Presidentti Niinistön tiedotustilaisuus eduskunnassa ja menneisyyden sotarumpujen kumu.

Torstai 3.2.2022 klo 12.32 - Pirkko Turpeinen-Saari

Presidentti Sauli Niinistön tiedotustilaisuus eduskunnan avajaisten jälkeen sai kylmät väreet juoksemaan selkäpiitä pitkin. "Venäjän tarkoitus on hämmentää"-lausunnon ilmapiiri kansainvälisten suhteiden viitekehyksessä ei ole alku rakentavalle pohdiskelulle Venäjän ulkoministeri Lavrovin aloitteesta  kansojen yhteisen turvallisuuden tarkastelulle.

Mieleeni nousi välittömästi kysymys. Kuka määrää Suomen ulko- ja puolustuspolitiikasta tällä hetkellä - pääomapiirit vai kansa.

Pääomapiirit olivat suunnitelleet Suomen itsenäistymisen tapahtuvan siirtymiseksi Venäjän autonomiasta osaksi Saksan keisarikuntaa. Itsenäistymisen ensiaskel, Valtalaki oli kesällä 1917 kaadettu pääomapiirien vallankaappauksella yhteistyössä Venäjän väliaikaisen hallituksen kanssa.

Suomen eduskunta oli itsenäistymisjulistuksen jälkeen perustamassa omaa armeijaa tammikuussa 1918. Vasemmisto ehdotti valtuuskunnan perustamista päättämään armeijan käytöstä, joka armeija olisi koko kansan armeija. Porvaristo ei suostunut tähän vaan päätti enemmistöllään perustaa suojeluskunnista Suomen armeijan ylipäällikkönään C.G.Mannerheim.

Tässä eduskunnan istunnossa edustaja Kullervo Manner lausui:"Kysymys on pohjaltaan siitä, onko valta oleva tässä maassa kansalla ja kansan eduskunnalla vaiko jollakin ryhmällä, esimerkiksi "hallituksella" ja sen kautta "hallituksen" takan olevalla omistavalla luokalla.

Saksan armeija oli jo kutsuttu tukemaan valkoista armeijaa sisällissodan syttyessä. Mannerheim kiirehti sen tuloa ja jo Tampereen valtauksessa saksalaisupseereilla oli merkittävä rooli.

Saksan vallankumous v. 1918 lopetti Saksan vallan Suomessa, mutta poliittiset tuomioistuimet olivat tuominneet punaiset keskitysleireihin samaan aikaan kun valkoiset armahdettiin.

Ståhlbergin valinta presidentiksi hidasti natsismin kehittymistä Suomessa hänen estäessään Mannerheimia saamasta suojeluskunnista omaa yksityistä armeijaansa hyökkäyksiin Neuvosto-Venäjälle. Svinhufvudin tultua presidentiksi hän kutsui Mannerheimin sotilaskomitean johtoon, jolloin tiivis yhteistyö natsi-Saksan kanssa solmiutui.

Neuvostoliitto pyrki Kansainliiton puitteissa rakentamaan sopimusta kollektiivisesta turvallisuusjärjestelmästä rauhan takeeksi. Se toivoi Englannin, Ranskan, Neuvostoliiton ja muiden Euroopan valtioiden yhdessä voivan panna sulun Hitlerin Saksan suunnittelemalle hyökkäyssodalle.

Vuonna 1937 Yhdysvallat syöksyi taloudelliseen kriisiin.  Vuonna 1939 Yhdysvaltojen pääomapiirit tekivät kaikkensa painostaakseen Hitlerin päästämään sodan voimat liikkeelle idässä. Franklin D. Roosevelt uskoi vain maailmansodan pelastavan Yhdysvaltojen kapitalismin.

Voimakas taloudellinen panos Natsi-Saksan tukemiseen oli eräs keskeinen syy sodan syttymiseen ja siten myös Suomen joutumiseen talvisotaan. Suomi oli Neuvostoliiton vihollisille Baltiaakin helpompi väylä tavoitella Leningradin (Pietari) tuhoamista.

Suomen historia, demokratia ja kaikkien kansojen kollektiivinen turvallisuus ei ole nykyisen presidenttimme ja ulkopoliittisen johtomme hahmotelmissa. Nykyinen presidenttimme on  kansan selän takana ilman parlamentaarista käsittelyä sitonut maamme sotilasliitto NATO:n, Yhdysvaltojen johtaman asevoiman isäntämaasopimukseen. Tuo sopimus antaa Yhdysvalloille ja NATO:lle luvan käyttää Suomen maaperää Venäjälle vihamielisiin sotaharjoituksiin ja mahdollisiin sotatoimiin.

Sisällissodan päättäneen Helsingin valtauksen 20-vuotisjuhlia vietettiin 40 hengen saksalaisvaltuuskunnan kanssa v. 1938 Rudiger von der Goltzin johdolla. Tilaisuus pidettiin kuukausi Itävallan Anschlussin jälkeen.

Mannerheimin salainen yhteistyö natsi-Saksan kanssa johti Suomen niin talvisotaan kuin jatkosotaankin. Talvisodan ei olisi pitänyt olla yllätys, mutta koska valmistelut oli tehty kansan selän takana, sota muodostui traumaattiseksi.

Vasta sotien jälkeen kaikki Suomen kansalaiset myös sisällissodassa työväestön puolella taistelleet ja keskitysleireistä vapautetut rauhanpuolustajat saivat oikeuden äänestää valtiollisissa vaaleissa vuonna 1945.

Tällä hetkellä Suomen tilanne ulko- ja rauhanpolitiikan suhteen muistuttaa 1930-lukua. Venäjä on esittänyt rauhan- ja turvallisuuden puitteisiin liittyvän aloitteen, johon se odottaa jokaiselta kansakunnalta itsenäistä vastausta. Tilanne on vakava.

Presidentti Niinistön alentuva ja vähättelevä asenne aloitetta kohtaan ei lupaa hyvää. Suomen kansalaisille ulkoministeri Lavrovin kirjeellä on suuri merkitys. Ensimmäistä kertaa nykyisen presidentin, mediapoolin, ulkopoliittisen instituutin ja NATO:n hybridikeskuksen sensuurin läpi pääsee raikas totuuden tuulahdus. Mikäli kansalle tiedotetaan aloitteesta ja luodaan mahdollisuus tiedostaa, että ulkopolitiikamme ei suinkaan ole kunnossa, vaan valheen verkko ympäröi meille tarjottavaa tiedonvälitystä.

Voidakseen pelata kansan selän takana presidentti Niinistö ja hänen sensuurikoneistonsa on pimittänyt sen, että se tietää Ukrainan kriisin olevan yhä enemmän natsi-Saksaa muistuttavan Yhdysvaltojen aikaansaama. 

Presidentti Obama ja varapresidentti Biden yhdessä EU-komission ja erityisesti muutaman EU-maan kanssa otti Ukrainan haltuunsa tarkka-ampujien ja natsien  avulla toteutetussa vallankaappauksessa. Radan, Ukrainan eduskunnan, puhemies Turchinov julisti "terrorismin vastaisen " sodan itä-ukrainalaisille,jotka eivät hyväksyneet vallankaappausta. Vallankaappaushallitus leimasi demokratiaa kannattavan osan kansaa "terroristeiksi".

Presidentti Obama julisti myös tekevänsä Venäjästä "pariah"-valtion ja Yhdysvaltojen kongressi antoi Obamalle luvan aloittaa sodan Venäjää vastaan tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen.

Mikä oli Venäjän "synti" Ukrainan asiassa v. 2014? Venäjä ei sallinut laillista presidenttiä kannattaneiden jo kauan Venäjän yhteyteen halunneiden Krimin asukkaiden joutumista Kiovassa valtaa pitäneiden natsien käsiin, vaan salli autonomisen alueen itsenäistymisen turvaamalla alueen ja salliessa äänestyksen jälkeen itsenäistyneen Krimin liittymisen Venäjään.

Suomen presidentti ja hänet valtaan saattaneet kansainvälinen pääoma, mediapooli (johon kuuluvat lähes kaikki tiedotusvälineet ja kustannustalot),hänen itse maahan kutsumansa NATO:n hybridikeskus eivät ole osoittaneet tietävänsä totuutta USA:n siirtomaavallasta ja yhdysvaltalaisten palkkasoturien ja aseiden sijoittamisesta Ukrainaan. Verovaroilla kustannettu Yle sen enempää kuin sensuurijärjestelmään kuuluvat sanomalehdet eivät kerro kansalle totuutta.

Tämän johdosta on entistä tärkeämpää, että kansalaiset lukevat ulkoministeri Lavrovin kirjeen ja miettivät itse miten vastaisivat siihen.

Jokaisessa yhteisössä oli sitten kysymys perheestä, koulusta, työyhteisöstä, linja-autosta, lentokoneesta, merenkulusta on itsestään sevää, että turvallisuus on jakamaton. Yhden turvallisuuden takaaminen ei saa olla pois toisten turvallisuudesta.

Näin inhimillinen yhteisö toimii.  

EU:n moraali ja holokaustin serbiuhrit

Maanantai 3.1.2022 klo 17.43 - Pirkko Turpeinen-Saari

Serbian parlamentissa tapahtui moraalinen Pearl Harbour. Serbikansanedustajat luopuivat kunniastaan kiristyksen uhreina.

Tehkääpä ajatuskoe. Voisiko tapahtua, että armenialaiset äänestäisivät Ottomaanivallan aikaisen kansanmurhan tuomitsevaa päätöslauselmaa vastaan? Tai Israelin Knesset kieltäytyisi tunnustamasta juutalaisten holokaustin olemassaoloa ja äänestäisivät natsien tuhoamien juutalaisten kunniaksi rakennettavaa muistomerkkiä vastaan?

Sellaista ei yksinkertaisesti voisi tapahtua. Yksikään itseään kunnioittava kansanedustaja ei voisi pettää kansaansa lakaisemalla uhrit näkymättömiin, tai jos joku niin tekisi, kansa kaduilla lynkkai moiset kansanedustajat.

Mutta näin tapahtui joulukuussa Serbian parlamentissa kahdesti, ilman että se heilautti kansakunnan omaatuntoa tai valtamediaa.

Eräs harvoista Serbian parlamentin riippumattomista kansanedustajista on rouva Smilja Tishma. Hän on lähes 90 vuoden ikäinen ja on selvinnyt hengissä fasistisen ustasa Kroatian toisen maailmansodan aikana ylläpitämästä Jasenovacin keskitysleiristä, jossa Nurnbergin sotarikostuomioistuimen mukaan tapettiin 700 000 serbiä, juutalaiset oli siirretty sieltä Saksaan.

Teurastusmenetelmät olivat niin hyytäviä, että jopa saksalaiset kauhistelivat kroaattien toimia. Erinomainen teloitusväline oli nk.serbileikkuri, nahkahihnalla ranteeseen kiedottu käyrä veitsi, jolla uhrin kaula saatiin kätevästi katkaistua.

Smilja Tishma teki joulukuussa parlamenttialoitteen muistoalueen, historiallisen keskuksen, rakentamiseksi Belgradiin toisen maailmansodan aikaisen Kroatian suorittaman serbien kansanmurhan muistoksi.

Sodan jälkeen Jugoslavian johtajaksi tullut Tito, joka oli syntyperältään kroaatti, oli antanut jyrätä Jasenovacin maan tasalle välttääkseen kansanryhmien eripuraa.

Thisma teki erillisen lakialoitteen, jossa tuomitaan serbikansalaisten tuhoaminen natsi-nukkevaltiossa, joka oli nimitetty "Kroatian itsenäiseksi tasavallaksi", joka oli olemassa 1941 -45.

Olisi luullut, että päätös oli tehty rutiininomaisesti  saatteenaan syvä kunnianosoitus terrorin uhreille. Mutta ei. Serbia on nykyisin pakotettu lännen keskusten alamaisuuteen ja palvelijaksi kuten kenraali Mladic haastattelussaan, jota referoin edellisessä blogissani pelkäsi.Maa ei saa herättää huomiota.

Joulukuun 14.päivänä Serbian parlamentti kokoontui päättämään rouva Tishman aloitteesta muistokeskuksen rakentamiseksi toisen maailmansodan kansanmurhan serbiuhreille. Yksikamarisessa eduskunnassa on 250 edustajaa, joista 4/5 kuuluu hallituspuolueisiin tai niiden kanssa liittoutuneisiin puolueisiin. Vain 13 kansanedustajaa äänesti historiallisen keskuksen rakentamisen puolesta, loppujen joko pidättäytyessä tai ollessa poissa paikalta äänestyksen aikana.

Muutamaa päivää myöhemmin, joulukuun 22 päivänä, jolloin asialistalle tuli natsi-ustasivaltion suorittaman serbien kansanmurhan tuomitseminen, vain 20 edustajaa äänesti sen puolesta loppujen pidättäytyessä äänestämästä tai ollessa poissa paikalta.

Lopputuloksena molemmat esitykset luonnollisesti raukesivat. Toisin sanoen Serbia ei tunnusta omien kansalaisiaan kansanmurhan kohteena eikä halua pysyvää muistomerkkiä tuon kärsimyksen kunnioittamiseksi.

Kuinka tämä on mahdollista?

Ilmeisesti kyseessä on Kroatian ja Serbian hallituksen välinen sopimus. On sovittu, että Serbia ei kritisoi Kroatiaa sen toisenmaailmansodan aikaisista hirmuteoista, jolloin Kroatia ei nosta esiin Srebrenicaa, aivan kuin näillä olisi keskenään jotakin tekemistä. 

Fasistisella Kroatialla oli samanlainen lainsäädäntö kuin natsi-Saksalla. Kroatiassa  serbien tappaminen, omaisuuden konfiskoiminen jne oli lakiin kirjoitettu oikeus.

Srebrenican NATO-tuomioistuimen ICTY:n "kansanmurhaksi" nimeämän taistelun uhriluku oli Yhdysvaltojen presidentti Clintonin tilaama. "Demilitarisoidusta" Srebrenican kaupungista lähti divisioona muslimi- ja jihadistitaistelijoita sekä aseita laskemaan haluamattomia siviilejä pakenemaan kohti Tuzlan kaupunkia joutuen taisteluun serbijoukkojen kanssa.YK:n virkailijan Tuzlassa suorittamien haastettelujen mukaan kukaan Srebrenicasta tulleista pakenijoista ei ollut nähnyt teloituksia.

Serbian valtiolla tai armeijalla ei ole mitään tekemistä Srebrenican tapahtumien kanssa.

Sen sijaan samaan aikaan, 60km päässä Kroatian puolella Yhdysvaltojen natsi-diasporan rahoittamat ja yhdysvaltalaisten kenraalien harjoittamat joukot suorittivat serbien kansanmurhan Operaatio Myrskyssä Kroatian Krajinassa. 250 000 Kroatian Krajinassa asunutta serbiä ajettiin rajan yli Bosnian puolelle pommien ja tykkitulen saattelemana.

Kroatian presidentti Franjo Tudjman piti puheen Operaatio Myrskyn kunniaksi. Hän huusi "serbit lähtivät niin kiireesti, että eivät ehtineet ottaa edes seteleitään tai likaisia alusvaatteitaan mukaansa". Brionissa sotilas- ja poliittiselle johdolle pitämässään puheessa 31.7.1995 Tudjman vaati, että serbien on kadottava Kroatiasta."Lyökää niin, että serbit käytännössä häviävät Kroatiasta."

Serbian parlamentin päätökseen tulee lisää valoa siitä, että Yhdysvallat ja EU-Saksa olivat natsi-diasporan rahoittamien kroaattien ja muslimien liittolaisia sodassa.Jugoslavian liittovaltio, jonka enemmistö sodan loppupuolella koostui lähinnä serbeistä, oli vuodesta 1991 lähtien 10 vuoden ajan uskomattomien talouspakotteiden kohteena siitä huolimatta että serbit olivat ainoa kansanryhmä, jotka noudattivat kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia rajoista ja sodan laeista.

Vaikka Kroatia hyökkäsi Bosnian puolelle EU-Saksa esti talouspakotteiden asettamisen jo natsiajoista yhteistyötä harrastaneille kroaattiliittolaisilleen.. Sen sijaan jatkuvat sähkökatkokset, veden ja ruon puute, öljyjalostamoiden pommitukset  ajoivat Serbian asukkaat pulaan. Keskiluokka muutti ulkomaille ja talous romahti kansantuotteella mitattuna sijalta 24 maailmantilastossa kehitysmaaluokkaan.

Jatkuva taloudellinen pula, luonnon saastuminen ja ennenkaikkea massiivisena jatkunut serbivastainen länsipropaganda, jota rahoitettiin Yhdysvalloista, aiheutti serbiväestölle henkisen trauman. Yhdysvaltojen mielivaltainen Kosovon miehitys ja laittoman sotilastukikohdan rakentaminen Serbian maakuntaan aiheutti toivottommuden tunteen oletettavasti valtaosalle Serbian väestöstä.

Toinen merkittävä syy Serbian parlamentin käyttäytymiseen johtunee siitä, että Kroatia on uhannut blokeerata Serbian EU-jäsenyyden, mikäli Serbia ei toimi Kroatian haluamalla tavalla. EU:n jäsenyydestä päätetään yksimielisyysperiaatteella.

Asioita seuraavan on häkellyttävää havaita kuinka herkästi Euroopan unioni turvautuu mielivaltaan.  EU ei hyväksy joitakin Serbialle edullisia kauppasuhteita esimerkiksi EUn ulkopuolisten valtioiden kanssa. Tavaroiden kulku EU-maiden kautta ei olekaan äkkiä ollenkaan yksinkertaista.EU pystyy harjoittamallaan mielivallalla näyttelemään ikäänkuin Serbian maakunnassa Kosovossa kaikki olisi kunnossa, vaikka väkivalta serbejä kohtaan on päivittäistä.

Serbian taloudelliset karut kokemukset, suuret sisäiset pakolaismäärät, median siirtyminen ylikansalliseen omistukseen ovat kaikki tekijöitä jotka ovat vaikuttaneet parlamentin käyttäytymiseen. Ylläkuvatun kaltainen nöyrtyminen on seurausta vaihtoehdottomuudesta, johon uljas ja oikeudenmukaisuuteen toimintansa pohjannut kansa on pakotettu.

Poliittinen NATO-tuomioistuin on tuominnut osan kaikkein rehellisimmistä serbi-kenraaleista vankeuteen samaan aikaan kun rikoksista tuomioita istunut Ranskan muukalaislegioonassa taistellut ja oikeistoa Etelä-Amerikassa kommunistijahtiin kouluttanut rikollinen kroaatti Ante Gotovina tai serbien kauloja katkonut Bosnian muslimi-kenraali Nazer Oric kulkevat sankareina vapaana.

EU-Saksan Helmut Kohlia ja Suomen Sauli Niinistöä yhdisti myös kommunismin kitkeminen.

Suomen sisällissodan punaisten kokemukset muistuttavat serbien kokemuksia.

Kuka johtaa Suomen ulkopolitiikkaa?

Tiistai 21.12.2021 klo 12.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen presidentti Sauli Niinistö on ahkeroinut puhelimessa. Presidentit Putin, Biden ja Zelensky sekä EU komission puheenjohtaja ovat saaneet puhelun.

Tiedotteista ja valtamediasta päätellen presidentti Niinistö on vahvistanut aikaisempia kantojaan Ukrainan sodasta ja siihen liittyvästä "Venäjän uhasta". Presidentti Zelenskylle hän on suonut kannustavia sanoja Suomen tuesta Ukrainan alueelliselle koskemattomuudelle.

Vuodesta 2014 lähtien en ole havainnut presidentti Niinistön tai Suomen muun ulkopoliittisen johdon puhumattakaan valtamediasta puhuvan totta siitä mitä Ukrainassa tapahtui Yhdysvaltojen, EUn ja Ukrainan natsimielisten voimien toimesta.

On tärkeätä analysoida sitä miten Suomi ja presidentti Niinistö erityisesti ovat vaikuttaneet Suomen kansainvälisiin suhteisiin.

Presidentti Niinistö on ilmoittanut toimineensa Saksan liittokansleri Kohlin tukemana Euroopan demokraattisen unionin puheenjohtajana 1990-luvulla, jolloin tuon järjestön päätavoite- Niinistön sanoja lainaten - oli kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Todennäköisesti tuo kitkeminen tarkoittaa kaikkea sitä samaa kuin laajemminkin globaalisti: kaikkien sellaisten poliittisten voimien, jotka vastustavat ylikansallisen pääoman määräysvaltaa, tuhoamista. Vietnam, Indonesia,Kiina olkoon esimerkkeinä.

Jugoslavian tuhoaminen oli tuolloin 1990-luvulla meneillään.

Niinistö toimi Lipposen hallituksen varapääministerinä aikana, jolloin Väli-Amerikan likaisten temppujen mestari William Walker toimi ETYJ-joukkojen johtajana Kosovossa. Walker lavasti poliisien ja albaani-terroristien välisen taistelun siviilien joukkomurhaksi. 

Suomalaiset oikeuslääkärit tutkivat uhrien kuolisyyt eivätkä löytäneet viitteitä teloituksista.Suomen hallitus yhteistyössä Saksan ulkoministeriön kanssa salasi tutkimusten tulokset, luoden edellytykset Jugoslavian massiivisille pommituksille. Presidentti Clinton viittasi juuri suomalaisten "löydöksiin" katkaistuista päistä ja kodeistaan raahatuista siviileistä, jotka oli "teurastettu polvilleen pakotettuna kuoppaan".

Jugoslaviaa seurasi Suomen liittyminen USAn rinnalla Afganistanin sotaan. Miksi?

Seuraava ulkopoliittinen haaste Suomelle tuli v.2008 Georgian hyökätessä Etelä-Ossetian Tshinvaliin.Suomen ulkoministeri Stubb julisti Venäjän aloittaneen sodan. Tuossa vaiheessa vielä EUn puolesta Ranskan Sarkozy kävi Moskovassa neuvottelemassa tosiasioiden pohjalta. Tuolloin vielä EU:sta löytyi Suomea viisaampaa ajattelua. Georgian Shaakasvili oli tosiasiassa hyökkääjä kuvitellen USAn tukevan hanketta.

