maailmansodan aikana Kosovossa tapettiin 10 000 serbiä ja yli 100 000 karkotettiin alueelta kun taas Albanian vastainen raja avattiin ja sielä muutti Kosovoon yli 100 000 albaanialaista asettuen sinne asumaan.

Albanian pääministeri Mustafa Kruja lausui vieraillessaan tapaamassa Kosovon albaani-johtajia kesäkuussa 1942:" Kosovo on puhdistettava serbeistä niin pian kuin mahdollista. Syntyperäisiä serbejä tulee pitää valloittajina ja heidät on sellaisina toimitettava Albanian ja Italian viranomaisille Albanian keskitysleireille. Myöhemmin alueelle muuttaneet erbit tulee tappaa."

Kun Saksan ja USA:n intressit 1990-luvulla edellyttivät Balkanin taloudellista ja sotilaallista haltuunottoa, toisen maailmansodan kaava toistui. Serbit näkivät jälleen fasistisen Kroatian mustat natsipaidat ja natsien kanssa liittoutuneiden muslimien jihadistiarmeijat. Yhdysvaltalaiset kenraalit kouluttivat kroaatit serbien etniseen puhdistukseen Kroatiasta ja samaan aikaan suoritettuun kansanmurhaan Operaatio Myrskyssä. Yhdysvaltalaiset kenraalit kouluttivat ja johtivat myös Bosnian muslimipresidentti Izetbegovicin joukkoja Sarajevossa ohjaten NATO- koneet pommittamaan serbien joukkoja.

Kosovon alueelle edettäessä 1998-1999 Yhdysvallat ja NATO-Saksa sekä muut keskeiset NATO-maat saivat Kosovon albaani-terroristeista NATO:n jalkaväen. USA:n julkisena tavoitteena oli sotilastukikohdan rakentaminen Kosovoon. Kaikki NATO-maat tiesivät Kosovon KLA-terroristien olevan osa Albanian mafiaa, joka rikastui huume- ja elinkaupalla. 

Valtamedia, Helsingin Sanomat, Yle, Washington Post, New York Times, kaikki muodostivat USA/NATO-joukkojen tukijoukot. Massiivisen propagandan avulla holokaustin uhrit, serbit, muovattiin konniksi ja erityisesti Saksan tuella kroaatit muuttuivat muslimien ja Kosovon albaanien rinnalla uhreiksi.

Hollywood, TV-sarjat, romaanit, dekkarit (kuten nyt sotarikolliseksi luonnehtimani Bill Clintonin romaani), kaikki vahvistavat noita sotien myyttejä.

Kuinka kauan valkoinen Suomi onkaan saanut idealisoida Suomen sisällissodan jälkeistä "nopeata demokraattista kehitystä", "sovintoa" "talvisodan henkeä".Kuinka kauan tuo Suomi on saanut lakaista sivuun punaisten kärsimykset, valkoisten äärimmäisen julmuuden ja epäinhimillisyyden, toisinajattelijoiden vangitsemiset, huolellisesti suunnitellun talvisodan, Itä-Karjalan venäläisten siviilien ja suomalaisten toisinajattelijoiden julmat vankileirit.

Kun nyt todellisuutta meidän omasta historiastamme on alettu 100 vuoden jälkeen raottaa, kuinka kauan kuluukaan aikaa ennenkuin oman todellisuudentajumme palaamisen jälkeen kykenemme arvioimaan sitä tuhoa, mitä Yhdysvallat ja NATO/EU ovat saaneet aikaan Euroopassa?

Samalla tavalla kuin valkoiset säätivät punaisille näiden sodan aikaisista rikoksista lait ja teloitukset ja keskitysleirituomiot, USA ja NATO/EU ovat pystyttäneet omien sääntöjensä mukaisen oikeusistuimen, jossa pidättäjät, syyttäjät, todistajat ja tuomarit edustavat USA/NATO/EU:n intressejä.

Valtamediamme ihastelee näitä serbi-kenraalien lynkkaustuomioita aivan kuten tynkäeduskuntaan laillisena elimenä uskoneet 1918-luvun Suomen kansalaiset ihastelivat lakien oikeudenmukaisuutta. Olihan lait säädetty eduskunnassa.

Helsingin Sanomat on uskollinen NATO/EU:n lakeija. Varmaan perustellusti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, fasistinen Suur-Albania, historiallinen muisti, propaganda, serbien kansanmurha,

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda turbovaihteelle

Lauantai 3.3.2018 klo 12:04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat ilmoittaa itse olevansa laatujournalismin esikuva. Mitä se tarkoittaa? Se järjestää seminaareja, joissa sopivat alustajat tukevat tätä kuvaa.

Maaliskuun 1. päivän numero osoittaa mitä se ainakaan ei ole. Tuon numeron Itä-Ghoutan tilannetta kuvaavat kaksi aukemaa lähes sivun kokoisine värikuvineen olivat kuin suoraan hybridisodan ja propagandan oppikirjasta. 

Tekstin lomaan oli kyllä otettu otteita Lähi-Idän tutkijoiden mielipiteistä ja kannanotoista, mutta niiden ei annettu häiritä lehden aggressiivista propagandaa.

Artikkelin pääviestinä oli pyrkimys saada lukija samaistumaan lehden kuvaamaan tilanteeseen Ghoutassa. Lehti helpotti samaistumista vertaamalla aluetta Helsinkiin ja piirsi karttaa kuinka Itä-Ghouta kooltaan vertautuu tiettyihin Helsingin osiin.

Kuvissa esiintyi potilaita happinaamarit kasvoillaan. Tuon tyyppisiä kuvia on totuttu näkemään kaasuiskun uhreista. Siis mielikuva aukeamaa katsellessa on valmis.

Ensimmäisen vuonna 2013 Itä-Ghoutassa tapahtuneen kaasuiskun jälkeen todettiin jo samana päivänä, asiaa varta vasten tarkastamaan tulleen Carla del Ponten toimesta, että isku oli todennäköisesti kapinallisten suorittama. Paikalla silminnäkijänä ollut nunna todisti samaa ja lähetti tietonsa YK:lle. Perusteellinen tieteellinen tutkimus asiasta tehtiin MIT-yliopistossa Yhdysvalloissa, jonka tutkimukset vahvistivat tiedon: Isku ei ollut voinut tulla Syyrian hallituksen puolelta.

Tuosta tiedosta huolimatta länsipropaganda syytti iskusta Syyrian hallitusta. Jotta tällainen perusteeton syyttely ei jatkuisi, Venäjä ehdotti, että Syyria luopuisi kaikista kemiallisista aseistaan kansainvälisessä valvonnassa, minkä se tekikin. Tämän jälkeen kemiallisia aseita on ollut vain terroristeilla. Kaikesta tästä huolimatta Helsingin Sanomat jatkaa artikkelista toiseen  mielikuvan levittämistä, että Syyrian hallitus olisi kaasuiskujen takana. Yhdessäkään tapauksessa näin ei ole todistettu olevan.

Helsingin Sanomat esitti 1.3. artikkelissaan, että Syyria saisi tukea Pohjois-Koreasta. Lehti viittasi YK:sta New York Times'lle vuodettuun raporttiin, jossa todettiin Pohjois-Koreasta saadun happoa kestäviä laattoja, venttilejä ja lämpömittareita. 

Valistunut lukija kysyy mihin muuhun näitä välineitä voitaisiin käyttää kuin kemiallisten aseiden valmistukseen? Miksi Syyrian hallitus haluaisi valmistaa kemiallisia aseita, kun sillä on  yhteistyösuhde Venäjän kanssa, joka ei hyväksy kemiallisten aseiden käyttöä. 

Laatujournalisti kysyisi, miksi YK vuotaa näin kyseenalaisia tietoja New York Timesille, joka niin monta kertaa aikaisemmin on tuottanut artikkeleita, jotka ovat toimineet provokaationa Yhdysvaltojen suorittamille pommituksille tai muille harkitsemattomille teoille.

Laatulehti muistaisi ja kertoisi, että YK:n poliittisen osaston päälliköksi ja apulaispääsihteeriksi on tullut valituksi Jeffrey Feldman, joka on vuodesta 2001 lähtien suunnitellut yhdessä saksalaisen tutkimuskeskuksen johtajan Volker Perthesin kanssa Syyrian hajottamista ja hallituksen vaihdosta. Jo presidentti Bushin aikana yhdysvaltalainen Feldman esitti Bilderberg- ryhmässä, Condoleezza Ricen vieressä istuen, tilanteen "päivä hallituksen kaatamisen jälkeen", luetellen toimia mitkä tulisi saada aikaan.

Kuinka uskottava Syyria-neuvottelija tällainen virkamies on? Onko "vuotaja" juuri Feldman.Vuodon tarkoituksena oli heittää varjo Syyrian hallituksen toimintatapoihin, hämärin perustein.