Stubb olisi halunnut mukaan Libyan kammottaviin pommituksiin v.2011. Samoin Suomi tuki ylikansallista pääomaa palvelemaan kehitettyä "värivallankumousta" Lähi-Idän maissa. Saksan ja USA:n hanke Syyrian sekulaarisen valtion muuttamiseksi sunni-johtoiseksi shariaa-noudattavksi maaksi sai myös Suomen hallituksen tuen. Olihan presidentti Obama, jo kerran rauhanpalkinnolla palkittu presidentti hankkeen johdossa.

Suomelle avautui uusi mahdollisuus tukea Yhdysvaltojen ylikansallisen pääoman etuja ajavaa politiikkaa Olli Rehnin toimiessa EU:n talous- ja laajentumiskomissaarina. Täysin epäonnistuneiden ja todellisuutta huomioonottamattomien Ukrainan lähentymisneuvottelujen seurauksena Kiovassa aloitettiin väkivaltaiset mielenosoitukset presidentti Janukovichin halutessa lykätä ratkaisua.

Lähentymisneuvotteluiden sopimuksen ensimmäinen pykälä koskee yhteistä puolustusta, joka EUn kohdalla merkitsee NATO-liittolaisuutta. Ennen väkivaltaista USAn ja EUn yhteistyössä natsijoukkioiden kanssa  aikaansaamaa väkivaltaista vallankaappausta vain n. 20 % ukrainalaisista kannatti NATO-jäsenyyttä.

Presidentti Niinistö tai muu Suomen ulkopoliittinen johto ei ole kertaakaan tunnustanut tietävänsä mitä Ukrainassa todella tapahtui. He toistavat yhdessä valtamedian kanssa samoja kantoja, joita kaappauksen johdossa olleet presidentti Obama ja hänen varapresidenttinsä Biden haluavat Suomen sanovan.

Nykyajalle on erikoista, että minun täytyy kääntyä entisen Yhdysvaltojen Venäjän (Neuvostoliiton) suurlähettilään Jack F.Matlockin puoleen saadakseni "länsimaisen" mahdollisimman hyvin todellisuuteen perustuvan analyysin Ukrainasta.

Matlockin 14.12.2021 Krasno Analysis artikkeli Ukraine: Tragedy of a Nation Divided, on hieno  väestötieteellinen ja poliittinen analyysi Ukrainan kehityksestä, lännen tukemasta väkivaltaisesta vallankaappauksesta ja Venäjän suhteesta Ukrainaan.

Viimeisellä sivulla Matlock toteaa, että "mitä Ukrainaan tulee, se ei voi koskaan olla yhtenäinen, vauras maa, ellei sillä ole kohtuullisen läheiset ja sivistyneet suhteet Venäjään". Tämän olotilan Suomi ja EU pyrkivät kaikin keinoin Ukrainalta kieltämään korostamalla lännen haluamaa vastakkainasettelua Venäjän ja Ukrainan välillä.

Presidentti Niinistö on siis käynyt puhelinkierroksen. Jollakin tasolla hänen täytyy tietää, että Ukrainassa on käynnissä Kiovan hallituksen aloittama "terrorismin vastainen sota", jonka aloituslaukaukset antoi vallankaappaushallitus. 

Hänen täytyy myös tietää, että vaikka hän ei kansanryhmien etnisestä tai poliittisesta taustasta tietäisi mitään, että ukrainalaisten enemmistö puhuu venäjää, minkä kielen puhuminen julkisesti on nyt kielletty. Venäjänkieliset TV-kanavat on myös kielletty samoin nettisivustot. Kommunistinen puolue, jolla oli merkittävä osuus parlamentissa kiellettiin heti kaappauksen jälkeen keväällä 2014 ja puolueen puheenjohtajan kotiin heitettiin palopommi.

Odessan ammattiyhdistysten talo poltettiin natsimielenosoittajien toimesta 2.5.2014 ja ihmiset, kymmenittäin paloivat sisällä.

Yhdysvallat ja Ukraina vastustavat YK:n natsismin ihannoimisen kieltoa ainoina maapallon maina.

Suomen ulkopolitiikalle syntyy ainakin mainetahra siitä, että tasavallan presidentin puoliso esiintyy Pariisin rauhansopimuksessa fasistisena kielletyn Lotta-järjestön 100v juhlan pääpuhujana ja myöhemmin väitetysti myös esiintyy lotta-puvussa.

Fasismin ihannointi-väitteeltä voi puolustautua esittämällä kuinka moni lotta teki uhrautuvaa työtä sodan aikana. Lotta-Svärd-järjestön asiakirjoja lukiessa ymmärtää sen fasistisen luonteen. Ukrainassa natsismi on jälleen arkipäivää ja Yhdysvallat liittoutuu liikkeen kanssa vahvistaakseen globaalin aseteollisuuden valtaa sekä mielivaltaan perustuvaa suurvaltapolitiikkaa.

Presidentti Niinistö markkinoi ETYK-kokouksen henkeä. Hän ei huomaa kuinka hän toimii kaikkea muuta kuin Helsingin hengen mukaisesti. Hän ei huomaa, että Venäjä toimii täsmälleen Helsingin hengen mukaisesti vaatimalla kaikkien valtioiden turvallisuuden huomioimista kansainvälisessä politiikassa.

Tämä kaikkien valtioiden turvallisuuden huomioiminen edellyttää tosiasioiden asettamista neuvottelupöytään. Tosiasia on se, että Yhdysvallat ja NATO ovat rikkoneet 1990-luvulla sovitut turvallisuussopimukset koskien NATOn laajenemista.

Se, että presidentti Niinistö, uhmakkaasti, kuin pieni lapsi, väittää olevan Suomen oma asia, liittykö Suomi NATOon tai pitääkö Suomi laajoja Venäjän-vastaisia sotaharjoituksia Suomen maaperällä.

Saman kannan hän esittää puhelussaan Ukrainan presidentille Ukrainan NATOon liittymisen suhteen. Sen sijaan presidenttimme voisi kysyä Zelenskyltä, miksi hän ei ole pannut täytäntöön Minskin rauhansopimusta, jonka Saksa, Ranska ja Ukraina ovat allekirjoittaneet. Tähänhän Zelenkyä tulisi kannustaa, jos haluaa Helsingin hengen mukaista ratkaisua.

Niinistö kritisoi Venäjän joukkojen läsnäoloa Venäjän omalla maaperällä. NATO on lisännyt massiivisesti joukkoja ja aseita Ukrainan maaperällä. Venäjä puolustaa omaa maaperäänsä ja valtiotaan, omalla maaperällään. USAn sotilasnuvonantajat ja NATO-sotilaat eivät ole omalla maaperällään Ukrainassa.

NATO ei ole puolustusliitto vaan sotaliitto. NATO eiole milloinkaan puolustanut jäsenmaitaan vaan aina hyökännyt maihin, joihin hyökkäyksiin NATOn jäsenmailla ei olisi ollut mitään laillista oikeutta. NATOn toiminnan ainoa motiivi on palvella Yhdysvaltojen sotateollisuutta. Yhdysvaltojen sotateollisuuden, sotilastukikohtien, sotaharjoitusten ja muun sotilastoiminnan on todettu olevan kaikkein saastuttavinta toimintaa, määrällisestikin, koko maapallolla.

On sääli, että presidentti Niinistön toimintamalli, Suomen laiton NATOn isäntämaasopimukseen liittäminen mukaanluettuna, on toiminut mallina myös nuorelle pääministerillemme. Pääministeriltä olemme kuulleet vain ulkoaopittuja kliseitä, jotka ovat yhteensopivia USAn ,EUn ja NATOn sotapolitiikan kanssa.

Olemme surullisessa tilanteessa. Maapallon tuhoutuminen vallitsevan sotapolitiikan seurauksena näyttää nyt väistämättömältä.

Hitler liittolaisineen on taas täällä

Sunnuntai 12.12.2021 klo 13.17 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme katsoneet Netflixin sarjan "Meren katedraali" jo toistamiseen. Meren katedraali, kirkko on keskellä Barcelonaa, kaupunkia, jossa asuin 5 vuotta.

Elokuva kuvaa kirkon rakentajia ja heihin liittyen koko 1300-luvun yhteiskuntaa aatelisten valtaa,sotiin haaskattua rahaa, ihmisten taikauskoa ja vähitellen kehittyvää katolisen kirkon mielivaltaa,inkvisitiota.

Miksi muutin Barcelonaan?

Ahtisaaren presidentiksivalintaprosessi oli osoittanut Suomen poliittisen kehityksen suunnan. Tuolloin en vielä tiennyt hänen roolistaan Jugoslavian pommituksissa ja Serbian maakunnan Kosovon luovuttamisessa Yhdysvaltojen sotilastukikohdaksi. Sen sijaan koin, että Suomi ei ole ilmapiiriltään enään minun maani tällaisen presidentin tultua valituksi maan johtoon. Olin myös epäillyt jo vuodesta 1987 lähtien Yhdysvaltojen sotateollisenkompleksin pääsevän määräysvaltaan tulevassa Euroopan unionissa.

Palasin Suomeen vuonna 2005. Suomen ja Euroopan ilmapiiri on kehittynyt yhä huonompaan suuntaan.

Sotateollista kompleksiaan, maailman ympäristöä saastuttavinta yksikköään palveleva Yhdysvallat on presidentti Eisenhowerin presidenttikaudesta lähtien tiivistänyt yhteistyötään natsien kanssa. Tämä yhteistyö toimi jo Hitlerin aikana Yhdysvaltojen teollisuuspiirien tukiessa Hitlerin aseistamista.

Yhdysvallat tuki Espanjan fasistista diktaattori Francoa, joka oli solminut myös konkordaatin katolisen kirkon kanssa. Katolinen kirkko myötäili myös Mussolinia ja Hitleriä. Katolisen kirkon papit olivat usein fasistisen Kroatian serbejä tuhoavien keskitysleirien johtajia.

Natsiarmeijan voittanut Neuvostoliitto/Venäjä oli Yhdysvaltojen presidentti George H.W.Bushin ja ylikansallisen pääoman toimijoiden kuristusotteessa 1990-luvulla, jolloin Yhdysvallat koki olevansa voimansa tunnossa hajottaessaan Jugoslavian.

Liittoutuminen kalifaattia Osama bin Ladenin tuella rakentavien Bosnian muslimien ja heidän kanssaan liittoutuvien natsi-kroaattien avulla Yhdysvallat koki menetelmiensä - talouspakotteiden ja NATO-pommitusten toimivan hyvin.

CIA-mielipiteenmuokkaus länsimediassa leimasi holokaustin uhrit serbit "Hitlereiksi".

10.12.2021 Helsingin Sanomissa toimittaja Vesa Siren yrittää samaa.

Hän kirjottaa arvion Ruth Ben-Ghiatin kirjasta "Mahtimiehet". Kirjareferaateissa ja tekstissä käy ilmi, että Yhdysvalloissa demokratia on demokraattipuolueen varassa ja "Mussolinin ja Putinin kaltaiset johtajat pullistelevat lihaksiaan ylä-vartalo paljaana" kertoo Siren. "Se on male poweria, miehisen mahdin esittelyä" toteaa kirjailija Ben-Ghiat.

Tuntuu kuin lukisi suoraan Harvardin/CIAn opaskirjaa, jonka mukaisesti suomalaiset valtamedian toimittajat on opetettu hahmottamaan ylikansallisen pääoman valtaan johtavaa polkua.

Holokaustin uhrien nimittäminen Hitlereiksi ja Putinin näyttävä valokuva fasistien ja natsien joukossa saa pahaa aavistamattomat lukijat nyökyttelemään: näinhän se on.

Toimittaja Siren painui pysyvästi mieleeni hänen kirjoittaessaan Georgian Etelä-Ossetian Tshinvaliin v. 2008 suorittaman pommituksen jälkeen pidetystä  Valeri Gergijevin johtamasta konsertista. Siren maalaili konsertin olleen voitonhuumaa ilmentävä.

Näin konsertin televisiosta. Pimeässä illassa, ulkona kynttilöiden valossa pidetyn konsertin yleisö itki päät painuksissa. Kapellimestari, joka myös on etelä-osseetti, todennäköisesti myös itki.Tunnelma oli harras. Siren ei ollut voinut nähdä sitä. 

Siten presidentti, fasismin vastaisen sodan sankari presidentti Putinin kuvan sijoittaminen natsi- ja fasistijohtajien joukkoon samankaltaisena on rasismia. Sillä yritetään manipuloida lehden lukijoiden mieltä olivat he sitten aikuisia tai lapsia.

Yhdysvallat harjoittaa tätä samaa manipulointia.

Vesa Siren kuvaa "Mahtimiesten nousu ja tuho" artikkelissaan "mahtimiesten" piirteitä.

Toimittaja ei havaitse haastateltavan mielipiteissä mitään kyseenalaista vaan nielaisee tämän maailmankuvan vaikka faktapohjaiseen tiedonvälitykseen kuulunee kriittisyys ja vasta-argumentit.

Osa Yhdysvaltojen presidenteistä on republikaaneja osa demokraatteja.

Mikä on demokraattipresidenteille tunnusomaista heidän lähtiessään ilmoittamaan jälleen aloitettavasta uudesta sodasta ja miljoonien ihmisten tappamisesta? He loikkivat Valkoisen talon nurmikon yli raamattu kainalossa. Useat ovat katolisia ja katolinen uskonto antaa heille valtuuden tappaa ja murhata.

Katolinen presidentti Bill Clinton tilasi provokaatioita, joiden aiheuttaminen vieritettiin vastapuolelle ja saatiin tekosyy aloittaa tuon vastapuolen pommittaminen. Racak, Srebrenica, Markale-tori, jono on loputon.

Presidentti Obama toimi samoin. Seitsemän sodan aloittaminen sotateollisen kompleksin palvelemiseksi ei ole riittävä peruste hyvinvointivaltioiden tuhoamiseksi ja pysyvän kaaoksen aiheuttamiseksi Lähi-Idässä. Syyrian Ghoutan kemiallinen isku oli samanlainen tilaus kuin Clintonin tilaukset. Samaan aikaan demokraattipresidentit varastavat öljyä, parasta aikaa Syyriassa ja merirosvoavat iranilaisia tankkereita.

Meren katedraalia katsoessa on helppo havaita, että yhteiskunta ei ole mitenkään muuttunut. Ylikansallisen pääoman (aatelisten) etuja ajava Yhdysvallat sitoo liittolaisensa monin sidoksin yhteistyöhön natsien ja jihadistien kanssa. Näemme tämän parasta-aikaa Ukrainassa.

Kun ylikansallisen pääoman ryöstötoimet eivät täysin onnistuneet ja Krimillä syyskuussa 2013 vietetyt voitonjuhlat lässähtivät siihen, että itä-ukrainalaiset kannattivatkin demokratiaa ja vaaleilla valittua presidentti Janukovichia. Vallankaappaushallituksen sytyttämä "terrorisminvastainen sota" jatkuu. Euroopan parlamentti on jo niin Soroksen ja ylikansallisen pääoman vallan kannattajien hallussa, että alussa sivistyneesti käyttäytynyt korkea ulkopoliittinen edustaja Borrell uhattiin erottaa, ellei hän luovu sivistyneestä käytöksestään.

Suomi on liukunut yhä lähemmäs 1930-luvun todellisuutta. Suomi on luopunut puolueettomuudesta ja sivistyneestä vuoropuhelusta Venäjän kanssa. Hallitus ilmoitti Suomen ilmavoimien toimivan alistettuna Yhdysvaltojen sotavoimille.Yhdysvaltojen kongressi vuorostaan on valtuuttanut jo Obaman aikana Yhdysvaltojen presidentit ryhtymään sotaan Venäjää vastaan tarvitsematta enää kääntyä kongressin puoleen.

Tällä ilmoituksellaan Suomen hallitus on ilmoittanut Suomen olevan Yhdysvaltojen asevoimien Venäjän-vastaisessa hankkeessa mukana.

Mieleeni tuli kesä 1940, pari kuukautta ennen syntymääni. Natsi-Saksan armeija marssi Lappiin ja Suomen armeija alistettiin Hitlerin ylipäällikkyyteen.

Tasavallan presidentti Niinistön puoliso esiintyi tänä vuonna kirkossa valkeassa kaavussa juhlistaen Pariisin rauhansopimuksessa fasistisena kielletyn Lotta-Svärd -järjestön 100-vuotista taivalta. Väitetään hänen esiintyneen myöhemmin jopa Lotta-puvussa.

Uskon, että Baltian maissa, Ukrainassa ja Saksassakin on monella miehellä ja naisella vintillä tai jopa kodeissaan sisällä natsi-univormuja rakkaina aarteinaan. Revanssi hävitystä toisesta maailmansodasta on mielessä monella Natsi-Saksan liittolaismaalla. Ukrainassa katuja on jälleen nimetty natsi-sankareille. Venäjän-kielen käyttö julkisessa tilassa on kielletty. TV-ja radioasemia on kielletty.

Suomessa keskustan Sipilän, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus lähetti 100 suomalaista virkamiestä ja toimittajaa Harvardin yliopistoon, voinee sanoa, propaganda oppiin. Tuo oppi on yhdenmukaistanut valtamedian tiedottamisen yhä Venäjä-vastaisemmaksi.

Jugoslavian hajottamisessa CIAn entinen virkailija Robert Baer on todennut CIA:n huolehtineen propagandasta, mutta uutisten lukijat lukivat CIA:n tekstejä. Suomessa toimittajat ovat sisäistäneet ylikansallisen pääoman tavoitteet niin, että he itse ovat koulutuksensa pohjalta muuttuneet CIA:n agenteiksi.

Tällä tavoin saamme päivittäin lukea Vesa Sirenin kaltaisia taitavasti manipuloivia artikkeleita.

Emme koskaan saa lukea tai kuulla, että Ukrainassa on vallalla sisällissota, jossa demokratiaa kannattavat itä-ukrainalaiset ja natsien tukemat hallituksen joukot taistelevat siitä vallitseeko alueella Yhdysvaltojen tukema ylikansallista etua palveleva järjestelmä vai itsenäinen pääasiassa venäjää puhuvien, osin Venäjän kansalaisten hallitsema järjestelmä, jonka Saksa, Ranska ja Ukraina ovat yhdessä sopineet toteutettavaksi.

Sota jatkuu siksi, että Yhdysvaltojen sisäpolitiikka ja sotateollinen kompleksi edellyttävät sotimista. Yhdysvallat ja Britannia lähettävät jatkuvasti aseita, toki ukrainalaiset joutuvat ne maksamaan sen sijaan että ostaisivat ruokaa ja öljyä.Nuo maat haluavat kaikin tavoin vahingoittaa Venäjää, tämän tukiessa rauhanomaista ratkaisua. Sotilaallisen toiminnan lisäämisellä Ukrainan presidentti haluaa provosoida Venäjän tukemaan itä-ukrainalaisia sotilaallisesti.

Suomen hallitus ja ulkopoliittinen johto myötäilevät Yhdysvaltojen ja Britannian linjaa, minkä myös EU on vaikenemalla hyväksynyt vaikka Ranska ja Saksa ovat olleet sopimassa rauhasta. 

Yhdysvalloilla ei ole muita toimintatapoja kuin aseet ja talouspakotteet. Myötäeläminen, heikompien auttaminen ja demokratia ovat maalle täysin outoja.

Siten Suomen hallituksen kytkeytyminen yhä tiiviimmin Yhdysvaltojen yhteyteen on paitsi epämiellyttävää, moraalitonta mutta myös vaarallista.

Suomen ajatteleva sivistyneistö on kadonnut.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toteaa 12.12.2021 Helsingin Sanomien Suomen hävittäjähankintoja analysoivassa artkkelissa:"Mielestäni ei ole mitenkään tyhmä valinta tukeutua maailman vahvimpaan sotilaalliseen suurvaltaan". 

Voiko sen paremmin sanoa? Näin Mannerheimkin varmaan arvioi liittoutumistaan Hitlerin armeijan kanssa,kuitenkin tietäen juutalaisvainot ja keskitysleirit. Ei kukaan suomalainen voi olla tietämätön Yhdysvaltojen muille aiheuttamista kärsimyksistä.

"Meren katedraalin" lohduttomuus ja umpikujamaisuus on käsin kosketeltava.

Afganistan vain osa Yhdysvaltojen globaalia väkivaltaa

Maanantai 23.8.2021 klo 16.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Lensin vuonna 1986 huhtikuussa Kabulista kohti Moskovaa ja Helsinkiä. Koneen suojaksi ammuttiin lämpöohjuksia Yhdysvaltojen tukemien mujahideen taistelijoiden ohjusten harhauttamiseksi. Olin palaamassa AAPSO:n (Afro-Asian People’s Solidarity Oragnisation) kokouksesta Afganistanista.

Runsaan viidenkymmenen hengen ryhmän keskustelujen teemana oli demokraattinen tiedonvälitys. Millä tavoin tiedonvälitystä voitaisiin kehittää siten, että kansat ja kansanryhmät voisivat saada äänensä ja tietonsa käsittelyyn ilman että kansainvälisten tietotoimistojen edustajat käväisevät paikan päällä ja kirjoittavat jo valmiiksi pureskellut, ehkä tarkoitushakuiset käsityksensä mediaan?

Koneen takaosassa istui kalpea nicaragualainen eversti, joka valitti uupumustaan. Sen syyksi hän sanoi Yhdysvaltojen tukemien contrien ylläpitämän sodan ja epävakauden maassaan. 

Tutustuin kokouksessa myös mosambikilaiseen lehden päätoimittajaan, joka kertoi Yhdysvaltojen tukemasta Etelä-Afrikasta maahan tunkeutuvista kapinallistaistelijoista. Joitakin vuosia myöhemmin tapasin hänet vieraillessani Mosambikissa itsenäisyystaistelua johtaneen Frelimo-puolueen juhlakokouksessa.