Tästä Pohjois-Korean laitetoimituksiin liittyvästä artikkelista lehti sanoo, että YK ei ehkä koskaan tule paljastamaan kokonaan sen sisältöä. Samalla tavalla Washington Post ja New York Times ennustivat maaliskuussa 1999, että suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimusta koskien Racakin kylän taistelua/joukkomurhaa ei ehkä koskaan tulla antamaan julkisuuteen. Toisin sanoen provokaatioksi osoittautunut toiminta julistetaan salaiseksi, jotta se ei paljastuisi. Sen sijaan USA liittolaisineen voisi kiihdyttää aggressiivista toimintaansa, Racakin jälkeen Jugoslavian pommituksia.

1.3.2018 numero varmistaa, että propagandaa vahvistetaan vielä muutamalla ikonilla. Jukka Huusko kysyy, muutoin asiallisessa, kolumnissaan: "Onko edessä uusi Srebrenica vai Raqqa?"

Srebrenica on hyödyllisessä uusiokäytössä. Lääketieteelliset tosiasiat siitä, että Srebrenica ei ollut 8000 muslimimiehen ja -pojan teloitus, puhumattakaan muslimien kansanmurhasta, eivät ole tavoittaneet Helsingin Sanomia. Yhdysvallat käytti Srebrenica-myyttiä peittääkseen todellisen serbien kansanmurhan yhdysvaltalaisten kenraalien johtamassa Operaatio myrskyssä elokuussa 1995. Kyseessä oli toinen serbien kansanmurha. Ensimmäinen oli 1941-45.Molemmissa jihadisti-muslimit olivat natsien apureita.

Raqqa vuorostaan oli kansainvälisten lakien vastaisesti Syyrian alueella toimivan, Yhdysvaltojen liittolaisineen suorittama pommitusoperaatio, jossa kokonainen kaupunki tuhottiin Yhdysvaltojen synnyttämän ISIS-terroristijärjestön karkottamiseksi.

Jukka Huusko toteaa, että neuvotteluratkaisu olisi paras myös Damaskokselle. Lukija kysyykin, miksi päätoimittaja Kaius Niemi ei ole antanut kirjoittaa Sotshin rauhanprosessista. Yhtäkään artikkelia ei ole näkynyt siitä, minkälaista aseidenriisumis-, armahdus- ja jälleenrakennusneuvotteluja Itä-Ghoutaan on suunniteltu.

Minua laatulehden lukijana kiinnostaa myös se, miksi yhtäkään Syyrian hallituksen edustajan haastattelua ei ole näkynyt? Mikä on suvereenin hallituksen käsitys tilanteesta ja päämääristä? Tosin se, että lehti toimii yksipuolisesti, ei hämmästytä, sillä se on linjassa kahden viimeisen Suomen valtioneuvoston  ja myös YK:n asenteen kanssa.

YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja (Kuwait) antoi Syyrian lähettiläälle 4 minuuttia aikaa selvittää tilanetta Syyriassa. Sama kohtalo oli Irakin lähettiläällä kun hänen piti selostaa Irakin tilannetta.

Kun Suomen YK-liitto järjesti heti sodan alettua vuonna 2011 seminaarin Syyriasta, Syyriaa edusti Free Syrian Army, joka nykyisin liitetään Al-nusra-terroristi-järjestöön kuuluvaksi.Yhdysvallat tukee sitä, joten Suomen tuolloinen ulkoministerikään ei kummastellut Syyrian hallituksen edustajan puuttumista seminaarissa.

Häkellyttävintä Helsingin Sanomien artikkelissa on se, että lehti jättää mainitsematta ketkä rahoittavat ja tukevat Itä-Ghoutan terroristeja. Eivät ohjukset ja hienoihin univormuihin pukeutuneet miehet sinne rahatta ja omin päin tule. ItäGhoutan aluetta hallitsevat useat eri ryhmittymät, joista lähinnä Free Syrian Armya tukee Yhdysvallat ja äärimuslimeja Saudi-Arabia, jonka uskonnolliset johtajat julistivat jo heti 2011 pyhän sodan Syyrian hallitusta vastaan.

Kuten albaaniterroristeja Jugoslavian hajotuksen yhteydessä, myös Itä-Ghoutan terroristeja avustavat Ranskan ja Ison-Britannian tiedustelupalvelut, paikan päällä.

Saudi-Arabia ja Israel rahoittavat lähes kattavasti kaikkia Yhdysvaltojen itärannikon ulkopolitiikan ajatushautomoita. Israelilla ei ole rauhansopimusta Syyrian kanssa, vaan se miehittää Syyrian Golania ja tärkeitä vesilähteitä. Saudi-Arabia tukee ääriuskonnollista kalifaatin rakentamista nykyisen sekulaarisen Syyrian sijaan.

Helsingin Sanomien ja koko läntisen valtamedian tiedot perustuvat Lontoon liitosalueella asuvan yhden miehen tietotoimisto SOHR:n, (Syrian observatory for human rights,) terroristeilta saamiin tietoihin.

Jo 2000–luvun alussa entinen NATO-komentaja kenraali Wesley Clark ilmoitti näkemästään suunnitelmasta, jonka mukaan Yhdysvallat tuhoaa niin kutsutut "roistovaltiot" Lähi-Idästä. Tuo tuhokampanja on käsitellyt miljoonien hengen vaatineet Irakin, Libyan, Syyrian ja Jemenin sodat. Irak pommitettiin 10 vuoden lentokieltojakson ja myöhemmin sodan aikana uraani- ja fosforipommeilla, joiden ansiosta esimerkiksi Fallujassa Irakissa syntyy edelleen epämuodostuneita lapsia. Köyhdytetty uraani säilyy maaperässä ja ihmisissä tuhansia vuosia.

Tuholaistoiminta jatkuu. Tosiasiat ovat yhdentekeviä kun tarkoituksena on tuhota. Kaikki, jotka pyrkivät estämään tuholaistoimintaa ovat häiriöksi ja heidät tulee demonisoida. Tätä demonisointia varten ovat markkinointitoimistot, jotka on koulutettu propagandaan. Suomen kaksi viimeistä valtioneuvostoa ovat lähettäneet Yhdysvaltoihin 100 suomalaista toimijaa opiskelemaan hybridisotaa näitä häiritseviä tuholaistoimintaa vastustavia valtioita, kuten Venäjää vastaan.

Suomen laatumediat, valtioneuvosto ja USA/NATO-EU hybridikeskus toimivat kaikki Venäjän demonisoimiseksi ja oman tuholaistoiminnan puolustamiseksi. Yhdysvaltojen kautta maapallon levitetyt sotilastukikohdat, kybervakoilu 1960-luvulta (Echelon satelliitti ja NASA) lähtien ja mielivaltaiset talouspakotteet ovat saaneet Suomen varauksettoman tuen. 

Suomi on luopunut kannattamasta äänestyslipuin toteutettavia muutoksia Syyriassa. Sen sijaan se on tukenut Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kumppanina tarkoin ennalta suunniteltua aseellista väkivaltaa terroristeja hyväksikäyttäen. Pakolaisten muuttovirrat on omaksuttu hyväksyttävinä oheistuotteina kun väkivaltaa ei haluta pysäyttää.

Eikö laatumedian luulisi kyseenalaistavan vallitsevaa menoa tai ainakin kirjoittavan myös muihin lähteisiin kuin SOHR:iin perustuen. Siinä mielessä Jukka Huusko osoitti poikkeuksellista taitoa kirjoittaessaan myös omista, asiakokonaisuuden huomioonottavista kokemuksistaan.

Milloin luemme laatulehdestä Yhdysvaltojen sotilastukikohdista maailmalla, ydinaseista Euroopassa, sotilatukikohdista Kosovossa, Saksassa ja muualla Euroopassa?

Vaiettujen asioiden määrä on niin suuri, että ennen sitä kutsuttiin sensuuriksi. Nyt laatumediaksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: laatumedia, Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Itä-Ghouta, hybridisota, kybersota,

Helsingin Sanomien Syyria-propaganda kiihtyy

Tiistai 27.2.2018 klo 13:27 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen Kuvalehden ja Uuden Suomen emeritus- päätoimittaja Mauno Saari totesi vuosi sitten facebook-päivityksessään Suomen median olevan osa lännen propagandakoneistoa.Vain hieman yleistäen voi sanoa, että se nielee läntisen informaation, ilmiselvät valeuutisetkin, pureksimatta.Lähdekritiikki puuttuu.

Tänään 27.2.2018 Helsingin Sanomat, jonka päätoimittaja on Kaius Niemi, otsikoi pääkirjoituksensä "Syyrian hallitus ei kaihda sotarikoksia". Jo aikaisemmin Kaius Niemi on paljastanut valmiutensa palvella lännen propagandaa esimerkiksi Jugoslavian hajottamissodista uutisoitaessa. Propagandan edellyttämä rasistinen suhtautuminen holokaustin uhreihin, serbeihin, on paljaimmillaan hänen Helena Ranta-teoksessaan "Ihmisen jälki". Nyt vastaavan kohtelun saavat Syyrian hallitus ja venäläiset.

Pääkirjoitus lataa: " Mikään vastaus ei muuta sitä, että pommitukset, jotka tuhoavat muun muassa sairaaloita kapinallisten hallussa olevalla alueella, täyttävät sotarikoksen tunnusmerkit"."Se että alueella on myös terroristiryhmiä, ei tee sairaaloita sotilaskohteiksi".