Libanonilainen toimittaja vuorostaan oli kertonut Beirutin katutaisteluista, joissa hän oli öiseen aikaan yrittänyt neuvotella katoilla piileskelevien taistelijaryhmien kanssa. Israel oli jo vetäytynyt, mutta sisällissota jatkui vuoteen 1990. Vasta Syyrian sotajoukon saapuminen kristittyjen tueksi ja sen jälkeen jatkuva miehitys toi rauhan tuohon monin tavoin Syyriasta riippuvaiseen maahan.

Olin vieraillut pienen parlamenttivaltuuskunnan kanssa Syyriassa v. 1983. Tuo liittoutumaton Israelin kanssa edelleen sodassa oleva sekulaarinen arabimaa herätti kiinnostustani. Keskustelimme ulkoministerin kanssa eivätkä hänen käsityksensä maailmantilanteesta juurikaan poikenneet omistamme.

Afganistanin kommunistijohtoinen hallitus oli kansainvälisten lakien ja Neuvostoliiton ja Afganistanin välisen sopimuksen mukaisesti kutsunut v. 1979 Neuvostoliiton armeijan tuekseen taistelussa Yhdysvaltojen tukemia mujahideen- taistelijoita vastaan.

Demokratiaa ja lasten- ja naisten oikeuksia kiihkeästi kannattaneet kommunistit olivat tulleet loukanneeksi kansan uskonnollisia tunteita sekulaarisella asenteellaan ja jopa valtion lipun värimuutoksilla. Kuulin neuvostoliittolaisten kritisoineen kiihkeätä muutoshalua epädiplomaattisena.

Vierailumme aikana kävimme tutustumassa haluamiimme asioihin. Pääkaupunki Kabul oli rauhallinen. Näin kaduilla vain harvoin koko vartalon peittäviä burka -kaapuja. Mujahideenit tekivät kuitenkin jatkuvasti hyökkäyksiä myös pääkaupungin kohteisiin. Vierailumme alla kansainvälisiä vieraita majoittavaan hotelliin oli suoritettu isku.

Kävin pienen ryhmän kanssa maaseutukylässä, jonka kyläpäällikkö oli nainen. Keväisessä säässä pihalle oli pingotettu katos, jonka alla lapset ja vanhukset opettelivat lukemaan. Lähtiessämme kylästä kajahti yhteislaukaus, ja kyläpäällikkö kertoi hymyillen myös naisten puolustavan kyläänsä hyökkääjiltä.

Tein pitkän autoretken kohti Pakistanin rajaa. Autonraatoja näkyi tien pientareilla. Saavuimme suureen keskiasteen oppilaitokseen. Aikaisempina vuosina varattomat nuoret olivat saaneet ammatillista opetusta Neuvostoliitossa, missä opetus ja asuminen oli ilmaista. Varakkaiden perheiden lapset sen sijaan lähetettiin Yhdysvaltoihin.

 

Afganistanissa oli vallinnut feodaalinen järjestelmä, jossa 4000 perhettä omisti viljelylle välttämättömät kastelujärjestelmät. On helppo ymmärtää mitä yliopistoon päässeet, yhteisvastuuta tuntevat kommunistiopiskelijat ovat ajatelleet katsoessaan koulunkäynnin sijaan risukimppuja kantavia lapsia. Muutoksen halun kiihkeys on ymmärrettävää.

Muodostimme suomalaisen parlamentaarisen delegaation. Olin ainoa kansanedustaja, muut jäsenet olivat toimittajia ja asiantuntijoita. Vesiasioissa maassa toiminut neuvonantaja Jaakko Henttonen oli hyvin perillä Afganistanin asioista. Hän oli pitkään Suomi-Afganistan-seuran puheenjohtaja, johon seuraan minäkin kuuluin joitakin vuosia.

Minut oli kutsuttu oppilaitokseen pitämään puhe. Oli järisyttävä kokemus seisoa uteliaiden innokkaiden afgaaninuorten edessä tuon myönteisen muutoksen aikana. Kannustin heitä ja tunsin, että he ymmärsivät elävänsä kansansa vapautumisen aikaa korruptoituneiden sotaherrojen ja mujahideen taistelijoiden uhasta huolimatta.

Puhuin myös Afganistanin radiossa.

Afganistanissa toimi naisjärjestöjä, joista keskeisin oli ottanut päämajakseen Yhdysvaltojen entisen suurlähetystörakennuksen. Naisten innostus oli tarttuvaa.

Kaikki AAPSO:n kokouksen osanottajat lennätettiin Jalalabadiin, tavattoman kauniiseen kaupunkiin, joka myöhemmin lähes tuhoutui 1990-luvun sisällissodan aikana.

Jalalabadissa kuulimme perinteistä afganistanilaista musiikkia ja söimme vartaalla paistettua kansallisruokaa – lammasta. Vierailimme moskeijassa ja kohtasimme sikhien katujuhlat matkalla takaisin hotelliin. Turvattoman tilanteen vuoksi emme voineet lentää suunnitellusti takaisin Kabuliin. Joukollemme tehtiin tilaa hotellista.

Pidin yöllä hotellin koko seinän peittävän ikkunan auki. Aamulla kuulin, että parin sadan metrin päässä oli käyty taistelu, josta en tiennyt mitään.

Osallistuimme valtavaan Jirgha-kokoukseen hallissa, jossa oli jalkapallostadionia muistuttava katsomo. Kokouksessa oli heimovanhimpia ympäri Afganistania. Ilmapiiri tihkui uhkaa ja väkivallan voimaa, jollaista en ole koskaan kokenut.

Kokemukseni ilmapiiristä johti harhaan. Heimopäälliköt antoivat tukensa hallitukselle ja kokouksessa puhuneelle tulevalle presidentti Najibullahille. Kättelin tätä tehtäväänsä valmistautuvaa lääkäriä, kollegaa.

Voimasuhteiden kääntyessä ja Neuvostoliiton armeijan poistuttua hän sinnitteli vallassa YK:n suojeluksessa Kabulissa vielä kolme vuotta, kunnes Taleban otti hänet kiinni ja hirtti lyhtypylvääseen.

Yhdysvallat oli voittanut tämän erän ideologioiden välisessä taistelussa. Kommunismin kitkeminen onnistui ja hyvinvointivaltio ja demokratia hävisivät.

Mielialani paluulennolla Moskovaan oli sekä toiveikas että mietteliäs. Katsoin kanssamatkustajiani ja heidän huolestuneita kasvojaan. Oikeudenmukaisen maailman rakentaminen on raskasta.

Palattuani eduskuntaan Yhdysvallat oli juuri pommittanut Libyaa. Tietolähteet kertoivat yhdysvaltalaiskomentajan todenneen, että Libyan johtajan tappaminen ei ole ensisijainen tarkoituksemme, mutta emme pahoittele, jos niin käy. Muammar Gaddafin ottotytär kuoli.

 

Tätä kirjoittaessani tulevat mieleen NATO-pommitukset Jugoslaviassa, joissa useammin kuin kerran runnottiin pommein presidentti Milosevicin asuinpaikkoja ja hallintorakennuksia, joissa oletettiin hänen olevan. 

Hollantilaisen lentäjän raportti siitä, kuinka hän suunnitellusti tappoi Belgradin TV-rakennuksen työntekijöitä, kuvaa NATO-kenraalien moraalia. Ensin tarkastuslento ja näköhavainto, että väkeä on toimituksessa ja autoja parkkipaikalla. Sen jälkeen paluu ja ohjusisku rakennukseen, minkä seurauksena kuoli 17 työntekijää, jotka olivat antaneet NATO:n mielestä väärää tietoa.

AAPSO:n työ demokraattisen tiedonvälityksen puolesta on edelleen kesken.

Pidin eduskunnan portailla Libyan pommituksia ja Gaddafin murhayritystä kritisoivan puheen. Eduskunnan täysistunnossa arvostelin Euroopan unionin perustuvan aseteollisuuden palvelemiselle, koska Euroopan teollisuusjärjestöjen pyöreää pöytää (Round Table of Industrialists) johtava Ruotsin Volvon pääjohtaja oli myös Yhdysvaltojen toiseksi suurimman asevalmistajan johtokunnassa. Round Table saneli EU:n perustamisartiklat tahtonsa mukaisesti ja niinpä EU aloittikin perustamiskokouksessaan Jugoslavian hajottamissodat.

Eduskunnan puhemiesneuvosto harkitsi varoituksen antamisesta minulle ”salaisuuksien kertomisesta eduskunnan täysistunnossa”. Varoitusta ei kuitenkaan tullut.

 

Kesällä 1986 ICJ, International Court of Justice antoi Yhdysvalloille tuomion Nicaraguan sisäisiin asioihin puuttumisesta.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat sai mujahideenien avulla osavoiton kommunistijohtoisessa Afganistanissa, se valmistui Saksan kanssa hajottamaan myös kommunistijohtoisen hyvinvointivaltion Jugoslavian. Yhdysvalloissa toimiva kroaatti- ja albaani-natsidiaspora sekä jihadismia Bosniassa edistävä saudi-arabialainen Osama bin Laden rahoittivat ja aseistivat serbejä vastaan taistelevia muslimeja ja kroaatteja.

Osama bin Laden oli Yhdysvaltojen presidentti Bill Clintonin läheinen yhteistyökumppani myös Kosovon sodassa. Bin Laden toimitti Balkanille 10 000 henkilön jihadistijoukon. Tarkoituksena oli perustaa islamilainen kalifaatti Balkanille.

Lännen mediapropaganda leimasi kuitenkin omalla maallaan taistelevat ja omaa maataan puolustavat serbit natseiksi ja muslimit ja kroaatit uhreiksi.

Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteena oli USA:n sotilaallinen ylivalta Euroopassa. Se toteutui Saksan, Bosnian ja Kosovon sotilaallisen miehityksen ja Euroopan maiden NATO-jäsenyyden avulla.

 

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö luopui Bratislavan kokouksessaan virallisesti noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät sen tavoitteiden toteutumista. Siten ei enää olisi odotettavissa kansainvälisten tuomioistuinten tuomioita.

New Yorkin WTC-tornien tuhoaminen räjäytyksin ja lentokonetörmäyksin sisältää useita salaisuuksia. Sen seurauksena myös yhdysvaltalaiset menettivät suuren osan perustuslain suojastaan, mitä on seurannut kiihtyvä totuudenpuhujien ja toisinajattelijoiden vaino.

Tornien hävityksen syylliseksi osoitettiin vanha kumppani Osama bin Laden, joka toimi tuona aikana Afganistanissa. Hänet leimattiin terroristiksi ja hänen ajojahtinsa päätettiin aloittaa.

Presidentti George W. Bushin johdolla Yhdysvallat päätti aloittaa laittoman sodan Afganistania vastaan, koska Taleban-hallitus oli antanut bin Ladenin oleskella Afganistanissa. Vähitellen sota kääntyi Talebania vastaan käydyksi uskonsodaksi, jossa muslimifundamentalismi ja läntinen liberalismi ottivat mittaa toisistaan.

Afganistanin sotaa käytiin pommituksin, lennokkimurhin ja kylästä kylään taisteluin kasvavan NATO-liittolaisjoukon ja halukkaiden yhteistyökumppaneiden kuten Suomen avustuksella. Liberalismia juhlittiin missikilpailuin ja saippuasarjoin. Huumekauppa kukoisti mutta kansan lukutaito jäi 20 vuoden sodasta huolimatta vaatimattomaksi.

Bagramin lentokentän yhteydessä ollut vankila on tullut kuuluisaksi kidutuksista ja siitä, että tuon salaisen vankilan kautta on kuljetettu vankeja myös Guantanamon, jossa vankeja pidetään epäinhimillisissä oloissa ilman oikeudenkäyntejä.

 

Afganistanin sodassa on kuollut lähteestä riippuen n. 174000 -241 000 ihmistä, joista 47 000 siviilejä, 69 000 afgaanisotilasta ja 51 000 taleban-taistelijaa, ulkomaisia USA:n liittolaisia 3500.

Afganistanin 20 vuoden sodan aikana Yhdysvallat aloitti myös Irakin, Libyan ja Syyrian sodat pyrkimyksenään saada haltuunsa näiden maiden öljyvarat yhdessä entisten siirtomaavaltojen kanssa. Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen organisointi osuu samaan ajanjaksoon.

Libyassa kansalla oli ilmainen koulutus yliopistoon saakka, samoin terveydenhuolto. Jokainen nuoripari sai asunnon. Muammar Gaddafi ajoi Afrikan etua, mikä ei sopinut Yhdysvalloille ja sen liittolaisille.

Syyria on sekulaarinen hyvinvointivaltio, joka huolehti myös 1,5 miljoonasta Yhdysvaltojen Irakin sodan pakolaisesta ja 0,5 miljoonasta Palestiinan pakolaisesta. Sen hajottamisen suunnittelivat saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman jo v 2001 eli samaan aikaan, kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin. Mielenosoitukset ja tarkka-ampujat olivat suunniteltuja Yhdysvaltojen toimesta samoin kuin Ukrainan vallankaappauksessa vuonna 2014.

 

Syyrian hajotussuunnitelma esiteltiin Bilderberg -ryhmässä vuonna 2008 presidentti Obaman läsnä ollessa. Syyrian öljyn varastaminen aloitettiin heti vallankaappauksen alkamisen jälkeen Ranskan ja Turkin toimesta. Tällä hetkellä keskeinen varas on kurdi -Quislingien tukemana Yhdysvallat. Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten asettamat rikolliset talouspakotteet estävät Syyriaa pääsemästä jaloilleen. Syyrian ahdinko heijastuu myös siitä riippuvaiseen Libanoniin, mikä ilahduttaa Israelia.

Presidentti Obama murhautti Osama bin Ladeniksi olettamansa henkilön vuonna 2011. Samoin hän ja ulkoministeri Clinton iloitsivat Libyan johtajan, tällä kertaa onnistuneesta Muammar Gaddafin murhasta, joka kytkeytyi USA:n johtamiin Libyan pommituksiin vuonna 2011. Varsinaisen murhan suorittivat Libyan kapinalliset, mutta valmistelun suoritti NATO. Obaman ulkoministeri Clinton lausui kuuluisat: ”We came, we saw, he died, hah hah” ­– nauraen remakasti.

 

Olemme viime päivinä seuranneet Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten pakoa Afganistanista. Menneet 20 vuotta ovat tuoneet kärsimystä paitsi afganistanilaisille myös monille muille kansoille, jotka ovat joutuneet Yhdysvaltojen suunnittelemien värivallankumousten, ylikansallisen pääoman valtaan myönteisesti suhtautuvien hallituksenvaihdosyritysten uhreiksi.

Vallanvaihdosyrityksistä on hyötynyt vain aseteollisuus, joka näyttää johtavan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimia. Mitään inhimillistä hyötyä on vaikea nähdä.

Tietä eteenpäin näyttäisi ohjaavan vain AAPSO:n kokouksen pääteema, joka on demokraattinen tiedonvälitys länsipropagandan ja valheiden sijaan. Paluu kansainvälisten lakien ja YK:n peruskirjan kunnioittamiseen ”sopimusvaraisen demokraattisten maiden yhteistyö”- lauseen hokemisen sijaan. Inhimillisyys, erilaisuuden kunnioittaminen, halu oppia toisilta kulttuureilta ja harjoitella yhteistyötä pakottamisen ja aseellisen toiminnan sijaan olisivat kannatettavia.

Nähtävästi olemme kuitenkin lipumassa kohti entistäkin suurempia valheita tiedonvälityksessä. 23.8.2021 numerossaan Helsingin Sanomien, johtavan päivälehtemme, toimittaja Pekka Mykkänen kirjoittaa artikkelissaan ”USA lopetti maailmanpoliisin roolinsa, hetkeksi”, että ”Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat taas taisteli katkeran voitokkaaseen loppuun asti vapauttaen Aasian Japanin hirmuvallasta ja Euroopan Hitleristä. Yli 400 000 amerikkalaista kaatui.”

Muukin teksti on yhtä lapsellista kuvausta Yhdysvalloista hyvää tekevänä poliisina, kun maa on tosiasiassa varas, joka on pukeutunut poliisiksi.

Suomen koulujen opettajakunta voinee arvioida, voiko Helsingin Sanomia suositella koululaisille. Ainakin näillä Mykkäsen tiedoilla saisi reput ylioppilaskirjoituksissa. NATOn hybridikeskus ehkä kiittää.

 

Helsingin henki haisee

Tiistai 3.8.2021 klo 17.33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ehdottanut ETYKin 50-vuotisjuhlakokouksen järjestämistä. Hän on kirjoittanut aiheesta artikkeleita myös ulkomaisiin julkaisuihin ja ottanut puhelimitse yhteyttä asiastaan Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentteihin.

Mutta onko Suomi rauhaa ja yhteistyötä rakentava maa kuten vuonna 1975? Onko presidentti Niinistö rauhan presidentti?

Vuonna 1975 maatamme johti kansainvälisesti arvostettu rauhaa ja ystävyyttä kansojen välillä rakentamaan pyrkinyt presidentti Urho Kekkonen. Suomi oli tunnustetusti puolueeton maa ja sillä oli ystävyys- ja yhteistyösopimus naapurinsa Neuvostoliiton kanssa. 

Suomessa on historiallisesti ollut vallalla kilpailu demokraattisten voimien ja harvainvaltaa kannattavien välillä.

Kesällä 1917 harvainvaltaa kannattavat tekivät vallankaappauksen syrjäyttääkseen Valtalailla aikaansaadun itsenäisyyden Venäjästä. Harvainvaltaa kannattanut eduskunnan vähemmistö kääntyi Venäjän väliaikaisen hallituksen puoleen saadakseen Valtalakipäätöksen kumotuksi eduskunnan hajottamisen avulla.

Harvainvallan kannattajat liittoutuivat keisarillisen Saksan kanssa liittyäkseen osaksi Saksaa muodollisen itsenäistymisen avulla Venäjästä. Venäjän myönnettyä Suomen porvarilliselle hallitukselle itsenäisyyden tuo hallitus perusti porvarillisen armeijan tuhotakseen demokratiaan pyrkivät työläisvoimat Saksan kanssa solmitun aseellisen yhteistyön avulla.

Valtalain kesällä 1917 säätäneet tahot jäivät Saksan avulla suoritetuissa sotatoimissa häviölle ja joutuivat poliittisissa oikeudenkäynneissä tuomituiksi joko kuolemaan tai keskitysleireille. Demokratiasta ei ollut tietoakaan. Valtalain kannattajien mahdollisuuksia osallistua vaaleihin rajoitettiin voimakkaasti koko 1920-30 lukujen aikana. 

Yhteistyö nousevan natsi-Saksan kanssa vahvistui. Sinettinä olivat jokavuotiset ”vapaus”-sodan voitonjuhlat Alte-kamerad -marsseineen, laivastovierailuineen ja Saksan armeijan komentajan tarkastuskäynteineen kesällä 1939 Karjalassa.

Hävittyjen sotien jälkeen Suomi demokratisoitui. Äänioikeuden saivat lähes kaikki kansanryhmät. Natsi-henkiset ja fasistiset Lotta- ja Suojeluskuntajärjestöt lakkautettiin rauhansopimuksen perusteella.

Presidentit Paasikivi ja Kekkonen takasivat demokratian laajenemisen. Työläisten omat järjestöt, lehdet ja kokoustoiminta takasivat kansalaisten tiedon hankkimisen omista oikeuksistaan. Erityisesti presidentti Kekkonen puuttui kärkkäästi kaikkeen saksalaissuuntauksen aikana tyypilliseen Neuvostoliiton vastaiseen kirjoitteluun.

Saksa on toisesta maailmansodasta lähtien ollut Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä maa. Nuo maat koordinoivat sotilas- ja puolustuspolitiikkaansa.

Jo 1950-luvulla Yhdysvallat alkoi jälleen tukea natsi- ja fasistisia voimia Euroopassa. Sen lisäksi Yhdysvalloissa on laaja natsi -diaspora; Euroopasta katolisen kirkon avulla paenneita natseja on vaikutusvaltaisissa asemissa myös CIA:ssa.

Euroopan siirtomaavallat, Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Espanja, Portugali, Hollanti ja Italia joutuivat taistelemaan itsenäistymään pyrkiviä alusmaitaan vastaan. Yhdysvallat tuki eurooppalaisia maita pyrkien alusmaiden asukkaiden itsenäistymishalujen tukahduttamiseen ideologisen, kommunismin vastustamisen nimissä.

Itsenäisyyttä, sosiaalisten oikeuksien edistämistä ja demokratiaa kutsuttiin yleisnimellä kommunismi.

Aseteollisuus ja Euroopan aseellinen hallinta edellyttivät toimia myös Euroopassa. Kommunismin kitkentä oli suoritettava myös Vanhalla mantereella. Euroopan demokraattinen unioni -järjestö suoritti tätä tehtävää, puheenjohtajanaan muun muassa Sauli Niinistö.

European Round Table of Industrialists, jonka puheenjohtajana oli Ruotsin Volvon johtaja Per Gyllenhammar, edisti aktiivisesti Euroopan Unionin muodostamista. Gyllenhammar oli myös erään johtavan Yhdysvaltojen aseteollisuusyrityksen hallituksessa.

Euroopan unionin peruskirja laadittiin Pyöreän pöydän johtoryhmän tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unioniin liittyvän valtion on jo lähentymisvaiheessa sitouduttava yhteiseen sotilaalliseen sopimukseen, joka on yhtä kuin yhteistyöhön NATO-sotilasliiton kanssa.

Neuvostoliiton tultua hajotetuksi ja ryöstetyksi ulkopuolisten voimien avulla se joutui heikkouden ja epävarmuuden tilaan.

Suomen jo sisällissodassa harvainvaltaa kannattaneet ja natsi-Saksan kanssa liittoutuneet voimat havaitsivat hetkensä koittaneen. Vastenmielinen demokratia voitaisiin taas kaataa. Liittymällä Euroopan unioniin oltaisiin taas Saksan liittolaisia, nyt kuitenkin USA/Saksa konglomeraatin kanssa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden (ilmainen koulutus, terveydenhuolto, huokea asuminen, täystyöllisyys) sijaan saataisiin yhteiskunta, jossa yksilö vastaa itse itsestään ja ostaa markkinoilta niitä palveluja, joihin on varaa – Yhdysvaltojen mallin mukaan.

Euroopan unionin perustavassa kokouksessa unioni lähti sotaan Jugoslavian enemmistöryhmää, holokaustin uhreja serbejä vastaan, jotka vastustivat liittovaltion hajottamista. EU tuki Yhdysvaltojen albaani/natsi -diasporan rahoittamia ja Saksan ja Osama bin Ladenin aseistamia kroaatteja ja Bosnian muslimeja. Muslimeja johti presidentiksi vaalien tuloksen vastaisesti valittu Alija Izetbegovic. Hän oli v. 1970 kirjoittanut islamistisen julistuksen, jossa hän kuvasi tulevan Bosnian yhteiskunnaksi, missä paras serbi on kuollut serbi. Julistuksesta otettiin uusia painoksia vuonna 1990. Kroaattien johtaja presidentti Tudjman oli holokaustin kieltäjä.

Nämä ideologiset tekijät eivät häirinneet suomalaisten innostusta liittyä joukkoon.

Jugoslavian hajottamissotien Bosnia-osuuden päättyessä Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi. Suomi oli valmis omaksumaan Yhdysvaltojen ja Saksan ideologiset ja sotilaalliset tavoitteet.

Suomen harvainvaltaa kannattava eliitti ja kansainvälisessä työssä olevat poliittiset toimijat omaksuivat täysin Ruder-Finn markkinointitoimiston esittämän Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita tukevan näkökulman.

Suomen media esitteli demokraattista Jugoslavian perustuslakia ja etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa toteuttaneet serbit Hitlereinä ja islamilaista kalifaattia jihadistien avulla Bosniaan rakentaneet muslimit uhreina. Kuinka monta Yle-dokumenttia olemmekaan nähneet Elisabeth Rehnistä vaikertamassa muslimien kohtaloa tai Helena Rannasta puolustamassa Osama bin Ladenin ja Turkin ja Saksan tukemien Kosovon albaanien asiaa. Presidentti Clintonin ja ulkoministeri Albrightin kielto muslimien aiheuttamien serbikylien pogromien kuvaamisesta toimi myös Suomessa.

EU-jäsenyys on tuonut Suomen uuden tilanteen eteen. Samalla tavalla kuin Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa miinoitti koko Suomenlahden auttaen tappamaan 16 000 Tallinnasta natseja pakenevaa kansalaista, EU edellyttää Suomen osallistuvan NATO-EU:n käymiin sotiin.

Ensimmäinen suuri palvelus, josta suomalaisille ei ole kerrottu, oli Jugoslavian massiivisten pommitusten edellytysten luominen. Suomen hallitus salasi 1999 suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulokset Racakin taistelun uhreista. Tuo salaaminen antoi presidentti Clintonille tekosyyn aloittaa luultavasti eräät maailman epäinhimillisimmistä pommituksista – myös uraaniaseilla.

Yhdysvaltojen rakentaessa laittomasti heti pommitusten jälkeen kesällä 1999 jättimäisen sotilastukikohdan Serbian Kosovon maakuntaan Suomen hallitus ja media vaikenivat. 

Suomen hallitus ja media tukivat poliittisia, Suomen sisällissodan jälkeisiä poliittisia oikeudenkäyntejä muistuttavia Jugoslavia tribunaaleja, ICTY:tä, joissa holokaustin uhrit, etnisten ryhmien tasa-arvoa toteuttaneet serbit tuomittiin ”sotarikoksista” kuten Suomen ”punaiset”. 

Helena Ranta kävi Suomen hallituksen tukemana todistamassa Racakin valheet tosiksi ja presidentti Milosevicin sotarikolliseksi. Holokaustin uhria lähemmäksi ei Milosevicin kohdalla voine päästä. Hänen vaimonsa äiti oli kuollut keskitysleirissä. Milosevic puolusti Jugoslavian etnisten ryhmien tasa-arvoa korostavaa perustuslakia.

Huolimatta Kosovon albaanien jatkuvasta terrorista serbiasukkaita kohtaan ja 150 ortodoksisen kirkon ja osin keskiaikaisen luostarin polttamisesta yöllisissä bakkanaaleissa kuten toisen maailmansodan aikana, Suomen hallitus ja media ovat vaienneet.

Presidentti Ahtisaaren johdolla käydyssä prosessissa Kosovon alueen serbiomaisuus on konfiskoitu eli siirretty parempiin käsiin ja alue julistettu laittomasti itsenäiseksi. YK:n päätöksellä 1244 vuodelta 1999 Kosovo on Serbian maakunta. Suomen valtion edustajat ovat tukeneet laitonta, YK:n päätöksen vastaista itsenäistämistä, jota Yhdysvallat on vaatinut. 

On ennenkuulumatonta, että jättimäinen sotilastukikohta on rakennettu valtion maaperälle, joka sitä ei halua.

Kosovon laitonta itsenäistämistä on seurannut yleinen laittomuus alueella NATO-miehityksestä huolimatta. Yhdysvaltojen sotilastukikohdassa on 7 000 sotilasta. Yhdessä Saksaan sijoitettujen 68 000 sotilaan sekä Kosovon NATO-joukkojen kanssa Eurooppa alkaa muistuttaa Yhdysvaltojen sotilasleiriä, jossa Suomi on toiminut apulaisena.

Ensimmäinen alueella toiminut tuomari,  ruotsalainen Christer Karphammar on kirjoittanut valaisevan teoksen ”Domare i laglösa länder” Jugoslavian hajottamissotien karmaisevista seurauksista. Karphammarin teksti on kovaa luettavaa. Sitäkin ankarampaa tekstiä on Euroopan neuvoston senaattori Dick Martyn laaja selostus Kosovon albaanien harjoittamasta elinkaupasta.

Suomen roolina on toimia EU:n sodissa sekä osallistujana että avustajana.

Yhdysvaltojen sodat joko yksin tai EU:n kanssa Irakissa, Libyassa ja Syyriassa eivät ole saaneet Suomen poliittista johtoa pidättäytymään osallistumisesta. Laiton Afganistanin sota satojen tuhansien siviilien tappamisineen ei ole estänyt Suomea sotimasta siellä. 

Presidentti Clintonin läheisen yhteistyökumppanin Osama bin Ladenin väitetty oleskelu Afganistanin alueella ei oikeuttanut hyökkäämään Afganistaniin, joka ei muodostanut uhkaa muille. Silti Suomen hallitukset ovat osallistuneet sotaan.

EU:n jäsenyyden aikana Suomi on jälleen harvainvaltaa tukevien Saksan kanssa liittoutuvien voimien käsissä. Demokratiaa ei enää ole. Suomi on luopunut suvereniteetista ja liittoutumattomuudesta. Suomeen on valitun linjan turvaamiseksi luotu ennennäkemätön sensuurijärjestelmä, joka kattaa koko median ja kustannustoiminnan. Valtioneuvoston turvallisuuskomitean huoltovarmuuskeskus rahoittaa Mediapoolia, joka säätelee tiedottamista. 

Mediapooli on ilmoittanut tekevänsä yhteistyötä NATO:n Helsingissä sijaitsevan hybridikeskuksen kanssa. Siten NATO:n etu tulee huolehdituksi Suomen viestinnässä. Yhdysvaltalainen CNN -kanava ihaili, kuinka myös lapsiin kohdistuva tiedotus on näin huolellisesti säädeltyä.

Tilanne muistuttaa 1930- lukua, jolloin harvainvaltaa kannattavilla ja Saksan tukemilla voimilla oli sanavalta Suomessa ja toisinajattelijat olivat vankilassa. Vielä ei eri mieltä olevia ole pantu kaltereiden taakse; vaientamisen sumppu riittää toistaiseksi. Valtavirtamedialle ei ole vastavoimia.

Vuonna 2000 Yhdysvaltojen ulkoministeriö piti Bratislavassa kokouksen, josta Willy Wimmer, Saksan valtiopäivien pitkäaikainen edustaja ja puolustuspoliittinen asiantuntija on raportoinut. Hän kertoi USA:n ulkoministeriön julistaneen kokouksessa luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, jos ne estävät Yhdysvaltoja toteuttamasta päämääriään. Kokouksessa julistettiin tavoitteiksi NATO:n laajentamineen Baltiasta Odessaan (Suomi luetaan usein Baltiaan) ja Venäjän Itämerelle pääsyn estäminen.

Kuin luonnostaan herää ajatus, että tätä estämistä suorittamaan Suomea miinalaivoineen tarvitaan kuten 1941.

Presidentti Niinistö on paitsi EDU:n puheenjohtajana osallistunut ”kommunismin kitkemiseen Euroopasta” myös esittänyt, että Suomen tulisi liittoutua sotilaallisesti suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

Objektiivisesti arvioituna Yhdysvallat on pahin terroristivaltio maailmassa salaisine  kidutusvankiloineen, laittomine pommituksineen, talouspakotteineen ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edustavien Kuuban, Chilen, Libyan ja Syyrian tuhoamisyrityksineen puhumattakaan Vietnamista, Kambodshasta, Indonesiasta tai Jugoslaviasta ja monista muista supervallan terrorin kohteista.

Miksi Suomen pitäisi liittoutua juuri tämän natsi-Saksaa muistuttavan maan kanssa?

Ylikansallista pääoman valtaa ja Suomen harvainvaltaa edustavat voimat ovat jälleen liittoutuneet keskenään. Yhdysvaltojen ja NATO-EU:n sodat ovat aiheuttaneet kohdemaissaan tuhoa ja asukkaiden tarpeen paeta muualle. Suomikin pyrkii käyttämään näitä pakenevia joukkoja taloudellisesti hyväkseen saaden halpatyövoimaa voittojen lisäämiseksi.

Euroopan unioni yrittää pakottaa ottamaan näitä hädänalaisia halpatyövoimaksi, mutta ei pyri estämään jäsenmaittensa sotia, jotka tätä pakolaisuutta synnyttävät. Ranskan armeija oli Syyriassa jo ensimmäisenä vuonna ahnehtimassa entisen siirtomaansa öljyä. Mitään tarvetta suojella Syyrian valtiota ja sen sekulaarisia asukkaita ei löytynyt. EU-maiden on vaikea käsittää, että syyrialaiset eivät halua sharia-lakiin perustuvaa valtiota.

Yhdysvaltojen tukemat kalifaattia-rakentavat joukot saavat Suomen hallitukselta ja presidentiltä tukea.

Suomen kansa ei ole koskaan halunnut Suomen liittyvän NATO:oon. Siitä huolimatta presidentti Niinistö on liittänyt Suomen NATO:n isäntämaasopimukseen, joka edellyttää Suomen palvelevan Yhdysvaltojen ja sen johtaman NATO:n vihamielisiä tarpeita kautta maailman. Pilakuva demokratiasta on lisäksi se tapa, millä Niinistö UTVA-ryhmineen hoiti isäntämaasopimuksen allekirjoitusprosessin eduskunnan ohi – junailu tehtiin eduskunnan kesäloman aikana.

Suomi on palannut aikaan, joka vallitsi 1800-luvulla, jolloin lukutaito oli harvinaisuus eikä työväenliike ollut vielä syntynyt. Mediapooli huolehtii NATO-propagandasta niin tehokkaasti, että suomalaisilla on vaihtoehtoina joko tyytyminen viihteeseen tai lukutaidottomuuteen verrattava kyvyttömyys käsittää mitä maailmassa todella tapahtuu.

Suomi on epärehellinen maa, jossa asuu rehellinen kansa. 

Hallitseva ylhäisö vie eikä lukutaidottomuuteen ajautunut kansa vastustele. Suomi ei tue ystävyyteen ja rauhaan pohjautuvaa eri valtioiden erilaisuuden hyväksyvää suhtautumista. Suomen kansan selän takana liittoudutaan sotilaallisesti muiden tarpeita tyydyttäviin tavoitteisiin, ei suomalaisten.

Suomi ei ole kelvollinen järjestämään ETYK:n juhlakokousta eikä presidentti Niinistö ole sopiva sellaista ehdottamaan, koska toteutuessaan ajatus halveksisi Suomen ja Urho Kekkosen perintöä. Helsingin henki on alkanut haista.

Lähteet: Pirkko Turpeinen-Saari: Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä (2018)

Pirkko Turpeinen-Saari: Lupa olla julma (2020)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merkel, Israel ja EUn väkivallanlogiikka

Tiistai 18.5.2021 klo 13.47 - Pirkko Turpeinen-Saari

Seurasin uskomattomalta tuntuvaa Israelin lipun liehumista Saksan ja Itävallan valtiopäivätalojen katolla, Israelin pommien ruhjoessa Gazan rakennuksia, teitä, sähköyhteyksiä, vesihuoltoa, kaikkea mitä ihminen päivittäiseen selviämiseensä tarvitsee.

Merkelin politiikassa on selvä logiikkansa. Hän tahallaan sekoittaa antisionismin ja antisemitismin. Tämä sekoittaminen sallii rasistisen Hitlerin kaltaisen apartheidtoiminnan hyväksymisen uskotellen sen olevan juutalaisväestön puolustamista antisemitismiä vastaan.

Merkel ei ole ensimmäistä kertaa asialla sekoittamassa ihmisoikeudet ja taloudelliseen ja sotilaalliseen etuun perustuvan ryöstöpolitiikan hyväksymisen.

Kohl ja Merkel aloittivat Jugoslavian hajottamissodat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa käyttäen tätä tosiasiat sekoittavaa propagandaa vielä nykyaikaakin tehokkaammin. Jugoslavian hajottaminen edellytti serbien, toisen maailmansodan holokaustin uhrien, liittovaltion suurimman ja demokraattisimman kansanryhmän demonisointia. Saksa käytti liittolaisinaan Hitlerin aikaisia yhteistyökumppaneita kroaatti- ja musliminatseja.Tavoitteena oli sekä infrastruktuurin ryöstö, että Yhdysvaltojen entistä vahvemman sotilaallisen läsnäolon vahvistaminen Euroopassa.

Israelin kohdalla kyse oli aluksi Brittien, nyt Yhdysvaltojen sotilaallisen sillanpääaseman lujittamisesta Lähi-Idässä.Se on tähän saakka tapahtunut sionismin lujittamisen avulla.

Sionismin isä Theodor Herzl julkaisi 1896 teoksen nimeltä Der Judenstaat aikana, jolloin ensimmäiset eurooppalaiset juutalaissiirtolaiset saapuivat Palestiinaan.

 Myöhemmin Jerusalemin palestiinalainseksi pormestariksi tullut Yusuf Diya al-Din Pasha al-Khalidi kävi kirjeenvaihtoa Herzlin kanssa, mistä ilmeni tämän tavoitteet juutalaisvaltion suhteen palestiinalaisväestöstä huolimatta.

Herzl katsoi, että alkuperäinen arabiväestö voitaisiin houkutella Palestiinasta "muualle" aivan kuten suomalaiset arvelivat Itä-Karjalan venäläiset voitavan siirtää "jonnekin muualle" Suur-Suomen alta tai Hitlerin saksalaiset tappavansa osan juutalaisista, serbeistä, mustalaisista jne ja siirtävänsä loput "jonnekin muualle".

Herzlin kirjeessä "hyytävää" oli Rashid Khalidin teoksen " The Hundred Years of War on Palestine" mukaan se, kuinka kantaväestö katsottiin voitavan siirtää toisarvoisina ihmisinä juutalaissiirtolaisten alta pois. Yusuf Diya ymmärsi myös, että kyse ei ollut vain joidenkin juutalaissiirtolaisten muuttamisesta Palestiinaan vaan koko alueen muuttaminen juutalaisvaltioksi.

Palestiinan satavuotisen konfliktin ytimessä ei ole mikään muu kuin juutalaisväestön siirtomaaherruus alkuperäisväestöä kohtaan kuten briteillä Intiassa, Hollantilaisilla Indonesiassa - kullakin Euroopan maalla omat siirtomaansa ja siirtomaaherran vallankäyttönsä.

Siionistinen projekti oli omalakisensa siirtomaaprojekti.Se kuorrutettiin uskonnollisella kuorrutuksella "raamatullisesta oikeutuksesta", jolla vedottiin Euroopan ja Yhdysvaltojen kristittyihin. Se kulminoitui kysymykseen "kuinka juutalaiset voisivat olla siirtomaaisäntiä kun heillähän on raamatullinen yhteys tähän maahan?"

Kansainliiton mandaatilla perusteltu Britti-miehitys vahvisti palestiinalaisten alistamisen vuodesta 1922 lähtien. Samaan aikaan Irlanti pyrki eroon Englannin siirtomaavallasta mitkä tapahtumat kuvasivat englantilaisten sortovaltaa havainnollisesti.

Britannian vallan aikana juutalaisten etuoikedet palestiinalaiseen alkuperäisväestöön nähden kasvoivat. Perustettu "Jewish Agency" sai myös ulkopoliittisen, juutalaisväetöä Kansainliitossa edustavan mandaatin.

Sadan vuoden siirtomaavallan aikana Euroopan nyt jo entiset siirtomaavallat ovat osaltaan edistäneet Israelin muuttumista yhä arrogantimmaksi ja väkivaltaisemmaksi palestiinalaista kantaväestöä kohtaan.

Britannia ja Yhdysvallat ovat paitsi aseistaneet Israelia, myö auttaneet tätä peittelemään silmitöntä väkivaltaansa sulkemalla omat silmänsä keskitysleirimäisiltä olosuhteilta, joissa palestiinalaiset elävät.

Yhdistyneet kansakunnat eivät ole saaneet aikaan pakotteita Israelia vastaan sen laittomasta ydinaseiden kehittämisestä ja -varastosta. Sen tekemät sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan eivät ole tulleet tutkituiksi.

Israelin valtion lipun liehuminen Merkelin Saksan valtiopäivätalon katolla on osoitus ihmisoikeusrikkomusten hyväksymisestä ja Euroopan unionin siirtymisestä YKn periaatteiden noudattamista uskottelevasta valtiosta avoimesti "uutta kansainvälistä sopimusjärjestelmää" toteuttavaksi Yhdysvaltojen "NATOn väkivaltaan pohjautuvaan sopimusvaraiseen yhteiskunta" kuulumisesta.

Varoitin tuosta aseteollisuuden intressejä ja sodalla asioita ajavaa EUta palvelevasta yhteisöstä puheessani eduskunnassa vuonna 1986 Yhdysvaltojen yritettyä juuri tappaa ohjuksella Libyan johtaja Muammar Gaddafin. Nyt Israel on ilmoittanut tappaneensa erään Hamasin johtajista - kuinka mones tapettu palestiinalaisjohtaja?puhumattakaan israelilaisen rauhantahtoisen Jitzak Rabinin murhasta, jonka teki fanaattinen israelilaissiirtokuntalainen.

Suomi on Saksan vanavedessä siirtynyt hyväksymään natsistisen apartheid-väkivallan Kroatiassa, Bosniassa,Kosovossa, Syyriassa, Ukrainassa. Ei sanaakaan Yhdysvaltojen ohjuksilla tappamista johtajista kuten kenraali Suleimani. 

NATO-maiden väkivaltaan perustuva "hyvä-veli-kerho" on korvannut diplomatian ja YK-pohjaisen työskentelyn. Suomen valtamediaa kiihottavat aseet ja pommitukset- myös Israelissa ja Gazassa, ei se miten tähän on tultu ja minkälaisin edellytyksin palestiinalaiset voisivat saada jokaiselle kansalaiselle kuuluvat ihmisoikeudet.

Onko Suomi tuomittu aina olemaan historian väärällä puolella

Lauantai 27.2.2021 klo 13.02 - Pirkko Turpeinen-Saari

Onko Suomi tuomittu aina olemaan historian väärällä/demokratian vastaisella puolella?

Viimeisten 25 vuoden aikana suomalaiset ovat olleet voimakkaan disinformaation kohteena. Suomalaisia on ajettu kohti NATOa kuin karjalaumaa. 

Mitkä ovat historiamme taitekohdat, joissa demokratia on sivuutettu ja pääoman ja armeijan valta on kumonnut sen?

Vuoden 1917 kesällä sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta julisti Valtalailla Suomen itsenäiseksi.

Äänestyksessä häviölle jääneet lähtivät ulkoparlamentaariseen toimintaan eduskunnan hajoittamiseksi.

Samaan aikaan nämä voimat neuvottelivat itsenäistymisen sijaan Suomen liittymisestä Saksan armeijan avulla Saksan keisarikuntaan. Välivaiheeksi tulisi itsenäisyyden julistaminen Venäjästä, jota seuraisi liittyminen osaksi Saksaa.

Porvarienemmistöisen eduskunnan julistettua Suomen itsenäiseksi ja saatuaan Leniniltä luvan irrottautua Venäjästä hallitus eduskunnan enemmistön avulla muodosti puhtaasti porvarillisen armeijan, jonka johtoon se valitsi kenraali Mannerheimin.

Sisällissodassa olivat vastakkain työväestö ja omistavan luoka etuja ajavat suojeluskunnat, Saksassa koulutetut jääkärit Saksan armeija apunaan.

Henkensä hädässä Manneheim kiiruhti Saksan armeijan tuloa apuun ennen Tampereen, työväestön pääkaupungin valtausta.

Sisällissota oli sota Suomen liittämiseksi osaksi Saksan keisarikuntaa kuten pääomapiirit olivat toivoneet.

Vain Saksan vallankumous tuli esteeksi sille, että Suomeen ei syksyllä 1918 tullut eduskunnan valitsemaa saksalaista kuningasta.

Toinen taitekohta oli Suomen armeijan liittyminen Hitlerin natsi-Saksan armeijan apuarmeijaksi. Tämä tapahtui 20- ja 30-lukujen tiiviin Saksan ja Suomen armeijoiden välisen yhteistyön valmistelun avulla. Näennäisestä demokratiasta huolimatta Mannerheim ja sotilaat määräsivät tahdin kulisseissa.