Pääkirjoitus maalaa yksityiskohtia Syyrian historiasta pahuuden valtakuntana, joka vaiennsi  opposition.

"Syyrian hallituksen ja Venäjän kannalta Aleppon oleellisin opetus oli, että kapinallisten vastarinta murskattiin eikä siviiliväestöön kohdistuneesta verilöylystä seurannut tekijöille erityistä haittaa. Harva enää muistelee, miten ilmeisesti venäläiset pommikoneet pysäyttivät kuljetukset Aleppoon tuhoamalla 35 YK:n avustustarvikkeita kuljettanutta kuorma-autoa kaupungin laidalle 20. syyskuuta 2016."

"Syyrian hallituksen ja Venäjän selvänä tavoitteena on kukistaa kapinallisalueet pääkaupungin Damaskoksen ympäristössä keinoja kaihtamatta."..."Venäjä osoitti jonkin verran tietoisuutta Syyrian sodan aiheuttamasta mainehaitasta".

Helsingin Sanomat on välttänyt huolellisesti kuvaamasta Syyriaa yhteiskuntana sekä entisten siirtomaavaltojen ja Yhdysvaltojen geopoliittisia intressejä alueella. Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan vakavin sotarikos on sodan aloittaminen. Helsingin Sanomat välttää visusti mainitsemasta sitä, mitkä kaikki EU-maat ovat osallisina Syyrian sodassa ja siten aloittaneet oman sotansa. Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Hollanti, Belgia muun muassa ovat paitsi aktiivisesti pommittamassa, myös ideoimassa Syyriaan hallituksenvaihdosta. Yhdysvallat ja Saksa ovat ujuttaneet YK:n hallintoon keskeisiin Syyriaan liittyviin tehtäviin henkilöitä, jotka jo vuodesta 2001 lähtien ovat suunnitelleet Syyrian uusjakoa. (Thierry Meissan Voltairenet.org)

Syyria on sekulaarinen liittoutumaton maa. Henkilökortissa ei lue mitä uskontoa henkilö tunnustaa. Syyrialaiset ovat hyvin koulutettuja ja maassa on ilmainen terveydenhuolto ja koulutus. Helsingin Sanomat ei ole kertonut lukijoilleen, että Syyria oli sodan alkamiseen saakka vuoteen 2011 mennessä ottanut vastaan eniten pakolaisia ja tarjonnut heille samat oikeudet kuin omille kansalaisilleen. Yhdysvaltojen vakavia sotarikoksia sisältänyt sota Irakissa oli ajanut 1,5 miljoonaa irakilaista pakolaisiksi Syyriaan. Samoin 0,5 miljoonaa palestiinalaista oli saanut turvapaikan maassa.

Pari vuotta maassa vallinnut kuivuus oli ajanut asukkaita maalta kaupunkeihin. Uudet olosuhteet ja köyhyys loivat tyytymättömyyttä, joka alkoi purkautua hallitukseen. Tätä tyytymättömyyttä tuki lännen ja Israelin halu hajottaa maa ja vaihtaa hallitus. Syyria oli ja on edelleen virallisesti sodassa Israelin kanssa Israelin miehittäessä Syyrian Golania. Konfliktin alusta lähtien Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat aseistaneet ja kouluttaneet hallituksen vaihdokseen tähtääviä ryhmiä kuten Free Syrian Armya, joka enenevästi muistuttaa muita terroristijärjestöjä.

Syyrian hallitus on kutsunut tuekseen Venäjän, jonka pyrkimyksiä rauhaan ja sovintoon Syyriassa Helsingin Sanomat on jättänyt raportoimatta. Jos Helsingin Sanomat olisi raportoinut laajoista rauhaan pyrkivistä yhteistyökokouksista Astanassa ja Sotshissa, lukijat pystyisivät suhteuttamaan tapahtumia kokonaisuuteen.

Lukuisat alueelliset tulitauot, aseiden luovutukset, armahdukset aseiden luovutuksen jälkeen ja jälleenrakunneksen alkaminen tietyillä alueilla on antanut näköalaa tulevaisuuteen. Helsingin Sanomien propagandan alkulähteet eivät halua rauhanprosessia vaan haluavat ainakin vaikeuttaa sitä, elleivät saa aikaan hallituksenvaihdosta.

Syyrian tilanne on monien alueellisten konfliktien tilkkutäkki. Helsingin Sanomien erityisen vihanpurkauksen kohteena ovat Damaskoksen läheiset alueet, jotka pitäisi ilmeisesti jättää terroristien haltuun. Niistä ammuttujen ohjusiskujen seurauksena 10.000 henkilöä on kuollut Damaskoksesa. Itä-Goutan lisäksi Yarmoukin alue on tärkeä.

Yarmouk on suurin palestiinalaisten pakolaisten asuttama alue. Palestiinalaiset jakautuivat hallituksen kannattajiin ja vastustajiin. Koko sodan ajan kaupunginosa on ollut eri ryhmien taistelujen ja valloitusten kohteena. Tavalliset siviilit ovat olleet uhreja ruoan ja puhtaan juomaveden puutteen seurauksena. Hallituksen vastustajat ovat vuosien aikana liittoutuneet yhä jyrkempien terroristiryhmien kanssa ISIS in tunkeutuessa kaupunginosaan. ISIS valtasi muun muassa alueen sairaalan, mikä tekee tyhjäksi HeSa:n pääkirjoituksen väitteen sairaalan pommituksen muodostumisesta yksiselitteisesti sotarikokseksi. Nykyisen tiedonvälityksen aikana tieto siitä, mikä katu ja mikä rakennus on minkin ryhmän hallussa, on helposti saatavilla.

Muistan Libanonin sodan aikana 1980-luvulla Afganistanissa tapaamani libanonilaisen henkilön kuvauksen siitä, kuinka hän yöaikaan toimi talojen katoilla eri ryhmien välisenä neuvottelijana taistelujen keskellä.

Itä-Goutassa suoritetut kaasuisku-provokaatiot ovat olleet lännen propagandan käyttövoimana. Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston tutkimusten pohjalta oli mahdotonta, että iskut olisivat olleet Syyrian hallituksen tekemiä. Tutkimukset kestivät lähes 2 vuotta. Koko sen ajan propagandaa Syyrian hallitusta vastaan kiihdytettiin. Jo Bosnian sodassa terroristit oppivat, että provokaatiota täytyy seurata niin massiivinen propaganda, että lännen vastaisku saadaan aikaan mieluummin tuntien sisällä, ennen kuin mitään tutkimuksia ehditään suorittaa totuuden paljastamiseksi.

Tämä resepti toimi kun presidentti Trump, tai hänen tyttärensä, saatiin tunnereaktion valtaan kaasu-provokaation seurauksena, jota ei saanut tutkia. Ohjukset laukaistiin Syyriaan pelkän terroristien ilmoituksen perusteella. Syyria-asioissa kompromentoitunut YK toimi terroristeja tukevien USA:n ja EU-maiden toiveiden mukaan tuomiten kaasuiskun Syyrian hallituksen tekemäksi ilman tutkimuksia.

Propaganda on saanut aikaan hirveyksiä maailmanhistoriassa.Hitlerin propaganda eskaloitui vähitellen.Se kietoi kansan mielen valtaansa, niin, että saksalaiset saatiin hyväksymään juutalaisten, serbien, kommunistien ja mustalaisten vaino perusteltuna itsestäänselvyytenä. Nykyisin mainostoimistot levittävät propagandaa maksajien laskuun. Bosnian sodan ja laajemmin Jugoslavian hajottamisen propagandaa toteutti albaanidiasporan ja kroaattien laskuun yhdysvaltalainen Ruder-Finn mainostoimisto. Russofobista ja Putin-vastaista propagandaa vuorostaan levitti Hill&Knowlton. Viimeksi mainittu markkinointiyhtiö osoitti propagandan kehitystä uudelle tasolle kun sen johtaja oli Ukraina-propagandan yhteydessä myös asianosainen. Markkinointitoimiston varajohtaja oli USA-Ukraina kaupallisen neuvoston jäsen ja siten hyötyi paitsi markkinoinnista, myös itse markkinoitavan toiminnan, Ukrainan siirtymisen USA:n vaikutuspiiriin, hyödyistä.

Jugoslavian hajottamisen taustalla olleet Saksa ja Yhdysvallat toteuttivat joko suoraan tai välillisesti toisen serbien kansanmurhan. Ensimmäinen oli 1941 -45 holokausti, jolloin fasistinen Kroatia (yhdessä natsi-Saksan kanssa toimien) sääti lain serbien ja juutalaisten kansanmurhasta.

Toinen kansanmurha alkoi Saksan masinoimalla Kroatian ennenaikaisella itsenäisyysjulistuksella, mitä seurasi elokuussa 1995 serbien karkotus Kroatiasta yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttaman ja johtaman Kroatian armeijan avulla. 250 000 serbiä ajettiin pommituksin ja tykkitulella ulos Kroatian Krajinasta ja tuhansia tapettiin. Länsi-Slavoniassa 1500 serbiä tapettiin lähellä Jasenovacia. Naisia ja lapsia kuoli 500, YK:n tulitaukorajojen äärellä. Kuvaavaa on, että serbit näkivät kuinka kroaateilla oli samat mustat natsipaidat kuin toisen maailmansodan aikana. Jasenovac oli juuri se keskitys/tuhoamisleiri, jossa Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan tapettiin 700.000 serbiä.

Muistaako länsipropaganda näitä kansanmurhia? Propaganda edellyttää, että sitä toistetaan eri muodoissaan. Jugoslavian hajottamissodista propagandaksi on pyhitetty Srebrenican kansanmurha. Tuo kansanmurha keksittiin peittämään kroaattien ja Yhdysvaltojen suorittamaa serbien todellista kansanmurhaa. Lääketieteellisissä Jugoslaviatribunaalin ruumiinavauksissa on todettu mahdollisia serbien tai heidän palkkasotureidensa tekemiä muslimien teloituksia Srebrenican lähistöllä olleen n.400. Propaganda väittää niitä olleen 8000. "Kansanmurhan" kohteet saivat vapaasti lähteä aseet laskettuaan Srebrenicasta tai jäädä sinne. Lähteville järjestettiin serbien toimesta bussikuljetus ja YK järjesti bensiinit. Tällainen on propagandistinen kansanmurha.

Propagandaa on jatkuvasti vahvistettava erilaisin rituaalein. Srebrenican kohdalla milloin EU-parlamentin, milloin Serbian parlamentin on päätettävä laista, joka kriminalisoi "Srebrenican kansanmurhan" kieltämisen.Totuuden puhuminen on kriminalisoitu. Serbia ei voi lähentyä EU-jäsenyyttä tai käydä kauppaa tai toimia haluamallaan tavalla jos se haluaa, että kansalaiset voivat puhua totta.

Kansalaisten pakottaminen omaksumaan propagandan mukainen tieto on henkistä terroria. Herkimmille totuuden vastainen propaganda aiheuttaa mielen hajoamisen.

Olen kuvannut teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja tarkasti, mitä Srebrenicassa tapahtui. Racak-kylän provokaatio on samaa länsipropagandan aineistoa, jonka traagisena, mutta tarkoitettuna seurauksena olivat Jugoslavian pommitukset.

Mukautuminen läntisen propagandan levittäjäksi on ymmärrettävää, mutta ei hyväksyttävää. Näimme hiljattain erinomaisen psykologisen elokuvan Talvivaara-sagasta. Siinä aluehallintoviraston tunteva jäsen hetkeksi arveli kykenevänsä sopeutumaan korruption ja valheiden läpitunkemaan prosessiin taloudellisen riippuvuutensa johdosta. Henkinen kantti kuitenkin riitti irroittautumaan ja valitsemaan totuuden sekä oman mielentasapainon säilyttämisen vieraantumisen sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaius Niemi, Helsingin Sanomat, Syyria, sotarikokset, lännen propaganda, Hitlerin propaganda

Median faktantarkastus

Keskiviikko 24.1.2018 klo 12:41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Media ilmoittautuu omien mielipiteittensä pohjalta kykeneväksi tarkastamaan poliitikkojen mielipiteitä.

Tarkastellaanko laajoja kokonaisuuksia ja globaaliin todellisuuteen liittyviä faktoja vai näperrelläänkö pikkuseikoissa?

Helsingin Sanomat ilmoittaa paperilehdessään  24.1. 2018 suorittaneensa poliitikkojen puheiden faktantarkastusta. Kuka tuon tarkastuksen on tehnyt, ei näy ainakaan nopealla silmäilyllä. Kommentit näyttävät lähinnä saivartelulta.

Mielenkiintoisin on 6000 päivää ulkoministerinä ja vuosikymmeniä eri parlamentaarisissa tehtävissä toimineen Paavo Väyrysen faktojen tarkastus.

Paavo Väyrynen on koko vaalikampanjan ajan ilmoittanut, että Suomi vietiin perustuslain vastaisesti euroon.

Hesarin faktantarkastaja toteaa lakonisesti "Väite on väärä". Tarkastaja jatkaa "Perustuslakivaliokunta totesi vuonna 1998 lausunnossaan, että hallituksen toimintatavassa ei ollut moitittavaa."

HYVÄNEN AIKA! Nyt Hesari asettuu Niinistön tueksi!

Hesarin faktantarkastaja ei tiedä, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta vaan eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi lakien perustuslainmukaisuutta. Siten perustuslakivaliokunnan päätökset ovat poliittisia.

Joka kerta kun Väyrynen on ottanut asian esille, hän on todennut, että tuo euroa käsitellyt perustuslakivaliokunnan päätös oli poliittinen ja on perustellut käsityksensä. Hän tarkastelee joka esityksessään Euroopan unioniin liittymistä ja euroon liittymispäätöstä yhtenä prosessina, jossa poliittinen vallankäyttö ohittaa perustuslaillisuuden.Faktantarkastaja jättää perustelut huomioonottamatta ja ottaa itsekin poliittisesti kantaa!

Muutoinkin faktantarkastajat liikkuvat heikolla jäällä. Suomessa ei pitkään aikaan ole tarkasteltu kansainvälisiä tapahtumia laillisuuden näkökulmasta. Samainen tämän päivän Hesari kuvailee Syyrian tilannetta monien asiantuntijoiden avulla antaen kuvan varsinaisesta sekasotkusta. Siinä sekasotkussa on kuitenkin kansainvälisten lakien mukaisia toimijoita ja täysin mielivaltaisia paikallaolijoita.

Syyrian hajottamista ajavat Yhdysvallat ja Saksa ovat toimineet yhdessä jo vuodesta 2001 lähtien, Ranska sivustatukenaan. Mikään näistä maista toimiessaan Syyriassa ei toimi kansainvälisten lakien mukaisesti. USA:n tukikohdat Syyrian alueella ovat laittomia, samoin aseapu kapinallisille. Hesari tai Yle ei ole havaintojeni mukaan maininnut ydinasevalta Israelin ohjusiskuja Syyriaan laittomiksi, ei myöskään Saudi-Arabian tai sen liittolaisten toimia.

Suomen media hämmentää ihmisten mieliä yksityiskohdilla antamatta selkeätä kokonaiskuvaa. Haastatellaan ISIS:in taistelijoiden puolisoita tai uhreja ja suunnataan huomio pois kokonaiskuvasta, joka paljastaisi suurvaltojen laittomuudet ja auttaisi kansalaisia ottamaan kantaa siihen, mikä on oikeudenmukaista ja mikä ei.

Yle on tarjonnut jo toista tai kolmatta kertaa, amerikkalaista Harvardin propaganda -ohjeitten mukaista ja varmasti USA/NATO-hybridikeskuksen hyväksymää dokumenttielokuvaa "Putinin kosto". Sen sijaan yhdysvaltalaisen tunnetun elokuvaohjaaja Oliver Stonen dokumenttia Ukrainasta ei ole ollut hyväksyttyä näyttää suomalaisille ennen presidentin vaaleja.Joutuisivathan Ukrainan natsien tukemiseen osallistuneet USA ja EU-maat, epäedulliseen valoon, Niinistö ja Haavisto samoin.

Niinistön Suomeen kutsuma USA/NATO- hybridikeskus ja Suomen sotilaalliset yhteistyökumppanit NATO, USA, Iso-Britannia ja Saksa haluavat varmuudella Niinistön ja Haaviston kaltaisten myötäilijöiden tuen jatkossakin. Rauhaa, puolueettomuutta ja suomalaisten itsemääräämisoikeutta kannattava Väyrynen on näille voimille vähemmän miellyttävä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle, Helsingin Sanomat, faktan tarkastus, tieteellisyys, poliittinen faktan tarkastus

Unto Hämäläinen, missä on pihvi?

Sunnuntai 7.1.2018 klo 11:55 - Pirkko Turpeinen-Saari

Unto Hämäläinen jatkaa viimeisessä Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä tutuksi tullutta historian popularisointiaan. Hän kuvaa talvisodan jälkeistä aikaa ja sitä kuinka Neuvostoliitto vaikutti vahvasti siihen, kenet se halusi valittavan Suomen presidentiksi.

Unto Hämäläinen ei sanallakaan mainitse miksi tätä vaikuttamista harjoitettiin. Hämäläisen kuvauksessa Neuvostoliitolla oli vain musta lista, jolle osa suomalaisia poliitikkoja päätyi.

Hämäläinen aloittaa tarinansa 5.12.1940. Paasikivi, Suomen Moskovan lähettiläs herätettiin ennen keskiyötä, koska ulkoministeri Molotovilla oli asiaa. Molotov kertoi Paasikivelle kuulleensa, että presidentti Kallio on pyytänyt eroa sairauden vuoksi ja 300 valitsijamiestä kokoontuisi piakkoin Helsinkiin valitsemaan uuden presidentin. "Haluaako Suomi rauhaa Neuvostoliiton kanssa – sen tulemme päättelemään siitä, kuka valitaan presidentiksi", luetellen neljä sopimatonta nimeä, jotka olivat Tanner, Mannerheim, Svinhufvud ja Kivimäki.