Saksan ja Britannian armeijoiden ylipäälliköt tapasivat Suomen ulkopoliittisen johdon kesällä 1939 ennen talvisotaa. "Vapaussodan" voiton  yhteiset paraatit saksalaisten kanssa kuuluivat vuotuisiin tapaamisiin. Hitler valitteli, että ei pystynyt riittävästi auttamaan Suomea vielä talvisodassa fasistisen Italian rinnalla. Saksalle oli tarkeätä saada tietoja Venäjän heikkouksista ja vahvuuksista talvisodan aikana tulevaa suursotaa silmälläpitäen.

Hitler lupasi talvisodan jälkeen Suomen johdolle heidän toivomustensa mukaista aluetta Neuvostoliitosta Suur-Suomea varten. Saksalaisten tarkoituksena oli liittää Suomi muun Baltian kanssa osaksi Suur-Saksaa. Tämä oli suomalaisen ja saksalaisen pääoman yhteinen suunnitelma. Yhdysvaltojen pääomapiirit tukivat Hitlerin aseistautumista.

Jatkosotaan lähdettiinkin voitonvarmoina. Suomenlahti miinoitettiin yhdessä saksalaisten kanssa järkyttävin seurauksin.

Saksalaiset ja suomalaiset natsit sekä fasistiset kroaatit pystyttivät juutalaisille, serbeille ja venäläisille keskitysleirejä rasistisin perustein tarkoituksenaan suorittaa serbien ja juutalaisten holokausti sekä siirtää mahdolliset Suur-Suomen alueelle jäävät venäjää puhuvat asukkat "muualle".

Yhdysvaltojen talouspiireistä riippumattomat demokraatit sekä muut liittoutuneet käänsivät kansanmurhia tavoittelevan sodan kulun päälaelleen. Demokratia voitti hetkeksi kääntyäkseen jo 1950-luvulla Yhdysvaltojen johdolla kohti fasismin ja natsismin hyväksymistä - ainakin liittolaisena.

Suomen liittyminen Euroopan unioniin muodosti jälleen solmukohdan ja valinnan hetken.

Euroopan teollisuuspiirit, erityisesti aseteollisuus, olivat perustaneet tavoitteitaan palvelemaan Euroopan unionin, johon Suomi kohta liittyi.

Saksan johdolla EU lähti sotaan jo perustamiskokouksessaan Maastrichtissa. Se tunnusti Kroatian itsenäisyyden, joka merkitsi sotaa Jugoslavian liittoarmeijaa vastaan.

Sodassa Saksa toimi yhteistyössä Yhdysvaltojen katolisten demokraattien kansa. 

EU:n jäseneksi pyrkiessään maa joutuu lähentymissopimuksen ensimmäisissä pykälissä sitoutumaan sotilaalliseen yhteistyöhön unionin kanssa.

Suomen liittyessä Bosnian sota oli päättynyt. Sodassa Saksa ja Yhdysvallat olivat aseistaneet ja rahoittaneet yhdessä Osama bin Ladenin kanssa natsi-kroaatteja ja kalifaattia rakentavia Bosnian muslimeja. Kroaatit ja muslimit olivat toimineet NATO:n joukkojen apuna.

Saksan ja Yhdysvaltojen pyrkiessä koko Jugoslavian miehittämiseen synnytettiin Kosovon sota yhteistyössä albaniterroristien kanssa. Albaanit toimivat NATO:n jalkaväkenä.

Nyt Suomen tuli osoittaa lojaalisuutensa ja valita puolensa. Demokratia ja holokaustin uhrien  serbien puolustaminen vai lojaalius NATO/EUta kohtaan.

Suomi valitsi jälleen lojaaliuden Saksaa kohtaan. Saksan ulkoministeriön kanssa neuvotellen Suomi valehteli suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustuloksista Racakin kylän ruumiinavauksien tuloksista.

Suomalaiset olivat avainasemassa: lähteekö NATO pommittamaan liittoutumatonta, ketään uhkaamatonta Jugoslaviaa vai päädytäänkö tosiasioiden tunnustamiseen.

Yhdysvallat halusi pommituksia voidakseen rakentaa valtavan sotilastukikohdan Jugoslavian maaperälle, mikä ei tietenkään onnistuisi neuvottelemalla Jugoslavian hallituksen kanssa.

Saksa, joka on ollut Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä (68 000 sotilaan armeija) toisesta maailmansodasta lähtien katsoi hyötyvänsä koko Jugoslavian NATO-miehityksestä, johon pommituksilla päästäisiin. Alistaisihan se lopullisesti itsepäiset, holokaustista selvinneiden serbien jälkeläiset sotilaalliseen ja taloudelliseen liekaan.

Tästä Suomen Saksaa ja Yhdysvaltoja palvelevasta ratkaisusta lähtien Suomen hallitus ja sen ratkaisuja myötäilevään propagandaan keskittynyt media ovat toimineet valtiollisen sensuurin alaisena. 

Sensuuria oli toisen maailmansodankin aikana. Niin kutsuttu VIASAT-järjestelmä oli vakoilu- ja tiedotusorganisaatio,(VIA= Vapaus-Isänmaa-Aseveljeys ja SAT Suomen Aseveliliiton Työjärjestö) joka ulottui pienimpiinkin kyliin Suomessa levittäen "oikeaa" tietoa ja välittäen "keskukseen" väärän tiedon levittäjiä.

Suomen johtavat mediatalot ilmoittivat v. 2000 päätoimittajiensa suulla kannattavansa Suomen NATO-jäsenyyttä. Siis armeijan johtamaa todellisuutta kuten vuosina 1918, 1939 -45 ja 2000 jälkeen edelleen.

Racakin ratkaisu on johtanut siihen, että Suomi on myötäillyt kaikkia NATO-maiden ratkaisuja koskevat ne sitten Kosovoa, Libyaa, Syyriaa tai Ukrainaa. Demokratian, yhteistyön ja YK:n periaatteiden korvaaminen natsijoukkioiden ja jihadistien tukemisella, valheellisella valtamedialla ja kansalaisten normaalin tietoisuuden sumuttamisella on nyt arkea.

Terrori, laittomuudet ja serbien kansanmurha Kosvossa ja venäjää puhuvien pogromit Ukrainassa, siis Euroopassa, ovat muuttuneet arkipäiväisiksi. Suomalaisten odotetaan hyväksyvän Yhdysvaltojen suorittamat liittoutumattomien sekulaaristen valtioiden tuhoamiset tullakseen hyväksytyksi osana Euroopan unionia.

Eikö Saksan myötäilyllä ole jo liian korkea hinta? Eikö ole jo aika luopua NATO-armeijaan perustuvasta vallankäytöstä ja isäntämaasopimuksesta kohti demokraattisempia käytäntöjä? Voiko se tapahtua EU:n jäsenenä ja NATO:n hybridikeskuksen valvomana? Vai edellyttääkö se vallankumousta Saksassa, Saksan luopumista Yhdysvaltojen sotilaallisesta miehityksestä ja NATO-riippuvuudesta?

Onko demokratiamme omissa käsissämme vai armeijan ja pääomapiirien käsissä?

Kolme valhetta

Torstai 4.2.2021 klo 18.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olemme seuranneet mielenkiinnolla Suomen, Euroopan unionin, Britannian ja Yhdysvaltojen suhtautumista Venäjän presidentti Putiniin.Mieleen nousee tunne: Olen nähnyt tämän ennenkin!

Suomen hallituksen rooli kiinnostaa tietenkin erityisesti.

Suomen ulkopoliittinen johto on suhtautunut Aleksei Navalnyyn, bloggariin, selkeästi valehtelijaan ja valheillaan kansaa kiihottavaan henkilöön kuin liittolaiseen.

Navalny tukijoineen väittää tulleensa myrkytetyksi Novitsok-joukkotuhoaseella. Heidän mukaansa myrkytyksen määräsi nimenomaan Venäjän presidentti Putin. Väitteen tueksi ei ole todisteita. Väite tuli Saksasta, jonne Navalny oli lennätetty venäläisestä sairaalasta, jossa häntä oli tutkittu. 

Pari kuukautta Charite sairaalaan tulon jälkeen sairaalan lääkärit paljastivat kaikki hoidon aikana otettujen näytteiden tulokset, joissa näytteissä ei ollut Novitsokia.

Saksan hallitus oli konsultoinut Ruotsin hallitusta näytteiden tutkimiseksi. Ruotsin tulokset olivat yhtä epämääräiset kuin Saksan hallituksen esittämät väitteet myrkytyksestä.

Tällainen toiminta on täysin normaalia silloin kun pyritään todistamaan paikkansa pitämätön väite oikeaksi. Valehdellaan.

Ruotsin sijaan Suomen ulkoministeriö valehteli vuonna 1999 Saksan ulkoministeriön vaatimuksesta. Suomen ulkoministeriö salasi suomalaisten oikeuslääkäreiden tutkimustulokset Racakin kylän taistelusta. Saksan ulkoministeriö halusi Yhdysvaltojen tarpeita tyydyttääkseen julistettavaksi, että kylässä oli tapahtunut albaanisiviilien julma teloitus. ”Lapsia, naisia ja vanhuksia oli raahattu kodeistaan kuoppaan, jossa päitä oli katkottu ja murhia suoritettu niskalaukauksella.” Oikeuslääkärit osoittivat, että se oli valetta. He saivat tutkimustuloksensa tieteellisessä lehdessä julkisuuteen vasta kaksi vuotta tapahtuman jälkeen.He joutuivat vaikenemaan Suomen hallituksen vaatimuksesta poliittisista syistä. 

Tämä valhe oikeutti holokaustin uhrien serbien hirviömäiset pommitukset. Kosovon NATO-miehityksen ja mafia-valtion perustamisen.

Myrkytys on siis vale.

Myrkytetty valehtelija valmisti, sairaalasta päästyään, los angelesilaisten ja berliiniläisten tuotantoryhmien kanssa Etelä-Saksassa videon ”Putinin palatsi.”Siinä väitetään presidentti Putinin omistavan Mustan meren rannalla luksuspalatsin, jossa vessaharjatkin maksavat satoja euroja. Tosiasiassa palatsia ei ole eikä vessaharjoja. Rakenteilla oleva sementtivaiheessa oleva rakennustyömaa ei ole presidentin omistuksessa. 

Runsailla varoilla, saksalaisessa luksus hotellissa, Navalnyn tekemän videon tarkoituksena oli johtaa harhaan nuoria venäläisiä, jotka eivät seuraa yhteiskunnallista kehitystä eivätkä tiedä presidentti Putinin roolia maailmanrauhan ja YK:n periaatteiden edistäjänä.Läntiset tiedustelupalvelut CIA, MI6 sekä Saksan Bnd lienevät olleet yhteistyössä kuten Racakin tapauksessa.

Kolmas valhe. Jugoslavian valtaamisen tarkoituksena oli ohjata NATO-propagandan avulla infrastruktuuri saksalaisille ja yhdysvaltalaisille pääomasijoittajille serbiomaisuuden konfiskoinnin avulla sekä vallata maa-ala Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa varten Serbiasta.

Samanlaisen propagandan avulla USA ja EU-maat suorittivat Ukrainan natsien avulla väkivaltaisen vallankaappauksen vuonna 2014.

Venäjä ei alistunut itseensä vuosisadan kuuluneen Krimin niemimaan joutumiseen väkivaltaisten natsijoukkioiden valtaan vaan loi edellytykset Krimin väestön itsenäiseen päätöksentekoon ja siirtymiseen mielivaltaisesta Ukrainan alaisuudesta takaisin osaksi Venäjää.

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti vihaavansa serbivastaista propagandaa kuten myös kerron teoksessani Lupa olla julma. NATO-propaganda on kuitenkin muuttunut valtavirraksi Suomen poliitikkojen puheissa sekä valtamediassa erityisesti Ylessä sekä Helsingin Sanomissa.

Venäjä ei kuitenkaan ole Jugoslavia eikä Ukraina. Presidentti Putinin ja hänen tiiminsä puheenparsi ja teot ovat maltillisia, diplomaattisia ja vuoropuhelua ja tosiasioita korostavia.Päinvastaoin kuin NATO-maiden toimintatapa.

Ajattelevat, syvälliset ja oikeudentuntoiset ihmiset eivät tue Suomen sitoutumista maailman johtavan terroristivaltion Yhdysvaltojen talutusnuoraan. CIA:n valtaan sitoutunut valtamediamme ei ansaitse tulla luetuksi tai katsotuksi. Todelliset sankarit, Julian Assange ja Chelsea Manning ansaitsevat tukemme. Ei valehteleva venäläinen provokaattori tai hänen liittolaisensa.

 

 

 

 

 

Suomen ulkopoliittisella johdolla ja medialla on jalat tukevasti irti maasta.

Tiistai 19.1.2021 klo 13.18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Eilinen A-studio 18.1.2021 oli Suomen median alamäen pohja. Ohjelmassa kerrattiin Suomen ulkopoliittisen johdon vaatimukset venäläisen bloggarin ja suorasuun välittömäksi vapauttamiseksi vankilasta ihisoikeuksiin ja opposition oikeuksiin vedoten.

Ohjelmassa katsojat saivat näytteen Navalnyn brutaalista kielenkäytöstä, joka vertautuu erään suomalaisen tunnetun kirjailijan ilmaisutyyliin.

Oletin, että näin vakavassa ja merkittävässä asiassa, jossa koko ulkopoliittinen johtomme sekä EU ja Yhdysvallat ovat liikkeellä paikalla olisi ainakin yksi juristi, joka olisi analysoinut Navalnyn rikoksia ja niiden sovittamiseen liittyviä rangaistuksia.

Koko ohjelman ajan kysyin itseltäni: Missä on pihvi?

Tyydyin päättelemään, että Suomen ulkopoliittisessa johdossa ja valtamediassa on jo vuosien ajan totuttu siihen, että totuudella ei ole väliä.

Minulle on kerrottu, että toimittaja Marja Manninen, joka raportoi muun muassa Krimin liittymisen Venäjään sekä Ukrainan kriisiä, on eläkkeelle jäätyään todennut, että Suomen mediassa ei voi puhua totta.

Kirjoitettuani kaksi teosta Lahtari, Punikki ja Teurastaja 2018 sekä Lupa olla julma 2020, joissa käsittelen Suomen ulkopoliittisen johdon toimia EUhun liittymisen jälkeen, olen havainnut saman.

1990-luvulta lähtien Suomi on alkanut toteuttaa USA:n ja NATO-EUn globaalia valtapolitiikkaa, joka kirjattiin viimeistään USA:n ulkoministeriön järjestämässä vuoden 2000 Bratislavan kokouksessa ja josta raportoi Saksan pitkäaikainen liittopäivien jäsen Willy Wimmer.

Kokouksen tavoitteena oli Jugoslavian "onnistuneiden" pommitusten jälkeen toteuttaa Kosovon itsenäistäminen sinne jo laittomasti rakennetun USA:n sotilastukikohdan legitimoimiseksi. Kokous totesi USA:n siirtävän kansainväliset lait syrjään, jos ne estävät USA:n ja sen liittolaisten globaalien tavoitteiden toteuttamista. NATO:n laajentaminen ja Venäjän pääsyn estäminen Itämerelle olivat eräitä julkilausuman yksityiskohtia.

Suomen ulkopoliittinen moraali oli romahtanut jo 1999, jolloin Suomen hallitus salasi Saksan ulkoministeriön vaatimuksesta oikeuslääkäreiden tutkimustulokset. Tulokset olisivat osoittaneet, että Jugoslavia ei ollut syyllistynyt rikokseen. Suomi antoi presidentti Clintonille ja NATO:lle tekosyyn aloittaa massiiviset, toisen maailmansodan holokaustin uhrien serbien, pommitukset ja maan tuhoamisen lähelle kivikautta.

USA:n ja NATO-EU:n myötäily oli Suomen mediassa vallitsevana jo EUhun liittymisestä lähtien.

Suomen poliittinen johto presidentti Ahtisaaren johdolla runnoi Kosovon itsenäistämisen siitä huolimatta että siellä vallitsi täydellinen laittomuus mafian ja terroristien toimesta. Pommitukset päättänyt YK:n julkilausuma totesi Kosovon olevan Serbian maakunta, eikä tuota päätöstä ole koskaan YKssa muutettu.

Siten Suomen ulkopoliittinen johto on valmis siirtämään Yhdysvaltojen esimerkkiä seuraten kansainväliset lait syrjään ja korvaamaan sen propagandalla. 

Yhdysvallat ja EU-Saksa käyttivät natseja ja jihadisteja NATO:n jalkaväkenä Jugoslaviassa. Sama on jatkunut Lähi-Idässä, Georgiassa ja Ukrainassa.

Suomen ulkopoliittinen johto ei ole kertaakaan puhunut totuudenmukaisesti Ukrainan väkivaltaisen vallankaappauksen suorittajista.

Blogissani 12.6.2014 kerron ketkä olivat juhlimassa Krimillä etukäteen tulevaa vallankaappausta ja iloitsemaan sen hedelmistä: särötyksestä, GMO-viljelystä, sotilastukikohdista, NATO:n laajenemisesta.

Oligarkki Victor Pinchuk oli kutsunut syyskuussa 2013 Jaltalle seuraavia henkilöitä: Bill ja Hillary Clinton, entinen CIA:n johtaja kenraali David Petraeus, entinen USA:n valtiovarainministri Lawrence Summers, entinen maailmanpankin johtaja Robert Zoellich, Ruotsin ulkoministeri Carl Bild, Israelin pääministeri Shimon Peres, Tony Blair, Gerhard Schröder, Dominique Strauss-Kahn, Mario Monti, Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite, Puolan ulkoministeri Radek Sikorski, presidentti Victor Janukovich, Petro Poroshenko sekä US entinen energiaministeri Bill Richardson, joka oli puhumassa "liuskekaasuvallankumouksesta".

Kriittinen puheenvuoro yleisessä euforiassa tuli presidentti Putinin neuvonantajalta, Sergei Glazyevilta, joka puhui lähestymistavan vaikutuksesta Ukrainaan. Kaupasopimus vaikuttaisi jo konkurssitilassa olevan, lainalla elävän Ukrainan talouteen epäedullisesti. Samoin kasvava länsimainen tuonti johtaisi vajeen syvenemiseen.

Blogini arkistosta löytyy tarkat kuvaukset vallankaappauksesta sekä natsien käytöstä sen aikaansaamisen.

Suomen ulkopoliittinen johto on vajonnut yhä syvemmälle valheiden ja sotilaallista ja taloudellista mielivaltaa harjoittavien NATO-maiden syleilyyn ja jopa kehuu sillä.

Presidentti Niinistö oli ministerinä Jugoslavian pommitukset mahdollistaneessa Lipposen hallituksessa. Siten sopeutumisella "lännen" palvelijaksi on pitkät varjot. 

Koska totuutta ei Suomessa ole enää pitkään aikaan saanut ilmaista, ei politiikassa eikä valtamediassa, Suomen kansa on jätetty tuuliajolle. Kansalaisilla ei ole riittävää kielitaitoa eikä kykyä saada selvää missä joudumme olemaan mukana.

Koska Yhdysvaltojen presidentit ovat nimenneet Venäjän vihollismaaksi, Suomen on tehtävä sama miellyttääkseen NATO-armeijan komentajaa. Presidentti Obama ja hänen varapresidenttinsä Biden ilmoittivat tavoitteenaan olevan Venäjän taloudellinen vahingoittaminen ja puheyhteyden katkaiseminen Venäjän presidentti Putiniin.

Vuosi vuodelta tuo doktriini on tullut yhä sitovammaksi. Natsien, fasistien ja jihadistien käyttö  päämäärään pääsemiseksi on arkipäiväistynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Venäjä ja maapallon maiden enemmistö vastustaa edelleen natsismin ja fasismin ihannointia, mikä tuli todetuksi muutama kuukausi sitten YK:n äänestyksessä.

Suomi ei äänestänyt natsismin ihannoimisen vastustamisen puolesta kuten eivät muutkaan EU-maat. Vaikuttaako Suomen entinen natsiliittolaisuus edelleen?

Ukraina ei ole ainoa maa, jossa järjestetään vuosittain natsismia ihannoivia soihtukulkueita. Lähimmät naapurimme Baltian maat eivät myöskään ole antaneet kansalaisoikeuksia kaikille maassa syntyneille asukkaille eivätkä kaihda natsismia edustaneiden ryhmien ihannointia maissaan.

USA:n johtamat länsimaat tekivät ensimmäisen Venäjän kansallisvarallisuuden ryöstökierroksen 1990-luvulla. Venäjä kuitenkin selvisi siitä ja on presidentti Putinin johdolla saavuttanut moraalisen ja taloudellisen tasapainon, jossa natsismia ja fasismia vastaan taistelleet sankarit ovat kaikkein kunnioitetuimpia kansalaisia.

Suomen media nostaa politiikan johtoon ne, joita rahoittajat haluavat. Venäjän vastaisuus on ylikansallisten rahoittajien tarjoama malli. Eilinen A-studio oli moraalitaan täydellinen floppi, mutta se toteutti vaadittua NATO:n hybridikeskuksen edellyttämää kaavaa.

YLE:n rinnalla Helsingin Sanomat toteuttaa tätä doktriinia kotimaan- ulkomaan- urheilu- ja talousuutisissa. Tänään kiinnitin huomiota uutiseen, jossa kerrottiin Finnairin aloittavan Pietarin lennot uudestaan. Uutisessa kerrottiin Venäjän pandemiatilanteen olevan tartuntamäärillä mitattuna maailman neljänneksi pahin.

Hieraisin silmiäni. Ovatko toisaalla lehdessä esitetyt tilastot virheellisiä? Totta kai Venäjällä, jossa on 130 miljoonaa asukasta on enemmän tartuntoja kuin vaikkapa 5 miljoonan asukkaan Suomessa. Kuitenkin ilmaantuvuus Venäjällä on 223, 8 kun se esimerkiksi Virossa on 598,9 Ruotsissa 852,6, Tanskassa 352,4, Britanniassa 1094,5 eikä Helsinkikään voi kehaista omilla tilastoillaan.

Venäjä on aloittanut korona-rokotukset omalla, ensimmäisenä maailmassa valmistuneella Sputnik-rokotteella väestölleen. Venäjä on myös pystynyt toimittamaan 95% tehokasta rokotettaan Etelä-Amerikan maihin sekä muistaakseni palestiinalaisille. Venäjä on myös aloitanut valmistusyhteistyön Intian ja monien muiden maiden kanssa.

Ulkopoliittisen johdon ja median moraalin rapautuminen on vaara suomalaisten henkiselle kehitykselle.Navalnyn kaltaisen suunsoittajan pidätyksestä ollaan huolissaan samaan aikaan kun Yhdysvaltojen sotarikoksia paljastanut eettisesti korkeatasoinen Julian Assange viruu vuosia Britannian kammottavimmassa vankilassa.

Ilman totuutta ei ole luovuutta, empatiaa ja aitoa toisen ihmisen huomioon ottamista. Elämme synkkiä aikoja. Mikä on lastemme tulevaisuus?

Presidentin puhe

Lauantai 2.1.2021 klo 16.49 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoin uudenvuoden aattona loppuosan Edvin Laineen ohjaamasta, 1970 valmistuneesta Akseli ja Elina elokuvasta - kohdan, jossa Koskelan perheen kaikki pojat menehtyvät sodissamme. Kyynelten valuessa silmistäni koin voimakkaasti, että Suomen kansa ei ole ansainnut nykyisen presidentin kaltaista henkilöä johtajakseen.

Omaan taustaani liittyy kolme kuolemaa kesällä 1941. Isäni ja äitini veljet ja minua hoitaneen 16 -vuotiaan Karjalan evakon Ilonan veli kuolivat Suomen lähtiessä Suur-Suomea rakentamaan saman elokuun aikana. Ilona koki minun, 10 kk ikäisen vauvan kanssa ensimmäiset äidin tunteensa. Minä lohdutin jokaista kolmea.

Elokuvan valmistumisvuosi 1970 ja koko 1970-luku oli turvallista aikaa. Presidentti Kekkonen oli Euroopan turvallisuuden ja yhteistyön keskiössä. Suomi oli puolueeton ja meillä oli yhteistyö- ja avunantosopimus Neuvostoliiton kanssa. Kekkonen puhui uudenvuoden puheissaan oikeudenmukaisuudesta, rauhasta, huolestaan eriarvoisuudesta maamme eri osien välillä ja taloudesta sekä kaupallisesta yhteistyöstä Neuvostoliiton kanssa. Yhdistyneet kansakunnat oli keskeinen foorumi kansojen väliselle yhteistyölle.

Presidentti Niinistön uudenvuodenpuhe jätti minut kylmäksi. Myönteistä oli se että puhe oli vähemmän militaristinen kuin olin pelännyt. Hänen näytti olevan pakko julistaa meidän kuuluvan länteen. Ajatus ei ollut aivan tuore. Muutama viikko sitten Niinistö julisti Suomen tärkeimpien sotilaallisten yhteistyökumppanien  olevan Yhdysvallat ja Ruotsi, joiden kanssa harjoittelemme hyökkäystoimintaa Venäjän suuntaan.

Tämän presidenttimme aikana Suomi on sukeltanyt syvälle sensuuriin ja neulanpistopolitiikkaan. Presidentti Niinistön ja pääministeri Sipilän aikana Suomen media ja virkamiehet on koulutettu omaksumaan Yhdysvaltoja myötäilevä NATO-propaganda toimintamalliksi. Yhdistyneiden kansakuntien ja kansainvälisten lakien merkitys on kadonnut.

Ruotsin mallin mukaan armeija määrää Suomen ulkopolitiikan kuten 1930-luvulla. Mannerheim kutsui Hitlerin joukot Suomeen kesällä 1940. Armeija ajoi Suomen myös talvisotaan.

Luimme hiljattain, että Ruotsin hallitus ei saa hyväksyä Kiinan kanssa tehtävää 5G -yhteistyötä. Armeija ja Säpo kieltävät sen. Onko Ruotsin armeija CIA:n ja NSA:n vallassa - kuka tietää? 

Suomi liitettiin presidentti Niinistön läsnäollessa ja kansan tietämättä armeijan komentajan allekirjoituksella NATO:n isäntämaasopimukseen v. 2014 siitä huolimatta, että vuodesta toiseen tehdyissä kyselytutkimuksissa on todettu, että suomalaiset eivät halua natolaisiksi.

Mitä Suomen perustuslaki sanoo armeijan roolista demokraattisessa päätöksenteossa?

Olen usein tuonut esille sen tosiasian, että EU rakennettiin palvelemaan aseteollisuutta. Aseteollisuus kukoistaa kun soditaan. Sotimisen viitekehys Euroopassa on NATO. NATO:n hyvinvointia palvelee se, että mahdollisimman moni maa saadaan liitettyä siihen, kuluttamaan kerätyt verorahat aseisiin.

Koska Euroopan sisällä ei riitä sotia, EU-maat hakevat hyviä sotia kauempaa, Lähi-Idästä, Afganistanista ja mielellään Venäjän naapurustosta. EU-maat auttavat Lähi-Idän öljyn varastamisessa Yhdysvaltoja. Afganistanissa Yhdysvallat hyötyy kukoistavasta huumekaupasta.

Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että sotiminen, sotilastukikohdat, sotaharjoitukset ja sotateollisuus saastuttavat luontoa eniten. Lihansyönnin lopettaminen ei auta, jos sotimista ei lopeteta.

Presidentti Niinistö ei ihmettele sitä, että Suomi ei äänestänyt YK:n yleiskokouksessa fasisminvastaisen päätöslauselman puolesta kuten eivät muutkaan EU-maat. Valtaosa maailman maista kuitenkin äänesti. Yhdysvallat ja EU tarvitsevat fasismia ja natsien perillisiä voidakseen heidän avullaan saada ryöstetyksi haluttujen maiden infrastruktuuria hyödyttämään ylikansallista pääomaa ja aseteollisuutta.

Vallitsevassa tilanteessa ja EU:n jäsenenä Suomi on mukana puuttumassa itsenäisten valtioiden sisäisiin asioihin, joissa Yhdysvallat haluaa suorittaa "värivallankumouksen". Presidentti Niinistö on osoittanut tuntevansa sympatiaa Valko-Venäjän "valkoisia naisia" ja kummallisella tavalla myrkytettyä venäläistä Navalnya kohtaan.

Hän ei ole ilmaissut ihmetystä siitä, että EU-maa Ranska ja tuolloin vielä EU-maa Britannia eivät tuominneet YK:n turvallisuusneuvostossa Iranin toiseksi korkeimman johtajan, kenraali Suleimanin murhaa, jonka Yhdysvallat suoritti ohjuksella. Presidenttimme ei ole kommentoinut myöskään presidentti Obaman johtamaa presidentti Clintonin aiemman yhteistyökumppanin Osama bin Ladenin murhaa, joka esitettiin videonäytöksenä koko maailmalle. Murhan suoritushetkellä hyökkääjillä ei ollut tiedossa kenet he tulisivat tappamaan, eikä lopputuloksesta olla vieläkään aivan varmoja.

Yhdysvallat on valmis hirmutekoihin, laittomiin sotiin, kidutuksiin ja talouspakotteilla pienten lasten surmaamiseen. Ruotsi on tästä maasta riippuvainen. Miten nämä voivat presidentti Niinistön mielestä olla Suomen läheisimpiä sotilaallisia yhteistyökumppaneita.Jos näin kuitenkin on,  mitä hänen puheeltaan voi odottaa muuta kuin latteuksia. 

En toivo tältä presidentiltä mitään. Sen sijaan toivon, että nuori poliitikkopolvi itsenäistyisi, ottaisi asioista selvää ja vaalisi oikeudentuntoaan. Suomen kansa ansaitsee aitoja oikeudenmukaisia ja kohti rauhaa ja globaalia yhteistyötä pyrkiviä poliitikkoja.

Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konsertin kapellimestari Riccardo Muti toivoi kauniissa puheessaan korona-koettelemuksen opettavan meitä ystävyyden ja yhteistyön polulle, jossa kulttuuri voisi meitä auttaa.

Muisto

Lauantai 12.12.2020 klo 16.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuten monilla kirjoittajilla myös minulla luovat prosessit tapahtuvat yöllä.Viime yönä mieleeni palautui 1970-luvun loppupuoli ja yhteiskunnan ilmapiirin erilaisuus nykyiseen verrattuna. 

Olen hijattain kertonut teokseni Lahtari, Punikki ja Teurastaja, marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä kohtalosta. Kirjamessujen johto kielsi esittelemästä sitä messujen lavoilla.

Viime yönä muistin kesäisen illan vuonna 1979 Helsingin Koiton näyttämöllä, jossa näyteltiin Nuorallatanssijan kuolema, kuinka Pete Q sai siivet- näytelmää. Se oli eräänlainen kulttinäytelmä, jonka sanottiin heijastelevan yhteiskunnan murrosta.

Menin katsomaan näytelmää  10 - 15 vuotiaiden lasteni kanssa.

Näytelmässä ei ollut varsinaista juonta, mutta se loi vaikutelman uutta ja outoa etsivistä ihmisistä epävarmuuden murroksessa.

Väliajalla näyttelijät kiersivät myymässä yhtä pientä kirjaa, ei vain virvoketiskiltä vaan  kädestä käteen yleisölle. Suureksi yllätyksekseni ja hämmästyksekseni kirja oli kirjoittamani Pirkko Idänpään-Heikkilä: Inhimillinen kasvu ja yhteisö

Kuvaan siinä luovan kasvun ja autoritaarisen kasvatuksen eron. Kirjoitan kuinka yhteiskunnan rakenne vaikuttaa siihen minkälaiset edellytykset ihmisellä on tavoittaa aito luovuus ja kyky luovaan vuorovaikutukseen autoritaarisuuden ja vallankaytön sijaan. Olin kehittänyt 1975 luovan kasvun teorian, jonka varhainen ilmentymä tuo teos oli. 

Vuonna 2005 kirjoitin teorian selkeämmin havaittavaksi teoksessani Ahdingossa luova lapsi ja nuori;tienviittoja kasvuun.

Inhimilinen kasvu ja yhteisö kehittyi kirjaksi, jonka vanhemmat ostivat lapsilleen ylioppilaslahjaksi samaan tapaan kuin annetaan Lokki Joonathan, Pikku Prinssi tai jokin runokirja. Rakennusliiton puheenjohtaja Aarno Aitamurto jakoi kirjan kaikille Rakennusliiton vuosikokouksen osanottajille.

Pete Q-näytelmän esiintyjistä moni oli teatterikoululaisia. Osa heistä siirtyi työhön Ryhmäteatteriin näyttelijöiksi tai ohjaajiksi. 

En tuntenut ketään heistä henkilökohtaisesti, mutta lähetin myöhemmin aina tuoreen vastailmestyneen kirjani teatterille, kunnes 2000-luvulla sain teatterilta kiitosviestin, jossa kerrottiin, että vanhasta kaartista teatterissa oli jäljellä enää Pertti Sveholm.

Yöllä mieleeni tuli kuinka erilainen Suomen ilmapiiri on nyt kuin 1970-luvun lopun optimistisessa vaiheessa. Tuolloin autoritaarisuus oli purkautumassa ja luovan yhteistyön mahdollisuudet näyttivät avautuvan.

Sitten tuli pääomaliikkeiden vapautuminen 1980- luvulla ja Suomen liittyminen aseteollisuutta palvelevaan NATO/EUhun. Suomi luopui puolueettomuuspolitiikastaan ja ikäänkuin sinettinä inhimillisyydestä ja luovuudesta luopumiselle Suomi alkoi kouriintuntuvasti palvella Saksan ja USA:n epäinhimillistä sotapolitiikkaa. 

Suomen ulkoministeriö teki mahdolliseksi Jugoslavian pommitusten aloittamisen ja serbivastaisen propagandan levittämisen palveluksena Saksalle ja USA:lle kuten teoksessani Lupa olla julma kuvaan.Suomi mahdollisti serbien toisen holokaustin.

Kirjassani Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun kuvaan Helsingin kaupungin nuorisopsykiatrisen yksikön henkilökunnan ja potilaiden luovan yhteisön kehittymisen 1990-luvulla laman aiheuttamasta niukkuudesta huolimatta. Ilmapiiri oli lämpimän optimistinen ja henkilökunnan ideat johtivat toinen toistaan hiemompiin tapoihin auttaa niin itseä kuin potilaita oivaltamaan uutta.

Kaksi vuotta eläkkeellejäämiseni jälkeen henkilökunta esitti hartaan toivomuksen:"Kerro meistä! Kerro miten me työskentelimme!" Luovan yhteistyön mahdollisuudet oli organisaatiouudistuksessa purettu. Kaikki kannattelevat rakenteet ja yhteisön kauneus oli tuhottu. Teoksessa Ahdingossa luova lapsi ja nuori näkyy kouriintuntuvasti kuinka luovuus on mahdollinen, mutta se mahdollisuus voidaan tuhota.

Näen, että sotilasliitto NATO:n ja aseteollisuutta palvelevan USA:n ja EU:n vaikutus Suomen ilmapiiriin on tuhonnut luovan yhteistyön mahdollisuudet. Valtion turvallisuuskomitean, mediapoolin ja EU/NATO:n hybridikekuksen valta Suomen mediaan, kustannustoimintaan ja ihmisten tietoisuuteen ja tajuntaan on muodostunut murskaavaksi.

Se mikä alkoi hauraasti ja etsiskellen autoritaarisuuden kyseenalaistavana liikkeenä on tormännyt sotilaallisen vallankäytön ja mielivallan seinään. Suomalaisten edellytetään jakavan sotilaallisella väkivallalla ja talouspakotteilla rehentelevän USA:n arvot.

Suomessa ei enää nouse voimia, jotka huutaisivat  "keisarilla ei ole vaatteita". Kansan oletetaan vaikenevan.

Olemmeko keskitysleirinvartijakansa?

Tiistai 6.10.2020 klo 11.12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime yönä heräsin kysymään olemmeko keskitysleirin vartijakansa.

Viime lauantaina Helsingin Sanomat toisti jo 30 vuotta kestänyttä serbivastaista tiedotustaan referoimalla Ruotsin Nobel-komiteasta eronneen jäsenen argumentteja, jotka koskivat hänen kritiikkiään Peter Handken saamaa kirjalisuuden Nobel-palkintoa kohtan. Hänen mielestään taidetta ei voi erottaa väärästä ideologiasta. Siis Handken eettisyys ei ollut hänelle eikä Helsingin Sanomille mieleistä.

Toinen mieleeni palautunut muisto koski Yle:n uutisten naistoimittajan halveksivaa ja voitonriemuista ilmettä kun hän kertoi Suomen miljoonille katsojalle, kuinka Handke sentään oli hänen käsityksensä mukaan sijoitettu huonompaan istumapaikkaan palkintojenjaon juhlapöydässä kuin vuoden 2018 Nobelisti, jonka palkinto jaettiin samana päivänä.

Mieleeni palautui Bernhard Schlinkin romaani "Lukija". Siinä teinipoika oppii itseään vanhemman viehättävän naisen, raitiovaunun rahastajan, kanssa huoneessaan ensimmäisiä rakastelun saloja.

Tapaamisten aikana nainen pyytää poikaa lukemaan hänelle ääneen. Poika lukee venäläisiä klassikoita, tunnelma on harras ja kiintymys on molemminpuolista, kunnes nainen katoaa.

Poika ryhtyy lukemaan oikeustieteitä ja hänen opettajansa vie oppilaat kuuntelemaan natsiajan vanginvartijoiden oikeudenkäyntejä. 

Poika huomaa yhden syytetyistä olevan tuo hänen teiniajan rakastettunsa.

Oikeudenkäynnin aikana selviää, että naiset ovat lukinneet leirin vangit taloon, joka poltetaan. Rakastettu, joka tulkitaan ryhmän johtajaksi, saa elinkautisen tuomion vaikka muut pääsevät suhteellisen lyhyillä tuomioilla.

Käy selville, että nainen oli päätynyt leirin vartijaksi luovuttuaan edellisestä työpaikastaan. Hän ei ollut halunnut ottaa vastaan tarjottua ylennystä urallaan vaan lähti pois voidakseen olla paljastamatta että hän ei osaa lukea. Keskitysleirin vartijan työ jäi lukutaidottomalle niissä oloissa ainoaksi vaihtoehdoksi.

Suomen Finlandia-palkinto vuodelle 2019 päätettiin antaa Handkelle päinvastaista ideologiaa edustavalle Pajtim Statovcille. Hänen serbivastainen todellisuutensa niin teoksessa "Kissani Jugoslavia" kuin Finlandia-palkinnon saaneessa "Bollassa" on ilmeinen.

Palkittavan teoksen valitsi Yle:n toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila ja teos on Otavan kustantama.

Serbivastaisen tiedonvälityksen sitkeys Suomessa ei ole ihmeellistä. Sillä peitetään se, että suomalaiset eivät päästäneet holokaustin uhreja serbejä palavasta talosta vuonna 1999. Suomi valtiona loi edellytykset NATO-maiden pommituksille, joissa tuhottiin synnytyssairaaloita, televisoasemia, ihmisiä busseissa ja junissa. Uraanipommeilla aiheutettiin paitsi ekokatastrofi ja tuhottiin teollisuus, myös aiheutettiin syöpätautien lisääntyminen niin siviileissä kuin eri maista tuoduissa NATO-sotilaissa.

Serbit olivat natsien ja fasistien keskitysleireistä selvittyään rakentaneet Jugoslavian yhdessä keskitysleirien pystyttäjien kanssa. Jugoslaviassa perustuslait takasivat tasa-arvon kaikille etnisille ryhmille niin kroaateille kuin albaaneille, jotka olivat julistaneet serbien kansanmurhan laillisuutta 1940-luvulla. Uskonnot ja kielen kirjoitustavat olivat Jugoslavian liittovaltiossa tasa-arvoisessa asemassa.

Samaan aikaan myös holokaustin uhrit juutalaiset perustivat siirtolaisina palestiinalaisten maille oman valtion, jossa alkuasukkaat palestiinalaiset joutuivat toisen luokan kansalaisiksi.

Mitä yöllä mietin?

Suomen sotilaallista ja pääoman valtaa edustavat piirit perustivat keskitysleirejä demokratiaa ja tasa-arvoa vaativille työläisille vuodesta 1918 lähtien liitossa keisarillisen Saksan kanssa. Toisen maailmansodan aikana nyt natsi-Saksan liittolaisena teloitettiin ja vangittiin rauhaa ja Neuvostoliiton kanssa ystävällisiä suhteita kannattavia kansalaisia, myös kansanedustajia.Samoin keskitysleirejä rakennettiin venäjää puhuville siviileille miehitetyssä Itä-Karjalassa.

EU on ylikansallista pääomaa ja aseteollisuutta palveleva yhteenliittymä. Suomen jäsenyyden aikana se on osallistunut moniin sotiin ja ryöstöretkiin palvellakseen hallitsijoitaan. Suomi on jälleen mukana polttamassa taloja ja tappamassa viattomia siviilejä.

Kuitenkaan ei ole odotettavissa Nürnbergin oikeutta tuomitsemaan USA:n ja EU:n ja NATO:n talonpolttajia.

Nyt ei ole kysymys siitä ettemmekö osaa lukea. Osaamme kyllä lukea, mutta se, mitä Yle Helsingin Sanomat ja kansainvälinen pääomaa ja aseteollisuutta palveleva tiedonvälityksen valtamedia meille tarjoaa, estää meitä tietämästä ja tiedostamasta sitä, mitä meidän pitäisi tietää voidaksemme olla ajautumatta keskitysleirin talonopolttajiksi.

KOLME MURHAA

Sunnuntai 7.6.2020 klo 14.35 - Pirkko Turpeinen-Saari

KOLME MURHAA

Miten nämä murhat eroavat toisistaan?

Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n paikallistason poliitikko Walter Lübke ammuttiin kotitalonsa terassilla kesällä 2019. Syyte äärioikeistolaista tekijää kohtaan on valmistunut, kertoo Helsingin Sanomat tänään 7.6. 2020.

”Murha sai Saksan shokkiin. Se oli hyökkäys demokraattisia instituutioita vastaan ja niitä vastaan, jotka kantavat niissä vastuuta”, Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier sanoi tiistaina murhan vuosipäivänä.”

Mustan George Floydin murha Yhdysvalloissa poliisin kuristusotteessa on saanut aikaan joukoittain mielenosoituksia USA:n rasistista väkivaltaa vastaan ympäri maailmaa.

Miomir Savic oli kasvattanut Kosovossa kylänsä viimeisiä jäljelle jääneitä serbioppilaita muiden paettua terroria pois kotiseuduiltaan. Elokuun 31 päivänä 2003 hän istui Cernican kylän pienen serbikahvilan terassilla keskustellen ystäviensä kanssa seuravana päivänä alkavan syyslukukauden opetussuunnitelmista.

Albaaniterroristit heittivät käsikranaatin kahvilaan ja juoksivat pois. Kranaatti vahingoitti Miomiria vakavasti. Hänen raajoistaan vuosi verivirta. Ihmiset yrittivät auttaa, mutta yhdysvaltalaiset KFOR-sotilaat tulivat paikalle ja kielsivät ketään koskemasta häneen. Miomir joutui makaamaan maassa kaksi tuntia vuotaen kuoliaaksi. Läheisestä terveyskeskuksesta tuli paikalle kirurgi ja kolme hoitajaa. He anelivat, että KFOR- sotilaat antaisivat heidän hoitaa hengenvaarassa olevaa potilasta.

George Floydin kuristamista seuranneet sivulliset eivät saaneet yhdysvaltalaista poliisia lopettamaan väkivaltaa. Sivulliset eivät pystyneet myöskään estämään albaaniterroristien ja yhdysvaltalaissotilaiden yhteistyössä suorittamaa opettajan murhaa.