" Elettiin välirauhan aikaa, ja Euroopassa riehui toinen maailmansota. Suomi oli maaliskuussa 1940 joutunut solmimaan ankarin ehdoin talvisodan rauhan. Stalin ja Hitler olivat liitossa keskenään. Kahden diktaattorin sopimuksella Suomi kuului Stalinille,"kirjoittaa Hämäläinen.

"Hitler tosin suunnitteli salassa hyökkäystä Neuvostoliittoon, ja hänen lähipiirissään kaavailtiin Suomen vetämistä Saksan puolelle."

Molotov antoi suosikkiensa nimilistan Paasikivelle, joka on "arvokas historiallinen dokumentti, sillä Paasikiven ja Molotovin tapaamisesta alkoi itsenäisen Suomen historiassa surullinen aika, jota me suomalaiset emme mielellämme muistele".

"Neljänkymmenen vuoden aikana Suomi ei saanut valita presidenttiä yhtä ainutta kertaa ilman Neuvostoliiton painostusta", jatkaa Hämäläinen.

Hämäläinen unohtaa ilmeisen tarkoituksellisesti miksi eroava presidentti Kallio oli sairastunut. Mannerheim oli nimittäin kutsunut natsi-Saksan armeijan Suomeen yli 3 kuukautta ennen Paasikiven saamaa yöllistä herätystä. Kutsuminen oli tapahtunut presidentin, ylipäällikön selän takana. Myöskään hallitusta, puhumattakaan eduskunnasta ei oltu informoitu. Presidentin kuullessa asiasta, hän järkyttyi ja sai halvauskohtauksen, josta ei koskaan enää toipunut terveeksi.

Tilanne muistuttaa presidentti Niinistön suorittamaa USA/NATO:n isäntämaasopimuksen allekirjoittamista hallituksen ja eduskunnan selän takana syyskuussa 2014. Sopimusta ei ollut edes käännetty suomeksi, puhumattakaan, että sitä olisi käsitelty peustuslain mukaisesti eduskunnassa.

Hämäläinen unohtaa siis mainita, että Suomi oli kutsunut elokuussa 1940 Saksan armeijan Lappiin ja valmisteli tiestöä siellä saksankielisin tienviitoin, järjesti olosuhteet parhain päin. Suomen Lapin armeija oli Saksan armeijan alaisuudessa.Jopa tulevat Itä-Karjalan keskitysleiritkin suunniteltiin saksalaisten innoittamina hyvissä ajoi ennen yhteishyökkäystä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Demokratiaa ja rauhaa kannattavat toisinajattelijat olivat vankiloissa, myöhemmin jopa Koverin keskitysleirillä. Vaalikelpoisuus oli estetty suurelta määrältä suomalaisia.

Arveleeko Hämäläinen, että Neuvostoliitto ei olisi tiennyt Saksan armeijan ja Suomen armeijan suhteista. Suomen henkinen ilmapiiri oli natsimyönteinen ja saksalaisia ihailtiin. Kyse oli tietenkin suomalaisten luotettavuudesta. Voiko presidentin sanaan luottaa, vai onko konekivääri selän takana piilossa.

Sodan jälkeen liittoutuneet edellyttivät rauhansopimuksessa fasistisiksi luonnehdittujen järjestöjen kieltämistä.Näiden kannattajat eivät hävinneet mihinkään – ei myöskään poliitikkojen piiristä.

Käsittääkseni Neuvostoliitolla oli perusteltu syy suhtautua torjuvasti militaristisiin ja nyrkki taskussa toimiviin henkilöihin. Nämä joukot tuottivat myös presidentti Kekkoselle eniten huolta hänen pyrkiessään rakentamaan aitoa luottamusta Suomen ja Neuvostoliiton välille.

Hämäläinen kuvaa suomalaisten ja neuvostoliittolaisten poliitikkojen toiminnan pelinä, ilman sisältöä. Siitä päästäänkin jutun huipennukseen. " Yrittääkö Venäjä jälleen vaikuttaa Suomen presidentin valintaan – mutta nyt uusin keinoin?"

Hämäläisen julkaisualusta HelsinginSanomat on tunnettu Erkon lehtenä - amerikkalaisvaikutteisena julkaisuna. Talvisotaa kutsuttiin puolustus/ulkoministeri Erkon sodaksi. Talvisodan alla Erkko kutsui Suomeen niin Ison-Britannian kuin Saksan armeijoiden komentajat kesällä 1939. Suursotaharjoituksia seurasivat myös kaikki muut Suomeen akkreditoidut sotilasasiamiehet paitsi Neuostoliiton edustaja. Sodan alla Hitler lupasi, että Saksa ei estä Ruotsia auttamasta Suomea tulevassa sodassa. Pohjoismaiden päämiehet kokouksessaan juuri talvisodan alla ilmottivat uskovansa Suomen pärjäävän tulevassa sodassa. Jo syyskuussa Akateeminen Karjalaseura uhosi – nyt on aika iskeä! Erkko kielsi Neuvostoliittoon sodan alla matkanneita neuvottelijoita suostumasta Neuvostoliiton sovitteluehdotuksiin, todistaa Tanner.

Kaikki merkittävät tiedotusvälineet ovat jo yli vuosikymmen ilmoitaneet tukevansa Suomen liittymistä NATOon. Ne luonnolisesti ovat tehneet väliajan intensiivistä työtä liittymisen eteen. Markkinoinnin tuotoksena on sopivasti odotetun roolinsa näyttelevä presidentti Niinistö. Emme ole kuulleet häneltä ainoatakaan analyyttistä esitystä globaalista maailmantilasta. Sen sijaan hän piiloutuu NATO/EUn kannanottojen taakse korvaten totuuden tarkoituksenmukaisuudella.

Hän on vaiennut NATO/EU:n toimista globaalien pääomapiirien vallan laajentumisen mahdollistajana. Kuinka mielivalta ja laittomuus ovat korvanneet valtioiden suvereniteetin ja kansainväliset lait. NATO/EU on liittoutunut jihadistien ja natsien kanssa (Kroatia, Bosnia, Kosovo, Syyria, Ukraina,Tsetsenia) polkien alleen omat ja muiden perustuslait silloin kun mielivalta on palvellut heidän tarkoitusperiään.

Eräät kustantajat ovat kertoneet totuutta arvostavien toimittajien siirtyneen järjestöjen pääsihteereiksi tai yritysten palvelukseen koska nykyisessä valheellisessa ilmapiirissä ei voi kirjoittaa, mikä on totta.

Nyt toimittajan, myös Hämäläisen, jopa eläkkeellä, julkaisualustastaan riippuen on julistettava Venäjän vaikutamisyritysten vaaraa, koska se on muotia Yhdysvaltojen äärimmäisen aggressiivisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Mitään vaikuttamista ei ole todistettu olleen, mutta Hämäläinen suhtautuu siihen tosiasiana. Yhdysvaltojen ja NATOn hybridikeskus Suomessa vaikuttaa ilmeisesti niin, että paitsi toimittajat myös tasavallan nykyinen presidentti haluavat mukautua sen toiveisiin. Suomen sisäministeriössä ei vielä ole kokonaista kerrosta varattu CIA:n virkailijoille kuten Ukrainassa Maidanin aikaan, mutta vaikutus on sama.

Myös suomalaiset rakastavat sitä kun USA:ta palvelleet virkamiehet saavat Nobelin palkintoja osallistuttuaan tuon globaalin vallankäyttäjän sotien ja vallan laajentamisen mahdollistamiseen. Sotaleikit ja sotaan valmistautuminen aiheuttavat monissa sellaista värinää, että tuntuu kuin olisi elossa. Neuvostoliitto halusi tylsää rauhaa ja hyvinvointia niin itselleen kuin meille suomalaisille. Se yritti suorastaan "pakottaa" meidät rauhanomaisiksi. Neuvostoliiton kadottua olemme päässeet taas tuttuun militaristiseen pöhinään Niinistön, kokoomuksen ja lopunkin aseveliakselin myötä.

Tähänkö Unto Hämäläinen haluat meitä jälleen totuttaa?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Unto Hämäläinen, Helsingin Sanomat, Niinistö, Suomen presidentinvaalit, Neuvostoliiton suosikkipresidentit, Venäjän hybridivaikuttaminen vaaleihin

Kenraali Ratko Mladicin tuomio, natsien revanssi

Lauantai 25.11.2017 klo 14:51 - Pirkko TurpeinenSaari

Elokuun 4. päivän viikonloppuna 1995 yhdysvaltalaisten kenraalien kouluttamat ja johtamat kroaatti-joukot suorittivat Operaatio Myrskyssä serbien etnisen puhdistuksen Kroatian Krajinasta ja serbien kansanmurhan. Yhden viikonlopun aikana kaikki 250.000 serbiä ajettiin tykkitulen ja pommitusten avulla pois keskiajalta saakka periytyviltä asuinseuduiltaan kohti Bosnian rajaa. Yli 3000 menehtyi, vanhukset jotka eivät jaksaneet siirtyä, tapettiin koteihinsa.