Mikä on näiden kolmen murhan välinen ero?

Valtamedia raportoi Lübken ja Floydin murhasta. Sadat Miomir Savicin kaltaisten henkilöiden murhat Kosovossa vaietaan. Siinä on ero.

***

Saksa ja Yhdysvallat halusivat yhteistoimin ottaa haltuunsa Balkanin maat. Jotta haltuunotto olisi mahdollinen, sitä vastustavat voimat oli demonisoitava ja tehtävä vaarattomiksi. Kantona kaskessa olivat serbit, jotka natsi-Saksa ja fasistinen Kroatia olivat yrittäneet tuhota toisen maailmansodan holokaustissa lopullisesti.

Balkanin haltuunotto edellytti työn saattamista loppuun.

John Biden kutsui 1990-luvun alkupuolella serbejä kretiineiksi, jälkeenjääneiksi lapsentappajiksi. Saksan ulkoisen tiedustelun BND:n entinen päällikkö, ulkoministeriksi 1992 tullut Klaus Kinkel totesi ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan: ”Serbit on saatava polvilleen”. Samanlaisia termejä kuului Ranskasta, Yhdysvalloista ja Italiasta.

Natsi-Saksan liittolaiset kroaatit saivat toisenlaisen kohtelun: serbien kansanmurhan ja 250 000 serbin tykkitulella suoritetun karkotuksen elokuussa 1995 Kroatian Krajinasta toteuttanut komentaja Agim Ceku nimitettiin ilman ongelmia USA:n tuella Kosovon pääministeriksi. Tällä hetkellä hän on turvallisuusjoukoista vastaava ministeri. Mitään kansanmurhatuomioita ei ole ilmaantunut.

Saksa rahoitti Agim Cekun ja muiden KLA:n terroristiarmeijan komentajien ja heidän alaistensa koulutuksen, aseistuksen ja univormut.

Yhdysvaltojen presidentti Clinton rahoitti osin Kroatian uusfasisteja ja osin Bosnian muslimijihadisteja yhdessä Osama bin Ladenin kanssa. CIA oli koko 1990-luvun rahoittanut ja kouluttanut asejoukkoja Albanian puolella.

Natsi-Saksan liittolaismaan Suomen presidentti Martti Ahtisaari mahdollisti natsi-Saksaa vastustaneen Jugoslavian pommitusten aloittamisen vuonna 1999. Hänen yhdysvaltalainen yhteistyökumppaninsa William Walker kertoi itseään kuvaavan patsaan paljastustilaisuudessa Racakin kylässä Kosovossa, että hän on aina tähdännyt Kosovon ja Albanian yhdistymiseen samaksi valtioksi. (Fasistisen Italian ja natsi-Saksan hallinnon alla Kosovo ja Albania kuuluivat natsi-mielisinä yhteen.)

Pommitusten päättymisen jälkeen kesäkuussa 1999 keskiajalta saakka Serbiaan kuuluvassa nyt miehitetyssä Kosovossa on vallinnut terrori serbejä kohtaan. KLA:n asejoukot ovat saaneet riehua vapaasti Yhdysvaltojen NATO-miehitysjoukkojen suojeluksessa.

Yhdistyneet kansakunnat on vastannut hallinnosta, NATO miehitysjoukoista ja EU laillisuudesta. Siitä huolimatta 150 ortodoksikirkkoa ja luostaria on tuhopoltettu albaanien toimesta. Laillisuudesta ei ole tietoakaan. Väkivaltaisen albaanimafian johtajat ovat nykyisin presidentteinä ja turvallisuudesta vastaavina ministereinä.

Presidentti Ahtisaari kehotti Kosovoa julistautumaan itsenäiseksi, vaikka YK:n turvallisuusneuvoston merkittävä enemmistö vastusti sitä.

Maailmanpolitiikassa Yhdysvallat ja Saksa liittolaisineen johtavat väkivallalla eikä parlamentaarisella demokratialla ole merkitystä. Suomi auttaa tässä väkivallalla johtamisessa muuttumalla yhä epädemokraattisemmaksi.

Suomen ulko- turvallisuus- ja talouspolitiikka eivät ole vuodesta 1995 lähtien olleet eduskunnan todellisessa käsittelyssä. Merkittävät talouspoliittiset ratkaisut kuten euroon liittyminen annetaan eduskunnalle vain tiedoksi. Kymmeniä turvallisuuspoliittisia sopimuksia tehdään eduskunnan ulkopuolella ja ne tuodaan myös vain tiedoksi.

Suomi taistelee vieraalla maalla, vaikka ei ole tullut kutsutuksi (Afganistan, Irak, Syyria).
Suomen eduskunnasta puuttuu asiantuntemus. Ulkopoliittiseen instituuttiin on valittu Yhdysvaltojen ja Saksan lakeijoita. Oikeuskansleri näpertelee.

Missä on kansainvälisen politiikan akateeminen asiantuntijuus?

Milloin Suomen eduskunta tekee johtopäätökset tilastaan?

Mikä selittää Suomen kulttuurin ja valtamedian natsihenkisyyden?

Tiistai 25.2.2020 klo 9.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Valtakunnallisesti merkittävä näyttämö,helsinkiläisten verovaroilla kustannettu Helsingin kaupunginteatteri esittää näytelmäsovituksen holokaustin uhreja serbejä demonisoivasta Pajtim Statovcin kirjasta Kissani Jugoslavia.

Suomen merkittävin kirjallisuuspalkinto Finlandia, myönnettiin viime vuonna saman tekijän teokselle Bolla, jonka koko teeman läpilyövänä ideana on serbien pahuus.

Kirjailija Statovci on albaani, joka on syntynyt Kosovossa. On ymmärrettävää, että hänen todellisuutensa käsittää sen kuvan etnisten ryhmien olemuksesta, joka hänelle on opetettu.

Suomalaisillekaan ei ole valaistu Suomen natsiliittolaisuutta, Mannerheimin tietämystä natsi-Saksan keskitysleireistä ja siitä, että Mannerheim suunnitteli ja rakennutti rasistisella pohjalla keskitysleirit venäläisille siviileille. 

Suomi tunnusti fasistisen Kroatian, jonka suurin serbien tuhoamista varten rakennettu keskitysleiri Jasenovac oli Euroopan toiseksi suurin leiri.

Kosovon albaanit muodostivat oman natsiarmeijan ja keräsivät yhdessä italialaisten fasistien ja saksalaisten natsien kanssa serbit keskitysleireille.

Viimeisten 30 vuoden aikana Kosovon albaanit ovat terrorin ja suoran toiminnan avulla pyrkineet tuhoamaan koko keskiajalta peräisin olevan Serbian kuningaskunnan kulttuurin polttamalla ja tuhoamalla 150 ortodoksista kirkkoa ja luostaria. Tämä kulttuurin tuhoaminen jatkuu NATO-miehityksestä sekä YK:n ja EU:n hallinnosta huolimatta.

Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat oli serbien puolella natseja ja fasisteja vastaan.

Kuitenkin Yhdysvaltojen pääomapiirit rahoittivat 1930-luvulta lähtien Hitlerin varustautumista. 

Yhdysvallat oli siis jakautunut. Demokratiaan vielä tuolloin perustuva järjestelmä oli myös Euroopan ihmisoikeuksia tukevien voimien puolella. Natsismi ja fasismi olivat vihollisia, joskaan ei ristiriidattomasti.

Nykyisin Yhdysvallat ei valtamedian uskotteluista huolimatta ole enää demokratia vaan tuo 1930- luvulla Hitleriä tukenut suurpääoma on vallankahvassa. Tuolle vallalle demokratia, ihmisoikeudet perustuslaillisuus tai kansainväliset lait eivät merkitse mitään.

Itsenäisten valtioiden kimppuun voidaan hyökätä, johtajia tappaa teloitustyyliin kunhan vain

kansallisvarallisuudet, infrastruktuuri ja mediat saadaan haltuun. Sotilastukikohdat rakennetaan joko sopien tai pakolla. Kaikki ongelmat voidaan ratkaista itse pystytetyillä tuomioistuimilla, joissa lakeja muokataan ja tulkitaan täyttämään omia tarkoitusperiä.

Jugoslavian hajottamisen tavoitteena oli pilkkoa liittovaltio pieniin USA:sta ja Saksasta riippuvaisiin minivaltioihin, jotka voitiin liittää NATOon ja osaksi koko Euroopan sotilaallista hallintaa.

Suomi auttoi Saksaa ja Yhdysvaltoja Kosovon alueen väkivaltaisessa haltuunotossa. Tavoitteen saavuttamiseksi kumppaneina käytettiin albaaniterroristeja, jotka Saksa ja useat EU-mat olivat kouluttaneet ja rahoittaneet YK:n päätöslauselmien vastaisesti.

Suomalaisille ei ole kerrottu toisen maailmansodan aikaisen natsi-liittolaisuuden syvintä olemusta. Suomalaisille ei myöskään ole kerrottu Suomen osuutta Kosovon alueen laittomassa haltuunotossa.

Jotta tosiasioiden salailu onnistuisi, tarvitaan voimakasta propagandaa. Katolisen kirkon papit toimivat useiden fasistisen Kroatian 17 keskitysleirin johdossa. Katolinen kirkko auttoi natseja pakenemaan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan toisen maailmansodan jälkeen. 

Yhdysvalloista käsin natsi-kroaatit ja -albaanit rahoittivat serbivastaista propagandaa.

Holokaustin kokeneet serbit vastustivat tasa-arvon takaavan liittovaltion hajottamista. Siksi heidät oli 1990-luvulla demonisoitava.

Pääoman ylivalta Yhdysvalloissa on voimistanut otettaan valtiosta 1970-luvusta lähtien. Tuo valta takaa myös mediavallan Yhdysvalloissa, mutta myöa ylikansallisessa mediassa.

Suomen valtamedia käyttää vain ylikansallisia suurpääomaa palvelevia medioita. Yhdysvaltojen ja NATO-maiden ryöstöretket Lähi-Idässä ja Ukrainassa saavat valtamediassa pääoman etuja palvelevan tulkinnan.

 EU-maat Ranska ja Iso-Britannia yhdessä Yhdysvaltojen kanssa suunnitteli jo 2000-luvun alusta lähtien Syyrian haltuunottoa, "arabi-kevättä" ja muita hallituksenvaihdoksia, Tapahtumat kuvattiin valtamediassa ad hoc "mielenosoituksina" kansan tyytymättömyytenä jne., jotta EU-maiden asukkaat kokisivat tunteellisesti olevansa mukana osana "kansan liikehdintää paremman maailman puolesta".

Vaikka Suomen kirkko ei ole katolinen, se osallistuu politiikkaan. Kun Syyrian hallitus vapautti Aleppon kaupungin jihadistien vallan alta, Suomessa soitettiin kirkon kelloja jihadistien pelastamiseksi. Samaa hätää ilmaistaan valtamediassa viimeisten jihadistien tullessa ajetuksi kiduttamasta siviilejä Idlibissä.

Valtamedia ylistää Pajtim Statovcin teoksia, josaa Srebrenican haltuunotto kuvataan väkivaltaisena tapahtumana ja kenraali Mladic demonisoidaan. Tosiasiassa Srebrenica vapautettiin vuosia kestäneiden serbikyliin kohdistettuje muslimien suorittamien terrori-iskujen jälkeen. Heti Mladicin saavuttua kaupunkiin hän määräsi sotilaansa antamaan kahden vuorokauden ajan muona-annoksensa siviileille. Hän salli halukkaiden jäädä kaupunkiin ja järjesti yhdessä YK:n kanssa muualle haluavien bussikuljetuksen asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Kymmenen vuotta sitten en olisi vielä uskonut Suomen valtamedian ja -kulttuurin kääntyvän pääomapiirien tarvitseman natsismin ja jihadismin ihailijoiksi. Nyt sekin on tapahtunut.

Etninen puhdistus NATO:n, YK:n ja EU:n valvonnassa

Tiistai 21.1.2020 klo 18.33 - Pirkko Turpeinen-Saari

Samaan aikaan kun valtamediamme välittää sosiaalipornografiaa ISIS: in uhkasta Pohjois-Irakissa, se vaikenee ISIS- tyyppisestä albaaniväkivallasta Kosovossa.

Jo 1990-luvulta lähtien Kosovon albaanit pyrkivät väkivallan, pelottelun ja murhien avulla karkottamaan Serbian maakunnasta Kosovosta kaikki vähemmistöasukkaat olivat he sitten serbejä, romaneja tai Jugoslavian valtioon mynteisesti suhtautuvia albaaneja.

Jugoslavia-tribunaali haastoi pääministeriksi pommitusten jälkeen itsensä valituttaneen Ramush Haradinajn ja hänen varamiehensä Idriz Balajn oikeuteen muun muassa Jugoslaviaan myönteisesti suhtautuneen Sali Berishan murhasta elokuussa 1998.

Berishan ollessa pidätettynä hänen nenänsä leikattiin irti, Idriz Balajn ja kahden KLA:n sotilaan läsnäollessa. Idriz Balaj leikkasi veitsellä viiltoja kolmen pidätetyn niskaan, käsivarsiin ja reisiin, hieroi suolaa niihin ja ompeli ne neulalla kiinni. Idriz Balaj kääri sen jälkeen Zenun Gashin, Misin Berishan ja Sali Berishan piikkilankaan ja työkalun avulla painoi piikit syvälle heidän ihoonsa. Idriz Balaj myös iski Zenun Gashin silmän puhki. Sen jälkeen yhteen sidotus miehet kiinnitettiin Idriz Balajn auton perään ja raahattiin Radonijic-järven suuntaan eikä miehiä ole sen jälkeen elossa nähty.

Kesällä 2005 Haradinaj vapautettiin muutaman kuukauden pidätyksen jälkeen, mikä seikka eroaa jyrkästi esimerkiksi presidentti Milosevicin kohtelusta. Milosevicia ei kuolemanvakavasta sairaudesta huolimatta koskaan päästetty lomalle. Haradinaj, siitä huolimatta, että häntä syytettiin raiskauksista, murhista ja serbien vainosta oli "Yhdysvaltojen ja NATO:n lojaali kumppani". Vuonna 2005 YK:n pääsihteerin korkea edustaja Soren Jessen-Petersen, joka huolehti Haradinajn vapauttamisesta, kuvaili tätä yhteistyökumppaniksi ja ystäväksi.

Serbien kansanmurha on yllämainitun kaltaisen väkivallan ja pelon ilmapiirissä toteutunut täydellisesti. 

Esimerkiksi Kosovo Poljen puhdistuksen aikana KFOR (Kosovon NATO-miehitysjoukot) suorastaan kartoitti etnisen puhdistuksen toteuttamisen. Se laati kartan, johon oli jokaisen talon kohdalle merkitty minkä etnisen ryhmän ihmisiä siellä asui.

Ensimmäisessä kartassa vuoden 2000 huhtikuussa (pommitukset päättyivät 1999 kesäkuussa) näkyy, että valtaosassa taloista asuu serbejä.

Kuusi kuukautta myöhemmin syyskuussa 2000 kartta oli tuiki erilainen. Albaanit olivat enemmistönä. Vuoden 2003 kartassa muutos on täydellinen. Vuonna 2004 tehtävä on täytetty. Serbit ja romanit ovat kadonneet.

Serbeistä tyhjennettyihin kyliin ja kaupunkeihin on Saudi-Arabian rahoilla rakennettu moskeijoita. Esimerkiksi Vitinan kaupungissa ei ennen vuotta 1999 asunut yhtään albaania. Vuonna 2006 kaupungin moskeija oli saanut Egyptissä koulutetun imaamin, joka kertoi, että he olivat ottaneet kaupungin serbeiltä.

Kosovossa serbeihin ja muihin vähemmistöihin kohdistettu sairas väkivalta saa toteutua rankaisematta KFOR:in läsnäolosta, YK:n hallinnosta ja EU:n järjestämästä lainkuuliaisuudesta huolimatta. 150 ortodoksikirkon ja luostarin räjäytykset ja tuhopoltot puhumattakaan vähemmistöjen murhista ja talojen ryöstöistä saavat tapahtua äärimmäisen pelon ja väkivallan ilmapiirissä. Todistajien pelottelun ja murhien johdosta oikeutta on mahdotonta saada.

Ylläkuvaamani kidutukset ja murhat ovat samanlaisia kuin toisen maailmansodan aikana fasistisen Kroatian ja Italian alaisuudessa. Ne toistuivat Bosnian sodan aikana ryöstöretkissä ja Srebrenican ympäristön serbikyliin suuntautuvissa bakkanaaleissa joissa Naser Oricin johtamat muslimijoukkiot tappoivat serbisiviilejä ja polttivat talot.Naser Oric kulkee vapaana.

USA:n ja NATO:n mentaliteetti on samanlainen. Kongon ensimmäinen pääministeri Lumumba murhattiin presidentti Eisenhowerin luvalla, Burkina-Fason Thomas Sankaran murhaajia olivat (Yhdysvallat ja Ranska), Reagan yritti tappaa Gaddafin ohjuksella 1983,Clinton yritti tappaa Milosevicin tämän kotitaloon suunnatulla ohjuksella 1999,Obama tappoi Osama  bin Ladenin (olisihan hän oikeudessa voinut kertoa yhteistyöstään Bill Clintonin kanssa Bosnian sodassa)Obama ja Hillary Clinton tapattivat lopulta Gaddafin häpeällisesti viemärikanavaan, jossa jihadistit seivästivät hänet peräsuolesta ja Clinton kehui"me tulimme, me näimme, hän kuoli"nauraen raikuvasti, Trump tappoi Suleimanin  ohjuksella. Onko ihme, että USA liittolaisineen käyttää jihadisteja palkkasotureinaan.Nämä toimivat samoin kuin toimeksiantajasa.

Kosovon ylin johto on senaattori Dick Martyn tutkimusten mukaan mafia-pomoja, joka mafia on läpitunkemattomampi kuin Italian mafia konsanaan. He ovat samoinkuin Bosnian kalifaatin rakentajat Yhdysvaltojen ja NATO:n suojeluksessa. Heitä koskee sama rankaisemattomuuden periaate kuin isäntiäänkin. Ihmiskauppa, elinkauppa, huumekauppa Afganistanista tuotetuilla huumeilla yhdistää ja rikastuttaa.

Suomalaisena ihmettelen, mitä tekemistä Suomen poliittisella johdolla on näiden gangstereiden kanssa. Miten poliittinen johtomme perustelee Kosovon kaltaisen epävaltion itsenäisyyden tunnustamisen? Valtion, jonne on lännen massiivisella rahoituksella rakennettu lasisia toimistotaloja mutta jonka toiminnan sisältö ei kestä päivänvaloa.

Virkamiehen uskomaton hyökkäys ulkoministeriä vastaan

Perjantai 6.12.2019 klo 13.04 - Pirkko Turpeinen-Saari

Viime päivinä on nähty ulkoministeriön virkamiehen uskomattoman röyhkeä esiintulo esimiestään, ulkoministeriä vastaan. Konsulipäällikkö Pasi Tuominen on tullut julkisuuteen omassa asiassaan kykenemättä selvittämään tai haluamattakaan ilmeisesti selvittää ongelmaansa ministeriön sisällä.

Ei ole salaisuus, että Suomessa virkamieskunta käyttää suurta valtaa eikä ulkoministeriö ole suinkaan poikkeus. Sote-uudistuksen yhteydessä jäi arvailtavaksi, kuinka sittemmin oikeuskansleriksi nostettu johtava virkamies noudatti eduskunnan valiokuntien linjauksia.

Median ja virkamieskunnan liitto on suomalainen erikoisuus.

Ministeriöiden johtavat virkamiehet, kansliapäälliköt, muodostavat yhdessä kollektiivin nimeltä turvallisuuskomitea.Huoltovarmuuskeskus toimii turvallisuuskomitean alaisuudessa.Huoltovarmuuskeskus vuorostaan rahoittaa mediapoolia, johon kuuluvat kaikki merkittävimmät tiedotusvälineet – sanomalehdet, Yle, MTV ja kirjakustantamot.

Virkamieskollektiivi voi aina joutuessaan ristiriitaan poliittisen johdon kanssa todeta jonkin asian koskevan valtion sisäistä tai ulkoista tuvallisuutta. Tuolloin vasta-argumentit loppuvat nopeasti.

Mediapooli on ilmoittanut toimivansa hyvässä yhteistyössä NATO:n hybridikeskuksen kanssa.Siten jokaisen poliittisen päätöksen tai esille otetun asian voi todeta olevan joko sopusoinnussa tai ristiriidassa NATO:n tavoitteiden kanssa.

Venäläisten viisumihakemukset ja Al-Holin leirin suomalaisnaisten ja -lasten kohtalo ovat olleet ulkoministeriön jupakan keskeiset tekijät.

On väitetty, että EU olisi moittinut Suomea liian löyhästä viisumipolitiikasta. Ulkoministeriön virkamiehille, jotka ovat jatkuvasti yhteydessä Brysseliin, ei liene vaikeata houkutella moisia kommentteja mikäli katsovat tapeelliseksi. 

NATO-EU ei tietenkään katso hyvällä Venäjän ja Suomen hyviä suhteita aikana, jolloin suhteiden tulisi olla vihamieliset ja peruste sotilaalliselle varustelulle.

Syyrian sotatilaan NATO-EU:n suhtautuminen on ristiriitaista. Monet EU-maat ovat Yhdysvaltojen rinnalla olleet kansainvälisten lakien vastaisesti osallisia sodassa. Ranska ja Iso-Britannia ovat ampuneet provokaatioiden seurauksena ohjuksia sekä tukeneet jihadisteja taloudellisesti ja aseistamalla. 

Al-Holin ISIS-vankien leiri on Syyrian maaperällä, vaikka kurdit sitä laittomasti hallinnoivat. Kaikki yhteistyö leiriä pitävien tahojen kanssa on kansainvälisten lakien vastaista joka tapauksessa.

Leirin asukkaiden auttaminen on sotkuinen asia. Leirin maa-alueen ja itse leirin tulisi ensin olla laillisen hallituksen vavonnassa. 

Suomen media yhteistyössä virkamieskunnan kanssa ei välttämättä kykene hyväksymään nykyisen punamultahallituksen linjaa sisä- tai ulkopolitiikassa.

Edellisen hallituksen liikemiesjohtoinen, NATO:n suojeluksessa Suomea amerikkalaistavaa politiikkaa toteuttanut virkamieskunta ja media eivät välttämättä taivu humaaniin, ihmisten tasa-arvoa kunnioittavaan ja hyvinvointivaltiota kehittämään pyrkivään muottiin.

Virkamieskunta ja media nostavat ministerin toisensa jälkeen tikun nokkaan. Jos ministeriöiden virkamiehet eivät ole lojaaleja ministereilleen, edessä ovat vaikeat ajat.

Tuhka liekkeihin

Keskiviikko 28.8.2019 klo 17.08 - PirkkoTurpeinen-Saari

Hitlerin propagandaministeri Joseph Goebbels tulisi vihreäksi kateudesta lukiessaantämän päivän Helsingin Sanomien artikkelin " Kolme miljoonaa ihmistä on vaarassa jäädä ristituleen".

Teksti on tuttua ja  taitavaa NATO-propagandaa.

Provokaatio "Khan Seikhunin kemiallinen hyökkäys" pannaan kapinallisten mukana pohjoiseen pakenevan perheen suulla Syyrian hallituksen tekemäksi. Eihän siviilin tarvitse puhua totta.

Haastateltu perhe "pakeni Aleppon taisteluja". Suurin osa siellä asuneista perheistä nautti hallituksen joukkojen vapautettua Aleppon, jossa voivat nyt viettää normaalia elämää. Jihadistit saivat joko luopua aseistaan ja vastaanottaa armahduksen tai siirtyä bussikuljetuksella Idlibiin. Helsingin Sanomien haastattelema perhe kuului ehkä viimeksi mainittuihin.

HS: "YK:n mukaan 400 000 syyrialaista on lähtenyt liikkeelle tuoreimpien väkivaltaisuuksien vuoksi. Syynä on Venäjän ja Iranin tukeman Syyrian hallituksen hyökkäysaalto Idlibiin. Syyrian armeijan tavoitteena on vallata Idlibin maakunta joka on kapinallisjärjestöjen viimeinen linnake."

"YK on varoittanut vuosisadan pahimmasta humanitaarisesta kriisistä, jos väkivaltaisuudet jatkuvat."

"Helsingin Sanomat oli yhteydessä myös kapinallisten riveissä Idlibissä toimivaan avustusjärjestöön, joka tunnetaan nimellä Valkokypärät (White Helmets). Järjestön nimettömänä pysyttelevän edustajan mukaan Syyrian armeija käytti Khan Seikhunin valtauksessa raketteja, jotka sisälsivät "palavaa materiaalia", kuten napalmia tai valkoista fosforia -teräviä esineitä, kuten ruuveja".

Syyrian hallitusta kaatamaan pyrkivien länsimaiden rahoittamat Valkokypärät ovat tehneet maksajiensa näkökulmasta hyvää työtä jopa niin, että heidän propagandaelokuvilleen esitettiin Oskareita ja Nobelin rauhanpalkintoa.

Kun Helsingin Sanomat yllättää ja kertoo, mitä Syyrian hallitus tiedottaa, lehti antaa kuitenkin kapinallisryhmän kertoa että tiedot ovat pelkkiä Syyrian hallinnon valheita.

Jo vuodesta 2001 lähtien,kuten monasti blogeissani olen kertonut, saksalainen Volker Perthes ja yhdysvaltalainen Jeffrey Feldman saivat tehtäväksen suunnitella sekulaarisen Syyrian hallinnon vaihtamista jihadismia aatteenaan pitävään muslimiveljeskunnan hallintoon. He esittelivät suunnitelmaansa myös Bilderberg- ryhmässä

Yhdysvallat ja Sarkozyn Ranska sekä Iso-Britannia johtivat toteutusta syyskuun 5. päivästä lähtien vuonna 2011. Medialle ja propagandalle annettiin Thierry Meissanin mukaan tässä keskeinen rooli.

Ranska vetäytyi Syyriasta melko pian, mikä vaihe päättyi ranskalaissotilaiden vapauttamiseen. Vetäytyminen veti maton alta Iso-Britannian tiedustelupalvelulta, joka toimi Damaskoksen ja Beirutin lähetystöissä ja oli suunnitellut lähettävänsä 100.000 miehen armeijan Syyriaan.

Seuraava vaihe oli operaatio "Damascus Vulcano and Syrian Earthquake". CIA:n, Ranskan ja Iso-Britannian Jordaniassa kouluttamat 40 000 Saudi Arabian maksamaa Lähi-Idästä kotoisin olevaa palkkasoturia ylitti Syyrian rajan 12. heinäkuuta 2012 kohti Damaskosta. Muistaakseni myös Suomen ulkoministeri ylpeili Suomen tukevan Jordaniassa tapahtuvaa koulutusta.

18. päivänä heinäkuuta 2012 valtava räjähdys tuhosi Syyrian turvallisuusneuvoston rakennuksen tappaen puolustusministeri, kenraali Daoud Rajhan, armeijan tiedustelupalvelun päällikön ja  kenraali Assef Shawkatin, presidentti Assadin langon, ja turvallisusneuvoston puheenjohtajan kenraali Hassan Turkmanin. Vastavakoilun päällikkö kenraali Hisham Ikhtiyar kuoli myöhemmin vammoihinsa. Ihmisiä tapettiin kaduilla ja monet asukkaat pakenivat pääkaupungista.

Meyssanin koti oli muutaman kilometrin päässä Damaskoksen keskustasta. Armeija sijoitti kranaatiheittimen  hänen talonsa katolle.Taistelujen päätyttyä kaduilla lojuvien ruumiiden nähtiin olleen pakistanilaisia ja somaleita, tunisialaisia ja afganistanilaisia. Useimmat näistä taistelijoista eivät tienneet mitään Syyriasta. Moni luuli taistelevansa palestiinalaisten puolesta Isrelissa, kirjoittaa Meyssan teoksessaan "Before our very eyes. Fake wars and big lies. From 9/11 to Donald Trump."

Syyrian hallituksen vaihdoksen suunnittelijoilla ei ole helppoa. Enemmistö syyrialaisista kannattaa presidentti Assadia. Hänen kaatamisensa suunnittelija Jeffrey Feldman on nostettu YK:n pääsihteerin läheiseki avustajaksi. Mitä YK sanoo,  tulee hänen suustaan.

Hillary Clintonin valtaannousun jälkeinen, hänen vaatimasa Lähi-Idän uudelleen järjestely on johtanut suunnattomaan kärsimykseen.

Helsingin Sanomien propaganda pyrkii viime metreillä vielä sytyttämään tuhkan liekkeihin. 

Syyriassa kansinvälisten lakien mukaisesti  ja kutsuttuina toimivat Venäjä ja Iran ovat Helsingin Sanomien propagandan kohteina niin kauan kuin nuo maat tukevat suvereniteettiaan ja sekulaarista maataan puolustavaa Syyriaa. Ranska, Yhdysvallat ja Iso-Britannia NATO-liittolaisineen ja sympatisoijineen ovat laittomilla asioilla.

Laillisen  itsepuolustuksen seurauksena Syyrialle on asetettu talouspakotteet, jotka vaikeuttavat jälleenrakennusta. Laittomasti maahan hyökänneet ja jihadistiterroristeja kouluttaneet ja rahoittaneet "liberaaleja arvoja" noudattavat maat eivät ole saaneet. sanktioita. Maan hallituksen kaatamisen ja jihadisteille tarjoamisen suunnittelijat on palkittu korkeilla YK-viroilla.

Goebbelskään ei pystynyt muuttamaan mustaa valkoiseksi ja totuutta valheeksi näin tehokkaalla tavalla kuin Helsingin Sanomat tekee, Yle rinnallaan.  

Meyssan kuvaa massiivista presidenttien ja vaikuttajien lahjontaa, joka tekee laeista piittaamattoman sotilaallisen toiminnan ja propagandan kannattavaksi.  Tällaisia henkilöitä ei oikeudenmukainen toimintatapa tyydytä. Valitettavasti.

Eurooppalaista humanismia

Perjantai 31.5.2019 klo 21.01 - Pirkko Turpeinen-Saari

Näimme torstaina TV 1:n dokumentaarisen elokuvan Kosovon oikeuslaitoksen tilasta. Ruotsalainen naistuomari pitää asuntonsa verhot aina alhaalla. Hän ei käytä valoa parvekkeella. 

 

Euroopan unionin tuli taata EULEX-järjestelmän avulla oikeuslaitoksen toiminta maassa, jota hallitsevat väkivaltaisen albaani- mafian Drenican johtajat Yhdysvaltojen tuella. Väkivallan ilmapiiri on maassa 10 vuotta ”itsenäistymisen” jälkeen edelleen läsnä. Dokumentin tuomari vaikuttaa epävarmalta ja oikeudenistunnon yleisö metelöi hänen ylitseen. Korruptiosta syytetty henkilö vapautetaan ja hänestä tulee seuraava pääministeri.

 

Korruptoituneet johtajat pääsevät vapaaksi koska todistajat tapetaan tai tekevät ”itsemurhan” ,dokumentissa kerrotaan.

 

Haagiin perustettiin erityinen Kosovo specialists tribunal, joka on osa Kosovon oikeuslaitosta, mutta oletetusti turvallisemmin Hollannin maaperällä. Juttujen käsittely viipyy ja viipyy. Yhdysvallat on määräävässä asemassa sisällön suhteen, EU vuorostaan maksaa kustannukset.

 

Toisen maailmansodan aikana Kosovon albaanit toimivat osana fasistista Albaniaa, joka oli Italian miehittämä. Serbejä ja juutalaisia tapettiin ja toimitettiin keskitysleireille. 1990- luvulla Kosovon albaanit eivät osallistuneet demokraattisiin vaaleihin vaan pyrkivät suoralla toiminnalla muodostamaan etnisesti puhtaan muslimivaltion ja irrottautumaan Serbiasta.

 

Yhdysvaltojen, Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian tukemana albaaniterroristien KLA- joukot suorittivat terroritekoja erityisesti serbivirkamiehiä ja poliiseja vastaan. Samoin albaanit, jotka boikotista huolimatta jatkoivat valtion viroissa, joutuivat vainotuiksi ja osa kuljetettiin Albanian puolelle, jossa heidät tapettiin ja maksat ja munuaiset poistettiin tuoreeltaan elinten kauppaamiseksi ulkomaille.

 

Jugoslavian ja Serbian perustuslait takasivat tasaveroiset oikeudet kaikille 12 maassa asuvalle etniselle ryhmälle.

 

Massiivisen NATO-propagandan avulla serbit oli kuvattu etnisten puhdistusten suorittajiksi, kun todellisuus oli päinvastainen. 1990-luvulla albaaniväestö perusti etnisesti puhtaan koululaitoksen ja terveydenhuollon, joka oli huonompitasoinen kuin Jugoslavian valtion järjestämät palvelut, mutta palveli rasistista suhdetta serbeihin. Serbien kanssa sovussa ja yhteistyössä toimivia albaaneja rangaistiin omien toimesta.

 

Yhdysvaltojen ja EU-maiden tavoitteena oli Euroopan viimeisen sosialistisen hyvinvointivaltion hajottaminen ja sen infrastruktuurin haltuunotto sekä sotilaallinen miehitys. Kosovo oli viimeinen pala.

 

Lukuisia kansainvälisiä lakeja rikkomalla USA ja NATO- maat pommittivat Jugoslavian siviilikohteita uraanipommeilla käyttäen tyypillisesti albaanien suorittamaa provokaatiota välittömänä syynä. Pommitusten päätyttyä Yhdysvallat alkoi rakentaa Serbian maakuntaan Kosovoon valtavaa Bondsteelin sotilastukikohtaa.

 

Koko entisen Jugoslavian alueella (Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Montenegrossa, Makedoniassa ja Serbiassa Kosovo mukaan luettuna) aloitettiin ripeä yksityistämiskampanja, joka seurasi kuin luonnostaan maiden ääretöntä köyhtymistä sotien ja talouspakotteiden johdosta. Yhdysvaltojen ja EU:n NATO-maiden toimien seurauksena Jugoslavian osat joutuivat maailman hyvinvoinnissa 24. sijalta kehitysmaiden luokkaan.

 

Köyhtymisen seurauksena kukin maa joutui alttiiksi USA:n ja EU:n taloudelliselle ja sotilaalliselle kiristykselle. Itsenäinen, liittoutumaton YK:n perustajavaltio oli pakotettu sirpaloituneena polvilleen.

 

Yhdysvallat oli yhteistoiminnassa liittolaisensa Osma bin Ladenin kanssa lennättänyt Bosnian ja Kosovon sotiin 10.000 jihadistia Afganistanista ja Lähi-Idästä. Natsi diaspora USA:ssa ja Kanadassa rahoitti palkka-armeijoita ja Ruder-Finn markkinointitoimiston toteuttaman NATO-propagandan, jossa perustuslakiaan ja kansainvälisiä lakeja ja rajasopimuksia noudattavat serbit maalattiin hirviöiksi ja heitä vastaan taistelevat NATO:n tukemat joukot uhreiksi.

 

Yhdysvallat ei halua oikeudenkäyntejä, joissa heidän terroristiliittolaisensa paljastuisivat. 

 

Presidentti Obama murhautti Navy-Seal -joukkojen avulla Osma bin Ladenin, ilman oikeudenkäyntiä, Pakistanin maaperällä. Olisi tietenkin ollut kiusallista saattaa bin Laden oikeuteen, jossa hän olisi kertonut yhteistyöstään presidentti Reaganin, George H.W. Bushin ja Bill Clintonin kanssa. Parempi murhata ja heittää ruumis mereen kuin paljastaa totuus siitä ketkä ovat todellisia sotarikollisia.

 

Euroopan neuvosto lähetti sveitsiläisen senaattori Dick Marty’n tutkimaan albaaniterroristien mahdollisesti suorittamia sotarikoksia ja elinkauppaa. Hän sai paljon selville ja Euroopan neuvosto hyväksyi hänen raporttinsa lähes yksimielisesti. Tutkimuksista ja raportista on kulunut 10 vuotta. Dick Marty ei ole kovin toiveikas Euroopan unionin rahoittaman Kosovo Specialists Chambersin toiminnan suhteen. Marty on sitä mieltä, että Euroopan johtajat puhuvat ihmisoikeuksista sunnuntaina mutta rikkovat niitä maanantaina.

 

Jugoslavian pommitusten jälkeen EU:n NATO-maat, myös pienen Suomen tukemana, ovat tuhonneet USA:n rinnalla Irakin, Libyan, Syyrian, Ukrainan ja Jemenin. Venezuelaakin yritetään. Kukaan ei myönnä tietävänsä kuinka mikäkin maa on ollut osallisena ylläolevien maiden taloudelliseen kiristämiseen, hallitustenvaihdosten yrittämiseen, sotilaalliseen uhkailuun ja ohjusiskuihin. Kaikissa on kuitenkin kyseessä ahneus, mielivalta ja toisen maan sisäisiin asioihin puuttuminen milloin vuosien suunnittelun pohjalta, milloin mielivaltaisella ad hoc -ohjusiskulla.

 

Kosovo-dokumentti paljasti mielivallan, normittomuuden ja väkivallan. KLA-terroristit ovat nyt ”valtiollinen armeija” NATO: n miehitysjoukkojen ohella. Syyriaan taistelemaan lähteneet Kosovo-jihadistit on otettu tervetulleina takaisin. Kosovo pyrkii NATO:n jäseneksi. Ensimmäistä kertaa jihadistit saattavat olla virallisestikin USA-johtoisessa NATO-armeijassa meidänkin maaperällämme.

 

 

 

 

Kun mikään ei riitä

Sunnuntai 26.5.2019 klo 14.15 - Pirkko Turpeinen-Saari

 Liikutuksen kyynel silmäkulmassa luin Otava –konserniin kuuluvan Suomen kuvalehden toimittajan Matti Simulan pakinaa omasta persoonastani. Valheiden ja puolitotuuksien lomaan hän oli sirotellut asiayhteydestään irrotettuja virkkeen osia blogeistani saadakseen kohteestaan haluamansa kauhukuvan. Ne puolitoista miljoonaa kansalaista, jotka jo ovat lukeneet blogejani eivät Simulan valheita niele. Luovuuden ja inhimillisen kasvun viesti ei sammu.

 

Otava –konserni on osa Suomen valtion mediasensuurikoneistoa. Sen arvot edustavat sotilaallisen ja taloudellisen väkivallan ylivaltaa kansojen välisissä suhteissa. Historiallisesti Otava konserni kunnostautui Mannerheimin nostamisessa jalustalleen ja viimeiseen saakka hänen keskitysleireistään vaikenemisessa aina tähän päivään saakka.

 

Otava –konserni on osa Suomen valtion turvallisuuskomitean ylläpitämää median kartellia nimeltä Mediapooli. Turvallisuuskomiteaan kuuluvat kaikki eri ministeriöiden kansliapäälliköt tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaan luettuna. Turvallisuuskomitean huoltovarmuuskeskus rahoittaa Mediapoolia, johon kuuluvat sanomalehtien lisäksi Yleisradio ja MTV.

 

Mediapoolin puheenjohtaja ja sen hallituksen puheenjohtaja tulevat Otava-konsernista. Heidän oman ilmoituksensa mukaan Mediapooli tekee tiivistä yhteistyötä USA:n ja NATO-EU:n ja NATO:n Suomeen kutsutun venäjä- vastaista hybridisotaa käyvän hybridikeskuksen kanssa. Eduskunnan ulkopoliittisen instituutin työntekijä Hanna Smith siirtyi NATO:n hybridikeskuksen johtajaksi. Keskus on Suomen lainsäädännön tavoittamattomissa.

 

Kuuntelin luottamuksellisessa kokouksessa Ulkopoliittisen instituutin edustajan puheenvuoroa Brexitistä. Hän tuntui pitävän Euroopan puolueettomia maita kielteisellä tavalla poikkeavina. Jos ulkopoliittisen instituutin näkemys puolueettomuudesta näyttäytyy negatiivisena poikkeavuutena, minkälaista tukea kansanedustajat saavatkaan rahoittamaltaan tutkimuslaitokselta.

 

Tänään 26.5.2019 toinen Mediapooli-kartellin osa, Helsingin Sanomat otsikoi: ”Supolla ei ole havaintoja vaalivaikuttamisesta”. Lehti kertoo kysyneensä vaalivaikuttamisesta myös kolmelta (nimettömältä) suomalaisviranomaiselta, kahdelta (nimettömältä) EU - rahoitteiselta organisaatiolta, sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyöjärjestöltä Mediapoolilta (siis itseltään).

 

Helsingin Sanomat puhuu vain Venäjän mahdollisesta vaalivaikuttamisesta. Asioita tarkasteleva kansalainen näkee päivittäin Yhdysvaltojen ja NATO-maiden vaalivaikuttamista. NATO :n vaikuttamisverkostoon kuuluva Yleisradion toimittaja saa laajasti myönteistä julkisuutta, kun taas hänen arvostelijansa haastetaan oikeuteen. NATO: n hybridikeskuksen tarkoituksena onkin vaikuttaa vaaleihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta Suomen kansa muuttuisi myönteiseksi NATOa ja sitä tukevia puolueita kohtaan. Presidentti Trump myönsi joulukuussa tukun rahaa keskuksen toimintaan.

 

Jokainen puolue, joka julistaa kriittisyyttä Venäjää kohtaan ja myönteisyyttä NATOa kohtaan saa Mediapoolin tuen. Siten kokoomus, rkp ja perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho esitetään propagandaan koulutettujen Mediapoolin toimittajien kannustamina myönteisessä valossa. USA:n ja NATO-maiden sodat, talouspakotteet ja kansainvälisten lakien rikkomukset unohdetaan. Objektiivisella totuudella ei ole merkitystä.

 

On huvittavaa, että Otava –konserni kokee itsensä heikoksi kaikesta tästä Yhdysvaltojen militarismista, ja taloudellisesta- ja propagandatuesta huolimatta. Sille ei riitä, että se sensuroi kirjatuotannon ja muun mediatuotantonsa NATO-hybridikeskuksen kanssa yhteensopivaksi.

 

Juuri ilmestyneen Marek Fieldsin teoksen ”Lännestä tuulee. Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa” mukaan Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian tärkeimmät yhteistyökumppanit länsipropagandassa olivat Helsingin Sanomat ja sosialidemokraattinen Tannerilainen puolue.

 

Helsingin Sanomien rinnalle propagandan mahdissa on noussut verovaroilla kustannettu Yle. NATO-puolue kokoomuksen ja äärimmäisen uusliberaalin lähes epäinhimilliseksi muuttuneen keskustan puheenjohtajan toimesta läntinen propaganda on jalostettu totaaliseksi sensuuriksi, jonka todellisuutta on lähdetty paitsi Ylen, myös pääministerin toimiston toimesta levittämään kansalaisjärjestöihin.

 

Sosialidemokraattisen puolueen rooli tulee olemaan seuraavina vuosina keskeinen. Osa sen johtavista poliitikoista on tervehtinyt ilolla USA/EU/NATO-hybridikeskuksen tuloa Helsinkiin. Samoin osa on indoktrinoitu ylikansallisen pääoman etua palvelevan Bilderberg- ryhmän ideologiaan. Toisaalta puolueessa on myös liittoutumattomuuden kannattajia.

 

Suomen Kuvalehden kouristuksenomainen pakina näyttää tarkoitetun iskuksi Paavo Väyrystä, Suomen viimeistä todellista valtiomiestä vastaan. Paavo Väyrynen on aatteellinen Suomen itsenäisyyden, puolueettomuuden ja hyvien naapuruussuhteiden kannattaja aikana, jolloin muut puolueet luopuvat totuudesta ja purjehtivat ylikansallisen sotateollisuuden talouden näennäisessä  myötätuulessa.