Presidentti Tudjman piti puheen Operaatio Myrskyn kunniaksi. Hän huusi puheessaan, että serbit lähtivät niin kiireesti, että "eivät ehtineet edes ottaa seteleitään tai likaisia alusvaatteitaan mukaansa". Brionissa sotilas- ja poliittiselle johdolleen pitämässään puheessa 31.7.1995 Tudjman vaati, että serbien on kadottava Kroatiasta. "Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta".

Toisen maailmansodan aikana Kroatia ja Bosnia muodostivat yhdessä Fasistisen Kroatian valtion, joka oli liitossa Natsi-Saksan kanssa. Kroatia sääti lain, joka edellytti serbien ja juutalaisten kansanmurhaa. Juutalaiset siirrettiin vähitellen Saksan keskitysleireille. Serbit joutuivat paitsi kroaattien myös Serbian alueella oleville saksalaisten keskitysleireille. Seitsemästätoista Kroatian keskitysleiristä pelkästään Jasenovacissa tapettiin 700 000 serbiä Nürnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan. Katoliset papit osallistuivat leirien johtamiseen.

Sodan jälkeen 1945 natseja autettiin emigroitumaan Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Jugoslavian hajottamisen tultua ajankohtaiseksi 1990-luvulla he palasivat jälkeläisineen Balkanille. USA:n taloudellisen kiristyksen ryydittämien vaalien jälkeen nationalistit voittivat ja presidentiksi valittiin holokaustin kieltäjä Tudjman. Ensi töikseen hän säädätytti rasistisen perustuslain, jonka mukaan itsenäinen Kroatia ei ole enään kaikkien kansalaisten tasaveroinen maa, vaan maa julistettiin "kroaattien maaksi". Serbit muuttuivat vähemmistökansaksi, kyrilliset kirjaimet kiellettin. Aikaisemmat valtion eläkkeet ja asunnot eivät enää kuuluneet serbeille.

YK:n sotilastarkkailijat järjestivät Operaatio Myrskyn johdosta tiedotustilaisuuden Zagrebissa, Kroatian pääkaupungissa. Sali oli täynnä myötäeläviä tiedotusvälineiden edustajia, joille viikonlopun kauhut olivat tulleet tutuiksi. Juuri kun tilaisuuden piti alkaa , paikalle tuli Yhdysvaltojen suurlähetystön edustaja, joka kertoi erittäin merkittävän Srebrenican tapahtumia koskevan tiedotustilaisuuden alkavan juuri sillä hetkellä lähetystössä. Suuri osa paikallaolijoista siirtyi USA:n lähetystöön. Teoksessään Bombs for Peace George Szamuely kuvaa kuinka sotilastarkkailijoille syntyi epäilys, että Srebrenicaan liittyvillä sensaatiota tavoittelevilla tiedoilla haluttiin peittää Operaatio Myrskyn kauhut ja yhdysvaltalaisten osuus siinä.

Srebrenican tarinaan tarvittiin uhriluvut, jotka moninkertaistettiin propagandalla. Srebrenican tapahtumia alettiin kutsua etniseksi puhdistukseksi ja kansanmurhaksi jotta serbeihin kohdistunut todellinen  etninen puhdistus ja kansanmurha voisivat jäädä pimentoon. Tämä Yhdysvaltojen tavoite toteutui.

Kenraali Ratko Mladicin oikeudenkäynti noudatti USA:n ja sen NATO-liittolaisten suunnitelemaa käsikirjoitusta. Kenraali Mladic huusi mielivaltaisen tuomionlukutilanteen kiihdyttämänä, että tuomioistuin on NATO-tuomioistuin.

Ratko Mladic syntyi fasistisen Italian miehittämään fasistisen Kroatian osaan lähellä Kalinovikin kaupunkia sijaitsevaan pieneen kylään. Serbien kansanmurha oli meneillään ja partisaanit yrittivät vapauttaa maan natseista ja heidän liittolaisinaan olevista muslimeista. Ratkon isä kuoli natsi-Saksan lentopommin sirpaleesta ja hänen lankonsa hautasi hänet maastoon tapahtumapaikalle.

Tälle partisaanin pojalle Jugoslavian valtio oli isä ja koulutuksen ja turvan takaaja. Taloudellisen pulan aikana sotilasura jäi ainoaksi vaihtoehdoksi. Henkikirjoituksessa hän ilmoitti kansallisuudekseen jugoslaavi eikä serbi.

Kuvaan kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kenraali Mladicin lapsuutta, arvoja, suhtautumista kanssaihmisiin ja kansainvälisiin suhteisiin. Hän oli ainoa sotilasjohtaja, joka toistuvasti vetosi Geneven sopimukseen ja suhtautui erittäin kielteisesti aseisiin - myös lasten leluina.

Mladic tiedosti Jugoslavian konfliktien suurvaltapoliittiset kehykset. Hänelle presidentti Clintonin asetoimitukset kroaateille ja jihadisti-muslimeille ei ollut salaisuus. Hän ei voinut ymmärtää kuinka Yhdysvalloilla on moraalista kanttia liittoutua niiden kanssa, joita vastaan se taisteli toisessa maailmansodassa Jugoslavian partisaanien kanssa samalla puolella. Nyt USA siis oli fasitien ja kalifaattia rakentavien muslimien puolella.

Päinvastoin kuin valtamedia antaa ymmärtää Srebrenicaa ei ollut koskaan demilitarisoitu. Siellä hallitsi Islamilaisen julistuksen laatineen presidentti Izetbegovicin jihadisti-armeija kenraali Naser Oricin johdolla. Islamilainen julistus jatkoi toisen maailmansodan aikaista serbien holokaustin vaatimusta. Julistuksen mukaan "paras serbi on kuollut serbi, jos hän saa elää, hänen tulee kääntyä islamin uskoon, hänelle kuuluu työstään 40 % siitä palkasta, minkä oikeauskoinen saa". Izetbegovic sai maanpetoksesta vankeusrangaistuksen 1970-luvulla, mutta vapautui 3 vuoden kuluttua. Islamilaisesta julistuksesta otettiin 1990-luvun alussa uusia painoksia ja levitettiin laajasti Bosniassa.

Kanadalaiset ja myöhemmin hollantilaiset YK-joukot eivät uskaltaneet ottaa aseita näiltä erittäin väkivaltaisilta, osin Lähi-Idästä tuotetuilta joukoilta, jotka raiskasivat Srebrenicaan muualta tulleita muslimipakolaisia. Öisin he tekivät ryöstö- ja tapporetkiä YK-joukkojen kykenemättä estämään Srebrenicaa ympäröiviin serbikyliin – usein juhlapäivinä, jolloin kyläläiset eivät osannneet olla varuillaan. Kylät poltettiin asukkaiden kaulat katkottiin ja päät iskettiin aidan seipäisiin. Murharetket muistuttivat toisen maailmansodan aikaa, jotkut uhreista olivat jopa kokeneet ensimmäisen kurkunleikkausyrityksen jo tuolloin. 

Naser Oric videoi murharetket ja näytti videoita mielellään toimittajille musiikin ja itsekehun säestämänä. Serbiuhreja oli 3000. Jokaisesta on hauta, nimi ja syntymä- ja kuolinaika.

Viimeisen tapporetken jälkeen kenraali Mladic totesi, että anarkian täytyy loppua, hän ottaa joukkoineen Srebrenican haltuunsa. Käytännössä ilman minkäänlaista vastarintaa Mladic saapui kaupunkiin.Izetbegovic oli määrännyt muslimitaistelijat vetäytymään kohti 60 km päässä olevaa Tuzlan kaupunkia, jossa oli myös USA:n sotilastukikohta. (Sarajevossa joukkoja johti amerikkalainen kenraali John Galvin.)

You-tubessa Fontana-hotellin neuvottelut dokumentissa voi nähdä miten Mladic tuli, kuinka hän neuvotteli YK-joukkojen johtajan Karremansin kanssa mm. haavoittuneiden -muslimien ja serbien hoidosta. Dokumentissa nähdään, että Mladic toteaa ystävällisesti hotellin kabinetissa kokoontuneille siviilien ja YK:n edustajille, että ne, jotka haluavat jäädä Srebrenicaan saavat jäädä. Ne jotka haluavat siirtyä muualle, saavat bussikuljetuksen sinne minne haluavat mennä. Serbit hankkivat bussit ja YK polttoaineen. Mladic vaati jokaiseen bussiin YK-sotilaan.

Hän mainitsi erikseen, että jokainen, joka laskee aseensa on turvassa ja että muslimit eivät ole serbien vihollisia. Aseista luopuneet miehet jaettiin kolmeen ryhmään riippuen siitä mihin rikoksiin he olivat syyllistyneet.

Suuri osa miehistä ja osa naisista ei halunnut laskea aseitaan, vaan oli jo lähtenyt vaeltamaan metsien läpi kohti Tuzlaa, luultavasti osin siksi, että oli osallistunut serbikyliin suunnattuihin ryöstö- ja murharetkiin. Matkan varrella oli useita taisteluita serbijoukkojen (joissa oli paljon niitä, jotka muslimit olivat sodan alussa karkottaneet Srebrenicasta) ja aseistettujen muslimijoukkojen välillä.

Srebrenican ympärillä oli monia miinakenttiä, joista osa oli muslimijoukkojen asettamia, osa serbien.

ICTY on löytänyt kaikkiaan 3568 ruumista 1995 ja 2001 välisenä aikana. 1583 ruumiinavauspöytäkirjassa oli vain yksi luu, sääri tai jalka. Siten 44,4%:ssa patologin oli mahdotonta määritellä kuolinsyytä.

Ruumiinavauspöytäkirjojen tarkastelussa on mahdollista eritellä mikä on ollut kuolinsyy. Onko  henkilö kuollut tykin ammuksesta, miinasta, kiväärin luodista jne. Siten tutkittuna oikeuslääketieteellinen tarkastelu paljasti, että 442 avauspöytäkirjaa osoitti uhrien suurella odennäköisyydellä tulleen teloitetuiksi.

Lääketieteellisen tarkastelun perusteella väite 8000 muslimimiehen ja-pojan teloituksista ei näyttäisi pitävän paikkaansa. Kun Haagin tribunaali haastoi kenraali Mladicin oikeuteen jo parin viikon kuluttua Srebrenican siirtymisestä serbien haltuun ja viikkoa ennen Operaatio Myrskyn toteuttamista, jää epäilys asioiden liittämisestä toisiinsa YK:n sotilastarkkailijoiden epäilemällä tavalla.

Jokaisessa tribunaalin syytekohdassa on tilaa vastaväitteille. Rohkean ja rehellisen kenraalin demonisointi kroaatteja ja muslimeja palvelleen Ruder-Finn markkinointitoimiston voimakkaalla tuella on palvellut USA:n ja Saksan tavoitteita Balkanin infrastruktuurin haltuunottamiseksi ja sotilaallisen vallan sinetöimiseksi.

Suomen valtamedia on palvellut NATO-maita kiitettävästi. Helsingin Sanomissa oli viitisen vuotta sitten Haagin tribunaalia arvosteleva soraääni. Toimittaja Jussi Konttinen valaisi lukijoita siitä, kuinka normaalista oikeuskäytännöstä poikkeva toimintatapa istuimella on: kuinka tuomiot saattavat muuttua yhdysvaltalaisen tuomarin aloitteesta yhden lounastunnin aikana. Toimittaja Konttinen ei saanutkaan jatkaa tutkivaa journalismiaan vaan hänet karkoitettiin perheineen reportteriksi Siperiaan.

Lahjonta ei ole tuomioistumelle vierasta. Sopivia todisteita antava saattaa saada kodin remontin tai suorastaan uuden talon. Suurikin rikollinen voi vapautua tuomiosta tai saada vain lyhyen tuomion, uuden identiteetin ja kodin ulkomailla, jos todistaa oikein. Tuomioistuin käyttää joitakin todistajia lähes kaikissa oikeudenkäynneissä – tärkeitä silminnäkijöitä ei tarvita lainkaan. Esimerkiksi Naser Oricin väkivaltaisia viedoita nähneitä kanadalaisia toimittajia ei tarvittu. Oric kävelee vapaana.

Suomalaisten tiedotusvälineiden uutisointi on yksipuolisuudessaan ja totuuden välttelyssään kauhistuttavaa. Kauhistuttavin oli A-studio, jossa haastateltiin muun muassa Helena Rantaa. Tosiasioiden huutavan puutteen ohella merkillepantavaa oli toimittajan tunnelataus. Hän ei voinut ymmärtää, että jotkut serbit voivat ihailla Mladicia, "sotarikollista". Hän ei huomannut, että Yle on koko tämän vuoden ajan esittänyt propagandistisia Mannerheimia ihailevia dokumentteja huomaamatta, että Suomen armeija oli osa Saksan natsi-armeijaa. Pohjoinen armeijakunta suoraan Hitlerin alaisuudessa, eteläisempi osa päivittäisen yhteistyön alaisena. Mannerheim kutsui presidentin selän takana natsi-armeijan maahamme ja oli ilmoittanut Hitlerille toiveenaan saada raja Syvärille. Hitler oli luvannut tämän ja myös ensin tuhota Leningradin ja antaa sen sitten Suomelle.

Toimittaja ei myöskään ole kuullut Mannerheimin suunnittelemista ja toteuttamista rasistisista keskitysleireistä Itä-Karjalassa, jossa juridiikasta huolehtivat kenttäoikeudet. Heinäkuussa 1942 pelkästään yhden kuukauden aikana kuoli 500 henkilöä nälkään, tauteihin ja huonoon kohteluun. Samalla hetkellä kuitenkin Helsingin kaupunki nimesi pääkatunsa Heikinkadun Mannerheimintieksi, ja myöhemmin sen varrelle pystytettiin patsas tälle veriselle diktaattorille, miehelle, jota Suomen kansa on opetettu ihailemaan.

Suomen ilmapiiri on muuttunut 1930-40-lukulaiseksi. Heti Neuvostoliiton hajottua fasistisina sodan jälkeen kielletyt järjestöt nousivat uuteen kukoistukseensa. Suomi oli tunnustanut fasistisen Kroatian ja toimi talvisodassa yhteistyössä fasistisen Italian kanssa jatkosodan natsi-yhteistyön lisäksi. Huolimatta Kroatian rasistisesta perustuslaista ja serbien kansanmurhasta Suomi ajoi innokkaasti Kroatian liittämistä Euroopan unioniin.

Suhtautuminen Balkanin tilanteeseen on yhteneväistä Saksan ja USA:n intressien kanssa. Jokainen suomalainen diplomaatti vahvistaa tuon intressin ajamista myös Suomen valtamediassa. Militarismi on yksiselitteisesti voimistunut erityisesti niin, että hallinnon hyväksymää ja tukemaa natsismin nousua erityisesti Kroatiassa ja Ukrainassa pidetään normaalina. Siten serbien kahdesti toteutunutta kansanmurhaa ei pidetä minään, sen sijaan niiden peittelyyn osallistutaan ja syyllistetään sen sijaan serbejä. Juutalaiset eivät saa aivan vastaavaa kohtelua, vaikka natsismin lisääntymiseen liittyvä väkivalta on kohdistunut serbien lisäksi myös juutalaisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-studio, Helsingin Sanomat, ICTY, Ratko Mladic, serbien kansanmurha, natsit, Jugoslavia -tribunaali

Mikä mikä perustuslaillisuus?

Keskiviikko 21.6.2017 klo 10:48 - PirkkoTurpeinen-Saari

Suomessa ei ole juridiselta pohjalta toimivaa perustuslakituomioistuinta. Sen sijaan meillä on poliittinen, oikeistoenemmistöinen perustuslakivaliokunta tulkitsemassa lakien perustuslainmukaisuutta.

Helsingin Sanomat kuvaa tänään kokoomus-puolueen ongelmia sen pyrkiessä ajamaan läpi asiantuntijoiden kyseenalaistamaa "valinnan vapautta" sote-lakeihin.

Helsingin Sanomien mukaan kokoomuksen "Zyskowiczilla on kolme päivää aikaa vakuuttaa muut valiokunnan jäsenet siitä, ettei perustuslaillisia esteitä ole."

" Kokoomuksessa harmitellaan ettei puolue aikoinaan ottanut vastaan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikkaa. Vahva kokoomuspuheenjohtaja olisi ehkä voinut vaikuttaa jollain tavalla valinnanvapaudesta käytävään keskusteluun."

"Vielä huhtikuussa pääministeri Sipilä (kesk) vakuutti, että soten valinnanvapauden perustuslailliset huolet on jo ratkaistu." "HS tietojen mukaan Sipilän väite perustui sosiaali- ja terveysministeriössä käytyihin keskusteluihin."

Kukapa muu kuin soten projektijohtaja Tuomas Pöysti kumppaneineen näitä keskusteluja käy sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on "käynyt valinnanvapauden ongelmia läpi perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina käyttämien oikeustieteen professoreiden kanssa".

"Ilmeisesti esitettyjä varaumia ei ole kuitenkaan haluttu ottaa lakiesityksessä huomioon, koska professorien näkemät perustuslailliset ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään."

Nyt kokoomus yrittää siis lisätä painetta perustuslakivaliokuntaan, jotta laki taipuisi kokoomuksen mieleiseksi.

Tuomas Pöystin rooli on mielenkiintoinen. Hän toimii ylikansallisten pääomapiirien toiveiden mukaisen sote-uudistuksen vauhdittajana. Pyrkiikö hän vaikuttamaan oikeusoppineisiin ministeriön keskusteluissa?

Kokoomuksen ja uusliberaalia keskustaa edustavien ministerien johtama hallitus ja kokoomuksesta peräisin oleva tasavallan presidentti ovat nimittäneet Tuomas Pöystin, ohi ministeriön alkuperäisen ehdotuksen oikeuskansleriksi, maan ylimmäksi lainvalvojaksi.

Oikeuskansleriksi nimitetty henkilö ei näe estettä sille, että hän pyrkii oikeusoppineiden arvostelusta huolimatta kirjoituttamaan lain haluamaansa tai taustavaikuttajiensa haluamaan muotoon ehkä uskoen, että kokoomus Ben Zyskowicz'in avulla saa painostettua perustuslakivaliokunnan ruotuun.

Otettuaan vastaan oikeuskanslerin viran vuoden 2018 alussa on hän lakien perustuslaillisuuden ylin valvoja. Tasavallan presidentin esittelyissä hänen ratkaisujansa valvovat hänen virkaan nimittäjänsä, virkaan esittänyt hallitus ja sote-lakiin valinnanvapautta vaatinut ministeriryhmä.

Yli puolen vuoden ajan Suomi on ilman oikeuskansleria. Tuleva, virkaan jo nimitetty oikeuskansleri, valmistelee myöhemmin arvioitavakseen tulevaa lakia pyrkien vaikuttamaan sen läpimenoon.

Kuinka kauan kansa sietää tällaisen hallituksen ja hallintotavan menetelmiä? Hallitusfarssi oli vain yksi esimerkki tyylilajista, jossa "kaikki kelpaa, kunhan on silmälle siisti". Sote- lain valmistelu on jo kuinka mones esimerkki demokratian ja perustuslaillisuuden toimimattomuudesta tämän hallituksen aikana.

Juridiselta pohjalta toimiva perustuslakituomioistuin, poliittisista riskeistä huolimatta, olisi arvovaltaisempi toimintaympäristö nyt näkemämme arvottoman näytelmän sijaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, perustuslakivaliokunta, Tuomas Pöysti, valinnanvapaus, Ben Zyskowicz, sote,

Valheen estetisointi - aivopesun kolmas aste

Lauantai 14.1.2017 klo 11:29 - Pirkko Turpeinen-Saari

Toimittaja Pekka Torvinen kirjoittaa Lauantaiesseen otsikolla "Kuinka Trumpin ja Putinin valheisiin pitää vastata".Hän kirjoittaa Camusta laajasti referoiden kuinka totalitaristisia ideologioita ja johtajia vastaan taistelu on loputonta taistelua valheita vastaan.

Kirjoittaja viittaa Kari Huhdan ennen joulua ilmestyneeseen tekstiin, jossa tämä sanoo, että "meidät on valehdeltu tainnoksiin".

Kari Huhta tunnetaan ideologisena NATO:n ja Yhdysvaltojen sotilasmahdin ihailijana ja kannattajana. Hänen teksteissään eivät näy Yhdysvaltojen sotien ja lennokkimurhien siviiliuhrit. Eivät NSA:n Prisma-ohjelman vakoilu, joka ulottuu jokaisen maapallon asukkaan sähköposteihin, puheluihin ja nettihakuihin. Sen sijaan Venäjä-pelon lietsomisessa hän on luotettava, Hesarin linjalla oleva, työpaikkansa ehdottomasti pitävä toimittaja.

Suomen valtamedia on amerikkalaisempi kuin amerikkalainen media. Yhdysvaltojen valtamedia oli USA:n presidentinvaaleissa yksimielisesti Hillary Clintonin takana yhdessä tiedustelupalvelujen, aseteollisuuden ja Wall Streetin rahamaailman kanssa. Häntä tukivat ja rahoittivat Saudi Arabia, Ukraina, miljardööri Soros, EU ja monet muut. Hillary Clintonin taustavoimat syrjäyttivät sosialistisen, nuorten ja intellektuellien kannattaman Bernie Sandersin epärehellisellä tavalla.Suomen valtamedia tiedotti koko vaalikamppailun ajan Yhdysvaltojen valtamedian mukaisesti.

Kun Wikileaks paljasti demokraattipuolueen epärehellisen toiminnan ja Sandersin syrjimisen, media alkoi väittää Venäjän hakkeroineen demokraattien sähköposteja. Itse asia, Clintonien ja demokraattien epärehellinen toiminta sivuutettiin. Suomen media välitti jokaisen yhdysvaltalaismedian vainoharhaisen uutisen Venäjästä, mutta ei sitä, että mitään faktoja väitteen tueksi ei ole olemassa. Se tuli julki, mutta media vaikeni eikä korjannut aiempia uutisiaan.

Presidentiksi valitun Donald Trumpin suurin "virhe" on ollut se, että hän kautta vaalikampanjansa sekä valituksi tultuaan on ollut sitä mieltä, että olisi hyvä jos Yhdysvallat tulisi hyvin toimeen Venäjän kanssa. Hillary Clinton ja presidentti Obama sen sijaan ovat katkaisseet kaikki mahdollisuudet liennytykseen ja päinvastoin julistaneet eristävänsä Venäjän ja erityisesti presidentti Putinin.

Toinen suuri "virhe" on ollut se, että Trump on halunnut katkaista TTP ja TTIP kauppasopimusneuvottelut. Vaikka tiedetään, että nämä kauppasopimukset aiheuttaisivat valtioille suuren riskin joutua suuryhtiöiden kiristämiksi ja oikeuteen haastamiksi, ei EU, Suomen eduskunta eikä Suomen ammattiyhdistysliike ole olleet ongelmasta huolissaan vaan ovat kannattaneet kauppasopimuksia. Valveutuneet kansalaiset ovat Trumpin kanssa samaa mieltä, ehkä eri perustein. Jos valtio alkaisi olla huolissaan aseiden käytön aiheuttamista "haitoista" ihmishenkien menetyksinä, aseteollisuus voisi haastaa valtion oikeuteen sen alkaessa rajoittaa asehankintoja ihmisille vaarallisina tuotteina!Puhumattakaan GMO-tuotteista, luontoa vahingoittavasta särötyksestä tai muusta teollisesta toiminnasta, esimerkiksi kaivosteollisuudesta.

Yhdysvaltojen tilannetta on voinut seurata Venäjä-tutkimuksen professorin (Princeton ja NY univ.) Steven Cohenin viikottaisissa keskusteluissa John Batchelor showssa. Hänen erinomaiset tietonsa yhdysvaltalaisesta todellisuudesta, Mc Carthyismin aikaa muistuttavan Venäjä-paranoian alkamisesta ja sen vaikutuksesta mediaan, kongressiin ja senaattiin valaisevat kehitystä sekä sitä miten ja miksi nykytilanteeseen on jouduttu.

Yhdysvaltojen aseteollisuuden tukemat "haukat" senaattori Mc Cain etunenässä pyrkivät kuvaamaan Venäjän ja sen pyrkimykset tuon paranoian värittämin lasein. Sotateollisuus ja tiedustelupalvelut hallitsevat sitä miten Yhdysvallat suhtautuu ulkomaailmaan.Liike-elämän ahneutta tyydytetään väkivaltaisen laajenenmisen ideologian avulla. Kun Yhdysvallat valtaa aggressiivisesti maapallon alueita sotilatukikohdillaan, se projisioi toimintansa Venäjän ominaisuudeksi, vaikka tämä pitää tukikohtansa pääosin oman maansa rajojen sisällä.

EUun liittymisestä ja pääomaliikkeiden vapauttamisesta lähtien Suomen valtaapitävät ovat omaksuneet Yhdysvaltojen sotateollisuutta tukevan linjan myös ulkopolitiikassaan. Aseteollisuuden kukoistus edellyttää viholliskuvia ja Yhdysvaltojen valitsema Venäjä sopii myös suomalaisille. Suomen päämediat ilmoittivat jo 2000-luvun alkupuolella kannattavansa Suomen liittymistä NATO:on. 

Ulkopolitiikan vaihdos Venäjä-myönteisestä sotaisaan Venäjä-vastaisuuteen ei ole ilmaista. Uskottava Venäjä- vihamielisyys on todistettava. EU:un liittyminen ei riittänyt, median yhdysvaltalaistuminen ei riittänyt, tarvittiin aseostoja, sitoutumista yhteiseen sotimiseen yhteensopivien aseiden ja yhteiskäytön toimenpitein. Tarvittiin itsenäisyydestä luopuminen NATO:n isäntämaasopimuksen avulla, joka tekee maassamme vierailevista NATO-sotilaista rankaisemattomia. Kuten kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja kuvaan, heidän arroganssinsa voi olla uskomatonta.

Sinipunahallitus määräsi uskottavuuttaan parantaakseen 100 suomalaista oppimaan Venäjä- vastaista propagandaa otsikolla Venäjä ja kyberturvallisuus. Yhdysvalloista ja EU:sta opittu doktriini oli siirrettävä suomalaisten toimittajien ja virkamiesten ainoaksi hyväksyttäväksi ajattelutavaksi. Vähäinenkin toisinajattelu on syrjäytetty ja Yle:n A-studiot muistuttavat jo liturgiaa. Tylsyyttä, jossa jokainen kysymys ja vastaus on ennalta selvä. Tämä jos mikä on totalitarismia.

Totuutta ja faktoja kaipaava kansalainen näkee, että Hesarin ja Kari Huhdan valhe ja totuus eivät välttämättä ole samoja kuin oma valhe ja totuus. Siten Kari Huhdan valheen estetisointi on vastuutonta. Venäjä ei muutu Suomen viholliseksi vaikka Clintonin taustajoukot niin vaatisivat. Jos presidentti Trump etsii yhteistyötä Venäjän kanssa, suomalaisilla on syytä huoahtaa helpotuksesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aivopesu, Kari Huhta, Helsingin Sanomat, valheen markkinat, Trump, Putin

Vanhemmat kirjoitukset »